Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty ja"

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 113/08/2 Dnro ISY-2007-Y-90 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pankakosken kalanviljelylaitoksen ympäristölupa, Lieksa. HAKIJA Savon Taimen Oy Pankakosken kalanviljelylaitos Äijäniementie Rautalampi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Pankakosken kalanviljelylaitoksen toiminnan jatkamista ja laajentamista siten, että fosforikuormituksen raja nostetaan 700 kilosta 850 kiloon. Lisäksi laitoksella varaudutaan kolmen 50 m 2 :n altaan rakentamiseen. Laitos sijaitsee Lieksan kaupungin Pankakosken kylässä Lieksanjoen Pyörteen lahden rannalla hakijan vuokraamilla tiloilla Pankakoski RN:o 110:0 ja Hiomo RN:o 105:166. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty ja

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN 2 Pankakosken kalankasvatuslaitosta koskevan Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 26/98/3 mukaan luvan saajan oli pantava vireille hakemus mennessä, mikäli aikoo jatkaa kalankasvatusta. Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain ja veden laitokselle johtamisen osalta vesilain mukaisena asiana. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toiminnassa käytetään kuivarehua vähintään 2000 kg/a tai kalan lisäkasvu on vähintään 2000 kg/a. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeus on tehnyt päätöksen nro 26/98/3, joka koskee Pankakosken kalankasvatuslaitoksen lupaehtojen tarkistamista. Luvan mukaan Lieksanjoesta saa ottaa vettä enintään 2,0 m 3 /s. Vuodesta 2004 alkaen laitoksen fosforipäästö vesistöön sai olla enintään 700 kg/a. Kasvatettavien kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Alueella on vahvistettu asemakaava. Laitos sijaitsee kartonkitehtaan alueella. Pyörteen vesialue on kaavoitettu teollisuusalueeksi. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Alapuolinen vesistö ja sitä kuormittavat toiminnat Laitos sijaitsee Lieksanjoen varrella entisessä koskiuomassa. Lieksanjoki kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja Lieksanjoen valuma-alueeseen (4.42). Joki saa alkunsa Venäjän puolelta. Yläpuolisen valuma-alueen koko on km 2. Lieksanjoen keskivirtaama on 96 m 3 /s, keskiylivirtaama 350 m 3 /s ja keskialivirtaama 33 m 3 /s.

3 3 Pankakosken voimalaitos estää kalan luontaisen nousun Pielisestä Pankajärveen. Myöskään veneliikenne ei ole mahdollista. Voimalaitoksella on Lieksanjoen ja Pankajärven säännöstelyoikeus, jolla on vaikutusta Lieksanjoen virtaamiin. Kalanviljelylaitoksen poistovedet johdetaan Lieksanjoen Tehtaanlahteen Pyörteen alueelle, joka on tehtaan entinen jälkiselkeytysallas. Lieksanjoen varrella on jonkin verran asutusta ja maataloutta. Kalanviljelylaitoksen ylä- ja alapuolinen valuma-alue on etupäässä maa- ja metsätalousaluetta. Laitoksen alapuolisen alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleisiä vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai virkistysalueita. Laitoksen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Veden laatu Lieksanjoen veden happitilanne on ollut vuosina tyydyttävä ja keskimääräisessä happitilanteessa on havaittavissa tarkkailujakson lopulla jonkin verran kohentumista. Veden fosforipitoisuus on ollut melko pieni kaikilla havaintopaikoilla ja myös alueelliset erot ovat olleet pieniä. Lieksanjoessa pohjaeläinmassat ovat olleet 1980-luvulta lähtien suurempia Pankakosken alapuolella verrattuna yläpuolisiin vertailualueisiin, mikä ilmentää jonkinasteista rehevöitymistä tehtaan alapuolisella jokiosuudella. Biomassaerot ovat kuitenkin kaventuneet. Pielisen havaintopaikoilla vesi on ollut vuosina melko hyvälaatuista. Veden ravinnepitoisuuksissa on havaittu ainoastaan vähäisiä eroja eri havaintopaikkojen välillä. Pienimmät fosforipitoisuudet on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta mitattu uloimmalta havaintopaikalta. Kohonneita pitoisuuksia on mitattu pohjanläheisestä vesikerroksesta lähinnä huonon happitilanteen aikana kerrostuneisuuskausien lopulla.

4 4 Kasviplanktonin perustuotantokyvyn ja klorofylliarvojen perusteella 80-luvulla Pielisen Mönninselkä oli pääosin lievästi rehevä vesialue. Tuotantokyky kasvoi kuitenkin huomattavasti ja vuonna 1989 Lieksanjoen lähimmät vesialueet olivat jo reheviä. 90- luvulla tuotantokyky pienentyi kaikilla havaintopaikoilla ja vuoden 2003 tulosten perusteella Mönninselkä kuuluu lievästi rehevään tai lähes karuun luokkaan. Kasviplanktonin biomassa oli vuonna 2002 hieman pienempi kuin edellisten tutkimusten aikana vuosina 1987, 1993 ja 1999, jolloin alue luokiteltiin lievästi reheväksi vesialueeksi. Vuonna 2002 levämäärät ilmensivät karua vesialuetta. Huolimatta pienentyneestä kasviplankton biomassasta lajikoostumuksessa on edelleen havaittavissa kuormituksen vaikutus. Pielisen pohjaeläinbiomassat ovat pääsääntöisesti olleet suurimmat kolmella Lieksan kaupunkia lähinnä olevalla havaintopaikalla ja pienimmät Lieksasta kauimpana sijaitsevalla vertailualueella. Lieksanjoen ja Pielisen vesi on pintavesien käyttökelpoisuuden arvioinnissa käytettyjen kokonaisfosforin ja näkösyvyyden luokkarajojen mukaan hyvään luokkaan kuuluva. Veden laatua heikentää edelleen hajakuormitus sekä asuma- ja teollisuusvesien vaikutus. Kalasto ja kalastus Tiedot kalastosta ja kalastuksesta perustuvat kirjanpitokalastukseen Mönninselällä ja kalastustiedusteluun Mönninselällä ja Lieksanjoella. Suurimmat saalisosuudet Lieksanjoella ja Mönninselällä muodostavat hauki, kuha ja ahven. Mönninselällä saatiin aiemmin paljon myös muikkua. Mönninselän kokonaissaaliista muikun osuus on laskenut selvästi ja kuhan osuus kasvanut. Muutokset kalakannoissa ovat olleet vähäisiä ja selitettävissä pitkälti kalastustapojen muutoksilla. Muutokset järvilohen ja taimenen sekä kuhan kannoissa ovat pitkälti selitettävissä istutusten vaikutuksella.

5 5 Selvin muutos kalastuksessa Mönninselällä on muikkuverkkojen käytön väheneminen. Harvempien verkkojen ja katiskan käyttö on pysynyt melko ennallaan. Lieksanjoella verkkopyynti on vähentynyt, mutta katiskojen käyttö on lisääntynyt. Suurimmaksi haitaksi kalastukselle on koettu pyydysten likaantuminen. Myös säännöstelyn on koettu haittaavan kalastusta. TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Pankakosken laitos on aloittanut toimintansa vuonna Savon Taimen Oy on vuokrannut laitoksen vuonna Laitoksella kasvatetaan eri ikäluokkia kirjolohta, taimenta ja lohta. Laitoksella on perkaamo. Laitoksen kalojen lisäkasvu on ollut viime vuosina hieman alle kg vuodessa. Tuotantoa on tarkoitus kasvattaa siten, että lisäkasvu olisi kg vuodessa. Perattavien kalojen määrä olisi kiloa vuodessa ja loput istukaspoikasia. Toiminnan laajennuttua kalojen ruokintaan käytetään vuodessa noin kg kuivarehua, joka sisältää typpeä noin kg ja fosforia kg. Laitoksella käytettävä vähäfosforinen kuivarehu sisältää keskimäärin fosforia 0,92 % ja typpeä 7,5 %. Pienpoikasten rehu sisältää fosforia ja typpeä enemmän kuin ruokakalatuotannossa käytettävä rehu. Kalat ruokitaan valvotusti tietokone- ja ajastinohjatuilla ruokinta-automaateilla. Maa-altaissa kasvatettavia kaloja ruokitaan myös käsin ja pendeleillä.

6 Laitoksella käytetyn rehun määrä, kalojen kasvu ja rehukerroin vuosina : 6 Vuosi Rehumäärä Kasvu Rehukerroin kg/a kg/a , , , , ,29 Kasvatusmäärät on laskettu laitokselta poiskuljetettujen kalojen määrän mukaan. Suurin osa laitoksen tuotannosta myydään laitokselta vasta kasvatuskautta seuraavana kevättalvena tai keväänä. Kalat laihtuvat talviaikaan 5-10 %, joten todellinen lisäkasvu on hieman esitettyä suurempi. Laitoksella on viisi maa-allasta, joiden yhteispinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Kahden betonialtaan yhteispinta-ala on 530 m 2 ja tilavuus 500 m 3. Hallissa 1 on yhdeksän 28 m 2 :n kokoista muoviallasta. Niiden yhteinen pinta-ala on 252 m 2 ja tilavuus 315 m 3. Hallissa 2 on kuusi 50 m 2 :n muoviallasta. Niiden yhteinen pinta-ala on 300 m 2 ja tilavuus 360 m 3. Laitos varautuu rakentamaan kolme uutta 50 m 2 :n muoviallasta, jotka varustetaan lietteenpoistojärjestelmällä. Lujitemuovialtaat ovat itsepuhdistuvia ja niistä voidaan poistaa lietettä erillistä putkistoa pitkin jatkokäsittelyyn. Tuotanto uusissa altaissa on kg kalanpoikasia vuodessa, mikä sisältyy kokonaistuotantomääriin. Perkaamo Perattava kalamäärä on kg vuodessa. Perkaamo on toiminnassa ympärivuoden, mutta pääosa kalasta perataan helmikuusta huhtikuuhun. Kalat tuodaan perkaamoon elävinä ja sijoitetaan allashalliin, jossa ne ovat virtaavassa vedessä aina perkaukseen saakka. Kalojen verestys tehdään verestyssäiliöissä, josta verivesi samoin kuin perkauksessa käytettävä vesi johdetaan kartonkitehtaan jätevesi-

7 verkkoon ja edelleen Lieksan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Verivesiä syntyy m 3 vuodessa. Käyttövesi otetaan vesijohtoverkosta. 7 Kalat perataan käsin, jäähdytetään tarvittaessa, pakataan styrox-laatikoihin ja jäitetään, minkä jälkeen ne siirretään kylmiöön. Laitoksen vesien johtaminen ja käsittely Laitos saa voimassa olevan luvan mukaan ottaa vettä Lieksanjoesta enintään 2,0 m 3 /s. Vesi johdetaan painovoimaisesti padon yläpuolelta laitokselle. Veden käyttömäärä vaihtelee vuoden aikojen mukaan. Talvella käyttömäärä on noin 0,8 m 3 /s ja kalamassan kasvaessa määrä nousee jo kesäkuun alusta 2,0 m 3 /s. Laitoksen ohi Pyörteenlahteen juoksutetaan aina vähintään yksi kolmasosa kalanviljelylaitoksella käytettävästä vesimäärästä. Laitokselta poistuva vesi johdetaan mittapadon kautta Pyörteenlahteen. Laitoksen ohi juoksutettavan veden määrä luetaan tehtaan vedenottamossa sijaitsevien kolmen ylisyöksypadon mitta-asteikosta. Vesi laitokselle johdetaan Pankakosken päähaaraan rakennetun maapadon lävitse teräsbetonitunnelia pitkin. Osa vedestä johdetaan uusittua putkistoa pitkin vesitystorniin ja sieltä pyöröaltaille sekä kahdelle betonialtaalle (B4, B59) ja maa-altaalle (M3). Näiden kaikkien käyttämä vesi poistuu putkistoja pitkin maa-altaaseen (M4). Suurin osa käyttövedestä johdetaan ensin maa-altaalle M1, josta edelleen maa-altaiden M2 ja M4 kautta maa-altaalle M5. Pyöröaltaiden käyttämä vesimäärä on noin 270 l/s, betonialtaiden noin 30 l/s ja M3:n noin 40 l/s. Kasvatushallin altaat ovat itsepuhdistuvia lujitemuovialtaita, joista käyttövesi poistuu ns. pintapoistoputken kautta takaisin vesistöön ja altaaseen jäävä liete kulkeutuu altaan keskelle, mistä se poistetaan kasvatuskauden aikana päivittäin lieteputkistoa pitkin saostusaltaaseen. Saostusaltaaseen johdettavaan veteen lisätään saostuskemikaalia (alumiinikloridia) noin 1 kg/m 3. Kirkaste pumpataan turvesuodattimelle ja sieltä edelleen laitoksen poistovesiputkistoon. Saostusaltaaseen saostuva liete ajetaan jätevedenpuhdistamolle ja turvesuodattimen turve vaihdetaan vuosittain.

8 8 Pienistä maa- ja betonialtaista liete poistetaan 1-2 kertaa vuodessa kuivatyönä. Isoista maa-altaista lietettä poistetaan veden alta pumppaamalla paikoista, joihin lietettä kerääntyy, 2-3 kertaa kasvatuskauden aikana. Lietevesi pumpataan saostusaltaaseen ja käsitellään samalla tavalla kuin kasvatushallista poistettava lietevesi. Lisäksi maaaltaat puhdistetaan kuivatyönä 2-3 vuoden välein. Yksittäisen maa-altaan vesitys voidaan tilapäisesti sulkea puhdistuksen ajaksi, ilman että se keskeyttäisi muiden altaiden vesityksen. Turvesuodattimelle johdetaan vesiä noin 400 m 3 vuodessa eli noin 20 m 3 viikossa. Muiden yhtiön laitosten tarkkailujen perusteella veden fosforipitoisuus turvesuodatuksen jälkeen on µg/l. Fosforipäästö turvesuodattimelta olisi näin ollen 1,5-2,0 kg/v. Turvesuodattimen päästöjä ei tarkkailla. Jätteet, kemikaalit ja varastointi Toiminnassa syntyy vuodessa noin kappaletta rehusäkkejä, jotka toimitetaan kaatopaikalle. Muu pakkausmateriaali kierrätetään soveltuvin osin. Talousjätettä syntyy noin 4 m 3 vuodessa ja se toimitetaan kaatopaikalle. Kuolleet kalat noin kg vuodessa hapotetaan umpisäiliöissä ja viedään kaatopaikalle käsiteltäväksi jätehuoltoviranomaisten ohjeiden mukaisesti (kompostointi/hautaaminen). Ongelmajätteet, kuten paristot, akut, loisteputket, kuljetetaan kunnan keräyspisteeseen. Perkaamolla syntyvät perkausjätteet 3-8 t vuodessa hapotetaan muurahaishapolla ja toimitetaan turkiseläinten rehuksi. Turvesuodattimen turve m 3 toimitetaan kysynnän mukaan virherrakentamiseen (esim. nurmialueiden pohjat) tai maanparannusaineeksi. Laitoksella käytetään formaliinia noin 100 l vuodessa ja merisuolaa. Rehu varastoidaan kuivavarastossa säkeissä.

9 Päästöt 9 Kalanviljelylaitoksen fosforikuormitus, kuormituksen raja-arvo ja ominaiskuormitus vuosina : Fosforipäästö kg/a Kuormitusraja kg/a Ominaiskuormitus gp/kala-kg , , , , ,1 Toiminnan laajennuksen jälkeen fosforipäästö olisi 850 kg vuodessa. Laitoksella on kuormituslaskenta, joka perustuu tulevan ja lähtevän veden fosforipitoisuuksiin sekä tarkkaan virtaamatietoon. Fosforikuormituksen nousu 150 kg:lla johtaa vuorokausipäästön nousuun 1,9 2,0 kilosta noin 2,3 kiloon. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Lieksanjoesta havaittavasta vuotuisesta fosforimäärästä ja Lieksanjoen kautta purkautuvasta fosforikuormituksesta on noin 2 % kalanviljelylaitoksen aiheuttamaa. Laitoksen toiminta on aiheuttanut µg/l fosforin pitoisuuslisän laitokselta Pyörteeseen poistuvaan veteen. Lieksanjoessa ei pitoisuuden lisäystä enää havaita, koska laimenemisolosuhteet ovat erinomaiset. Fosforipäästön ylärajan nostaminen 850 kiloon vuodessa merkitsisi noin 0,2 0,6 µg/l pitoisuuden nousun laitokselta Pyörteeseen poistuvaan veteen. Mönninselällä ei fosforikuormituksen vaikutuksia havaita. Lieksanjoen ja Mönninselän veden laadun määrittää valuma-alueen hajakuormitus, joka vastaa noin 97 % mitatusta kokonaisfosforista. Kalataloudellisten tarkkailujen perusteella pistekuormittajien mahdollisesti aiheuttamat kalataloushaitat ovat vähäisiä eikä niitä ole voinut selvästi havaita. Sekä kokonais- että hehtaarisaalis ovat laskeneet Mönninselällä. Saaliin pienenemiseen on

10 syynä muikkukantojen taantuminen. Suurimmaksi haitaksi on koettu verkkojen likaantuminen, mikä on humuspitoisissa vesissä tavanomaista. 10 Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka Laitoksella noudatetaan ympäristön kannalta teknisesti ja taloudellisesti parasta mahdollista tuotettavien kalalajien viljelyyn soveltuvaa tekniikkaa ja käytäntöä. Laitoksen kuormitus pidetään mahdollisimman pienenä pitämällä kalojen elinolosuhteet mahdollisimman hyvinä, käyttämällä kalojen ravinne- ja terveysvaatimukset huomioiden mahdollisimman vähäfosforista, myös pienille kalanpoikasille sopivaa korkeatasoista rehua, pitämällä kalojen ruokinta optimaalisena atk- ja ajastinohjatulla ruokintajärjestelmillä ja ruokinnan tarkkailulla, poistamalla poikaskasvatusaltaisiin kertyvä liete kasvukaudella päivittäin lietteenpoistojärjestelmän kautta, johtamalla lietevesi laskeutuksen kautta ja käsittelemällä jätteet asianmukaisesti. TARKKAILU Kuormitus- ja laitostarkkailu tehdään Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Laitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään käytetty vesimäärä, ohijuoksutettu vesimäärä, laitokselle tuotujen ja poissiirrettyjen kalojen määrät, kalakuolemat ja kuolleiden kalojen määrä, käytetty rehumäärä viikoittain, altaista poistetun lietteen määrä sekä tieto sellaisista tapahtumista, jotka vaikuttavat poistovesien laatuun, kalojen hoitoon käytettyjen kemikaalien ja mahdollisten lääkkeiden ja rokotteiden laatu ja määrä sekä todetut kalataudit. Laitoksella käytetyn veden määrä merkataan päiväkirjaan toukokuusta lokakuuhun päivittäin ja muuna aikana viikoittain. Tulo- ja poistovedestä otetaan kasvatuskauden ( ) aikana seitsemän vuorokauden pituinen kokoomanäyte joka toinen viikko. Poistoveden kokoomanäyte muodostuu vuorokauden mittaisista, automaattisella näytteenottimella otetuista kokoomanäytteistä, jotka puolestaan muodostuvat yhden tunnin välein otetuista osanäytteistä. Tuloveden kokoomanäyte koostuu kerran vuorokaudessa otetusta osanäytteestä. Kas-

11 vukauden ulkopuolella viikon mittaiset kokoomanäytteet otetaan kerran kuussa. Kasvatuskaudella näytteenottojaksoja on 13 ja kasvatuskauden ulkopuolella Kuormitustarkkailun tulokset raportoidaan viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristölautakunnalle. Lisäksi laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti. Vesistötarkkailu ehdotetaan suoritettavaksi yhteistarkkailuna alueen muiden pistekuormittajien kanssa. Ympäristökeskus on hyväksynyt Lieksanjoen ja Pielisen Mönninselän vesistön yhteistarkkailuohjelman. Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun näytteet otetaan Lieksan- ja Mähkönjoesta maaliskuussa, touko-kesäkuussa, elokuussa ja syys-lokakuussa. Mönninselältä näytteet otetaan maaliskuussa ja elokuussa. Jokialueella on kuusi näytteenottopaikkaa ja järvellä neljä. Kasviplankton, klorofylli-a ja perustuotantokyky sekä pohjaeläinselvitys tehdään joka kolmas vuosi. Tarkkailuohjelman sisältö sovitaan ympäristökeskuksen kanssa ja sitä voidaan muuttaa ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Tulokset raportoidaan kuukauden kuluessa näytteenotosta ympäristökeskukselle ja ympäristölautakunnalle. Kalastotarkkailu esitetään jatkettavaksi yhteistarkkailun muiden tarkkailuvelvollisten kanssa voimassa olevan ohjelman mukaisesti. Pohjois-Karjalan TE-keskus on hyväksynyt Pankakosken kalaviljelylaitoksen kalataloudellisen tarkkailuohjelman. Kalastustiedustelulla ja kirjanpitokalastuksella selvitetään kalastusolojen muutoksia ja vaikutuksia kalastoon ja kalastuksen. Kirjanpitokalastus toteutetaan jatkuvana ja kalastustiedustelu joka viides vuosi. HAKIJAN ESITYS KESKEISIKSI LUPAEHDOIKSI Hakija hakee muutosta voimassaolevaan lupaan siten, että fosforikuormitus on enintään 850 kg vuodessa.

12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 12 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Lieksan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lieksan Lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois-Karjalan TE-keskukselta, Lieksan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Lieksan kaupungilta. Lausunnot 1. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus vaatii, että toiminnasta aiheutuva fosforipäästö saa olla enintään 700 kg vuodessa. Vaikka vaikutukset ovat olleet vähäiset, laitoksen fosforipäästö on 64 % pistekuormittajien kokonaispäästöstä. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut suurempi kuin kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti olisi tavoiteltavaa (6 g fosforia tuotettua kalakiloa kohden). Kasvatusaltaista osa eli lujitemuoviset pyöröaltaat ja niiden talteenottojärjestelmä täyttää ympäristökuormituksen kannalta hyvän kalanviljelytekniikan kriteerit. Maa-altaissa puhdistusta ja samalla kasvatusolosuhteita ei voida toteuttaa parhaan käytettävissä olevan kalankasvatustekniikan mukaisesti. Tämä saattaa olla syynä suhteellisen huonoon ominaiskuormitusarvoon. Pankakosken kalanviljelylaitoksella on teknisesti mahdollista vähentää laitoksen ominaiskuormitusta nykyisestä ja tätä kautta lisätä laitoksella tuotettavaa kalamäärää ilman, että vesistöön johdettava kokonaispäästö kasvaa. Turvesuodatuksesta tulevia vesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Ne tulee johtaa laitoksen vesikiertoon laitoksella olevan päästömittauspisteen yläpuolelle siten, että myös turvesuodattimelta poistuvat vedet ovat mukana laitoksen päästömittauksessa. Jätteistä tulee olla kirjanpito, josta ilmenee jätteiden laji, laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat, vastaanottaja/kuljettaja ja sijoituspaikka. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja on pyydettäessä esitettävä asianomaisille valvontaviran-

13 omaisille. Jätekirjanpidosta tulee toimittaa yhteenvetotiedot ympäristökeskukselle laitoksen toimintaa koskevan vuosiraportin yhteydessä. 13 Laitoksen vesistövaikutusten tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna vaikutusalueen muiden pistekuormittajien kanssa ympäristökeskuksen erikseen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakijan tulee mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta velvoittaa osaltaan saattamaan ohjelman uudistaminen vireille hyvissä ajoin ennen vuoden 2008 loppua. Hakijan tulee toimittaa kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta ympäristökeskuksen tarkastettavaksi laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailuohjelma korjattuna vastaamaan lupapäätöksessä mahdollisesti annettavia tarkkailua koskevia määräyksiä ja tarkennuksia. Koska laitos ei kaikilta osin ole parhaan kalankasvatustekniikan mukainen, pitää ympäristökeskus hakijan esitystä vuoteen 2020 ulottuvasta luvan voimassaoloajasta liian pitkänä. Tarkistettavana olevan luvan määräyksen 8 mukaan lupahakemukseen tuli liittää jätevesipäästön edelleen pienentämistä koskeva suunnitelma kustannusarvioineen. Tätä ei ole esitetty, joten tältä osin hakemus on puutteellinen. 2. Pohjois-Karjalan TE-keskus vaatii, että laitoksen fosforikuormitusta ei lisätä. Laitos on alueen suurin fosforin pistekuormittaja. Kuormituksen vaikutusalue on kalataloudellisesti tärkeä vesistö. Hakijan esittämä kalatuotannon lisäys voidaan saavuttaa nykyisellä kuormitustasolla ominaiskuormitusta pienentämällä eli mm. tehostamalla laitokselta johdettavan veden puhdistusta. Uuteen lupaan tulee sisällyttää kalatalousvelvoite kompensoimaan kuormituksen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja. Purkuvesistöön tulee istuttaa vuosittain kappaletta keskipainoltaan yli 300 g:n painoisia kolmivuotiaita järvitaimenia. Toissijaisesti on maksettava euron suuruinen kalatalousmaksu.

14 Jätevesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailu on pyrittävä toteuttamaan yhteistarkkailuna. 14 Hakijan tulee selvittää, voitaisiinko käytössä olevaa jätevesien puhdistustekniikkaa parantaa nykyisestään. 3. Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu ravinnekuormituksen kasvua. Fosforipäästö saa olla enintään 700 kg/a. Ominaiskuormitus ei saa ylittää vesiensuojelun tavoiteohjelmassa esitettyä tavoitearvoa 7 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti. Laitoksen toimintaa ja päästöjen hallintaa on parannettava niin, että se vastaa ympäristönsuojelulaissa edellytettyä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvesuodattimelta lähtevä vesi on johdettava nykyisen pyöröaltaan mittapadon ja näytteenottopisteen kautta. Vaihtoehtoisesti turvesuodattimen jälkeen on tehtävä oma mittapato ja näytteenottopiste niin, että myös näistä vesistä aiheutuvaa kuormitusta voidaan seurata. Isojen maa-altaiden lietteen poistoa tulee tehostaa niin, että liete poistetaan vuosittain. Perkausjätteen ja kuolleiden kalojen käsittelyssä on noudatettava sivutuoteasetuksen ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1374/2004 määräyksiä. Kalanperkausjätteet ja kuolleet kalat on toimitettava Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymään laitokseen. Vesistövaikutusten tarkkailua on järkevää jatkaa yhteistarkkailuna. Käyttö- ja kuormitustarkkailutulokset ja niiden vuosittaiset yhteenvedot on toimitettava ympäristökeskuksen lisäksi myös Lieksan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojeluviranomaiselle on kesällä 2006 tehty valitus, jonka mukaan veden pinnassa on ollut rasvaista haisevaa jätettä. Sen epäiltiin olevan peräisin kalanviljelylaitokselta. Myös siitä on valitettu, että laitoksesta aiheutuu hajuhaittaa Hangaspuron alueelle.

15 4. Lieksan kaupunginhallitus yhtyy rakennus- ja ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon. 15 Muistutukset 1. Pielisen kalastusalue vastustaa vuotuisen fosforikuormituksen lisäämistä 700 kilosta 850 kiloon. Kuormitusta ei tulisi lisätä, vaan pienentää ominaiskuormitusta parantamalla kala-altaissa syntyvän lietteen puhdistustekniikkaa ja kalojen kasvun optimointia. Kuormitusta voitaisiin alentaa pinnoittamalla maa-altaat tai korvaamalla ne betoni/muovialtailla, joista liete on mahdollista saada nykytekniikalla tehokkaasti pois. Lisäksi on asetettava kalataloudellinen tarkkailuvelvoite ja kalataloudelle aiheutuvien haittojen kompensointivelvoite (kalatalousmaksu). 2. AA (Törmälä RN:o 29:37) vaatii, että kalankasvatustoiminnan lupaa ei jatketa, eikä varsinkaan toiminnan laajentamislupaa myönnetä. Kalankasvatuslaitoksen toiminnan aikana on vesistössä tapahtunut muutoksia, kuten vesistön rehevöitymistä. Veden pinnalla on toistuvasti ollut laajoja öljymäisiä lauttoja, jotka tarttuvat kiinni rantakasveihin ja laituriin. Hakijakin on myöntänyt, että lautta on todennäköisesti peräisin kalan rehusta. Vesinäytteen perusteella Lieksan Elintarvikevirasto on todennut näytteessä olevan todennäköisesti kalanrehun joukossa olevaa öljyä. Toiminnan laajenemisen myötä vaikutukset vesistöön lisääntyisivät ja mahdollisuudet vesistön virkistyskäyttöön huononisivat. 3. Lieksan kalastuskunta ei vastusta tuotantomäärän lisäämistä, mikäli Lieksanjokeen päästettävä fosforikuormitus ei nouse nykyisestään. Suhteellisen pienillä investoinneilla olisi jopa nykyiset lupaehdot mahdollista alittaa. Lieksanjoen suualue, Mönninselkä, on lieksalaisille merkittävä kalastus- ja virkistäytymisalue, joka on jo jossain määrin rehevöitynyt johtuen yläpuoliseen vesistöön lasketuista päästöistä. Lisäksi on asetettava tarkkailuvelvoite ja kalataloudelle aiheutuvien haittojen kompensaatiovelvoite (kalatalousmaksu).

16 HAKIJAN SELITYS 16 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on esittänyt, että hakemus on ollut puutteellinen, koska hakemuksessa ei ole esitetty jätevesipäästön edelleen pienentämistä koskevaa suunnitelmaa kustannusarvioineen. Ympäristökeskuksen huomautus on aiheeton. Hakija on todennut hakemuksen kohdassa 7, että vesistöpäästöjä pyritään pienentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla sekä käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä, mutta laitoksella tuotettaville kaloille ja kalakoolle soveltuvia rehuja. Tutkimusten mukaan kirjolohenkasvatuksen ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä rehujen koostumusta ja ruokintamenetelmiä. Rehujen kehittäminen on myös RKTL:n viimeisimpien tutkimusten mukaan taloudellisesti edullisin tapa vähentää ravinnekuormitusta. Laitoksen tuotannon rakenne huomioiden laitoksen toiminta edustaa teknisesti ja taloudellisesti ympäristön kannalta parasta tekniikkaa ja käytäntöä. Hakija on vähentänyt päästöjä lupakaudella lupaehtojen mukaisesti siten, että fosforipäästö on voimassa olevan luvan mukainen eli 700 kg/a. Päästöjä on vähennetty pääasiassa tuotantoa vähentämällä, mikä käy ilmi hakemuksessa esitetyissä tuotantomäärissä. Päästöjen vähentämissuunnitelmaa ei ole tehty, sillä edellisen lupakauden lopussa vuonna tehdyt poikasallasinvestoinnit ja ruokinnan automatisointiin liittyvät toimenpiteet tähtäsivät tulevan lupakauden ( ) aikaisiin päästöjen vähentämisiin. Nykyisellä lupajaksolla on toteutettu veden johtamisessa muutoksia, joiden tavoitteena on ollut jakaa käytettävissä oleva vesimäärä kasvatusaltaisiin oikeassa suhteessa altaissa tuotettavien kalojen koon ja biomassan tarpeiden mukaan. Riittävä veden saanti lisää kalojen hyvinvointia ja pienentää rehukerrointa, mikä johtaa pienempiin ominaiskuormituksiin. Toteutetut muutokset pitävät sisällään mm. vedenjakotornin sekä lisävesitysputket altaille. Nykyisten maa-altaiden korvaaminen keinoaltailla isojen kirjolohien ja pyyntikokoisten taimenten tuotannossa ei ole taloudellisesti mahdollista.

17 17 Huomattava osa laitoksen tuotannosta on onkikokoista kirjolohta. Laitoksen ruokakalatuotanto perataan vasta kevättalvisin ja alkukeväällä. Kalanpoikasista suurin osa toimitetaan asiakkaille keväisin. Ilmoitetut lisäkasvuluvut perustuvat laitokselta poistettujen kalojen biomassaan. Kalojen talvilaihtuminen on kalan koosta ja lajista sekä talven olosuhteista riippuen n %. Mikäli laskelmissa käytettäisiin vuodenvaihteen laskennallista kalojen biomassan määrää, pienenisivät ominaiskuormat vastaavasti 5 10 %. Etukäteen ei voi tietää millainen tuotantokesästä tulee ja kuinka pitkälle syksyyn kasvukausi jatkuu. Kalojen ruokintaa on pakko jatkaa, kun kasvukausi jatkuu syksyllä poikkeuksellisen pitkälle, jotta kalojen kunto ja terveydentila pysyvät hyvinä. Tästä syystä laitosten lupaehdoissa tulisi olla väljyyttä. Laskennalliset ravinnepitoisuuksien lisäykset jäävät hyvin pieniksi hyvistä laimentumisolosuhteista johtuen. Haetun suuruisen ravinnekuormituksen ei arvioida muuttavan vesistön yleistä käyttökelpoisuusluokkaa nykyisestä. Kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforista vain noin kolmannes on leväkasvustolle käyttökelpoisessa muodossa ja soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän. Nykyisin lähes kaikki rehut ovat soijapohjaisia. Ympäristökeskus ja Lieksan kaupunki ovat esittäneet, että turvesuodattimen aiheuttamat päästöt tulisi mitata. Turvesuodatuksen läpikäyneen veden fosforipitoisuutta on mitattu yhtiöryhmän poikaslaitoksella (Hanka-Taimen Oy, Venekosken kvl) ja se on ollut keskimäärin 3-4 mg/l. Kirkasteen sisältämä fosfori näitä arvoja käyttäen on arviolta noin 1,5-2 kg/a, mikä vastaa noin 2 promillea haetusta fosforikuormituksesta. Ehdotettu mittapato ja kuormitusmittaus tai pumppaamon rakentaminen kirkasteen pumppaamiseksi käyttöveden purkupaikalle tulisi huomattavan kalliiksi saavutettavaan informaatiohyötyyn nähden.

18 18 Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö, Pielisen kalastusalue ja Lieksan kalastuskunta ovat vaatineet kalanistutusvelvoitetta tai kalatalousmaksua ja lisäksi, että laitoksen on tarkkailtava jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen. Hakija osallistuu kalataloustarkkailuun muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Laitos on toteuttanut kalataloustarkkailua TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti nykyisen lupajakson aikana ja tulosten mukaan laitoksen toiminnan ei voida osoittaa aiheuttavan haittoja Lieksanjoessa tai Mönninselällä. Laitoksen aikaisemmissa luvissa kuormitusrajat ovat olleet nykyistä huomattavasti suuremmat, jopa 1200 kg fosforia vuodessa. Tällöin ei ole todettu aiheutuvan korvattavaa haittaa eikä kalatalousmaksua ole määrätty. Koska mitkään selvitykset eivät osoita, että laitoksen toiminta aiheuttaisi haittaa, vaatimus kalatalousmaksusta ja/tai velvoiteistutuksista ovat aiheettomia. Muistutuksessa 2 on tuotu esille Pyörteen jälkiselkeytysaltaassa vuonna 2006 esiintyneen öljymäisen lautan. Tähän viitataan myös Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa. Muistuttajan omistama kiinteistö sijaitsee Hangaspuron alueella kalanviljelylaitosta vastapäätä Pyörteen lahdessa kartonkitehtaan entisen jälkiselkeytysaltaan rannalla. Muistuttajan kiinteistön kohdalle laskee myös Hangaspuro. On mahdollista, että poikkeuksellisen lämpimien jaksojen aikana kalanrehusta voi liueta siinä olevaa kalaöljyä. Mikäli rehun laatu täyttää asetetut laatuvaatimukset, ei näin pitäisi tapahtua. Rehusta mahdollisesti irtoava kalaöljy haihtuu nopeasti vedeksi ja hiilidioksidiksi, eikä sen pitäisi aiheuttaa ongelmia. Lieksanjoen vesi on voimakkaasti humuspitoista. Virratessaan koskipaikkojen läpi vesi muodostaa vaahtoa ja vaahdon hajotessa esiintyy myöskin öljymäistä kalvoa. Myös veden mukana kulkeva siitepöly aiheuttaa ajoittain öljymäistä kalvoa. Kyseinen ilmiö on havaittavissa myös laitoksen tulovedessä. Siihen, voiko öljymäinen lautta olla peräisin kalanviljelylaitokselta ei hakija ottaa kanta, mutta toteaa, että ei ole kuullut muualta vastaavasta ongelmasta.

19 19 Edellä olevaan viitaten hakija katsoo, että sillä ei ole perustetta muuttaa hakemusta, vaan laitokselle tulisi myöntää hakemuksen mukainen ympäristölupa kalankasvatustoiminnan jatkamista varten. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on ratkaissut samanaikaisesti Lieksan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-asian dnro ISY-2007-Y-91 ja antanut tänään sitä koskevan päätöksen nro 114/08/2. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Savon Taimen Oy:lle ympäristöluvan Pankakosken kalanviljeylaitoksen toimintaan. Kasvatettava kalamäärä on lisäkasvuna ilmaistuna noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrä on noin kg. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen vesistöön johdettavan fosforikuormituksen lisäämisen 700 kg ylittävältä osalta. Ympäristölupavirasto myöntää Savon Taimen Oy:lle luvan veden johtamiseen Lieksanjoesta Pankakosken kalanviljelylaitokselle ja tarpeellisten vedenottorakenteiden pitämisen vesistössä. Toiminnasta aiheutuvien kalatalousvahinkojen estämiseksi määrätään istutusvelvoite. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys.

20 LUPAMÄÄRÄYKSET 20 Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatukseen käytetään laitosalueella olevia viittä maa-allasta, kahta betoniallasta ja 15 muoviallasta. Lisäksi laitosalueelle rakennetaan kolme uutta 50 m 2 :n muoviallasta. Laitoksella kalankasvatukseen käytetty vesi johdetaan mittapadon kautta Lieksanjoen Pyörteeseen. 2. Laitoksen rakenteiden ja toimintojen sijainnit ilmenevät hakemuksen ja sen täydennyksen liitteenä olevista 1:250 mittakaavaisista asemapiirroksista ( ja täydennys ). 3. Laitoksen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa ja laitosalue siistinä. Vesitalousmääräykset 4. Laitokselle saa johtaa vettä enintään 2,0 m 3 /s. Kasvatuskaudella toukokuusta lokakuun loppuun virtaama on mitattava päivittäin ja muuna aikana kerran viikossa. Virtaama on merkittävä käyttöpäiväkirjaan. Laitoksen ohi Pyörteeseen on juoksutettava jatkuvasti vettä yläpuolisesta vesistöstä vähintään yksi kolmasosa kalankasvatuslaitoksella käytettävästä vesimäärästä. Päästöt vesiin 5. Laitoksen fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina enintään 700 kg vuodessa. Fosforipäästö lasketaan kuormitustarkkailun perusteella. Laitoksen ominaiskuormitus ei saa ylittää 7 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 6. Kaikki laitoksella käytettävä vesi, lietteen käsittelystä johdettava vesi mukaan lukien, on johdettava kuormitustarkkailun kautta.

21 21 7. Poikaskasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Muutoin kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Käytettävien rehujen määrä ja niiden fosforipitoisuus on merkittävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. 8. Maa- ja betonialtaat on puhdistettava lietteestä vähintään kerran vuodessa siten, että allas tyhjennetään vedestä puhdistusta varten. Altaiden tyhjennys vedestä on tehtävä lietteen irtoamisen estämiseksi hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. Maa- ja betonialtaissa on oltava lietekourut. Lietekouruista on poistettava liete kasvatuskauden aikana vähintään kerran viikossa. Muovialtaista on liete poistettava päivittäin kasvatuskauden aikana. 9. Altaista poistettava liete on käsiteltävä kemiallisesti saostamalla. Selkeytyksen jälkeen vesi on johdettava turvesuodattimen kautta edelleen laitoksen poistoveteen. Turvesuodattimen toimivuutta on tarkkailtava. Turve on vaihdettava vähintään kerran vuodessa. Jätteet 10. Toiminnoissa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet vesien käsittelystä syntyvä liete ja turve mukaan lukien on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on varastoitava erikseen siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla.

22 Saostusaltaaseen saostuva liete ajetaan jätevedenpuhdistamolle ja turvesuodattimen turve käytetään viherrakentamiseen. 22 Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 12. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle johdettu vesimäärä, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista, tiedot lietteen poistosta ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 14. Päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Tarkkailua on täydennettävä siten, että myös lietteen käsittelystä vesistöön johdettavat vedet saadaan päästötarkkailuun mukaan. Päästötarkkailu on järjestettävä siten, että laitoksella käytetyn veden määrästä ja kuormituksesta sekä lietteen käsittelyn puhdistustehosta saadaan luotettavat tiedot. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava nykyisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

23 23 Päivitetty käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjois- Karjalan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Esitys tarkkailun toteuttamisesta on toimitettava Pohjois-Karjalan TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 16. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 17. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TE-keskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Karjalan TE-keskukselle ja Pielisen kalastusalueelle. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Päästömittausperusteisen päästön lisäksi on fosforipäästö esitettävä laskennallisena rehunkäytön ja kalan lisäkasvun perusteella. Toiminnan muutos ja lopettaminen 18. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli toiminta lopetetaan lupakauden aikana, on siitä ilmoitettava ennakkoon Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

24 Kalatalousvelvoite Luvan saajan on istutettava laitoksen alapuolelle Lieksanjokeen ja Pielisen Mönninselälle vuodesta 2009 alkaen vuosittain kappaletta keskipainoltaan yli 300 gramman painoisia 3-vuotiaita järvitaimenia tai tätä vastaava määrä muita Pohjois- Karjalan TE-keskuksen hyväksymiä kaloja TE-keskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi vahingonkärsijä päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/98/3,

25 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 25 Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Veden johtamisesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavissa olevaa vahinkoa. Kalanviljelylaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Laitoksen vedet johdetaan Lieksanjokeen ja siitä edelleen Pielisen Mönninselkään. Vaikka laitoksen vaikutukset ovat olleet fysikaalis-kemiallisen tarkkailun perusteella vähäiset, ovat kuormituksen vaikutukset edelleen havaittavissa biologisen seurannan tuloksista kuten pohjaeläin- ja kasviplankton biomassassa ja kasviplanktonin lajikoostumuksessa. Kuormituksen vaikutusalue on kalataloudellisesti tärkeä vesistö, joten vaikutuksia kalatalouteen on tarpeen tarkkailla. Laitos on alueen suurimpia fosforin pistekuormittajia. Vaikka toiminta ei yksinään aiheuttaisi vesistön pilaantumista, vaikutukset ovat nähtävissä yhdessä muiden kuormittajien kanssa. Jo aiemmin tapahtunut kuormituksen väheneminen 90-luvulta lähtien on näkynyt mm. Pielisen Mönninselän käyttökelpoisuusluokan paranemisena rehevästä lähes karuun luokkaan ja myös biomassaerojen kaventumisena. Edellä mainituista syistä laitokselta vesistöön johdettavan fosforikuormituksen lisäämiseen ei voida

26 26 myöntää lupaa. Laitoksen vuotuiseksi fosforin kuormitusrajaksi on siten määrätty 700 kg vuodessa, mikä rajoittaa laitoksen vuotuisen kasvatusmäärän nykytekniikalla noin kiloon vuodessa. Kuormitusrajaa ylittämättä voi kalojen vuotuista kasvua lisätä rehun fosforipitoisuuden valinnalla ja rehun käytön tarkkuuden lisäämisellä, sekä tehostamalla jätevesien puhdistusta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioidessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen vesistön muu käyttö. Lujitemuoviset pyöröaltaat ja niiden talteenottojärjestelmä täyttävät ympäristökuormituksen kannalta hyvän kalanviljelytekniikan kriteerit. Maaaltaissa ei ole mahdollista päästä samantasoiseen kuormituksen vähenemiseen. Luvan mukaisesti toimittaessa Pankakosken kalanviljelylaitoksen päästöistä vesistöön ei aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavia edunmenetyksiä ja josta olisi luvan myöntämisen yhteydessä määrättävä korvauksia. Ennakoimattomien vahinkojen osalta annetaan erillinen ohjaus. Määräysten perustelut Laitoksen fosforikuormitusta on tarpeen rajoittaa määräyksen mukaisesti, ettei vesistön tila heikkene nykyisestä, vaan sen soveltuvuus kalastukseen ja virkistyskäyttöön säilyvät. Fosforin ominaiskuormitukselle asetettu raja vastaa valtioneuvoston vesiensuojelun tavoiteohjelmassa 2005 asettamaa keskimääräistä tavoitetta. Päästömittauksen luotettavuuden seuraamiseksi on tarpeen arvioida päästö myös laskennallisesti rehun kulutuksesta ja kalan vuosikasvusta. Laskennallisesti on käytetty kalaan sitoutuvana fosforin määränä 0,4 %. Lupamääräykset lietteen poistosta ja käsittelystä on tarpeen, koska säännöllinen lietteen poisto maa-altaista ja lietteen asiallinen käsittely vähentää vesistökuormitusta. Lietevesien käsittely on osa laitoksen toimintaa ja toiminnasta syntyviä päästöjä.

27 27 Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Kuolleiden kalojen käsittelystä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Häiriötilanteiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Nyt annettavat lupamääräykset ja rajoitukset huomioon ottaen, määräysten tarkistaminen voidaan määrätä tehtäväksi noin kymmenen vuoden kuluttua. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Istutusvelvoite on tarpeen laitoksen päästöjen aiheuttamien haittojen poistamiseen alapuolisessa vesistössä. Velvoitetta määrätessä on otettu huomioon purkuvesistön arvo kalataloudellisesti merkittävänä vesistönä sekä päästöjen määrä ja niiden vaikutus kalatalouteen. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten tarkistaminen on määrätty tehtäväksi tavanomaisesti käytetyn noin kymmenen vuoden kuluttua.

28 28 Pohjois-Karjalan TE-keskuksen vaatimukset on osin hyläten otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Istutusvelvoitetta määrätessä on otettu huomioon kuormituksen määrä ja vesistön kalataloudellinen merkitys. Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Pielisen kalastusalueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Muistutuksessa 2 esitetty vaatimus, ettei lupaa myönnettäisi hylätään edellä ratkaisun perusteluissa sanotusti. Toiminnan kuormituksen lisäämiseen ei ole myönnetty lupaa. Lieksan kalastuskunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, Pohjois-Karjalan TE-keskukselle, Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle, Lieksan kaupungille ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto sekä niille, jotka ovat ilmaisseet hakemuksesta mielipiteensä. Tieto päätöksestä julkaistaan Lieksan kaupungissa ja Lieksan Lehdessä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 Vesilaki 2 luku 22, 9 luku 2

29 KÄSITTELYMAKSU 29 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (kalankasvatuslaitos, jonka lisäkasvu on yli kg/v). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

30 MUUTOKSENHAKU 30 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Ahti Itkonen Esko Vaskinen Päivi Määttä Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneuvokset Ahti Itkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt esittelijä Päivi Määttä. PM/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh

31 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.

PÄÄTÖS Nro 21/07/2 Dnro ISY-2007-Y-42 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys

PÄÄTÖS Nro 21/07/2 Dnro ISY-2007-Y-42 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys PÄÄTÖS Nro 21/07/2 Dnro ISY-2007-Y-42 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2007 HAKIJA Järvi-Suomen Uittoyhdistys ASIA Kiinteistöjen myynti ja kauppahinnan käyttäminen, Lieksa. HAKEMUS Järvi-Suomen Uittoyhdistys

Lisätiedot

Turvetuotantotoimintaa Saaralan ja Välikankaan tiloilla koskeva ympäristölupahakemus, Karstula

Turvetuotantotoimintaa Saaralan ja Välikankaan tiloilla koskeva ympäristölupahakemus, Karstula PÄÄTÖS Nro 67/07/1 Dnro ISY-2007-Y-141 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2007 ASIA Turvetuotantotoimintaa Saaralan ja Välikankaan tiloilla koskeva ympäristölupahakemus, Karstula HAKIJA Eero Suomäki Suomäentie

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta

PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden kunta PÄÄTÖS Nro 117/04/2 Dnro ISY-2004-Y-197 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2004 HAKIJA Heinäveden kunta ASIA Kermajärven lauttasalmeen rakennetun moottorikelkkareitin penkereen leventämistä koskevassa päätöksessä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 31/05/1 Dnro ISY-2005-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus

PÄÄTÖS Nro 31/05/1 Dnro ISY-2005-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus PÄÄTÖS Nro 31/05/1 Dnro ISY-2005-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2005 HAKIJAT Keski-Suomen TE-keskus ja Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Lehtolankosken - Muittarinkosken kalataloudellista kunnostamista

Lisätiedot

Haapaveden vesialueella Tynkkylänjoen tilan RN:o 1:157 edustalle tehdyn ruoppauksen pysyttäminen, Savonlinna

Haapaveden vesialueella Tynkkylänjoen tilan RN:o 1:157 edustalle tehdyn ruoppauksen pysyttäminen, Savonlinna PÄÄTÖS Nro 8/07/2 Dnro ISY-2006-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 HAKIJA Kartanon Kievari Ikonen Ky ASIA Haapaveden vesialueella Tynkkylänjoen tilan RN:o 1:157 edustalle tehdyn ruoppauksen pysyttäminen,

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy perustettavan Asunto Oy Siilinjärven Kotiranta nimisen yhtiön lukuun

YIT Rakennus Oy perustettavan Asunto Oy Siilinjärven Kotiranta nimisen yhtiön lukuun PÄÄTÖS Nro 70/07/1 Dnro ISY-2007-Y-145 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2007 HAKIJA YIT Rakennus Oy perustettavan Asunto Oy Siilinjärven Kotiranta nimisen yhtiön lukuun ASIA Kahden venelaiturin rakentaminen

Lisätiedot

Vesialueen täyttäminen Jyväsjärvessä ja töidenaloittamislupahakemus, Jyväskylä.

Vesialueen täyttäminen Jyväsjärvessä ja töidenaloittamislupahakemus, Jyväskylä. PÄÄTÖS Nro 122/06/1 Dnro ISY-2006-Y-210 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2006 HAKIJA Kiinteistö Oy Jyväskylän Mattilanniemi ASIA Vesialueen täyttäminen Jyväsjärvessä ja töidenaloittamislupahakemus, Jyväskylä.

Lisätiedot

Rapasaaren rannan täyttämistä koskevassa lupapäätöksessä työn valmistumiselle asetetun määräajan jatkaminen vuoden 2009 loppuun saakka, Lappeenranta.

Rapasaaren rannan täyttämistä koskevassa lupapäätöksessä työn valmistumiselle asetetun määräajan jatkaminen vuoden 2009 loppuun saakka, Lappeenranta. PÄÄTÖS Nro 108/04/2 Dnro ISY-2004-Y-144 Annettu julkipanon jälkeen 1.11.2004 HAKIJAT Lappeenrannan kaupunki, Ratahallintokeskus, Kapiteeli Oyj ja Bonvesta Oy ASIA Rapasaaren rannan täyttämistä koskevassa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 99/06/1 Dnro ISY-2006-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 99/06/1 Dnro ISY-2006-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 99/06/1 Dnro ISY-2006-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.9.2006 ASIA Myllykoski Paper Oy:lle Itä-suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 122/05/1, 25.11.2005 myönnetyn ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoisuutta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 128/05/1 Dnro ISY-2005-Y-223 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys

PÄÄTÖS Nro 128/05/1 Dnro ISY-2005-Y-223 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys PÄÄTÖS Nro 128/05/1 Dnro ISY-2005-Y-223 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2005 HAKIJA Järvi-Suomen Uittoyhdistys ASIA Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti, Kotka. HAKEMUS Järvi-Suomen Uittoyhdistys

Lisätiedot

Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan maa- ja vesialueen.

Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan maa- ja vesialueen. PÄÄTÖS Nro 104/08/1 Dnro ISY-2008-Y-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2008 HAKIJA Jyväskylän kaupunki ASIA Toisen laiturin rakentaminen ja nykyisen pysyttäminen Pekonniemen venesatamassa Päijänteen Keljonlahdella

Lisätiedot

Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti.

Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti. PÄÄTÖS Nro 75/04/1 Dnro ISY-2004-Y-130 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2004 HAKIJA Iitin Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Hiidenvirran ali ja töidenaloittamislupa, Iitti. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 78/06/1 Dnro ISY-2006-Y-115 Annettu julkipanon jälkeen Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Raivionsuntti Jyväskylä

PÄÄTÖS Nro 78/06/1 Dnro ISY-2006-Y-115 Annettu julkipanon jälkeen Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Raivionsuntti Jyväskylä PÄÄTÖS Nro 78/06/1 Dnro ISY-2006-Y-115 Annettu julkipanon jälkeen 7.8.2006 HAKIJA Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Raivionsuntti 10 40520 Jyväskylä ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :ssä tarkoitettu ilmoitus

Lisätiedot

Rakennetun kaapelin pysyttämistä Hiidensalmessa Pyhäjärvellä koskeva hakemusasia, Iitti.

Rakennetun kaapelin pysyttämistä Hiidensalmessa Pyhäjärvellä koskeva hakemusasia, Iitti. PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro ISY-2006-Y-38 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2006 HAKIJA Iitin Sähkö Oy ASIA Rakennetun kaapelin pysyttämistä Hiidensalmessa Pyhäjärvellä koskeva hakemusasia, Iitti. HAKEMUS Hakija

Lisätiedot

Kaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka.

Kaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka. PÄÄTÖS Nro 7/05/1 Dnro ISY-2004-Y-211 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2005 HAKIJA Kymenlaakson Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kuutsalosta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka. HAKEMUS Hakija

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 13/05/2 Dnro ISY-2005-Y-20 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden Vesihuolto Oy

PÄÄTÖS Nro 13/05/2 Dnro ISY-2005-Y-20 Annettu julkipanon jälkeen Heinäveden Vesihuolto Oy PÄÄTÖS Nro 13/05/2 Dnro ISY-2005-Y-20 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2005 HAKIJA Heinäveden Vesihuolto Oy ASIA Polvijärven vedenottamoa koskevan Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 79/04/2 muuttaminen

Lisätiedot

Vesijohdon ja viemärin rakentaminen Vehkalammesta Jääsjärven Vehkalahteen johtavan joen ali ja töidenaloittamislupa, Hartola.

Vesijohdon ja viemärin rakentaminen Vehkalammesta Jääsjärven Vehkalahteen johtavan joen ali ja töidenaloittamislupa, Hartola. PÄÄTÖS Nro 31/08/1 Dnro ISY-2008-Y-37 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2008 HAKIJA Hartolan kunta ASIA Vesijohdon ja viemärin rakentaminen Vehkalammesta Jääsjärven Vehkalahteen johtavan joen ali ja töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Viemärin rakentaminen Lossisaareen Nilakan Vuonamonlahdella ja töidenaloittamislupa,

Viemärin rakentaminen Lossisaareen Nilakan Vuonamonlahdella ja töidenaloittamislupa, PÄÄTÖS Nro 44/06/1 Dnro ISY-2006-Y-25 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2006 HAKIJA Hemmingin vesiosuuskunta ASIA Viemärin rakentaminen Lossisaareen Nilakan Vuonamonlahdella ja töidenaloittamislupa, Keitele.

Lisätiedot

Lotjasaaren venesataman rakentamista koskevassa päätöksessä nro 68/02/1 rakennustöille annetun määräajan jatkaminen, Anttola Mikkelin kaupunki.

Lotjasaaren venesataman rakentamista koskevassa päätöksessä nro 68/02/1 rakennustöille annetun määräajan jatkaminen, Anttola Mikkelin kaupunki. PÄÄTÖS Nro 62/06/2 Dnro ISY-2006-Y-87 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2006 HAKIJA Mikkelin kaupunki ASIA Lotjasaaren venesataman rakentamista koskevassa päätöksessä nro 68/02/1 rakennustöille annetun määräajan

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Leppäveden Ruokosaaressa Jyväskylä - Pieksämäki rataosan alueella, Jyväskylä.

Vesialueen täytön pysyttäminen Leppäveden Ruokosaaressa Jyväskylä - Pieksämäki rataosan alueella, Jyväskylä. PÄÄTÖS Nro 4/09/1 Dnro ISY-2008-Y-260 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2009 HAKIJA Kanavuori - Ruokosaari tiekunta ASIA Vesialueen täytön pysyttäminen Leppäveden Ruokosaaressa Jyväskylä - Pieksämäki rataosan

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka.

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 110/2013/1 Dnro ISAVI/79/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 11.12.2013 ASIA HAKIJA Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyä koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Maaninka. Pohjois-Savon

Lisätiedot

Riuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen, Karstula.

Riuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen, Karstula. PÄÄTÖS Nro 77/04/1 Dnro ISY-2004-Y-100 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2004 HAKIJA Karstulan kunta ASIA Riuttasalmen venesataman rakentaminen ja käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan vesialueeseen,

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Kirkonmaan vesiasemalta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka.

Vesijohdon rakentaminen Kirkonmaan vesiasemalta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka. PÄÄTÖS Nro 52/05/1 Dnro ISY-2005-Y-40 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2005 HAKIJA Kotkan Saaristomatkailut Oy ASIA Vesijohdon rakentaminen Kirkonmaan vesiasemalta Ollinkariin ja töidenaloittamislupa, Kotka.

Lisätiedot

Laiturin rakentaminen Saimaan Kahilanniemen länsirannalla sijaitsevan rivitalotontin edustalle, Lappeenranta

Laiturin rakentaminen Saimaan Kahilanniemen länsirannalla sijaitsevan rivitalotontin edustalle, Lappeenranta PÄÄTÖS Nro 8/08/2 Dnro ISY-2007-Y-236 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2008 HAKIJA Asunto-osakeyhtiö Kahilanniemen Trio ASIA Laiturin rakentaminen Saimaan Kahilanniemen länsirannalla sijaitsevan rivitalotontin

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 32/09/2 Dnro ISY-2009-Y-21 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 32/09/2 Dnro ISY-2009-Y-21 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 32/09/2 Dnro ISY-2009-Y-21 Annettu julkipanon jälkeen 4.3.2009 ASIA Rinnakkaispoltolle Simpeleen tehtaiden kiinteän polttoaineen kattilassa 12.12.2008 myönnettyä ympäristölupaa koskeva toiminnanaloittamislupahakemus,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro ISY-2004-Y-92 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti.

PÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro ISY-2004-Y-92 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti. PÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro ISY-2004-Y-92 Annettu julkipanon jälkeen 9.6.2004 HAKIJA Järvi-Suomen Uittoyhdistys ASIA Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti. HAKEMUS Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ympäristölupavirastolle

Lisätiedot

Ympäristökeskus on katsonut, että hanke ei loukkaa yleistä etua ja puoltanut luvan myöntämistä, kun otetaan huomioon seuraavat seikat:

Ympäristökeskus on katsonut, että hanke ei loukkaa yleistä etua ja puoltanut luvan myöntämistä, kun otetaan huomioon seuraavat seikat: PÄÄTÖS Nro 11/05/1 Dnro ISY-2004-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2005 HAKIJA Valkealan kunta ASIA Vesijohdon ja viemärin rakentaminen Vuohijärven Kalsonlahteen ja töidenaloittamislupa, Valkeala.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386 Annettu julkipanon jälkeen 8.1.2008 ASIA Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, Loimaa HAKIJA

Lisätiedot

Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi

Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi PÄÄTÖS Nro 86/09/1 Dnro ISY-2009-Y-25 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2009 ASIA Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi LUVAN HAKIJA Turvetuote Peat Bog Oy Soinintie 2008 40500

Lisätiedot

Ruoppaus Aaltolan ja Kaukolan tilojen rannan edustalla, Hartola.

Ruoppaus Aaltolan ja Kaukolan tilojen rannan edustalla, Hartola. PÄÄTÖS Nro 111/04/1 Dnro ISY-2004-Y-165 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2004 HAKIJAT Tuija Kaivola ja Kirsi-Marja Mäkinen ASIA Ruoppaus Aaltolan ja Kaukolan tilojen rannan edustalla, Hartola. HAKEMUS

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn jätehuoltosuunnitelman määräajan

Lisätiedot

Pampalon kultakaivokselle myönnettyä lupaa koskeva toiminnan ja töiden aloittamislupahakemus

Pampalon kultakaivokselle myönnettyä lupaa koskeva toiminnan ja töiden aloittamislupahakemus PÄÄTÖS Nro 49/08/2 Dnro ISY-2008-Y-99 Annettu julkipanon jälkeen 14.5.2008 ASIA Pampalon kultakaivokselle 21.12.2008 myönnettyä lupaa koskeva toiminnan ja töiden aloittamislupahakemus LUVAN HAKIJA Endomines

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 14/07/1 Dnro ISY-2006-Y-166 Annettu julkipanon jälkeen Huippupaikat Oy

PÄÄTÖS Nro 14/07/1 Dnro ISY-2006-Y-166 Annettu julkipanon jälkeen Huippupaikat Oy PÄÄTÖS Nro 14/07/1 Dnro ISY-2006-Y-166 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2007 HAKIJA Huippupaikat Oy ASIA Veden johtaminen Syvärin Tahkolahdesta Tahkovuoren laskettelurinteiden lumettamista varten ja sitä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi

Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi PÄÄTÖS Nro 79/06/1 Dnro ISY-2006-Y-125 Annettu julkipanon jälkeen 2.8.2006 HAKIJA Vattenfall Sähköntuotanto Oy ASIA Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä

Lisätiedot

Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntäminen vesijohtolinjan rakentamista varten ja töidenaloittamislupa, Jyväskylä.

Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntäminen vesijohtolinjan rakentamista varten ja töidenaloittamislupa, Jyväskylä. PÄÄTÖS Nro 75/05/1 Dnro ISY-2005-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2005 HAKIJA Jyväskylän kaupunki ASIA Vesilain 1 luvun 17 a :ssä tarkoitetun poikkeuksen myöntäminen vesijohtolinjan rakentamista varten

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 94/05/1 Dnro ISY-2005-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti.

PÄÄTÖS Nro 94/05/1 Dnro ISY-2005-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti. PÄÄTÖS Nro 94/05/1 Dnro ISY-2005-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2005 HAKIJA Järvi-Suomen Uittoyhdistys ASIA Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti. HAKEMUS Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ympäristölupavirastolle

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 92/09/2 Dnro ISY-2009-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen Mikkelin kaupunki

PÄÄTÖS Nro 92/09/2 Dnro ISY-2009-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen Mikkelin kaupunki PÄÄTÖS Nro 92/09/2 Dnro ISY-2009-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2009 HAKIJA Mikkelin kaupunki ASIA Ympäristölupaviraston 28.10.2008 annetussa päätöksessä, joka koskee kloorifenolipitoisen jäteveden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 1 ASIA HAKIJA Siikajoen yhteistarkkailuohjelman vahvistaminen Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen säännöstelyyn liittyvän

Lisätiedot

Venelaiturin rakentaminen Sotkanniemen Haukilahden rantaan ja töidenaloittamislupa, Kuopio.

Venelaiturin rakentaminen Sotkanniemen Haukilahden rantaan ja töidenaloittamislupa, Kuopio. PÄÄTÖS Nro 116/04/1 Dnro ISY-2004-Y-220 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2004 HAKIJA Kuopion kaupunki ASIA Venelaiturin rakentaminen Sotkanniemen Haukilahden rantaan ja töidenaloittamislupa, Kuopio. HAKEMUS

Lisätiedot

ASIA Vesijohdon ja viemärin rakentamiselle ympäristölupaviraston päätöksessä 65/06/1, asetetun määräajan pidentäminen, Korpilahti.

ASIA Vesijohdon ja viemärin rakentamiselle ympäristölupaviraston päätöksessä 65/06/1, asetetun määräajan pidentäminen, Korpilahti. PÄÄTÖS Nro 95/08/1 Dnro ISY-2008-Y-141 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2008 HAKIJA Kärkisten vesiosuuskunta ASIA Vesijohdon ja viemärin rakentamiselle ympäristölupaviraston päätöksessä 65/06/1, 21.6.2006

Lisätiedot

Saimaan Visulahden vesialueen ruoppaaminen sekä laiturin ja ruoppausmassoista tehtävän saaren rakentaminen huvipuistotoimintaa varten, Mikkeli.

Saimaan Visulahden vesialueen ruoppaaminen sekä laiturin ja ruoppausmassoista tehtävän saaren rakentaminen huvipuistotoimintaa varten, Mikkeli. PÄÄTÖS Nro 74/07/2 Dnro ISY-2007-Y-20 Annettu julkipanon jälkeen 21.6.2007 HAKIJA Visulahden Matkailu Oy ASIA Saimaan Visulahden vesialueen ruoppaaminen sekä laiturin ja ruoppausmassoista tehtävän saaren

Lisätiedot

Kaapelin rakentaminen Pitkäniemestä Mustasaareen Päijänteen Luotikkaalla ja töidenaloittamislupa,

Kaapelin rakentaminen Pitkäniemestä Mustasaareen Päijänteen Luotikkaalla ja töidenaloittamislupa, PÄÄTÖS Nro 57/06/1 Dnro ISY-2006-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen 17.5.2006 HAKIJA Vattenfall Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Pitkäniemestä Mustasaareen Päijänteen Luotikkaalla ja töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Siltapaikka sijaitsee metsähallituksen hallinnassa olevalla Nurmeksen Valtionmaa -nimisellä kiinteistöllä.

Siltapaikka sijaitsee metsähallituksen hallinnassa olevalla Nurmeksen Valtionmaa -nimisellä kiinteistöllä. PÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro ISY-2005-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2005 HAKIJA Metsähallitus ASIA Polkusillan rakentaminen Porttijoen yli, Nurmes. HAKEMUS Metsähallituksen Pohjanmaa-Kainuun luontopalvelut

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila. Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2011/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 ASIA Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö 103 402-45-1)

Lisätiedot

Leipäniemen sillan rakentamista koskevassa päätöksessä nro 19/03/3 rakentamistöille annetun rakentamisajan jatkaminen, Kuopio.

Leipäniemen sillan rakentamista koskevassa päätöksessä nro 19/03/3 rakentamistöille annetun rakentamisajan jatkaminen, Kuopio. PÄÄTÖS Nro 50/07/1 Dnro ISY-2007-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2007 HAKIJA Kuopion kaupunki ASIA Leipäniemen sillan rakentamista koskevassa päätöksessä nro 19/03/3 rakentamistöille annetun rakentamisajan

Lisätiedot

Kaapelin rakentaminen Kilvensalmen ali Kilvensaloon Päijänteellä ja töidenaloittamislupa,

Kaapelin rakentaminen Kilvensalmen ali Kilvensaloon Päijänteellä ja töidenaloittamislupa, PÄÄTÖS Nro 68/08/1 Dnro ISY-2008-Y-66 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2008 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kilvensalmen ali Kilvensaloon Päijänteellä ja töidenaloittamislupa, Korpilahti.

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2014/1 Dnro ESAVI/39/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA Päätös FinnHEMS Oy:n Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin tankkauspaikan toimintaa koskevan

Lisätiedot

Tilalla on osuus Muuramen yhteisalueen vesialueeseen

Tilalla on osuus Muuramen yhteisalueen vesialueeseen PÄÄTÖS Nro 23/08/1 Dnro ISY-2007-Y-247 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2008 HAKIJA Arttu Jokinen ASIA Helmilän tilan rantaan tehdyn täytön ja ruoppauksen pysyttäminen, Muurame. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

Kolmen sähkökaapelin rakentaminen Äyskoskeen ja töidenaloittamislupa, Tervo.

Kolmen sähkökaapelin rakentaminen Äyskoskeen ja töidenaloittamislupa, Tervo. PÄÄTÖS Nro 108/06/1 Dnro ISY-2006-Y-170 Annettu julkipanon jälkeen 23.10.2006 HAKIJA Savon Voima Oyj ASIA Kolmen sähkökaapelin rakentaminen Äyskoskeen ja töidenaloittamislupa, Tervo. HAKEMUS Hakija on

Lisätiedot

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/2 Dnro ESAVI/233/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 ASIA Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. LUVAN

Lisätiedot

Aallonmurtajan rakentaminen Huilauksen tilan rantaan Päijänteen Kätkytsalon saaressa,

Aallonmurtajan rakentaminen Huilauksen tilan rantaan Päijänteen Kätkytsalon saaressa, PÄÄTÖS Nro 71/05/1 Dnro ISY-2005-Y-41 Annettu julkipanon jälkeen 8.7.2005 HAKIJA Joachim von Schantz ASIA Aallonmurtajan rakentaminen Huilauksen tilan rantaan Päijänteen Kätkytsalon saaressa, Sysmä. HAKEMUS

Lisätiedot

Koukkuniemen jäälleajopaikan poistaminen Pielisen uittosäännöstä, Lieksa

Koukkuniemen jäälleajopaikan poistaminen Pielisen uittosäännöstä, Lieksa PÄÄTÖS Nro 91/06/2 Dnro ISY-2006-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2006 HAKIJA Järvi-Suomen Uittoyhdistys ASIA Koukkuniemen jäälleajopaikan poistaminen Pielisen uittosäännöstä, Lieksa HAKEMUS Järvi-Suomen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Haitikeitaan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 22/05/1 Dnro ISY-2005-Y-3 Annettu julkipanon jälkeen Savon Voima Lämpö Oy

PÄÄTÖS Nro 22/05/1 Dnro ISY-2005-Y-3 Annettu julkipanon jälkeen Savon Voima Lämpö Oy PÄÄTÖS Nro 22/05/1 Dnro ISY-2005-Y-3 Annettu julkipanon jälkeen 25.2.2005 HAKIJA Savon Voima Lämpö Oy ASIA Veden johtaminen käytettäväksi kaukolämpöverkon jäähdytysvetenä ja sitä varten tarpeellisten vedenotto-

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 34/2014/1 Dnro PSAVI/40/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 34/2014/1 Dnro PSAVI/40/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 34/2014/1 Dnro PSAVI/40/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 24.4.2014 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kärsämäki LUVAN HAKIJA Lehtorannan Liha Oy Luonuanojantie 50 86710

Lisätiedot

Rakennettavat putket painoineen upotetaan koko vesistön alituksen osuudelta pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitetään.

Rakennettavat putket painoineen upotetaan koko vesistön alituksen osuudelta pohjaan tehtävään kaivantoon ja peitetään. PÄÄTÖS Nro 126/08/2 Dnro ISY-2008-Y-208 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2008 HAKIJA Kontiolahden kunta ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Hukkasalmen ja Höytiäisen kanavan ali, Polvijärvi ja

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. PÄÄTÖS Nro 122/2013/1 Dnro PSAVI/22/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJAT. PÄÄTÖS Nro 122/2013/1 Dnro PSAVI/22/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 122/2013/1 Dnro PSAVI/22/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 11.12.2013 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki LUVAN HAKIJAT Saari Mari ja Tomi Kokkolantie 1132 85180

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/3 Dnro ESAVI/400/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2011 ASIA Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. HAKIJA Antti ja Taru Välttilä Jaatilantie

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. Päätös Etelä-Suomi Nro 169/2013/1 Dnro ESAVI/170/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. LAITOS Auto-pläkkärit

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 13/09/1 Dnro ISY-2009-Y-39 Annettu julkipanon jälkeen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

PÄÄTÖS Nro 13/09/1 Dnro ISY-2009-Y-39 Annettu julkipanon jälkeen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus PÄÄTÖS Nro 13/09/1 Dnro ISY-2009-Y-39 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2009 HAKIJA Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ASIA Konniveden ja Ruotsalaisen säännöstelyluvan lupaehdon 1) muuttaminen palauttamalla

Lisätiedot

Kahden laiturin rakentaminen Matilanvirran varrelle ja töidenaloittamislupa, Sumiainen.

Kahden laiturin rakentaminen Matilanvirran varrelle ja töidenaloittamislupa, Sumiainen. PÄÄTÖS Nro 49/05/1 Dnro ISY-2005-Y-82 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 HAKIJA Sumiaisten kunta ASIA Kahden laiturin rakentaminen Matilanvirran varrelle ja töidenaloittamislupa, Sumiainen. HAKEMUS Hakija

Lisätiedot

Venesataman sekä huoltolaiturin ja veneluiskan rakentaminen Leppäveden Leppälahteen, Jyväskylän maalaiskunta.

Venesataman sekä huoltolaiturin ja veneluiskan rakentaminen Leppäveden Leppälahteen, Jyväskylän maalaiskunta. PÄÄTÖS Nro 42/05/1 Dnro ISY-2004-Y-199 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2005 HAKIJA Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunta ASIA Venesataman sekä huoltolaiturin ja veneluiskan rakentaminen Leppäveden Leppälahteen,

Lisätiedot

Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen.

Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen. PÄÄTÖS Nro 25/05/1 Dnro ISY-2005-Y-5 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2005 HAKIJA Pärekoski Kaarteenmäki yksityisen tien tiekunta ASIA Vuorisjoen sillan rakentaminen, Vieremä. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 22.10.2013 ASIA HAKIJA Ällinsuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistaminen ja lisäalueen ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2009 ASIA Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 82/2006/4 vesijohdon

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Ivalojoen Pajakosken alueen rantojen suojaamista koskevan lupapäätöksen nro 90/04/1 rakentamisajan jatkaminen,

Lisätiedot

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2013/1 Dnro ESAVI/98/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2013 ASIA Southwest Trade Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.2.2014 ASIA HAKIJA Aitolan Autopurkaamo Ky:n ympäristöluvan raukeaminen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen 17.4.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Selkäsaaren aallonmurtajan poistamisajan jatkaminen, Kemi Morenia Oy PL 81 90101 OULU 2 HAKEMUS Morenia

Lisätiedot

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2011/2 Dnro ESAVI/708/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA BCDE Group Waste Management Ltd Oy:n biologisen hapetuslaitoksen ympäristölupapäätöksen määräysten tarkistamista

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2010 1 ASIA HAKIJA Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan muuttaminen tärinästä aiheutuvien haittojen estämiseksi,

Lisätiedot

Kyseessä on luvan haltijan vireille panema, voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus (ympäristönsuojelulaki 89 ).

Kyseessä on luvan haltijan vireille panema, voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus (ympäristönsuojelulaki 89 ). PÄÄTÖS Nro 103/2014/1 Dnro ISAVI/3384/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2014 ASIA Huutokosken kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräyksen 9. muuttaminen siten, että maa-altaiden muuttamista

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 118/05/2 Dnro ISY-2005-Y-109 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA. Lapinlahden kunta Asematie LAPINLAHTI

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 118/05/2 Dnro ISY-2005-Y-109 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA. Lapinlahden kunta Asematie LAPINLAHTI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 118/05/2 Dnro ISY-2005-Y-109 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2005 LUVAN HAKIJA Lapinlahden kunta Asematie 4 73100 LAPINLAHTI ASIA Lapinlahden kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätökseen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Inarin kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 126/05/1 lupamääräyksestä poikkeaminen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2009 ASIA Pohjaveden ottamista koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellään

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2006 ASIA HAKIJA Iiroonjärven vedenkorkeuden tarkkailuohjelmaa koskeva oikaisuvaatimus,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Alakosken ponttonisillan poistamista koskevan määräajan jatkaminen,

Lisätiedot

Tainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola

Tainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola PÄÄTÖS Nro 78/08/1 Dnro ISY-2008-Y-72 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2008 HAKIJA Hämeen tiepiiri ASIA Tainionvirran uuden sillan rakentaminen valtatietä 4 varten ja töidenaloittamislupa, Hartola HAKEMUS

Lisätiedot

Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio

Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio PÄÄTÖS Nro 83/09/1 Dnro ISY-2009-Y-154 Annettu julkipanon jälkeen 19.8.2009 HAKIJA Karttulan kunta ASIA Moottorikelkkareittisillan rakentaminen Hirvonjoen yli, Karttula, Kuopio HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Ymp.ltk liite nro 1 5

Ymp.ltk liite nro 1 5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Dnro 885/11.01.00.00/2017 Pvm 17.1.2018 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2018 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristöluvan määrääminen

Lisätiedot

Kotalahden pudotuspaikkaa koskevan muutoksen hakeminen uittosääntöön, Pielavesi.

Kotalahden pudotuspaikkaa koskevan muutoksen hakeminen uittosääntöön, Pielavesi. PÄÄTÖS Nro 85/04/1 Dnro ISY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 8.9.2004 HAKIJAT Risto Heikkinen ja Sirpa Heikkinen ASIA Kotalahden pudotuspaikkaa koskevan muutoksen hakeminen uittosääntöön, Pielavesi.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Mustaisnevan 27,6 ha:n alueen kuivatusvesien tehostamista koskeva

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. Nro 42/2013/1 Dnro PSAVI/63/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Muhos

ASIA LUVAN HAKIJAT. Nro 42/2013/1 Dnro PSAVI/63/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Muhos 1 LUPAPÄÄTÖS PÄÄTÖS Nro 42/2013/1 Dnro PSAVI/63/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2013 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Muhos LUVAN HAKIJAT Jari ja Anu Saranki Kivirinnantie 91

Lisätiedot

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Iiksenjoen alitse Pielisensuun kylässä, Joensuu.

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Iiksenjoen alitse Pielisensuun kylässä, Joensuu. PÄÄTÖS Nro 64/05/2 Dnro ISY-2005-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2005 HAKIJAT Seija ja Pentti Hyvärinen ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Iiksenjoen alitse Pielisensuun kylässä, Joensuu.

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 51/2014/1 Dnro PSAVI/92/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen Kuivajätteen välivarastointi, Oulu

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 51/2014/1 Dnro PSAVI/92/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen Kuivajätteen välivarastointi, Oulu 1 PÄÄTÖS Nro 51/2014/1 Dnro PSAVI/92/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2014 ASIA Kuivajätteen välivarastointi, Oulu HAKIJA Stora Enso Oyj PL 196 90101 Oulu 2 HAKEMUS Stora-Enso Oyj, Oulun tehtaat

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola. Päätös Etelä-Suomi Nro 23/2013/1 Dnro ESAVI/41/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola. LAITOS Heinolan Autopurkaamo

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohdon rakentaminen Lappalanjärveen sekä töidenaloittamislupa, Valkeala.

Vesi- ja viemärijohdon rakentaminen Lappalanjärveen sekä töidenaloittamislupa, Valkeala. PÄÄTÖS Nro 6/05/1 Dnro ISY-2004-Y-222 Annettu julkipanon jälkeen 10.1.2005 HAKIJA Niemenmaan vesihuolto-osuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohdon rakentaminen Lappalanjärveen sekä töidenaloittamislupa, Valkeala.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 22/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 267

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 22/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 267 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 22/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 267 Annettu julkipanon jälkeen 16.10.2006 ASIA Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksessä asetettujen

Lisätiedot

Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa

Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 36/2014/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2014 ASIA HAKIJA Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa Ruunaan kalastusalue

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA HAKIJA Kivisuo-Suurisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnanaloittamislupa vesien johtamiseen

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Vaskiluodon Voima Oy:n

Lisätiedot

Kaapelin rakentaminen Vatianjärven Kapeenlahteen ja töidenaloittamislupa, Äänekoski.

Kaapelin rakentaminen Vatianjärven Kapeenlahteen ja töidenaloittamislupa, Äänekoski. PÄÄTÖS Nro 58/04/1 Dnro ISY-2004-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2004 HAKIJA Vattenfall Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Vatianjärven Kapeenlahteen ja töidenaloittamislupa, Äänekoski. HAKEMUS

Lisätiedot