Saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin huomioiminen ikäihmisten palveluissa
|
|
- Siiri Laaksonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin huomioiminen ikäihmisten palveluissa
2 Valmentaja Tiisu-Maria Näkkäläjärvi os. Liiti Saamelaisalueen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysalan opettaja Fysioterapeutti (YAMK)
3 MONIKULTTUURISUUS
4 Europan kansat vailla valtiota
5 Sápmi- Saamenmaa
6 Monikulttuurinen yhteisö Monikulttuurinen alue, jossa eri kulttuuritaustaiset ihmiset asuvat samoilla alueilla, mutta enemmistö on valta-asemassa. Vähemmistöryhmän ihmiset ovat monikulttuurisia Enemmistö on yksikulttuurinen Kulttuurista vuorovaikutusta kohtalaisesti aiheuttaa valtaväestölle haasteita Valtaväestön tulee huomioida erilaisuus Valtaväestölle monikulttuurisuuden edut ovat vähäiset Monikulttuurisuus perustuu suvaitsevaisuuteen Esim. Saamelaisalue
7 Miten yhteiskunta säilyy monikulttuurisena? Todellinen kulttuurinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus Kansalaisten kulttuuritajua kehitetään Kulttuurisia eroavaisuuksia huomioidaan hyvinvoinnin luonnissa Kohtuullinen erilaisuus on tavoitteena
8 Kulttuurinen jäävuori
9 PERUSTIETO KAIKEN PERUSTA Saamelaiset Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiset ovat neljän (Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän) valtion alueella asuva vähemmistö, jolla on oma kieli, kulttuuri, historia, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisia on eri maissa laskutavasta riippuen yhteensä n Norjassa n , Ruotsissa n , Suomessa n ja Venäjällä n. 2000
10 Alkuperäiset Alkuperäiskansa-käsite Määritelmä itsenäisten maiden alueella elävä etninen yhteisö (kansa, heimo), jonka kieli, kulttuuri, syntyperä ja asutushistoria osoittavat historiallisen jatkuvuussuhteen alueen ensimmäisiin asukkaisiin. Alkuperäiskansan määritelmä sisältää subjektiivisena kriteerinä itseidentifikaation: kansa katsoo polveutuvansa siitä väestöstä, joka asutti maata tai tiettyä maantieteellistä aluetta ennen sen kolonialisaatiota tai valtioiden välisten rajojen vetämistä. Termin alkuperäiskansa sisältö on aina myös poliittinen, ja nykyisin sitä määritellään laeissa ja sopimuksissa. Esimerkiksi saamelaiset ovat Suomen perustuslain mukaan maan alkuperäiskansa, Pohjoismaiden saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja termiä käytetään esim. YK:n ILO169- sopimuksessa, joka koskee itsenäisten maiden alkuperäis(- ja heimo) kansoja. Vähemmistö Etninen vähemmistö tai vähemmistökansallisuus on etninen ryhmä tai kansallisuus, jolla on tietyn valtion, valtapiirin tai yhteiskunnan sisäpuolella vähemmän edustajia tai huonompi asema kuin muilla ryhmillä. Etnisiä vähemmistöjä usein ovat myös valtiottomat kansat. Suomessa asuvat vanhat kielelliset vähemmistöt: suomenruotsalaiset venäläiset, romanit, juutalaiset, karjalaiset, tataarit ja saamelaiset.
11 Saamelaisten kansalliset tunnukset Saamelaisilla on oma lippu, (Sámi leavga) jonka saamelainen taiteilija Astrid Båhlin on suunnitellut. Sen aihe tulee noitarummusta ja eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Páiven párneh (Auringon pojat), jossa Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi. Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2. Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla) on saamelaisten virallinen kansallislaulu. Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.
12 Suomen saamelaiset Inarin saamelaiset, Tenon jokisaamelaiset, Käsivarren porosaamelaiset ja Kolttasaamelaiset. Saamelaisia jaotellaan usein kieli- ja asuinpaikan mukaisesti, mutta ryhmissä on vaihtelua. Esimerkiksi inarinsaamelaiset poronhoitajat, Utsjokiset porosaamelaiset, kulttuurisaamelaiset, city-saamelaiset jne.
13 Kuka on saamelainen? Sápmelaš viittaa saamelaisten saamenkieliseen nimeen. Lappalainen on ulkopuolisten nimitys saamelaisille. Nykyään nimitystä pidetään loukkaavana. Lappilainen on lapissa asuva ihminen Saamelaismääritelmää on tarvittu saamelaisten parlamentaaristen elinten vaaleja varten. Saamelaiskäräjävaaleissa on äänioikeutettuja täysi-ikäiset saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjälain 3 :n mukaan saamelaisena pidetään ihmistä joka pitää itseään saamelaisena, jonka äidinkieli on saame tai vähintään yhden hänen vanhempansa tai isovanhempansa äidinkieli on saame, (Saamelaisvaltuuskunta 1973). Tai että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa- veronkanto- tai henkikirjassa tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa, (Lisäys saamelaiskäräjälakiin 1995).
14 Saamelaisuus Saamelaisuus on tällä hetkellä Suomessa paljon keskustelua herättävä asia. Saamelaisuusmääritelmästä kaksi eri näkökulmaa: Polveutuminen / verenperintö / verokirjat Kuuluminen yhteisöön / elävä saamelaisuus / ryhmähyväksyntä / henkilö ei voi vain omalla päätöksellään tulla alkuperäiskansan jäseneksi Miksi määritellä saamelaisuutta? AEpLN8_Bx5UE2umOKHIp05cugEf1dd9FEc3SuS5Lrlf7evztzIVt0RcTk07V9FZkHsX1FYBXXnzhJkaIcOw05efVQ
15 Suomen saamelaisten asuinalueet Saamelaisista n asuu saamelaisten virallisella kotiseutualueella. Saamelaisista yli puolet asuvat saamelaisalueen ulkopuolella Suomen suurimmissa kaupungeissa Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Kaupungistuminen on vaikuttanut kaikkiin saamelaisyhteisöihin ja Helsingissäkin on iso saamelaisyhteisö.
16 Suomen saamelaisten kotiseutualue
17 Saamelaiset kunnissa Saamea äidinkielenä puhuvat (Väestörekisterikeskus) Inari 400 Enontekiö 100 Utsjoki 600 Sodankylä 100 Yhteensä 1200 Saamelaisia (Saamelaiskäräjät) Inari Enontekiö 250 Utsjoki 800 Sodankylä 400 Yhteensä Saamelaisalueen ulkopuolella henkilöä.
18 Saamenkielet ja kielialueet Saamenkieliä on elossa vielä 9. Kielet jaotellaan länsi- ja itäsaamenkieliin (paljon murteita) Voidaan puhua eri kielistä, vaikea ymmärtää toista puhujia vaikka yhtäläisyyksiä kielissä onkin. Vahvin kielistä on pohjoissaame. n puhujaa, toiseksi eniten Luulajansaame n ja kolmanneksi eteläsaame n. 600 puhujaa
19 Saamelaiset lainsäädännössä Perustuslaki: saamelaisten oikeus, ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 731/ :3 ). Saamelaiskäräjät toteuttaa kieli ja kulttuuriitsehallintoa saamelaisten koti-seutualueella (PL 731/ :4 ) (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995). Kielilaki (1086/2003) mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamelaisten kotiseutualueella viranomaisissa asioidessaan saamenkieltä. Valtion ja kuntien (tulevaisuudessa maakunnan) tulee huolehtia että saamelaisten oikeudet toteutuvat käytännössä.
20 Kielilain toteutuminen arjessa Kielilaki voimassa vain saamelaisalueella, kuitenkin suurin osa saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella Käytännössä toimimaton Ovatko viranomaiset tietoisia velvoitteistaan Tulkkauspalvelut haastavia? Resurssikysymys. Saamenkielentaitoista henkilöstöä vähän tarjolla Työntekijän kielilisä 20 /kk, motivoiko?
21 Miksi saamenkieli on tärkeää? Miksi saamenkieliset palvelut ovat tärkeitä? Sosiaalikollega teuudistus/saame_nykytila_
22 Mitä on hyvinvointi Hyvinvointi voidaan määritellä tilaksi, jossa yksilöllä on mahdollisuus saada keskeiset aineelliset ja sosiaaliset tarpeensa tyydytetyiksi, ja hänellä on käytössään hyvinvoinnin voimavarat sekä mahdollisuudet. Hyvinvoinnin toteutuminen on aina riippuvainen ulkoisista tekijöistä, ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta, päätöksenteosta ja palvelujärjestelmästä. Elämänlaatu vaikuttaa hyvinvointiin.
23 Suomalainen hyvinvointivaltio Valtiolla Suomessa päävastuu sosiaalisen turvan järjestämisessä. Hyvinvointivaltion universaali sosiaaliturva perustuu muodolliselle tasa-arvolle, kaikilla on oikeus perustoimeentuloon ja hyvinvointipalveluihin (lapsilisät, eläkkeet). Palvelut tuotetaan enemmistön lähtökohdista ja kielellä (samanlaisuus johtaa tasa-arvoisuuteen). Hyvinvointivaltiokehitys on pyrkinyt tasoittamaan alueellisia eroja ja nostanut myös saamelaisten elinoloja sekä terveyden ja hyvinvoinnin tasoa. Valtion tuottamat palvelut ovat vaikuttaneet saamelaisten omiin perinteisiin hyvinvointimalleihin, ristiriidassa saamelaisten omien tapojen kanssa.
24 Saamelainen hyvinvointi Alkuperäiskansoilla laaja-alainen hyvinvointikäsitys, johon kuuluvat sosiaali- ja terveyskysymysten lisäksi kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinot, elämäntapa, yhteisöllisyys, perinteinen tietämys ja uskomukset. Saamelainen hyvinvointikäsitys voi olla vastakkainen suomalaisen hyvinvointikäsityksen kanssa. Saamelaiset voivat tuntea hyvinvointinsa hyväksi, vaikka mittareiden mukaan materiaalinen hyvinvointi olisi alhainen. Perinteisten elinkeinojen ja harjoittaminen ja luontoyhteys ovat tärkeässä asemassa = ylläpitävät kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Ihmiset voivat tyytyä alhaisempaan tulotasoon, jotta säilyttäisivät yhteyden luontoon, kulttuuriin ja yhteisöön.
25 Pärjääminen Saamelaisessa hyvinvoinnissa pärjäämisellä suuri merkitys (bures birgen) Hyvinvointi ja pärjääminen voidaan pelkistää omatoimisuuteen, omiin taitoihin, sukulaisten ja yhteisön apuun sekä yhteiskunnan tukeen. Pärjääminen ja olosuhteisiin mukautuminen ovat saamelaisia selviytymiskeinoja muuttuvassa maailmassa Pärjääminen = tulla toimeen vähällä Birgenbaggu = pärjäämispakko = ei osata pyytää apua amelaisten_hyv%c3%a4_elam%c3%a4_verkkoversiopdfa.p df?sequence=6&isallowed=y
26 Saamelainen suku hyvinvoinnin perustana Perinteisesti tukeuduttiin perheiden ja suvun apuun, vahvisti yhteisöllisyyttä Suku tarjosi aineellisen kuin yhteiskunnallisenkin perusturvan (köyhä se jolla vähän sukulaisia) Laajennettu sukulaisuus ns. rituaalinen sukulaisuus = kummit (ristvánhemat) Väärtisuhteet Ei enää suurta taloudellista merkitystä Sukulaissuhteet edelleen tärkeitä yhteisöllisyyden vuoksi Poronhoidossa edelleen merkitystä utu.be
27 Perinteiset elinkeinot eivät ole pelkkiä elinkeinoja tai ammatteja, vaan osa omaleimaista elämänmuotoa. Ympäristön monimuotoisuus ja sen moninainen käyttö saamelaisalueilla on vaikuttanut erilaisten elinkeinojen muodostumiseen. Elinkeinot mahdollistavat perustarpeiden tyydyttämisen ja ovat siten olennainen osa terveyskulttuurista kokonaisuutta. Yhteistä kaikille luontaiselinkeinoja harjoittaville saamelaisille on elämän ja elinkeinojenrytmittyminen luonnon kierron mukaisesti. Luonnon tarkka tuntemus on mahdollistanut vuodenaikaista kiertoa noudattavat elinkeinot ja monimuotoisen talouden muodostumisen.
28 Perinteiset elinkeinot Käsityöt, poronhoito, kalastus, pienimuotoinen metsästys ja maatalous sekä luonnonvaraistentuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Luonto on ollut saamelaisille aineellisen ja henkisen kulttuurin perusta. Perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan nykyisin myös yhdistelmäelinkeinoina esimerkiksi matkailun ja muiden palvelujen ohella.
29 Saamelainen henkinen hyvinvointi Koulutus, toimeentulon ja muut hyvinvoinnin indikaattorit eivät välttämättä mittaa saamelaisten henkistä hyvinvointia Materiaalinen hyvinvointi ei välttämättä korreloi koetun henkisen hyvinvoinnin kanssa Henkinen hyvinvointi usein tärkeämpää kuin materiaalinen Neljä pääkategoriaa: kulttuuri, yhteisöllisyys, elinkeino ja luonto
30
31
32
33
34 Asuntoloiden aiheuttama taakkasiirtymä Asuntolasydrooma: Termiä käytetään ihmisestä jotka ovat traumatisoituneet asuntolassa ollessaan. Oireita: 1)Painajaiset asuntola-ajasta 2)Ei halua puhua asuntola-ajoista 3)Vaikea hallita tunteitaan 4)Runsas alkoholin ja tai muiden huumeiden käyttö 5) Omien lasten kasvattaminen voi olla hyvin vaikeaa Asuntolakokemukset voivat vaikuttaa vanhempien kykyyn huolehtia lapsistaan Aiheuttaa kulttuuriin ja kielen siirtymisessä katkoksen: saamelaisuus hävettävää Asuntolassa asuessa lasten suhde omiin vanhempiin jäi ohueksi, malli omaan vanhemmuuteen hukassa Utsjoella lastensuojelun tukitoiminen piiriin kuuluu n.16 % kunnan lapsista. Valtakunnallinen luku 5%
35 Saamelaiskulttuurilähtöinen palvelu kotihoidossa
36 Tasa-arvo vai yhdenvertaisuus
37 Positiivinen erityiskohtelu Yhdenvertaisuuslain nojalla viranomaisten tulee edistää yhdenvertaisuutta sekä muuttaa olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden ja osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen eri elämänalueilla. Esimerkiksi kotihoidon ja palveluasumisen piirissä voisi olla enemmän hoitajia kuin laki määrää. Perusteet: mm. muistisairaan tukeminen kielellisesti. Hoitajan ja hoidettavan yhteinen kieli.
38 Mitä on kulttuurisensitiivisyys hoitotyössä Kulttuurisensitiivisyyden määritelmä: Sosiaali- ja terapiatyötä tekevällä henkilöllä on riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Tämä ei tarkoita pelkästään saamenkielen osaamista, lisäksi laajempaa kulttuurista ymmärrystä ajattelutavoista, asenteista, normeista, roolimalleista, toimintatavoista sekä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista kulttuurisiin toimintaedellytyksiin. Kulttuurin keskeisten arvojen tunnistamisen lisäksi tulisi olla tietoinen myös kulttuuriin liittyvästä historiasta ja jännitteistä. Norjalaistamis-/suomalaistamispolitiikan vaikutukset saamelaisiin.
39 Mihin kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan? Melöe 1979: Kuollut katse. Työntekijälle saamelaista kulttuuria ei ikään kuin ole olemassa, koska hän ei tiedä siitä eikä siksi voi ottaa sitä huomioon. Saamelaiskulttuurin ulkopuolisella ei kuitenkaan aina ole kuollutta katsetta vaan hänellä voi olla myös taitamaton katse. Ihminen, jolla on taitamaton katse tietää, että on tekemisissä vieraan kulttuurin kanssa, tekee siitä havaintoja ja huomaa kulttuurien välisiä eroja. Samaan aikaan hän myös ymmärtää, ettei voi nähdä kaikkia kulttuurin sisäisiä ilmiöitä. Jos taitamattomalla katseella varustettu henkilö on pitkään tekemissä kulttuurin kanssa, hänen katseensa voi kehittyä taitavammaksi, jos hän kehittää sitä tietoisesti Taitava katse on kulttuurin sisällä olevalla ihmisellä.
40 Kotihoidossa huomioon otettavia seikkoja Äidinkieli Kulttuurinen ymmärrys Ruokaperinne Arjen tottumukset (perinteiset elinkeinot) Yhteisöllisyys / suku Uskonnollisuus (virsien laulaminen) Toiminnallisuus / vuodenaikakohtaiset toiminnat Pukeutumisperinne
41 Saamelainen vanhustyö Vanhustyön työkalupakki kalup.pdf
42 Lisämateriaalia (tutkimuksia ja selvityksiä) liittyen saamelaiseen hyvinvointiin /Tuuli%20Miettunen/D_Tuuli_Miettunen_grad u_2.pdf misostersuomi.pdf ulkaisusarja/julkaisu_26.pdf
43 Sote-palveluiden lainsäädäntö
44 Saamelaisten liputuspäivät Saamelaisilla on yksitoista omaa virallista liputuspäivää: 6.2. Saamelaisten kansallispäivä 2.3. Suomen saamelaiskäräjien perustamispäivä Marianpäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä Juhannuspäivä, yleinen juhlapäivä 9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä Saamen lipun hyväksymispäivä Saamelaisneuvoston perustamispäivä Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä
45 GIITU
Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotLyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin
Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Valtakunnalliset asuntola- ja vapaa-ajanohjaajien päivät 12.-13.6.2013 Inari Outi Länsman outi.lansman@sogsakk.fi Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d
LisätiedotPohjoisranta 4 96200 Rovaniemi
SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu
LisätiedotSairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa
Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotSAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017
LisätiedotSAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotSaamelainen perhepalveluiden asiakkaana:
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion
LisätiedotLausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä
Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
LisätiedotSaamelaisuus haasteena ja voimavarana sosiaalityössä
Kommenttipuheenvuoro Syrjäytyminen ja sosiaalityö seminaarissa 4.10.2012 Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Saamelaisuus haasteena ja voimavarana sosiaalityössä Saamelaiset ovat
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala
ALKUPERÄISKANSAT KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala Kulttuurinen approriaatio / kulttuurinen väärinkäyttö?! https://www.theguardian.com/film/filmblog/2016/sep/26/moanapolynesia-disney-cultural-blunders
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga
Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke Saamelaisosuus 1.9.2016 28.4.2017 Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3. SAAMENKIELEN JA
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotKulttuurisensitiivisyys ja yhdenvertaisuus haasteena sosiaali- ja terveydenhuollossa. Aikuissosiaalityön päivät
Kulttuurisensitiivisyys ja yhdenvertaisuus haasteena sosiaali- ja terveydenhuollossa Aikuissosiaalityön päivät 18.-19.1.2011 ROVANIEMI Lydia Heikkilä Plánejeaddji/Suunnittelija Sámediggi/Saamelaiskäräjät
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
LisätiedotKulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella
4.5.2017 Kulttuurisensitiivisyys hoito- ja diakoniaopinnoissa saamelaisalueella Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh & Tiisu-Maria Näkkäläjärvi hanketyöntekijä, opettaja, YAMK ft Olen oppinut
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotSaKaste Saamelaisten sosiaali- ja
SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen
LisätiedotSaamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Sámiráđđi - Saamelaisneuvosto 27.7.2018 Saamelaiskäräjälain tarkoituksessa sanotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansa kulttuurinen itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella koskien heidän kieltään
LisätiedotAihe: Eduskuntavaalit 2015
Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä
LisätiedotPUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) Dnro: 98/D.a.4/2015. Eduskunnan perustuslakivaliokunta
LAUSUNTO 1 (6) 5.3.2015 Dnro: 98/D.a.4/2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien lausunto perustuslakivaliokunnan pykälämuutosehdotuksesta saamelaiskäräjälain
Lisätiedotlaitosasuminen Inarissa
Saamelaisten ikäihmisten palvelu- ja laitosasuminen Inarissa Saamen kielen ja kulttuurin huomioiminen laitos- ja palveluasumisessa Mirja Laiti 22.05.2013 Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen arjessa
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotTavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä
1 Ristenrauna Magga SaKaste-hankkeen päätösseminaari Sosiaalineuvos Inarissa 20.09.2013 Toiminnanjohtaja SámiSoster ry Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä Johdannoksi Yhdenvertaisuus
LisätiedotSaamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen
LisätiedotMUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen
MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-
LisätiedotSaamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä
Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Koulutus- ja kehittämistilaisuus Saamelainen sosiaalityö, vanhustyö ja terveydenhoito 31.1.2009 Sámiid sosiálabálvalusaid
LisätiedotMIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA?
MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Pohjoisen päihdetyö seminaari Inari 6.5.201 Lydia Heikkilä Tutkijatohtori Lapin yliopisto MiKSi SAAMELAiSILLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Mikä on
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN
SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotSaamelaiset Suomessa alkuperäiskansa vai pelkkä alueellinen kielivähemmistö
1 Ristenrauna Magga Juhlasymposium 16.8.2018 sosiaalineuvos Tampereen yliopisto Saamelaiset Suomessa alkuperäiskansa vai pelkkä alueellinen kielivähemmistö Buorre beaivi buohkaide ja earenoamáš olu giitu
Lisätiedots Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6
kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotSaamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen
Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön
LisätiedotSaamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu
Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016
LisätiedotLAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA
ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki
LisätiedotSaamelaisten sosiaaliturva
Saamelaisten sosiaaliturva Maija Faurie 30.9.20 Saamentutkimuksen seminaari, Levi Saamelaisten perusoikeudet Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.
LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät
LisätiedotSaamen kieli pääkaupunkiseudulla
Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 5 Anne Länsman Saamen kieli pääkaupunkiseudulla VÄHEMMISTÖVALTUUTETUN JULKAISUSARJA 5 Anne Länsman Saamen kieli pääkaupunkiseudulla Vähemmistövaltuutettu Helsinki 2008
LisätiedotMistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät
LisätiedotLAUSUNTO 1 (12) Dnro 491/D.a.6/2008. Inarin kunta Piiskuntie Ivalo. Viite: Lausuntopyyntönne
LAUSUNTO 1 (12) 11.11.2008 Dnro 491/D.a.6/2008 Inarin kunta Piiskuntie 2 99800 Ivalo Viite: Lausuntopyyntönne 25.9.2008 LAUSUNTO INARIN KUNNAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMASTA Saamelaiskäräjät
LisätiedotToiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke
Kokemus Tunne Toiminnallisuus Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke PaKaste
LisätiedotÁrvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.
PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin
LisätiedotKoulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk.
Esitteen ulkoasu: Tero Riskilä Koulutusesite TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015 Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu KOULUTUSPALVELUMME Saamelaisalueen
LisätiedotSAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari
SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia
LisätiedotKielilaissa (423/2003) säädetään
Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on
LisätiedotVoiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?
Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotOHJELMA. Boahttevuohta - Yhdessä eteenpäin Yhdenvertaisuuskonferenssi Inari 14.-15.8.2013
OHJELMA Boahttevuohta - Yhdessä eteenpäin Yhdenvertaisuuskonferenssi Inari 14.-15.8.2013 14.8.2013 KESKIVIIKKO Boahttevuohta - Yhdessä Eteenpäin - konferenssin järjestää sisäasiainministeriön koordinoima
LisätiedotSuomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LisätiedotAsia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ
LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta
LisätiedotTaulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21
Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotHeidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015
Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin
LisätiedotEtnopolitiikkaa Ruijassa
Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040
LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA 2004-2007 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 17.12.2004 2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella
LisätiedotAct 974/1995 on the Sami Parliament:
Act 974/1995 on the Sami Parliament: Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995 Laki saamelaiskäräjistä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015
Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,
LisätiedotMonikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa
Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA
LisätiedotSaamelainen paikallinen kehittäminen
Saamelainen paikallinen kehittäminen esiselvitys 2.10.2016 Saamelainen paikallinen kehittäminen Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö
LisätiedotPUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!
PUHE 1 (6) 22.09.2008 Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Kyseessä on oikeastaan saman asian kaksi puolta kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme
LisätiedotLapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624
1 PL 71 99871 INARI 30.1.2007 Viite: Selvitys: Lapin lääninhallituksen päätös L.200A LLH-2005-00646/OP-624 Sámi Nuorat Ovttas - Alueellinen yhteistyö saamelaisnuorten identiteetin vahvistajana 1. Hankkeen
LisätiedotSaamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN ESITYS SAAMELAISTEN TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN TARKOITETUN AVUSTUSOHJELMAN PERUSTAMISEKSI
1 31.5.2018 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus PL 33 00023 Valtioneuvosto stea@stm.fi Dno:257 /D.a.9/2018 Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN ESITYS SAAMELAISTEN TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saamelaiskäräjät 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi
LisätiedotArvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö,
PUHE 1 (5) 20.08.2008 Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö, olemme tämän päivän aikana kuulleet mielenkiintoisia
LisätiedotESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN
ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008 Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN SATA-komitean asettamispäätöksen mukaan sosiaaliturvauudistuksen
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017
ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät
LisätiedotSAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
LisätiedotViittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotRaportti paneelikeskustelusta: Kuka on saamelainen? Anna Leppänen ja Reetta Toivanen, Erik Castrén -instituutti, Helsingin yliopisto
1 Raportti paneelikeskustelusta: Kuka on saamelainen? Anna Leppänen ja Reetta Toivanen, Erik Castrén -instituutti, Helsingin yliopisto. 2014. Johdanto Paneelikeskustelu Kuka on saamelainen? pidettiin Helsingin
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotArvoisa valtion työntekijä,
Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta
LisätiedotSámiSoster ry PL 71 99870 Inari
1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotNuorisoneuvoston lausunto saamelaiskäräjälakiuudistuksesta
Nuorisoneuvoston lausunto saamelaiskäräjälakiuudistuksesta Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto kiittää mahdollisuudesta lausua saamelaiskäräjälaista. Saamelaiskäräjälaki vaikuttaa koko saamen kansan tulevaisuuteen
LisätiedotESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
ESITYS Sivu 1/10 Dnro:400 /D.a.2/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2016 SEKÄ ESITYS
LisätiedotESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET
1 ESITYS 30.5.2012 Dnro 315/D.a.5/2012 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET TEEMA 7. SAAMELAISKULTTUURI KOLTTAKULTTUURIKESKUSHANKE Sevettijärvelle suunnitellaan
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Toimikunnan tehtävä ja työn lähtökohdat. Saamelaisten asema perustuslain mukaan
1 TIIVISTELMÄ Toimikunnan tehtävä ja työn lähtökohdat Oikeusministeriö asetti 8.11.2017 saamelaiskäräjistä annetun lain muutosta valmistelevan toimikunnan, jonka toimikausi, sittemmin jatkettuna päättyi
Lisätiedot