SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa

2 2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Lapin maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen ja käyttötavoitteet, saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma ja eräät muut asiakirjat Saamelaisten elinolojen kehittämisstrategia 2.1. Saamelaiset arvot Saamelaisyhteisön nelikenttäanalyysi Kehittämisvisio Kehittämisvisioon pohjautuvat strategiset tavoitteet ja painopistealueet Toimintalinjat ja niiden tavoitteet Muut tavoitteet 13

3 3 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuonna 2003 keräämien tietojen mukaan vajaa saamelaista, joista noin asuu saamelaisten kotiseutualueella (jäljempänä saamelaisalue). Saamelaisalue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Alue on laajuudeltaan km². Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Suomen saamelaisista jo noin 54 % (4287) asuu saamelaisalueen ulkopuolella, heistä 585 ulkomailla. Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten. Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on enää noin 58 % kun se vielä neljä vuotta sitten oli yli 70 %. Yli 45 vuotiaista saamelaisista 65 % asuu saamelaisalueella ja alle 45 vuotiaista 63 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Alle kymmenen vuotiaista lapsista 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75 vuotiaista yli 90 % asuu saamelaisalueella. Näin ollen reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamea puhuu vajaa puolet saamelaisista. Pohjoissaamea käyttää % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin (PL 17.3 ) ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella (PL ). Saamelaisten kulttuuri ymmärretään perustuslaissa laajasti kulttuurimuotona siihen kuuluvine perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Julkisen vallan tulee sallia ja tukea kansainvälisistä sopimuksista ilmenevien saamelaisten oikeuksien toteutumista alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiseksi heidän omaa kulttuuriperintöään kunnioittaen. Saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa toteuttaa saamelaisten edustuselin, Saamelaiskäräjät (L 974/1995), jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Käräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla valtion varoin. Saamelaiskäräjät ei ole valtion

4 4 viranomainen, vaan luonteeltaan itsehallinnollinen elin, jolle on tarkoitus antaa perustuslaissa säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Käräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Lisäksi käräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaisten kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Saamelaisen luonnonkäytön edellytyksenä on ollut luonnon ja eläinten käyttäytymisen vuosituhantinen tunteminen. Saamelaisalueella ihminen elää osana luontoa, joka on herkkää, niukkatuottoista ja hitaasti uudistuvaa tunturi- ja metsäraja-aluetta. Alue soveltuu huonosti luonnonvarojen teollisluontoiseen hyödyntämiseen voimatalouden, kaivostoiminnan ja metsätalouden alalla. Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnonvaraisten tuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on saamelaisille elämäntapa. Niitä harjoitetaan usein yhdistelmäelinkeinona, toisinaan myös nk. uudenaikaisten elinkeinojen kuten matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Saamelaisalueella asuvalle saamelaiselle perheelle onkin tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä. Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa pelkästään uudenaikaisista elinkeinoista. Poronhoidolla on silti saamelaisille paitsi suurin kulttuurinen merkitys niin myös huomattava merkitys itsenäisenä elinkeinona. Saamelaiset omistavat 85 % saamelaisalueen poroista (85 000). Saamelainen paikallisasutus ja erityisesti perinteiset saamelaiselinkeinot ylläpitävät saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä sekä saamelaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja identiteettiä. Työllistyminen kotiseudullaan luo saamelaisille edellytyksiä kehittää kulttuuriaan, elinolojaan ja aluettaan kulttuurisen itsehallinnon perustalta. Saamelaisten poismuutto kotiseutualueensa ulkopuolelle vastaavasti uhkaa pirstoa ja sen seurauksena murentaa saamelaisyhteisön perustaa, kiihdyttää sulautumista pääväestöön ja heikentää mahdollisuuksia luoda ja kehittää itsehallintoa saamelaisalueella Lapin maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen ja käyttötavoitteet, saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma sekä eräät muut asiakirjat Lappiin valmistui marraskuussa 2002 maakuntasuunnitelma, Lappi 2020, joka on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Se on yhteisesti sovittu näkemys Lapin tavoitetilasta vuonna Suunnitelma on ohjeena seutukunnittain laadittavalle maakuntakaavalle ja se antaa myös lähtökohtia lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelmalle, joka ohjaa konkreettista kehittämistyötä.

5 5 Saamelaiskäräjät antoi aikanaan lausuntonsa ehdotuksesta Lapin maakuntasuunnitelmaksi ja sen pohjalta suunnitelmaan lisättiin saamelaisia koskevia asioita. Lappilaisiin arvoihin otettiin maininta saamelaisuudesta ja lisäksi strategiaosassa on erillinen luku saamelaisten olojen kehittämisestä. Maakuntasuunnitelmaan pohjautuen Lappiin valmistui keväällä 2003 ensimmäinen uuden alueiden kehittämislain (602/02) mukainen maakuntaohjelma kaudeksi Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa, jonka valmistelee Saamelaiskäräjät. Käräjät on valmistellut kyseisen osion kaudeksi Lapissa on lisäksi laadittu alueiden kehittämislain mukainen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joka on lyhyen aikavälin konkreettinen toimenpidesuunnitelma. Kaudeksi laaditun suunnitelman kulttuurisektorin merkittävin hanke on saamelaiskulttuurikeskuksen (Sámi Dállu) suunnittelun jatkuminen ja rakentamisen aloittaminen. Valtioneuvosto on tammikuussa 2004 antanut päätöksen alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä on viitattu mainittuun Lapin maakuntaohjelmaan sisältyvään saamelaiskulttuuriosioon ja siinä yhteydessä todettu, että sen toimenpiteitä toteutetaan osana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Valtioneuvoston vuonna 2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan saamelaisalueella turvataan alueidenkäytössä saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämisedellytykset. Lisäksi muuallakin poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Saamelaiskäräjät hyväksyi maaliskuussa 1998 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, jota valmisteltiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Ohjelman tavoitteena on saamelaisalueen luonnonvarojen kestävä käyttö biologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon perustalta. Ohjelma sisältää useita hanke-esityksiä. Ohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä ja uudistetun ohjelman pitäisi valmistua keväällä Euroopan parlamentti on vuonna 1999 hyväksynyt päätöslauselman (A4-0073/99) arktisten alueiden maatalouden uudesta strategiasta. Sen 31 artikla korostaa, että saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa voidaan kehittää saamelaisten omilla ehdoilla yhteisön tuella. Lisäksi artiklat 32 ja 33 käsittelevät poronhoitoelinkeinon harjoittamisedellytysten turvaamista ja kehittämistä.

6 6 Suomen vuoden 1994 Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Tällainen uudistus voitaisiin siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta. Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen.

7 7 2. SAAMELAISTEN ELINOLOJEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2.1. Saamelaiset arvot Suunnitelma perustuu saamelaisiin arvoihin, joista keskeisimpiä ovat: - vahva saamelainen identiteetti - oma kieli - saamelainen kulttuuriperintö - suku ja kotiseutu - luonnonvarojen ja antimien kestävä käyttö - luonnon tunteminen, arvostaminen ja kunnioittaminen - rauha ja sovinnollisuus - yhteistyö yli rajojen 2.2. Saamelaisyhteisön nelikenttäanalyysi Nelikenttäanalyysillä on kartoitettu saamelaisyhteisön vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuuksia ja heikkouksia on arvioitu yhteisön sisältä päin ja mahdollisuuksia ja uhkia yhteisön ulkoa käsin. Nelikenttäanalyysi antaa hyvän pohjan kehittämisstrategian laatimiselle. Strategialla pyritään vahvistamaan vahvuuksia entuudestaan ja maksimoimaan mahdollisuuksien hyväksikäyttöä sekä toisaalta torjumaan uhkia ja lievittämään heikkouksia. Vahvuudet: Heikkoudet: - omaleimainen ja rikas kulttuuri monine kielineen - kehittynyt poliittinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä - monikulttuurisuuden sisäistäminen ja hyväksyminen - hyvä sopeutumis- ja selviytymiskyky - perinteinen tietämys - luontainen kansainvälisyys - laajalla alueella hajanaisesti asuva pieni vähemmistökansa - pitkälle edennyt sulautuminen pääväestöön - poismuutto kotiseutualueen ulkopuolelle - kahdesta edellä mainitusta tekijästä johtuva yhteisön sisäisen sosiaalisen koheesion heikkeneminen, yhteisön pirstoutuminen ja sen perustan mureneminen

8 8 Mahdollisuudet: Uhat: - liiallinen kiltteys, passiivisuus ja alistuminen - heikko itsetunto - hyvä perustuslaillinen asema - tunnustettu asema Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana - alkuperäiskansojen asemaa ja niiden oikeuksien vahvistamista koskeva myönteinen kansainvälinen kehitys - perinteinen tietämys ja osaaminen välittyvät heikosti seuraaville sukupolville - saamen kielten käytön väheneminen - jossakin määrin kielteinen julkisuuskuva saamelaisista (Lapissa) - perustuslakia toteuttava lainsäädäntö monin paikoin vaillinaista - avoimesta saamelaismääritelmästä johtuva kiistely saamelaisuudesta ja siihen liittyvä tietoinen pyrkimys hämärtää käsitystä siitä, kuka on saamelainen - ratkaisematon maanomistuskysymys valtion ja saamelaisten välillä saamelaisalueella ja siihen kytkeytyvät ongelmat perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa - perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisen heikot oikeudelliset, hallinnolliset, taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset 2.3. Kehittämisvisio ) Saamelaiset alkuperäiskansana elävät ja kehittyvät omalta kieli- ja kulttuuriperustaltaan monikielisessä ja kulttuurisessa yhteiskunnassa hyvässä yhteydessä muihin kulttuureihin. 2) Saamelaisalueesta on kehittynyt elinvoimainen, tunnettu ja omaleimainen alue, joka houkuttelee kilpailukykyisillä elinolosuhteillaan erityisesti saamelaisnuoria asettumaan kotiseudulleen ja yhä enenevässä määrin palaamaan sinne. 3) Saamelaisten perustuslain mukainen kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto toteutuu myös käytännössä. 4) Saamelaiset osallistuvat tasavertaisesti muiden väestöryhmien kanssa omaa aluettaan, sen luonnonvarojen käyttöä ja muita yleisiä elinoloja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

9 9 5) Saamelaisalue tarjoaa runsaasti työpaikkoja saamen kielen taitoiselle väestölle, erityisesti nuorille. Saamelaiset harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan kestävän kehityksen pohjalta oikeudellisesti ja taloudellisesti turvattuna. Suuri osa saamelaisista hankkii toimeentulonsa myös nk. uudenaikaisissa ammateissa. Yhdistelmäelinkeinot ovat yleisiä. 6) Saamen kieltä käytetään tasavertaisesti suomen kielen rinnalla kaikilla elämänalueilla. 7) Yhteistyö naapurimaiden saamelaisten kanssa on vahvaa ja luontevaa Kehittämisvisioon pohjautuvat strategiset tavoitteet ja painopistealueet 1) Saamelaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ja saamelaiskäräjien asemaa kehitetään julkisessa hallinnossa kulttuuriitsehallintolainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. 2) Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytykset turvataan erityisesti saamelaisille. Saamelaisten erityinen oikeus poronhoitoon saamelaisalueella vahvistetaan ottamalla samassa yhteydessä oikeuksien piiriin myös muut alueen poronomistajat. Saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvaa matkailua ja muuta yritystoimintaa kehitetään. 3) Saamen kielen käyttöä ja asemaa palveluissa, koulutuksessa, hallinnossa ja viestintävälineissä vahvistetaan ja saamen kieltä kehitetään vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita. 4) Saamelaisten hyvinvointipalveluita kehitetään oman kielen ja kulttuurin perustalta. 5) Saamelaislasten ja nuorten viihtymisen edellytyksiä ja yleisiä elinoloja kehitetään saamelaisalueella ja heidän saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan tuetaan. 6) Opetuksen saamelaista sisältöä kehitetään esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa korkean asteen koulutusta ja tutkimusta kehitetään saamelaisista lähtökohdista. 7) Saamelaisen käsityön, taiteen ja kulttuurielämän toimintaedellytyksiä parannetaan.

10 10 8) Saamelaista informaatiotekniikkaa ja toimintaa sekä saamelaista mediaa ja elokuvatuotantoa vahvistetaan ja kehitetään. 9) Valtakuntien rajat ylittävää saamelaisten yhteistyötä vahvistetaan erityisesti koulutuksen, tutkimuksen, kielen ja hallinnon alalla. 10) Saamelaisten tunnettavuutta Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana lisätään. Tavoitteita toteutetaan saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman ja saamelaisten perustuslaillisen itsehallinnon perustalta pyrkimyksenä parhaalla mahdollisella tavalla ylläpitää ja kehittää saamelaisten kieltä ja kulttuuria sekä yleisiä elinoloja ja elinkeinoelämää. Keskeisenä tavoitteena on kehittää saamelaisaluetta tasapuolisesti ja luoda alueelle sellaiset toimeentulon ja viihtymisen olosuhteet, jotka houkuttelevat erityisesti saamelaisnuoria asettumaan kotiseudulleen ja yhä enenevässä määrin palaamaan sinne. Lisäksi tavoitteita toteutettaessa painopistealueena ovat nuoret ja heidän elinolosuhteiden tukeminen ja kehittäminen Toimintalinjat ja niiden tavoitteet 1) Elinkeinot ja ympäristö poronhoidon edellytysten turvaaminen ja kehittäminen saamelaisten perustuslaillisen itsehallinnon perustalta muiden perinteisten saamelaiselinkeinojen edellytysten turvaaminen ja kehittäminen erillisen määrärahan saaminen valtion talousarvioon saamelaisten yleisten elinolojen ja elinkeinotoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen perinteisiä saamelaiselinkeinoja koskevan tutkimussuunnitelman laatiminen saamelaiseen kulttuuriin pohjautuvan matkailun kehittäminen kulttuuriyrittäjyyden edistäminen muun saamelaisuuteen pohjautuvan yritystoiminnan kehittäminen ja yrittäjyyden tukeminen ympäristönhoidon ja kestävän kehityksen edistäminen 2) Saamen kieli uuden saamen kielilain toteutumisen edistäminen ja seuranta suullisen saamen kielen käytön lisääminen eri yhteyksissä

11 11 erillisen määrärahan saaminen valtion talousarvioon saamen kielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen pohjoissaamen normittamisen edistäminen pohjoismaissa eri alojen saamenkielisen sanaston, uudissanaston ja terminologian, kehittäminen ja levittäminen kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä uuden kieliteknologian hyväksikäyttäminen saamen kielen kehittämisessä, saamen kielen saatavuuden parantamisessa ja saamen kielen opetuksessa sanastotietopankin kehittäminen kielipesätoiminnan kehittäminen alle kouluikäisille tarkoitetun saamen kieltä kehittävän materiaalin tuottaminen kaksikielisyyteen liittyvän neuvonnan ja tiedotuksen järjestäminen saamen kielen tutkimustoiminnan edistäminen saamen kieleen liittyvän kulttuuriperinnön dokumentointi ja tallentaminen saamen kielen kokonaistilannetta koskevan tietouden lisääminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien seuraaminen kokonaisvaltaisen perustutkimuksen laatiminen saamen kielten nykytilasta 3) Saamelaisten hyvinvointipalvelut saamelaisväestön omakielisten ja omaan kulttuuriin pohjautuvien hyvinvointipalvelujen kehittäminen saamelaisten varhaiskasvatustoiminnan edistäminen saamelaislasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien ammatinharjoittajien hyvinvoinnin edistäminen sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen saamen kielen ja kulttuurin tulkkitoiminnan kehittäminen perusterveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon, sosiaali- ja terveysalan terminologian kehittäminen, sosiaali- ja terveysalan saamenkielisen tiedotusmateriaalin kehittäminen saamelaisten sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan kehittäminen 4) Koulutus ja tutkimus opetuksen sisällöllinen kehittäminen saamelaisen korkea-asteen opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen saamelaisen toisen asteen opetuksen kehittäminen saamen kielen ja saamenkielisen perusopetuksen kehittäminen saamelaisalueella ja sen ulkopuolella mukaan lukien opetussuunnitelmatyö saamelaisalueen kouluverkoston turvaaminen nykyiselle tasolle

12 12 saamelaisalueen koulutustarjonnan kehittäminen vastaamaan nykyistä paremmin alueen koulutustarpeita saamen kielen virtuaali- ja etäopetuksen kehittäminen saamen kielen elvyttäminen opetuksen avulla perinteisen tietämyksen ja taitojen välittäminen nuorille pohjoismaisen opetusalan yhteistyön kehittäminen saamelaisväestön elinikäisen oppimisen tukeminen aikuisväestölle suunnatun oman kielen opetuksen kehittäminen saamen kielen ja saamenkielistä opetusta tukevan sähköisen tietopankin kehittäminen saamenkielisen oppimateriaalin kehittäminen saamelaisten omaehtoisista lähtökohdista 5) Saamelaisten henkinen kulttuuri perinteisen saamelaisen tiedon kerääminen ja tallentaminen saamelaisyhdistysten toimintaedellytysten parantaminen ammattimaisesti toimivien saamelaistaiteilijoiden ja -käsityöntekijöiden ammatinharjoittamisen turvaaminen saamelaisten kulttuuriperinnön turvaaminen itsehallinnon perustalta saamelaismuseon kehittäminen alueelliseksi keskusmuseoksi saamelaislapsille ja nuorille suunnattujen kulttuuri- ja muiden palvelujen luominen ja kehittäminen saamelaislasten ja -nuorten saamelaisidentiteetistä huolehtiminen saamelaisen median, erityisesti televisiotoiminnan ja elokuvatuotannon sekä informaatiotekniikan ja toiminnan kehittäminen saamelaismusiikin koulutus-, tutkimus-, tallennus- ja tuotantoedellytysten turvaaminen ja kehittäminen 6) Kirkollinen toiminta saamelaisten kielellisten oikeuksien vahvistaminen uuden saamen kielilain periaatteiden mukaisesti sekä evankelis-luterilaisessa kirkossa että ortodoksisessa kirkkokunnassa saamelaisten kirkollista elämää koskevien asioiden yhteensovittamisen ja yhtenäisen käsittelyn edistäminen kolttasaamelaisen edustajanpaikan aikaansaaminen ortodoksisen kirkkokunnan kirkolliskokoukseen Erityisiä hankekokonaisuuksia saamelaiskulttuurikeskuksen ja sen osatoimintojen suunnitteleminen ja toteuttaminen kansallisen tiedotuskampanjan toteuttaminen saamelaisen alkuperäiskansan tunnetuksi tekemiseksi

13 Muut tavoitteet 1) ILOn alkuperäiskansasopimuksen ratifiointi sekä saamelaisten maa-, vesija elinkeino-oikeuksien selvitystyö kiirehditään sopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista loppuunsaatetaan käräjien aloittama saamelaisten maahan, veteen ja elinkeinoihin kohdistuvia oikeuksia ja muita yksityisoikeusperusteisia oikeuksia (mukaan lukien Tenojoen ja Näätämöjoen kalastusoikeudet) koskeva selvitystyö 2) Euroopan unionin perustuslaki ja pohjoismainen saamelaissopimus seurataan Euroopan unionin perustuslain toteutumista osallistutaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmisteluun ja kiirehditään sen valmistumista 3) Parlamentaarinen yhteistyö Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa tehostetaan yhteistyötä Saamelaisessa Parlamentaarisessa Neuvostossa ja kehitetään sen toimintaa pyritään aikaansaamaan Saamelaiselle Parlamentaariselle Neuvostolle oma sihteeristö ja rahoitus tehostetaan saamen kieleen liittyvää yhteistyötä yhteisessä saamen kielen lautakunnassa 4) Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat tehostetaan Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman ja Interreg III A Pohjoinen rajaohjelman rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä saamelaisten kielen, kulttuurin, elinkeinojen ja elämänmuodon kehittämiseksi loppuunsaatetaan käynnissä olevat EU-projektit toteutetaan Interreg III ohjelmaan sisältyvää saamelaisia koskevaa Sápmi osaohjelmaa yhdessä Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kanssa turvataan Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten asema unionin seuraavalla rakennerahastokaudella

14 14 5) Viestintä ja tiedotus jatketaan viestintästrategian laatimista jatketaan viikottaisen tapahtumatiedotteen laatimista ja kehitetään edelleen sen muotoa jatketaan aloitettua kyläkierrosten sarjaa järjestämällä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia eri puolilla saamelaisaluetta tehostetaan kokoustiedottamista sekä sisäistä tiedottamista kehitetään internet kotisivuja ja laaditaan niistä useampikielisiä versioita laaditaan monikielinen esite Saamelaiskäräjistä 6) Saamelaiskäräjien asema hallinnossa ja sen sihteeristö kehitetään saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa koskevan perustuslain säännöksen tavoitteiden mukaisesti tarkistetaan saamelaiskäräjien työjärjestystä ja uudelleen arvioidaan siinä yhteydessä käräjien toimielinorganisaation rakennetta ja työnjakoa, henkilöstön toimenkuvia ja tehtävien jakoa sekä toimistojakoa ja siihen liittyen virkarakennetta vahvistetaan henkilöstöresursseja erityisesti hallinto-, elinkeino-, tiedotus-, käännös- ja tietoteknisten asioiden hoitamisessa kehitetään sihteeristön johtamisjärjestelmää uudistetaan henkilöstön palkkausjärjestelmä (ml. puheenjohtajisto) tehostetaan saamen kielen toimiston ja saamen kielineuvoston yhteistoimintaa panostetaan henkilöstön koulutukseen sekä työssä jaksamisen edellytysten kehittämiseen muun muassa jatkamalla esimiehen ja henkilöstön välisiä kahdenkeskisiä keskusteluja kehitetään henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä oman työnsä että sihteeristön kehittämisessä 7) Vaalit kehitetään saamelaiskäräjien vaalijärjestelmää muun muassa käymällä läpi vaalien toimittamiseen liittyvät epäkohdat mukaan lukien saamelaiskäräjälain vaaleja koskevat säännökset ja valmistellaan ehdotukset niiden korjaamiseksi aloitetaan vuoden 2007 vaalien valmistelu keväällä 2006 *************