Ruotsin matkojenyhdistelyjärjestelmät ja liikenteen yhdistelyratkaisut Ratkaisumallien soveltuvuus Suomeen

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 23/2003 Ruotsin matkojenyhdistelyjärjestelmät ja liikenteen yhdistelyratkaisut Ratkaisumallien soveltuvuus Suomeen Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003

2 ESIPUHE Suomessa yhteiskunnan korvaamien matkojen yhdistelyä ja palveluliikennekonseptia on kehitetty erilaisten kokeilujen kautta jo noin viiden vuoden ajan. Kokeilujen evaluoinnista saatujen hyvien tulosten perusteella matkojen yhdistelytoimintaa suositellaan vakinaistettavaksi ja laajennettavaksi koko maahan. Ruotsissa matkojen yhdistelyä ja matkojenyhdistelytoimintaa on harjoitettu pidempään kuin Suomessa ja Ruotsin kokemukset tältä alueelta ovat huomattavasti laajemmat. Tiedon kartoittamiseksi Ruotsin pidemmälle kehittyneistä matkojenyhdistelyjärjestelmistä sekä tiedon hyödyntämiseksi laajennettaessa matkojen yhdistelyä Suomessa päätettiin selvittää Ruotsin matkojenyhdistelyjärjestelmien toimintaa ja niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Työn taustatueksi tehtiin esiselvitys, jossa kartoitettiin Ruotsin kutsujoukkoliikenteen ja kutsuohjattujen järjestelmien nykytilaa ja tiedon saatavuutta. Varsinaiseen selvitystyöhön Ruotsin järjestelmien vaikuttavuudesta sekä sovellettavuudesta Suomessa tehtävään yhteiskunnan korvaamien matkojen yhdistelyn kehittämiseen valittiin kolmen läänin joukkoliikennepalvelu- ja matkojenyhdistelyjärjestelmät, joita työssä on käsitelty tarkemmin. Tarkastelun kohteena olivat Norrbottenin, Gävleborgin ja Blekingen läänit. Selvitystyötä on ohjannut liikenne- ja viestintäministeriön Yhteiskunnallisten kuljetuspalvelujen kehittämistyöryhmä. Työstä on vastannut SCC Viatek Oy (Anders Pulkkis, Jouni Mutanen ja Mika Periviita). Kaikissa selvityksen kohteena olevissa lääneissä matkojenyhdistelytoiminta on keskitetty läänin päämiehelle. Kahdessa läänissä päämies vastaa matkojen yhdistelystä ja yhden läänin matkojenyhdistelypalvelut on ulkoistettu yksityiselle yritykselle. Matkojenyhdistelytoiminnan keskittämisen voidaan todeta Ruotsissa tuovan merkittäviä taloudellisia säästöjä palvelun tilaajille ja parantavan kuljetuspalvelun laatutasoa. Myös matkustajien tyytyväisyysaste on korkea. Ruotsissa MYK-toiminnan keskeisinä tavoitteina ovat taloudellisen tehokkuuden lisäksi kuljetuspalvelujen tarjonnan parantaminen ja kuljetuspalvelutarjonnan sopeuttaminen vammaisten tarpeita vastaavaksi. MYK-toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan kuljetuspalvelujen tilaajatahojen kesken siinä suhteessa, miten heidän asiakkaansa palveluja käyttävät. Matkojen yhdistelyn lisäksi Ruotsissa luodaan matkaketjuja yleisesti. Vaikka yhdistelyaste on vielä jäänyt matalahkoksi, on ko. lääneissä saavutettu MYK-toiminnalla taloudellisia säästöjä erityisesti matkaketjuja luomalla, jolloin on samalla voitu hyödyntää läänin järjestämää avointa joukkoliikennettä. Arviot saavutetuista säästöistä ko. lääneissä ovat noin 20 %. Keskitetyn järjestelmän kautta liikenteen suunnittelu ja toteutus ovat myös helpottuneet. Suomessa matkojenyhdistelytoiminnan organisointi ja rahoituskysymykset tulevat olemaan lähitulevaisuudessa tärkeimpiä pohdittavia asioita, kun matkojen yhdistelyä kehitetään edelleen ja laajennetaan järjestelmää koko maahan. Ruotsissa toteutetuista matkojenyhdistelyjärjestelmistä saatuja hyviä kokemuksia tulee hyödyntää, mutta välttää myös tekemästä niitä virheitä, joita Ruotsissa matkojenyhdistelytoiminnassa on tehty. Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2003 Merja Nikkinen Ylitarkastaja

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTAA RUOTSIN NYKYTILANTEESTA Lainsäädäntö Organisaatiomallit MYK-toiminnan keskeiset asiakasryhmät Tarkasteltavat matkojenyhdistelyjärjestelmät RUOTSISSA TARKASTELTAVIEN JÄRJESTELMIEN KUVAUKSET Norrbottenin lääni Gävleborgin lääni Blekingen lääni RUOTSISSA SAAVUTETTUJEN TULOSTEN ARVIOINTI RUOTSIN JA SUOMEN MALLIEN VERTAILU Kuljetusten järjestämisvastuun vertailu Asiakasryhmät Toteutettujen mallien vertailu JOHTOPÄÄTÖKSET Toiminnan organisointi Yhdistelypalvelut Liikenne LÄHTEET LIITTEET... 52

4 SANASTOA Avoin joukkoliikenne on säännöllistä, kaikille avointa joukkoliikennettä. Suomen järjestelmien mukainen itsekannattava liikenne puuttuu Ruotsista. Kuljetuksen suunnittelee ja järjestää läänin päämies (kts. Päämies). Maakäräjät. Kunkin maakäräjien toiminta-alue on lääni. Maakäräjien ydintoimintoihin kuuluu Ruotsissa läänin sairaanhoito, ensihoito, hammashoito ja läänin kehittäminen, kuten kulttuuri, elinkeino ja koulutus. Maakäräjien tehtäviin kuuluu myös esim. sairasmatkojen korvaaminen, mutta ei niiden järjestäminen. Matkapalvelu on tarkoitettu liikuntarajoitteisille henkilöille. Lain mukaan jokainen kunta vastaa siitä, että matkapalvelu järjestetään kunnan sisällä ja erillisestä syystä kahden kunnan välillä. Kunta saa järjestää kuntalaisilleen matkapalvelua joko yhteen tai useampaan toiseen kuntaan. Matkapalveluun ovat oikeutettuja ne kunnan asukkaat, jotka ovat saaneet hakemukselleen myönteisen päätöksen Omavastuuosuus on asiakkaan maksama hinta kuljetuspalvelusta. Palveluliikenne on kunnan sisäistä liikennettä, joka on joko kutsuohjattua tai reittisidonnaista. Palveluliikenne palvelee ensisijaisesti niitä, joiden matkat kunta järjestää. Kalusto on vammaisille soveltuva. Palveluliikenteen järjestää yleensä kunta. Pendelöidä. Matkustaa kodin ja työpaikan välillä. Päämies vastaa hänelle laissa asetetuista tehtävistä. Kunta vastaa Ruotsissa mm. matkapalveluista, valtakunnallisesta matkapalvelusta ja koulukuljetuksista, maakäräjät vastaavat sairasmatkojen korvauksista ja läänin päämies (länstrafiken) vastaa koko läänin alueen avoimesta joukkoliikenteestä sis. mm. linja-auto- juna- ja laivaliikenteen. Kunta ja maakäräjät voivat siirtää liikenteen hoitovastuun läänin päämiehelle.

5 Seudullinen palveluliikenne. Seudullista palveluliikennettä järjestetään eri lääneissä eri tavoin. Tyypillisesti seudullinen palveluliikenne on seudullista kutsuohjattua liikennettä, jota on kehitetty palvelemaan ensisijaisesti sairaalaan matkustavia ja matkapalveluun oikeutettuja. Käytettävä kalusto on vammaisille soveltuva ja matkan hinta on matkustajalle edullinen. Kuljetuksen järjestää yleensä läänin päämies. Valtakunnallinen matkapalvelu järjestetään vammaiselle, joka ei voi käyttää avointa joukkoliikennettä, silloin kun kyseessä on matka, johon matkapalvelu ei oikeuta. Joka matkustuskertaa varten on tehtävä uusi hakemus valtakunnallisen matkapalvelun saamiseksi kunnalle, joka arvioi jokaisen hakemuksen tarpeellisuutta erikseen.

6 14 1. JOHDANTO Liikenne- ja viestintäministeriö on ollut Suomessa vahvasti mukana kehittämässä yhteiskunnallisia kuljetuspalveluja. Eräs keskeinen kehittämisen kohde on ollut matkojenyhdistelyjärjestelmät, joiden avulla uskotaan voitavan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla yhdistää samaan suuntaan matkustavien ihmisten kuljetuksia. Matkojenyhdistelykeskusten avulla halutaan saavuttaa kustannussäästöjä ja parantaa tai turvata julkisen liikenteen palvelutasoa. Yhdistelytoiminnan kohderyhminä ovat Suomessa pääosin olleet kuntien vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella kulkevat, asiointimatkoja tekevät ja Kelan yhdistelykokeilun myötä myös sairausvakuutuslain ja kuntoutuslain perusteella matkustavat. Tulevaisuudessa matkojenyhdistelypalveluiden piirissä on myös muita käyttäjäryhmiä esim. yhä enenevässä määrin ne maaseudulla asuvat joilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Suomessa on selvitetty eri matkojenyhdistelykeskusten toiminnalliset vahvuudet ja heikkoudet sekä taloudelliset vaikutukset vuonna 2001 ja uusi vaikuttavuusarviointi on valmistunut vuonna Koska Ruotsissa on huomattavasti enemmän kokemuksia matkojenyhdistelytoiminnasta, päätettiin selvittää, voisivatko Ruotsissa käytettävät kutsuohjatut palvelukonseptit soveltua myös Suomen olosuhteisiin. Jokaisessa Ruotsin 21 läänissä on yksi tai useampi matkojenyhdistelykeskus. Selvityksiä ja raportteja saaduista kokemuksista on Ruotsissa runsaasti. Tämän työn liitteenä olevan esiselvityksen perusteella voitiin todeta että olisi syytä perehtyä tarkemmin mitkä ovat Ruotsissa saadut myönteiset ja kielteiset kokemukset matkojenyhdistelytoiminnasta. Valittiin kolme lääniä, joiden matkojenyhdistelytoiminnan ratkaisumalleihin, mallien toimivuuteen, kustannustehokkuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikutukseen perehdyttiin tarkemmin. Tarkastelun kohteina olivat: Norrbottenin lääni, Gävleborgin lääni ja Blekingen lääni. Kaikissa em. kolmessa läänissä matkojenyhdistelykeskuksen tehtäviin kuuluu vastata koko läänin sairaalakuljetuksista ja lisäksi läänin joidenkin tai kaikkien kuntien matkapalvelumatkoista. Läänien matkojenyhdistelytoiminnasta vastaaville on annettu myös muita henkilöliikenteen yhdistelytehtäviä, joiden järjestämisvastuu muuten on kunnilla. Vaikka Ruotsin liikuntaesteisten matkustamista koskeva lainsäädäntö poikkeaa Suomen vastaavasta, voidaan ruotsalaisten pitkäaikaisten matkojenyhdistelykokemusten perusteella vetää johtopäätöksiä Ruotsissa toteutettujen matkojenyhdistelymallien soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin.

7 15 Ruotsissa saadut kokemukset ovat eri lääneissä samansuuntaiset: Matkojenyhdistelytoiminnan avulla voidaan keskittää kuljetustehtävät, jolloin asiantuntemus asiakkaista ja liikenteestä lisääntyy. Keskittämällä matkojenyhdistelytoiminta voidaan hyödyntää olemassa olevaa avointa joukkoliikennettä paremmin ja kohdentaa kaikki kuljetuspalvelut paremmin sinne missä niille on tarvetta. Kuljetuksen laatutaso on oikein mitoitettu ja saavutetaan kustannussäästöä, kun yksi organisaatio vastaa useamman käyttäjäryhmän liikkumistarpeiden järjestämisestä. Ruotsin mallin heikkoutena on kuljetusjärjestelmien päällekkäisyys. Seudullinen palveluliikenne ja avoin joukkoliikenne palvelevat osittain samoja matkustajia. Tästä kalliista päällekkäisestä mallista pyritään eroon sopeuttamalla avoin joukkoliikenne vammaisten tarpeisiin vuoteen 2010 mennessä. Tässä raportissa tarkastellut matkojenyhdistelyratkaisut ja niistä saadut kokemukset voidaan hyödyntää kun toimintaa kehitetään Suomessa edelleen. Ruotsin kokemukset osoittavat että hyvän tuloksen saavuttamiseksi ei yksin riitä toimiva matkojenyhdistelyjärjestelmä. Vähintään yhtä tärkeitä tekijöitä ovat toiminnan organisointi ja työskentelyn tavoitteellisuus ja pitkäjännitteisyys.

8 16 2. TAUSTAA RUOTSIN NYKYTILANTEESTA Ruotsissa julkisten tahojen järjestämiä kuljetuspalveluja on useimmissa lääneissä kolmea osittain rinnakkaista tyyppiä: avoin joukkoliikenne, seudullinen palveluliikenne, ja kuntien sisäiset palveluliikenteet (joihin sisältyvät myös erilliskuljetukset). Nykyinen järjestelmä on tullut hyvin kalliiksi ja nyt Ruotsissa halutaan yhdistää avoin ja seudullinen palveluliikenne Lainsäädäntö Laki matkapalvelusta (Lag (1997:736) om färdtjänst) astui voimaan Laki koskee erikseen järjestettäviä kuljetuksia vammaisille henkilöille. Lain mukaan jokainen kunta vastaa siitä, että matkapalvelu järjestetään kunnan sisällä ja erillisestä syystä kahden kunnan välillä. Kunta saa järjestää kuntalaisilleen matkapalvelua joko yhteen tai useampaan toiseen kuntaan. Kunta saa myös niin maakäräjien kanssa sovittuaan luovuttaa järjestämisvelvollisuutensa läänin päämiehelle. Matkapalveluun ovat oikeutettuja ne kunnan asukkaat, jotka ovat saaneet hakemukselleen myönteisen päätöksen. Hakemukseen liitetään lääkärilausunto. Päätös on joko pysyvä tai voimassa tietyn ajan. Päätös voi myös sisältää ehtoja käytettävästä kulkuneuvosta, matkojen määrästä ja alueesta, jolla matkat saa tehdä. Erityisistä syistä päätös voi sisältää muitakin ehtoja. Luvan myöntäjä voi määrätä asiakkaalta perittävän omavastuuosuuden. Tulkintaongelmia on ollut siitä, mihin kaikkiin tarkoituksiin matkoja tulee myöntää. Kunnat myöntävät matkapalveluita usein vain työ- ja opiskelumatkoihin, mutta toisinaan myös muihin tarkoituksiin. Noin 5 % Ruotsin asukkaista on matkapalvelun piirissä. Vaitiolovelvollisuudestaan huolimatta luvan myöntäjä voi luovuttaa tietoja yksittäisen henkilön olosuhteista matkojenyhdistelykeskukselle tai liikennöitsijälle, jos tiedot tarvitaan henkilön kuljetuksen järjestämiseksi. Laki matkapalvelusta palvelee Ruotsissa lähinnä niitä käyttäjäryhmiä, jotka Suomessa saavat kuljetuspalveluita sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella. Laki valtakunnallisesta matkapalvelusta (Lag (1997:735) om riksfärdtjänst) Valtakunnalliseen matkapalveluun ovat oikeutettuja vaikeasti vammautuneet. Lain tarkoitus on antaa em. ryhmälle mahdollisuus matkustaa pitkiä matkoja normaalihinnoin. Nämä matkat eivät ole määrällisesti rajoitettuja, mutta kunnat voivat tapauskohtaisesti harkita matkan tarpeellisuutta. Valtakunnallinen matkapalvelu kattaa henkilön pitkät matkat, joihin on erillinen syy. Palvelu saattaa kattaa jopa henkilön vapaa-ajanmatkoja. Matkat voi tehdä junalla, lentokoneella, linja-autolla, laivalla, taksilla tai erityiskulkuneuvolla. Koska matkapalvelu yleensä kattaa henkilön matkat naapurikuntiin, on tarve valtakunnalliseen matkapalveluun usein pieni. Jokaista tehtävää matkaa varten on matkustajan haettava päätös erikseen.

9 17 Lisäksi hakemus pitää tehdä päiviä, jopa viikkoja etukäteen, mikä on johtanut siihen, että valtakunnallisen matkapalvelun käyttö on vähäisempää. Laki valtakunnallisesta matkapalvelusta palvelee Ruotsissa lähinnä niitä käyttäjäryhmiä, jotka Suomessa saavat kuljetuspalveluita vammaispalvelulain perusteella. Lait matkapalvelusta ja valtakunnallisesta matkapalvelusta ovat ns. kehyslakeja eikä soveltamisohjeita ole. Sairasmatkat Laki sairasmatkojen matkakustannusten korvauksista (Lag (1991:419) om resekostnadsersättning vid sjukresor) määrittelee, mitä terveydenhuoltoon liittyviä matkoja voidaan korvata. Matkoja voidaan korvata, jos käytetään halvinta mahdollista kulkumuotoa ja jos ne liittyvät sairaalassa käyntiin sairaanhoidon saamiseksi, neuvolassa käyntiin, terveyskeskuskäyntiin, hammashoitoon tai kuntoutukseen. Siirtokuljetukset sairaalasta toiseen tai ambulanssikuljetukset eivät ole sairasmatkoja. Korvauksen suorittavat maakäräjät hakemusten perusteella jälkikäteen. Maakäräjät asettavat aina läänikohtaisesti erityisiä vaatimuksia korvauksen maksamiseksi. Korvauksen saaminen saattaa edellyttää, että asiakas saa hoidon lähimmästä sairaalasta tai että asiakas tilaa matkansa tietystä numerosta ja hyvissä ajoin ennen matkaa. Asiakkaan omavastuuosuus vaihtelee myös eri alueilla. Maakäräjillä ei ole velvollisuutta järjestää kuljetuksia. Laki sairasmatkoista palvelee Ruotsissa lähinnä niitä käyttäjäryhmiä, jotka Suomessa saavat kuljetuskorvausta Kansaneläkelaitokselta. Koululaki (Skollagen 1985:1100) määrittelee koulukuljetuksen ehdot. Koululain mukaan kunnan pitää huomioida välimatka, liikenneolosuhteet, oppilaan vammaisuus ja muut erityiset olosuhteet arvioidessaan tarvetta järjestää koulukuljetusta. Yleensä koulukuljetus järjestetään, kun koulumatka on 2 km 6 10-vuotiailla, 3 km vuotiailla ja 4 km vuotiailla. (Lähde: Barns resor. Vägverket 2003). Suurin osa kunnista (66 %) huomioi välimatkan lisäksi tien vaarallisuuden ja lääketieteelliset syyt. 13 % kunnista soveltavat ainoana kriteerinä välimatkaa. (Lähde: Trafiksäkerhet vid skolskjuts. Sörensen G. ym.) 2.2. Organisaatiomallit Ruotsissa on jaettu päämiesvastuu (Kuva 2.1.). Yhteiskunnan korvaamista kuljetuksista vastaavat päätahot ovat: Läänin päämies, joka toimii maakäräjien ja alueen kuntien omistuksessa, vastaa avoimesta joukkoliikenteestä, joka kattaa linja-auto-, juna- ja laivaliikenteen. Läänin päämies vastaa avoimesta joukkoliikenteestä hyvin laajasti. Ruotsissa ei ole itsekannattavaa yritysvetoista joukkoliikennettä. Läänin päämiehen tehtäviin

10 18 kuuluu avoimen liikenteen suunnittelu ja aikatauluista päättäminen, kalustovaatimusten määrittely, liikenteen osto ja taksojen vahvistaminen. Lisäksi läänin päämies vastaa toiminnan kuluista ja saa käyttöönsä liikenteestä saadut tuotot. Läänin päämies vastaa myös markkinoinnista ja toimii asiantuntijaorganisaationa kehittämisasioissa, selvityksissä, infra-asioissa ym. Kukin läänin päämies voi siis tehdä aivan omia joukkoliikenteellisiä ratkaisujaan sovittuaan siitä ensin maakäräjien ja kuntien kanssa, eikä valtakunnallista linjaa esimerkiksi matkan hinnoittelussa ole. Kunnat vastaavat mm. koululaisten, matkapalveluun oikeutettujen ja valtakunnalliseen matkapalveluun oikeutettujen kuljetusten järjestämisestä. Kunnat asettavat yhdessä maakäräjien kanssa läänin päämiehen tavoitteet ja rahoittavat toiminnan 50 % osuudella. Maakäräjät korvaavat terveydenhuoltoon liittyviä matkoja. Maakäräjät asettavat yhdessä kuntien kanssa läänin päämiehen tavoitteet ja rahoittavat toiminnan 50 % osuudella. Kuva 2.1. Ruotsissa maakäräjät ja kunnat voivat siirtää kuljetustehtäviä läänin päämiehelle MYK-toiminnan keskeiset asiakasryhmät Matkapalveluasiakkaita on Ruotsissa noin (n. 5 % väestöstä). Suurin osa matkoista liittyy työ- ja opiskelumatkoihin. Koska tulkinta matkapalvelulaista on kiristynyt viime vuosina, on muita kuin työ- ja opiskelumatkoja entistä vähemmän. Matkapalveluiden käyttäjämäärä on vähentynyt huippuvuosien :sta lähes 10 % (Kuva 2.2.). Vuodessa tehdään noin 13,6 milj. matkapalvelun piiriin kuuluvaa matkaa eli jokainen matkapalveluun oikeutettu tekee keskimäärin 34 matkaa vuodessa.

11 19 Kuva 2.2. Matkapalveluun oikeutettuja Ruotsissa Ei ole olemassa tilastotietoa siitä, kuinka suuri osa matkapalveluasiakkaista on työelämässä tai opiskelijoita, mutta tehdyn kyselyn mukaan (haastateltiin henkilöä) ruotsalaisilla on jonkun asteinen vamma seuraavasti (Lähde: Funktionshindrades resmöjligheter. Sammanfattning av senaste års forskning. Mats Börjesson): Ikä (vuotta) Keskiarvo On vamma (%) 9,0 19,7 33,7 56,8 19,3 Sairasmatkat tehdään useimmiten omalla autolla. Asukasta kohden sairasmatkoja tehdään keskimäärin 1-2 vuodessa. Valtaosa matkoista tehdään oman alueen sairaalaan ja sieltä kotiin. Valtakunnallista tietoa ei ole, mutta esim. Dalarnasin läänissä oli asukasta ja yhdensuuntaisia sairasmatkoja tehtiin koko läänin alueella vuonna 2001 yhteensä Matkamäärä on Dalarsin läänissä edelleen kasvussa (Lähde: Koululaiskuljetukset ovat kunnan sisäisiä kuljetuksia, joita joissakin kunnissa hoidetaan palveluliikenteellä. Jokainen kunta tekee itsenäisen päätöksen kuljetuksen järjestämistavasta, eikä kuntien yhteistä järjestämistapaa ole yleensä löydetty edes saman läänin sisällä. Päivätoimintakuljetukset ja asiointiliikenne hoidetaan usein matkojenyhdistelykeskuksen kautta. Osa asiointiliikenteestä on seudullista liikennettä Tarkasteltavat matkojenyhdistelyjärjestelmät Tarkasteltavien alueiden käyttämät matkojenyhdistelykeskusjärjestelmät (SAM3001, PLANET ja PASS) sisältävät runsaasti samoja perusominaisuuksia, joita kuvaillaan tässä. Kuvaukset on laadittu Ruotsin markkinoita varten ja siellä vallitsevat olosuhteet huomioiden. Tämän raportin liitteissä 1-3 kuvaillaan tarkemmin kunkin järjestelmän erityispiirteitä. Kukin läänin päämies päättä minkälaisen matkojenyhdistelyjärjestelmän hankkii. Läänin päämies hoitaa itse koko MYKtoiminnan (esim. Norrbotten ja Blekinge) tai ostaa välityspalvelun yksityiseltä yritykseltä (esim. Gävleborg).

12 20 Tarkasteltavien alueiden matkojenyhdistelykeskusjärjestelmien yleiskuvaus: Järjestelmien tehtävänä on käsitellä saapuvia matkatilauksia, suunnitella ajotehtävät yhdistelemällä matkustustarpeet mahdollisimman optimaalisella tavalla ja antaa autoilijoille/liikennöitsijöille toimeksiantoja. Järjestelmät hoitavat myös kustannusjaon eri osapuolten kesken ja laativat laskuluonnokset. Asiakastietojen hallinta Järjestelmään syötetään asiakastiedot osoitteineen, liikkumisrajoituksineen ja matkustusoikeuksineen. Kaikkiin järjestelmiin syötetään myös tieto siitä, mikä tilaajataho maksaa kunkin asiakkaan matkat. Asiakastietoja hankitaan ja päivitetään myös säännöllisesti väestörekisteristä (sairasmatkat). Kaikkiin järjestelmiin voi syöttää joko yksittäisiä matkoja tai säännöllisesti toistuvia matkoja. Reitin muodostus Pass- ja Planet-järjestelmät yhdistävät ja suunnittelevat matkat automaattisesti. Operaattori voi niin halutessaan muuttaa varaukset ja esim. siirtää matkustajat toisiin kulkuneuvoihin. SAM3001-järjestelmä antaa ratkaisuehdotuksen, jonka tilausoperaattori hyväksyy tai vaihtaa tietokoneen näkymässä olevaan järjestelmän mielestä toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen vaihtoehtoon. Ajoneuvot Kaikki tässä työssä tarkasteltavat matkojenyhdistelyjärjestelmät voivat huomioida olemassa olevan avoimen joukkoliikennetarjonnan ja tarjota sitä matkaa tilaavalle ensisijaisesti. Matkojenyhdistelykeskuksen kautta tulleet kuljetustilaukset voi suorittaa kuljetussopimuksen tehnyt taksi tai linja-auto saatujen toimeksiantojen mukaisesti. Kuljetus voidaan suorittaa yhdellä kulkuneuvolla tai muodostamalla matkaketju. Kommunikaatiojärjestelmät Kommunikointi ajoneuvojen kanssa tapahtuu avoimilla järjestelmillä, esim. Mobitexillä tai faksilla. Rahaliikenne ja raportointi Kaikki järjestelmät laskevat kunkin tilaajatahon maksuosuudet etukäteen sovitulla tavalla ja laativat myös valmiit maksulomakkeet erittelyineen kuljetuspalveluiden tuottajille. Erittely voi sisältää seuraavat tiedot: kuka on kuljettanut, kuka on matkustanut, milloin, mistä, minne, peritty omavastuuosuus, tilaajan maksuosuus jne. Raportointia voi kukin tilaaja muokata vastaamaan paremmin omia tarpeitaan. Elmer Elmer on liikenneinformaatiojärjestelmä, jota käytetään suunniteltaessa matkoja pisteestä A pisteeseen B ja jonka esim. MYK-vastaavat voivat ostaa käyttöönsä, kun haluavat saada tietoa avoimesta joukkoliikennetarjonnasta. Ohjelma on kuvailtu tarkemmin liitteessä 1.

13 21 3. RUOTSISSA TARKASTELTAVIEN JÄRJESTELMIEN KUVAUKSET oli Ruotsissa asukasta, 290 kuntaa ja 21 lääniä. Asukkaista 19,4 % oli 0-15-vuotiaita ja 17,2 % oli täyttänyt 65-vuotta (Lähde: Norrbottenin lääni Toiminta-alue Norrbottenin läänissä asui asukasta Alueella on 14 kuntaa, joista viisi kuntaa, Haaparanta, Jokkmokk, Kalix, Pajala ja Överkalix (kuva 3.1.), ovat tällä hetkellä luovuttaneet keskeisimmät matkapalveluun liittyvät kuljetusjärjestelytehtävänsä läänin päämiehelle (Länstrafiken i Norrbotten). Näistä kunnista kaikki muut paitsi Kalix ovat luovuttaneet myös valtakunnallisen matkapalvelun järjestämisvastuun läänin päämiehelle. Läänin alueella on kolme sairaalaa, jotka sijaitsevat Kalixin, Piteån ja Luulajan kunnissa. Erikoissairaanhoitopalveluita ostetaan Uumajassa sijaitsevasta sairaalasta. Kuva 3.1. Norrbottenin lääni

14 22 Organisaatiomalli Maakäräjät ja kukin kunta määrittelevät vuosittain julkiselle liikenteelle asetettavat palvelutasotavoitteet ja laativat läänin päämiehen kanssa yhdessä budjetin. Läänin päämies hoitaa tällä hetkellä koko läänin säännöllisen joukkoliikenteen lisäksi viiden kunnan matkapalvelut, neljän kunnan valtakunnalliset matkapalvelut ja koko läänin sairaskuljetukset (Kuva 3.1.). Myös pieni määrä tavarakuljetuksia hoidetaan henkilökuljetusten yhteydessä. Läänin päämies vastaa sekä kuntien että maakäräjien suuntaan tapahtuvasta laskutuksesta ja suorittaa myös liikennepalvelujen tuottajille sopimusten mukaiset maksut. Päämies hankkii kuljetuspalvelut kilpailuttamalla. Kuvasta 3.2. nähdään, mitä tehtäviä läänin päämies Norrbottenin läänissä hoitaa ja miten toiminnot on organisoitu. Lukuisat taksit ja 40 bussiyritystä ovat joukkoliikenneyksikön kanssa sopimussuhteessa kuljettaen neljä miljoonaa matkustajaa vuodessa. Järjestelyn liikevaihto on 190 miljoonaa kruunua (n. 20,7 M ). Seudullinen palveluliikenne hoidetaan 30 taksiyrityksellä. Liikevaihto on 40 MSek (n. 4,3 M ) vuodessa. Kuva 3.2. Läänin päämiehen organisaatio Norrbottenin läänissä

15 23 Matkojenyhdistelykeskus Matkojenyhdistelykeskustoiminta alkoi vuoden 1997 alusta. Matkojenyhdistelykeskus (MYK) sijaitsee läänin päämiehen tiloissa. Läänin päämies yhdistelee kuljetuksia ja vastaa säännöllisen liikenteen aikatauluneuvonnasta. Keskus on auki maanantaista perjantaihin klo , lauantaisin klo ja sunnuntaisin klo Muina aikoina välityspalvelut on ostettu Västernorrlandin läänistä. Klo sekä välisinä aikoina järjestetään pääasiassa työ- ja opiskelumatkoihin liittyviä kuljetuspalveluita. Muuna aikana kuljetetaan enimmäkseen matkapalvelu- ja sairasmatka-asiakkaita. MYK toiminnan hoitaminen vaatii noin 10 henkilötyövuotta. MYK-ohjelmistokustannukset ovat vajaat Sek (n vuodessa). Matkojenyhdistelyjärjestelmäksi läänin päämies on ostanut Malmatorin SAM3001- järjestelmä. Järjestelmän tarkempi kuvaus liitteessä 2. Matkojenyhdistelyn kustannukset jaetaan tilaajaosapuolten kesken samassa suhteessa kuin heidän asiakkaansa ovat käyttäneet MYK-palveluita. Samaa kustannusjakoperiaatetta käytetään myös kuljetuskustannuksista laskutettaessa jos asiakas on istunut matkalla sairaalaan auton kyydissä 40 km ja samassa kuljetuksessa on kyyditetty kunnan matkapalveluasiakasta 30 km, maksaa maakäräjät 4/7 kuljetuksen alijäämästä (matkan hinta omavastuuosuudet) ja kunta, jossa matkapalveluasiakas on kirjoilla, maksaa 3/7. Tarjonta ja käyttäjäryhmät Koska tavoitteena on tarjota parhaiten soveltuvat kuljetuspalvelut taloudellisesti järkevällä tavalla kullekin asiakkaalle, tehtävissä ratkaisuissa kiinnitetään huomiota sekä matkustajan mahdollisuuksiin liikkua että kuljetuskustannuksiin. Ensisijaisesti käytetään aina avointa joukkoliikennettä. Matkapalveluasiakkaille tarjottavat kuljetuspalvelut vaihtelevat sen mukaan, mitä määräyksiä ja rajoituksia kukin kunta on antanut liikenteen järjestämisestä ja mikä alueen vuoro- ja kalustotarjonta on. Priorisointijärjestys matkaa järjestettäessä on avoin joukkoliikenne, matkaketju, yhteiskuljetus ja yksin kuljetus. Matkapalvelun matkoista peritään omavastuuosuus, jonka suuruuden jokainen kunta päättää itse (omavastuu Norrbottenin läänissä = lähtöhinta 7 30 Sek + mahdollinen lisämaksu matkan pituuden mukaan). Joillakin kunnilla on asetettu maksimiomavastuu. Valtakunnallisen matkapalvelun omavastuun suuruuden määrää Ruotsin hallitus ja omavastuu on koko valtakunnassa yhtä suuri vaihdellen matkan pituuden mukaan. Omavastuuosuus on tällä hetkellä vähintään 105 Sek (11,40 ) ja enintään 755 Sek (82 ). Läänin päämies järjestää kaikki läänin asukkaiden sairasmatkat. Oma auto on yleisimmin käytetty kulkumuoto sairasmatkoissa, mutta suurimmat kustannukset aiheutuvat taksikuljetuksista. Mikäli sairaalamatkoja on enemmän samasta suunnasta samoihin aikoihin, tilaa läänin päämies linja-auton (komfortbuss) suorittamaan kuljetukset. Komfortbuss ajaa aina samalla aikataululla ja samaa reittiä, mutta

16 24 vain silloin kun matkustajia on vähintään 14. Komfortbuss-reittejä on tällä hetkellä kolme. Taksit hoitavat tarvittaessa kuljetukset kotoa linja-autolle ja linjaautolta kotiin. Linja-autolla matkustavien ei tarvitse maksaa omavastuuosuutta. Eri kulkumuodoissa perittävät omavastuuosuudet on esitetty taulukossa 3.1. Tullessaan linja-autolla sairaalaan matkustaja esittää matkalipun kuitin sairaalassa, jolloin lipun hinta maksetaan hänelle sairaalassa takaisin. Taulukko 3.1. Sairasmatkojen korvaukset ja omavastuuosuudet. Matkustustapa Korvaus Omavastuu Linja-auto ja Jos kuljetuksen hinta asiakkaalle Ei omavastuuta juna ylittää 20 Sek (2.17 ) Oma auto 1 Sek/km (0.11 ) 40 Sek (4.3 )/ yhden suuntainen matka Taksi Omavastuuosuuden ylittävät kustan- 60 Sek (6.5 )/ yhden nukset mikäli tilaus on tehty väh. suuntainen matka 2 vrk etukäteen MYKistä Lentokone Lipun hinta vähennettynä 100 Sek (11 )/ yhden omavastuuosuudella suuntainen matka Kuljetus sairaalaan pitää tilata vähintään kaksi vuorokautta etukäteen, ja koska sairaalassa päätetään, millä kulkuneuvolla pitää matkustaa korvauksen saamiseksi, matkustajan tulee pystyä itse sanomaan matkojenyhdistelykeskukseen soittaessaan minkä tyyppisellä kulkumuodolla matkustaa. Kotiutuskuljetukset sairaalasta tapahtuvat kahden tunnin välein; klo 11.00, 13.00, jne. Tämä järjestely tehostaa kuljetuspalveluita ja vähentää myös yhdistelykeskuksen työmäärää. Saavutetut tulokset Taulukot 3.2. ja 3.3.osoittavat, että takseilla tehtiin 35,1 % kaikista sairasmatkoista vuonna 2001, mutta taksin osuus kustannuksista oli samana vuonna 65,0 %. Yhdistelytoiminta on tehostunut vuosi vuodelta; kun 1998 yhdistettiin 36 % tehdyistä sairasmatkoista, oli yhdistelyprosentti vuonna 2001 jo 45,2 %. Myös linjaautoliikenne on kuljettanut vuosi vuodelta enemmän matkustajia sairaalaan ja sieltä kotiin (Taulukko 3.2.). Taulukko 3.2. Tehdyt sairasmatkat vuosina Norrbottenin läänissä Matkustustapa Matkoja Matkoja Matkoja Matkoja Taksi, sairaskuljetusauto Yhdistely-% ,5 45,2 Oma auto Linja-auto (sis. komfortbussit) Matkoja yhteensä

17 25 Taulukko 3.3. Sairasmatkojen kustannukset vuosina Norrbottenin läänissä Matkustustapa Kustannukset Kustannukset Kustannukset Kustannukset MSek1998 MSek1999 MSek2000 MSek2001 Taksi, sairaskuljetusauto 38,4 37,5 30,8 31,4 Oma auto 15,8 15,8 12,3 13 Linja-auto (sis. Komfortbussit) 2,8 2,8 3,4 3,9 Yhteensä MSek (M ) 56,9 (6,2) 56,1 (6,1) 46,5 (5,1) 48,3 (5,3) Kunnilta ei saatu tuoreita lukuja matkapalvelun ja valtakunnallisen matkapalvelun matkamääristä ja kustannuksista. Vuonna 1999 matkojenyhdistelytoiminnassa mukana olleiden kuntien kustannukset olivat 26 MSek (2,8 M ), josta valtakunnallisen matkapalvelun osuus oli 4 MSek (n. 0,4 M ). Matkapalveluasiakkaat tekivät vuonna 1999 n matkaa. SAM 3001 käyttökustannukset ovat näinä vuosina pysyneet samalla tasolla ja ovat olleet vajaat Sek (n ) vuodessa. Kun tähän lisätään kehittämiskustannukset, ovat SAM3001:n käyttökustannukset n Sek (n ) vuodessa. MYK-toiminnan kokonaiskustannuksia ei ollut saatavissa tätä selvitystä varten. Läänin päämiehen mukaan on yhdistelemällä sairasmatkojen taksikuljetuksia saavutettu 10,2 MSek:n (1,1 M ) säästöt. Komfortbussit ovat olleet 4,4 MSek (0,5 M ) taksia edullisemmat. Kun yhä suurempi osa matkoista on tehty avoimessa joukkoliikenteessä, ovat sairasmatkojen kuljetuskustannukset olleet n. 10 MSek (1,1 M ) pienemmät kuin jos matkat olisi tehty takseilla. Läänin päämies arvioi, että yhdistelemällä sairaskuljetuksia on saavutettu säästöjä yhteensä noin 25 MSek (2,7 M ), siis 34,1 %. Matkapalvelukuljetuksissa on saavutettu n Sek ( ) (3,4 %) yhdistelysäästöt ja valtakunnallisen matkapalvelun osalta n Sek (n ) (1,3 %) säästöt. Yhteiskunnallisesti on läänin päämiehen mukaan saavutettu seuraavat hyödyt: taloudellinen säästö ympäristövaikutukset linjaliikenteen helpompi suunnittelu kuntien matkapalvelusta ja läänin valtakunnallisesta matkapalvelusta on saatu parempi ote, kuten myös sairasmatkoista, kun saadaan käyttöön laskutus- ja tilastotietoa kuukausittain matkustus on lisääntynyt Läänissä ei ole tehty tyytyväisyystutkimuksia, mutta valituksia tulee matkojenyhdistelykeskukseen vähän.

18 26 Norrbottenin läänin päämiehen tavoitteena on tulevaisuudessa sopeuttaa avoin joukkoliikenne soveltumaan myös vammaisille vuoteen 2010 mennessä (valtakunnallinen tavoite) saada kaikki kunnat läänin päämiehen matkojenyhdistelytoiminnan piiriin saada kaikille läänin asukkaille samat matkustamisen ehdot saada edellisten toimenpiteiden avulla uusia matkustajaryhmiä käyttämään joukkoliikennettä säännöllisesti Gävleborgin lääni Toiminta-alue Gävleborgin läänissä asui asukasta Alueella on 10 kuntaa. Kaikki kunnat Ockelbon kuntaa lukuunottamatta ovat luovuttaneet keskeisimmät kuljetustehtävänsä läänin päämiehelle (X-Trafik). Läänin päämiehen toimipaikka sijaitsee Söderhamnin kaupungissa. Läänin alueella on kaksi sairaalaa: Hudiksavallin ja Gävlen kunnissa. Sairaalapalveluita saa myös Uppsalasta. Bollnäsin sairaalatoiminta lopetettiin Kuva 3.3. Gävleborgin lääni

19 27 Organisaatiomalli Matkojenyhdistelykeskus Läänin päämiehellä on Gävleborgin läänissä hyvin moninaiset kuljetuksiin liittyvät tehtävät, mm.: Koko läänin avoin joukkoliikenne Koko läänin sairasmatkat Kaikkien kuntien matkapalvelu Ockelbon kuntaa lukuunottamatta Söderhamnin kunnan valtakunnallinen matkapalvelu alkaen Kuntien päivätoiminta- ja työmatkat Erityiskoulujen kuljetukset Kuntien täydennysliikenne (= palveluliikenne) Ei-kiireelliset paarikuljetukset Kutsuohjattu liikenne Joidenkin viranomaistahojen virkamatkat Edellisiin liittyen joitakin tavara- ja lähettipalveluja (esim. veri- ja laboratoriokuljetukset) Söderhamnin kaupungin matkapalveluhakemusten käsittely Matkojenyhdistelypalvelut on ulkoistettu yksityiselle yritykselle. Palvelut tarjotaan Bollnäsin kunnassa sijaitsevassa toimipisteessä. Aikataulutietoa antaa läänin päämies puhelimitse läänin päämiehen tiloissa Söderhamnissa. Läänin päämies käynnisti matkapalvelulle ja sairasmatkoille yhteisen matkojenyhdistelytoiminnan vuonna Siihen saakka läänissä oli kolme matkojenyhdistelykeskusta kahdella eri paikkakunnalla vastuillaan vain sairasmatkojen järjestäminen. Läänin päämies sai tehtäväkseen perustaa yhden yhteisen matkojenyhdistelykeskuksen Segerstaan, joka kuuluu Bollnäsin kuntaan. Tämä siksi, että läänin yhdistelytoiminta piti saada tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi. Ensin hankittiin sopiva MYK-ohjelma, tämän jälkeen hankittiin matkojenyhdistelykeskuspalvelut ulkopuolisilta toimijoilta ja lopuksi hankittiin autoilijat soveltamalla kilpailuttamismenettelyä. Usein läänien päämiehet hoitavat itse yhdistelytoiminnan, mutta matkojenyhdistelytoiminta on ulkoistettu Gävleborgin läänissä. (Lähde: Mätning av kundtillfredsställe för färdtjänst- och sjukresenärer i Gävleborgs län. Högskolan i Gävle. Sofia Bengtsson & Helena Sundell. 2002) Matkapalvelukuljetus pitää tilata, jos mahdollista, vähintään 60 min ennen matkan alkua. Matkojenyhdistelykeskus on auki maanantaista perjantaihin klo , lauantaisin ja aattoiltoina klo ja sunnuntaisin klo Jos haluaa kuljetuksen klo jälkeen, matka pitää tilata ennen matkojenyhdistelykeskuksen sulkeutumista. Matkojenyhdistelykeskus käsitteli vuonna 2002 yhteensä matkaa. Matkojenyhdistelykeskusjärjestelmänä käytetään Planet-järjestelmää. Järjestelmän tarkempi kuvaus on liitteessä 3.

20 28 Tarjonta ja käyttäjäryhmät Yhteiskunnan järjestämissä kuljetuksissa on aina ensisijaisena tavoitteena käyttää avointa joukkoliikennettä, jos vain mahdollista. Kuljetuspalveluita kilpailutettaessa lähetettiin tarjouspyynnöt kaikille läänin taksiyrittäjille. Sopimus tehtiin kaikkien tarjoajien kanssa, mutta läänin päämies ei ole luvannut autoilijoille tiettyä määrää kuljetustehtäviä, vaan edullisimman tarjouksen tehneelle tarjotaan aina ensin kuljetustehtävä. Ellei edullisin autoilija ole sillä kertaa käytettävissä, otetaan yhteys seuraavaksi edullisempaan jne. Kallein autoilija saattaa siis olla sopimussuhteessa läänin päämiehen kanssa saamatta ainuttakaan kuljetustehtävää sopimuskauden aikana. Gävleborgin läänissä on tiettyjä yleisiä sääntöjä. Matkapalveluun oikeutettu voi esimerkiksi ottaa saattajan mukaan ilman maksua, jos käyttää avointa joukkoliikennettä. Matkapalveluasiakkaiden oikeudet ja vastuut vaihtelevat kunnittain. Yksityiskohtaiset kuvaukset Gävleborgin läänin eri kuntien matkapalveluun oikeutettujen oikeuksista ja vastuista on liitteessä 4. Sairaalaan menevän tulee varata paikka sairaalabussista edellisenä päivänä klo mennessä. Läänissä on seitsemän sairasmatkareittiä. Reitit ja aikataulut ovat kiinteät, mutta reittejä liikennöidään vain tarvittaessa (Kuva 3.4., reitit 1, 2, 3, 4, 8, 9 ja 10). Tuloja kotiutuskuljetuksia on yleensä korkeintaan yksi päivässä. Taksit hoitavat tarvittaessa syöttökuljetukset sairaalabusseihin. Sairasmatkoissa omavastuu on aikuiselle 25 Sek/ yksisuuntainen matka, jos on esittää kuljettajalle matkatodistus tai hoitokuitti. Kuva 3.4. Gävleborgin läänin sairaalabussit (Lähde: X-Trafik, esittelymateriaalia)

21 29 Saavutetut tulokset Gävleborgin läänissä tehtiin vuonna 2002 yhteensä matkojenyhdistelykeskuksen välittämää matkaa. Näistä matkoista (54,9 %) oli matkapalvelumatkoja ja (22,9 %) sairasmatkoja. Tehdyistä matkoista vain 16 % oli selkeästi yhden henkilön kuljetuksia. Sekä yhteiskuljetuksia että matkaketjuja on vuosien varrella voitu lisätä (Taulukko 3.4). Yhden matkan keskihinta oli matkapalvelussa 110 Sek (12,00 ) ja sairasmatkoissa 191 Sek (20,76 ) (Taulukko 3.5.). Vuonna 2002 matkojenyhdistelytoiminnan kustannukset tilattua matkaa kohden olivat 12,28 Sek (1,33 ). Gävleborgin läänissä tilaajatahot osallistuvat MYK-toiminnan ja kuljetuskustannusten alijäämään siinä suhteessa kuin heidän asiakkaat ovat käyttäneet kyseisiä palveluita. Taulukko 3.4. Yhdistelytoiminnan jakautuminen yhteiskuljetuksiin ja matkaketjuihin. Sairas- ja matka- Matkoja Matkoja Matkat (%) Matkat (%) palvelumatkat 1999 (kpl) 2002 (kpl) Yhteiskuljetus % 41 % Yksin % 16 % Matkaketju % 42 % Taulukko 3.5. Gävleborgin läänin MYK-kustannusten ja matkamäärien kehittyminen vuosittain (Lähde: X-Trafikin tilastoja) Matka- Sairas- Matka- Sairas- Matka- Sairas- Matka- Sairaspalvelut matkat palvelut matkat palvelut matkat palvelut matkat Nettokus tannukset % % % % % % ilman alv. (Sek) Matkoja (kpl) % % % % % % Matkan 97 (10,5 ) 151 (16,4 ) 93 (10,1 ) 151 (16,4 ) 103 (11,2 ) 173 (18,8 ) 110 (12,0 ) 191 (20,8 ) keskihinta % 0 % % % % % (Sek) Läänin päämiehen edustaja ei osannut varmuudella sanoa, kuinka suurta rahallista säästöä on saavutettu matkojenyhdistelytoiminnan avulla. Tämä johtuu siitä, että omavastuuosuuden muuttaminen vaikuttaa matkustuskäyttäytymiseen ja myös tehdyt lainsäädännölliset muutokset ovat vaikuttaneet tarjottavien kuljetuspalveluiden käyttöön. Lainsäädännön ja hinnoittelun muutosten vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen ei läänin päämiehellä ole tutkittua tietoa mutta päämies arvioi, että säästöä on saatu noin 20 %.

22 30 Vuodelle 2003 on varauduttu 25 % kustannusnousuun. Kustannusnousu muodostuu sekä matkojenyhdistelytoiminnasta että läänin päämiehen nousevista kustannuksista. Suuri yksittäinen tekijä, joka lisäsi kuljetuskustannuksia vuoden 2003 alussa, on Bollnäsissä sijainneen sairaalan toiminnan loppuminen. Läänin päämies päätti keväällä 2002 selvittää matkapalvelujen ja sairasmatkojen laadun. Tavoitteena oli selvittää, miten yhteinen matkojenyhdistelykeskus on toiminut, sekä mitä mieltä ollaan matkapalvelu- ja sairasmatkoista. Joissakin kunnissa oli aikaisemmin tehty omia matkapalveluun liittyviä tutkimuksia, mutta yhteistä koko lääniä kattavaa tutkimusta ei ollut tehty aikaisemmin. Sairasmatkoista ei ollut koskaan aikaisemmin tehty asiakastyytyväisyystutkimusta. Kyselyn tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 5. Tyytyväisyystutkimuksen mukaan epäkohtia olivat: Auto ei tule ajoissa Myöhästymisistä ei tiedoteta tarpeeksi Yhteiskuljetuksen suunnittelu ei toimi joka paikkakunnalla hyvin Omavastuuosuuden vyöhyketaksaa on hankala ymmärtää Myönteisiä asioita olivat: Kuljettaja palvelee hyvin Yhteiskuljetus on ihan hyvä asia, mutta reitiltä poikkeamista ei arvosteta Tyytyväisyys kasvaa, jos kerrotaan, miksi kuljetuksia yhdistellään Useimmat käyttäjät ovat tyytyväisiä palveluun Läänin päämies haluaa jatkuvasti kehittää kuljetuspalveluita. Tähän saakka saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Gävleborgin läänin päämies toivoo, että tulevaisuudessa avoin joukkoliikenne sopeutetaan Ruotsissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti vammaisille soveltuvaksi vuoteen 2010 mennessä, sillä on aivan liian kallista hoitaa kuljetustehtävät kahdella rinnakkaisella järjestelmällä, avoimella joukkoliikenteellä ja seudullisella palveluliikenteellä. informaatiojärjestelmää kehitetään. kuntien tarjoamat kuljetuspalvelut ja sovellettavat säännöt saadaan yhdenmukaistettua (matkustusoikeudet, omavastuuosuudet, tehtävien siirrot läänin päämiehelle jne.). läänin päämies itse hoitaisi matkojenyhdistelytoiminnan voidakseen hallita asiakokonaisuudet entistä paremmin Blekingen lääni Toiminta-alue Blekingen läänissä oli asukasta Alueella on viisi kuntaa, jotka kaikki ovat luovuttaneet keskeisimmät kuljetusjärjestelytehtävänsä läänin päämiehelle (Blekingetrafiken). Läänissä on kaksi sairaalaa, jotka sijaitsevat Karlshamnissa ja Karlskronassa.

23 31 Organisaatiomalli Matkojenyhdistelykeskus Kuva 3.5. Blekingen lääni Läänin päämies hoitaa koko läänin säännöllisen joukkoliikenteen lisäksi kaikki alueen sairaskuljetukset ja kuntien matkapalvelu- ja muut yhteiskunnan järjestämät kuljetukset sekä käsittelee matkapalveluhakemukset. Matkojenyhdistelypalvelut tarjotaan Karlskronassa sijaitsevasta toimipisteestä, jossa Blekingetrafiken sijaitsee. Liikenneinformaatiota annetaan myös Blekingetrafikenin toimesta, mutta tätä toimintaa ei ole yhdistetty matkapalvelu- ja sairasmatkatoimintaan. Blekingetrafiken vaihtoi matkojenyhdistelyjärjestelmää vuoden 2002 alusta. Järjestelmät kilpailutettiin yhdessä toisen läänin päämiehen, Skånetrafikenin, kanssa. Kilpailutuksen perusteella ostettiin Trapezen Pass-järjestelmä. Pass-järjestelmän tarkempi kuvaus liitteessä 6. Edellisenä järjestelmänä käytettiin Trancometeriä. Keskeinen syy järjestelmän vaihtoon oli käsitys, että Pass-järjestelmä pystyy käsittelemään hyvinkin suuria matkustajamääriä. Järjestelmän vaihto oli läänin päämiehelle raskasta aikaa. Sisäänajo ei sujunut niin hyvin kuin oli ajateltu ja myös asiakkaille tilanne oli ongelmallinen. Mm. kuljetusten aikataulutuksen kanssa oli huomattavia ongelmia ja kun järjestelmän sisäänajoon panostettiin enemmän, myös kustannukset nousivat. Tällä hetkellä ei ole luotettavuusongelmia ja asiakkaiden luottamus on myös palannut. Matkojenyhdistelykeskus ottaa vastaan matkapalvelu- ja sairasmatkatilauksia arkisin klo ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo Tilaus pitää

24 32 tehdä vähintään kaksi tuntia ennen matkan suunniteltua alkamisajankohtaa. Sairasmatkat pitää tilata viimeistään matkaa edeltävänä päivänä maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana, jos kulkee taksilla tai sairasbussilla. Junalla tai lentokoneella tehtävät sairasmatkat pitää tilata viimeistään kolme päivää ennen matkaa. Akuutit sairasmatkat voi tilata ympäri vuorokauden. Tarjonta ja käyttäjäryhmät Läänin päämies uusi seudullisen palveluliikenteen (Närtrafik) kuljetuskalustonsa vuoden 2002 alusta. Päämies ostaa kuljetukset mutta liikennöinnistä vastaavat linja-autoyrittäjät. Kaikki autot (35 kpl) ovat samanlaisia ja ne on täysin sopeutettu vammaiskuljetuksiin. Jokaisessa autossa on kaksi pyörätuolipaikkaa ja istumapaikkoja on 7-8. Tätä kalustoa käytetään tällä hetkellä pääasiassa matkapalveluun ja sairasmatkoihin liittyviin kuljetustehtäviin. Matkapalveluasiakkaan matkan hinta perustuu vyöhykehinnoitteluun, yhden vyöhykkeen hinta on 15 Sek. Matkapalveluasiakas voi myös käyttää avointa joukkoliikennettä. Tällöin omavastuu on aina 30 Sek. Sairasmatkoja varten on kolme linja-autoreittiä. Linja-autot on sopeutettu vammaiskuljetukseen sopiviksi. Matkustaminen näissä linja-autoissa on ilmaista. Muilla tavoin matkustaminen on hinnoiteltu taulukon 3.6. mukaisesti. Taulukko 3.6. Sairasmatkojen omavastuu/yhdensuuntainen matka (Sek) Kulkumuoto Omavastuu Maakäräjien sairasbussit 0 Junamatka * 0 Matkojenyhdistelykeskuksesta tilattu syöttökuljetus maakäräjien sairasbussiin/ junaan 15 (1,6 ) Seudullinen palveluliikenne * 40 (4,3 ) Lento * 40 (4,3 ) Yksityinen auto 40 (4,3 ) Expressbussi-linjat 500, 600 tai linja Muut julkiset kulkuneuvot 30 (3,3 ) * Edellytetään että matka on tilattu Blekingetrafikenin matkojenyhdistelykeskuksesta Kotitaksi (Hemtaxi) on haja-asutusalueella toimiva kuljetuspalvelu. Kotitaksin voi saada henkilö, jolla on yli kaksi kilometriä lähimmälle säännöllisen linja-autoliikenteen pysäkille. Kotitaksi vie asiakkaan lähimpään kuntakeskukseen ja takaisin. Kotitaksilla on aina sama aikataulu, mutta se liikennöi vain tarvittaessa. Matka tilataan viimeistään kaksi tuntia ennen vuoron lähtöaikaa. Matkan omavastuu perustuu vyöhykehinnoitteluun, yhden vyöhykkeen hinta on 14 Sek. Autoilijoille maksettavista korvauksista vähennetään 10 % MYK-kustannuksina (Korvaus = matkakustannus omavastuu). Jäljelle jäävän alijäämän maksavat tilaajatahot siinä suhteessa kuin heidän asiakkaansa ovat käyttäneet palveluita.

25 33 Saavutetut tulokset Blekingen läänissä lipputulot kattavat % kuljetusten ja MYK-järjestelmän kokonaiskustannuksista. Taulukko 3.7. osoittaa, että suurin osa matkoista oli vuonna 2001 matkapalvelumatkoja (71,6 %). Sairasmatkat taas saatiin järjestettyä keskimäärin edullisimmin. Maakäräjät on siirtänyt koko läänin sairasmatkojen järjestämisvastuun läänin päämiehelle. Taulukossa on myös muita läänin päämiehelle järjestettäväksi annettuja kuljetuspalvelutehtäviä. Kustannusnousut johtuvat siitä, että yksi liikennöitsijä meni konkurssiin ja läänin päämiehen piti hankkia uusi liikennöitsijä tilalle. Liikennöitsijöiden noussutta kilometriverotusta on myös korvattu. Matkamäärien alentumisen arvioidaan johtuvan uuden matkojenyhdistelyjärjestelmän käyttöönotosta ja sen uskotaan olevan tilapäistä. Taulukko 3.7. ei sisällä MYKkustannuksia. MYK-kustannuksista ei saatu tietoa tätä selvitystä varten. Hyvänä vertailukohtana yhdistelykuljetuksille voidaan pitää läänin päämiehen järjestämää avointa joukkoliikennettä, jolla vuonna 2001 tehtiin matkaa. Tuotantokilometrit olivat ja nettokustannukset/km olivat 4.76 Sek (0,52 ). Nettokustannukset/matkustaja olivat 5,85 Sek (0,64 ). (Lähde: BlekingeTrafiken Årsredovisning 2001 [vuosijulkaisu]). Taulukko 3.7. Matkapalvelu-, sairas- ja muiden matkojen kehittyminen (Lähde: BlekingeTrafiken Årsredovisning 2001). Matkapalvelu Sairasmatkat Kotitaksi Lentobussitaksi Expressbussilinjat Muu liikenne MATKOJA (osuus kaikista matkoista %) (71,6) (14,6) ( 0,5) ( 0,9) ( 1,1) TUOTANTO (KM) NETTOKUSTANNUS Sek/km Sek/matkustaja (11,4) YHTEENSÄ (100%) MUUTOS % % VUOTEEN ,27 5,94 6,50 24,55 7,05 10,28 7,13 6,50 8,38 22,29 8,04 10,52 64,33 169,74 109,40 87,15 184,24 125,76 74,35 195,75 143,48 91,30 210,12 131,73 Blekingen läänin yhdistetyt kuljetukset ovat jo pidempään olleet keskikuormaltaan n. 1,5 henkilöä. MYK-järjestelmän vaihto vähensi tilapäisesti käyttäjämäärää ja nosti MYK-kustannuksia. MYK:in kustannusnousun vaikutukset yhdistelytoiminnan kokonaiskustannuksiin olivat noin 10 %. Jatkossa kustannukset tulevat pienentymään, koska Pass on pidemmälle automatisoitu järjestelmä kuin edellinen käytössä ollut, mikä tulee säästämään henkilötyövoimaa. Uuden järjestelmän avulla voidaan jatkossa myös paremmin integroida seudullinen palveluliikenne avoimeen joukkoliikenteeseen ja saavuttaa huomattavia taloudellisia säästöjä. Läänin päämies uusi myös koko kuljetuskalustonsa vuoden 2001 aikana. Tämän vaikutus yhdistelytoiminnan kokonaiskustannuksiin oli noin 40 %. Edellä mainituista syistä ei tässä vaiheessa voitu arvioida mitä taloudellisia vaikutuksia yhdis-

26 34 telytoiminnalla on ollut. Luotettavaa tietoa saadaan, kun vuoden 2003 tulokset ovat tiedossa. (Lähde: Haastattelu , Lars Karlinius, Blekingetrafiken). Uusi matkojenyhdistelykeskus on kuitenkin nyt saatu toimimaan ja tekniset ratkaisut avaavat hyviä mahdollisuuksia matkojen keskitetylle suunnittelulle ja antavat operaattoreille hyvät mahdollisuudet antaa reitti- ja aikataulutietoa. Matkojenyhdistelykeskuksen yhteistyökumppaneiden kouluttamisella ja kehittämisellä voidaan parhaiten saavuttaa asetettu tavoite hyvin suunniteltu ja kustannustehokas seudullinen palveluliikenne, jolla on korkea palveluaste. (Lähde: BlekingeTrafiken Årsredovisning 2001).

27 35 4. RUOTSISSA SAAVUTETTUJEN TULOSTEN ARVIOINTI Ruotsissa on toteutettu malli, jossa yhteiskunnan korvaamien kuljetusten järjestämisestä on jaettu päämiesvastuu. Läänin päämiehen keskeisin tehtävä on vastata avoimesta joukkoliikenteestä. Lait matkapalvelusta ja valtakunnallisesta matkapalvelusta antavat kunnille mahdollisuuden luovuttaa liikenteen järjestämisvelvollisuuden läänin päämiehelle, mutta jokainen kunta määrää itse monista kuljetukseen liittyvistä ehdoista, jolloin lopputulos eri lääneissä on kirjava. Vain muutamassa läänissä ovat kaikki kunnat luovuttaneet liikenteen järjestämisvelvollisuuden kokonaan läänin päämiehelle, mutta jokaisessa läänissä ainakin yksi kunta on tehnyt niin. Vain harvoin ovat saman läänin kaikki kunnat myöskään sopineet yhtenäisistä kuljetuksiin liittyvistä ehdoista. Sairasmatkoja on yleisemmin annettu läänin päämiehen järjestettäväksi. Mm. Norrbottenin, Gävleborgin ja Blekingen lääneissä on läänin päämiehen tehtäväksi annettu sairasmatkojen järjestäminen koko läänin alueella. Tehtävien organisoinnin ja vastuunjaon suhteen ei Ruotsissa olla vielä saavutettu asetettuja tavoitteita. Käytyjen keskustelujen mukaan liikenteeseen liittyvät tehtävät pitäisi saada kuntien sisällä keskitettyä yhdelle taholle ja läänin päämiehelle pitäisi kunnista siirtää ne tehtävät, joita päämies voi nykylainsäädännön mukaan hoitaa. Taulukko 4.1. Liikenteen järjestäminen lääneissä. Norrbottenin Gävleborgin Blekingen lääni lääni lääni Läänissä kuntia (kpl) Kunta siirtänyt läänin päämiehelle matkapalvelun järjestämisen (kpl) Kunta siirtänyt läänin päämiehelle valtakunnallisen matkapalvelun järjestämisen (kpl) Lääni käsittelee myös matkapalveluhakemukset (kpl) Läänin päämies järjestää sairasmatkat koko läänissä Kyllä Kyllä Kyllä Matkojenyhdistelytoiminta Ruotsissa on käytössä useita MYK-järjestelmiä. Usein läänien päämiehet ovat sitä mieltä, että heidän käytössään oleva järjestelmä on riittävän hyvä ja että on helpompaa kehittää nykyistä järjestelmää kuin vaihtaa toiseen. Poikkeuksiakin löytyy, esim. Blekingen lääni vaihtoi järjestelmää vuoden 2002 alusta. Yhteenveto tarkasteltavina olevista MYK-järjestelmistä on esitetty taulukossa 4.2.