Saamelainen paikallinen kehittäminen
|
|
- Elsa Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saamelainen paikallinen kehittäminen esiselvitys
2 Saamelainen paikallinen kehittäminen Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö on toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari. Hankkeen toteutusaika Pohjoisimman Lapin Leader ry on toiminut paikallisena maaseudun kehittämisyhdistyksenä vuodesta 1997 alkaen. Toiminta-alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi. Kehittämisstrategian mukaisesti yhdistys on toiminut lappilaisen maaseudun kehittäjänä ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääjänä. Tausta ja tarve Leader-ryhmät ovat laatineet paikallisen kehittämisen strategian vuosille Yhdistyksen strategia: intoa, rohkeutta ja osaamista Peloton pohjoisin, sisältää neljä painopistettä ja neljä keinoa. Yksi painopisteistä on saamelainen paikallinen kehittäminen. PLL ry:n alueesta Utsjoki, Inari sekä Sodankylän pohjoisosa on saamelaisten kotiseutualuetta, lisäksi Enontekiö kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Alueella puhutaan kolmea eri saamen kieltä. Utsjoki on Suomen ainut kielellisesti saamelaisenemmistöinen kunta ja siellä saamelaiset ovat luontevassa päivittäisessä kanssakäymisessä rajan yli Norjaan. Saamelaisia Sodankylässä n. 300, inarissa 2171, Utsjoella 768 ja Enontekiöllä 391 hlö ( kuntien ilmoittamat tiedot). Inari on saamelaiskulttuuria kehittävien instituutioiden keskittymä: Saamelaismuseo Siida ja Kulttuuritalo Sajos sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus. Näillä Instituutioilla on toimipisteet myös Utsjoella ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksella myös Enontekiöllä. 2 (8)
3 Saamelaiset kohderyhmänä tarvitsevat erityshuomion myös paikallisessa kehittämisessä jotta työ kohtaa kohderyhmän ja sen tarpeet. Kyse on paitsi Euroopan ainoan alkuperäiskansan tarpeisiin vastaavasta kehittämisestä, myös laajemmista vipuvaikutuksista: saamelaisuus toimii saamelaisten kotiseutualueen vetovoimatekijänä, joka tuo elinvoimaa ja kasvua. Saamelaisuus voi myös houkutella uusia asukkaita alueelle. Kehittämisen on oltava kulttuurisesti kestävää: tunnustetaan se että saamelaiskulttuuriin ja kieleen sekä niiden kehittymiseen sinällään on panostettava, jotta siitä saadaan nyt ja tulevaisuudessa voimavaroja alueen vetovoimalle. Kehittämistyön tulee olla saamelaisyhteisölähtöistä, sen tulee juurtua yhteisöön, ja se on tehtävä mahdollisimman pitkälle yhteisön omin voimin. Paikallisen kehittämisen toimintatavan ja sen osaamisen tuominen saamelaisten omaehtoiseen kehittämiseen on tähän ratkaisu. Paikallisessa kehittämisessä toimijalähtöisesti tarkasteltuna korostuu erityisesti yhteisöllisyys sekä kumppanuus julkisen sektorin (kunta), yksityisen sektorin (yritykset) sekä kansalaisen välillä paikallisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Aluepohjaisessa paikallisen kehittämisen tarkastelussa korostuu tietylle toiminnalliselle alueelle kohdistuvat (kunta, seutukunta) kehittämistoimet, joilla edistetään elinkeinoja ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia. Kummassakin näkökulmassa keskeistä on omista paikallisista lähtökohdista tunnistettujen kehittämisen tarpeiden ja mahdollisuuksien määrittely. Näiden pohjalta valitaan kumppanuudessa toimintamallit, joilla lähdetään tavoiteltua muutosta ja kehityksen tilaa hakemaan. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Peloton Pohjoisin kehittämisstrategiassa keskeisimmiksi toimenpiteiksi ja kehittämisen kohteiksi Saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä on määritelty: Paikallisen saamelaisen kehittämisen koordinointi, neuvonta, tuki, innostaminen, verkostotoiminnan sekä saamenkielinen tiedotus Saamenkielen käyttöareenoiden- ja palveluiden kehittäminen Saamenkieliset palvelut houkuttelemaan kieliperusteisia paluumuuttajia Kulttuuriin perustuvien saamelaisten tuottamien elämysten ja ohjelmapalvelujen kehittäminen Saamen kielisiin palveluihin pohjautuvien työpaikkojen luominen Saamen käsitöiden, joikukuttuurin ja muun kulttuuriperinnön tallentamnen ja siirtäminen Nuorten saamelaisidentiteetin vahvistaminen 3 (8)
4 Perinteisen tiedon osaamisen välittäminen ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen lisääminen Rajat ylittävä yhteistyö Tällä hankkeella luodaan toisaalta edellytyksiä PLL ry:lle vastata näihin tarpeisiin, jatketaan aloitettua työtä ja määritellään saamelaisia, saamelaistoimijoita omaehtoiseen kehittämiseen sitouttaen saamelaisen paikallisen kehittämisen strategia myös muut rahoituslähteet ja koko saamelaisalue huomioiden. Kohderyhmä ja kohdealue Hankkeen ensisijainen toteutusalue on Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminta-alueen sekä Leader tunturi-lapin saamelaisalueet. Hankkeesta hyötyvät alueen saamelaiset asukkaat, yhteisöt ja yritykset sekä julkiset toimijat, jotka toimivat saamelaisten parissa. Lisäksi hankkeesta hyötyvät ns. ulkosaamelaiset. Tavoitteet Hankkeen päämääränä on vahvistaa saamelaisten omaehtoista kehittämistä, omaehtoisen kehittämisen strategisuutta, verkostomaisuutta, yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä saamelaisen omaehtoisen kehittämisen näkyvyyttä sekä rahoitusmahdollisuuksia alueella elinvoimaisen saamelaisuuden vahvistamiseksi. Elinvoimainen saamelaisuus pohjautuu saamelaisten voimavaroihin pohjautuviin toimeentulomahdollisuuksiin, mikä mahdollistaa kielen ja kulttuurin säilymisen ja kehittymisen elinvoimaisena ja toisaalta kielen ja kulttuurin säilymiseen pohjana toimeentulomahdollisuuksille ja elinvoimalle. elinvoimaisuuden kokonaisuuden muodostavat kulttuurisesti kestävät, mielekkäät elinkeinot, monipuoliset, saamen kieltä ja kulttuuria tukevat palvelut, asuminen ja kielen ja kulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Laajempana yleistavoitteena on saamelaisten voimavaraistaminen omaehtoiseen paikalliseen kehittämiseen, saamelaisalueen elinvoimaisuuden vahvistaminen, kulttuurin ja kielen säilyttäminen, kehittäminen ja kestävä hyödyntäminen Hankkeen tavoitteena on Innostaa ja kannustaa saamelaisväestöä paikalliseen omaehtoiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön siinä Määritellä saamelaisen paikallisen omaehtoisen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet, keinot ja toimintatavat Ideoida ja tuoda näkyväksi saamelaisten ja saamelaistoimijoiden ideoita oman alueensa kehittämiseksi, tuoda lisäarvoa ideointiin leader-toimintatavalla ja koota ideoita yhteen strategiaksi vahvistaa Leader-toimijoiden osaamista saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä, luoda vahva sidosryhmäverkosto saamelaiseen paikalliseen kehittämiseen ja 4 (8)
5 mahdollistaa strateginen ja monipuolisesti erilaisia saamen kielen käyttöareenoita hyödyntävä ja edistävä kehittämistyö saamelaisten paikallisesta omaehtoisesta toimijuudesta käsin. antaa viranomaiselle (Lapin Liitto,Ely-keskus, Kunnat) paikallisten saamelaisten ja saamelaistoimijoiden näkökulmaa saamelaisten arjesta ponnistavaan kehittämiseen ja suunnata kehittämisvaroja saamelaisten paikallisiin, omaehtoisiin ja osallistaviin ja aktivoiviin kehittämistarpeisiin Toteutustapa Hankkeen keskeiset toteutustavat ovat kaikille avoimet ideointi verkostoitumis ja työpajatilaisuudet ja muut osallistavat ja innostavat menetelmät, työryhmätyöskentely, avainhenkilöhaastattelut, innovaatiopaja, viranomaisesittelyt ja kommentoinnit sekä loppuseminaari. Toimenpiteet ja aikataulutus Valitaan projektipäällikkö. Projektipäällikkö toimii osa-aikaisena tai hankkeen toteutusaikaa tiivistetään n. 6 kuukauteen. Muodostetaan työryhmä, jossa on osallistujia eri saamelaisista elinkeinoista, eri kieliryhmistä ja eri puolelta aluetta. Ryhmä toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Tärkein kriteeri valittaville henkilöille on oma innostus kehittämiseen ja oman kokemuksen, verkostojen ja panoksen tuominen ryhmään. Ryhmän jäsenten perustehtävä on osallistua strategiaryhmän kokouksiin, tuoda niihin oma kokemus ja osaaminen ja ryhmänä määritellä strategia projektipäällikön johdolla. Lisäksi tehtävänä on auttaa projektipäällikköä hankkeen toteutuksessa mm. tiedotustilaisuuksien järjestämisessä sekä tiedottaa strategian laatimisesta ja siihen liittyvistä osallistavista toimintamuodoista. Laaditaan viestintäsuunnitelma sekä saamenkielinen, innostava tiedotusmateriaali ja toteutetaan tiedottamista viestintäsuunnitelman mukaisesti Suunnitellaan ja toteutetaan eri puolilla aluetta ja eri kylissä kaikille avoimia ideointi-ja verkostoitumis sekä työpajatilaisuuksia osallistutaan alueella jo järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja osallistetaan niissä saamelaisia toimintaan Ideoidaan ja suunnitellaan lisää osallistavia toimintamuotoja, esim. kirjoituskilpailu, verkostomarkkinointiperiaatteen soveltaminen, ulkosaamelaisten osallistaminen, saamelaisten korkeakouluopiskelijoiden käyttö, sekä kokeillaan näitä käsitellään ja jalostetaan osallistavasta prosessista esiin nousevat tarpeet ja tavoitteet saamelaiselle paikalliselle kehittämiselle ja muodostetaan niistä strategia autetaan prosessissa nousseita ideoita eteenpäin ja etsitään ideoille rahoitusmahdollisuuksia kootaan eri rahoitusmahdollisuudet yhteen kokeillaan tarvittaessa saamelaisen paikallisen kehittämisen pienimuotoista teemahakua tai muuta vastaavaa toimenpidettä ideoiden rahoittamiseksi Järjestetään osallistava ja innostava päätösseminaari 5 (8)
6 Organisaatio ja yhteistyökumppanit: Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Leader Tunturi-Lapin kanssa. ydintoimijat: Paikalliset saamelaiset, paikalliset saamelaisyhdistykset - järjestöt ja säätiöt, Saamelaiset yrittäjät ja, yrittäjäjärjestöt, ulkosaamelaiset: saamelaisen paikallisen kehittämisen strategian laatiminen muut keskeiset sidosryhmät: Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Paikallisella tasolla toimivat maakunnalliset ja kansainväliset saamelaisorganisaatiot: osallistuminen tilaisuuksiin, strategian kommentointi muut yhteistyötahot: alueen kunnat, Lapin liitto, Lapin Ely-keskus, Paliskuntain yhdistys tehtävät kuvattu kohdassa 5.2. PLL ry:n hallitus Hankkeen hallinnoija, nimeää työryhmän/ohjausryhmän Toiminnanjohtaja: hankkeen johtaminen Saamelainen paikallinen kehittäminen -strategian laatimisen ja toteutuksen koordinointi, paikallisen kehittämisen menetelmän tuoja prosessiin Projektipäällikkö: hankkeen koordinonti ja toteutus, tiedotus, raportointi, tulkkaus ja pienimuotoiset käännökset PLL ry:n taloussihteeri: hankkeen taloushallinto ja maksatukset työryhmä toimii projektipäällikön apuna, tiedottaa omissa verkostoissaan ja tuo sieltä näkemystä strategiatyöhön, laatii strategian 6 (8)
7 kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma liitteenä Tulokset ja jatkotoimenpiteet Hankeen tuloksena saadaan saamelaista paikallista kehittämistä ohjaava strategia saamelaisten perinteisten ja modernien, kielestä, kulttuurista ja palvelutarpeista ponnistavien elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämiseksi ja uusien työpaikkojen syntymiseksi. Lisäksi muotoillaan saamelaisten omaan toimjuuteen ja yhteisöllisyyteen pohjautuvan paikallisen kehittämisen malli osaksi leader- työtä. Tämä toimintatapa vakiintuu PLL ry:n käyttöön ja on muidenkin leaderryhmien käytössä. Leader-toimijoiden osaaminen ja ymmärrys saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä lisääntyy. Seuranta ja arviointi Hankkeen etenemisestä raportoidaan ohjausryhmälle ja sidosryhmille säännöllisesti. Hank keen arviointia toteutetaan osana yhdistyksen laatutyötä. Hankkeen tuloksena oletetaan tulevan yhdistysten ja muiden toimijoiden omia teeman mukaisia hankkeita, joilla saamelaista paikallista kehittämistä toteutetaan käytännössä. Yhdistyksellä on hankkeen jälkeen riittävä osaaminen, kontaktit ja käsitys miten saamelaista paikallista kehittämistä viedään alueella eteenpäin. Tiivistelmä Hankkeen päätavoitteena on Innostaa ja kannustaa saamelaisväestöä paikalliseen omaehtoiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön siinä, määritellä saamelaisen paikallisen omaehtoisen kehittämisen keskeisimmät tavoitteet, keinot ja toimintatavat, vahvistaa Leader-toimijoiden osaamista saamelaisessa paikallisessa kehittämisessä, luoda vahva sidosryhmäverkosto saamelaiseen paikalliseen kehittämiseen ja mahdollistaa strateginen ja monipuolisesti erilaisia saamen kielen käyttöareenoita hyödyntävä ja edistävä kehittämistyö saamelaisten paikallisesta omaehtoisesta toimijuudesta käsin. hankkeen keskeisiä toimijoita ovat paikalliset saamelaiset, paikalliset saamelaisyhdistykset - järjestöt ja säätiöt, saamelaiset yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö (työaika n. 6 kk). Saamelaisen paikallisen kehittämisen aktivoimiseksi muodostetaan työryhmä, joka toimii myös hankkeen ohjausryhmänä. Ryhmä osallistuu hankkeen toteutukseen ideointiin ja suunnitteluun, verkostoi, viestii ja laatii saamelaisen paikallisen kehittämisen strategian. Hankkeessa laaditaan innostava, saamenkielinen viestintämateriaali Leader-toiminnasta, toteutetaan eri puolilla aluetta ja eri kylissä kaikille avoimia ideointi verkostoitumis ja työpajatilaisuuksia sekä muita osallistavia toimenpiteitä, autetaan prosessissa nousseita ideoita eteenpäin ja etsitään ideoille rahoitusmahdollisuuksia sekä kootaan eri rahoitusmahdollisuudet yhteen. Lisäksi voidaan kokeilla saamelaisen paikallisen kehittämisen pienimuotoista teemahakua tai vastaavaa. 7 (8)
8 8 (8)
SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA
SPIRIT OF INARI 1.11.2018 LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA Johanna Liinamaa, toiminnanjohtaja Leader Pohjoisin Lappi ry LAPIN LEADER-RYHMÄT Lapin Leader-ryhmät Leader Peräpohjola (51) Simo, Keminmaa,
Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio
Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
Yhteistyötä ja yhteisten resurssien hallintaa koskevat toimenpiteet kunnissa
Yhteistyötä ja yhteisten resurssien hallintaa koskevat toimenpiteet kunnissa Näkökulmia Arjen turvaa kunnissa -hankkeesta Pohjois-Lapin seutukunnan kehittämisneuvottelu Saariselkä 4.9.2013 Projektipäällikkö
Arjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
Pohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 7.3.217 1 Sisältö Terveydenedistämisaktiivisuus Lapin maakunnassa
Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö
Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on
Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI
NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vuosittain: 2007-2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia
Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden
Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen
Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön
Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015
Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila 3.6.2015 Lapin Leaderit 4+1 Leader Peräpohjolan kehitys (PPK) Simo, Keminmaa, Kemi, Tervola, Rovaniemi ja Ranua Leader Outokaira
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Miten kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyötä kehitetään? Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli, Itä-Suomen AVI, 5.9.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
Kumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Jerrytapaamisen kulku 9.5.2019 Esityslista: 1. Tervetulotoivotus ja kokouksen läpikäyminen 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Järjestöneuvoston
Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
YHDISTYS JA JÄRJESTÖFOORUMIT 2011
YHDISTYS JA JÄRJESTÖFOORUMIT 2011 SEUTUKUNNAT 1. Pohjois-Lappi / Ivalo ( Inari, Sodankylä, Utsjoki) 2. Itä Lappi / Kemijärvi (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla, Posio) 3. Rovaseutu / Rovaniemi
Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari
Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen
L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.
L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen
Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p
Hallitus on Leader-ryhmän sydän Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö sanna.sihvola@mmm.fi p. 02951 62264 Sivu 1 7.4.2015 Esityksen sisältö 1. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!
LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset uudessa tilanteessa sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kulttuuri- ja taideyhdistyksille olennaista Pirkanmaan
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Virtaviivaista turvallisuus- ja hyvinvointityötä Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari Kotka 26.11.2013 Arjen turvaa kunnissa
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )
VYYHTI verkosto 1 (5) 29.11.2018 KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA (2019 2020) 1. VYYHTI verkoston kuvaus VYYHTI - verkosto on laaja-alainen vesien- ja merenhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla.
TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016
TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry
Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!
Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga
Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke Saamelaisosuus 1.9.2016 28.4.2017 Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3. SAAMENKIELEN JA
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa
Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen
Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida
Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö
Luovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
Kyliltä fiksusti liikkeelle. Outokummussa
Kyliltä fiksusti liikkeelle Outokummussa Tavoitteet Tavoitteet Kestävää liikkumista edistetään usein taajamissa, vaikka liikkuminen on yhtä tärkeää myös taajamien ulkopuolella. Maaseudulla liikennetarve
UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja
SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke
LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,
Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020
Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Konsortioryhmän kokous 11.11.2014 Markku einäsenaho KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Asetetut tavoitteet ja strategiatyön hyödyntäminen Tavoitteet Yhteinen
Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä
Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,
Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,
Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21
Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Interreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
TOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa
Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
Arjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto
Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa
Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon
Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille
Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke
Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan
Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa
Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa case A-Kiltojen Liitto ry Noora Nieminen järjestökoordinaattori A-Kiltojen Liitto ry MIPA työpaja 11.10.2017 A-kiltojen Liitto ry 1/2 Lyhyesti Valtakunnallinen
Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke
Kokemus Tunne Toiminnallisuus Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke PaKaste
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
PaKaste -hankkeen seurantaraportointi
PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta
TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat