HULEVESISELVITYS KALKKIPELLONTIE 2, ESPOO K-SUPERMARKET KESKO OYJ Lähde: Innovarc Oy,

Transkriptio

1 HULEVESISELVITYS KALKKIPELLONTIE 2, ESPOO K-SUPERMARKET KESKO OYJ Lähde: Innovarc Oy,

2 Hulevesiselvitys 2 (12) Sisällys 1 Johdanto Suunnittelualueen nykytila Yleiskuvaus Kaavoitus ja suunniteltu maankäyttö Maastokatselmus Maaperä ja topografia Pohja- ja pintavedet Valuma-alue Yleinen hulevesiviemäri Hulevesimäärät Hulevesilaskennat Hulevesimäärät nykytilanteessa Hulevesimäärät rakentamisen jälkeen Hulevesimäärien muutos Hulevesien hallinta Arvio hulevesien laadullisista muutoksista Hulevesien laatu rakentamisen aikana Hulevesien laatu alueen käytön aikana Piirustukset YMP1155_03_02 Hulevesien hallinnan periaatepiirros,

3 Hulevesiselvitys 3 (12) 1 Johdanto Suunnittelun kohteena on Espoossa osoitteessa Kalkkipellontie 2 sijaitseva tuleva K- Supermarket kauppapaikka. Hulevesiselvitys on tehty Kesko Oyj:n toimeksiannosta. Suunnittelualue (tuleva kaava-alue Kalkkipellonmäki ) kootaan tontista ja kahdesta viereisestä tontista liitettävistä alueista. Tässä selvityksessä tarkastellaan kohteen nykytilaa, arvioidaan maankäytön muutoksen vaikutus alueen hulevesien muodostumiseen, esitetään alustavat hulevesien hallintaratkaisut rakentamisen aikana ja suunnitellussa tulevassa tilanteessa. Työn lähtökohtana on kiinteistölle laadittu tontinkäyttösuunnitelma (Innovarc Oy, ). 2 Suunnittelualueen nykytila 2.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Espoossa osoitteessa Kalkkipellontie 2, rantaradan pohjoispuolella Turuntien ja Mäkkylän puistotien risteyksessä. Suunnittelualueeseen kuuluu Kalkkipellontie 2 (tontti 2), Kalkkipellonmäki -puisto sekä osa Kalkkipellontie 1 kiinteistöstä. Kuva 1. Suunnittelualue nykytilanteessa ( ) Nykytilanteessa tontilla 2 sijaitsee toimistorakennus, jonka piha- ja pysäköintialueet ovat asfaltoituja, muut alueet ovat kallioista metsää tai viheraluetta. Tontti rajautuu etelässä metsäkaistaleeseen ja junarataan, lännessä liikerakennuksen tonttiin

4 Hulevesiselvitys 4 (12) 4, pohjoisessa Kalkkipellontiehen ja idässä kiinteistöön Suunnittelualueen pohjoispääty on pieni hoitamaton metsikkö Kalkkipellonmäki. Kalkkipellontie 1:ssä (tontti ) sijaitsee nykytilanteessa vanhat siilot ja huonokuntoinen puurakennus. Korttelin tontin 2 omistaa nykytilanteessa Kiinteistö Oy Kalkkipellontie 2 c/o Orion Oyj. Korttelin muut tontit ovat kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. Ympäröivät katu- ja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki. 2.2 Kaavoitus ja suunniteltu maankäyttö Alueella on voimassa Kalkkipellonmäki ( ja ) asemakaavat (lainvoimaiset ja ) sekä Mäkkylä I asemakaava (lainvoimainen ). Kalkkipellontie 2 (tontti 2) on merkitty tunnuksella TL (teollisuus-, toimisto- ja liikerakennusten korttelin). Kalkkipellonmäki on nykyisessä kaavassa merkinnällä P (puisto). Kalkkipellontie 1 (tontti 1) on osa kiinteistöä , johon kuuluu tiealueita. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Kalkkipellonrinne VP (puisto, viheralue). Varsinaisen kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Suunnittelualueen koko on m 2. Suunnittelualueen nykytilanteen kaavoitus on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Kaavoitus nykytilanteessa (Espoon kaupunki, ). Suunnittelualueen tulevasta kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4091/ /2016. Kaavamuutos edellyttää muun muassa hulevesiselvityksen laatimisen, jossa esitetään hulevesien viivytystarve ja -tapa. Alustavan suunnitelman mukaan olemassa olevan toimistorakennuksen (tontti 2) paikalle toteutetaan yksikerroksinen päivittäistavarakauppa, sitä tukevaa toimintaa ja pai-

5 Hulevesiselvitys 5 (12) koitusalue. Kellarikerrokseen tulee myös pysäköintitiloja. Kulku tontille on Kalkkipellontien pohjoispäästä ja huoltoajo etelämpänä eri liittymästä. Suunnitelmassa päivittäistavarakaupan rakennusoikeus on noin 2000 k-m 2. Tuleva maankäyttöluonnos on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Tuleva maankäyttö, tontinkäyttösuunnitelma, Innovarc Oy. 2.3 Maastokatselmus Kartoista ja ilmakuvista saatuja tietoja on tarkennettu maastokäynnillä ja Maastokäynnin yhteydessä selvitettiin mm. suunnittelualueen nykytilannetta, maanpinnan muotoja, ympäristöä ja nykyisten rumpujen sekä kaivojen sijainteja. Lisäksi kohdekäynnillä selvitettiin tontin ulkopuolisten vesien johtamista. Valokuvissa 4-7 on esitetty kuvia suunnittelualueen nykytilasta. Kohteessa (Kalkkipellontie 1 ja 2) ei ole nykytilanteessa hulevesiviemäreitä. Vedet johdetaan pintavaluntana tonttien välissä kulkevaan hulevesiojaan tai imeytetään maahan. Lähin hulevesikaivo on Kalkkipellontie 1 kohdalla Turuntien risteyksessä, tämä kaivo purkaa suunnittelualueelle Kalkkipellonmäki -metsikköön. Kalkkipellontien päässä (Kalkkipellontie 4-6) on olemassa oleva hulevesiviemäri, jonka liittymäkorko on

6 Hulevesiselvitys 6 (12) noin Suunnittelualueen eteläpuolella Perkkaantiellä (Vermon tunnelissa) on olemassa oleva hulevesiviemäri. Kuva 4. Kuvattu pohjoiseen. Edessä Kalkkipellontie 2:den siilot ja oikealla nykyinen puurakennus. Kuva 5. Kalkkipellontie 2 parkkialue viettää itään päin. Kuva 6. Hulevesikaivo Kalkkipellontie 1 kohdalla. Kuvattu Kalkkipellontie 2 suuntaan. Hulevesiviemäri purkaa Kalkkipellonmäki -puistoon. Kuva 7. Rakennuksen takana on kalliopaljastumia ja metsäkaistale. Kuvattu länteen päin, Kalkkipellontie 2.

7 Hulevesiselvitys 7 (12) 2.4 Maaperä ja topografia Suunnittelualue maanpinta vaihtelee nykytilanteessa välillä noin m mpy. Maanpinta viettää tontin 2 piha-alueella voimakkaasti itään ja etäosassa on kalliopaljastumia ja maanpinta laskee etelään junaradalle päin (Kalkkipellonrinne puistoalue/metsikkö). Kalkkipellontie 1:ssä maaperä viettää pääasiassa etelään. Kalkkipellonmäki puisto on muihin alueisiin nähden hiukan alempana. Tulevassa tilanteessa maanpinnantaso on yläpihan pysäköintialueella noin ja huoltopihalla noin +18.8, tontin eteläpuoli on noin tasolla Tontin korkotasoa on nostettu aiempiin suunnitelmiin verrattuna. Maaperäkartan (hakku.gtk.fi) perusteella maaperä on suunnittelualueella pääosin kalliota ja hiekkamoreenia. Tontin 2 eteläosassa on kallioinen metsäalue ja kalliopaljastumia. Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa 8. Kiinteistöillä Kalkkipellontie 1 ja 2 on tehty ympäristötekniset tutkimukset Vahanen Environment Oy:n toimesta (2016). Tutkimusten perusteella pintamaa on Kalkkipellontie 2:n länsireunalla soraa tai humusta. Muuten maaperä koostuu luonnonmaasta, hiekasta ja siltistä, jonka seassa on kiviä ja lohkareita. Kalliopinta vaihtelee noin 1,0 3,5 m välillä maanpinnasta. Kalkkipellontie 1:ssä on etelä- ja länsiosissa tonttia pintamaan alla luonnonhiekkaa. Muun tontin maaperä koostuu asfalttipinnan alla täyttömaasta, hiekasta, sorasta ja lohkareista. Osassa tonttia täyttömaan välissä on havaittavissa vanha maanpinta. Tontin itäreuna ja keskiosa on korotettu louhetäytöllä. Kuva 8. Kohteen maaperäkartta (lähde: hakku.gtk.fi, ). Tutkimuksissa (2016) tehtiin myös seuraavat maaperän haitta-aineita ja koskevat havainnot: Kalkkipellontie 2: Tutkimusten perusteella maaperässä ja pohjavedessä todetuista vähäisistä vertailuarvot ylittävistä pitoisuuksista tai jätehavainnoista ei kaavan (nykytilanne) mukaisessa maankäytössä aiheudu riskiä ihmiselle eikä ympäristölle, eikä tontin maankäytölle ole rajoitetta. Alueella todetut kynnysarvoylitykset täytyy kuitenkin huomioita kaivussa. Rakennuksen alapuolisia maita ei ole tutkittu. Kalkkipellontie 1: Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia todettiin alueen länsiosassa, jossa on myös huomattava määrä maanpäällisiä jätteitä. Länsiosa on osa suunnittelualuetta. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet, yli ylemmän ohjearvon ylittävät, todettiin alueella sijaitsevien siilojen vieressä. Pilaantuneen maaperän kaivu edellyttää ennen kaivutöiden aloitusta tehtävän kunnostussuunnitelman laatimisen ja ilmoituksen pilaantuneen maan puhdistamiselle paikalliselle ELY-keskukselle. Rakennuksen ja siilojen alapuolisia maita ei ole tutkittu.

8 Hulevesiselvitys 8 (12) 2.5 Pohja- ja pintavedet 2.6 Valuma-alue Tutkittu alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue (Kaivoksela ) sijaitsee noin 5 km tutkimusalueesta pohjoiseen/koilliseen. Lähin pintavesi (Laajalahti) sijaitsee noin 1,5 km kohteen eteläpuolella. Kalkkipellontie 1 ja 2 välillä kulkee oja, johon suunnittelualueen hulevedet pääosin johdetaan tai ne imeytetään maaperään. Muilla suunnittelualueeseen kuuluvilla alueilla valunta on nykyisin vähäistä, sillä suurin osa sadevedestä pidättyy alueen painanteisiin ja kasvillisuuteen. Maaperätutkimuksissa (2016) on havaittu paikoittain orsivettä maaperässä. Kalkkipellontie 2 on pääosin asfaltoitu ja rakennettua ja pintavaluntaa muodostuu nykytilanteessa pääasiassa juuri Kalkkipellontie 2 alueella. Nykytilanteessa Turuntien suunnasta johdetaan vesiä suunnittelualueen itäreunalla. Vedet kulkevat painanteessa/ojassa joka päättyy nykyisen Kalkkipellontie 1 sijaitsevan rakennuksen taakse ja vedet imeytyvät hitaasti maaperään. Vedet purkavat nykytilanteessa suunnittelualueen eteläpuolella olevan kallioleikkauksen yli Perkkaantien hulevesiviemäriin. Kalkkipellontien vedet johdetaan Kalkkipellontie 2 kohdalla olevaan hulevesikaivoon, joka purkaa suunnittelualueelle Kalkkipellonmäki-puistoon. Suunnittelualue sijaitsee Espoon Monikonpuron valuma-alueella, osa-alue 5 (18 km 2 ). Valuma-alue ja suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Monikonpuron valuma-alue (lila rajaus). Suunnittelualue on merkitty punaisella. (Lähde: Espoon hulevesiohjelma, 2012). Suunnittelualueen valuma-alue rajautuu pääasiassa tonttirajoihin, mutta Kalkkipellontieltä johdetaan viemäröitynä Kalkkipellonmäki -puistoon ja Turuntien suunnasta johdetaan vesiä suunnittelualueen reunalla/läpi.

9 Hulevesiselvitys 9 (12) 2.7 Yleinen hulevesiviemäri Nykyisten viemäreiden sijainti on esitetty kuvassa 10. Lähin liittymismahdollisuus olemassa olevaan hulevesiviemäriverkkoon sijaitsee Kalkkipellontien päässä (Kalkkipellontie 6), josta lähtee hulevesi- ja jätevesiviemäri länteen (liittymäkorko +17,6). Kalkkipellontie 1 kohdalla sijaitseva hulevesikaivo purkaa nykytilanteessa Kalkkipellonmäki - puistoon ja sieltä hulevesiojaan suunnittelualueen itäreunalla. Perkkaantiellä, Vermon tunnelissa on olevassa oleva hulevesiviemäri. Suunnittelualueen itäpuolelle rakennettavan Mäkkylän puistotien mahdolliset hulevesiviemärit eivät ole vielä tiedossa. Kalkkipellontiellä ei ole nykytilanteessa hulevesiviemäriä. Espoon kaupungilla on tarkoitus saneerata Kalkkipellontie ja tässä yhteydessä rakentaa myös hulevesiviemäri Kalkkipellontien varrelle (sähköposti Aino Aspiala, ). Suunnittelualueen hulevedet johdetaan hulevesiviemäröitynä uuteen Kalkkipellontielle rakennettavaan hulevesiviemäriin, joka liittyy Kalkkipellontien päässä sijaitsevaan olemassa olevaan hulevesiviemäriin. Tontin eteläosan vedet imeytyvät maaperään tai valuvat pintavaluntana tontin eteläpuolelle. Suunnittelualueelle johdetaan nykytilanteessa vesiä tontin ulkopulisilta alueilta, mm. Turuntien pohjoispuolelta ja Kalkkipellontieltä. Nämä vedet tulee tulevassa tilanteessa ohjata suunnittelualueen ulkopuolelle esimerkiksi uuteen Kalkkipellontien hulevesiviemäriin. Kuva 10. Suunnittelualueen johtotiedot (lähde: Espoon kaupunki, )

10 Hulevesiselvitys 10 (12) 3 Hulevesimäärät 3.1 Hulevesilaskennat Hulevesilaskelmat tehdään seuraavilla kaavoilla: Hulevesivirtaama (putkimitoitus): Q = C * i * A jossa Q [l/s] = mitoitusvirtaama C = valumakerroin i [l/(s*ha)] = mitoitussateen keskimääräinen intensiteetti A [ha] = valuma-alueen pinta-ala Huleveden määrä (viivytysmitoitus): V = (C * i * A * t) / 1000 jossa V [m 3 ] = hulevesien määrä t [s] = mitoitussateen kestoaika muut tekijät ovat samoja kuin edellisessä kaavassa. Mitoitussateen keskimääräisenä intensiteettinä käytetään arvoa 150 l/s*ha ja sateen kestona 10 min. Valumakertoimina käytetään pintamateriaalista riippuvia kertoimia Hulevesimäärät nykytilanteessa Suunnittelualueen hulevesivirtaama ja vesimäärä nykytilanteessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Hulevesivirtaama ja -määrä nykytilanteessa: Tilanne VANHA: A [ha] φ i [l/(s*ha)] Sateen kesto [s] Vmit [m 3 ] Katto 0, /4 a 9 14 Asfaltti 0,22 0, /4 a Kallioinen metsä 0,42 0, /4 a 4 6 Yhteensä: 0, Hulevesimäärät rakentamisen jälkeen Suunnittelualueen laskennallinen hulevesivirtaama ja vesimäärä tulevassa tilanteessa on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Hulevesivirtaama ja määrä rakentamisen jälkeisessä tilanteessa: Tilanne UUSI: A [ha] φ i [l/(s*ha)] Sateen kesto [s] Toistuvuus Toistuvuus Vmit [m 3 ] Katto 0, /4 a Asfaltti 0,37 0, /4 a Viheralue 0,15 0, /4 a 1 2 Yhteensä: 0,74 0, Qmit [l/s] Qmit [l/s]

11 Hulevesiselvitys 11 (12) Hulevesimäärien muutos Laskennallisesti rakentamisen jälkeisessä tilanteessa tontilla muodostuvan huleveden määrä kasvaa noin puolitoistakertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Hulevesimäärän kasvun pienentämiseksi on suositeltavaa käyttää esimerkiksi tavanomaisten päällystemateriaalien sijasta vettä läpäiseviä päällysteitä, leveäsaumaista kiveystä/laatoitusta, reikäkiveystä tai ns. avointa asfalttia. Niiden käytössä on huomioitava, että imeytyminen rankkasateella edellyttää myös päällysteen alapuolisten rakennekerrosten tekemistä riittävän läpäiseviksi ja vettä varastoiviksi. Avoimen asfaltin heikkoutena on, että sen vedenläpäisevyys vähitellen pienenee huokosten tukkeutuessa, ja se vaatii erityistä kunnossapitoa pysyäkseen toimintakuntoisena. Viheralueiden lisäämisellä saadaan myös pienennettyä virtaamaa. Osassa yläpihan pysäköintialuetta käytetään reikäkivetystä pysäköintiruuduissa. 4 Hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan tavoitteena on minimoida hulevesien määrän kasvu ja sen aiheuttamat haitat tontin sisällä sekä ulkopuolella. Kohdetontin hulevedet hallitaan seuraavilla tavoilla: Viivytys toteutetaan Espoon hulevesikaavamääräysten mukaisesti siten, että tontille rakennetaan hulevesien varastointitilavuutta (hulevesikasetti/viivytyspainanne) 1m 3 /100m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden. Läpäisemätöntä pintaalaa on noin 80 % suunnittelualueesta (7 400 m 2 ), joten varastointitilavuuden tarve on noin 59 m 3. Tarvittavaa tilavuutta voidaan pienentää korvaamalla ns. vettä läpäisemättömiä päällysteitä läpäisevillä päällysteratkaisuilla tai lisäämällä viheralueita. Viivytyspainanteet ja -kasetit toteutetaan siten, että ne tyhjentyvät h kuluessa ja niihin suunnitellaan hallittu ylivuoto. Hulevesiä voidaan hallitusti ohjata viheralueille. Varastointitilavuus toteutetaan esim. hulevesikaseteilla, ylimitoitetuilla hulevesiviemäreillä ja nurmialueille rakennettavilla hulevesipainanteilla. Huleveden virtausta yleiseen hulevesiviemäriin rajoitetaan mitoittamalla viivytyssäiliön poistovirtaama vastaamaan tontin nykytilan arvioitua kokonaisvirtaamaa (51 l/s). Katto- ja asfaltoitujen alueiden vedet johdetaan viivyttäviin hulevesikasetteihin ja hulevesipainanteisiin hulevesiviemäreillä ja pintavaluntana. Kattovesiä voidaan käyttää myös mm. tontin istutusten kasteluun tekemällä kattovesiputkistoon kastelupumpulla varustettu pysyvän veden säiliö. Tontin hulevesien hallinnan periaatepiirros on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa YMP1155_03_02 (). Piirustuksessa on esitetty suunnitellut hulevesien johtamisen periaatteet sekä alustava mitoitus ja sijainti.

12 Hulevesiselvitys 12 (12) 5 Arvio hulevesien laadullisista muutoksista 5.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana Rakentamisella on aina vaikutus myös syntyvien hulevesien laatuun, on sitten kyseessä luonnontilainen alue tai käytössä ollut alue. Alueen rakentamisen aikana syntyvistä haitoista oleellisimmaksi on todettu kiintoaines, joka sameuttaa vettä ja aiheuttaa kuivatus- ja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakentamisen aikaista kiintoainekuormitusta voidaan vähentää rakentamalla tasausaltaat työn alussa ja johtamalla työmaalla syntyvät hulevedet niihin. Työn loputtua altaisiin liettynyt kiintoaines poistetaan ja hulevesirakenteet viimeistellään käyttöä varten tai alueet käytetään muuhun rakentamiseen. 5.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana Oleellisimmat alueelta käytön aikana hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvat haitta-aineet ovat pysäköintialueilta mahdollisesti tulevat öljyt, rasvat ja metallit. Alueen tulevan käytön ei kuitenkaan katsota vaikuttavan merkittävästi hulevesien laatuun. Voimassa olevat määräykset eivät toistaiseksi edellytä tavallisen pysäköintialueen hulevesien puhdistamista, mutta esimerkiksi läpäisevällä ja suodattavalla päällysterakenteella (pysäköintiruuduissa nurmikiveys tms. läpäisevä pintamateriaali ja alla salaojat) voidaan mahdollisia haitta-aineita pidättää tehokkaasti. Vahanen Environment Oy Paula Wuokko projektipäällikkö Pekka Määttänen johtava asiantuntija Salla Sandelin suunnittelija

13 Hulevesiselvitys PIIRUSTUKSET

14