WAU ry Toimintakertomus 2015

Transkriptio

1 WAU ry Toimintakertomus

2 2 Puheenjohtajan tervehdys 2015 oli WAU ry:n seitsemäs toimintavuosi. Liikunnallista toimintaa tapahtui seuraavilla paikkakunnilla: Asikkala, Espoo, Hanko, Helsinki, Hollola, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Kärkölä, Lahti, Lohja, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Mäntsälä, Orimattila, Orivesi, Oulu, Padasjoki, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Siuntio, Sodankylä, Tampere, Tuusula, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vantaa, Vihti, Vöyri ja Ylitornio. Kerhoissa liikkui säännöllisesti yli lasta viikoittain. WAU jatkoi johtavana alakouluikäisten lasten liikuttajana koko Suomessa ja siten WAUn painoarvo yhteiskunnallisena vaikuttajana kasvaa koko ajan. Toiminnanjohtaja Rami Luomanpään johdolla liikuntakoordinaattorit ja tuntiohjaajat ansaitsevat Ison Kiitoksen: te olette mahdollistaneet varsinaisen kerhotoiminnan. Arjen toiminnassa teidän panoksenne näkyi jokaiselle osallistuvalle lapselle ja lasten vanhemmille! Vuoden 2015 aikana saatiin käyntiin upeita SoMe-vetoisia kampanjoita. Tämän toiminnan moottorina on ollut markkinointipäällikkö Katri Einamo; isot kiitokset Katrille. Suuri kiitos myös WAU ry:n hallituksen jäsenille: näkemyksenne, suhteenne ja kokemuksenne olivat ratkaisevia. Tomas Holmberg masinoi jälleen hyvin menestyneen varainhankintatempauksen. WAU-jahti käytiin hyvässä hengessä ja saalistakin saatiin! Kiitokset myös tilintarkastaja Joakim Rehnille. WAU Advisory Boardin toiminta vakiintui kauden 2015 aikana. Erityisesti pidemmän ajan toimintasuunnitelman tekeminen ja syvemmän yhteistyön avaaminen isojen yritysten kanssa on alkanut lupaavasti; kiitokset neuvonantajille. Uutena työkaluna ideoiden keräämiseen ja toiminnan suuntaamiseen käynnistettiin vuoden 2014 aikana WAUhtitiimi. WAUhtitiimiin saatiin uusia jäseniä myös vuonna Tiimin toiminta hakee vielä lopullista suuntaansa, vaikka alku onkin lupaava; kiitokset myös WAUhtitiimiläisille. WAU ry:n toiminnan taloudellinen perusta rakentui yhteistyöhön lähinnä kolmen tahon kanssa: Opetusministeriö, kunnat joissa toimintaa järjestetään ja Tantti Oy tukivat kukin taloudellisesti merkittävällä tavalla toimintaa. Lisäksi tukijoina toimivat Aluehallintovirastot, monet säätiöt ja useat yritykset. Kaikille WAU ry:n toimintaa tukeneille yhdessä ja erikseen suuret kiitokset. WAU ry suuntaa vuoteen 2016 luottavaisin mielin: edelleen suurimpina haasteina taivaanrannassa näkyvät kestävän rahoitusmallin rakentaminen ja sen avulla toiminnan laajentaminen koko Suomen kattavaksi. Opetushallituksen kerhoraha WAU! kerhojen rahoittajana on entisestään yleistynyt, ja auttaa tilannetta toivottavasti vielä nykyistä enemmän vuonna Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lupautui WAUn toiminnan suojelijaksi keväällä Tästä tuesta on merkittävää hyötyä kaikkien yhteistyötahojen kanssa toimimisessa. WAU ry:n työn varsinaiset hedelmät tullaan korjaamaan vasta vuosien päästä. On kuitenkin hienoa nähdä miten iloisina ja reippaina osallistujat kerhoissa liikkuvat! Antti Kokkinen WAU ry, puheenjohtaja

3 3 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 2 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary... 5 WAU ry:n toiminta-ajatus... 9 Taustaa... 9 Toiminnan päämäärät Kaikkien Suomessa olevien lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi Terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen Valtakunnalliseksi laajentunut tunnettu toimija WAU ry:n toimintamuodot Historia WAU! -kerhot Sisältö Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen Kerhotoiminnan haasteet WAU! -kerhotoiminta kevät WAU! -kerhotoiminta syksy WAU! kerhotoiminnan yhteenveto WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina WAU ry:n leiritoiminta vuonna Leiritoiminnan haasteet Välituntitoiminta Välituntiprojekti Välkkärikoulutus Kaikilla on oikeus harrastukseen -hanke WAU! Efekti Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Vaikuttamistyö Vaikuttaminen vuonna Toiminnan arvioiminen WAU ry:n organisaatio Keskus-WAU... 34

4 4 Paikallis-WAU Ohjaustoiminta Henkilöstön koulutus- ja kehitystoiminta Henkilöstöön liittyvät haasteet WAU ry:n talous Varainhankinta Yritysrahoitus ja pro bono -työ Säätiöt Yritysten liikuntapalvelut Aikuisten liikuntapalvelut Tilinpäätös Taloudelliset haasteet Yhteenveto WAU ry:n toiminnasta Lähteet ja viittaukset Liitteet Tuloslaskelma Tase Muut lisätiedot Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus... 46

5 5 Tiivistelmä / Sammanfattning / Summary WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien kantautumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. WAU ry:n päämääränä on - kaikkien Suomessa olevien lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi - terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen - olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. WAU ry:n pääasiallisena toimintamuotona ovat maksuttomat, liikunnalliset matalan kynnyksen WAU! -kerhot. Yhdistys järjestää myös maksutonta välituntitoimintaa sekä lomaajan toimintaa, toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ja tarjoaa rahoituksensa turvaamiseksi yrityksille ja yksityisille henkilöille suunnattuja liikuntapalveluita. WAU! -kerhoja järjestetään pääasiassa alakouluikäisille lapsille heidän omilla kouluillaan. Vuonna 2015 toimi enimmillään säännöllisesti 417 WAU! kerhoa 300 koululla 45 kunnassa: Asikkalassa, Espoossa, Hangossa, Helsingissä, Hollolassa, Kangasalla, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Kärkölässä, Lahdessa, Lohjalla, Maalahdella, Mikkelissä, Mustasaaressa, Mäntsälässä, Orimattilassa, Orivedellä, Oulussa, Padasjoella, Paraisilla, Pedersöressä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Raahessa, Raaseporissa, Reisjärvellä, Riihimäellä, Rovaniemellä, Salossa, Sauvossa, Savitaipaleella, Siilinjärvellä, Siuntiossa, Sodankylässä, Tampereella, Tuusulassa, Uudessakaarlepyyssä, Vantaalla, Vihdissä, Vöyrillä ja Ylitorniolla. Järjestimme liikunnallista toimintaa myös Vaasassa. Toimintansa aikana WAU ry on järjestänyt maksutonta kerhokertaa, joissa on lisätty lasten liikettä yhteensä tunnin verran (tilanne ). Vuonna 2015 osallistujakertojen määrä oli ja toteutuneita kerhokertoja oli Toimintaa järjestettiin suomen- ja ruotsinkielisenä. Koululaisten loma-aikoina WAU ry järjesti leirejä 12 paikkakunnalla, ja näille 53 leirille osallistui yhteensä 914 lasta. Viikoittain WAU! -kerhotoimintaan osallistui lasta syksyllä 2015 ja välitunti- sekä loma-ajan toimintamme myötä tavoitimme vuodessa noin lasta. Vuoden 2016 aikana tavoittelemme maltillista kasvua. Toiminnan laajeneminen ja tunnettavuuden lisääminen luovat meille entistä paremman pohjan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vuonna 2015 työstimme Kaikilla on oikeus harrastukseen ja WAU! Efekti -hankkeita. Kaikilla on oikeus harrastukseen -hanke tähtää vuotiaiden laaja-alaiseen aktivoimiseen ohjattuun matalan kynnyksen harrastustoimintaan, jonka sisältö määräytyy alueellisen järjestötoiminnan mukaan ja osallistamalla lapset suunnitteluun. WAU! Efektin tarkoituksena on tuoda aktiivisten vanhempien hyviä käytäntöjä ja malleja kaikkien suomalaisten lapsiperheiden saataville sekä edistää lapsiperheiden omaehtoista liikuntaa levittämällä tietoutta olemassa olevista käytännöistä ja paikoista.

6 6 Vaikuttamistyötä tehtiin kerhotoimintaan kuuluvilla kampanjoilla, vanhemmille lähetettävillä kuukausitiedotteilla, tapahtumiin ja seminaareihin osallistumalla sekä mediassa näkymisellä. Sosiaalisessa mediassa toimimiseen panostettiin edelleen vahvasti. Toiminnan rahoittamiseksi jatkettiin myös jo aiempina vuosina hyväksi havaittua palvelutuotantoa, joka sisältää yrityksille suunnattuja liikuntapalvelupaketteja, joista saatava tuotto käytetään WAU! kerhojen toiminnan mahdollistamiseen. Paikallisrahoituksen turvaamiseksi käynnistettiin ns. 200-klubi, joka mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten, vanhempainyhdistysten ym. tahojen tuen kohdistamisen juuri heitä lähellä olevaan WAU! -kerhoon. *** WAU r.f. är en riksomfattande organisation som arbetar för att främja barn och ungdomars hälsa och sociala välbefinnande. WAU r.f. jobbar för en positiv attityd, hälsosamma levnadsvanor och goda förebilder som bär över flera generationer. Även om målgruppen är barn försöker vi sprida välmående i alla skeden i livet. WAU r.f:s huvudmålsättning är - alla barn och ungas hälsa och sociala välmående i Finland - förhindra ökningen av hälsoskillnader, minska antalet överviktiga och minska risken för marginalisering - vara en känd landsomfattande aktör WAU r.f:s huvudsakliga verksamhetsform utgörs av avgiftsfria motionsrika WAU! -klubbar med låg tröskel för deltagande. Dessutom ordnar organisationen lägerverksamhet under skollov, är med och påverkar i samhället och erbjuder motionstjänster till privatpersoner och företag som ett led i finansieringen av verksamheten. WAU! -klubbar ordnas i huvudsak till barn i lågstadieåldern vid deras egna skolor. Under år 2015 fungerade som mest 417 regelbundna WAU! -klubbar vid 300 skolor i 45 kommuner: Asikkala, Borgå, Brahestad, Esbo, Grankulla Hangö, Helsingfors, Hollola, Jakobstad, Kangasala, Kervo, Korsholm, Korsnäs, Kronoby, Kuopio, Kyrkslätt, Kärkölä, Lahtis, Lojo, Malax, Mäntsälä, Nykarleby, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pargas, Pedersöre, Raseborg, Reisjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Sjundeå, Sodankylä, St. Michel, Tammerfors, Tusby, Uleåborg, Vanda, Vichtis, Vörå och Övertorneå. Vi ordnade också motionsverksamhet i Vasa. Under WAU r.f:s verksamma tid har det ordnats avgiftsfria klubbtillfällen, i vilka barnens rörelse har ökats med sammanlagt timmar ( ). År 2015 var det sammanlagda antalet deltagare och förverkligade klubbtillfällen Verksamheten ordnades på finska och svenska. Under skolornas lov ordnade WAU r.f. läger på 12 orter och de 53 lägren samlade 914 deltagare. Under hösten 2015 rörde ungefär barn på sig varje vecka i klubbverksamheten. Genom rast- och lovverksamheten nådde vi under året ungefär barn. Under 2016 målsättningen en måttlig utvidgning av verksamheten. Att utvidga verksamheten och bli en mer känd aktör ger oss bättre möjligheter att påverka i samhället.

7 hade vi två olika projekt: Alla har rätt till en hobby och WAU! -Efekti. Projektet Alla har rätt till en hobby syftade till att aktivera åringar att delta i hobbyverksamhet med låg tröskel för deltagande enligt det utbud som finns på olika orter. Tanken med WAU! Efekti är att göra bra modeller och råd om att röra på sig tillgängliga för alla barnfamiljer i Finland samt befrämja barnfamiljernas spontana motionerande genom att sprida information t.ex. om befintliga platser där man kan röra på sig. WAU påverkade attityder till motion genom kampanjer i klubbarna, månadsmeddelanden till föräldrarna, deltagande i evenemang och seminarier samt genom att vara synliga i media. Det gjordes också en fortsatt stark satsning på synlighet i sociala medier. För att finansiera verksamheten fortsatte vid med att erbjuda paketlösningar med motionstjänster för företag. All vinst används för att möjliggöra WAU! -klubbverksamheten. För att trygga den lokala finansieringen startades den så kallade 200-klubben, som ger möjlighet till små och medelstora företag, föräldraföreningar, m.fl. att understöda just den WAU! -klubb som finns nära dem. *** WAU ry is a national association for the advancement of health and social wellbeing of children and youngsters. WAU ry s aim is to ensure that positive attitudes, healthy life styles and good examples will continue over generations. Although the focus group is mainly children, the target is to spread wellbeing throughout all stages of growth and life. The objective of WAU ry is: - The health and social wellbeing of all children and youngsters in Finland - Minimizing the risks of health inequality, obesity and social exclusion - Being a national, well-known association in the field. The main method of operation of WAU ry are clubs that are free of charge, offer physical activities, and are easy to join. In addition, the association arranges free recess activities, camps for school children, takes part in social influencing work and, in order to secure financing, also offers physical activity services to individuals and companies. WAU! Clubs are offered mainly to primary school children at their own schools. During 2015, there were 417 regularly meeting WAU! Clubs at 300 schools in 45 different towns: Asikkala, Espoo, Hanko, Helsinki, Hollola, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Korsnäs, Kruunupyy, Kuopio, Kärkölä, Lahti, Lohja, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Mäntsälä, Orimattila, Orivesi, Oulu, Padasjoki, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Porvoo, Raahe, Raasepori, Reisjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sauvo, Savitaipale, Siilinjärvi, Siuntio, Sodankylä, Tampere, Tuusula, Uusikaarlepyy, Vantaa, Vihti, Vöyri and Ylitornio. We also arranged physical activities in Vaasa. While in operation, WAU ry has arranged 36,180 free club sessions, which have made children move for 401,500 hours (status February 18 th, 2016). In 2015, there were altogether 137,889 times of participation and 11,231 arranged club sessions. Activities were arranged in both Finnish and Swedish. During school holidays WAU ry arranged camps in 12 towns, and altogether 914 children participated in these 53 camps.

8 8 Altogether 7,000-7,500 children participated weekly in WAU! Clubs during the autumn of 2015, and with our recess activities and holiday camps we reached approximately 10,000 children during the year. In 2016, we are reaching for moderate growth. Growing our operations and increasing awareness of our work will create an even better basis for social influencing. In 2015, we improved the Kaikilla on oikeus harrastukseen (Everyone has the right for a hobby) and WAU! -Efekti projects. The Kaikilla on oikeus harrastukseen project aims at a wide range of low threshold, guided hobby activities for year-olds, the contents of which are determined by the local associations and by involving children in the planning. The target for WAU! -Efekti project is to bring the good practices and examples of active parents to all Finnish families with children, and advance voluntary physical activities of families by sharing information on existing practices and places for exercising. Influencing work was done through arranging campaigns for club activities, sending out monthly newsletters to parents, participating in events and seminars, and being visible in media. Continuous effort was placed on actions in social media. In order to finance the activities, the arranging of physical activity packages aimed at companies was continued, as it has been found beneficial earlier. The revenue from these is used to arrange WAU! Clubs. In order to ensure local financing, the 200 Club was started to allow small and medium sized businesses, parents associations, etc. to focus their support towards the WAU! Club closest to them.

9 9 WAU ry:n toiminta-ajatus WAU ry on valtakunnallinen järjestö, joka edistää lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. WAU ry tähtää positiivisen asenteen, terveellisten elämäntapojen ja hyvien mallien jatkumiseen yli sukupolvien. Vaikka kohderyhmänä ovat erityisesti lapset, pyritään hyvinvointia levittämään välillisesti jokaiseen kasvu- ja elämänvaiheeseen. Järjestö pienentää terveys- ja hyvinvointieroja järjestämällä matalan kynnyksen laadukasta ja liikunnallista kerho-, välitunti- ja loma-ajan toimintaa lapsille ja nuorille. Huomio kiinnitetään erityisesti lapsiin, jotka eivät syystä tai toisesta ole mukana missään sosiaalisessa harrastustoiminnassa, ja ovat sitä kautta syrjäytymisvaarassa. WAU ry:n visio on olla asiantuntija, mielipidevaikuttaja sekä yksi keskeisimmistä valtakunnallisista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjistä ja edelläkävijä uudenlaisen public-private yhteistyön rakentamisessa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. WAU ry:n missio on edistää lasten ja nuorten terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla. Taustaa Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys ei ole vain sairauden puutetta, vaan siinä painottuvat sosiaaliset ja yksilölliset voimavarat sekä toimintakyky. Jokaisella lapsella on tasa-arvoinen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen riippumatta siihen vaikuttavista sosiaalisista, taloudellisista, perhekohtaisista tai muista taustatekijöistä. Erilaiset elinolosuhteet ja kasvuympäristö vaikuttavat terveyserojen kasvuun lapsuudessa. Terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa myös säännöllisellä harrastustoiminnalla, joka vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja, sekä antaa keinoja ja voimavaroja koulunkäynnistä ja arjesta selviytymiseen. Liikuntaharrastuksella voidaan edistää kaikkia edellä mainittuja asioita, ja lisäksi liikunnalla on selkeä positiivinen vaikutus asioiden oppimiseen. Liikunta edistää sekä fyysistä että

10 10 psyykkistä terveyttä, ja on yksi tehokkaimmista tunnetuista keinoista kakkostyypin diabeteksen, ylipainon sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisijänä. Auli Ottelinin 2015 julkaiseman väitöskirjan Happohirviöistä maagereihin välituntitoiminnasta virtaa luokkatyöskentelyyn? mukaan liikunnallinen välitunti tuo vaihtelua luokkatyöskentelyyn, ja että välitunnilla pisimpään reippaasti liikkuneet jaksoivat keskittyä oppimiseen hieman muita paremmin. Väitöskirjan tutkimustulos vahvistaa olettamusta, että liikunnan ja oppimisen välinen yhteys on moniulotteinen ja vuorovaikutteinen prosessi. Siihen vaikuttavat useat eri tekijät: yhteiskunnassa vallitsevat arvot, lait, asetukset, opetussuunnitelmat, koulun toimintakulttuuri, koulun yhteistyötahojen tuki sekä ennen muuta niiden ihmisten asenteet ja toimintatavat, jotka ovat läsnä lapsen arjessa päivittäin. Liikunnan avulla voidaan kuitenkin parantaa oppimista monin tavoin koko ihmisen elämänkaaren ajan, mikäli ihmiset tarttuvat tähän mahdollisuuteen. Koulussa lasten hyvinvointia ja oppimista edesauttavat monipuolisen leikin ja riittävän fyysisen aktiivisuuden ohella muun muassa oppilaiden ajatusten parempi kuuleminen sekä yksilöllisten tarpeiden ja emotionaalisten tekijöiden huomioiminen opetuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 julkaiseman Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto katsauksen mukaan lasten osallistuminen urheiluseuran järjestämiin harjoituksiin on lisääntynyt, mutta lasten kokonaisliikuntamäärä on vähentynyt. Liikuntasuosituksen mukaan terveyden kannalta riittävä liikuntamäärä lapsilla on 1 2 tuntia päivässä. Alle 15-vuotiaista noin puolet saavuttaa tämän määrän, vuotiaista enää kolmannes. Taulukko: Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvot ja jakaumat vuosina

11 11 Puolustusvoimien palvelukseen astuneiden juoksutestien kiitettävien tulosten määrä on pysynyt melkein samassa viimeisten 15 vuoden aikana, vaikka sekin on eri luokkaa kuin ja 1970-luvuilla. Hälyttävää on kuitenkin se, kuinka huonojen tulosten määrä on 15 vuodessa kaksinkertaistunut. Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen Mikä maksaa? Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan mukaan heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapset liikkuvat muita vähemmän, ja pitkällä tähtäimellä kyse on kansanterveydellisestä ongelmasta. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun yliopettajan Kari Puronahon huhtikuussa 2014 julkaistu tutkimus Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista kertoo, että lasten harrastaminen urheiluseurassa saattaa olla liian kallista jo kahdelle kolmasosaa suomalaisperheistä. THL:n Hyvinvointi ja terveyserot verkkosivuston tietojen mukaan suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin miljardia euroa tai 15 % terveydenhuollon menoista, jos sosioekonomiset erot saataisiin poistettua. Jos koko väestön terveys ja hyvinvointi kohoaisi samalla tasolle kuin se on korkeasti koulutetuilla jo nyt, vähenisivät THL:n laskelmien mukaan useat terveysongelmat merkittävästi ja esim. työllisyysaste kasvaisi noin 75 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä vähenisi noin :lla. Sen sijaan ilman muutoksia kansanterveydessä terveydenhuoltomenot kasvavat jatkuvasti. Liikkumattomuudella on suuri kansantaloudellinen vaikutus. Liikunnan puutteesta johtuvien haittojen suuruus on jo nyt samaa tasoa kuin muiden ns. epäterveellisten elintapojen mukanaan tuomien haittojen. Miikka Vähäsen vuoden 2015 raportin Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät mukaan tupakoinnin aiheuttamien välittömien terveydenhuollon kustannusten arvioidaan olevan yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa, välillisten noin 900 miljoonaa euroa. Edelleen THL:n tutkimusten mukaan alkoholin käytöstä aiheutuu vuosittain 4 6,5 miljardin haittakustannukset, ja jopa 90 prosenttia aikuisista liikkuu liian vähän, mistä aiheutuu vuositasolla kuuden miljardin euron vahingot. Lihavuudesta ja siihen liittyvistä sairauksista aiheutui yhteiskunnalle jo vuonna 2011 arviolta n. 330 miljoonan euron kokonaiskustannukset. Valtaosa kuluista muodostui vuodeosastohoitopäivistä, lääkekustannuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Väestön lihavuudesta seuraa yhteiskunnalle myös välillisiä kustannuksia, kuten sairauksista johtuva tuottavuuden aleneminen sekä sairauslomista johtuvat kustannukset. Käyttämällä varoja ennaltaehkäisevään toimintaan olisikin mahdollista aikaansaada merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa.

12 12 Taulukko: Palvelukseen astuvien miesten kehonpaino ja pituus vuosina Palvelukseen astuneiden pituus ei ole muuttunut 20 vuoden aikana juuri lainkaan. Kuitenkin keskipaino on kasvanut noin 7 kg. Onneksi aina 1990-luvulta 2000-luvun puoliväliin jatkunut kehon painon kasvu palvelukseen astuneilta on viimeisten vuosien aikana pysähtynyt samalle tasolle. Toivottavasti pysähtymien jälkeen saamme käyrän laskusuuntaan. Sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudelle ovat vuosittain noin 3 miljardia euroa; riittävän liikunnan avulla näitä kuluja voitaisiin karsia merkittävästi. Alle 35-vuotiaina sairaseläkkeelle jäävien kustannukset yhteiskunnalle ovat 6,6 miljardia euroa vuosittain. Suuri osa näistä kustannuksista olisi estettävissä liikunnalla ja elämäntapojen muutoksella. Joka toinen suomalainen aikuinen on vähintään lievästi, ja joka kuudes vähintään kohtalaisesti liikapainoinen. Ylipaino on riskitekijä lukuisille kroonisille sairauksille, kuten sydänja verisuonisairauksille, kakkostyypin diabetekselle sekä tukija liikuntaelinsairauksille. Diabeteksen hoidosta koituu nyt vuosittain 1,3 miljardin euron kustannukset, joista 800 miljoonaa euroa menee sen kakkostyypin hoitoon. On arvioitu, että parin vuoden kuluttua diabeteksen suorat hoitokulut ovat jo 3,3 miljardia euroa kakkostyypin diabeteksen yleistyessä. Suomalaisten nuorten ylipainoisuus on kasvanut vuosien aikana noin kaksin kolminkertaiseksi. Lasten ja nuorten lisääntyvä ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma: joka kahdeksas suomalainen leikki-ikäinen lapsi ja joka viides nuori on ylipainoinen tai lihava.

13 13 Lihavuuden kehittyminen alkaa varhain, jo 3 8-vuotiaana. Lasten ja nuorten lihominen voi aiheuttaa uusia vakavia terveysongelmia, kuten tyypin 2 diabetesta nuoruusiässä. Lisäksi lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Riski sydän- ja verisuonitauteihin pienenee kuitenkin merkittävästi, mikäli lihava lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä. Fyysinen aktiivisuus on käänteisessä yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen. Myös nuorten yleistä tyytyväisyyttä elämään tutkittaessa on havaittu erittäin vahva yhteys fyysiseen kuntoon. Enemmän liikkuvat ovat tyytyväisempiä myös kaikkiin muihin elämän osa-alueisiin ja elämään kokonaisuudessaan. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut mallit, esim. säännöllinen liikuntaharrastus, vaikuttavat elämäntapaan ja sitä kautta kunkin tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. Tiettyjä riskitekijöitä ehkäisemällä voidaan vaikuttaa syrjäytymisen uhkaan. Lasten ja nuorten syrjäytymisessä on kyse siitä, että lapsen kasvuolosuhteet tai hänen oma toimintansa vaarantavat lapsen terveen ja tasapainoisen kehityksen. Lapsilta tai nuorilta puuttuu jotakin, mitä ilman heidän on paha olla. Syrjäytyminen johtuu huono-osaisuuden kasautumisesta ja on aina yksilöllistä. Useimmiten kyse on erilaisten riskitekijöiden esiintymisestä. Vaikka ihmisiä ei voi yksittäisten ongelmien perusteella pitää syrjäytyneinä, kertovat kuitenkin jo yksittäiset ongelmat syrjäytymisestä prosessina; siirtymisestä elämänhallinnasta kohti syrjäytymistä. Siksi jokaisella toimenpiteellä, jolla vaikutetaan syrjäytymisen riskeihin, on merkitystä. Vanhempien sosiaalinen asema ja nuoren oma koulumenestys ovat selkeästi yhteydessä lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten terveystottumuksiin ja yleiseen hyvinvointiin. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa ja niihin yhteydessä olevat tekijät ovat havaittavissa nuoruudessa, sekä nähtävissä terveysongelmina aikuisuudessa, heikentyneenä toimintakykynä ikääntyessä ja eroina kuolleisuusiässä ja -syissä. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot sekä varhain opitut tavat ja tottumukset kulkevat läpi ihmisen elämänkaaren, ja niiden vaikutusta on vaikea poistaa enää aikuisuudessa. Perheiden taloudellinen liikkumavara määrää yhä enemmän lasten ja nuorten liikuntaharrastuksista päätettäessä. Tilastotietojen mukaan perheiden pienituloisuus on kasvanut, ja liikuntaharrastusten maksullisuudesta johtuen seuraliikuntaan osallistuvat yleisimmin ylempien sosiaaliryhmien perheet. Lasten harrastamattomuus on eriarvoistavaa niin alueellisesti kuin sosioekonomisestikin. Harrastukset ovat osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä eikä harrastaminen saa olla kiinni siitä, onko lapsen vanhemmilla varaa ostaa varusteita tai maksaa harrastusmaksuja. Lasten liikkumattomuudesta, liikunnan kustannuksista, fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista usealla forumilla käyty keskustelu johti lopulta Urheilusanomien maaliskuussa 2015 julkaisemaan kattavaan artikkeliin lasten liikkumattomuudesta ja sen vaikutuksista. Kirjoitus herätti laajaa huomiota ja vaikutti peräti seuraavaan hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa sovittiin Liikkuva koulu ohjelman laajentamisesta valtakunnalliseksi, ja sen tavoitteena on saada kaikki Suomen koulut mukaan toteuttamaan aktiivisempaa

14 14 koulupäivää ja lisätä liikkumista niin, että jokainen oppilas liikkuisi tunnin päivässä. Suunnitelma istuu hyvin WAU ry:n toimintaan kolmannen sektorin suurimpana Liikkuva koulu ohjelman toteuttajana. Toiminnan päämäärät WAU ry:n vuoden 2015 pääkohderyhminä olivat lapset, joilla ei ole mitään sosiaalista harrastusta lapset jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi maahanmuuttajalapset ja tytöt. WAU ry:n päämääränä on - kaikkien Suomessa olevien lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi - terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen - olla valtakunnalliseksi laajentuva, tunnettu toimija. Kaikkien Suomessa olevien lasten ja nuorten terveys ja sosiaalinen hyvinvointi WAU ry haluaa lisätä terveyden kannalta riittävästi liikkuvien lasten ja nuorten määrää Suomessa. Tämä tavoite on mukana kaikessa WAU ry:n toiminnassa ja on siten koko WAU ry:n toiminnan punainen lanka. Tutkimukset osoittavat, että liikkumaton elämäntapa on huomattavasti helpommin säilyvä ominaisuus kuin liikunnallinen elämäntapa. Siksi lapsille tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa luoda positiivisia liikuntaelämyksiä ja ankkuroida jokin liikunnallinen harrastus osaksi heidän arkeaan luokkalaisten lakisääteinen iltapäivätoiminta on maksullista toimintaa eikä tavoita kaikkia. Tätä vanhemmille lapsille ei lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetä. Nuorimmilla koululaisilla on lyhyet koulupäivät, ja he tarvitsevat aikuisen läsnäoloa myös silloin, kun omat vanhemmat eivät ole paikalla. Lapsilla on lisäksi huomattavasti pidemmät lomajaksot kuin työssä käyvillä aikuisilla. Toimimalla kyseisillä ajanjaksoilla WAU ry täydentää olemassa olevia palveluita ja auttaa perheitä turvallisen kasvuympäristön luomisessa. Terveyserojen kasvun, ylipainoisten määrän ja syrjäytymisen riskien pienentäminen WAU ry haluaa varmistaa, että perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen, sosiaaliseen harrastustoimintaan. Nykyään moni harrastus on kallis eikä kaikilla perheillä ole mahdollisuutta niiden kustantamiseen lapsilleen. Vanhemmat eivät myöskään aina pysty mahdollistamaan harrastamista iltaisin ja viikonloppuisin (vanhempien työesteet, sairaus, päihteet, perhetausta, autottomuus jne.).

15 15 Urheiluharrastuksissa monessa seurassa kilpailutoiminta alkaa jo lasten ollessa hyvin nuoria, mitä osa lapsista ja heidän vanhemmistaan karttaa. Kuitenkin on yleisesti tiedossa, kuinka positiivisella tavalla sosiaalinen harrastustoiminta vaikuttaa lapsen kehitykseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäksi WAU ry pyrkii vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin ja asenteisiin terveyttä sekä liikunnallista elämäntapaa kohtaan. Mitä kiinnostuneempia vanhemmat ovat omasta ja lapsensa hyvinvoinnista, sitä suuremmat vaikutukset tällä on siihen, minkälaisen mallin lapsi omaksuu omaan elämäänsä. Yhteisöllisyys on iso voimavara, jota tulee hyödyntää monin eri tavoin. Kunnat, koulut, perheet, paikalliset yhdistykset, yritykset ja vapaaehtoiset voivat kaikki omalta osaltaan lisätä oman alueensa hyvinvointia ja viihtyvyyttä, sekä ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. WAU ry haluaa olla yksi merkittävä osa tätä kokonaisuutta. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla usean eri tahon kanssa saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus, ja WAU ry saa järjestettyä sekä taloudellisesti että toiminnallisesti katsottuna mittavaa toimintaa. Valtakunnalliseksi laajentunut tunnettu toimija WAU ry on laajentunut valtakunnalliseksi toimijaksi, joka järjestää laadukasta matalan kynnyksen harrastustoimintaa erityisesti sellaisille alueille, joilla sitä ei resurssien puutteen vuoksi ole kyetty järjestämään. Suomessa on suuri määrä alueita, joilla ei ole lapsille tarjolla harrastustoimintaa, vaikka kysyntää tälle olisikin. On arvioitu, että Suomessa on noin lasta, jotka haluaisivat tulla mukaan urheiluseuratoimintaan, mutta eivät sinne syystä tai toisesta pääse. Vapaaehtoiset puuttuvat, tai toiminnan järjestäminen tulisi yhdistyksille niin kalliiksi, etteivät ne katso sitä kannattavaksi. Suomalaisille lapsille tulisi silti asuinpaikasta riippumatta turvata yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Monen tahon yhteistyöllä harrastustoimintaa pystytään organisoimaan myös syrjäisemmille paikkakunnille ja kouluille. Koska suurin osa WAU ry:n toiminnasta tapahtuu koulun aikana tai kouluympäristössä, on yhteistyö rehtoreiden kanssa toimintamme perusedellytys. Rehtori on avainasemassa myös siinä, minkälainen henki koulussa on ja kuinka koulun henkilökunta suhtautuu liikuntaan. Jo pienillä päätöksillä tai muutoksilla voidaan arvomaailmaa ja käytäntöjä muuttaa liikuntamyönteisemmiksi. WAU ry:n toimintamuodot WAU ry:n päätoimintamuotona ovat alakouluilla toimivat maksuttomat WAU! -kerhot, joita on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Toisena toimintamuotona WAU ry aloitti vuonna 2011 päiväleirien järjestämisen koululaisten loma-aikoina, ja myös yöleirejä on kokeiltu. Vuodesta 2013 lähtien WAU ry on ollut enenevässä määrin mukana myös välituntitoiminnassa järjestäen sitä itse, ja kouluttamalla muita.

16 16 Vuonna 2013 käynnistettiin valtakunnallinen ME! hanke yläkoululaisille. Yläkoululaisille on järjestetty myös kerhoja, mutta toimivin aktivointimuoto heille on ollut ohjattu välituntitoiminta. Vuonna 2014 käynnistettiin myös I rörelse, Leader- ja Kaikilla on oikeus harrastukseen hankkeet, ja edelleen vuonna 2015 WAU! - Efekti hanke. WAU ry on saanut vahvan asiantuntijaroolin lasten liikuntapalveluiden tuottajana. Yhdistyksellä on tärkeä tehtävä asennevaikuttajana ja kasvattajana sekä lasten hyvinvointiin liittyvän tiedon ja toimintamallien levittäjänä eri sidosryhmissä, mm. erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. WAU ry on jatkanut vuonna 2012 aloitettua yrityksille suunnatun liikuntapakettikonseptin myymistä, josta saatavat rahat käytetään WAU ry:n lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan mahdollistamiseen. Tästä saadut tuotot kasvoivat edellisvuoteen verraten, mutta kasvun varaa tällä sektorilla on edelleen. Aikuisia liikutetaan myös yritysten ulkopuolella, ja tämä toiminta onkin lähtenyt hyvin käyntiin pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Aikuisliikuntaa pyritään kasvattamaan yhtenä WAUn rahoitusmuotona. Historia WAU ry aloitti koululaisten maksuttomien liikuntakerhojen konseptin kehittämisen syksyllä 2008 ja ensimmäiset pilottikerhot pidettiin keväällä 2009 viidessä espoolaisessa koulussa. Ensimmäisistä kerhoista saatujen kokemusten perusteella päätettiin keskittyä luokkalaisiin, koska tätä nuoremmilla lapsilla on lakisääteistä iltapäivätoimintaa. Syksyllä 2009 kerhotoiminta laajennettiin 24 espoolaiseen kouluun, joissa WAU! -kerhot pyörivät koko lukuvuoden toukokuulle 2010 saakka. Samalla huomattiin, että myös osalle luokkalaisista kannattaa tarjota mahdollisuutta osallistua WAU! -kerhoihin. Lopputuloksesta muodostui onnistunut liikuntakonsepti, joka on mahdollistanut toiminnan monistamisen myös uusille paikkakunnille, ja vuosien aikana WAU ry lähtikin laajenemaan Kauniaisiin, Kuopioon, Maalahdelle, Mustasaareen, Rovaniemelle, Vantaalle ja Vöyrille. Yläkouluikäisten lasten kohdalla ei vielä ensimmäisten kokeilujen jälkeen löydetty toimivaa konseptia. Vuonna 2013 käynnistettiin ME! hanke, jota jatkettiin ja jonka toiminta-aluetta levitettiin vuonna Syksyllä 2013 toiminta kasvoi edelleen, kun mukaan liittyivät Helsinki, Inkoo, Kirkkonummi, Kruunupyy, Lahti, Laihia, Korsnäs, Pietarsaari, Raasepori, Reisjärvi, Siilinjärvi ja Sodankylä. Vuonna 2014 WAU! kerhot avattiin myös Asikkalaan, Hankoon, Kangasalle, Lohjalle, Mäntsälään, Orimattilaan, Orivedelle, Padasjoelle, Paraisille, Pedersöreen, Porvooseen,

17 17 Raaheen, Saloon, Siuntioon, Tuusulaan ja Ylitorniolle. Näin vuoden 2014 lopussa WAU ry oli aktiivinen jo 34 paikkakunnalla. Vuonna 2015 laajensimme edelleen Hollolaan, Keravalle, Kärkölään, Mikkeliin, Ouluun, Riihimäelle, Sauvoon, Savitaipaleelle, Tampereelle, Uuteenkaarlepyyhyn, Varkauteen ja Vihtiin, ja WAU-paikkakuntien määrä nousi 44:ään. Yhdistys sai merkittävää tunnustusta valtakunnan korkeimmalta taholta maaliskuussa 2015 tasavallan presidentti Sauli Niinistön ryhdyttyä WAU ry:n suojelijaksi. WAU! -kerhot WAU! -kerhot nivoutuvat luontevasti osaksi joustavan koulupäivän konseptia. Ne kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa aamu- tai iltapäivisin tai keskellä koulupäivää, luoden lapsille turvallisen ja säännöllisen liikuntaharrastuksen. WAU! -kerhoja toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisinä. Maksuttomuus sekä kerhoajankohdan suora jatkumo koulupäivään turvaavat sen, että sosioekonomisesta taustasta johtuvat erot eivät vaikuta lasten mahdollisuuteen olla mukana toiminnassa. Paikallisten urheiluseurojen lajiesittelyillä tuodaan eri lajeja lasta lähelle ja kannustetaan heitä mukaan urheiluseuratoimintaan. Lajiesittelyjä järjestetään tavallisilla kerhokerroilla tai erillisinä lajiesittelypäivinä, joihin WAU! -kerhoissa mukana olevilla lapsilla on vapaa pääsy. Urheiluseuroille tarjotaan myös mahdollisuutta toimia WAU! -kerhon vastuullisena järjestäjänä. WAU ry:llä on käytössään yhteistyösopimusmalli urheiluseurojen kanssa. Mallissa seurat vastaavat tiettyjen kerhojen ohjaustoiminnasta ja saavat näin itselleen rahoitusta vaikkapa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Kerhotoiminnan puitteissa järjestettiin keväällä 2015 WAUhtikampanja, jolla pyrittiin lisäämään lasten kerhoaktiivisuutta, keskittymään hyvään ryhmässä toimimiseen ja toisten huomioimiseen. Opetushallitus ajaa vahvasti joustavan koulupäivän mallia, jossa harrastustoimintaa sijoitetaan niin koulupäivän alkuun ja loppuun kuin keskellekin. Harrastustoiminta aamuisin tai keskellä koulupäivää on tuonut hyviä tuloksia, ja kouluissa tehdyt kyselyt osoittavat, että joustavan koulupäivän malli on osaltaan lisännyt oppilaiden hyvinvointia ja koulumotivaatiota. WAU ry on vahvasti mukana toteuttamassa Liikkuva koulu ohjelman toimintoja eri puolilla Suomea.

18 18 Sisältö WAU! -kerhokerran sisällölliset pääteemat noudattavat aina tiettyä mallia: järjestetään lapsille monipuolista liikuntaa osallistetaan lapset toiminnan suunnitteluun luodaan kerhoon hyvä tunnelma ja kerholaisille hyvä mieli, jotta he haluavat tulla mukaan myös seuraavalla kerralla. Kerhoissa liikutaan koulun liikuntasalissa ja ulkona koulun lähialueilla. WAU ry on toteuttanut vuonna 2015 myös lajikerhoja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Näitä kerhoja on järjestetty uima- ja jäähalleissa. Vuodenaika Syksy Talvi Kevät Aihealue Liikuntapaikka Teema Kehitettävät perustaidot Sisäleikit Liikuntasali ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Sisäleikit ja -pelit Ulkoleikit ja -pelit Piha/Kenttä Liikuntasali Jää/Lumi Liikuntasali Metsä/Piha/ Kenttä Ryhmäytyminen, Sääntöjen noudattaminen Ryhmäytyminen, Ulkoilu on hauskaa Aktiivinen osallistuminen, Kaverin kannustaminen Aktiivinen osallistuminen, Talviliikuntaa leikkien Ryhmässä on kivaa, Puuhaa kesäksi Vanhat pihaleikit kunniaan, Puuhaa kesäksi Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Tasapainotaidot Tasapainotaidot Välineen käsittelytaidot Liikkumistaidot Taulukko: WAU! -kerhojen kausisuunnitelma, joka toimii ohjenuorana ohjaajille. Esimerkkipelejä ja leikkejä Sähly, Kiinan keisari, Hirvenmetsästys Frisbeegolf, Jalkapallo, Seinäkympit Kahden tulen välissä, Gorillahippa, Voimistelu Hiihtäminen, Pulkkamäki, Luistelu, Pesänryöstö Lippupallo, 3 pisteen peli, Keilaaminen, Temppuradat Purkkis, Keinu-/ Penkkipehvis, Hyppynaruhypyt Kerhokerran sisällön suunnittelussa ohjaajat käyttävät myös hyväkseen WAU ry:n tarjoamassa ja liikunnan aluejärjestöjen toteuttamassa ohjaajakoulutuksessa saamaansa tietoa ja materiaalia. Lisäksi ohjaajilla on mahdollisuus hyödyntää -palvelua sekä Koululiikuntaliiton, Kerhokeskuksen ja muiden toimijoiden kerhotoimintaa varten tuottamia materiaaleja. Tuntiohjaajien kanssa käydään työsuhteen alussa läpi työsopimus ja Ohjaajan opas. Syksystä 2012 alkaen on jokaiselle, myös jo aiemmin koulutuksissa käyneelle ohjaajalle, tarjottu pääsy Liikkujaksi-koulutukseen, joka on otettu ohjelmaan Löydä Liikunta koulutuksen tilalle. Myös Tervetuloa ohjaajaksi koulutus on ollut käytössä, samoin WAUn omaa kokemusta ja osaamista on hyödynnetty keräämällä leikkejä ja ohjeita ohjaajien käyttöön Sporttis.netin dokumenttivarastoon.

19 19 Kerhoihin ilmoittautuminen ja tiedottaminen WAU! -kerhoja markkinoidaan koulussa oppilaille, opettajille ja terveydenhoitajille jaettavilla esitteillä. Kerhojen markkinoinnissa käytetään hyväksi myös koulujen viestintäkanavia, esim. Wilmaa. Kerhotoimintaan ilmoittautuminen tapahtuu WAU ry:n internetsivuston kautta tai suoraan tuntiohjaajalle. Internetsivustolla jokaisella kerholla on oma sivunsa, josta löytyy kerhon yhteystiedot, kalenteri sekä uutisia. Tiedottamisessa, ilmoittautumisessa ja läsnäolojen seurannassa sekä tilastoinnissa käytetään hyväksi Sporttis.net -palvelua. Vanhemmille lähetetään kuukausittain sähköinen tiedote toiminnasta, ja lisäksi kerholaisille sekä vanhemmille voidaan akuuteista asioista tiedottaa tekstiviestillä. Kerhotoiminnan haasteet Kerhojen aikataulujen sovittaminen jatkumoksi lasten koulupäivään on suuri toiminnallinen haaste. Tässä tärkeimpänä tekijänä kerhotoiminnan onnistumiseksi on yhteistyö rehtoreiden kanssa. Joustavan koulupäivän malli antaa meille mahdollisuuden aamu- ja iltapäivisin järjestettävien kerhojen lisäksi järjestää toimintaa myös keskellä päivää. WAU! -kerhotoiminta kevät 2015 Kevään 2015 toiminta käynnistettiin heti koulujen alettua keskiviikkona ja kevään viimeiset kerhot pidettiin, paikkakunnasta riippuen, viikoilla WAU! -kerhoja ei järjestetty hiihtolomalla eikä muinakaan koulujen vapaapäivinä. Kevätkausi kesti, paikkakunnasta riippuen, viikkoa. Keväällä 2015 Asikkalassa, Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Korsnäsissä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Lahdessa, Maalahdella, Mustasaaressa, Pietarsaaressa, Raaseporissa, Rovaniemellä, Siilinjärvellä, Vantaalla ja Vöyrillä yhteensä 257 koululla järjestettiin 377 kerhoa, joissa oli ilmoittautuneina mukana lasta. Kaiken kaikkiaan kerholaisten todellinen lukumäärä on tätä suurempi, sillä kerhoissa on aina mukana lapsia, jotka eivät kokeilukertaa varten ole ilmoittautuneet. Yhteensä kevään 2015 aikana järjestettiin kerhokertaa, joista syntyi osallistujakertaa. Uusina paikkakuntina mukaan keväällä liittyneet Oulu, Varkaus ja Vihti toivat mukaan toimintaan 193 lasta. Suurin osa WAU! -kerhoista on luokkalaisille, mutta myös 5.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille on kerhoja.

20 20 Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Pidetyt Osallistujakerrat kerhokerrat yhteensä Asikkala Espoo Helsinki Kangasala Kauniainen Kirkkonummi Korsnäs Kruunupyy Kuopio Lahti Lohja Maalahti Mustasaari Mäntsälä Orimattila Orivesi Oulu* Padasjoki Parainen Pedersöre Pietarsaari Porvoo Raahe Raasepori Reisjärvi Rovaniemi Salo Siilinjärvi 1 5 ei tilastoja 86 ei tilastoja Siuntio Sodankylä Tuusula Vantaa Varkaus* Varkaus (MoPo) 2 4 ei tilastoja Vihti* Vöyri Ylitornio Yhteensä Taulukko: Kevään 2015 WAU! -kerhotoiminnan laajuus. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä.

21 21 Kerhotoimintaa järjestettiin myös sairaalakouluilla Espoossa, Raaseporissa, Rovaniemellä ja Tuusulassa. Ilmoittautuneiden määrä Poikia Tyttöjä Yhteensä Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Taulukko: WAU! -kerhotoiminnan ilmoittautuneiden määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2015 välillä. Kerhojen lukumäärä keväisin Kevät 2010 Kevät 2011 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Taulukko: WAU!-kerhojen määrän vertailu kevään 2010 ja kevään 2015 välillä. WAU! -kerhotoiminta syksy 2015 Kerhoesite jaettiin kouluille elokuussa ja ilmoittautuminen kerhoihin avattiin WAU! - kerhotoiminta käynnistyi alkaneella viikolla ja syksyn viimeiset kerhokerrat pidettiin viikoilla 49-50, eli toimintakauden pituus oli viikkoa. Syyslomalla ei kerhotoimintaa ollut. Syksyllä 2015 WAU! kerhotoiminta laajeni kymmenelle uudelle paikkakunnalle. Hollolan, Keravan, Kärkölän, Loimaan, Mikkelin, Riihimäen, Sauvon, Savitaipaleen, Tampereen ja Uusikaarlepyyn liittyminen WAU:n toimintaan toi mukanaan yhteensä 405 uutta kerholaista. Asiakkalan WAU! -kerhot jäivät syksyllä tauolle kunnan rajallisten resurssien vuoksi, ja Siuntiossa aloitettiin kerhojen sijaan välituntitoiminta.

22 22 Sairaalakouluissa kerhotoimintaa oli syksyllä Espoossa, Oulussa, Raaseporissa, Rovaniemellä ja Tuusulassa. Yhteensä syksyn aikana 300 koulussa toimi 417 WAU! kerhoa, joissa järjestettiin kerhokertaa, ja joissa syntyi kaikkiaan osallistujakertaa. Osa syksyn kerhoista kuului Kaikilla on oikeus harrastukseen hankkeen kerhoihin, joita oli yhteensä Ilmoittautuneiden määrän kehitys Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Syksy 2013 Syksy 2014 Syksy 2015 Pojat Tytöt Yhteensä Taulukko: Koko WAU! -kerhotoimintaan ilmoittautuneiden määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2015 välillä. Yhtenä WAU! kerhojen tavoitteena on ollut tyttöjen osallistujamäärän kasvattaminen. Syksyllä 2010 tyttöjen osuus osallistujien määrästä oli 40 %. Olemme saaneet vuosi vuodelta tyttöjen osuutta kasvatettua siten, että syksyllä 2015 tyttöjen osuus osallistujien määrästä oli jo 48,4 %. Kerhojen lukumäärä syksyisin Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Syksy 2013 Syksy 2014 Syksy 2015 Taulukko: WAU! -kerhojen määrän vertailu syksyn 2010 ja syksyn 2015 välillä.

23 Kouluja Kerhoja Ilmoittautuneet Kerhokerrat Osallistujakerrat Espoo Hanko Helsinki Hollola* Kangasala Kauniainen Kerava* Kirkkonummi Korsnäs Kruunupyy Kuopio Kärkölä* Lahti Lohja Loimaa* Maalahti Mikkeli* Mustasaari Mäntsälä Orimattila Orivesi Oulu Padasjoki Parainen Pedersöre Pietarsaari Porvoo Raahe Raasepori Reisjärvi Riihimäki Rovaniemi Salo Sauvo* Savitaipale* Siilinjärvi 1 3 ei tilastoja ei tilastoja ei tilastoja Sodankylä Tampere* Tuusula Uusikaarlep* Vantaa Vihti Vöyri Ylitornio Yhteensä Taulukko: Syksyn 2015 WAU! -kerhotoiminnan laajuus. Uudet paikkakunnat merkitty tähdellä. 23

24 24 WAU! kerhotoiminnan yhteenveto 2015 Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet hallitusta kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna saavutettiin, ja toimintaa onnistuttiin kasvattamaan järkevästi ja kontrolloidusti ottamatta suuria riskejä. Osallistujakerrat Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Taulukko: Osallistujakertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2015 välillä. WAU! kerhotoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten todellinen lukumäärä on aina tilastoitua suurempi, sillä osa käy kokeilemassa kerran, pari, ja joittenkin kerhojen osalta ei tilastoja pidetä lainkaan. Vuoden 2015 lopulla kerholaisten viikoittaiseksi kokonaismääräksi arvioitiin Kerhoista saamamme palaute on pääosin ollut positiivista. Kerholaisten huoltajille lähetetyn kyselyn perusteella kysymyksen Suosittelisitko WAU ry:n kerhotoimintaa tuttavillesi? vastausten keskiarvoksi asteikolla 1-10 muodostui Kerhokerrat Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Taulukko: Kerhokertojen kokonaismäärän vertailu vuosien 2010 ja 2015 välillä.

25 25 Vuoden 2015 aikana järjestettiin kerhokertaa. Kun lähes kaikkien kerhokertojen kesto on 60 minuuttia, kertyisi vastaava toiminnan määrä siitä, jos yksi kerho toimisi 15 kuukauden ajan 24/7. Osallistujakertojen, eli yksinomaan WAU! -kerhojen kautta lasten lisätyn maksuttoman liikunnan määrä, , vastaa puolestaan sitä, että yksi lapsi liikkuisi lähes 16 vuoden ajan täydet 24 tuntia vuorokaudessa. Tilastoidun ja tilastoimattoman kerhotoiminnan lisäksi WAU ohjasi vuonna 2015 monikulttuurista tanssiryhmää Espoossa, iltapäivätoimintaa Siilinjärvellä, järjesti Hollolassa koulun kevätriehan, toimi Hollolassa ja Lahdessa koulupäivän liikunnallistajana, veti Vaasassa liikunnallista toimintaa, Tampereella perheliikuntaa ja toimi yhteistyössä Lähivoimalahankkeen kanssa. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella järjestimme aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kehittämisverkoston ostamaa lisäkoulutusta ja kunnostauduimme yhteistyöliikuttamisessa Lapin liikunnan kanssa. WAU ry:n toiminta koulujen loma-aikoina Koulujen loma-aikoina WAU ry järjestää leiritoimintaa, jonka tavoitteena on lasten hyvinvointiin vaikuttamisen lisäksi helpottaa vanhempien ja lasten loma- ja työaikojen erilaisuudesta johtuvia ongelmia. WAU! -kerhotoimintaa järjestetään vain koulujen työaikana, ja siksi leireillä pyritään myös kattamaan päätoimisten työntekijöiden näiltä ajoilta syntyneitä kuluja, sekä tarjoamaan tuntiohjaajille lisätunteja. Leirit ovat pääosin päiväleirejä, mutta vuonna 2013 aloitettua yöleirikokeilua pyritään järjestämään myös jatkossa. Leirien sisällöt ovat jatkumoa kerhotoiminnalle ja niillä on samoja teemoja ja tavoitteita. Leireillä on liikunnallista ohjelmaa aamu- ja iltapäivisin, lisäksi tarjoillaan lämmin ruoka sekä mahdollisesti välipala. Keskipäivällä ruokailun jälkeen ohjelmassa on erilaisten lautapelien pelaamista, askartelua ja muuta rauhallista yhdessäoloa. Jos taloudelliset resurssit antavat myöten, voidaan leirien puitteissa tehdä myös retkiä. Ohjattu aktiivinen aika päiväleireillä on klo , mutta ohjaajat ovat paikalla klo Vanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapset paikalle jo klo 8.00 jälkeen ja hakea lapset pois klo mennessä. Yöleireillä toimintaa on enemmän, ja ohjaajat ovat paikalla vuorokauden ympäri. Leirit ovat maksullisia, mutta ne pyritään pitämään mahdollisimman edullisina. Vuonna 2015 toteutimme myös muunlaista loma-ajan aktivointia tarjoamalla lapsille seikkailu-, leipomis- ja askartelukerhoja. WAU ry:n leiritoiminta vuonna 2015 WAU ry:n oman leiritoiminnan järjestäminen on hyvä liikunnan jatkumo niille lapsille, jotka ovat mukana WAU ry:n kerhotoiminnassa. Leireille saapuu osallistujia myös WAU! kerhojen ulkopuolelta. Aluehallintovirastojen nuorisotoimi ja kunnat ovat tukeneet leiritoimintaa taloudellisesti, mikä on mahdollistanut leirien pitämisen edullisina osallistujille. WAU ry:n vuonna 2015 järjestämällä 53 leirillä kävi yhteensä 914 lasta, mikä oli noin 100 leiriläistä enemmän kuin edellisvuonna. Yhteensä leiripäiviä karttui vuoden aikana 221, mikä