LAUSUNTO 1 (12) Dnro 491/D.a.6/2008. Inarin kunta Piiskuntie Ivalo. Viite: Lausuntopyyntönne

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (12) Dnro 491/D.a.6/2008 Inarin kunta Piiskuntie Ivalo Viite: Lausuntopyyntönne LAUSUNTO INARIN KUNNAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMASTA Saamelaiskäräjät pitää hyvänä Inarin kunnan tavoitetta kiinnittää erityistä huomiota saamelaisten yhdenvertaisuuteen ja tavoitetta laatia laaja suunnitelma saamelaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi. Kunnan lausunnolle lähettämä suunnitelmaluonnos on vielä varsin puutteellinen saamelaisten osalta ja vaatii tiivistä yhteistä suunnittelua. Saamelaiskäräjät on tarkastellut Inarin kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa (jäljempänä yhdenvertaisuussuunnitelma) saamelaisen alkuperäiskansan näkökulmasta ja toteaa siitä seuraavaa: SAAMELAISKÄRÄJIEN ESITYSTEN YHTEENVETO: Saamelaiskäräjät esittää Inarin kunnalle yhdenvertaisuussuunnitelman osalta seuraavaa: - suunnitelmaan laaditaan toimialakohtaiset suunnitelmat konkreettisine toimenpideehdotuksineen yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa ennen valtuustokäsittelyä (saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiset neuvottelut). Erityistä huomiota pohdinnassa tulee kiinnittää saamelaisten lasten, nuorten ja ikääntyvien yhdenvertaiseen mahdollisuuteen ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan elämänsä eri vaiheissa, - Inarin kunta suunnittelee yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa tarvittavia erityistoimia saamelaisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi, - yhdenvertaisuussuunnitelmassa syrjintä määritellään yhdenvertaisuuslain 6 2 momentin mukaan, - suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia välittömän ja välillisen syrjinnän sekä häirinnän ehkäisemiseksi ja välttämiseksi, - yhdenvertaisuussuunnitelmaan lisätään viranomaisen velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta ja siihen liittyviä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, - yhdenvertaisuussuunnitelmaan lisätään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 812/2000 ja lukiolain 629/1998 edellyttämät yhdenvertaisuusperiaatteet, - yhdenvertaisuussuunnitelmaan lisätään saamelaisten ja muiden vähemmistöasemassa olevien ihmisten, hallinnon ja päätöksenteon vuorovaikutusta sekä kehittää osallistumista ja kuulemista tukevia menetelmiä. Nämä toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa, - Inarin kunta korjaa suunnitelmassa esiintyvät virheelliset tiedot Saamelaiskäräjien esittämällä tavalla, - kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan erikseen, että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajilla on edellytykset harjoittaa kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja ja saada niiden harjoittamisesta riittävä ja turvattu toimeentulo, - edistää nuorten mahdollisuuksia saada toimeentulonsa perinteisistä saamelaisista elinkeinoista ja niihin liittyvistä yhdistelmäelinkeinoista, - kehitetään yhteistyössä SAKK:n kanssa saamelaisalueelle sopivaa oppisopimuskoulutusta nuorten tarpeita vastaaviksi, - peruskoulun opetussuunnitelmaan sisällytetään yrittäjyyskoulutusta, Saarikoskentie 4 Tel (0) FIN Inari Fax (0) etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (12) - tukea kalastusta ja metsästystä osana saamelaisten yhdistelmäelinkeinotoimintaa, - tukea luonnontuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia - kehittää monialaelinkeinonharjoittamista, - kehitetään saamelaiskulttuuriin perustuvaa matkailua saamelaisten ehdoilla, - syrjinnän vastaisen neuvonnan lisäämistä Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmaan. - Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa huomioidaan työministeriön ohjeet. - yhdenvertaisuussuunnitelmaa jatkovalmisteellaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. YLEISET HUOMIOT JA ESITYKSET YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMAAN 1.1. Syrjintä-käsitteen määrittely Syrjinnän käsite on määritelty yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). Yhdenvertaisuuslain 6 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä muun muassa etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella. Syrjinnällä tarkoitetaan saman pykälän 2 momentin mukaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. Hallituksen esityksen mukaan syrjintä voi perustua sekä aktiiviseen toimintaan että toimimatta jättämiseen perustuvaan eri asemaan asettamiseen. Syrjintä ei edellytä tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta. (HE 44/2003 vp, s. 56) Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelman syrjinnän määritelmiä koskevasta osiosta (s. 4) ei ole mainintaa yhdenvertaisuuslain 6 2 momentin 3 kohdan mukaisesta häirinnästä. Saamelaiskäräjien kokemuksen mukaan saamelaiset joutuvat usein kokemaan ihmisarvoa loukkaavaa nöyryyttävää, halventavaa ja hyökkäävää ilmapiiriä erilaisissa yhteyksissä. Lähes aina taustalla on kysymys tiedon puutteesta ja vääristyneistä asenteista. Tämä koskee sekä yleistä tietämystä että viranomaisten ja päättäjien tietoja ja asenteita. Häirinnän ehkäiseminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioon ottamiseen ja jokaisen yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Kiellettyä on myös - menettely, joka kohdistuu tai jonka seuraukset kohdistuvat johonkin ihmisryhmään, - tarkoituksellinen häirintä, - menettely, joka tosiasiallisesti johtaa häiritseviin seurauksiin, - käyttäytyminen, silloin kun tekijän olisi pitänyt tavanomaista harkintaa käyttäen tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä muuten loukkaa toisen henkilön arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. (HE 44/2007 vp)

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (12) Saamelaiskäräjät esittää, että - yhdenvertaisuussuunnitelmassa syrjintä määritellään yhdenvertaisuuslain 6 2 momentin mukaan, - suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia välittömän ja välillisen syrjinnän sekä häirinnän ehkäisemiseksi ja välttämiseksi Positiivinen erityiskohtelu Kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa selostetaan virheellisesti positiivisen erityiskohtelun asettavan enemmistöryhmän epäedulliseen asemaan (s.4). Saamelaiskäräjät esittää edellä mainitun kohdan poistamista ja suunnitelmassa huomioitavan seuraavaa: Positiivisessa erityiskohtelussa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai -järjestelyin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Positiivinen erityiskohtelu on sallittua silloin, kun yhdenvertaisuuden periaate edellyttää hyväksyttävän tarkoitusperän ja suhteellisuusperiaatteen rajoissa sellaisten erottelujen tekemistä, jotka tähtäävät yhteiskunnassa tosiasiallisesti esiintyvän syrjinnän poistamiseen parantamalla tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita. Alkuperäiskansojen tapauksessa oikeus kulttuuriin saa laajan merkityssisällön, jossa kunnioitetaan alkuperäiskansoille tyypillistä läheistä ja perinteistä suhdetta ryhmän elämäntavan, perinteisten elinkeinojen ja tietyn alueen maan ja luonnonvarojen välillä 1. Käytännössä näiden oikeuksien toteuttaminen edellyttää erityiskohtelua, jolla luodaan edellytyksiä alkuperäiskansan kulttuuriselle eloonjäämiselle ja myös korjataan aiempien historian vaiheiden aikana aiheutettuja vahinkoja, mm. kielenvaihdoksia. Saamelaiskäräjät esittää, että Inarin kunta suunnittelee yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa tarvittavia erityistoimia saamelaisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi Etninen alkuperä Saamelaiskäräjät esittää etnistä alkuperää koskien sivulle 7 lisättäväksi seuraavaa: Inarin kunta turvaa saamelaisväestöön ja muihin etnisiin vähemmistöihin kuuluvien kuntalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan peruspalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Saamelaisopetus on luonnollinen osa kunnan peruspalveluita. Muille etnisille vähemmistöille, mm. maahanmuuttajille järjestetään tarpeen mukaan koulutusta, mm. suomen kielen kursseja ja perehdyttämistä Inarin alueen perinteiseen monikulttuurisuuteen Eri ikäryhmien huomiointi yhdenvertaisuussuunnitelmassa Kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa on sivulla 7 esitetty erilaisia toimia ja tavoitteita nuorten ja ikääntyvän väestön yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi. Esitetyt toimet ja tavoitteet ovat puutteellisia erityisesti ikääntyvien ihmisten osalta. Lasten yhdenvertaisuus on jäänyt täysin huomiotta. 1 Hallberg-Karapuu-Scheinin-Tuori-Viljanen Perusoikeudet. WSOY. s. 552.

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (12) Saamelaiskäräjät esittää edellä mainittuun kohtaan laajempaa pohdintaa ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia lasten, nuorten ja ikääntyvien yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi. Erityistä huomiota pohdinnassa tulee kiinnittää saamelaisten lasten, nuorten ja ikääntyvien yhdenvertaiseen mahdollisuuteen ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan elämänsä eri vaiheissa Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta Yhdenvertaisuussuunnitelmassa ei ole käsitelty kunnan velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 4 :n 1 momentissa säädetään viranomaisen velvollisuudesta kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Säännös velvoittaa muuttamaan erityisesti niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Säännös heijastaa perustuslain 22 :ssä säädettyä julkisen vallan velvollisuutta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kunnan viranomaisilla tässä säännöksessä tarkoitetaan kunnallisia elimiä, joilla oikeudelliseen normiin perustuvia tehtäviä ja toimivaltaa, kuten valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, johtokunta ja niiden jaosto ja toimikunta. Kunnallisia viranomaisia ovat myös kuntayhtymien viranomaiset ja toimielimet. Myös kunnan yksittäinen viranhaltija tai luottamushenkilö (kuten lautakunnan puheenjohtaja) on kunnallinen viranomainen, jos hänellä on itsenäistä toimivaltaa. (HE 44/2003 vp) Erityisesti tulee kiinnittää huomiota oikeuksia ja yhdenvertaisuutta koskevan tiedon tason, neuvonnan ja koulutuksen parantamiseen. Keskeisiä tehtäviä ovat tiedotus, neuvonta ja koulutus. Lisäksi tulee tehdä työtä asenteiden muuttamiseksi. Asenteiden toimivin keino on dialogin a vuorovaikutuksen lisääminen. Tästä syystä tulisi edistää kaikkea sellaista vuorovaikutusta, jossa syrjintää kokevat ryhmät ja muu väestö oppisivat ymmärtämään toisiaan paremmin. Rahoitusta tarvitaan yhdenvertaisuuden käytännön toteutukseen. Saamelaiskäräjät esittää yhdenvertaisuussuunnitelmaan lisättäväksi viranomaisen velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta ja siihen liittyviä konkreettisia toimenpideehdotuksia Syrjinnän kiellot muualla lainsäädännössä Lainsäädännössä on lukuisia työelämän ulkopuolelle sovellettavia syrjinnän kieltäviä säännöksiä, joiden voidaan katsoa sisältävän myös alkuperään perustuvan syrjinnän kiellon. Kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa saamelaisia koskevassa osiossa (s. 9) on mainittu niistä muutama (perusopetuslaki 628/1998, lukiolaki 629/1998). Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 4 :n 1 momentin mukaan asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Lain 2 luvun 4 2 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Kunnan tulee yhdenvertaisuussuunnitelmassa huomioida em. lakiperusta. Sosiaalihuollon palveluissa tulee lisätä asiakaslähtöisyyttä ja ottaa asiakkaat osallisiksi palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi suunnitelmasta on jäänyt huomiotta lukiolain 629/1998 edellyttämät yhdenvertaisuusperiaatteet.

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (12) Saamelaiskäräjät esittää, että Inarin kunta - lisää yhdenvertaisuussuunnitelmaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 812/2000 ja lukiolain 629/1998 edellyttämät yhdenvertaisuusperiaatteet, - lisää saamelaisten ja muiden vähemmistöasemassa olevien ihmisten, hallinnon ja päätöksenteon vuorovaikutusta sekä kehittää osallistumista ja kuulemista tukevia menetelmiä Syrjintään puuttuminen ja syrjinnän ehkäisy Syrjintään puuttumisen osalta yhdenvertaisuussuunnitelmassa on käsitelty lähinnä työsyrjintään puuttumista. Suunnitelmassa tulee esittää selkeitä toimenpide-ehdotuksia myös muiden syrjintäperusteiden, erityisesti etnisen alkuperän ja kielen, osalta Toiminnan seuranta ja arviointi Saamelaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen osalta tulee järjestää Saamelaiskäräjien kanssa vuosittainen arviointineuvottelu. 2. YKSITYISKOHTAISET HUOMIOT JA ESITYKSET YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMAAN 2.1.SAAMELAISUUS Suomen saamelaiset jakautuvat kielellisesti kolmeen ryhmään: pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaisiin. Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulisi nämä kieliryhmät selkeästi erottaa toisistaan, koska em. ryhmien lähtökohdat ja mahdollisuudet yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi eroavat toisistaan. Saamelaiskäräjät esittää, että suunnitelmassa pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaiset käsitellään omana kappaleena. Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa on sivulla 11 esitetty virheellisiä tietoja saamenkielisten saamelaisten määristä. Saamelaiskäräjien vuoden 2007 tietojen mukaan pohjoissaamea äidinkielenään puhuvia on 324, inarinsaamen kieltä äidinkielenään puhuvia 207 ja kolttasaamen kieltä äidinkielenään puhuvia 228. Saamelaisten lukumäärän osalta on esitetty Inarin kunnassa asuvien saamelaisten kokonaismäärä. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulisi näkyä saamelaisten määrä myös ikäryhmittäin Saamelaiskäräjät edellyttää edellä mainittujen lukujen korjaamista yhdenvertaisuussuunnitelmaan SAAMELAISTEN PERUSTUSLAILLINEN ASEMA Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Kulttuuri ymmärretään perustuslaissa kansainvälisten sopimusten mukaisesti alkuperäiskansan kulttuurimuotona siihen kuuluvine perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (12) Saamen kielilaissa (1086/2003) on säädetty viranomaisille velvoite toiminnassaan edistää saamen kielen käyttämistä. Lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota (1.3 ). Laissa on erikseen säädetty, että viranomainen ei saa rajoittaa tai kieltäytyä toteuttamasta saamen kielilaissa säänneltyjä kielellisiä oikeuksia sillä perusteella, että saamelainen osaa myös muuta kieltä (4.2 ). Saamelaisella on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä (12.1 ). Oikeudesta käyttää saamen kieltä sosiaali- ja terveydenhoidon asiakastilanteissa ei saamen kielilakiin ole otettu omaa säännöstä, sillä oikeus käyttää saamen kieltä mainituissa tilanteissa on turvattu saamen kielilain 4 ja 12 :n perusteella. Saamen kielilain 32.3 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueen kuntien toimielinten on noudatettava saamen kielilain säännöksiä sovellettaessa potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000). Lisäksi perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Perustuslain säännösten perimmäisenä tarkoituksena on turvata saamelaisille oikeus elää ja kehittyä omista kulttuurimuotonsa mukaisista lähtökohdistaan sulautumatta pääväestöön. Säännökset antavat saamelaisille merkittävästi paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää omaehtoisesti omaa kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja ylipäätään yhteiskuntaelämäänsä. Toisaalta ne luovat julkisille viranomaisille velvollisuuden toimia saamelaisten perusoikeuksien toteutumiseksi itsehallinnon perustalta hallinnollisin, lainsäädännöllisin ja rahoituksellisin keinoin. Valtiovallalla on velvollisuus aktiivisesti pyrkiä parantamaan positiivisin toimin vähemmistöjen asemaa (PeVL 3/1990 vp). Saamelaiskäräjät esittää edellä mainitun kappaleen lisäämistä saamelaisia käsittelevään osaan SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN 9 :N MUKAINEN NEUVOTTELUVELVOITE Suunnitelmassa on viitattu otsikossa mainittuun neuvotteluvelvoitteeseen sivulla 10. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaan viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Perustuslakivaliokunta on perustuslaillisten saamelaisten perusoikeuksia koskevan säännöksen ottamisen yhteydessä Suomen perustuslakiin ilmaissut selkeän kantansa saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisen neuvotteluvelvoitteeseen nähden (17/1994 vp, s. 3). Valiokunta lausuu: Jotta viranomaisen neuvotteluvelvoite tulisi täytetyksi hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti, viranomaisen on huolehdittava siitä, että saamelaiskäräjät saavat riittävän ajan perehtyä neuvottelukysymykseen ja että neuvottelutilanne muodostuu muutoinkin saamelaisten edustuselimen kannalta kohtuulliseksi. Työministeriö on yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaa ohjeistaessaan suositellut tiiviin yhteistyön tekemistä saamelaisten edustuksellisten elinten ja perinteisten instituutioiden kanssa. Yhteistyötä tulisi tehdä suunnittelussa, tiedottamisessa, seurannan ja arvioinnin toteuttamisessa. Saamelaiskäräjät esittää, että ennen yhdenvertaisuussuunnitelman valtuustokäsittelyä järjestetään saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiset neuvottelut.

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (12) 2.4. SAAMELAISTEN YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISEN NYKYTILAN ARVIOINTI Vähemmistövaltuutettu on lausunnossaan ohjeistanut Enontekiön kuntaa yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa. Suunnitelma tulisi sisältää saamelaisten yhdenvertaisuuden nykytilan arviointia sekä toimiala- tai yksikkökohtaisia suunnitelmia konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen. Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma on yleisluontoinen, eikä sisällä vähemmistövaltuutetun ohjeistamia sisältökokonaisuuksia. Saamelaiskäräjät esittää, että suunnitelmaan - sisällytetään nykytilan arviointia saamelaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen osalta, - laaditaan toimialakohtaiset suunnitelmat konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen SAAMELAISTEN TALOUDELLINEN JA KULTTUURINEN YHDENVERTAISUUS Saamelaisalueen kunnat saavat saamenkielisten palvelujen järjestämiseen erityistä valtionavustusta ja lisäksi kielilisän kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 12 :n mukaisesti, joka on 10 % yleisen valtionosuuden perusosasta. Kunnalla on vastuu osoittaa voimavaroja peruspalveluiden järjestämiseen. Lainsäädäntö ei lähde siitä, että valtion tulisi 100 %:sesti rahoittaa saamenkieliset peruspalvelut. Inarin kunnan asettama vaatimus saamenkielisten peruspalvelujen täysimääräisen rahoittamisen osalta ei turvaa saamelaisten yhdenvertaisuutta peruspalveluissa, vaan asettaa saamelaiset eriarvoiseen asemaan lakisääteisten omakielisten palvelujen osalta. Lainsäädäntö turvaa saamelaisille omakieliset palvelut, mutta kunnan käytäntö ontuu. Tavoitteena tulee olla, että keskeisiin kunnallisiin palveluihin kehitetään niihin sopiva käyttäjien systemaattisen kuulemisen ja neuvonpidon järjestelmä. Perutuslaki turvaa saamelaisille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Lisäksi perusoikeus korostaa voimakkaasti julkisen vallan sosiaalista vastuuta. Saamelaisten kulttuurisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi, tulee yhdenvertaisuussuunnitelmassa erikseen huomioida saamelaisten kulttuuriset oikeudet toimialoittain SAAMELAISTEN OSALLISUUS YLEISIÄ ELINOLOJA KOSKEVASSA SUUNNITTELUSSA JA PÄÄTÖKSENTEOSSA Kunnallisen itsehallinnon puitteissa saamelaisilla ei ole tyydyttäviä mahdollisuuksia vaikuttaa saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisen edellytyksiin ja näiden edellytysten kehittämiseen kunnissa. Kokemukset saamelaisten kotiseutualueen kunnallishallinnosta osoittavat, että alueellinen, enemmistöpäätöksiin nojautuva itsehallintoratkaisu ei turvaa saamelaisten asemaa. (HE 248/1994 s.17). Saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia oman kansansa kieleen ja kulttuuriin sekä sosiaalisiin oloihin liittyvissä asioissa tulee vahvistaa. Uusien osallistumisen järjestelmien kehittäminen tulee olla yksi hallinnon kehittämisen tavoitteita. Oleellista on varmistaa saamelaisten ja muiden vähemmistöasemassa olevien osallisuus riittävän aikaisessa vaiheessa. Kuntalaki painottaa voimakkaasti kuntalaisten osallistumista ja kuulemista. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lähtee asiakkaan osallisuudesta palvelun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Myös kunnallisen sosiaaliasiamiehen tehtävänä on asiakkaan tukeminen vaikuttamisessa.

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (12) Saamelaiskäräjät esittää, että yhdenvertaisuussuunnitelmaan suunnitellaan yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa toimenpiteitä saamelaisten osallisuuden parantamiseksi SAAMENKIELISTEN PALVELUJEN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmaan ei ole laadittu sosiaali- ja terveystoimea koskevia toimialakohtaisia suunnitelmia konkreettisine toimenpidesuunnitelmineen. Yhdenvertaisuuden tarkastelu toimialoittain on perusedellytys yhdenvertaisuustavoitteen saavuttamiseksi. Saamelaiskäräjät edellyttää, että saamelaisia koskevassa osiossa peruspalvelujen osalta saamelaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi laaditaan toimialakohtaiset suunnitelmat päivähoidon, kotipalvelujen, laitoshuollon, päihdehuollon, sosiaalityön, lasten ja nuorten huollon, kehitysvammaisten erityishuollon, mielenterveyspalvelujen, kouluterveydenhuollon, kasvatus- ja perheneuvonnan, kuntouttavan työtoiminnan, sairaanhoidon ja kuntoutuksen osalta. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Inarin kunta on määrällisesti kehittänyt saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja vuodesta 2002 lähtien saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen turvin. ILO-169:n 25 artiklan 2 momentin mukaan alkuperäiskansojen terveyspalvelujen tulee mahdollisuuksien mukaan olla saatavilla paikallisympäristössä ja palveluissa on otettava huomioon alkuperäiskansojen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot. Alkuperäiskansojen mahdollisimman hyvää terveydellistä tasoa on vaikea varmistaa, ellei palveluja ole mukautettu heidän erityisoloihinsa ja elämäntilanteeseensa. Tämä merkitsee totuttujen käytäntöjen ja toimenkuvien uudelleen arvioimista vastaamaan saamelaisten todellisia tarpeita. Kulttuurisidonnaiset palvelut huomioivat myös yksilön kulttuurisen ympäristön, joka pohjautuu perheen, ystävien ja suvun muodostamaan perustaan. Jos yksilö tarvitsee apua, koko perustan katsotaan tarvitsevan apua. Saamelaisten yhdenvertaisuuden turvaaminen peruspalveluissa edellyttää seuraavien toimien ja tavoitteiden sisällyttämistä yhdenvertaisuussuunnitelmaan: - saamelaisväestön omakielisiä ja omaan kulttuuriin pohjautuvia sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään ja turvataan tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa - saamelaisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan saamen kielellä, saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen - saamelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota - saamelaisten osallisuutta lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa - erityistä huomiota kiinnitetään saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden edistämiseen - saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja laatua seurataan asiakaskyselyillä - inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen turvaaminen ja edistäminen erityisen uhanalaisina kielinä vaatii viranomaisilta erillisiä positiivisia tukitoimia; esimerkiksi kielipesien palvelumaksun poisto. Saamelaiskäräjät edellyttää edellä olevien toimien ja tavoitteiden lisäämistä saamelaisten osalta yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Saamelaisopetus. Kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa Saamelaiset lapset ja nuoret Inarin kunnassa kappaleessa on kuvattu saamenkielisen opetuksen tavoitteita peruskouluissa (s. 12).

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (12) Saamelaiskäräjät esittää ensimmäiseen kappaleeseen lisättäväksi: Lisäksi osa saamelaisoppilaista oppii alkuperäiskieltään vapaaehtoisena ja valinnaisena oppiaineena (vieraana kielenä) ja opetukseen osallistuu myös muita kuin saamelaisoppilaita. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää, että yhdenvertaisuussuunnitelmassa sivulla 12 korvataan vuosien tilasto uudemmalla tilastotiedolla seuraavasti: Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston tilaston ( ) mukaan inarinsaamenkielistä perusopetusta saa kuluvana lukuvuonna ( ) yhteensä 11 oppilasta, koltansaamenkielistä perusopetusta yhteensä 4 oppilasta ja pohjoissaamenkielistä perusopetusta yhteensä 40 oppilasta. Lisäksi yhteensä 24 oppilaalle annetaan saame-äidinkielen opetusta, joista 2 inarinsaamen, 5 pohjoissaamen ja 4 koltansaamen perusopetuksen oppilasta ja 13 lukion pohjoissaamen opiskelijaa. Vapaaehtoisen ja valinnaisen saamen kielen opetusta annetaan yhteensä 133 oppilaalle, joista 118 perusopetuksessa ja 15 lukiossa. Saamen kielen ja saamenkielistä opetusta annetaan kuluvana lukuvuonna yhteensä 212 oppilaalle, joista inarinsaamen oppilaita yhteensä 25, koltansaamen 19 ja pohjoissaamen 168. Lisäksi Inarin kunnasta annetaan virtuaaliopetusta (verkko-opetusta LearnLinc-ympäristössä) yhteensä kuudelle lukion opiskelijalle saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Yksi opiskelijoista suorittaa pohjoissaamen äidinkielen ja loput viisi valinnaisen pohjoissaamen lukiokursseja. Kunnan alueella puhutuista saamen kielistä selvimmin viime vuosien aikana on edistynyt inarinsaamen kielen ja -kielinen opetus. Koltansaamen asema koulun kielenä on saamen kielistä uhanalaisin. Inarinsaamen kielen vahvistumiseen ovat vaikuttaneet vahvimmin inarinsaamen kielen yhdistys (Anaraškiela servi) ja käynnissä oleva inarinsaamen kielipesätoiminta sekä kielen elvytysja koulutushankkeet. Perusopetusta koskevien toimien ja tavoitteiden osalta (s. 13) esitetään lisättäväksi seuraavaa: Inarin kunnan kouluissa kehitetään edelleen saamea äidinkielenään puhuvien oppilaiden mahdollisuuksia omakieliseen opetukseen ja korkeatasoisen kaksikielisyyden kehittymiseen. Saamen kielen opiskelumahdollisuuksia myös vapaaehtoisena ja valinnaisena oppiaineena kehitetään niin, että saamen kieltä osaamattomat saamelaisoppilaat voivat hankkia aktiivisen kielitaidon koulussa. Saamen kielen vieraan kielen oppimismahdollisuudet myös muille kuin saamelaisoppilaille turvataan samalla tavoin kuin muidenkin vieraiden kielten oppimismahdollisuudet. Saamen kielen taitoisia henkilöitä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän mm. saamen kielilain edellyttämissä tehtävissä ja kehittyvän saamelaisyhteisön työtehtävissä. Saamelaiset lapset ja nuoret Inarin kunnassa kappaleessa on saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) mainittu virheellisesti ammatilliseksi koulutuskeskukseksi. Saamelaiskäräjät esittää saamelaisalueen koulutuskeskuksen nimen korjaamista ja lisättäväksi suunnitelmaan seuraavaa: Inarin kirkonkylässä toimiva Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sámi oahpahusguovddáš) antaa ammatillista perustutkintokoulutusta, aikuisille tarkoitettua yleissivistävää koulutusta, korkean asteen koulutusta ja ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Lisäksi se järjestää lyhytkursseja Inarissa toimivan päätoimipisteensä ulkopuolella kylissä eri puolilla saamelaisaluetta. Koulutuskeskuksen merkitys alueella on suuri, koska se on ainoa saamelaisten kotiseutualueella toimiva monialainen toisen asteen oppilaitos. Sen koulutusaloja ovat seuraavat: Luonto- ja ympäristö, käsi- ja taideteollisuus, hotelli- ja ravintola-ala, sosiaali- ja terveysala, tietojenkäsittely,

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (12) liiketalous, matkailu, saamen kieli ja kulttuuri ja mediakoulutus. Koulutuskeskuksen rooli saamen kielen virtuaaliopetuksen kehittämisessä tulee korostumaan tulevina vuosina, koska saamelaisväestöstä valtaosa asuu jo saamelaisalueen ulkopuolella. Sekä aikuisväestön että nuorten kiinnostus saamen kielten oppimiseen on kasvamassa SAAMELAISTEN PERINTEISTEN ELINKEINOJEN ELINVOIMAISUUDEN TURVAAMINEN Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat toimeentulon lisäksi keskeinen osa saamelaista elämänmuotoa ja kulttuuria ja ne ylläpitävät saamen kieltä elävänä kielenä. Saamelaiselle elämäntavalle on ollut tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä ja perinne jatkuu erilaisten yhdistelmäelinkeinojen muodossa. Uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen, yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttaa syrjäkylien asuttuna pitämisessä ja antaa nuorille tilaisuuden jäädä tai palata kotiseudulleen. Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä. Poronhoito. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on todennut mietinnössään (7/2003), että erityistä huomiota tulee kiinnittää saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. Viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja hankkia sillä toimeentulonsa. Perinteisistä elinkeinoista poronhoito muodostaa elämäntapana yhden tärkeimmistä saamelaiskulttuurin ilmenemismuodoista, joka on aluetaloudellisesti merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Poronhoitoon liittyy koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnonkäyttö ja perinnekäsityöt. Perinteisistä elinkeinoista erityisesti poronhoitoon on kohdistunut voimakas muutospaine viimeisen 30 vuoden aikana. Muutokseen ovat vaikuttaneet poronhoidon koneellistuminen, porojen loislääkintä ja lisäruokinta, poronlihamarkkinat sekä EU:n mukanaan tuomat säädökset. Poronhoitajien ansiotason mataluus, poronhoidon heikko oikeusturva, laidunalueiden väheneminen muiden maankäyttömuotojen seurauksena, tulojen ennustamattomuus sekä alati nousevat kustannukset vaikeuttavat poroelinkeinon harjoittamista. Yhä useammat joutuvat hakeutumaan ulkopuolisille työmarkkinoille toimeentulon kohentamiseksi. Nykyisten puutteellisten tukijärjestelmien ja valtion sääntelyn seurauksena saamelaisnuorilla ei ole enää todellisia mahdollisuuksia aloittaa tai edes jatkaa sukunsa perinteistä elinkeinoa. Poronhoitoa voidaan harjoittaa kestävästi vain, jos sen erityistarpeet maankäytössä on turvattu, mutta porojen laidunalueiden ja muiden maankäyttömuotojen kuten metsänhakkuiden, turistitoiminnan (koiravaljakot, vapaa-ajan moottorikelkkailu), kaivostoiminnan ja koneellisen kullankaivuun jne. päällekkäiskäyttö ei ole mahdollista. Laidunrauha, laidunten yhtenäisyys ja laiduntenmäärä ovat poronhoidon jatkumisen elinehto. Poronhoito joutuu ja on joutunut jatkuvasti väistymään muun maankäytön tieltä ja siten porojen laidunalueet pienenevät, pirstoutuvat pieniksi alueiksi, kuluvat nopeasti ja porojen laidunrauha häiriintyy. Talvilaidunalueille metsänhakkuut aiheuttavat sen, että hakkuutähteet peittävät suuren osan maata ja jäkälää ja porot eivät enää pysähdy aukealle alueelle. Kalastus, metsästys ja keräily. Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino. Inarinsaamelaiset ovat vanhastaan olleet kalastajia Inarinjärvellä ja sen ympärillä sekä sesonkiluontoisesti Varangin vuonolla. Merenrannan kolttakylien perheillä oli omistusoikeuksia

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (12) lohenkalastukseen merellä ja Paatsjoessa. Ammattimainen kalastus ei ole enää kannattavaa toimintaa päätoimisesti harjoitettuna. Inarin kunnan alueella on tällä hetkellä enää vain noin 20 päätoimiseksi laskettavaa kalastajaa, jotka pitävät kirjanpitoa kalastuksestaan. Metsästystä harjoitetaan tavallisesti osana eri luontaiselinkeinoista tai luontaiselinkeinoista ja ansiotyöstä koostuvaa elinkeinokokonaisuutta. Metsästys ja marjastus ovat harvemmin olleet päätoimisesti harjoitettuja elinkeinoja. Metsästys on pääasiallisesti riekon ansapyyntiä sekä metson, vesilintujen, hirven ja joidenkin turkiseläinten pyyntiä. Saamelaiskäräjät esittää seuraavia toimia lisättäväksi yhdenvertaisuussuunnitelmaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaamiseksi: - kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan erikseen, että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajilla on edellytykset harjoittaa kulttuuriinsa kuuluvia elinkeinoja ja saada niiden harjoittamisesta riittävä ja turvattu toimeentulo, - edistää nuorten mahdollisuuksia saada toimeentulonsa perinteisistä saamelaisista elinkeinoista ja niihin liittyvistä yhdistelmäelinkeinoista, - kehitetään yhteistyössä SAKK:n kanssa saamelaisalueelle sopivaa oppisopimuskoulutusta nuorten tarpeita vastaaviksi, - peruskoulun opetutussuunnitelmaan sisällytetään yrittäjyyskoulutusta, - tukea kalastusta ja metsästystä osana saamelaisten yhdistelmäelinkeinotoimintaa, - tukea luonnontuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia - kehittää monialaelinkeinonharjoittamista, - kehitetään saamelaiskulttuuriin perustuvaa matkailua saamelaisten ehdoilla. 3. SYRJINNÄN VASTAINEN NEUVONTA Kunnalla on yhdenvertaisuusalain (21/2004, 4 ) mukainen yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite. Velvollisuus yhdenvertaisuussuunnitteluun tarkoittaa velvoitetta parantaa kunnassa asuvien etnisten vähemmistöjen asemaa. Tätä velvollisuutta tulisi täsmentää niin, että neuvonnan suunnittelu liitettäisiin osaksi kunnan yhdenvertaisuussuunnittelua. Kunnassa asuvien etnisten vähemmistöjen neuvonnan tarpeet tulisi suunnittelun yhteydessä kartoittaa. Etnistä syrjintää kokeneen neuvonta ja ohjaus voitaisiin kunnassa keskittää esimerkiksi sosiaaliasiamiehelle. Tässäkin tilanteessa neuvonta edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien ja muiden viranomaisten kesken. Syrjinnän vastaisessa neuvonnan suunnittelussa olisi huomioitava ainakin seuraavia asioita: - neuvonnan tarpeen kartoittaminen - kunnan henkilöstön valmiudet tunnistaa syrjintää ja neuvoa asiakasta syrjintätilanteessa - etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan koordinaattorin nimeäminen tai moniammatillisen neuvontaryhmän perustaminen - neuvonnan järjestämistapa; syrjintää kokeneen olisi helppo tavoittaa neuvontapalvelu Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa ei ole käsitelty syrjinnän vastaista neuvontaa. Saamelaiskäräjät esittää syrjinnän vastaisen neuvonnan lisäämistä Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

12 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 12 (12) 4. YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELUSTA Työministeriön yleisissä suosituksissa yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi on erikseen nostettu esille yhdenvertaisuussuunnittelun erityiskysymykset saamelaisten kotiseutualueella. Suositusten mukaan valtion keskushallinnon sekä saamelaisten kotiseutualueella toimivien alueellisten ja paikallisten viranomaisten tulisi kiinnittää yhdenvertaisuussuunnitelmia laatiessaan erityistä huomiota muun muassa saamenkielisten palvelujen saatavuuteen ja kehittämiseen sekä yleensäkin saamelaisten taloudellisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämiseen ja toteutumiseen. Lisäksi työministeriö suosittelee, että yhdenvertaisuussuunnitelmia laatiessaan viranomaiset tekisivät tiivistä yhteistyötä saamelaisten edustuksellisten elinten ja perinteisten instituutioiden kanssa. Saamelaiskäräjät esittää, että yhdenvertaisuussuunnitelmaa jatkovalmisteellaan yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Työministeriön suosittelee, että suunnittelun tulisi mahdollisuuksien mukaan perustua luotettaviin tietoihin ja arvioihin maahanmuuttajien ja etnisten ryhmien koosta ja rakenteesta sekä viranomaisen toiminnan heitä koskevista tuloksista (Työministeriö ). Kunnan toimintaa tulisi suunnitella yhdenvertaisuussuunnitelmassa ohjeiden mukaan huomioiden sekä 1) kaikille suunnatut palvelut että 2) mahdolliset erityistoimet, joita on tarpeen kohdentaa vähemmistöille. Kaikille suunnattujen palvelujen osalta arvioidaan esimerkiksi sitä, miten hyvin ne vastaavat eri vähemmistöjen tarpeisiin, millaiset heidän todelliset mahdollisuutensa käyttää eri palvelumuotoja ovat ja millaisia mahdollisia esteitä on havaittu palvelujen antamisessa. Eritystoimien osalta arvioidaan niiden riittävyyttä, laatua ja saatuja kokemuksia sekä palveluntuottajan että käyttäjän näkökulmasta. Työministeriön ohjeiden mukaan suunnitelman toteutumista seurattaessa on hyvä kerätä palautetta myös eri vähemmistöjä edustavilta tahoilta. Suunnitelmaan olisi hyvä kirjata seurannan konkreettiset aikarajat, vastuutahot ja erilaisia muodot ja menetelmät, joita seurannassa käytetään. Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma ei perustu selvitykseen nykytilanteesta. Olisi tärkeä tehdä kartoitus nykytilanteesta, koska ilman sitä yhdenvertaisuussuunnitelma jää irralliseksi. Suunnitelmassa ei ole myöskään pohdittu riittävästi työministeriön ohjeiden mukaisesti palvelujen saatavuutta saamelaisille. Suunnitelmasta puuttuu selkeä resursointi ja suunnitelman seurantaa, arviointia ja vastuutahoja tulisi selkiyttää. Suunnitelmasta tulee kerätä myös palautetta. Saamelaiskäräjät kiinnittää huomiota myös siihen, että suunnitelman henkilöstöpolitiikkaa käsittelevässä osiossa ei ole riittävästi pohdittu saamelaisten asemaa ja oikeuksia. Suunnitelmassa ei myöskään huomioida riittävästi tarvetta lisätä saamenkielistä henkilökuntaa Inarin kunnassa ja miten saamen kielen taitoisen henkilökunnan määrää voisi lisätä. Rekrytointia varten ohjeistusta on selvennettävä ja huomioitava miten saamen kieltä ja kulttuurin asiantuntemusta huomioidaan rekrytoinnissa. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulisi myös huomioida saamen kielilakiselvityksen toimenpideehdotukset. Saamelaiskäräjät esittää, että Inarin kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa huomioidaan työministeriön ohjeet. Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Pia Ruotsala Sosiaali- ja terveyssihteeri (Lausunnosta päätti puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi )