LIPPU-PROJEKTI Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

Transkriptio

1 LOPPUDOKUMENTOINTI vuoden 2017 osalta LIPPU-PROJEKTI Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus Solita Oy 12/2017

2 SISÄLTÖ 1. Miksi: Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Miten: Prosessi 3. Mikä: LIPPU-rajapintasuositus 4. Tulevaisuusskenaariot 5. Etenemissuositukset Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

3 Miksi: Lähtökohdat ja tavoitteet

4 LIPPU-projektin lähtökohdat Osa Liikennepalvelulain toimeenpanoa LIPPU-projekti on osa Liikennepalvelulain toimeenpanoa. Lailla pyritään hallitusohjelman mukaisesti poistamaan liikennesektorilta uudenlaisten digitalisaatiota hyödyntävien palvelujen kehittämisen esteitä. Lain ensimmäisen vaiheen tavoitteena on mahdollistaa tie- ja raideliikenteen kertalippujen ja matkustusoikeuksien välittäminen yhdeltä luukulta. Tämän mahdollistamiseksi liikkumispalvelun tarjoajien tulee avata pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan. Myyntirajapinnan kautta tulee olla mahdollista hankkia vähintään perushintainen kertamatkaan oikeuttava lipputuote tai varata yksittäinen matka tai kuljetus, jonka täsmällinen hinta ei ole tiedossa palvelun alkaessa tai joka muusta syystä sovitaan maksettavaksi palvelun päättymisen jälkeen. Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus -hankkeen (ns. LIPPU-projektin) tavoitteena on valmistella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuuden edellyttämät rajapintaspesifikaatiot sekä lipputuotteiden että niihin liittyvien maksujen välittämiseksi.» Projektista vastaa Viestintävirasto ja sen teknisenä konsulttina toimii Solita Oy. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

5 LIPPU-projektin muut selvitykset Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus Työn taustaksi laadittiin Selvitys liikenteen lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta edistävistä kansallisista ja kansainvälisistä hankkeista (Valor Partners Oy, 04/2017). Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä oli, että LIPPU-projektille on selkeä tarve:» Yhteentoimivuus ei etene markkinaehtoisesti ilman julkishallinnon tukea» Kansainvälisten lippu- ja maksujärjestelmien tekniset ominaisuudet eivät vastaa Suomen tavoitteita Rajapintamäärittelyiden lisäksi LIPPU-projektissa laadittiin Selvitys liikennepalvelulain sopimuskäytännöistä, johon on koottu asioita (ns. käytännesäännöt), jotka toimijoiden olisi hyvä huomioida ja joista toimijoiden olisi hyvä sopia, jotta matkaketjujen tarjoaminen onnistuisi mahdollisimman sujuvasti myös häiriötilanteissa. Käytännesääntöjen taustaksi laadittiin Oikeudellinen selvitys kuluttajansuoja-, vahingonkorvaus- ja tietosuojakysymyksisistä (Dittmar & Indrenius, 10/2017). LIPPU-projektin ohella yhteentoimivuutta edistetään myös muissa kansallisissa projekteissa. Esim. Liikenneviraston NAPOTE-projektissa luodaan katalogi toimijoiden olennaisista tiedoista (mm. reitit, pysäkit, aikataulut, hinnat, saatavuus ja esteettömyys) sekä työkalu näiden tietojen digitointiin. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

6 Asiakas keskiössä Rajapinnat ovat välineitä parempiin palveluihin Asiakkaiden tarpeisiin vastaavat saumattomat liikkumispalvelut Toimijoiden yhteistyö palveluiden tuottamisessa Yhteistyön tukeminen mm. LIPPU-rajapintasuosituksella Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

7 Tavoiteltu MaaS-malli Tavoitteena avoimet markkinat * DRT = Demand Responsive Transport, kutsuohjattu joukkoliikenne Keskitetty MaaS-malli Hajautettu MaaS-malli Biz 1 Biz 2 Biz n Biz 1 Biz 2 Biz n Esim. Wiener Linien API Keskitetty välittäjä Bussi Juna DRT* City-pyörä Pysäköinti Taksi Keskitetty ja suljettu Huonosti skaalautuva Vain liikennepalvelut, vain vähän keinoja erottautua Waltti API Bussi VR API Juna Lippu API Lippu+ API DRT* SUTI API Taksi Hajautettu ja avoin Täysin skaalautuva Tukee laajasti erilaisia ekosysteemi-innovaatioita xxx API Hotelli X yyy API Palvelu X Suomessa tavoitellaan avoimiin rajapintoihin perustuvaa MaaS-mallia, jossa markkinoilla voi toimia lukuisia keskenään kilpailevia yhdistämispalveluntarjoajia, jotka kokoavat palveluvalikoimaansa juuri haluamansa kuljetus- ja muut palvelut. Keskitettyjä välittäjiä ei tarvita. Käytännössä markkinat asettunevat ääripää-mallien väliin: hajautettujen ratkaisujen ohella syntyy useita keskenään kilpailevia ja tiettyihin osa-alueisiin erikoistuneita välittäjiä. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

8 Kohti avoimia MaaS-markkinoita Miten visioon päästään? Ekosysteemin avoimuus Riski: ei aitoa liiketoimintaa Näennäinen, pakotettu yhteistyö, ei uutta asiakasarvoa (pelkkä Liikennepalvelulaki) VISIO liikenteen avoimet kasvumarkkinat, multimodaali MaaS Miten? Miten? Riski: keskitetty MaaS-malli Yhden toimijan määräävä markkina-asema Nykytila Uusi liiketoiminta MaaSin kehittymistä voidaan tarkastella kahdella akselilla: 1) markkinoiden/ekosysteemin avoimuus ja 2) uudet liiketoiminnat/palvelut. Suomen mallin tavoitteena on varmistaa avoimet markkinat. Toisaalta on syytä varmistaa, ettei tämän tavoittelu estä liiketoiminnan syntymistä. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

9 LIPPU-rajapintasuosituksen hyödyt Miksi ei turvauduta nykyisiin ratkaisuihin? LIPPU-rajapintasuositus edistää liikkumispalveluiden yhteentoimivuutta: Päätavoitteena on liikennetoimijoiden lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuuden vauhdittaminen à tarjoaa valmiin rajapintamäärittelyn ja minimitoteuksen Madaltaa toimijoiden kynnystä dialogiin liittyen rajapintojen avaamiseen ja yhteisten palveluiden kehittämiseen Keventää toimijoiden teknistä implementointikynnystä ja tarjoaa elinkaaren aikaisen tuen On neutraalin toimijan laatima ja ottaa tasapuolisesti huomioon eri markkinatoimijat Huomioi monipuolisesti erityyppiset julkisen liikenteen palvelut ja niille lainsäädännössä asetetut velvoitteet» Kapasiteetinhallinta, kutsuohjaus, esteettömyys On hajautettu, avoin, laajennettava ja mahdollisimman vähän rajaava à joustava, sopeutuva ja skaalautuva erilaisiin tilanteisiin» Ei rajaa käytettäviä teknologioita, tarjottavia kuljetuspalveluita eikä muodostettavia liikkumispalveluita Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

10 Miten: Prosessi

11 Yhteiskehitys Rajapinta toteutetaan yhteistyössä markkinatoimijoiden kanssa LIPPU-rajapintasuositus on laadittu seuraavilla foorumeilla yhteistyössä alan toimijoiden kanssa: Ohjausryhmä LVM:n johtama ohjausryhmä, jossa lisäksi edustus Viestintävirastosta, Liikennevirastosta ja Trafista. Projektiryhmä Puheenjohtaja Timo Leppinen, Viestintävirasto. Edustus lisäksi LVM:stä, Viestintävirastosta, Liikennevirastosta, Trafista ja Solita Oy:sta. Ryhmä on kokoontunut kerran viikossa. Lippuverkosto Lippu-verkoston sähköpostilistalla, verkkosivulla ja verkostokokouksissa on tiedotettu hankkeen tilanteesta. Verkostossa on mukana noin 170 henkilöä 80 organisaatiosta. Verkosto tapasi viisi kertaa vuoden 2017 aikana: , , , ja Tapaamiset Useita projektiryhmän ja verkoston toimijoiden välisiä tapaamisia, joissa kuultiin toimijoiden idoita ja tarpeita. GitHub Varsinainen rajapinta luonnosversioineen on julkaistu GitHub-alustalla, jossa toimijat ovat voineet kommentoida toteutusvaihtoehtoja ja esittää niihin parannuksia. Slack-kanava Slack-kanavalla verkoston jäsenet ovat käyneet keskustelua aiheesta Solitan fasilitoimana. Kotisivut Projektista ja siihen liittyvistä asioista on viestitty aktiivisesti osoitteessa Pilottivaihe Rajapintamäärittelyiden ja käytännesääntöjen käytännön toimivuuden testaamiseksi hankkeen yhteydessä tullaan toteuttamaan muutaman valitun toimijan pilottihanke. Käytännesääntö-työpajat 4 kpl syksyn 2017 aikana. Erillisselvitykset Projektin aikana laadittiin tarvittavia erillisselvityksiä mm. maksuliikenteeseen, lipputeknologioihin ja tietoturvaan liittyen. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

12 Olemassa olevat myyntirajapinnat Mitä muita rajapintoja markkinoilla on? Markkinoilla on olemassa useita erilaisia myyntirajapintoja; sekä erilaisia referenssitoteutuksia että käytössä olevia kaupallisia ratkaisuja. Näistä LIPPU-rajapinnan näkökulmasta mielenkiintoisimmat ovat: MaaS-API Käynnissä olevan ja avoimen MaaS-API-projektin tarkoituksena on luoda kirjasto rajapinnoista, joita tarvitaan MaaS-palveluiden syntymiseksi. Kuka tahansa voi osallistua kehitystyöhön ja määritellyt API:t ovat kaikkien hyödynnettävissä. Projektin on käynnistänyt ja sitä tukee MaaS Global. BoMaaS Ehdotus avoimen MaaS-ekosysteemin viitearkkitehtuuriksi, ml. rajapintamäärittelyt. Alustariippumaton ja kaikkien käyttöön tarkoitettu määrittely laadittiin vuorovaikutuksessa Suomen ja Ruotsin yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. T&K-hankkeen rahoitti Tekes ja sen toteuttivat Flou Oy ja Tampereen yliopisto. BoB Ruotsin kansallinen referenssiarkkitehtuuri liikenteen palveluille. Tavoitteet ovat samansuuntaiset kuin LIPPU-projektilla: määritellä rajapinnat, joiden avulla saavutetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden lippuja maksujärjestelmien yhteentoimivuus. Määrittelyn on tehnyt liikennöitsijöiden omistama Samtrafiken. Amadeus Maailman suurin lentoyhtiöiden paikanvarausjärjestelmä. Järjestelmä on erittäin monipuolinen ja lentojen lisäksi sen avulla voi varata junamatkoja, risteilyjä, hotellihuoneita ja autoja. Järjestelmä ja sen rajapinnat ovat suljettuja: kehitys on keskitetty ja toimijajoukko rajoitettu. Järjestelmän omistaa Amadeus IT Group. SUTI Pohjoismaisessa taksiliikenteessä vakiintunut rajapintaratkaisu tilausten ja tietojen välitykseen. SUTI (Standardiserat Utbyte av Trafik Information) on rajapintana on monipuolinen, mutta kutsuohjattuun liikenteeseen erikoistunut. Rajapinnan kehityksestä vastaa jäseniensä omistama non-profit-organisaatio. Matkahuolto, VR ja HSL Matkahuolto, VR ja HSL ovat kaikki ilmoittaneet avaavansa omat myyntirajapintansa vuoden 2018 alkupuolella. Ne luonnollisesti keskittyvät ainakin alkuvaiheessa omien lipputuotteidensa välittämiseen. Yleiskäyttöiset ja avoimet referenssitoteutukset Tiettyyn tarkoitukseen erikoistuneet kaupalliset ratkaisut Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

13 Vertailu muihin rajapintoihin Vain LIPPU vastaa Liikennepalvelulain tavoitteisiin Nykyiset kaupalliset myyntijärjestelmät ovat keskitettyjä, suljettuja ja tiettyyn tarkoitukseen laadittuja, eivätkä siten vastaa Liikennepalvelulain tavoitteisiin avoimesta ja yleiskäyttöisestä yhteentoimivuudesta. Myöskään olemassa olevat avoimet referenssitoteutukset eivät kaikilta osin palvele lain tavoitteita. LIPPU MaaS-API BoMaaS BoB Amadeus, HSL, SUTI, VR, MH Kaikki liikennemuodot Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Reitti- ja kutsupohjaisuus Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä/Ei Paikanvaraus Kyllä? Ei? Kyllä/Ei Esteettömyystiedot Kyllä? EI Ei Kyllä Kaikki yhdistämispalvelut Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kaikki maksupalvelut Kyllä???? Kaikki lipputeknologiat Kyllä Ei Ei Ei Ei Toimijoiden yhdessä kehittämä Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Varmistettu hallinnointi ja kehitys Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Avoin: ei keskitettyä toimijaa Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Avoin: ei keskitettyä järjestelmää Kyllä? Kyllä Ei Ei Joustava laajennettavuus Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Edulliset toteutuskustannukset Kyllä Ei Ei Kyllä Ei Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

14 Mikä: LIPPUrajapintasuositus

15 Yleiskuvaus LIPPU on yleiskäyttöinen API LIPPU on yleiskäyttöinen, kevyt ja moderni rajapintasuositus liikennepalveluiden lipputuotteiden välittämiseksi: Ei rajoita tarjottavia liikennemuotoja: tukee mm. joukkoliikennettä ja takseja Ei rajoita tarjottavia palveluita: tukee reitti- ja kutsupohjaisia palveluita + paikanvarausta Ei rajoita tuotteiden hinnoittelua: tukee erilaisia hinnoittelumalleja Mahdollistaa esteettömyystietojen välittämisen Ei ota kantaa, millä tekniikalla lippu tuotetaan, välitetään, esitetään ja tarkistetaan Ei ota kantaa käytettäviin maksupalveluihin Varmistettu hallinnointi ja avoin kehitys Mahdollistaa hajautetun ekosysteemin: ei edellytä keskitettyä toimijaa eikä järjestelmää Joustava laajennettavuus Edulliset toteutuskustannukset Tässä dokumentissa on kuvattu LIPPU-suositusrajapinta yleisellä tasolla. Varsinainen ajantasainen rajapintasuositus dokumentaatioineen on saatavilla: GitHub: Swagger: Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

16 Tietovirrat LIPPU osana kokonaisuutta RAJAPINNAT: Toimijoiden itse määrittelemät rajapinnat LIPPU-rajapintasuositus Markkinoiden valmiit maksurajapinnat ASIAKAS Matkan suunnittelu; matkahaku Matkatuotteen ostaminen; muutokset ennen matkan alkua Matkustaminen; ongelmat matkan aikana Reklamointi YHDISTÄMIS- PALVELU Matkan myynti ja markkinointi Tuotteen muodostus Tuotteen myyminen Clearing Peruutus/ muutos Matkan aktivointi Häiriötiedot Peruutus/ muutos Korvaukset yms. Autentikointi Tuotehaku Saatavuuskys. Matk. oikeuden varaus Matkatunn. Matk. oikeuden peruutus kok./osittain 1 Matk. oikeuden aktivointi/käyttö Statuskysely Matk. oikeuden peruutus kok./osittain 1 KULJETUS- PALVELU Olennaiset tiedot: reitti, pysäkki, aikataulu, hinta, saatavuus, esteett. Tuote ja lisäpalvelut; esivaraus Varaus ja matkatunniste Clearing Varauksen muutos Validointi ja kuljetus Häiriötiedot Varauksen muutos Korvaukset yms. NAP: katalogi toimijoiden olennaisista tiedoista OTE: työkalu, jolla toimijat voivat ko. tiedot digitoida MAKSU- PALVELU Käytännesäännöt: suosituksia, jotka yhdistämispalvelun ja kuljetuspalvelun kannattaa ottaa huomioon yhteistyösopimuksissaan liittyen mm. clearingiin, peruutuksiin/muutoksiin, häiriötiedottamiseen, korvausvastuisiin ja tietoturvaan 1 Muutoksen/reroutingin yhteydessä palataan tuotehakuun/saatavuuskyselyyn Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

17 Toiminnallisuudet LIPPU on moderni ja kevyt API TERMIT Kuljetuspalvelu Yhdistämispalvelu Kuljetuspalvelu Matka = matkustusoikeus Matkaketju = tuote KULJETUSPALVELU POST POST Autentikaatioprosessin alustus /auth/init Autentikaatio-tunnisteen luominen /auth/commit KIRJAUTUMINEN Login YHDISTÄMIS- PALVELU GET POST POST DEL Tuoteportfolio valitulle ajanjaksolle (ml. esteettömyys) /products/{date} Valitun tuotteen saatavuus valitulle matkalle (& esivaraus) /availability Valitun matkaketjun varaaminen /reservation Varatun matkaketjun peruuttaminen /reservation/{caseid} TUOTE- JA SAATAVUUSHAKU Availability MATKAKETJUN VARAUS Reservation GET POST DEL Valitun matkustusoikeuden status /travelentitlement/{travelentitlementid} Valitun matkustusoikeuden aktivointi /travelentitlement/{travelentitlementid}/activate Valitun matkustusoikeuden peruutus /travelentitlement/{travelentitlementid} MATKUSTUS- OIKEUKSIEN HALLINTA travelentitlement Varsinainen rajapinta-kuvaus dokumentaatioineen: GitHub: Swagger: Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

18 Toiminnallisuudet tarkemmin (1/2) Kirjautuminen, Tuote- ja saatavuushaku POST Autentikaatioprosessin alustus /auth/init Autentikointiprosessin alustus luo ja palauttaa palvelinpään tunnisteen (nonce) kutsujalle. KIRJAUTUMINEN Login POST Autentikaatio-tunnisteen luominen /auth/commit Autentikointiprosessin vahvistus, kutsuja lähettää oman ja palvelinpään tunnisteen sekä omalla salaisella avaimella luodun digitaalisen allekirjoituksen tunnisteista. Palvelu tarkistaa tunnisteet ja allekirjoituksen kutsujan julkisella avaimella ja luo kutsujalle tunnistuspoletin. GET Tuoteportfolio valitulle ajanjaksolle (ml. esteettömyys) /products/{date} Kysely palauttaa palvelun tuoteportfolion kyseiselle päivälle. Tuoteportfoliota voi rajata lähtö- ja saapumiskoordinaateilla tai tuotteen esteettömyysvaatimuksilla. TUOTE- JA SAATAVUUSHAKU Availability POST Valitun tuotteen saatavuus valitulle matkalle (& esivaraus) /availability Kysely tarkistaa palvelun kapasiteetin hakuehdoissa annetulle tuotteelle ja matkalle. Jos palvelulla on kapasiteettia toteuttaa matka kyselyn parametreilla, tekee palvelu alustavan varauksen matkalle. Palvelu palauttaa alustavan varauksen tunnisteet ja tiedot. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

19 Toiminnallisuudet tarkemmin (2/2) Matkaketjun varaus, Matkustusoikeuksien hallinta POST Valitun matkaketjun varaaminen /reservation Kysely tekee pysyvän varauksen annetuille alustavasti varatuille tunnisteille. Palauttaa kutsujalle varaustunnisteen. MATKAKETJUN VARAUS Reservation DEL Varatun matkaketjun peruuttaminen /reservation/{caseid} Peruuttaa koko matkaketjun ja kaikki siihen liittyvät matkustusoikeudet. GET Valitun matkustusoikeuden status /travelentitlement/{travelentitlementid} Palauttaa annetun matkustusoikeuden tiedot, sisältäen voimassaolotiedot, lipun tiedot ja valitut lisäpalvelut. MATKUSTUS- OIKEUKSIEN HALLINTA travelentitlement POST Valitun matkustusoikeuden aktivointi /travelentitlement/{travelentitlementid}/activate Aktivoi annetun matkustusoikeuden, voidaan käyttää matkustusoikeuksien aktivoimiseen ennen kuljetuspalvelun kulkuneuvoon siirtymistä. DEL Valitun matkustusoikeuden peruutus /travelentitlement/{travelentitlementid} Toiminnallisuus peruuttaa kyseisen matkustusoikeuden. Jos varaukseen ei kuulu muita matkustusoikeuksia, peruuttaa myös varauksen. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

20 Suositus: tietoturva Tietoturva tulee varmistaa kokonaisvaltaisesti LIPPU-suositusrajapintaa hyödynnettäessä on suositeltavaa toteuttaa seuraavia tietoturvaperiaatteita: 1. Uhkien mallinnus (Threat modeling). Uhkien tunnistaminen, arviointi ja hallinta tulee toteuttaa systemaattisesti esimerkiksi OWASP:in Application Threat Modeling -mallilla. 2. Kerroksittainen tietoturva-arkkitehtuuri (Layered security architecture). Kriittisin tieto sijoitetaan sisimpään kerrokseen, jolloin hyökkääjän on läpäistävä kaikki kerrokset sen saamiseksi. 3. HTTP-käytännöt (HTTP considerations). LIPPU-API hyödyntää HTTP-protokollaa, joten kaikki HTTPspesifikaatiossa mainitut turvallisuuskäytännöt tulee ottaa huomioon. 4. TLS-käytännöt (TLS considerations). Kaikki liikenne palvelin- ja asiakaspään välillä on salattava. Palvelinpään on tuettava TLS 1.2. salausta. Asiakaspään tulee suorittaa palvelimen TLS/SLL-identifiointi. Asiakaspään todennusta tulee harkita. 5. Todennus- ja valtuutuskäytännöt (authentication and authorization considerations). Pyynnöt tulee suojata erillisellä todennusavaimella, jossa on mahdollisimman lyhyt voimassaoloaika. Pääsy tulee myöntää nimenomaisesti ja vain pyynnön tarvitsemiin tietoresursseihin (principle of least privilege). 6. Turvallinen datan tallennus (Secure data storage). Tilitietojen ja muiden arkaluontoisten tiedojen käsittelyssä ja tallennuksessa tulee noudattaa alan parhaita käytäntöjä. 7. Yksityisyyteen liittyvät käytännöt (Privacy considerations). Henkilötietoja tulee käsitellä ja ne tulee suojata alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti. EU:n alueella tulee noudattaa GDPR-vaatimuksia. 8. Automaattinen lokitietojen valvonta (Automated log monitoring). Kyselyjen ja tietoliikenteen automaattinen valvonta ja poikkeamien tunnistaminen on suositeltavaa. 9. Automatisoidut tietoturvatyökalut (Automated security tools). Ohjelmistojen tietoturvan varmistaminen vähintään ennen julkaisua on suositeltavaa, hyödyntäen esim. Burp-, OWASP Zap - tai Nmap-työkalua. 10.Yleiset www-haavoittuvuudet (Common web application vulnerabilities). On suositeltavaa käydä läpi OWASP:in listaamat haavoittuvuudet (mm. injektointi) ja minimoida niihin liittyvät riskit. Koko ajantasainen tietoturvasuositus: GitHub: Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

21 Selvitys: maksuliikenne Maksuliikenteessä tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin LIPPU-projektin alkuperäisenä tavoitteena oli laatia rajapintasuositukset lipputuotteiden ohella myös maksujen välittämiseen. Työn aikana kävi ilmi, ettei erillisten maksurajapintojen määrittelylle ole tarvetta. Maksunvälityksen tarve Monissa potentiaalisissa liiketoimintamalleissa (esim. kuukausittaiset käyttöön perustuvat maksut) lippua ei makseta hankkimisen yhteydessä, joten matkaoikeuden hankkiminen ja maksaminen tulee joka tapauksessa erottaa toisistaan. Clearingin tukeminen Clearing (matkaketjun kustannusten jyvittäminen ja tasaussummien maksaminen) on tyypillinen käytäntö liikennealan toimijoiden välillä jo nyt. Clearingin toteuttamiseksi tarvitaan tieto matkustusoikeuden hankinnasta ja käytöstä, ei sen maksamisesta. Olemassa olevat ratkaisut maksunvälitykseen Markkinoilta löytyy lukuisia monipuolisia ratkaisuja maksujen välittämiseen. Niiden käyttäminen ei rajoita millään tavalla uusien liikkumisen palveluiden muodostamista. Toimijoiden kommentit ja kokemukset Verkoston toimijat näkivät, että olemassa oleviin maksupalveluihin tukeutuminen antaa heille mahdollisuuden kehittyä varsinaisen uuden liiketoiminnan kehittämiseen. JOHTOPÄÄTÖS à Uusien maksurajapintojen määrittämiselle ole tarvetta ja ne voisivat olla jopa haitallisia palveluiden kehittymiselle. à Toimijoiden kannattaa tukeutua markkinoilla oleviin maksupalveluihin, -järjestelmiin ja -rajapintoihin. Joitakin olemassa olevia maksupalvelu-toimijoita. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

22 Selvitys: lipputekniikat (1/2) QR-koodeista lohkoketjuihin LIPPU-rajapintasuositus on teknologiariippumaton: se ei ota kantaa siihen, millä tekniikalla lippu/ matkustusoikeus tuotetaan, välitetään, esitetään ja tarkistetaan. Ao. taulukossa on esitetty yleisimmät markkinoilla olevat lipputeknologiat jaoteltuna lippujen esitystekniikan, sisällön tallennustekniikan ja ratkaisun toimintalogiikan mukaan. Taulukosta käy ilmi, kuinka eri tekniikat ovat ristiinkäytettävissä. (x) 1 Periaatteessa lohkoketjuun tallennettuun matkustusoikeuteen voi viitata millä tahansa esitystekniikalla. (x) 2 Periaatteessa kuljettaja/tarkastaja voi lukea tunnisteen visuaalisesti ja syöttää sen omaan päätelaitteeseensa validointia varten. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

23 Selvitys: lipputekniikat (2/2) QR-koodeista lohkoketjuihin Ainakaan vielä ole olemassa sellaista teknologiaa tai teknologioiden yhdistelmää, joka soveltuisi kaikkiin tilanteisiin. Onkin oletettavaa, että markkinoilla on jatkossakin useita erilaisia lipputeknologioita erilaisiin tarpeisiin. Ao. taulukossa vedetään yhteen eri teknologioiden hyvät ja huonot puolet. 1 Riippuu toteutuksesta. 2 Tietyt tekniikat, esim. NFCmatkakortti voidaan myöntää kenelle tahansa. 3 Tulostuksen laatu vaikuttaa QR-koodien validoinnin onnistumiseen. 4 Riippuu osaltaan EMV-teknologian lisensseistä. 5 Riippuu toteutuksesta ja reunaehdoista. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

24 Tulevaisuusskenaariot

25 Rajapinnan rooli/positio markkinassa Tavoitteena nopea käyttöönotto LIPPU-rajapintasuosituksen laajuus ja kypsyys suhteessa muutamaan esimerkkiin: Rajapinnan kypsyys/ penetraatio LIPPU 2020 Amadeus * SUTI * *) Laajuus ja kypsyys omalla toimialallaan (esim. SUTI = taksiliikenne) BoB MH * LIPPU VR * Rajapinnan sisällöllinen laajuus LIPPU-rajapintasuosituksen sisältö on alkuvaiheessa melko suppea, jotta toimijat voivat ottaa sen käyttöön mahdollisimman ketterästi. Tavoitteena on, että vuonna 2020 se on laajasti käytössä eri toimijoilla ja että rajapinnan sisältöä ja toiminnallisuuksia on kehitetty systemaattisesti toimijoilta saatujen kokemuksien perusteella. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

26 Lähiajan eteneminen Mitkä ovat yhteentoimivuuden edistämisen seuraavat askeleet? LIPPU-suositusrajapinta on yhteentoimivuuden ensimmäinen askel. Lähivuosien kehitysaskeleisiin sisältyy ainakin seuraavia asioita: Kertalippu-myyntirajapintojen avaaminen Toimijoiden tulee avata (kertalippujen) myyntirajapintansa mennessä. Samalla LIPPUsuositusrajapintaa kehitetään kokemuksien perusteella. Rajapintojen avaaminen laajemmin Liikennepalvelulain toisen vaiheen myötä toimijoita edellytetään laajentamaan rajapintojaan niin, että esimerkiksi kausilippujen myyminen ja ns. puolesta-asiointi on mahdollista. Lisäksi kansainväliset toimijat (laiva- ja lentoliikenne) tulevat lain piiriin. LIPPU-suositusrajapintaa kehitetään vastaamaan näitä edellytyksiä. Markkinaehtoisuuden eteneminen Rajapintojen avaamisen tavoitteena on, että liikenteeseen syntyy avoimet ja kilpaillut palvelumarkkinat. Parhaassa mahdollisessa tilanteessa markkinat lähtevät kehittymään omaehtoisesti, eikä julkishallintoa enää tarvita niitä ohjaamaan tai edistämään. Tarvittaessa LIPPU toimii edelleen referenssirajapintana. Pohjoismaiden ja Balttian yhteentoimivuuden edistäminen Kansainvälisen yhteentoimivuuden ensimmäinen askel on läheisimmät naapurimme. Suomalaiset toimijat tekevätkin jo nyt yhteistyötä erityisesti Ruotsin ja Viron toimijoiden kanssa rajat ylittävien lippujärjestelmien ja -tuotteiden kehittämisessä. EU:n yhteentoimivuuden selvittäminen Asiakkaan näkökulmasta EU:n laajuinen selkeä yhteentoimivuus olisi valtava edistysaskel (vrt. matkapuhelin-roaming). Ensimmäinen askel on tarpeenmukaisten selvitysten laadinta, mm. edellytyksiin ja reunaehtoihin liittyen. Globaalin yhteentoimivuuden visiointi Pitkän aikavälin tavoite on luonnollisesti globaali yhteentoimivuus. Tässä vaiheessa asiaa voi edistää lähinnä houkuttelevan vision muodostamisella. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

27 Pidemmän aikavälin skenaariot Kohti globaaleja matkaketjuja? Pidemmällä tähtäimellä on toivottavaa, että lippujärjestelmien yhteentoimivuus laajenee kansainväliselle tasolle ja mahdollisimman markkinaehtoisesti. Ei kuitenkaan itseisarvoisesti, sillä sekä kansainvälistymisen että markkinaehtoistumisen suhteen on nähtävissä erilaisia toivottavia että vältettäviä skenaarioita. Toivottava skenaario: Ohjaava lainsäädäntö laajenee EU-tasolle ja esim. LIPPU tai BoB sen referenssitoteutukseksi, tuloksena yhteentoimivia, rajat ylittäviä matkaketjupalveluita. Uhkakuva: Lainsäädäntö ja byrokratia kasvavat merkittävästi, mutta kentän kompleksisuuden vuoksi yhteentoimivia markkinoita ja palveluita ei synny. Kansainvälinen Toivottava skenaario: Yhtenäistä ohjaavaa lainsäädäntöä ei muodosteta, vaan toimijat ryhtyvät omaehtoisesti kehittämään yhteentoimivia, rajat ylittäviä matkaketjupalveluita. Uhkakuva: Yksittäiset globaalit toimijat pääsevät määräävään markkina-asemaan ja lisäksi markkinoille syntyy valtavasti pistemäisiä ja paikallisia ratkaisuja. Julkishallintovetoinen Markkinavetoinen Toivottava skenaario: LIPPU kehitysversioineen nousee Suomen vallitsevaksi referenssitoteutukseksi, tuloksena yhteentoimivia Suomen kattavia matkaketjupalveluita. Uhkakuva: Rajapinnat avataan lain edellyttämällä tavalla, mutta jätetään käytettävyys, ehdot, tms. sille tasolle, ettei uutta liiketoimintaa synny. Paikallinen Toivottava skenaario: LIPPU jää käynnistysvaiheen vauhdittajaksi, minkä jälkeen toimijat ryhtyvät omaehtoisesti kehittämään yhteentoimivia Suomen kattavia matkaketjupalveluita. Uhkakuva: Yksittäiset paikalliset tai globaalit toimijat pääsevät Suomessa määräävään markkina-asemaan, markkinat eivät kehity lainkaan tai syntyy pistemäisiä ratkaisuja. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

28 Etenemissuositukset

29 Etenemissuositukset Miten varmistetaan asioiden eteneminen kohti tavoitetta? LIPPU-rajapintasuosituksen ja laajemmin lippujärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi tulee jatkossa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Suositusrajapinnan version 1.0 pilotointi Rajapinnan versio 1.0 on suositus, jota ei ole vielä testattu käytännössä. Niinpä toimijoiden olisi hyvä testata sen toimivuutta erilaisissa käytännön käyttötapauksissa. Tähän tulee kannustaa tukemalla toimijoiden välisiä pilottiprojekteja. Piloteista saatujen kokemuksien perusteella rajapintasuositusta voidaan kehittää palvelemaan toimijoita mahdollisimman monipuolisesti. Pilotit myös vauhdittavat toimijoiden välistä dialogia yhteistoimintaan liittyen. Rajapinnan kehittäminen ja hallinnointi jatkossa Suositusrajapintaa tulee kehittää ja ylläpitää em. pilottivaiheen jälkeenkin. Liikennepalvelulain uusien vaiheiden (mm. puolesta-asiointi) ja markkinoiden kehittymisen myötä rajapinnalle syntyy monia uusia tarpeita (ks. seuraava sivu). Tätä kehitystä tulee hallinnoida systemaattisesti yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Hallinnointi tulee vastuuttaa jollekin mahdollisimman neutraalille toimijalle, esimerkiksi LMJ Oy:lle. Verkoston toiminta jatkossa Lippujärjestelmien yhteentoimivuutta tulee jatkossakin kehittää toimijoiden välisessä tiiviissä yhteistyössä. Tämän vuoksi Lippuverkoston toimintaa kannattaa jatkaa. Käytännössä verkosto kannattaa jakaa kahteen kerrokseen: tiivis ydinverkosto tekemään aktiivista kehitystyötä ja laaja kaikille toimijoille suunnattu verkosto tiedonjako-tarkoituksiin. Huomiointi julkishallinnon tulevissa hankkeissa Kaikissa tulevissa liikennepalveluiden julkisissa hankinnoissa tulee huomioida lippujärjestelmien yhteentoimivuus. Tämä onnistuu esimerkiksi siten, että rahoituksen ehdoksi asetetaan LIPPU-rajapinnan noudattaminen. Kansainvälisen yhteentoimivuuden edistäminen Pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla kansainvälisesti yhteentoimivat matkaketjut. Tämä edellyttää sekä asian edistämistä EU-tason päätöksenteossa että aktiivista yhteistyötä muiden edelläkävijämaiden kanssa (mm. Ruotsin BoB-rajapinta). Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

30 Suositusrajapinnan kehityskohteet Uudet toiminnallisuudet Suositusrajapintaa tulee kehittää systemaattisesti alan toimijoiden kanssa mm. Liikennepalvelulain uusien vaiheiden (mm. puolesta-asiointi) ja markkinoiden kehittymisen myötä. Tällä hetkellä on tunnistettu mm. seuraavat kehityskohteet: Kausilippu- yms. tuotteet Kertalippujen ohella rajapinnan kautta voidaan jatkossa välittää monia muitakin tuotteita, mm. kausilippuja. Tämä edellyttänee nykyistä monipuolisempien attribuuttien käyttöönottoa. Puolesta-asiointi Puolesta-asioinnin ideana on, että asiakas voi valtuuttaa kolmannen osapuolen asioimaan hänen puolestaan eri palveluissa hyödyntäen siellä olevia tietoja esimerkiksi henkilökohtaisten alennusten osalta. Tämä edellyttää rajapintasuositukseen monia uusia toiminnallisuuksia (mm. matkustajan tunnistaminen). Muut liikennemuodot ja -palvelut Nykyinen suositusrajapinta on muodostettu tie- ja raideliikenteen näkökulmasta. Muiden liikennemuotojen ja -palveluiden (esim. lento- ja meriliikenne sekä autonvuokraus) tuki edellyttää uusia toiminnallisuuksia rajapintaan (ks. puolesta-asiointi). Matkustusoikeuksien käyttö Toimintansa seuraamiseksi ja kehittämiseksi yhdistämis- ja kuljetuspalveluiden intresseissä on tietää, koska ja missä matkustusoikeuksia on käytetty, ts. kuinka matkustajat ovat käyttäneet palveluita. Näiden tietojen kattava välitys edellyttänee lisätoiminnallisuuksia rajapintaan. Clearing Toimijoiden uudenlaiset liiketoimintamallit saattavat edellyttää rajapinnalta lisätoiminnallisuuksia (vrt. matkustusoikeuksien käyttö). Häiriötilanneviestintä Matkaketjun häiriötilanteissa syntyy tarpeita uudelleenreitityksiin ja matkustajalle suunnattuun viestintään ja dialogiin. Näihin tarpeisiin rajapinta ei vielä tarjoa kattavia toiminnallisuuksia. Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

31 Edellytykset toimijoille Kertalippu-myyntirajapinnan avaaminen toimijoiden näkökulmasta Myyntirajapinnan avaaminen edellyttää kuljetuspalveluilta tietojärjestelmien kehitystyötä. Tarvittava työmäärä riippuu voimakkaasti kuljetuspalvelun nykyisestä tilanteesta. à Helpoimmissa tilanteissa myyntirajapinnan avaaminen on tehtävissä 1-2 kalenterikuukauden aikana, 1-2 henkilötyökuukauden työpanoksella:» Tuore oma koodipohja, ei teknistä velkaa» Uutta ominaisuutta tukeva arkkitehtuuri, rajapintoihin tukeutuva toimintamalli» Lyhyt iteraatiosykli, omat tekijät samoissa tiloissa asiantuntijoiden kanssa.» Kokeilua tukeva yrityskulttuuri, aloitus MVP-toteutuksella. Vaikeimmissa tapauksissa tulee varautua siihen, että kehitystyö vie noin 9-12 kalenterityökuukautta ja vähintään saman verran henkilötyökuukausia:» Suljettu legacy-järjestelmä, jossa myyntirajapinnan avaaminen edellyttää koko järjestelmän kehittämistä; erityisesti tietoturvan varmistaminen oleellista» Uudenlaisen toimintamallin liiketoimintavaikutuksien huomioon ottaminen» Tarpeet toteuttaa minimitoteutusta (jopa huomattavasti) laajempia toiminnallisuuksia» Tarvittava sidosryhmäyhteistyö, erityisesti julkisten toimijoiden osalta Keskimääräisen toimijan tulee siis varata kehitystyöhön noin puoli vuotta ja vähintään saman verran henkilötyöaikaa. à Mikäli työ ostetaan konsultilta, tarkoittaa tämä euron kustannuksia. Jotta rajapinnat saadaan avattua lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa, julkishallinto on päättänyt tukea toimijoiden kehitystyötä:» Viestintävirasto: Pilotit Rajapintamäärittelyiden ja käytännesääntöjen käytännön toimivuuden testaamiseksi» Liikennevirasto: Valtionavustus joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten käyttämien lippu- ja maksujärjestelmien myyntirajapintojen avaamisen toteutukseen Loppudokumentti: Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus

32