Puheenjohtajan tervehdys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan tervehdys"

Transkriptio

1 1

2 2 Puheenjohtajan tervehdys 2014 oli WAU ry:n kuudes toimintavuosi. Iloista ja reipasta toimintaa jatkettiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Lahdessa, Korsnäsissä, Maalahdella, Mustasaaressa, Pietarsaaressa, Raaseporissa, Reisjärvellä, Rovaniemellä, Siilinjärvellä, Sodankylässä, Vantaalla ja Vöyrillä, ja uusina paikkakuntina aloittivat Asikkala, Hanko, Kangasala, Lohja, Mäntsälä, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Parainen, Pedersöre, Porvoo, Raahe, Salo, Siuntio, Tuusula ja Ylitornio. Säännöllisesti kerhoissa liikkui yli lasta viikoittain. WAUsta tuli vuoden aikana johtava alakouluikäisten lasten liikuttaja koko Suomessa ja siten WAUn painoarvo yhteiskunnallisena vaikuttajana koko ajan kasvaa. Toiminnanjohtaja Rami Luomanpään johdolla liikuntakoordinaattorit ja tuntiohjaajat ansaitsevat Ison Kiitoksen: te olette mahdollistaneet varsinaisen kerhotoiminnan. Arjen toiminnassa teidän panoksenne näkyi jokaiselle osallistuvalle lapselle ja lasten vanhemmille! Vuoden 2014 aikana saatiin käyntiin uudessa mittakaavassa yritysyhteistyö: sekä some-pöhinästä, että WAUhtipäivien ja liikuntatapahtumien järjestämisestä saatiin paljon hyvää palautetta. Tämän toiminnan moottorina on ollut markkinointipäällikkö Katri Einamo; isot kiitokset Katrille. Suuri kiitos myös WAU ry:n hallituksen jäsenille: näkemyksenne, suhteenne ja kokemuksenne olivat ratkaisevia. Tomas Holmberg masinoi jälleen hyvin menestyneen varainhankintatempauksen. WAU-jahti käytiin hyvässä hengessä ja saalistakin saatiin! Kiitokset myös tilintarkastaja Joakim Rehnille. WAU Advisory Boardin toiminta vakiintui kauden 2014 aikana. Erityisesti pidemmän ajan toimintasuunnitelman tekeminen ja syvemmän yhteistyön avaaminen isojen yritysten kanssa on alkanut lupaavasti; kiitokset neuvonantajille. Uutena työkaluna ideoiden keräämiseen ja toiminnan suuntaamiseen käynnistettiin vuoden 2014 aikana WAUhtitiimi. WAUhtitiimiin saatiin monia jäseniä. Tiimin toiminta hakee vielä suuntaansa, vaikka alku onkin lupaava; kiitokset myös WAUhtitiimiläisille. WAU ry:n toiminnan taloudellinen perusta rakentui yhteistyöhön lähinnä kolmen tahon kanssa: Opetusministeriö, kunnat joissa toimintaa järjestetään ja Tantti Oy tukivat kukin taloudellisesti merkittävällä tavalla toimintaa. Lisäksi tukijoina toimivat Aluehallintovirastot, monet säätiöt ja useat yritykset. Kaikille WAU ry:n toimintaa tukeneille yhdessä ja erikseen suuret kiitokset. WAU ry suuntaa vuoteen 2015 luottavaisin mielin: edelleen suurimpina haasteina taivaanrannassa näkyvät kestävän rahoitusmallin rakentaminen ja sen avulla toiminnan laajentaminen koko Suomen kattavaksi. Opetushallituksen kerhoraha WAU! kerhojen rahoittajana on entisestään yleistynyt, ja auttaa tilannetta toivottavasti vielä nykyistä enemmän vuonna WAU ry:n työn varsinaiset hedelmät tullaan korjaamaan vasta vuosien päästä. On kuitenkin hienoa nähdä miten iloisina ja reippaina osallistujat kerhoissa liikkuvat! Antti Kokkinen WAU ry, puheenjohtaja

3 3 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 1 Sisällysluettelo... 3 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary... 5 WAU ry:n toiminta-ajatus... 9 Taustaa... 9 Toiminnan päämäärät Kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi Terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen Valtakunnalliseksi laajentunut tunnettu toimija WAU ry:n toimintamuodot Historia WAU! -kerhot Sisältö Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen Kerhotoiminnan haasteet WAU! -kerhotoiminta kevät WAU! -kerhotoiminta syksy WAU! kerhotoiminnan yhteenveto WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina WAU ry:n leiritoiminta vuonna Leiritoiminnan haasteet Välituntitoiminta WAU! -välkät Välituntiprojekti Välkkärikoulutus ME! hanke Leader-hanke I rörelse Kaikilla on oikeus harrastukseen -hanke Vaikuttamistyö Vaikuttaminen vuonna Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta Toiminnan arvioiminen WAU ry:n organisaatio Keskus-WAU Paikallis-WAU Ohjaustoiminta Henkilöstöön liittyvät haasteet WAU ry:n talous Varainhankinta Tilinpäätös Taloudelliset haasteet Yhteenveto WAU ry:n toiminnasta Toimintasuunnitelma

4 WAU ry Johtava lasten liikuttaja Suomessa Missio Tavoite Visio Tulos Avainviestit Ylivoimaisuustekijät Vuoden 2015 toiminnan painopistealueet ja tavoitteet Operatiivinen toiminta WAU! kerhotoiminnan kasvutavoite25 % vuonna Toiminnan tehostaminen paikkakuntalähtöisesti Hankkeet Toiminnan arvioinnin kehittäminen Markkinointi ja rahoitus Klubi Markkinointikampanjat yritysten kanssa uutta päätukijaa Viestintä WAU:sta asiantuntija ja mielipidevaikuttaja Perusviestinnän turvaaminen Kannattajarekisterin kehittäminen Budjetti Liitteet Tuloslaskelma Tase Muut lisätiedot Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

5 5 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien jatkumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. WAU ry:n päämääränä on kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. WAU ry:n pääasiallisena toimintamuotona ovat maksuttomat, liikunnalliset matalan kynnyksen WAU! -kerhot. Lisäksi yhdistys järjestää leiritoimintaa koululaisten loma-aikoina, on mukana vaikuttamistyössä ja tarjoaa rahoituksensa turvaamiseksi myös yrityksille ja yksityisille henkilöille suunnattuja liikuntapalveluita. WAU! -kerhoja järjestetään pääasiassa alakouluikäisille lapsille heidän omilla kouluillaan. Vuonna 2014 toimi enimmillään säännöllisesti 361 WAU! kerhoa 249 koululla 34 kunnassa; Asikkalassa, Espoossa, Hangossa, Helsingissä, Kangasalla, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Lahdessa, Lohjalla, Maalahdella, Mustasaaressa, Mäntsälässä, Orimattilassa, Orivedellä, Padasjoella, Paraisilla, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Raahessa, Raaseporissa, Reisjärvellä, Rovaniemellä, Salossa, Siuntiossa, Siilinjärvellä, Sodankylässä, Tuusulassa, Vantaalla, Vöyrillä ja Ylitorniolla. Kuuden vuoden aikana WAU ry on järjestänyt maksutonta kerhokertaa, joissa on syntynyt osallistujakertaa (tilanne ). Vuonna 2014 osallistujakertojen määrä oli ja toteutuneita kerhokertoja oli Toimintaa järjestettiin suomen- ja ruotsinkielisenä. Koululaisten loma-aikoina WAU ry järjesti päiväleirejä 11 paikkakunnalla ja yöleirejä kahdella paikkakunnalla. 52 leirille osallistui yhteensä 812 lasta. Viikoittain WAU! -kerhotoimintaan osallistui syksyllä 2014 yli lasta. Tällä määrällä WAU ry:stä tuli vuonna 2014 kohderyhmänsä johtava liikuttaja Suomessa. Vuoden 2015 aikana tavoittelemme 25 % kasvua WAU! -kerhotoiminnassa. Toiminnan laajeneminen ja tunnettavuuden lisääminen luovat meille hyvän pohjan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. ME! ja Leader -hankkeet saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. ME! hankkeessa aktivoitiin yläkouluikäisiä mukaan suunnittelemaan omaa liikunnallista toimintaa. Leaderhankkeen aikana perustettiin uusia harrastusryhmiä Länsi-Uudellamaalla. Uusina hankkeina vuonna 2014 aloitettiin I rörelse ja Kaikilla on oikeus harrastukseen - hankkeet. I rörelse -hankkeen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joilla on erikoistarpeita ja riski jäädä yhteiskunnan tavallisen liikunta- ja vapaa-aikatoiminnan ulkopuolelle. Kaikilla on oikeus harrastukseen -hanke tähtää vuotiaiden laaja-alaiseen aktivoimiseen ohjattuun matalan kynnyksen harrastustoimintaan, jonka sisältö määräytyy alueellisen järjestötoiminnan sekä lasten toiveiden mukaan.

6 6 Vaikuttamistyötä tehtiin kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla, vanhemmille lähetettävillä kuukausitiedotteilla, tapahtumiin ja seminaareihin osallistumalla sekä mediassa näkymisellä. Sosiaalisessa mediassa toimimiseen panostettiin aikaisempaa enemmän. Toiminnan rahoittamiseksi jatkettiin myös jo edellisvuonna hyväksi havaittua palvelutuotantoa, joka sisältää yrityksille suunnattuja liikuntapalvelupaketteja, joista saatava tuotto käytetään WAU! kerhojen toiminnan mahdollistamiseen. *** WAU r.f. är en riksomfattande organisation som arbetar för att främja barn och ungdomars hälsa och sociala välbefinnande. WAU r.f. jobbar för en positiv attityd, hälsosamma levnadsvanor och goda förebilder som bär över flera generationer. Även om målgruppen är barn försöker vi sprida välmående i alla skeden i livet. WAU r.f:s huvudmålsättning är alla finländska barn och ungas hälsa och sociala välmående förhindra ökningen av hälsoskillnader, minska antalet överviktiga och minska risken för marginalisering vara en känd landsomfattande aktör WAU r.f:s huvudsakliga verksamhetsform utgörs av kostnadsfria motionsrika WAU! -klubbar med låg tröskel för deltagande. Dessutom ordnar organisationen lägerverksamhet under skollov, är med och påverkar i samhället och erbjuder motionstjänster till privatpersoner och företag som ett led i finansieringen av verksamheten. WAU! -klubbar ordnas i huvudsak för lågstadieelever vid deras eegen skola. Under år 2014 fungerade som mest 361 WAU! klubbar regelbundet på 249 skolor i följande 34 kommuner; Asikkala, Brahestad, Borgå, Esbo, Grankulla, Hangö, Helsingfors, Jakobstad, Kangasala, Korsholm, Korsnäs, Kronoby, Kuopio, Kyrkslätt, Lahtis, Lojo, Malax, Mäntsälä, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pargas, Pedersöre, Raseborg, Reisjärvi, Rovaniemi, Salo, Siilinjärvi, Sjundeå, Sodankylä, Tusby, Vanda, Vörå och Övertorneå. Under sex års tid har WAU r.f. ordnat kostnadsfria klubbtillfällen som resulterar i deltagargånger ( ). Under 2014 var deltagargångernas antal och förverkligade klubbtillfällena Verksamhet ordnades både på svenska och finska. Under skolornas lovtider ordnade WAU.r.f dagsläger på 11 orter och övernattningsläger på två. 812 barn deltog i 52 läger. Under hösten 2014 deltog över barn i WAU! -klubbverksamheten varje vecka. Med det antalet deltagare blev WAU r.f. den ledande aktören i Finland inom barnmotion i den målgrupp vi riktar oss till. Under år 2015 är siktet inställt på en 25-procentig utvidgning av WAU! -klubbverksamheten. Genom att öka kunskapen om oss och utvidga verksamheten får vi en bra möjlighet att kunna vara med och påverka i samhället. ME!- och Leader-projekten avslutades under år I ME!- projektet aktiverades högstadieelever att vara med och planera sin egen motionsverksamhet. Under Leaderprojektets tid grundades nya hobbygrupper i Västra Nyland. Nya projekt som startades 2014 var I rörelse och Alla har rätt till en hobby. Målgruppen för I rörelse-projektet är barn och unga med specialbehov som löper risk att lämna utanför den

7 7 traditionella motions- och fritidsverksamheten i samhället. Alla har rätt till en hobbyprojektet riktar sig till åringar och försöker ge dem breda möjligheter till ledd hobbyverksamhet med låg tröskel för deltagande. Projektet förverkligas i samarbete med lokala organisationer och enligt barnens egna önskemål. Arbetet med att påverka gjordes genom kampanjer i klubbarna, månadsmeddelanden till föräldrarna, deltagande i evenemang och seminarier och genom synlighet i media. Synlighet på sociala medier betonades mer än tidigare. *** WAU ry is a national association for the advancement of health and social wellbeing of children and youngsters. WAU ry s aim is to ensure that positive attitudes, healthy life styles and good examples will continue over generations. Although the focus group is mainly children, the target is to spread wellbeing throughout all stages of growth and life. The objective of WAU ry is: The health and social wellbeing of all Finnish children and youngsters Minimizing the risks of health inequality, obesity and social exclusion Becoming a national, well-known association in the field. The main method of operation of WAU ry are clubs that are free of charge, offer physical activities, and are easy to join. In addition, the association arranges camps for school children, takes part in influencing work and, in order to secure financing, also offers physical activity services to companies. WAU! Clubs are offered mainly to primary school children at their own schools. During 2014, there were 361 regularly meeting WAU! clubs at 249 schools in 34 different towns: Asikkala, Espoo, Hanko, Helsinki, Kangasala, Kauniainen, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Lahti, Lohja, Maalahti, Mustasaari, Mäntsälä, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Rovaniemi, Salo, Siilinjärvi, Siuntio, Sodankylä, Tuusula, Vantaa, Vöyri and Ylitornio. During 6 years, WAU ry has arranged 25,436 free club sessions, which have provided 279,642 times of participation (status February 19 th, 2015). In 2014, there were altogether 95,914 times of participation and 7,946 arranged club sessions. Activities were arranged in both Finnish and Swedish. During school holidays WAU ry arranged day camps in 11 towns and night camps in 2 towns. Altogether 812 children participated in these 52 camps. Over 5,000 children participated weekly in WAU! Clubs during the autumn of This amount made WAU ry the leading activity arranger for the target group in In 2015 we are reaching for 25% growth in WAU! Club activities. Growing our operations and increasing awareness of our work will create a good basis for social influencing. ME! and Leader projects were finalized during The ME! project activated children in secondary schools to plan their own sports activities. The Leader project start off new hobby groups in Western Uusimaa.

8 8 New projects that were started in 2014 are I rörelse (In motion) and Kaikilla on oikeus harrastukseen (Everyone has the right for a hobby). The target group of I rörelse are children and youngsters with special needs and a risk to be left outside of normal sports and hobby activities. Kaikilla on oikeus harrastukseen aims at a wide activation of year-olds for low threshold, guided hobby activities, the contents of which are determined by the wishes of the local associations and children. Influencing work was done through arranging campaigns for club activities, sending out monthly newsletters to parents, participating in events and seminars, and being visible in media. More effort was placed on actions in social media than earlier. In order to finance the activities, the arranging of physical activity packages aimed at companies was continued, as it was found beneficial the year before. The revenue from these is used to arrange WAU! Clubs.

9 9 WAU ry:n toiminta-ajatus WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien jatkumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. Järjestö pienentää terveys- ja hyvinvointieroja järjestämällä matalan kynnyksen laadukasta ja liikunnallista harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Huomio kiinnitetään erityisesti lapsiin, jotka eivät syystä tai toisesta ole mukana missään sosiaalisessa harrastustoiminnassa, ja ovat sitä kautta syrjäytymisvaarassa. WAU ry:n visio on olla yksi keskeisimmistä valtakunnallisista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjistä ja edelläkävijä uudenlaisen public-private yhteistyön rakentamisessa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. WAU ry:n missio on edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia matalan kynnyksen liikuntakerhojen avulla. Taustaa Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys ei ole vain sairauden puutetta, vaan siinä painottuvat sosiaaliset ja yksilölliset voimavarat sekä toimintakyky. Jokaisella lapsella on tasa-arvoinen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen riippumatta siihen vaikuttavista sosiaalisista, taloudellisista, perhekohtaisista tai muista taustatekijöistä. Erilaiset elinolosuhteet ja kasvuympäristö vaikuttavat terveyserojen kasvuun lapsuudessa. Terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa myös säännöllisellä harrastustoiminnalla, joka vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja, sekä antaa keinoja ja voimavaroja koulunkäynnistä ja arjesta selviytymiseen. Liikuntaharrastuksella voidaan edistää kaikkia edellä mainittuja asioita, ja lisäksi liikunnalla on selkeä positiivinen vaikutus asioiden oppimiseen. Liikunta edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, ja on yksi tehokkaimmista tunnetuista keinoista 2. tyypin diabeteksen, ylipainon sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisijänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 julkaiseman Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto katsauksen mukaan lasten osallistuminen urheiluseuran järjestämiin harjoituksiin on lisääntynyt, mutta lasten kokonaisliikuntamäärä on vähentynyt. Liikuntasuosituksen mukaan terveyden kannalta riittävä liikuntamäärä lapsilla on 1 2 tuntia

10 10 päivässä. Alle 15-vuotiaista noin puolet saavuttaa tämän määrän, vuotiaista enää kolmannes. Puolustusvoimien palvelukseen astuneiden juoksutestien kiitettävien tulosten määrä on pysynyt melkein samassa viimeisten 15 vuoden aikana, vaikka sekin on eri luokkaa kuin ja 1970-luvuilla. Hälyttävää on kuitenkin se, kuinka huonojen tulosten määrä on 15 vuodessa kaksinkertaistunut. Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen Mikä maksaa? Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan mukaan heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapset liikkuvat muita vähemmän, ja pitkällä tähtäimellä kyse on kansanterveydellisestä ongelmasta. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun yliopettajan Kari Puronahon huhtikuussa 2014 julkaistu tutkimus Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista kertoo, että lasten harrastaminen urheiluseurassa saattaa olla liian kallista jo kahdelle kolmasosaa suomalaisperheistä. THL:n Hyvinvointi ja terveyserot verkkosivuston tietojen mukaan suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin miljardia euroa tai 15 % terveydenhuollon menoista, jos sosioekonomiset erot saataisiin poistettua. Jos koko väestön terveys ja hyvinvointi kohoaisi samalla tasolle kuin se on korkeasti koulutetuilla jo nyt, vähenisivät useat terveysongelmat merkittävästi ja esim. työllisyysaste kasvaisi noin 75 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä vähenisi noin :lla (THL). Sen sijaan ilman muutoksia kansanterveydessä terveydenhuoltomenot kasvavat jatkuvasti.

11 11 Liikkumattomuudella on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunnan puutteesta johtuvien haittojen suuruus on jo nyt samaa tasoa kuin muiden ns. epäterveellisten elintapojen mukanaan tuomien haittojen. Suomen ASH ry:n ja THL:n tutkimusten mukaan tupakkasairauksien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat arviolta noin 2 miljardia euroa vuodessa. Alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain 4 6,5 miljardin haittakustannukset, ja jopa 90 prosenttia aikuisista liikkuu liian vähän, mistä aiheutuu vuositasolla kuuden miljardin euron vahingot. Lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutui yhteiskunnalle jo vuonna 2011 arviolta n. 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Väestön lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. Käyttämällä varoja ennaltaehkäisevään toimintaan olisikin mahdollista aikaansaada merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa. Palvelukseen astuneiden pituus ei ole muuttunut 20 vuoden aikana juuri lainkaan. Kuitenkin keskipaino on kasvanut noin 7 kg. Onneksi aina 1990-luvulta 2000-luvun puoliväliin jatkunut kehon painon kasvu palvelukseen astuneilta on viimeisten vuosien aikana pysähtynyt samalle tasolle. Toivottavasti pysähtymien jälkeen saamme käyrän laskusuuntaan. Sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudelle ovat vuosittain noin 3 miljardia euroa; riittävän liikunnan avulla näitä kuluja voitaisiin karsia merkittävästi. Alle 35-vuotiaina sairaseläkkeelle jäävien kustannukset yhteiskunnalle ovat 6,6 miljardia euroa vuosittain.

12 12 Suuri osa näistä kustannuksista olisi estettävissä liikunnalla ja elämäntapojen muutoksella. Joka toinen suomalainen aikuinen on vähintään lievästi, ja joka kuudes vähintään kohtalaisesti liikapainoinen. Ylipaino on riskitekijä lukuisille kroonisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille, kakkostyypin diabetekselle sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Diabeteksen hoidosta koituu nyt vuosittain 1,3 miljardin euron kustannukset, joista 800 miljoonaa euroa menee sen kakkostyypin hoitoon. On arvioitu, että parin vuoden kuluttua diabeteksen suorat hoitokulut ovat jo 3,3 miljardia euroa kakkostyypin diabeteksen yleistyessä. Suomalaisten nuorten ylipainoisuus on kasvanut vuosien aikana noin kaksin kolminkertaiseksi. Lasten ja nuorten lisääntyvä ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma: joka kahdeksas suomalainen leikki-ikäinen lapsi ja joka viides nuori on ylipainoinen tai lihava. Lihavuuden kehittyminen alkaa varhain, jo 3 8-vuotiaana. Lasten ja nuorten lihominen voi aiheuttaa uusia vakavia terveysongelmia, kuten tyypin 2 diabetesta nuoruusiässä. Lisäksi lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Riski sydän- ja verisuonitauteihin pienenee kuitenkin merkittävästi, mikäli lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Fyysinen aktiivisuus on käänteisessä yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen. Myös nuorten yleistä tyytyväisyyttä elämään tutkittaessa on havaittu erittäin vahva yhteys fyysiseen kuntoon. Enemmän liikkuvat ovat tyytyväisempiä myös kaikkiin muihin elämän osa-alueisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut mallit, esim. säännöllinen liikuntaharrastus, vaikuttavat elämäntapaan ja sitä kautta kunkin tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. Tiettyjä riskitekijöitä ehkäisemällä voidaan vaikuttaa syrjäytymisen uhkaan. Lasten ja nuorten syrjäytymisessä on kyse siitä, että lapsen kasvuolosuhteet tai hänen oma toimintansa vaarantavat lapsen terveen ja tasapainoisen kehityksen. Lapsilta tai nuorilta puuttuu jotakin, mitä ilman heidän on paha olla. Syrjäytyminen johtuu huono-osaisuuden kasautumisesta ja on aina yksilöllistä. Useimmiten kyse on erilaisten riskitekijöiden esiintymisestä. Vaikka ihmisiä ei voi yksittäisten ongelmien perusteella pitää syrjäytyneinä, kertovat kuitenkin jo yksittäiset ongelmat syrjäytymisestä prosessina; siirtymisestä elämänhallinnasta kohti syrjäytymistä. Siksi jokaisella toimenpiteellä, jolla vaikutetaan syrjäytymisen riskeihin, on merkitystä. Vanhempien sosiaalinen asema ja nuoren oma koulumenestys ovat selkeästi yhteydessä lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten terveystottumuksiin ja yleiseen hyvinvointiin. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa ja niihin yhteydessä olevat tekijät ovat havaittavissa nuoruudessa, sekä nähtävissä terveysongelmina aikuisuudessa, heikentyneenä toimintakykynä ikääntyessä ja eroina kuolleisuusiässä ja -syissä. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot sekä varhain opitut tavat ja

13 13 tottumukset kulkevat läpi ihmisen elämänkaaren, ja niiden vaikutusta on vaikea poistaa enää aikuisuudessa. Perheiden taloudellinen liikkumavara määrää yhä enemmän lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista päätettäessä. Tilastotietojen mukaan perheiden pienituloisuus on kasvanut, ja liikuntaharrastusten maksullisuudesta johtuen seuraliikuntaan osallistuvat yleisimmin ylempien sosiaaliryhmien perheet. Lasten harrastamattomuus on eriarvoistavaa niin alueellisesti kuin sosioekonomisestikin. Harrastukset ovat osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä eikä harrastaminen saa olla kiinni siitä, onko lapsen vanhemmilla varaa ostaa varusteita tai maksaa harrastusmaksuja. Toiminnan päämäärät WAU ry:n vuoden 2014 pääkohderyhminä olivat lapset, joilla ei ole mitään sosiaalista harrastusta lapset jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi maahanmuuttajalapset ja tytöt. WAU ry:n päämääränä on kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. Kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi WAU ry haluaa lisätä terveyden kannalta riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrää Suomessa. Tämä tavoite on mukana kaikessa WAU ry:n toiminnassa ja on siten koko WAU ry:n toiminnan punainen lanka. Tutkimukset osoittavat, että liikkumaton elämäntapa on huomattavasti helpommin säilyvä ominaisuus kuin liikunnallinen elämäntapa. Siksi lapsille tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa luoda positiivisia liikuntaelämyksiä ja ankkuroida jokin liikunnallinen harrastus osaksi heidän arkeaan luokkalaisten lakisääteinen iltapäivätoiminta on maksullista toimintaa eikä tavoita kaikkia. Tätä vanhemmille lapsille ei lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetä. Nuorimmilla koululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja he tarvitsevat aikuisen läsnäoloa myös silloin, kun omat vanhemmat eivät ole paikalla. Lapsilla on lisäksi huomattavasti pidemmät lomajaksot kuin työssä käyvillä aikuisilla. Toimimalla kyseisillä ajanjaksoilla WAU ry ei kilpaile perheen vapaa-ajasta tai muiden

14 14 toimijoiden kanssa, vaan täydentää olemassa olevia palveluita ja auttaa perheitä turvallisen kasvuympäristön luomisessa. Terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen WAU ry haluaa varmistaa, että perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen, sosiaaliseen harrastustoimintaan. Nykyään moni harrastus on kallis eikä kaikilla perheillä ole mahdollisuutta niiden kustantamiseen lapsilleen. Vanhemmat eivät myöskään aina pysty mahdollistamaan harrastamista iltaisin ja viikonloppuisin (vanhempien työesteet, sairaus, päihteet, perhetausta, autottomuus jne.). Urheiluharrastuksissa monessa seurassa kilpailutoiminta alkaa jo lasten ollessa hyvin nuoria, mitä osa lapsista ja heidän vanhemmistaan karttaa. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, kuinka positiivisella tavalla sosiaalinen harrastustoiminta vaikuttaa lapsen kehitykseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäksi WAU ry pyrkii vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin ja asenteisiin terveyttä sekä liikunnallista elämäntapaa kohtaan. Mitä kiinnostuneempia vanhemmat ovat omasta ja lapsensa hyvinvoinnista, sitä suuremmat vaikutukset tällä on siihen, minkälaisen mallin lapsi omaksuu omaan elämäänsä. Yhteisöllisyys on iso voimavara, jota tulee hyödyntää monin eri tavoin. Kunnat, koulut, perheet, paikalliset yhdistykset, yritykset ja vapaaehtoiset voivat kaikki omalta osaltaan lisätä oman alueensa hyvinvointia ja viihtyvyyttä, sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. WAU ry haluaa olla yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla usean eri tahon kanssa saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus, ja WAU ry saa järjestettyä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti katsottuna mittavaa toimintaa. Valtakunnalliseksi laajentunut tunnettu toimija WAU ry on laajentunut valtakunnalliseksi toimijaksi, joka järjestää laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa erityisesti sellaisille alueille, joilla sitä ei resurssien puutteen vuoksi ole kyetty järjestämään. Suomessa on suuri määrä alueita, joilla ei ole lapsille tarjolla harrastustoimintaa, vaikka halukkaita lapsia ja kysyntää toiminnalle olisikin. On arvioitu, että Suomessa on noin lasta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta eivät sinne syystä tai toisesta pääse. Vapaaehtoiset toimijat puuttuvat, tai toiminnan järjestäminen tulisi yhdistyksille niin kalliiksi, etteivät ne katso toimintaa kannattavaksi. Suomalaisille lapsille tulisi silti asuinpaikasta riippumatta turvata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Monen tahon yhteistyöllä harrastustoimintaa pystytään organisoimaan myös syrjäisemmille paikkakunnille ja kouluille. Koska suurin osa WAU ry:n toiminnasta tapahtuu koulun aikana tai kouluympäristössä, on yhteistyö rehtoreiden kanssa toimintamme perusedellytys. Rehtori on avainasemassa myös siinä, minkälainen henki koulussa on ja kuinka koulun henkilökunta suhtautuu liikuntaan. Jo

15 15 pienillä päätöksillä tai muutoksilla voidaan arvomaailmaa ja käytäntöjä muuttaa liikuntamyönteisemmiksi. WAU ry:n toimintamuodot WAU ry:n päätoimintamuotona ovat alakouluilla toimivat maksuttomat WAU! -kerhot, joita on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Toisena toimintamuotona WAU ry aloitti vuonna 2011 päiväleirien järjestämisen koululaisten loma-aikoina, ja myös yöleirejä on kokeiltu. Vuodesta 2013 lähtien WAU ry on ollut enenevässä määrin mukana myös välituntitoiminnassa järjestäen sitä itse ja kouluttamalla muita. Vuonna 2013 käynnistettiin valtakunnallinen ME! hanke yläkoululaisille. Lisäksi yläkoululaisille on järjestetty kerhotoimintaa, mutta ehkä toimivin toimintamuoto on ollut välitunneilla toteutettu ohjattu toiminta. Vuonna 2014 käynnistettiin myös I rörelse ja Kaikilla on oikeus harrastukseen hankkeet. WAU ry on saanut vahvan asiantuntijaroolin lasten liikuntapalveluiden tuottajana. Yhdistyksellä on tärkeä tehtävä asennevaikuttajana ja kasvattajana sekä lasten hyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä eri sidosryhmissä, mm. erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. WAU ry on jatkanut vuonna 2012 aloitettua yrityksille suunnatun liikuntapakettikonseptin myymistä, josta saatavat rahat käytetään WAU ry:n lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan mahdollistamiseen. Tästä saadut tuotot kasvoivat edellisvuoteen verraten, mutta kasvun varaa tällä sektorilla on edelleen. Historia WAU ry aloitti koululaisten maksuttomien liikuntakerhojen konseptin kehittämisen syksyllä 2008 ja ensimmäiset pilottikerhot pidettiin keväällä 2009 viidessä espoolaisessa koulussa. Ensimmäisistä kerhoista saatujen kokemusten perusteella päätettiin keskittyä luokkalaisiin, koska tätä nuoremmilla lapsilla on lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Syksyllä 2009 kerhotoiminta laajennettiin 24 espoolaiseen kouluun, joissa WAU! -kerhot pyörivät koko lukuvuoden toukokuulle 2010 saakka. Samalla huomattiin, että myös osalle luokkalaisista kannattaa tarjota mahdollisuutta osallistua WAU! -kerhoihin. Lopputuloksena tästä on toimiva liikuntakonsepti, joka on mahdollistanut toiminnan monistamisen myös uusille paikkakunnille, ja vuosien aikana toiminta lähtikin laajenemaan Kauniaisiin, Kuopioon, Maalahdelle, Mustasaareen, Rovaniemelle, Vantaalle ja

16 16 Vöyrille. Yläkouluikäisten lasten kohdalla ei vielä ensimmäisten kokeilujen jälkeen löydetty toimivaa konseptia. Vuonna 2013 käynnistettiin ME! hanke, jota jatkettiin ja jonka toiminta-aluetta levitettiin vuonna Syksyllä 2013 toiminta kasvoi edelleen, kun mukaan liittyivät Helsinki, Inkoo, Kirkkonummi, Kruunupyy, Lahti, Laihia, Korsnäs, Pietarsaari, Raasepori, Reisjärvi, Siilinjärvi ja Sodankylä. Vuonna 2014 WAU! kerhot avattiin myös Asikkalaan, Hankoon, Kangasalle, Lohjalle, Mäntsälään, Orimattilaan, Orivedelle, Padasjoelle, Paraisille, Pedersöreen, Porvooseen, Raaheen, Saloon, Siuntioon, Tuusulaan ja Ylitorniolle. Näin vuoden 2014 lopussa toimintaa oli jo 34 paikkakunnalla. WAU! -kerhot WAU! -kerhot nivoutuvat luontevasti osaksi joustavan koulupäivän konseptia. Ne toimivat kerran tai kahdesti viikossa aamu- tai iltapäivisin tai keskellä koulupäivää, luoden lapsille turvallisen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen. WAU ry on vahvasti mukana toteuttamassa Liikkuva koulu hankkeen toimintoja eri puolilla Suomea. Maksuttomuus sekä kerhoajankohdan suora jatkumo koulupäivään turvaavat sen, että sosioekonomisesta taustasta johtuvat erot eivät vaikuta lasten mahdollisuuteen olla mukana toiminnassa. Paikallisten urheiluseurojen lajiesittelyillä tuodaan eri lajeja lasta lähelle ja kannustetaan heitä mukaan urheiluseuratoimintaan. Lajiesittelyjä järjestetään tavallisilla kerhokerroilla tai erillisinä lajiesittelypäivinä, joihin WAU ry:n toiminnassa mukana olevilla lapsilla on vapaa pääsy. Urheiluseuroille tarjotaan myös mahdollisuutta toimia WAU! -kerhon vastuullisena järjestäjänä. WAU ry:llä on käytössään yhteistyösopimusmalli urheiluseurojen kanssa. Mallissa seurat vastaavat tiettyjen kerhojen ohjaustoiminnasta ja saavat näin itselleen rahoitusta vaikkapa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Kerhotoiminnan puitteissa järjestettiin keväällä 2014 liikuntakampanja, jolla pyrittiin lisäämään lasten omaehtoista sekä välituntiliikuntaa ja kerhoaktiivisuutta. WAU! -kerhoja toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisinä. Opetushallitus ajaa vahvasti joustavan koulupäivän mallia, jossa harrastustoimintaa sijoitetaan niin koulupäivän alkuun ja loppuun kuin keskellekin. Harrastustoiminnan sijoittuminen aamuun tai keskelle koulupäivää on tuonut hyviä tuloksia ja kouluissa tehdyt kyselyt osoittavat, että joustavan koulupäivän malli on osaltaan lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota.

17 17 Sisältö Yhden WAU! -kerhokerran sisällölliset pääteemat ovat aina seuraavat: järjestetään lapsille monipuolista liikuntaa otetaan huomioon lasten toiveet (esim. edellisellä kerralla esitetyt) luodaan hyvä tunnelma ja kerholaisille hyvä mieli, jotta he haluavat tulla mukaan toimintaan myös seuraavalla kerralla. Kerhoissa liikutaan koulun liikuntasalissa ja ulkona koulun lähialueilla. WAU ry on toteuttanut vuonna 2014 myös lajikerhoja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Näitä kerhoja on järjestetty uima- ja jäähalleissa. Vuodenaika Syksy Talvi Kevät Aihealue Liikuntapaikka Teema Kehitettävät perustaidot Sisäleikit Liikuntasali ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Piha/Kenttä Liikuntasali Jää/Lumi Liikuntasali Metsä/Piha/ Kenttä Ryhmäytyminen, Sääntöjen noudattaminen Ryhmäytyminen, Ulkoilu on hauskaa Aktiivinen osallistuminen, Kaverin kannustaminen Aktiivinen osallistuminen, Talviliikuntaa leikkien Ryhmässä on kivaa, Puuhaa kesäksi Vanhat pihaleikit kunniaan, Puuhaa kesäksi Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Tasapainotaidot Tasapainotaidot Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Taulukko: WAU! -kerhojen kausisuunnitelma, joka toimii ohjenuorana ohjaajille. Esimerkkipelejä ja leikkejä Sähly, Kiinan keisari, Hirvenmetsästys Frisbeegolf, Jalkapallo, Seinäkympit Kahden tulen välissä, Gorillahippa, Voimistelu Hiihtäminen, Pulkkamäki, Luistelu, Pesänryöstö Lippupallo, 3 pisteen peli, Keilaaminen, Temppuradat Purkkis, Keinu-/ Penkkipehvis, Hyppynaruhypyt Kerhokerran sisällön suunnittelussa ohjaajat käyttävät myös hyväkseen WAU ry:n tarjoamassa ja liikunnan aluejärjestöjen toteuttamassa ohjaajakoulutuksessa saamaansa tietoa ja materiaalia. Lisäksi ohjaajilla on mahdollisuus hyödyntää -palvelua sekä Koululiikuntaliiton, Kerhokeskuksen ja muiden toimijoiden kerhotoimintaa varten tuottamia materiaaleja. Työsuhteen alussa käydään työsopimus ja Ohjaajan opas kaikkien tuntiohjaajien kanssa läpi. Syksystä 2012 alkaen on jokaiselle, myös jo aiemmin koulutuksissa käyneelle ohjaajalle, tarjottu pääsy Liikkujaksi-koulutukseen, joka on otettu ohjelmaan Löydä Liikunta koulutuksen tilalle. Ohjaajilla on myös oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa he voivat vaihtaa ajatuksia, vihjeitä ja hyviksi havaittuja käytäntöjä toimintaan liittyen.

18 18 Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen WAU! -kerhoja markkinoidaan koulussa oppilaille, opettajille ja terveydenhoitajille jaettavilla esitteillä. Kerhojen markkinoinnissa käytetään hyväksi myös koulujen viestintäkanavia, esim. WILMAa. Kerhotoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu WAU ry:n internet-sivuston kautta tai suoraan tuntiohjaajalle. Internet-sivustolla jokaisella kerholla on omat sivunsa, josta löytyy kerhon yhteystiedot, kalenteri sekä uutisia. Tiedottamisessa, ilmoittautumisessa ja läsnäolojen seurannassa sekä tilastoinnissa käytetään hyväksi Sporttis.net -palvelua. Vanhemmille lähetetään kuukausittain sähköinen tiedote toiminnasta, ja lisäksi kerholaisille sekä vanhemmille voidaan akuuteista asioista tiedottaa tekstiviestillä. Kerhotoiminnan haasteet Kerhojen aikataulujen sovittaminen jatkumoksi lasten koulupäivään on suuri toiminnallinen haaste. Tässä tärkeimpänä tekijänä kerhotoiminnan onnistumiseksi on yhteistyö rehtoreiden kanssa, jotta kerhotoiminta saadaan sovitettua osaksi koulupäivää. Joustavan koulupäivän malli antaa meille mahdollisuuden aamu- ja iltapäivisin järjestettävien kerhojen lisäksi järjestää toimintaa keskellä päivää. WAU! -kerhotoiminta kevät 2014 Kevään 2014 toiminta käynnistettiin heti koulujen alettua tiistaina ja kevään viimeiset kerhot pidettiin perjantaina WAU! -kerhoja ei järjestetty hiihtolomalla eikä muinakaan koulujen vapaapäivinä. Kevätkausi kestää viikkoa. Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Lahdessa, Maalahdella, Mustasaaressa, Pietarsaaressa, Raaseporissa, Rovaniemellä, Siilinjärvellä, Vantaalla ja Vöyrillä yhteensä 159 koululla järjestettiin 208 kerhoa, joissa oli ilmoittautuneina mukana lasta. Kaiken kaikkiaan kerholaisten todellinen lukumäärä on tätä suurempi, sillä kerhoissa on aina mukana kokeilijoita, jotka eivät kokeilukertaa varten ole ilmoittautuneet. Yhteensä kevään aikana järjestettiin kerhokertaa, joista syntyi osallistujakertaa. Uutena paikkakuntana mukaan keväällä liittynyt Korsnäs toi mukaan toimintaan 28 lasta. Suurin osa WAU! -kerhoista on luokkalaisille, mutta myös 5.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille on kerhoja.

19 Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Pidetyt Osallistujakerrat kerhokerrat yhteensä Espoo Helsinki Kauniainen Kirkkonummi Korsnäs Kruunupyy Kuopio Lahti Maalahti Mustasaari Pietarsaari Raasepori Reisjärvi Rovaniemi Siilinjärvi Sodankylä Vantaa Vöyri Yhteensä Taulukko: Kevään 2014 WAU! -kerhotoiminnan laajuus. Keväällä 2014 WAU ry:llä oli 156 koulussa 208 kerhoa, joissa oli osallistujaa. Kerhotoimintaa järjestettiin myös sairaalakouluilla Espoossa, Raaseporissa ja Rovaniemellä. Ilmoittautuneiden määrän kehitys Poikia Tyttöjä Yhteensä Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Taulukko: WAU! -kerhotoiminnan ilmoittautuneiden määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2014 välillä.

20 20 Kerhojen lukumäärän kehitys Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Taulukko: WAU!-kerhojen määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2014 välillä. WAU! -kerhotoiminta syksy 2014 Kerhoesite jaettiin kouluille elokuussa ja ilmoittautuminen kerhoihin avattiin WAU! - kerhotoiminta käynnistyi 1.9. alkaneella viikolla ja syksyn viimeiset kerhokerrat pidettiin perjantaina , eli toimintakauden pituus oli 14 viikkoa. Syyslomalla ei kerhotoimintaa ollut. Syksyllä WAU! kerhotoiminta laajeni 16 uudelle paikkakunnalle. Asikkalan, Hangon, Kangasalan, Lohjan, Mäntsälän, Orimattilan, Oriveden, Padasjoen, Paraisten, Pedersören, Porvoon, Raahen, Salon, Siuntion, Tuusulan ja Ylitornion liittyminen WAU:n toimintaan toi mukanaan yhteensä uutta kerholaista. Myös Espoon kaupungin liikuntapalveluiden kanssa aloitettu mittava yhteistyö oli merkittävässä asemassa toiminnan laajentumisen osalta. Lisäksi Siilinjärvellä järjestettiin Ahmon yläkoululla iltapäivätoimintaa, johon ei ollut ilmoittautumista, joten tämä ei näy kerhoraporteissa. Vaasassa järjestettiin kaupungin kanssa yhteistyössä kesän ja syksyn ajan toimintaa vuotiaille. Toimintamuotoina oli mm. jalkapalloa, futsalia, potkunyrkkeilyä ja koripalloa. Vaasassa toimintoihin osallistui noin 100 nuorta. Nämä toiminnat eivät myöskään ole mukana WAU! - kerhojen tilastoinneissa. Vaasan ja Siilinjärven toiminnot jatkuvat myös keväällä Sairaalakouluissa kerhotoimintaa oli syksyllä Tuusulan Kalliomaan sairaalakoulussa kahdesti viikossa, Espoon Keinumäen alakoululla, Raaseporissa yläkouluikäisille ja Rovaniemen sairaalakoululla.

21 WAU ry:n vuoden 2014 tavoitteena ollut ilmoittautuneen WAU! -kerholaisen raja ylitettiin syksyllä reilusti ja kauden lopussa ilmoittautuneita oli lasta. Näillä luvuilla voimme kutsua itseämme johtavaksi toimijaksi omalla alallamme. Yhteensä syksyn aikana 249 koulussa toimi 361 WAU! kerhoa, joissa järjestettiin kerhokertaa ja joissa syntyi kaikkiaan osallistujakertaa. Ilmoittautuneiden määrän kehitys Poikia Tyttöjä Yhteensä Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Syksy 2013 Syksy 2014 Taulukko: Koko WAU! -kerhotoimintaan ilmoittautuneiden määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2014 välillä. Yhtenä WAU! kerhojen tavoitteena on ollut tyttöjen osallistujamäärän kasvattaminen. Syksyllä 2010 tyttöjen osuus osallistujien määrästä oli 40 %. Olemme saaneet vuosi vuodelta tyttöjen osuutta kasvatettua siten, että syksyllä 2014 tyttöjen osuus osallistujien määrästä on 47,5 %. Kerhojen määrän kehitys Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Syksy 2013 Syksy 2014 Taulukko: WAU! -kerhojen määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2014 välillä.

22 22 Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Pidetyt Osallistujakerrat kerhokerrat yhteensä Asikkala Espoo Hanko Helsinki Kangasala Kauniainen Kirkkonummi Korsnäs Kruunupyy Kuopio Lahti Lohja Maalahti Mustasaari Mäntsälä Orimattila Orivesi Padasjoki Parainen Pedersöre Pietarsaari Porvoo Raahe Raasepori Reisjärvi Rovaniemi Salo Siuntio Sodankylä Tuusula Vantaa Vöyri Ylitornio Yhteensä Taulukko: Syksyn 2014 WAU! -kerhotoiminnan laajuus.

23 23 WAU! kerhotoiminnan yhteenveto 2014 Osallistujakertojen kehitys Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Taulukko: Osallistujakertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2014 välillä. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet 50 % kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna saavutettiin ja toimintaa onnistuttiin kasvattamaan järkevästi ja kontrolloidusti ottamatta suuria riskejä. Kerhokertojen kehitys Taulukko: Kerhokertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2014 välillä. Vuoden 2014 aikana pidettiin kerhokertaa ja lähes kaikkien kerhokertojen kesto on 60 minuuttia. Sama toiminnan määrä kertyisi siitä, jos yksi kerho toimisi 11 kuukauden ajan 24/7. Osallistujakertojen määrä, , vastaa puolestaan sitä, että yksi lapsi liikkuisi lähes 11 vuoden ajan täydet 24 tuntia vuorokaudessa, tai suositusten mukaiset kaksi tuntia päivässä 131 vuoden ajan. WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina Koulujen loma-aikoina WAU ry järjestää leiritoimintaa, jonka tavoitteena on lasten hyvinvointiin vaikuttamisen lisäksi helpottaa vanhempien ja lasten loma- ja työaikojen

24 24 erilaisuudesta johtuvia ongelmia. WAU! -kerhotoimintaa järjestetään vain koulujen työaikana, ja siksi leireillä pyritään myös kattamaan päätoimisten työntekijöiden näiltä ajoilta syntyneitä kuluja, sekä tarjoamaan tuntiohjaajille lisätunteja. Leirit ovat pääosin päiväleirejä, mutta vuonna 2013 aloitettua yöleirikokeilua jatkettiin pienimuotoisena myös vuonna Leirien sisällöt ovat jatkumoa kerhotoiminnalle ja niillä on samoja teemoja ja tavoitteita. Leireillä on liikunnallista ohjelmaa aamu- ja iltapäivisin. Lisäksi tarjoillaan lämmin ruoka sekä mahdollisesti välipala. Keskipäivällä ruokailun jälkeen ohjelmassa on erilaisten lautapelien pelaamista, askartelua ja muuta rauhallista yhdessäoloa. Jos taloudelliset resurssit antavat myöten, voidaan leirien puitteissa tehdä myös retkiä. Ohjattu aktiivinen aika päiväleireillä on klo , mutta ohjaajat ovat paikalla klo Vanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapset paikalle jo klo 8.00 jälkeen ja hakea lapset pois klo mennessä. Yöleireillä toimintaa on enemmän ja ohjaajat ovat paikalla vuorokauden ympäri. Leirit ovat maksullisia, mutta ne pyritään pitämään mahdollisimman edullisina. WAU ry:n leiritoiminta vuonna 2014 WAU ry:n oman leiritoiminnan järjestäminen on hyvä liikunnan jatkumo niille lapsille, jotka ovat mukana WAU ry:n kerhotoiminnassa. Osallistujia on myös WAU! kerhojen ulkopuolelta. Aluehallintovirastojen nuorisotoimi ja kunnat ovat tukeneet leiritoimintaa taloudellisesti, mikä on mahdollistanut leirien pitämisen edullisina osallistujille. WAU ry:n vuonna 2014 järjestämällä 52 leirillä kävi yhteensä 812 lasta, mikä oli yli 200 leiriläistä enemmän kuin edellisvuonna. Yhteensä leiripäiviä karttui vuoden aikana 230. Hiihtolomaleirit Kesäleirit Eloleirit Syyslomaleirit Yhteensä osallistujia Espoo Kangasala 5 5 Kuopio Lahti 8 8 Maalahti Mustasaari Pietarsaari Raasepori Rovaniemi Vantaa Vöyri Yhteensä Taulukko: WAU ry:n leiritoiminta vuonna 2014

25 25 Leireistä saamamme palaute on pääosin ollut positiivista ja leiriläisten huoltajille lähetetyn kyselyn NPS-tulosten keskiarvo oli 78. NPS, Net Promoter Score, kertoo sen, kuinka todennäköistä on, että huoltaja suosittelisi WAU! -leiriä muille. Tulos voi olla mitä tahansa 100:n ja -100:n välillä. Mitä lähempänä 100:aa tulos on, sen parempi. On hienoa huomata, että vaikka leirien lukumäärä lisääntyi, pysyi NPS edelleen korkeana. Edellisvuoden lukema oli sekin 78. Kuopion liikuntakoordinaattori toimi ohjaajana Pohjois-Savon liikunnan ja Raaseporin liikuntakoordinaattori Siuntion kunnan järjestämillä kesäleireillä. Näiden leirien osallistujamääriä ei ole huomioitu seurantaan. Leiritoiminnan haasteet Leiritoimintaa ei toistaiseksi ole saatu järjestettyä jokaisella WAU! paikkakunnalla vähäisten ilmoittautumisten johdosta. Oma osansa saattaa olla puutteellisessa markkinoinnissa ja perheiden näin tavoittamatta jäämisellä. Myös muiden toimijoiden tarjoama leiritarjonta syö tarvetta WAU ry:n järjestämiltä leireiltä. Pääkaupunkiseudun leirit ovat olleet suositumpia kuin muualla Suomessa, mikä arviomme mukaan johtuu alueen suuremmasta väestömäärästä. Joillakin paikkakunnilla ei kysyntää ole juuri lainkaan, ja leiritoiminnan todellista laajuuden tarvetta onkin syytä edelleen miettiä tulevaisuudessa. Koululaisten loma-ajalle on myös mietitty uusia toimintamuotoja kesäkerhojen muodossa. Näitä tullaan kokeilemaan vuoden 2015 aikana. Leiriläisten määrän kehitys Taulukko: WAU ry:n leiritoimintaan osallistuvien määrän kehittyminen vuosien 2011 ja 2014 välillä.

WAU ry Toimintakertomus 2015

WAU ry Toimintakertomus 2015 WAU ry Toimintakertomus 2015 1 2 Puheenjohtajan tervehdys 2015 oli WAU ry:n seitsemäs toimintavuosi. Liikunnallista toimintaa tapahtui seuraavilla paikkakunnilla: Asikkala, Espoo, Hanko, Helsinki, Hollola,

Lisätiedot

Pidetään lapset WAUhdissa! Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Pidetään lapset WAUhdissa! Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Pidetään lapset WAUhdissa! Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia Tavoitteet Jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus

Lisätiedot

Pidetään lapset WAUhdissa! Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Pidetään lapset WAUhdissa! Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Pidetään lapset WAUhdissa! Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia Tavoitteet Jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.03.2016 268 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

WAU ry. Vuosikertomus 2009. 2010-03-20, v2.0. Missio Edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla!

WAU ry. Vuosikertomus 2009. 2010-03-20, v2.0. Missio Edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla! 1 WAU ry Vuosikertomus 2009 2010-03-20, v2.0 Missio Edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla! 2 Puheenjohtajan näkemyksiä 2009 oli WAU ryn ensimmäinen toimintavuosi.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely 05-06 . Lapseni viihtyy iltapäivätoiminnassa ( = Eri mieltä, = Samaa mieltä), % 9,7 % 7,9 % 57, % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 60,0 % 80,0 % 00,0 % Kaikki (KA:.,

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Juhannuskylän koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Juhannuskylän koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Juhannuskylän koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Liikuntalautakunta LIOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (5) 205 Lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta (hallintokuntien yhteiset matalan kynnyksen palvelut) HEL 2011-001645 T 05

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa

Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry seurayhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa Salon Palloilijat ry Viisi jaostoa: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, salibandy ja taitoluistelu. Vuonna 2016 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa.

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot