Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 96. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 96 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:30-19:25 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Kristola Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen, poistui esteellisenä 115 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Markku Antinoja Ossi Keränen Essi Leino Mauri Hämäläinen Päivi Ahlroos Tiina Elo Yusef Abu Madi Marita Forsberg kaupunkisuunnittelujohtaja liikennesuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö yleiskaavapäällikkö lakimies kehittämispäällikkö, paikalla klo 18:30 18:53 109, 110 ja 122 käsittelyn ja päätöksenteon ajan. kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 96 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Suvi Karhu Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 96 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 109 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen 6 hyväksyminen, alue , 17. kaupunginosa Laajalahti, pöydälle Tiistinlaakso ja Kalatorpanpuisto, asemakaavan muutos, 19 kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue ja alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Lippajärvi, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan 31 muutokseksi, alue , 62. kaupunginosa Lippajärvi (Kh-asia) Ylä-Soukka A, asemakaavan muutos, muutosehdotuksen 39 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 33. kaupunginosa, Soukka Kivenlahden metrokeskus, asemakaavaehdotuksen ja 47 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti, 42. kaupunginosa Saunalahti 116 Reelinkirinne, asemakaavan muutosehdotuksen 61 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 42. kaupunginosa Saunalahti Ymmersta, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 55. kaupunginosa Sepänkylä 118 Saunalahdenportti, asemakaavan muutosehdotuksen 75 hyväksyminen, alue , 42. kaupunginosa Saunalahti Kaupunkisuunnittelun työohjelman 2017 seuranta Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus (huhtikuun seurantaraportti) 121 Kaupunkisuunnittelulautakunnan selvitys 85 tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista 122 Asiakastyytyväisyystutkimus Päätöksiä ja kirjelmiä Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokousaikataulun vahvistaminen syyskaudelle

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että ensin käsitellään 122, Asiakastyytyväisyystutkimus 2017, jonka jälkeen palataan esityslistan mukaiseen käsittelyjärjestyksen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti muuttaa käsittelyjärjestystä siten, että ensin käsitellään 122 Asiakastyytyväisyys asia ja sen jälkeen siirrytään esityslistan mukaiseen käsittelyjärjestykseen. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Suvi Karhu.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 17. kaupunginosa Laajalahti, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa Laajalahti, alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset: - päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 3, joka kuuluu seuraavasti: 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että kaupunkitekniikan keskus ja Raide-Jokeri hankeorganisaatio jatkavat katu- ja rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaiheessa aktiivisesti yhteistyötä eri osapuolten kanssa ja esittävät tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, joilla asukkaiden huolta pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä voidaan lieventää. - listatekstiin lisätään uusi Voimalinjojen alue -kohta: Voimalinjan alue Hankesuunnittelun yhteydessä esitettiin voimajohdon kaapelointia. Jatkosuunnittelussa tutkittiin kolmea voimajohdon siirtovaihtoehtoa kaava-alueella: - Nykyisten pylväiden korottaminen - Voimajohdon kaapelointi - Pylväiden siirtäminen

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 96 Vaihtoehdoista neuvoteltiin voimajohdon omistajan, Carunan, kanssa. Neuvotteluissa päädyttiin vaihtoehtoon kolme, pylväiden siirtoon. Valittu vaihtoehto on kustannuksiltaan maakaapelia edullisempi. Maakaapelin rakentamiskustannuksiin vaikuttaa alueen maaperän laatu ja mahdolliset potentiaaliset happamat sulfiittimaaesiintymät. - liikenne otsikon alle toiseksi ja kolmanneksi kappaleeksi lisätään seuraavat kappaleet: Raide-Jokerin hankesuunnittelun aikana tutkittiin kahta linjausvaihtoehtoa. Valitun linjauksen lisäksi tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa raitiotien linjaus olisi kulkenut Laajalahden asuinalueen pohjoispuolelta. Valitussa Kurkijoentien linjauksessa raitiotiepysäkki sijaitsee mahdollisimman lähellä Laajalahden painopistettä ja palvellen näin ollen suurempaa määrää käyttäjiä. Lisäksi valitussa vaihtoehdossa Leppävaaran ja Tapiolan välillä kulkevat bussit voivat myös käyttää Turunväylän yli rakennettavaa joukkoliikennesiltaa. Lisäksi valittu vaihtoehto mahdollistaa varikon sijoittamisen Turunväylän ja Kehä I:n kulmaan. Laajalahden pohjoispuolelta kulkevassa vaihtoehdossa ajo varikolle ei onnistuisi. Kurkijoentien ennustettu liikennemäärä vuodelle 2035 on vain vähän suurempi kuin nykyinen liikennemäärä. Vertailtaessa liikennemääriä täytyy huomioida, että alueen liikenneverkko eroaa nykyisestä. Esimerkiksi Kurkijoentieltä ei enää pääse suoraan Kehä I:lle, jolloin osa Laajalahden alueen liikenteestä suuntautuu Turvesuonteille ja sitä kautta Kehä I:lle. Turvesuon alueelta ei juuri tule läpiajavaa liikennettä Kurkijoentielle, koska Turvesuonalueelta pääsee Laajalahdensolmun kautta Kehä I:lle ja Turvesolmun kautta Turunväylälle. Raitiotie on esitetty hankesuunnitelmassa vajaan 300 metrin matkalle Kurkijoentielle sekaliikenteenä autojen kanssa. Kurkijoentien liikennemäärä on suhteellisen pieni ja raitiotie saa valoetuuden liittyessään Kurkijoentielle. Näin ollen Kurkijoentien ajoneuvoliikenne ei vaaranna raitiotievaunun liikennöintiä. - Melu, tärinä ja runkomelu kappaleen loppuun lisätään seuraava kappale: Raideliikenteen tärinän ja runkomelun ehkäisyä ja melusuojauksen parantamista tulee edelleen tutkia jatkosuunnittelussa, kun rakenteiden yksityiskohdat tarkentuvat. Raide-Jokeri - liikenteen käynnistyttyä Espoon kaupunki tekee tarvittavissa kohdin asunnoissa melu-, tärinä ja runkomelumittaukset. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 96 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa Laajalahti, alue , 3 edellyttää, että kaupunkitekniikan keskus ja Raide-Jokeri hankeorganisaatio jatkavat katu- ja rakennussuunnittelu- ja rakentamisvaiheessa aktiivisesti yhteistyötä eri osapuolten kanssa ja esittävät tekniset ja toiminnalliset ratkaisut, joilla asukkaiden huolta pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä voidaan lieventää. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Laajalahti pohjoinen, muistutusten yhteenveto ja vastineet 2 Laajalahti pohjoinen, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Laajalahti pohjoinen, tapahtumaluettelo - Laajalahti pohjoinen, kaavamääräykset - Laajalahti pohjoinen, kaavakartta - Laajalahti pohjoinen, ajantasa-asemakaava - Laajalahti pohjoinen, Raide-Jokerin asemapiirros Muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus ja sille välttämätön varikkoalue ja mahdollinen varikon laajennus kulkuyhteyksineen sijoittuu alueelle. Muutoksella suojellaan liito-oravan elinympäristö ja ekologiset yhteystarpeet. Kaupunginhallitus päätti Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 96 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Laajalahti pohjoinen - Bredvik norra delen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa (Laajalahti) Kurkijoenpuisto ja osa korttelia Muodostuu uusi kortteli Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytilanne Alue on pääosin sekametsää. Pohjoisosassa lähellä Turunväylää kulkee itä-länsi suuntainen sähkövoimalinja, Turunväylän ja Kehätien varteen on rakennettu meluvallit ja meluaita. Voimalinjan alla on koirapuisto. Alueen koillisosassa on pieni pysäköintialue kaukoliikenteen saattoliikennettä varten. Suunnittelualueen länsiosassa on leikkikenttä ja päiväkodin leikkipiha. Alueella risteilee valaistuja kulkuväyliä ja pohjoisosassa ojia. Alueen halki kaakosta luoteeseen on vesi- ja jätevesi johdot sekä pienjännite- ja

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 96 puhelinkaapeleita. Alueella on kaksi HSY:n pumppaamoa (Lumivaarantie ja Hiitolantie). Etelässä, Hiitolantien ja Kurkijoentien risteyksen tuntumassa on muuntamo. Pohjoisosassa muutosaluetta on todettu liito-oravaesiintymä ja eteläosaan on perustettu alppiruusupuisto. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on osoitettu merkinnällä pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli Tapiolasta Leppävaaran kautta itään. Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavan mukaan alue on varattu pääosin työpaikka-alueeksi ja osittain asunto- ja virkistysalueeksi. Aluetta halkoo raidelinja ja päävoimansiirtolinja. Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa yleiskaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Asemakaava Muutoksen alueella on voimassa vahvistettu Laajalahti pohjoinen asemakaava. Voimassa olevan asemakaavan mukaan muutoksen alue on puistoaluetta (P), puistoalueella on ohjeellinen palloilulle tai muulle urheilulle varattu alue (Up). Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Lisäksi ELY ja kaupunkisuunnittelu piti erillisen kokouksen Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutos oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / Nähtävillä olon aikana ehdotuksesta jätettiin 10 muistutusta ja lausuntoja saatiin kuusi kappaletta. Muistutukset kohdistuivat pääasiassa Raide-Jokerin reittien linjaukseen ja varikkoalueen sijoittumiseen alueelle. Raidelinjan koetaan heikentävän alueen ja varsinkin Laajalahden koulun oppilaiden turvallisuutta, aiheuttavan alueelle, melua, pölyä ja tärinää. Asukkaiden mielestä raidelinjaus ja varikkoalue tuhoavat puiston ja hävittää koirapuiston. Ympäristökeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota alueen koillisosassa oleviin potentiaalisesti happamiin sulfaattimaihin ja niiden käsittelyyn. Lisäksi ympäristökeskus esitti, että varikkorakennuksen julkisivuja ja kattoa voisi hyödyntää aurinkoenergiantuotantoon. Alueella on Caruna Espoo 110 kv ilmajohdot. Lausunnossa todetaan, että voimajohdolle on merkittävä varaus kaavakarttaan. Lausunnossa todetaan, että siirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja veloitetaan siirtoa pyytävältä taholta. Johtojen ja laitteiden siirron edellytys on, että niille järjestyy uusi reitti nykyisiä oikeuksia vastaavilla oikeuksilla. Lausunnossaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) muistutti johtosiirtojen mahdollisesta tarpeesta ja riittävästä tilavarauksesta nykyisille ja tuleville vesihuollon putkille ja laitteille ja päävesijohtojen siirrot tulee huomioida raidelinjan siltarakenteissa. Helsingin seudun liikenne esitti raidelinjayhteyden merkitsemistä joukkoliikennekaduksi (ji). Rakennusvalvontakeskus totesi kannanotossaan, että varikkorakennuksen julkisivut tulisi sovittaa maisemaan esim. julkisivujen katkoilla/viherseinillä /viherkattona ja aurinkopaneeleilla. Kaupunkistekniikan keskus esitti korttelin Y-tontin leikkipihan liittämistä tonttiin. Lausuntojen ja kananottojen johdosta ET-1 aluetta on laajennettu itään, alueen rakennusaloja ja määräyksiä on tarkistettu lausunnonantajien esittämällä tavalla. 110 kv:n suurjännitelinjalle on merkitty varaus kaavakarttaan. Asemakaavan muutos Maankäyttö Asemakaavan muutoksessa osa Kurkijoenpuistoa muutetaan joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi (jl) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1) Raide-Jokerin tarvitsemaa kulkuyhteyttä ja varikkoa varten. Muutoksessa varaudutaan varikkoalueen laajentamiseen sekä turvataan liito-oravien elinalue ja kulkuyhteydet muihin lähimpiin elinympäristöihin. Alueella säilyy olemassa olevan leikkipuisto sekä Rodopuisto.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 96 Mitoitus Muutoksen alue on noin 9,7 hehtaaria. Varikon korttelialueen (ET-1) pinta-ala on noin 1,6 ha ja rakennusoikeus k-m 2. Korttelialueella on varauduttu myös mahdolliseen varikon laajentamiseen. Uuden katualuevarauksen pinta-ala on noin 1,4 ha. Lähivirkistysalueeksi (VL), erityisviheralueeksi (EV) ja leikkikentäksi (EK) jää yhteensä noin 6,9 ha ja yleisten rakennusten korttelialuetta noin 600 m 2. Virkistysalue Lähivirkistysalue (VL) on lähes kokonaan suojeltavaa liito-oravien elinympäristöä (s-1 ja eko-1). Alueella olevat pumppaamot (et) ja muuntamoalue (vm) säilyvät. Varikonalue Varikko laajennuksineen sijoittuu kortteliin Alueen rakennusoikeus on k-m 2. Varikkorakennuksen muotoilu, julkisivut ja aidat tulee toteuttaa maisemaan sopivina. Rakennuksen julkisivuja tulee pituusvaikutelman vähentämiseksi jaksottaa eri materiaaleilla, eri väreillä tai sisäänvedoin. Rakennuksen kattopintojen suuntauksessa ja muotoilussa tulee pyrkiä huomioimaan aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet arkkitehtuuriin integroidulla järjestelmällä. Rakennuksen vesikaton korkeusasema on + 26,0 ja maanpinnan likimääräinen korkeusasema + 21,0. Voimalinjan alue Hankesuunnittelun yhteydessä esitettiin voimajohdon kaapelointia. Jatkosuunnittelussa tutkittiin kolmea voimajohdon siirtovaihtoehtoa kaava-alueella: - Nykyisten pylväiden korottaminen - Voimajohdon kaapelointi - Pylväiden siirtäminen Vaihtoehdoista neuvoteltiin voimajohdon omistajan, Carunan, kanssa. Neuvotteluissa päädyttiin vaihtoehtoon kolme, pylväiden siirtoon. Valittu vaihtoehto on kustannuksiltaan maakaapelia edullisempi. Maakaapelin rakentamiskustannuksiin vaikuttaa alueen maaperän laatu ja mahdolliset potentiaaliset happamat sulfiittimaaesiintymät. Yleisten rakennusten korttelialue Muutoksen alueen länsipuolella, korttelissa 17003, olevan päiväkodin leikkipihan alue liitetään muutoksella päiväkodin tonttiin.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 96 Leikkipuisto Kurkijoenpuistossa olevan leikkikentän alue on erotettu omaksi alueekseen (VK). Tällä mahdollistetaan kentän laajentaminen vaarantamatta liito-oravien elinaluetta. Liikenne Raide-Jokerin linjaus kääntyy Kurkijoentieltä Kurkijoenpuisto nimiselle joukkoliikennekadulle, jolla on sallittu varikolle ja pumppaamolle ajo sekä jalankulku ja pyöräily. Raide-Jokeri jatkaa joukkoliikennekatua kohti Turunväylää, jonka Raide-Jokeri ylittää uudella sillalla. Myös bussiliikenne voi kulkea Kurkijoenpuiston joukkoliikennekatua ja Turunväylän ylittävällä sillalla Linnoitustielle. Raide-Jokerin pysäkki ja bussipysäkki sijaitsevat Kurkijoenpuiston eteläpäässä. Pysäkin yhteyteen on suunniteltu pyöräpysäköintipaikkoja. Raide-Jokerin hankesuunnittelun aikana tutkittiin kahta linjausvaihtoehtoa. Valitun linjauksen lisäksi tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa raitiotien linjaus olisi kulkenut Laajalahden asuinalueen pohjoispuolelta. Valitussa Kurkijoentien linjauksessa raitiotiepysäkki sijaitsee mahdollisimman lähellä Laajalahden painopistettä ja palvellen näin ollen suurempaa määrää käyttäjiä. Lisäksi valitussa vaihtoehdossa Leppävaaran ja Tapiolan välillä kulkevat bussit voivat myös käyttää Turunväylän yli rakennettavaa joukkoliikennesiltaa. Lisäksi valittu vaihtoehto mahdollistaa varikon sijoittamisen Turunväylän ja Kehä I:n kulmaan. Laajalahden pohjoispuolelta kulkevassa vaihtoehdossa ajo varikolle ei onnistuisi. Kurkijoentien ennustettu liikennemäärä vuodelle 2035 on vain vähän suurempi kuin nykyinen liikennemäärä. Vertailtaessa liikennemääriä täytyy huomioida, että alueen liikenneverkko eroaa nykyisestä. Esimerkiksi Kurkijoentieltä ei enää pääse suoraan Kehä I:lle, jolloin osa Laajalahden alueen liikenteestä suuntautuu Turvesuonteille ja sitä kautta Kehä I:lle. Turvesuon alueelta ei juuri tule läpiajavaa liikennettä Kurkijoentielle, koska Turvesuonalueelta pääsee Laajalahdensolmun kautta Kehä I:lle ja Turvesolmun kautta Turunväylälle. Raitiotie on esitetty hankesuunnitelmassa vajaan 300 metrin matkalle Kurkijoentielle sekaliikenteenä autojen kanssa. Kurkijoentien liikennemäärä on suhteellisen pieni ja raitiotie saa valoetuuden liittyessään Kurkijoentielle. Näin ollen Kurkijoentien ajoneuvoliikenne ei vaaranna raitiotievaunun liikennöintiä. Raide-Jokerin linjan länsipuolelle on suunniteltu jalankulku- ja pyörätie. Olemassa olevaa jalankulku- ja pyörätien linjausta, joka tulee sillalla Turunväylän yli, muutetaan varikon kohdalla. Myös itä-länsisuuntaisen jalankulku- ja pyörätien linjausta muutetaan varikon kohdalla. Jalankulkuja pyörätiereitin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava liito-oravan pesäpuu, joka sijaitsee nykyisen luoteeseen suuntautuvan reitin varrella.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 96 Ajoneuvoliikenne varikolle kulkee Kurkijoenpuisto nimistä joukkoliikennekatua ja alittaa raidelinjan. Hankesuunnitelmassa varikolle on suunniteltu noin 40 autopaikkaa. Saattoliikenneyhteys Turunväylän bussipysäkeille ja ajoyhteys Lumivaaran pumppaamolle on Lumivaaranpolun kautta, kuten nykyisinkin. Varikon ja Turunväylän välissä olevalle pumppaamolle ajetaan Kurkijoenpuisto joukkoliikennekadun ja puistossa olevan ajoyhteyden kautta. Raide-Jokeri Keilaniemestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, josta Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalan ja pyörällä liikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Melu, tärinä ja runkomelu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla ääni-tasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä on melua arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Hankesuunnitelman melulaskentojen mukaan Laajalahdessa Raide-Jokerin ollessa liikenteessä keskiäänitasot ovat laskeneet noin 3 db, mikä johtuu Kehä I:n tasauksen laskusta ja tiesuunnitelman mukaisesti toteutetusta meluntorjunnasta, Kurkijoentien liikennemäärän laskusta ja 30 km/h nopeusrajoituksesta.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 96 Raideliikenneselvityksen (Promethor Oy, 2016) mukaa Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta kaavamuutosalueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Riski runkomeluun syntyy silloin, kun sekä rata, että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja niiden keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Vaihteet aiheuttavat linjaosuuksia selvästi suuremman riskin runkomeluun, mutta Raide-Jokerissa käytetään myötävaihteita, jotka eivät normaaliliikenteessä aiheuta melua. Runkomelua aiheuttavaa värähtelyä voidaan vähentää asentamalla ratapölkkyjen, kiskojen tai betonilaatan alle erityisiä eritysmattoja, joiden on todettu toimivan yli Hz häiriötaajuuksilla. Eräiden tutkimusten mukaan vaimennus radan ympäristössä on ollut suuruusluokkaa 50 %. Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdonvaraan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon raideliikenteen ympäristövaikutukset. Määräyksen mukaan pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Melu, tärinä tai runkomelu eivät saa rakennusten sisätiloissa ylittää annettuja melunohjeita tai tärinän ja runkomelun suositusarvoja. Raitioliikenteen aiheuttamat enimmäistasot eivät saa asuinrakennusten sisällä ylittää 45 db LAmax tasoa. Raideliikenteen tärinän ja runkomelun ehkäisyä ja melusuojauksen parantamista tulee edelleen tutkia jatkosuunnittelussa, kun rakenteiden yksityiskohdat tarkentuvat. Raide-Jokeri - liikenteen käynnistyttyä Espoon kaupunki tekee tarvittavissa kohdin asunnoissa melu-, tärinä ja runkomelumittaukset. Kaavataloudelliset vaikutukset Hankesuunnitelman mukaan koko Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin miljoonaa euroa. Kurkijoenpuiston kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa ja Laajalahden varikon noin 17 miljoonaa euroa. Lisäksi Kurkijoenpuiston ja Turunväylän ylittävän sillan osuudella kustannuksiin on laskettu tekniset järjestelyt, rakentamiskustannukset, puistopolkujen muutokset ja 110 kv ilmajohdon siirtokustannus. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 96 Päätöshistoria vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinkoonnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokeri hanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Luontoselvitys Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty luontoselvitys ( Enviro Oy) ja tehtiin Kurkijoenpuiston liito-orava pesäpuun tarkistus (Enviro Oy). Selvityksissä alueelta löydettiin kaksi kolohaapaa, jotka saattavat olla liito-oravan pesäpuita. Toinen kolohaapa ja sen lähistöltä löytyneet papanapuut jäävät raidelinjan alle. Uudenmaa ELY keskus myönsi hakemuksesta kaupungille luvan Raide-Jokerin raitiolinjan ja varikon rakentamisen yhteydessä poiketa luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta päätöksessä mainituin ehdoin. Lupa on voimassa asti. Liikennemeluselvitys Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty liikennemeluselvitys (Promethor ). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue120324, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6988, alue , 17. kaupunginosa Laajalahti, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot,

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 96 4 kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa, 5 kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää kaupunkitekniikan keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa Laajalahti, alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että esityslistatekstiin lisätään: Voimalinjan alue Hankesuunnittelun yhteydessä esitettiin voimajohdon kaapelointia. Jatkosuunnittelussa tutkittiin kolmea voimajohdon siirtovaihtoehtoa kaava-alueella. 1. Nykyisten pylväiden korottaminen 2. Voimajohdon kaapelointi 3. Pylväiden siirtäminen

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 96 Vaihtoehdoista neuvoteltiin voimajohdon omistajan, Carunan, kanssa. Neuvotteluissa päädyttiin vaihtoehtoon kolme, pylväiden siirtoon. Valittu vaihtoehto on kustannuksiltaan maakaapelia edullisempi. Maakaapelin rakentamiskustannuksiin vaikuttaa alueen maaperän laatu ja mahdolliset potentiaaliset happamat sulfiittimaaesiintymät. ja vastinetta korjataan kuulumaan seuraavasti: "Lahdenpohjan kaavan yhteydessä on tutkittu Kurkijoensiltaratkaisun lisäksi vaihtoehtoa, jossa Ruukinrannan liikenneverkko yhtyy Kehä I:lle rinnakkaistien kautta. Kummankaan vaihtoehdon toteutuksessa ei ole teknisiä esteitä. Liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi ollut selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu, mutta myös Kurkijoensillan kautta liikenneverkko saadaan toimivaksi. Kurkijoensiltaratkaisussa Kurkijoentien liikennemäärä pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla, mutta alueen liikenne suuntautuu eri tavalla kuin nykyään. Luontoarvojen kannalta paras ratkaisu on Kurkijoensilta, sillä rinnakkaistievaihtoehto vaikuttaisi kielteisesti Elfvikin vanhojen metsien suojelualueeseen ja Natura-alueeseen, minkä takia Lahdenpohjan kaavassa on päädytty esittämään Kurkijoensiltaratkaisua. Kohtiin, jossa raitiotie yhtyy Kurkijoentielle, tulee valo-ohjaus. Raitiotie saa kyseisissä kohdissa valoetuuden, mikä myös hidastaa autojen ajonopeuksia ja heikentää turhan läpiajon halukkuutta, kun autoilijat joutuvat odottamaan valoissa raitiovaunujen kulkua. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ajonopeuksia hidastavia ratkaisuja, kuten kavennuksia." Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ja liitteet, Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Caruna Oy on pyytänyt MRA 94 :n 2 mon mukaan tiedon hyväksymisestä

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / / Tiistinlaakso ja Kalatorpanpuisto, asemakaavan muutos, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue ja alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh Katariina Peltola, puh Salla Karvinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tiistinlaakson ja Kalatorpanpuiston asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Suomenlahdentien varsi tarjoaa merkittävimmän uuden kehittämispotentiaalin Matinkylän kaupunkikeskuksen laajentumiselle metron vaikutusalueella. Alueen tehokas kaavoitus toteuttaa Espoolle asetettuja maankäytön, asumisen ja liikenteen- tavoitteita. Suomenlahdentietä kehitetään bulevardimaisena kokoojakatuna, joka yhdistää Matinkylän ja Finnoon keskustaa. Alueen asuntorakentamispotentiaali hyödynnetään jo rakennetun kunnallistekniikan alueella. Monipuolista toimintaa mahdollistetaan edistämällä paikkojen verkoston syntyä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä olevien luontoarvojen säilymisen edellytykset turvataan. Suunnittelussa huomioidaan metrotunnelin ja metrokuilun sijainti sekä merivesitulvan ja pohjaveden pinnan tason vaikutukset rakentamiseen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen mittakaava. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Rakentaminen muodostaa urbaania kaupunkitilaa, joka liittyy luontevasti Matinkylän keskukseen, Finnoon alueen itäreunaan ja suunnittelualueen

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 96 pohjois- ja eteläpuolella oleviin ja suunniteltuihin asuinalueisiin. Kalatorpanpuiston alue on tiivistä ja tehokasta aluetta, jossa on toiminnallisuutta ja kaupunkikuvallista vaihtelua. Tiistinlaakso muodostaa vaihtumisvyöhykettä tehokkaan rakentamisen ja rakentamattoman luonnontilaisuuden välille. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Alue muodostaa osaltaan Matinkylän reunaa Finnoon lintukosteikon suuntaan ja eheyttää Kalastajantien ja Suomenlahdentien risteysalueen kaupunkikuvaa. Tiistinlaakson alueella tutkitaan mahdollisuutta kaupunkimaiseen puurakentamiseen. Kalatorpanpuiston alueelle tavoitellaan urbaania keskustamaista tehokkuutta ja rakentamisen laatua. Alueen rakentaminen kertoo lähestyvästä keskustasta, se luo uutta Matinkylän identiteettiä ja imagoa kaupunkitaiteen keinoin. 1.4 Maisemalliset tavoitteet Alueen suunnittelussa huomioidaan suunnittelualueen reunasta toiseen tapahtuva vaihettuminen luonnontilaisesta viheralueesta aluekeskukseksi. Piha- ja viheralueet suunnitellaan mahdollisimman laajoiksi, yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää, urbaania ympäristöä. Korttelit liitetään luontevasti ympäristön korkoihin, ympäröiviin kortteleihin ja viheralueisiin sekä kosteikkoalueeseen noudattaen Finnoon alueen suunnittelussa laadittuja periaatteita. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. Suunnittelussa huomioidaan tulvariskialue. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Osoitetaan sujuvat yhteydet metrokeskukseen ja suunnitellaan Suomenlahdentien varteen pyöräilyn laatureitti. Edistetään laadukkaiden käveltävien ja pyöräiltävien kaupunkitilojen syntyä. 2. järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Ulla Palomäen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 1.2 loppuun, lisätään seuraava uusi kappale: Jatkosuunnittelussa otetaan edelleen huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös koskien Tiistilä II-

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 96 asemakaavaa, jossa lautakunta korostaa riittävän laajan alueen asemakaavoituksen viemisestä eteenpäin sekä esittää huolen Tiistinlaakson kadunvarren rakennusten massoittelun ja korkeuksien osalta. Nyt esitellyistä kaupunkirakenteen alustavista viitesuunnitelmista vaihtoehto B on toista paremmin lautakunnan näiden ja aikaisempien linjausten mukainen. Jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen kohdan 1.2 loppuun, lisätään seuraava uusi kappale: Kalastajantien länsipuolinen rakentaminen sijoitetaan kadun varteen niin, että Suomenojan lintukosteikon suuntaan jää riittävä suojavyöhyke, jolle ei osoiteta muuta käyttöä ja että suunnitellun korttelin poikki kulkeva ekologinen yhteys voidaan varmasti turvata. Korttelin mahdollisen rakentamisen vaikutukset lintukosteikkoon tutkitaan huolellisesti. Jäsen Risto Nevanlinnan ehdotti asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotustilaisuuden puheenjohtajaksi valittavan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus sekä puheenjohtajan ja jäsen Nevanlinnan tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Tiistinlaakson ja Kalatorpanpuiston asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Suomenlahdentien varsi tarjoaa merkittävimmän uuden kehittämispotentiaalin Matinkylän kaupunkikeskuksen laajentumiselle metron vaikutusalueella. Alueen tehokas kaavoitus toteuttaa Espoolle asetettuja maankäytön, asumisen ja liikenteen- tavoitteita. Suomenlahdentietä kehitetään bulevardimaisena kokoojakatuna, joka yhdistää Matinkylän ja Finnoon keskustaa. Alueen asuntorakentamispotentiaali hyödynnetään jo rakennetun kunnallistekniikan alueella. Monipuolista toimintaa mahdollistetaan edistämällä paikkojen verkoston syntyä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä olevien luontoarvojen säilymisen edellytykset turvataan.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 96 Suunnittelussa huomioidaan metrotunnelin ja metrokuilun sijainti sekä merivesitulvan ja pohjaveden pinnan tason vaikutukset rakentamiseen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan kahden metroaseman läheisyys ja alueen kaupunkirakenteen mittakaava. Kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään ja selkeyttämään. Rakentaminen muodostaa urbaania kaupunkitilaa, joka liittyy luontevasti Matinkylän keskukseen, Finnoon alueen itäreunaan ja suunnittelualueen pohjois- ja eteläpuolella oleviin ja suunniteltuihin asuinalueisiin. Kalatorpanpuiston alue on tiivistä ja tehokasta aluetta, jossa on toiminnallisuutta ja kaupunkikuvallista vaihtelua. Tiistinlaakso muodostaa vaihtumisvyöhykettä tehokkaan rakentamisen ja rakentamattoman luonnontilaisuuden välille. Jatkosuunnittelussa otetaan edelleen huomioon kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös koskien Tiistilä IIasemakaavaa, jossa lautakunta korostaa riittävän laajan alueen asemakaavoituksen viemisestä eteenpäin sekä esittää huolen Tiistinlaakson kadunvarren rakennusten massoittelun ja korkeuksien osalta. Nyt esitellyistä kaupunkirakenteen alustavista viitesuunnitelmista vaihtoehto B on toista paremmin lautakunnan näiden ja aikaisempien linjausten mukainen. Kalastajantien länsipuolinen rakentaminen sijoitetaan kadun varteen niin, että Suomenojan lintukosteikon suuntaan jää riittävä suojavyöhyke, jolle ei osoiteta muuta käyttöä ja että suunnitellun korttelin poikki kulkeva ekologinen yhteys voidaan varmasti turvata. Korttelin mahdollisen rakentamisen vaikutukset lintukosteikkoon tutkitaan huolellisesti. 1.3 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Alue muodostaa osaltaan Matinkylän reunaa Finnoon lintukosteikon suuntaan ja eheyttää Kalastajantien ja Suomenlahdentien risteysalueen kaupunkikuvaa. Tiistinlaakson alueella tutkitaan mahdollisuutta kaupunkimaiseen puurakentamiseen. Kalatorpanpuiston alueelle tavoitellaan urbaania keskustamaista tehokkuutta ja rakentamisen laatua. Alueen rakentaminen kertoo lähestyvästä keskustasta, se luo uutta Matinkylän identiteettiä ja imagoa kaupunkitaiteen keinoin. 1.4 Maisemalliset tavoitteet Alueen suunnittelussa huomioidaan suunnittelualueen reunasta toiseen tapahtuva vaihettuminen luonnontilaisesta viheralueesta aluekeskukseksi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 96 Piha- ja viheralueet suunnitellaan mahdollisimman laajoiksi, yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, jotta saavutetaan vehreää ja viihtyisää, urbaania ympäristöä. Korttelit liitetään luontevasti ympäristön korkoihin, ympäröiviin kortteleihin ja viheralueisiin sekä kosteikkoalueeseen noudattaen Finnoon alueen suunnittelussa laadittuja periaatteita. Alueella viivytetään ja mahdollisuuksien mukaan imeytetään hulevesiä. Suunnittelussa huomioidaan tulvariskialue. 1.5 Liikenteelliset tavoitteet Osoitetaan sujuvat yhteydet metrokeskukseen ja suunnitellaan Suomenlahdentien varteen pyöräilyn laatureitti. Edistetään laadukkaiden käveltävien ja pyöräiltävien kaupunkitilojen syntyä. 2. järjestää asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen. Oheismateriaali Selostus - Tiistinlaakso ja Kalatorpanpuisto tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Ison Omenan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Suomenlahdentien ympäristön liittäminen tiiviimmäksi osaksi Matinkylän keskustaa. Yleisten rakennusten ja huoltoasemarakennusten korttelialueille ja osin puisto- ja katualueille tutkitaan asumisen, liike- ja palvelutilojen ja puiston sijoittamista. Suunnittelualueen sijaitessa noin kilometrin säteellä Matinkylän metroasemasta, kaupungin tavoitteiden mukaista on kehittää alueen maankäyttöä ja tiivistää metroradan vartta. Alueella on tunnistettu liito-oravan lisääntymis- ja levähtämispaikkoja. Jatkossa tullaan hakemaan poikkeamista liito-oravan suojelusta, jotta voidaan mahdollistaa asuinrakentaminen metroaseman välittömään läheisyyteen. Uutta rakennusoikeutta alueelle tulee noin k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös : Matinkylän metroaseman lähialueilla maankäyttöä tehostetaan huolehtien alueen viihtyisyydestä ja palveluista. Suomenlahdentiestä suunnitellaan bulevardi, jota rakennuskantaa monipuolistavat asuinkorttelit reunustavat. Näistä saatavilla tuloilla mahdollistetaan muuta rakentamista. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös : Kaupungin elä ja asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle metroasemaa. Keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 96 Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös : Tiistilä II-asemakaavan käsittelyn yhteydessä linjattiin tarve riittävän laajan alueen asemakaavoituksen viemisestä eteenpäin ennen jatkokäsittelyä sekä esitettiin huoli Tiistinlaakson kadunvarren rakennusten massoittelun ja korkeuksien osalta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Aloite Tiistinlaakson asemakaavan muutosta asumiseen on hakenut Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskus myös yksityisten maanomistajien puolesta. Kalatorpanpuiston asemakaavan muutosta on hakenut tonttiyksikkö Alueen nykytila Alue on rakentamaton ja luonnontilainen kunnallistekniikkaa lukuun ottamatta. Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Yksityistä maanomistusta on Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteyksen kaakkoispuolella ja Kalastajantien länsipuolella. Alue rajautuu osittain rakennettuihin ja osittain suunniteltuihin kortteleihin tai alueisiin, tekeillä oleviin tai tuoreisiin kaavamuutosalueisiin sekä länsireunaltaan luonnontilaiseen alueeseen. Matinkylän metroasema sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, Tiistilän metrokuilu sijaitsee suunnittelualueella. Metrotunneli saattaa rajoittaa maanalaista rakentamista.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 96 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen keskellä kulkee Suomenlahdentie ja Kalastajantie. Kalastajantien ja Suomenlahdentien koilliskulmassa on Tiistilän metrokuilu ja alueiden poikki kulkee kevyen liikenteen väyliä. Suunnittelualueen luoteis- ja länsipuolella on Tiistinlaakso-niminen puisto ja puiston pohjoispuolella on rakennettuja pientalokortteleita ja yleisten rakennusten korttelialue. Suunnittelualueen ja pientaloalueen väliin on suunniteltu kevyen liikenteen yhteyttä. Kalatorpanpuiston pohjoispuolella sijaitsee rakennettuja asuintaloja. Suomenlahdentien eteläpuoliset alueet rajautuvat rakennettuihin kortteleihin ja katuihin. Maisema ja luonto Suunnittelualue rajautuu länsireunastaan Finnoon jokilaaksoon, joka on Espoon tärkeimpiä viheryhteyksiä merelle. Suunnittelualueen luontoarvoja on selvitetty Finnoon kaavoituksen yhteydessä ja Tiistinlaakson korttelialue on rajattu saatujen tietojen perusteella: linnustollisten arvojen ja liito-oravan ekologisen yhteyden turvaamiseksi alueen länsipuolelle on rajattu laaja suojavyöhyke. Suojavyöhykkeellä on sallittu myös virkistyskäyttöä. Tiistinlaakson alueella on osin pensoittunutta kosteikkoa ja osin kosteikon reunametsää. Pohjaveden pinta on ylimmillään 0,2 m etäisyydellä maanpinnasta ja suurin osa suunnittelualueesta on meritulvarajan alapuolella. Alue lukeutuu metsäalueeseen, jolla linnusto on tavanomaista. Alueella on tunnistettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Kalatorpanpuiston alueella, Suomenlahdentien eteläpuolella alue on osin tasaista ja osin jyrkästi etelään nousevaa puustoista rinnettä, jossa on avokallioalueita. Suomenlahdentien pohjoispuolen länsiosassa on pohjoiseen nouseva rinne sekä laaksomainen alueenosa, jonka keskellä on kallioinen kukkula. Alueella on tunnistettu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Liikenne Alueen läpi kulkee Matinkylän ja Finnoon yhdistävä alueellinen kokoojakatu Suomenlahdentie sekä pohjois-etelä -suuntainen alueellinen kokoojakatu Kalastajantie, joka suunnittelualueen pohjoispuolella alittaa Länsiväylän ja liittyy Kuitinmäentiehen. Nykyisiä asuinkortteleita palvelevat tonttikadut Leilitie sekä Kalaonnentie. Yleistä pysäköintiä on osoitettu Kalaonnentielle kadunvarsipysäköintinä. Suomenlahdentien eteläpuolella ja Kalastajantien molemmin puolin kulkee jalankulku- ja pyörätiet. Lisäksi kevyen liikenteen reittejä täydentävät puistoalueilla kulkevat reitit. Matinkylän metroasema sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella ja tuleva Finnoon metroasema länsipuolella noin 500 m - 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueella kulkee lukuisia bussilinjoja sekä nykytilanteessa, että Länsimetron liityntälinjaston ollessa käytössä.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 96 Liikenne aiheuttaa alueelle melua ja päästöjä. Nykytilanteessa melu ylittää asumiselle asetetut ohjearvot monin paikoin alueella. Maanomistus Tiistinlaakso: Kortteli ja sitä ympäröivät virkistysalueet ovat osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa. Katualueet omistaa Espoon kaupunki. Kalatorpanpuisto: Lounaisosan huoltoasemarakennusten korttelialue on yksityisomistuksessa, viher- ja katualueet omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakunta-, yleis- ja asemakaava Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen yhteydessä kulkee seutuliikenteen rata. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen vuonna 2010) suunnittelualue on osoitettu tiivis ja matala- asuntoalueeksi ja virkistysalueeksi. Yleiskaavaan on merkitty myös metroraiteen ohjeellinen sijainti ja katuja. Tiistinlaakson alueella: Finnoon osayleiskaavassa alueelle on osoitettu asuntoalue. Osayleiskaava on ollut valtuustossa Valitusten käsittely on kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Suomenlahdentie on kokoojakatu, jolla kulkee pyöräilyn laatureitti ja sen tuntumassa metrolinja. Länsipuolella on lähivirkistysalue, jolla huomioidaan alueen erityisten luontoarvojen säilyminen ja ekologisen yhteyden toimivuus. Alueelle rakennetaan pääulkoilureitti. Lähivirkistysalueen länsipuolella on linnuston suojelualue. Yleiskaavan mukaisuus ja perusteluja yleiskaavasta poikkeamiselle Suunnittelualue sijoittuu kahden metroaseman väliin Matinkylän keskustaan. Espoon eteläosien yleiskaavan virkistysaluetta otetaan kaavamuutoksella asumiseen Suomenlahdentien varrelta. Virkistysalue ei ole merkittävä virkistysalueverkoston kannalta. Aiemmissa asemakaavoissa näitä kadunvarren alueita oli varattu metron pintavaraukselle, mutta nämä varaukset jäävät tarpeettomiksi, koska metro toteutetaan tunnelissa. Asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan kokonaistavoitteiden mukainen. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita eri asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia sekä maanalaisia asemakaavoja: Tiistinniitty II, alue ; Tiistinniitty I, alue ; Finnoonkartanonkaarre, alue

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / ; Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli, alue ; Jousenpuiston- Matinkylän metrotunneli, alue ; Matinkylän keskus II-Matinkallio, alue (314060); Tynnyripuisto, alue ja Tiistilä II, alue Suomenlahdentien pohjoispuolella suunnittelualue on puistoaluetta, jolle on kaavoitettu joukkoliikennevaraus mahdollisesti maan pinnalla kulkevaa metroa varten. Kadun ylittävä jalankulkukatu on merkitty Kalaonnentien kääntöpaikan jatkeeksi. Suomenlahdentien eteläpuolella suunnittelualue on puistoaluetta ja huoltoasemalle varattua korttelialuetta, jonka kerrosluku on I 1/3 ja tehokkuus on e = 0.5. Kalastajantien länsipuolella olevalla alueella on puistoaluetta, katualuetta ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, joka vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavassa varattiin koulun korttelia varten. Sivistystoimella ei ole enää koulutarpeita tälle alueelle. Aluetta koskee metron maanalainen asemakaava. Tiistinlaakson asemakaava-alueelle on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja se on ollut nähtävillä Nähtävilläoloaikana on saatu mielipiteitä vajaat 20. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyden. Tiistinlaakson länsirajaan rajautuva Finnoon keskuksen asemakaavaehdotus hyväksyttiin lisäyksin kaupunkisuunnittelulautakunnassa nähtäville Se on nähtävillä Rakennuskielto Huoltoasemarakennusten korttelialueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten asti. Rakennuskielto on tullut voimaan ja sitä on jatkettu kerran. Kaavalliset tavoitteet ja sisältö Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueelle on tehty kaksi erilaista viitesuunnitelmaa, vaihtoehdot A ja B, joiden sisältö eroaa toisistaan. Molemmissa on haettu Suomenlahdentielle pääkatumaista ilmettä. Rakentamiseen käytettävät alueet ovat verrattain kapeita, siitä huolimatta on tavoiteltu rakentamisen tehokkuutta. Alueen pääkäyttötarkoituksena on asuminen. Lähimpänä Matinkylän keskusta sijaitseviin kortteleihin voidaan sijoittaa erityisasumista. Metrotunnelin ja metrokuilun sijaintia on huomioitu kellarien rakentamisessa ja kuilun läheisyydessä rakentamisen sijoittelussa ja

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 96 käyttötarkoituksissa. Tiistinlaakson alueen perustamisolot ovat heikot ja alimman rakentamisen ja pelastusreittien tason määrittää meritulvakorko. Tiistinlaakson alueella tutkitaan mahdollisuutta puurakentamiseen. Rakentamisen volyymi keskittyy Suomenlahdentien ja Kalastajantien varteen rajaten selkeästi katutilaa ja avautuen Finnoon jokilaakson suuntaan. Korttelin korkeimmat rakennukset sijaitsevat Suomenlahdentien varrella ja Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteysalueen tuntumassa. Vaihtoehdossa A on Suomenlahdentien kivijalkakerroksessa toiminnallista monipuolisuutta; palvelu-, liike- ja työtiloja. Vaihtoehdossa B on alueelle tuotu palvelu- ja liiketilaa, päiväkoti alueen lapsille Kalatorpanpuiston pohjoispäähän ja liiketilaa Suomenlahdentien aukion ympärille sekä Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteysalueelle. Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteys on kaupunkikuvallisesti merkittävä ja näkyvä paikka. Kaupunkitaiteen hyödyntäminen suunnittelussa tulee jatkossa tarkemmin tutkittavaksi. Luonto- olot, maisema ja viheralueet Alueella on kartoitettu liito-oravan esiintymistä ja tunnistettu liito-oravan elinympäristöjä. Jatkossa ollaan hakemassa Uudenmaan ELY-keskukselta poikkeamista liito-oravan suojelusta. Tällä tarkoitetaan liito-oravan ydinalueen hävittämistä suunnittelualueelta. Korttelit liitetään luontevasti ympäristön korkomaailmaan. Hulevesiä tarkastellaan tarkemmassa suunnittelussa. Meritulvakorko on huomioitu. Suomenlahdentien varrella on urbaani puistoalue, joka rajautuu pohjoisessa leikkipuistoon. Liikenne ja melusuojaus Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta metron vaikutusalueella ja lisätä metron käyttäjiä. Suunnittelussa huomioidaan sujuvat ja turvalliset yhteydet sekä Matinkylän että Finnoon metroasemille. Joukkoliikenteen sujuvuus varmistetaan. Suomenlahdentien eteläpuolelle osoitetaan pyöräilyn laatureitti, joka on osa Etelä-Espoon läpi kulkevaa Länsibaanaa. Suunnittelussa tarkastellaan myös pohjois-eteläsuuntaiset kevyen liikenteen reitit ja turvalliset ajoneuvoliikenteen risteämispaikat. Uusien asuinkorttelien pysäköinti pyritään sijoittamaan kansipihojen alle tai pysäköintitaloon. Yleistä pysäköintiä pyritään sijoittamaan katualueille. Ajoyhteydet pysäköintitiloihin osoitetaan nykyisten tonttikatujen kautta tai kokoojakaduilta keskitetyistä tonttiliittymistä, joiden sijoittamisessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Korttelien suunnittelussa huomioidaan liikenteen aiheuttamien päästöjen ja melun vaikutus alueella. Haitoilta suojaudutaan sijoittamalla oleskelupihat rakennusmassojen muodostamiin melukatveisiin ja asuintilat riittävän etäälle kaduista. Herkät kohteet pyritään sijoittamaan aivan alueen pohjoisosaan mahdollisimman kauaksi kokoojakaduista.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 96 Mitoitus Alueelle on tehty kaksi viitesuunnitelmaa, joissa molemmissa on rakennusoikeutta yhteensä noin k-m 2 : Vaihtoehdossa A on Tiistinlaakson alueella rakennusoikeutta reilut k-m 2 ja vaihtoehdossa B reilut k-m 2. Vaihtoehdossa A on Kalatorpanpuiston alueella rakennusoikeutta reilut k-m 2 ja vaihtoehdossa B reilut k-m 2. Selvitykset ja suunnitelmat Kalatorpanpuiston ja Tiistinlaakson viitesuunnitelmat, A-konsultit, työ kesken. Tiistinniitty I ja II, asemakaavamuutosalueiden viitesuunnitelmat, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja Ramboll Finland Oy, Tiistinniitty I ja II osallistumis- ja arviointisuunnitelman meluselvitys, Sito Oy, Matinkylä - Olari - välialueen kehittäminen, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Ramboll, Suomenlahdentien tilavaraussuunnitelma välillä Finnoo Matinkylä, WSP Finland Oy, Matinkylä - Olari välialueen kehittäminen, Liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut, Ramboll Oy 2012 Suomenlahdentien liito-oravaselvitys 2017, Ympäristösuunnittelu Enviro, työ kesken. Kalastajantien liito-oravaselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Suomenlahdentien ympäristön liito-oravaselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro, Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla, kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, Finnoon keskeisten viheralueiden periaatteellinen yleissuunnitelma, Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy, Marskiviholaisen populaatiokartoitus Espoon Suomenojalla 2012, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Suomenojan lintualue - Säilytettävän alueen rajaaminen linnuston perusteella, uusimman uhanalaisarvion mukainen päivitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Suomenojan tulvakartoitus ja tulvareittien selvitys, FCG Planeko Oy, Kalastajantien länsipuolen luontoselvitykset 2008, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen hakijalle on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 96 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tiedoksi - Asukastilaisuuden järjestäminen

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Lippajärvi, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue , 62. kaupunginosa Lippajärvi (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Aalto, puh Markus Pasanen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Lippajärven kaavamuutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7000, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Suvi Karhu ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että päätökseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu seuraavasti: kohteen toteutumisen ja rakentumisen jälkeen noin puolen vuoden - vuoden päästä tehdään samalle alueelle uusi parkkipaikkaselvitys ja selvitetään, miten hyvin aiempi tutkimus on mallintanut tulevaa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaan esittelijän ja jäsen Suvi Karhun ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 96 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Lippajärven kaavamuutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7000, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 3 166,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen, 4 päätti, että kohteen toteutumisen ja rakentumisen jälkeen noin puolen vuoden - vuoden päästä tehdään samalle alueelle uusi parkkipaikkaselvitys ja selvitetään, miten hyvin aiempi tutkimus on mallintanut tulevaa. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Lippajärvi, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Lippajärvi, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Lippajärvi, tapahtumaluettelo - Lippajärvi, kaavamääräykset - Lippajärvi, kaavakartta - Lippajärvi, ajantasa-asemakaava - Lippajärvi, havainnekuva - Lippajärvi, autopaikkaselvitys - Lippajärvi, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunkikuvaa kohentavalla ja hyvää asuinympäristöä luovalla tavalla. Kerrostalokorttelin rakennusoikeus kasvaa noin k-m 2. Kerroslukua korotetaan nykyisestä kahdesta kerroksesta neljään kerrokseen, kuitenkin niin, että alueen eteläosassa merkintä kahdesta kerroksesta säilytetään. Linnustajankujalta poistetaan merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta, jolloin kulku alueelle voidaan järjestää kahdesta liittymästä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan , että ennen hyväksymiskäsittelyä tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste, lähikatujen kadunvarsipysäköinnin tilanne ja käyttöaste sekä lähikiinteistöjen autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste. Tarpeen vaatiessa autopaikkojen kaavamääräystä tarkastellaan

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 96 hyväksymisvaiheessa tutkimuksen tulosten perusteella. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on laadittu autopaikkaselvitys kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Naapurikiinteistöjen autopaikkatilannetta tutkittiin kirjeitse lähetetyllä kyselyllä. Kadunvarsipysäköintiä tutkittiin maastokäynnein. Kohdealueella käytiin 10 kertaa eri viikonpäivinä ja kellonaikoina mahdollisimman kattavan aineiston aikaansaamiseksi. Kaavamuutosalueella on tällä hetkellä 78 autopaikkaa, joista noin 10 % on vapaana. Lähikiinteistöjen autopaikat ovat täydellä käyttöasteella ja osa asukkaista/vieraista pysäköi kadun varteen. Kadunvarsipysäköinti oli seurantajakson aikana Linnustajantien itäosan ja Linnustajankujan kohdalla lähes täydellä käyttöasteella. Linnustajantien eteläosan kadunvarsipysäköinti oli lähes käyttämätön. Tehdyn autopaikkaselvityksen perusteella kaavamääräyksiin ja merkintöihin ei esitetä muutoksia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Lippajärvi - Klappträsk, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7000, käsittää osan korttelia ja katualueen, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Alue sijaitsee Lippajärvellä Linnustajantien, Linnustajankujan sekä Lippajärventien rajaamalla alueella. Tontin 62028/1 omistaa VVO Kodit Oy. Katualueen omistaa Espoon kaupunki. Suunnittelualueella on tällä hetkellä neljä tiiliverhoiltua, kaksikerroksista kerrostaloa sekä kaksi autokatosta. Osassa rakennuksia asunnot on

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 96 rakennettu maanpäällisen kellarin / autotallin päälle, jolloin rakennuksen hahmo on kolmikerroksinen. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1975 ja ne ovat elinkaarensa päässä. Rakennuksissa on yhteensä 78 vuokraasuntoa. Rakennusoikeutta on käyttämättä 174 k-m 2. Kulku alueelle tapahtuu Lippajärventien kautta Linnustajantielle. Linnustajantien jatkeena oleva Linnustajankuja on päättyvä tonttikatu. Suunnittelualueen pysäköinti on järjestetty tontilla sekä Linnustajantien ja Linnustajankujan varressa sijaitsevilla kadunvarsipaikoilla. Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. Lippajärvi on pääasiassa pientalovaltainen asuinalue puistoineen, kouluineen ja päiväkoteineen. Alueella on myös asuinkerrostaloja, joihin kaavamuutosalue lukeutuu. Enimmäiskerrosluku Lippajärven alueella on kaksi (II). Osaan rakennuksista on rakennettu maanpäällinen kellari / autotalli, jolloin rakennuksen hahmo on kolmikerroksinen. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi -niminen asemakaava (lainvoimainen ). Tontti 62028/1 on siinä osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuusluvun e = 0.45 mukaan, joka kerrosalaksi muutettuna on noin m 2. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saadaan enintään 200 k-m 2 käyttää myymälätilaksi. Kerrosluku on kaksi (II). Kaavaan on merkitty ajoneuvoliittymäkielto Lippajärventielle. Kadunvastaisille rajoille on merkitty rakennusalanraja 6 metrin päähän tontin rajasta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka asuntoa kohden. Leikkitilaa on rakennettava vähintään 10 m 2 asuntoa kohden. Katualue on osittain merkitty yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. Kaavamuutosehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus ja saatiin kaksi lausuntoa ja yksi kannanotto.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 96 Muistutuksessa vastustetaan nelikerroksista rakentamista ja kiinnitetään huomiota liikenteen sekä jalankulun järjestämiseen. Kannanotto ja lausunnot saatiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Helsingin seudun liikenteeltä (HSL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos otti kantaa pelastusreittien ja nostopaikkojen sijaintiin. Muilta osin kaavamuutokseen ei ollut huomautettavaa. Kaavakarttaan ja -määräyksiin ei tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta. Uudisrakentamisella korvataan nykyiset huonokuntoiset rakennukset ja pyritään luomaan hyvää asuinympäristöä. Liikennejärjestelyjen toimivuutta parannetaan. Hakijan tavoitteena on korvata olemassa olevat huonokuntoiset rakennukset uusilla, esteettömillä ja asukkaiden laatuvaatimukset täyttävillä arkkitehtuuriltaan ja suunnitteluratkaisuiltaan korkealaatuisilla vapaarahoitteisilla vuokra-asunnoilla. Asuntojen lukumäärä kasvaa nykyisestä 78 asunnosta 130 asuntoon. Asuntojen keskipinta-alaa lasketaan nykyisestä lähes 70 neliöstä lähemmäs 50 neliön keskipintaalaa. Rakennusoikeutta ja kerroslukua korotetaan maltillisesti. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on m 2. Siitä noin 1,4 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja noin 760 m 2 katualuetta. Kokonaiskerrosala on k m 2, joka vastaa korttelitehokkuutta e = Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k m 2. Lisärakennusoikeutta on osoitettu 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Kaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on 130 asuntoa. Alueelle arvioidaan muuttavan noin 100 uutta asukasta. Korttelialueet Kortteli on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0.55 mukaan. Kerrosluku on alueen eteläosassa kaksi (II) ja muutoin neljä (IV) kerrosta. Asemakaavassa on 15 %:n lisärakennusoikeus mm. asuntojen ulkopuolisia varastoja, asukkaiden yhteistiloja sekä taloteknisiä tiloja varten. Alueelle on osoitettu kaksi erillistä pysäköimispaikkaa. Kulku pysäköimispaikoille tapahtuu Linnustajantieltä sekä Linnustajankujalta. Lippajärventien puoleiselle rajalle on merkitty ajoneuvoliittymäkielto.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 96 Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap asuntokerrosalan 80 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Lisäksi kaavassa on merkintöjä ja määräyksiä koskien hulevesiä, tulvariskiä, pihajärjestelyjä ja kasvillisuutta sekä melua. Liikenne Asemakaavan muutos mahdollistaa Linnustajankujan länsipään avaamisen autoliikenteelle, kun merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta poistetaan. Kun tämä uusi liittymä on rakennettu, toimii Linnustajantie ja Linnustajankuja niin sanottuna lenkkikatuna yhdistyen Lippajärventiehen kahdesta eri liittymästä. Muutos mahdollistaa alueen asukkaille toimivamman kulun Lippajärventielle ja vähentää liikenteen määrää Linnustajantiellä sekä Linnustajankujalla. Uuden liittymäpaikan kohdalla on nykyään keskisaarekkeellinen suojatie sekä bussipysäkki. Ne joudutaan liittymän mahdollisen toteuttamisen yhteydessä poistamaan ja siirtämään etelämmäksi Turuntien suuntaan. Vaihtoehto on myös se, että kyseinen pysäkki jäisi kokonaan pois eikä sitä korvattaisi. Suunnittelualuetta pohjoisesta, idästä ja etelästä rajaavilla Linnustajantiellä ja Linnustajankujalla on kadunvarsipysäköintiä. Lähin yleinen pysäköintialue sijaitsee noin 200 metriä alueen koillispuolella Fågelsångens-päiväkodin vieressä Kolkerannankujalla. Linnustajantien ja Kolkerannankujan välillä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu osuus, joten kulku LP-alueelle tapahtuu Kolkerannantien kautta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa, jolla tehdään tarvittavat muutokset katujärjestelyihin Linnustajankujalla sekä Lippajärventiellä. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 96 Päätöshistoria olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7000, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Suvi Karhu ehdotti jäsen Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava uusi päätöskohta: Nähtävilläolon aikana tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste, lähikatujen kadunvarsipysäköinnin tilanne ja käyttöaste sekä lähikiinteistöjen autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste. Tarpeen vaatiessa autopaikkojen kaavamääräystä tarkastellaan hyväksymisvaiheessa tutkimuksen tulosten perusteella. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula voidaanko esittelijän ehdotus ja jäsen Suvi Karhun tekemä lisäys hyväksytä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 96 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Lippajärven valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Lippajärvi - Klappträsk asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7000, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 nähtävilläolon aikana tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste, lähikatujen kadunvarsipysäköinnin tilanne ja käyttöaste sekä lähikiinteistöjen autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste. Tarpeen vaatiessa autopaikkojen kaavamääräystä tarkastellaan hyväksymisvaiheessa tutkimuksen tulosten perusteella. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kaupunkisuunnittelukeskus, laskutus

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / / Ylä-Soukka A, asemakaavan muutos, muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 33. kaupunginosa, Soukka Valmistelijat / lisätiedot: Aija Aunio, puh Kaisa Lahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ylä-Soukka A, asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ylä-Soukka A - Övre Sökö A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7055, 33. kaupunginosassa (Soukka), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin, jäsen Jukka Lahden ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa Soukan täydennysrakentamisen tavoitteita, visiota ja kaavamuutoskäytäntöjä koskevan kokonaissuunnitelman valmistelua lautakunnan käsiteltäväksi. Hyvillä Soukan ilmettä ja vetovoimaa edistävillä suunnitelmilla ja havainnollisilla esityksillä on saatavissa kaavamuutoksiin myös maanomistajien ja asukkaiden vahva tuki. Yksittäisiä kaavamuutoksia voidaan edistää nopeastikin, kun toteutumisedellytykset ovat olemassa. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään, että: Jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa liiketiloja rakennusten katutasoon.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 96 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus sekä puheenjohtaja Markkulan ja varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Ylä-Soukka A, asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ylä-Soukka A - Övre Sökö A asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7055, 33. kaupunginosassa (Soukka), alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 4 jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuutta sijoittaa liiketiloja rakennusten katutasoon, 5 korostaa Soukan täydennysrakentamisen tavoitteita, visiota ja kaavamuutoskäytäntöjä koskevan kokonaissuunnitelman valmistelua lautakunnan käsiteltäväksi. Hyvillä Soukan ilmettä ja vetovoimaa edistävillä suunnitelmilla ja havainnollisilla esityksillä on saatavissa kaavamuutoksiin myös maanomistajien ja asukkaiden vahva tuki. Yksittäisiä kaavamuutoksia voidaan edistää nopeastikin, kun toteutumisedellytykset ovat olemassa. Selvitetään mahdollisuutta sijoittaa liiketiloja rakennusten katutasoon. Liite Oheismateriaali 5 Ylä-Soukka A, mielipiteiden yhteenveto sekä lyhennelmät ja vastineet - Ylä-Soukka A, tapahtumaluettelo - Ylä-Soukka A, kaavamääräykset 1 - Ylä-Soukka A, kaavamääräykset 2 - Ylä-Soukka A, kaavakartta - Ylä-Soukka A, ajantasa-asemakaava - Ylä-Soukka A, havainnekuva

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 96 Selostus Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen Soukan tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä. Kaava-alue käsittää asuinkerrostalojen (AK5) korttelialueet sekä osa korttelista 33008, puistoa (PL1) sekä katualueita. Asemakaavan muutoksessa AK-korttelialueita tiivistetään ja laajennetaan kaupungin omistamalle puistoalueelle ja rakennusoikeutta nostetaan k-m 2, nykyisestä kerrosneliömetristä yhteensä kerrosneliömetriin. Korttelialueelle sijoitetaan 100 metron liityntäpysäköntipaikkaa autoille ja 70 paikkaa polkupyörille. Korttelin koilliskulmaukseen liityntäpysäköinnin sisäänkäynnin yhteyteen osoitetaan 700 m 2 suuruinen liiketila. Uusi rakentaminen sijoittuu Yläkartanontien varrelle jyrkkään rinteeseen. Rakennukset ovat korkeudeltaan pääosin 8- ja 13-kerroksisia. Paikoin rakennusmassa on madallettu 5- ja 6-kerroksiseksi olevaan rakennuskantaan sopeuttamiseksi ja varjostusvaikutusten vähentämiseksi. Kolme ensimmäistä kerrosta upotetaan rinteeseen ja sinne sijoitetaan autopaikat. Autopaikkamitoituksena asunnoille on käytetty 1 ap / 110 k-m 2. Nykyinen puistoalue, noin m 2, pienenee vajaaseen puoleen. Puistoalueella turvataan yleiskaavan mukainen virkistysyhteys sekä liito-oravien kulkuyhteys. Soukan keskustaan Kaskilaaksontielle, Yläkartanontielle ja Soukantielle on laadittu katujen yleissuunnitelma. Voimassa olevassa asemakaavassa Yläkartanontien katualueella sijaitseva kioski- / liikerakennus joudutaan muutettavassa asemakaavassa poistamaan liikennejärjestelyjen parantamiseksi. Kaava-alueeseen sisältyvillä kevytliikennekaduilla Kaskilaaksonkujalla ja Kaskilaaksonraitilla muutetaan nykyistä kaavamerkintää pyöräilyn ja tontille ajon sallivaksi.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 96 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ylä-Soukka A, asemakaavan muutos - Övre Sökö A, detaljplan, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7055, käsittää korttelin 33008, 33. kaupunginosassa Soukka, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Kaava-alue on kooltaan m 2. Alue rajautuu pohjoisessa Yläkartanontiehen, länsipuolelta Kaskilaaksontiehen ja etelässä Kaskivuorenkujaan sekä idässä tonttiin 33008/2 (Länsitorni). Korttelissa sijaitsee kaksi 4-kerroksista rakennettua asuinkerrostaloa ja korttelissa yksi 7-9-kerroksinen 1970 rakennettu asuinkerrostalo. Yläkartanontien varrella sijaitsee rakenteilla oleva, tulevan metron tekniikkakuilu. Puistoalue, Kartanonkallio, sekä rakentamaton osa korttelia ovat pääosin jyrkkärinteistä kalliometsää. Puiston länsiosan tasaisemmalla osalla kulkee Kaskilaaksontien suuntainen kevytliikenneyhteys. Kaava-alueen etelärajalla kulkevat Kaskivuorenraitti ja Kaskivuorenkuja kevytliikenneväylät. Korkeuseroa Yläkartanontien ja kevytliikenneväylien välillä noin m. Yläkartanontien katualueella sijaitsee 50 k-m 2 suuruinen myymälärakennus. Rakennuksella on määräaikainen lupa. Kaava-alueelle sijoittuu osia liito-oravan elinalueesta. Puistoalueella Kaskilaaksontien suuntaisesti kulkee lisäksi liito-oravan ekologinen yhteys. Yhteyden toimivuuden kannalta merkittävät puut on kartoitettu vuonna 2016.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 96 Korttelialueet, yhteensä m 2, omistaa Asunto Oy Espoon Lounaismeri, c/o SATO-Rakennuttajat Oy. Puiston, m 2, sekä katualueet omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM 2014) Soukka on osoitettu tiivistettävän taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Uudenmaan maakuntakaavassa (kokonaiskaava, vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 1., 3., tai (nähtävillä olleessa) ehdotuksessa 4. vaihemaakuntakaavaksi ei alueelle ole osoitettu varauksia. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A), jolla asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Itäisin osa kaava-alueesta on osoitettu keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C). Alueen länsireuna on yleiskaavassa virkistysaluetta, jonka läpi kulkee virkistysyhteys. Koilliskulman kautta kulkee varaus maanalaiselle raiteelle. Ylä- Soukka A asemakaavassa (hyv ) ja sitä koskevassa asemakaavan muutoksessa (hyv ) alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueet (AK5) ja Korttelin rakennusoikeus on k-m 2 ja enimmäiskerrosluku neljä (IV). Kortteliin rakennusoikeus on k-m 2 ja kerrosluku yhdeksän (IX). Kartanonkallio on osoitettu pääasiassa luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi PL1. Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli -asemakaava ulottuu alueen pohjois-osaan ja sitä koskee määräys: Metrotunnelia ja metrovarikkoa varten varattu maanalainen tila suojavyöhykkeineen, jossa on maanpintaan ulottuvia tiloja (Ma-LMA/p). Osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Valmisteluaineisto oli nähtävillä Asukastilaisuus pidettiin Mielipiteitä saapui määräaikaan mennessä 24 kpl. Lausuntoja tai kannanottoja ei saatu. Mielipiteistä noin puolessa (11 kpl) esitettiin kaavamuutoksen hylkäämistä. Muutosehdotuksia / -vaatimuksia esitettiin yhdeksässä mielipiteessä. Selkeästi myönteisiä mielipiteitä oli neljä, joista kolme sisälsi muutosehdotuksia. Muutosehdotuksissa vaadittiin ensisijaisesti rakennusoikeuden vähentämistä, talojen korkeuden madaltamista, puistoalueen säästämistä ja olevan rakennuskannan huomioimista suunnittelussa. Erityisesti huolta koettiin rakentamisen aiheuttamasta varjostuksesta naapurirakennuksiin. Lisäksi kioskin poistumista vastustettiin.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 96 Kaavaehdotuksessa on pyritty huomioimaan mielipiteitä siten, että varjostusvaikutuksen vähentämiseksi korttelin päämassaa on madallettu yhdellä kerroksella Yläkartanontien varrella, rakennusten väliin on jätetty näkymä- ja kulkuaukkoja ja rakennuksia on lovettu. Julkisivuarkkitehtuurissa ja on pyritty huomioimaan Soukan rakennuskannan ominaispiirteet. Rakennusten loveuksilla on runkosyvyyttä sovitettu oleviin kapearunkoisiin naapurirakennuksiin. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetaan rakennusalat viidelle uudelle asuinkerrostalolle. Neljä rakennuksista sijoittuu Yläkartanontien varrelle ja yksi Kaskilaaksontien suuntaisesti puiston laidalle. Rakennukset upotetaan rinteeseen siten, että paikoitustilat, jotka sijaitsevat kolmessa ensimmäisessä kerroksessa (Kaskilaaksontien varrella kahdessa kerroksessa), sijoittuvat pääosin maan alle. Metron tekniikkakuilu sijoittuu Yläkartanontien varrelle osin asuinrakennuksen rungon sisään, mutta toteutetaan erillisenä runkona. Tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet tarkennetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Katujen suuntaan rakennukset ovat pääosin 8-kerroksisia, paitsi Yläkartanontien molemmissa päissä 13-kerroksia. Neljännen kerroksen tasolla sijaitsevan sisäpihan suuntaan rakennusten päämassat ovat 5- ja 10-kerroksisia, mutta osia rakennuksista on madallettu yleisvaikutelman keventämiseksi, varjostusvaikutusten vähentämiseksi sekä sovittamiseksi olevaan rakennuskantaan. Lisäksi etelään suuntautuvia julkisivuja on madallettu kerroksella ja ylimpiin kerroksiin on sijoitettu oleskeluterasseja. Julkisivuja koskevissa kaavamääräyksissä on huomioitu rakentamisen sopeuttaminen Soukan nykyiseen rakennuskantaan ja identiteettiin. Julkisivut on kaavamääräyksissä määrätty toteutettavan betonista ja piha-alueet on määrätty toteutettavaksi mahdollisimman luonnonmukaisina. Laaditun korttelisuunnitelman mukaan uudisrakentaminen toteutetaan nk. Bertta-konseptilla. Mitoitus Uutta rakennusoikeutta osoitetaan k-m 2 asumiselle ja 700 k-m 2 liiketilalle. Kaupungin omistamalle alueelle tästä sijoittuu noin puolet. Yhteensä rakennusoikeutta on k-m 2. Korttelitehokkuudeksi (e) muodostuu noin Uusia asukkaita arvioidaan muuttavan noin 600 (1 as / 40 k-m 2 ). Kaava-alueella asuu tällä hetkellä 350 asukasta. Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueelle ei tule uusia katuja. Pysäköintitiloista liitytään Yläkartanontiehen kahden tonttiliittymän kautta. Liikenne-ennusteen mukaan Yläkartanontien liikennemäärät vuonna 2040 ovat kohtuulliset,

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / ajoneuvoa arkivuorokautena, joten uudet tonttiliittymät eivät aiheuta kadulle toimivuusongelmia. Joukkoliikenne hoidetaan busseilla siihen asti, kunnes metroliikennettä jatketaan Kivenlahteen. Lähimmät bussipysäkit ovat suunnittelukohteen välittämässä läheisyydessä Yläkartanontiellä. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 ap / 110 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 100 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava 1 pp / 40 k-m 2. Kohteeseen tulee metron liityntäpysäköintiä 100 ap rakennuksen pohjakerrokseen sekä liityntäpyöräpaikkoja 72 kpl. Yleistä pysäköintiä on lähialueen tonttikaduilla Kaskilaaksontiellä, Yläkartanonkujalla, Yläkaupinkujalla sekä Soukankaarella. Lisäksi Yläkartanontielle tulee muutamia pysäköintipaikkoja lähinnä saattoa ja huoltoa varten. Soukan tulevan metroaseman alueelle on laadittu katujen yleissuunnitelma (Ramboll Oy 2017). Vaikutukset ihmisten elinoloihin Liikennevaikutusten lisäksi uudisrakentaminen aiheuttaa jonkin verran varjostusvaikutuksia Yläkartanontien pohjoispuolelle aamupäivisin ja länsipuolelle, Yläkartanontie 28:n kiinteistöön iltaisin. Myönteisinä vaikutuksina voidaan pitää asukkaiden lisääntymisen vaikutusta palvelujen pysymiseen ja kehittymiseen, asuin- ja katurakentamisen tuomaa uutta ilmettä alueelle. Vaikutukset virkistys-, luonto- ja maisema-arvoihin Liito-oravien yhteyden kannalta merkittävät puut on huomioitu ja osoitettu säilytettäväksi asemakaavaehdotuksessa. Yhteyden kannalta tarvittavat täydennysistutukset on huomioitu kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa ja ne toteutetaan katurakentamisen yhteydessä. Rakentaminen lohkaisee puistoaluetta puolen hehtaarin verran, noin m 2. Puistoalueen kautta tulee kuitenkin edelleen kulkemaan metsäinen virkistysreitti, jota pitkin kaava-alueelta on suora yhteys alueen eteläpuolella, noin metrin etäisyydellä sijaitsevaan laajaan puistoalueeseen, Soukanpuistoon. Kevytliikenneyhteyksiä parannetaan katurakentamisen yhteydessä katujen yleissuunnitelman mukaisesti. Nykyinen jylhä kalliorinne Kaskilaaksontien ja Yläkartanontien kulmassa tulee pääosin häviämään. Suunnitelmassa on piha-alueella määrätty säilytettäväksi nykyistä kalliometsää niillä alueilla, joita ei tarvita kulkuteiksi, leikki- tai oleskelualueiksi tai hulevesien käsittelyyn. Uudisrakentaminen tulee näkymään kaukomaisemassa. Uudisrakennusten korkeimpien, 13-kerroksisten osien ylin korkeus (+ 65.3) nousee 1.6 m

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / 96 länsitornin ja Itätornien ylimmän korkeuden (+ 63.7) yläpuolelle, jolloin suurmaisemassa ne hahmottuvat samankorkuisina. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Korttelisuunnitelma Asemakaavamuutosehdotukseen liittyy 7.4. päivätty korttelisuunnitelma sekä hulevesiselvitys. Perittävät maksut Hakija on maksanut ( ) asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, kannanottopyyntö - HSY Vesi, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, kannanottopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, kannanottopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, Kaavoitusasiat/E7, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kivenlahden metrokeskus, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 34. kaupunginosa Espoonlahti, 42. kaupunginosa Saunalahti Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Juhani Lehikoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kivenlahden metrokeskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kivenlahden metrokeskus - Stensviks metrocentrum asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7030, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti) ja 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako, 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Paula Pöntynen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 ). Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - lisätään rajaan kiinni-nuolet korttelin pohjoissivun pysäköintilaitoksen rakennusalalle (LPA-1) ja siihen rajautuville asuinkerrostalojen rakennusaloille, jotta kaavassa osoitettu rakennusten muotoilu tulisi sitovaksi liitteen Mielipiteiden yhteenveto ja vastineet kappaleen 4. Liikenteen melu ja ilmanlaatu ensimmäisen vastinekohdan ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Asemakaavoituksessa suunnittelun ohjeena toimivat HSY:n määrittelemät ilmanlaatuvyöhykkeet. Metrokeskuksen asemakaavassa asuinrakentamisen ja päiväkodin sijainneissa on huomioitu HSY:n

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 48 / 96 ilmanlaatuvyöhykkeiden minimietäisyydet asuinrakennuksille ja herkille kohteille. Etäisyydet perustuvat noin moottoriajoneuvon arkivuorokautiseen liikenteeseen. Tarkennetussa ennusteessa Länsiväylän liikennemäärän on arvioitu vuonna 2040 olevan noin ajoneuvoa arkivuorokautta kohti. - listatekstin selostusosaan sijaintikartan jälkeinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kivenlahden metrokeskus - Stensviks metrocentrum, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7030, käsittää korttelit 34015, 34016, ja osan korttelia 34029, virkistys-, erityis-, liikenne-, katu- ja torialueet, muodostuu uusi kortteli 34006, sitova tonttijako kortteliin kaupunginosassa (Espoonlahti) ja liikennealueen, 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta 4, joka kuuluu seuraavasti: 4 Kehottaa nähtävillä oloaikana tutkimaan kävely-ympäristön elävöittämistä lisäämällä kaupallisia ja liiketiloja kävelyraitin varrelle sekä tarkistamaan kaavamääräyksiä siten, että kävely-ympäristöstä tulee vaihteleva ja mielenkiintoinen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja varapuheenjohtaja Louhelaisen ehdotukset hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kivenlahden metrokeskuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Kivenlahden metrokeskus - Stensviks metrocentrum asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7030, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti) ja 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue Muutokseen sisältyy sitova tonttijako,

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 49 / 96 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kehottaa nähtävillä oloaikana tutkimaan kävely-ympäristön elävöittämistä lisäämällä kaupallisia ja liiketiloja kävelyraitin varrelle sekä tarkistamaan kaavamääräyksiä siten, että kävely-ympäristöstä tulee vaihteleva ja mielenkiintoinen. Liitteet 6 Kivenlahden metrokeskus, mielipiteiden yhteenveto ja vastineet 7 Kivenlahden metrokeskus, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet Oheismateriaali Selostus - Kivenlahden metrokeskus, tapahtumaluettelo - Kivenlahden metrokeskus, kaavamääräykset 1 - Kivenlahden metrokeskus, kaavamääräykset 2 - Kivenlahden metrokeskus, kaavakartta - Kivenlahden metrokeskus, ajantasa-asemakaava - Kivenlahden metrokeskus, havainnekuva 1 - Kivenlahden metrokeskus, havainnekuva 2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset kaupunkimaisen ja toiminnallisesti monipuolisen paikalliskeskuksen toteuttamiselle Kivenlahdessa metron läntisen pääteaseman lähiympäristössä. Kaavan ratkaisuilla huomioidaan Kiviruukin alueen kehittäminen ja kytkeytyminen metron kehityskäytävään tulevaisuudessa muun muassa lisäämällä ja uudistamalla kulkuyhteyksiä Länsiväylän alitse. Asemakaavalla tavoitellaan Kivenlahden luonnetta täydentävää keskustamaista aluetta, jolle korkea rakentaminen ja julkisten kaupunkitilojen muodostama paikkojen verkosto luovat identiteetin. Alueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja noin uudelle asukkaalle. Uusi liikekeskus, kivijalkaliiketilat sekä toimitilat, liikuntakeskus ja hotelli luovat edellytyksiä monipuolisille kaupallisille ja muille palveluille sekä työpaikoille. Asemakaavalla varaudutaan metron liityntäpysäköinnin järjestämiseen. Kivenlahdentie siirretään uudeksi katuyhteydeksi Länsiväylän viereen. Kauklahdenväylä muutetaan katualueeksi. Kivenlahdentorin itälaidalla sijaitseva Merivirta 3-5:n liikekortteli uudistuu. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2, jolloin kokonaisrakennusoikeus on k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti on selvitetty kaava-alueen viereisten taloyhtiöiden kiinnostusta täydennysrakentamiseen; seitsemän asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä ilmoitti kiinnostuksestaan. Kivenlahden keskustan ja rannan väliselle alueelle on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta Kivenlahden täydennysrakentamisen tarkastelu (WSP Finland Oy 2016) tukemaan täydennysrakentamisen jatkosuunnittelua.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 50 / 96 Kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi SRV Yhtiöt Oyj:lle ja VVO-Yhtymä Oyj:lle (nykyisin Kojamo Oyj) Kivenlahden metrokeskuksen alueen suunnittelua varten. Suunnitteluvarausta jatkettiin päätöksellä saakka. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kivenlahden metrokeskus - Stensviks metrocentrum, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7030, käsittää korttelit 34015, 34016, ja osan korttelia 34029, virkistys-, erityis-, liikenne-, katu- ja torialueet, muodostuu uusi kortteli 34006, sitova tonttijako kortteliin kaupunginosassa (Espoonlahti) ja liikennealueen, 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Suunnittelualueen keskeisin osa sijaitsee Kivenlahden keskustan ja Länsiväylän välisellä alueella Kivenlahdentien molemmin puolin. Lisäksi alueeseen kuuluu Länsiväylän ja Kauklahdenväylän tiealueita niiden eritasoliittymän tuntumassa. Suunnittelualue on rakentamatonta lukuun ottamatta Merivirta 3-5:n kahta 3-kerroksista liikerakennusta ja pysäköintitaloa. Kivenlahdentien ja Meripoijun välissä sijaitsevat pysäköintialueet on osoitettu asemakaavaalueen ulkopuolisten kiinteistöjen käyttöön. Kaksi metron työmaa-aluetta hallitsevat suurelta osin suunnittelualuetta. Alueen länsiosassa on harvapuustoinen kalliokukkula ja itäosassa metrotyömaan ympärillä puistoa. Kivenlahdentie on työmaiden vuoksi katkaistu liikenteeltä.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 51 / 96 Kivenlahden lähiö on rakentunut suunnittelualueen ja merenrannan väliselle alueelle 1970-luvulta lähtien. Ala-Kivenlahden alueen rakennuskanta koostuu suurelta osin 3-5-kerroksista lamellikerrostaloista, jotka muodostavat tiiviin ja kaupunkimaisen katukuvan. Alueelle oman leimansa luovat kolme korkeaa, kerroksista asuintornirakennusta. Asemakaava-alueen tuntumassa sijaitsee sekä julkisia että kaupallisia palveluita kuten terveysasema, apteekki, kirjasto ja ostoskeskus päivittäistavarakauppoineen. Suunnittelualue on Espoon kaupungin, Liikenneviraston, Asuntosäätiön kiinteistöt Oy:n sekä yksityisten kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) sekä Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja Länsiväylä moottoriväyläksi. Suunnittelualueen eteläosaa sivuaa maanalainen raideyhteys. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on vireillä. Espoon eteläosien yleiskaavassa (v. 2010) suunnittelualue on osoitettu Kivenlahdentien eteläpuolella asuntoalueeksi sekä keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi, jolle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi, jolla on varaus joukkoliikenteen varikkoalueelle. Maanalaiselle raiteelle on osoitettu kaksi ohjeellista linjausta. Kivenlahdentie ja Kivenlahdenkatu ovat pääkatuja ja Länsiväylä moottoritie. Alueella on vireillä Kivenlahden osayleiskaava. Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue on asemakaavoittamaton. Muutoin alueella on voimassa vuosina vahvistettuja asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. Niissä alue on osoitettu muun muassa julkisten lähipalvelujen, liikerakennusten ja autopaikkojen korttelialueiksi, katu- ja maantien alueiksi, puistoksi sekä suojaviheralueeksi. Lisäksi alueella on voimassa metron rakentamisen mahdollistava, vuonna 2013 hyväksytty maanalainen asemakaava. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 11 kappaletta. Lausuntoja saatiin kaksi kappaletta. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota muun muassa: - kiinnostavan ja vaihtelevan kaupunkimaisen ympäristön muodostumiseen - monipuolisiin toimintoihin ja niiden sijaintiin

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 52 / 96 - rakentamisen korkeuteen ja varjostuksiin - jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen - pysäköinnin järjestämiseen - liikenteen meluun ja hiukkaspäästöihin - alueen palveluiden ja työpaikkojen lisäämiseen - sosiaalisiin kysymyksiin Keskustelu- ja tiedotustilaisuus järjestettiin Osallistujat nostivat tilaisuudessa esille muun muassa korkean rakentamisen (puolesta ja vastaan), Kivenlahden identiteetin ja tunnelman säilyttämisen, palveluiden parantamisen, turvallisen ympäristön luomisen sekä työpaikkojen lisäämisen. Osallisten palautetta on huomioitu kaavaehdotuksen valmistelussa. Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavaratkaisu poikkeaa yleiskaavasta laajentaen yleiskaavan keskustatoimintojen aluetta luoteeseen metrosisäänkäynnin yhteyteen osoitetun keskustatoimintojen korttelialueen (C-1) myötä. Kaupungin tavoitteena on tehostaa maankäyttöä metron kehityskäytävän ja erityisesti metroasemien tuntumassa, joten on myös perusteltua lisätä näiden alueiden kaupallisten palveluiden tarjontaa asukasmäärän kasvaessa. Kaupalliset palvelut seuraavat siis infrastruktuurin muutosta. Kivenlahdessa tuhannen liityntäpysäköinnin autopaikan ratkaiseminen onnistuu läntisen sisäänkäynnin läheisyyteen, jolloin kaupalliset palvelut on sijoitettu siten, että ne palvelevat myös liityntäpysäköinnin käyttäjiä. Kaupan sijainti liityntäpysäköinnin yhteydessä mahdollistaa eri käyttötarkoitusten keskinäisen vuorottaiskäytön. Lisäksi sijoittamalla kaupalliset palvelut ja liityntäpysäköinti alueen länsiosaan voidaan asumiselle osoittaa laaja yhtenäinen korttelialue riittävän kaukana liikenteen aiheuttamista meluista ja päästöistä. Asemakaavoitukseen liittyen on laadittu kaksi kaupallista selvitystä: Kivenlahden metrokeskuksen kaupallinen selvitys (Ramboll Finland Oy 2016) ja Länsimetron jatkealueen kaupallinen tarkastelu (Ramboll Finland Oy 2017). Lisäksi kaupallisten palveluiden määrästä ja sijoittumisesta on neuvoteltu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan liiton kanssa. Selvitysten mukaan Kivenlahden kaupallisten palveluiden määrää voidaan lisätä merkittävästi. Vaikutuksiltaan paikallisen kaupan määrä Kivenlahdessa voi olla selvitysten mukaan enintään k-m 2, vaikka määrä ylittääkin seudullisuuden rajan. Asemakaavassa osoitettu kaupan määrä on yhteensä noin k-m 2. Selvityksissä on huomioitu Kiviruukin alueen kehittäminen asuin- ja työpaikka-alueena, mutta jo nykytilanteessa Kivenlahden kaupallisten palveluiden määrä on alimitoitettu ja kestäisi suuremmankin lisäyksen. Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavaratkaisulla tiivistetään kaupunkirakennetta ja jatketaan Kivenlahden kaupunkimaista luonnetta. Tehokas maankäyttö keskittyy Länsiväylän ja Kivenlahden nykyisen keskustan väliselle alueelle metron sisäänkäyntien lähiympäristöön. Tilallisesti vaihteleva julkisten kaupunkitilojen sarja kytkee uuden ja olevan

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 53 / 96 kaupunkirakenteen toisiinsa sekä muodostaa laajan kävelykeskustan Kivenlahdentorin, metroaseman sisäänkäyntien ja Kiviruukin välille. Kivenlahti on Espoon korkean rakentamisen periaatteissa määritelty hyvin korkean rakentamisen tavoitealueeksi. Kaava-alueelle suunnitellut kolme kerroksista asuintornia ja 22-kerroksinen hotelli muodostavat olemassa olevien tornien kanssa korkeiden rakennusten itälänsisuuntaisen sommitelman. Hotellitorni toimii maamerkkinä lännen suuntaan. Alueen tuulisuusselvityksessä on esitetty alueen tuulisimmat kohdat ja keinoja hillitä tuulen vaikutusta. Kaavamääräyksissä on huomioitu tuulisuus. Asemakaavalla luodaan edellytykset uusille työpaikoille ja parannetaan siten Suur-Espoonlahden alueen työpaikkaomavaraisuutta sekä Kivenlahden palveluiden tarjontaa ja monipuolisuutta. Liiketilat ja palvelut keskittyvät keskustatoimintojen korttelialueelle (C-1, kortteli 34015) liikekeskukseen läntisen metrosisäänkäynnin yhteyteen. Toimitilojen korttelialueelle (KTY-1, kortteli 34006) saa toimitilojen lisäksi toteuttaa hotellin sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Liike-, palvelu- tai työtilat raittien ja aukioiden varsilla rakennusten kivijalassa elävöittävät jalankulkuympäristöä. Myös Merivirta-kortteliin osoitetaan liiketiloja Kivenlahdentorin elinvoimaa tukemaan. Keskustatoimintojen korttelialueelle liikekeskuksen kylkeen sijoittuu kaksi asuintornia (ak). Merkittävä osa uusista asuinkerrostaloista tulee sijoittumaan itäosan asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK, kortteli 34028). Sen pohjoisosan nauhamainen, 5-12-kerroksisten lamellikerrostalojen rivistö muodostaa kiinnostavan, omaleimaisen ilmeen Länsiväylän suuntaan sekä suojaa asuinkorttelin rakennuksia ja piha-alueita Länsiväylän liikenteen melulta. Merivirta-kortteli (AK, osa korttelia 34029) uudistuu, mutta oleva pysäköintilaitos säilyy. Sen päälle voidaan toteuttaa kaksikerroksinen useamman asunnon asuinrakennus (as / LPA-A). Kaupunkiympäristön yleisilme tulee olemaan vaalea. Liikenne ja pysäköinti Kaavaratkaisun ja suunnittelun lähtökohtana on ollut Kivenlahdentien siirtäminen Länsiväylän viereen. Tämä uusi katuyhteys on nimetty Höyrylaivantieksi. Länsiväylän alittaa uusi ajoneuvoliikenteen alikulku, Ruukinmäenportti, joka muodostaa Kivenlahden ja Kiviruukin välille suoran yhteyden sekä erottaa paikallisliikenteen Länsiväylän pitkän matkan liikenteestä. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan. Länsiväylän alittava nykyinen ahdas alikulku uudistuu väljäksi aukiomaiseksi kaupunkitilaksi ja pyöräilyn laatureitti johdetaan suunnittelualueen läpi metroaseman sisäänkäyntien editse. Kivenlahden metroaseman yhteyteen on länsimetron suunnitelmissa osoitettu sen suurin yksittäinen liityntäpysäköintikeskittymä. Pysäköinnin toimivuuden turvaamiseksi asemakaavassa varaudutaan liityntäpaikkojen

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 54 / 96 sijoittumiseen useaan pysäköintilaitokseen metroaseman läheisyydessä. Liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi laitoksiin on useampi mahdollinen ajoyhteys. Länsimetron hankesuunnitelman mukaisista tuhannesta liityntäpysäköintipaikasta asemakaava-alueella tulee toteuttaa vähintään 600 paikkaa. Liityntäliikenteen linja-autopysäkkien sijainti Höyrylaivantien varrella liikekeskuksen pohjoispuolella turvaa sujuvat vaihtoyhteydet joukkoliikennevälineestä toiseen. Osa suunnittelualueella sijaitsevista, kaava-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen käytössä olevista pysäköintipaikoista osoitetaan alueelle rakennettaviin uusiin pysäköintilaitoksiin. Meripoijun ja Meriusvan kulmauksessa sijaitseva, kannelle ja maan alle sijoittuva pysäköintilaitos säilyy, kuitenkin siten, että kannen länsipäädystä lohkaistaan kymmenisen paikkaa yleiseksi alueeksi. Kaupungin tonttiyksikkö käy neuvotteluja asemakaava-alueeseen liittyvistä pysäköintiratkaisuista. Yleinen pysäköinti tapahtuu katujen varsilla ja pysäköintilaitoksissa. Osa asemakaava-alueesta sijoittuu liikenteen melualueelle. Kaava-alueen pohjoisreunan rakennukset torjuvat melua kortteleiden ja asuinrakennusten julkisivujen ja ulko-oleskelualueiden osalta. Alueen toteuttaminen vaiheittain on mahdollista ilman, että valtioneuvoston asettamat melutason ohjearvot ylittyvät. Asuinrakentamisen ja päiväkodin sijainneissa on huomioitu HSY:n ilmanlaadun minimietäisyydet. Mitoitus Suunnittelualueen laajuus on yhteensä noin 19,4 ha, josta noin 8 ha osoitetaan Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liikenteen tarpeisiin. Rakennusoikeutta asemakaava-alueella on yhteensä k-m², josta asuntoja on k-m 2, liike-, palvelu- ja toimistorakentamista liikekeskuksessa k-m 2, muita liiketiloja k-m 2 ja toimitiloja sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tiloja k-m 2. Hotellin rakennusoikeus on k-m 2 ja päiväkodin 950 k-m 2. Korttelien tehokkuudet vaihtelevat 1,0:n ja 3,1:n välillä. Asemakaava-alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Asuinrakennusoikeus vastaa noin uutta asukasta. Muu rakennusoikeus vastaa vähintään 500 työpaikkaa. Asemakaava-alueen asukasmäärän lisäys ei muodosta tarvetta uudelle peruskoululle, vaan uudet oppilaat voidaan sijoittaa alueen muihin kouluihin. Korttelin koillisosaan, itäisen metrosisäänkäynnin viereen on varattu rakennusala neljäryhmäiselle päiväkodille. Sitova tonttijako Asemakaavassa on osoitettu sitova tonttijako kortteliin

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 55 / 96 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Kaavataloudelliset vaikutukset Kaupunki saa Kivenlahden metrokeskuksen asemakaava-alueelta maanmyyntituloja, maanvuokratuloja ja maankäyttösopimuskorvausta. Arvioidut maanmyyntitulot, vuokratonttien pääoma-arvot ja sopimuskorvaustulot kaupungille kaava-alueelta ovat yhteensä noin miljoonaa euroa. Tulolaskelmassa on huomioitu ARA-tonttien luovutus valtion tukemaan asuntotuotantoon markkinahintaa alemmalla hinnalla. Tontinluovutustulojen kassavirrassa tulee huomioida, että noin puolet asuntotonteista luovutetaan vuokraamalla, jolloin tulot kertyvät kaupungille pitkän aikavälin kuluessa. Metrokeskuksen asemakaavan tuloilla kyetään kattamaan asemakaavan aiheuttamat kunnallistekniikan toteutuskustannukset sekä osa Kiviruukin alueen kehitystä palvelevien Länsiväylän uusien alikulkujen kustannuksista. Asemakaava-alueella sijaitsevien nykyisten asukaspysäköintipaikkojen korvaaminen pysäköintilaitoksiin rakennettavilla paikoilla on huomioitu kaavataloudellisissa vaikutuksissa. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet ja asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahdenpuiston asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 56 / 96 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen kytkeytyminen Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan tutkitaan. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. 1.3 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. 1.4 Liikenteelliset tavoitteet Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja.

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 57 / 96 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - lisätään uusi päätösklemmi, joka kuuluu seuraavasti: ennen kaavaalueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista. -kaava-alueen nimeksi muutetaan: Kivenlahden metrokeskus. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että - muutetaan päätösklemmin kohta 1.1, Toiminnalliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.2, Kaupunkirakenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.3, Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 58 / 96 ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. - muutetaan päätösklemmin kohta 1.4, Liikenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti: Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Pöntynen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen ja jäsen Klar-Nykvistin tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Louhelainen niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 59 / 96 sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linjaautoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen. 1.2 Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. 1.3 Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. 1.4 Liikenteelliset tavoitteet Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linjaautoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 60 / 96 pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja. 2 järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Paula Pöntysen. 3 ennen kaava-alueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista. Kaava-alueen nimiksi muutetaan Kivenlahden metrokeskus. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Kirkkonummen kunta, lausuntopyyntö - TUKES, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö - Länsimetro Oy, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - Uudenmaan liitto, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Tilapalvelut -liikelaitos, kannanottopyyntö - Espoon ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 61 / / Reelinkirinne, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 42. kaupunginosa Saunalahti Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh Kaisa Lahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Reelinkirinne - Relingsbrinken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7040, 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue , 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Reelinkirinne, tapahtumaluettelo - Reelinkirinne, kaavamääräykset - Reelinkirinne, kaavakartta - Reelinkirinne, ajantasa-asemakaava - Reelinkirinne, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on keskittää asuinkorttelin nykyinen rakennusoikeus korttelin itäosaan, koska asemakaavan mukaista rakentamista ei voida toteuttaa korttelissa havaitun liito-oravien ydinalueen vuoksi. Rakennusmassoittelua tehostetaan korttelin itäpäässä kerrosalaa lisäämättä. Korttelia laajennetaan hieman nykyisen virkistysalueen puolelle ja osa nykyisestä korttelista, jossa liito-oravahavainnot on tehty, muutetaan virkistysalueeksi. Kaavamerkintä muutetaan asuinrakennusten korttelialueesta (A) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelin pinta-ala pienenee. Asemakaavan muutoksella kerrosala pysyy nykyisellään k-m 2 :ssä.

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 62 / 96 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Reelinkirinne - Relingsbrinken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7040, käsittää korttelin 42215, 42. kaupunginosassa Saunalahdessa, alue Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Sato Oyj (kaavoitushakemus ). Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä sekä Espoon kaavoituskatsauksessa Asemakaavan muutosalue on Sato Oyj:n ja Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytila Kaavanmuutoksen kohteena oleva kortteli on nykyisin rakentamatonta sekametsää Kummelivuoren pohjoisrinteessä. Korttelia ympäröivät pohjoispuolella katualue ja eteläpuolella rinnemetsäinen lähivirkistysalue. Korttelin länsiosassa on havaittu liito-oravan ydinalue eli liito-oravan elinympäristön eniten käytetty osa. Kaavanmuutosalueen pohjois- ja länsipuolella on asuinkerrostalokortteleita, joille kaavoitetuista rakennuksista on toteutettu osa ja osa on suunnitteluvaiheessa. Itäreunalla alue rajautuu Kauklahdenväylän suojaviheralueeseen. Alueen läheisyydessä sijaitsee palvelukeskittymä, johon sisältyvät peruskoulu ja päivittäistavarakauppa Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka pohjoispuolelle on merkitty viheryhteystarve. Suunnittelualue sijaitsee ominaisuuksiltaan arvokkaalla pohjavesialueella, ja sitä koskevat

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 63 / 96 toimenpiteet on maakuntakaavan mukaan suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään ja alueen lähistölle on esitetty metroa varten varattu liikennetunneli. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen ) kaavanmuutosalueen länsiosa on varattu asuntoalueeksi, jolle sijoitetaan ensisijaisesti tiivistä ja matalaa asuntorakentamista (A2). Lisäksi suunnittelualue liittyy virkistysalueeseen (V), alueen eteläpuolella sijaitsevaan Kummelimetsään. Suunnittelualueen luoteispuolelle, sen välittömään läheisyyteen on merkitty keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue (C) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Laadittu asemakaavan muutos vastaa yleiskaavan yleisperiaatetta (asuminen) ja on sisällöltään lainvoimaisen yleiskaavan jälkeen laadittujen asemakaavan muutosten hengen mukainen. Asemakaavan muutosalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Saunalahdenportti (421100), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää Kummelimetsän lähivirkistysaluetta. Saunalahdenportti, muutos (421103), joka on tullut lainvoimaiseksi Asemakaava sisältää asuinrakennusten korttelin (A-1) sekä virkistysaluetta (VL-1). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma nimellä Saunalahdenportti (Reelinkikatu), joka on päivätty ja joka oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Asukastilaisuutta ei ole pidetty. Nähtävillä olon aikana ei saatu yhtään mielipidettä. Lausuntoja ja kannanottoja ei pyydetty. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on ollut asuinrakennusten korttelista A tehdyt liito-oravahavainnot ja sen eteläisimpään osaan muodostunut liito-oravien elinpiirin ydinalue, jotka estävät asemakaavanmukaisen rakentamisen alueella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan korttelin rakennusmassojen siirtäminen pohjoisemmaksi, mahdollistamalla kahden 5-kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen Reelinkikadun eteläreunalle. Nykyisessä asemakaavassa on osoitettu rakennusalat viidelle 3-kerroksiselle asuinrakennukselle. Rakentamisen painopistettä siirretään kaava-alueen

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 64 / 96 itäiseen osaan jolloin uudet kerrostalot muodostavat kokonaisuuden rakenteilla ja suunnitteilla olevan korttelin kanssa. Nykyistä korttelialuetta pienennetään sen länsipäässä ja muutetaan osaksi Kummelimetsän virkistysaluetta (VL-1). Tälle alueelle osoitetaan asemakaavassa liito-oravan elinpiirin suojelualue s-1 -merkinnällä. Vastaavasti itäosassa korttelialue laajenee hieman virkistysalueen suuntaan, jotta jyrkkä maasto saadaan tasattua luontevasti tontin ja virkistysalueen välisellä rajavyöhykkeellä. Kokonaisuudessaan korttelialue pienenee ja tehostuu, mutta rakennusoikeuden määrä ei kasva nykyisestä. Asemakaavaratkaisu tuottaa nykyistä leveämmän puistovyöhykkeen reunan Reelinkikujan varrella, parantaen jo rakentuneen kerrostalokorttelin avoimia näkymiä puiston suuntaan. Virkistysalueeksi muutettava korttelinosa säilytetään nykyisessä muodossaan, eikä sinne osoiteta maarakennustoimia vaativia kulkuyhteyksiä. Asemakaavan muutoksessa kerrosalan määrä pysyy nykyisellään, eli k-m 2 :ssä, minkä lisäksi saa rakentaa tarvittavia teknisiä tiloja sekä asukas- ja aputiloja. Kortteli sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella (pv-1). Pohjaveden suojelu ja rakennusluvan yhteydessä edellytettävä tarkempi suunnittelu, pohjavesiolosuhteet huomioiden, on huomioitu asemakaavamääräyksissä. Alueelle on tehty asemakaavan muutos sekä sen rinnalle laadittu korttelija lähiympäristösuunnitelma vuonna 2010, jonka ydinperiaatteita on huomioitu asemakaavan sisällössä. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 7,2 ha. Korttelin rakennusoikeuden määrä on k-m 2. Asuinrakennuksissa sallitaan myös asuntoihin liittyvät työtilat. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuoliset varasto- ja asukkaiden yhteistilat sekä jätehuollon-, kiinteistön tilat, pysäköintitilat ja niihin johtavat ajorampit sekä talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut, väestönsuojatilat. Korttelitehokkuudeksi muodostuu e k = 1.17 mikä on pienenevän korttelialueen vuoksi nykyistä tehokkaampi. Asemakaavan mukaiset 40 autopaikkaa sijoittuvat viitesuunnitelman mukaan suurimmaksi osaksi pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen (31 ap) sekä osaksi avopaikkoina tontilla. Asemakaavan muutoksessa esitetään tehtäväksi maanvaihtoja siten, että AK-korttelialueesta siirtyy sen länsiosassa noin m 2 aluetta osaksi virkistysaluetta (VL). Vastaavasti itäreunalla noin 583 m 2 virkistysaluetta liitetään osaksi korttelia, jolloin korttelin reuna jyrkässä rinnemetsässä voidaan luontevammin liittää ja maisemoida virkistysalueen reunaan.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 65 / 96 AK-korttelialueen pinta-alaksi muodostuu asemakaavan muutoksessa m 2, mikä on m 2 nykyistä vähemmän. Virkistysalue (VL) Korttelin läntinen reuna muutetaan asemakaavassa osaksi Kummelimetsän virkistysaluetta. Alue on muuttunut osaksi liito-oravien elinpiirin ydinaluetta, jolla on lisäksi useampia papanapuita. Asemakaavassa, tehdyn liito-oravaselvityksen mukainen elinpiirin ydinalue on merkitty suojelumerkinnällä s-1. Muilta osin asemakaavan VL-1-alue toimii osana liito-oravan yhteysreittiä. Alueen puustoa tulee säilyttää ja aukkopaikkoja täydennysistuttaa siten, että olevat latvusyhteydet säilyvät. Itäisemmälle VL-1 -alueelle rakennettu Kummelivuorenpolku-puistoreitti tullaan linjaamaan itäosassa osaksi uudelleen. Katualueet ja liikenne Asemakaavan muutos ei vaikuta alueen katuverkkoon, eikä tarvetta ole päivittää kunnallisteknisiä suunnitelmia. Ajoyhteys Reelinkikujalta selkiyttää nykyistä liikenneratkaisua. Pysäköinti Korttelin pysäköinti sijoittuu kokonaisuudessaan omalle tontille kaksitasoiseen pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen. Tontin ajoliittymä sijoittuu likimain Reelinkikadun ja -kujan risteyksen kohdille. Laskennallinen autopaikkojen määrä on 38 autopaikkaa (viitesuunnitelmassa 40 ap). Asemakaavan muutos ei edellytä vierasautopaikkojen toteuttamista. Reelinkikadulla on 19 ja Reelinkikujalla kolme suunniteltua kadunvarsiautopaikkaa yleiselle pysäköinnille. Asemakaavassa autopaikkoja tulee rakentaa vähintään seuraavasti: 1 ap / 85 k-m 2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja niiden osalta vähentää 20 %. 1 ap / 70 k-m 2 työtilojen kerrosalaa. Kaupunkikuva Asemakaavan muutosalue muodostuu kahdesta 5-kerroksisesta rakennusmassasta. Ne muodostavat massallisesti yhteneväisen ja korttelia (6-7- kerroksiset asuinrakennukset) täydentävän korttelirakenteen. Kaavamuutosalueen rakennukset eivät varjosta olevia ja rakenteilla olevia asuinrakennuksia tai niiden pihoja. Julkisivut on määrätty nykyisen kaavan mukaisesti rapattavaksi vaaleiksi ja katutason kerros ylemmistä poikkeavaksi materiaalin ja värityksen osalta. Lisäksi julkisivuissa tulee olla perusvärityksestä ja materiaalista poikkeavia tehostealueita. Rakennuksen kadunpuoleisia sisäänkäyntejä ja niiden ympäristöjen tulee olla viihtyisät ja niitä tulee korostaa kaupunkikuvassa.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 66 / 96 Melu-, ilmanlaatu ja tuulisuus Melu Asemakaava-alueeseen vaikuttaa vähäisesti Kauklahdenväylän liikennemelu. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty meluselvitys (Sito Oy, 2017), jonka mukaan julkisivuihin ei kohdistu asemakaavassa huomioitavaa lisä-ääneneristystarvetta. Parvekkeet tulee lasittaa niillä julkisivujen osilla, missä 55 db:n melutaso ylittyy. Piha-alue tulee suojata Reelinkikadun puolella vähintään 1,2 metriä korkealla umpinaisella kaiteella. Ilmanlaatu Asemakaava-alueen ilmanlaatuun vaikuttaa Kauklahdenväylän liikennemäärä. Asuinrakennukset sijoittuvat lähimmillään noin 65 metrin päähän Kauklahdenväylän nykyisen ajoradan reunasta ja sijoittuvat suositusetäisyyden (40 m, ajoneuvoa/vrk) sisäpuolelle ilmanlaadun suositusetäisyyksistä (HSY 2014). Kaava-alueella ei ole herkkiä toimintoja, eikä asemakaavamääräyksissä ole edellytetty erityistoimenpiteitä ilmanlaadun osalta. Muut suunnitelmat Asemakaavoituksen lähtökohtana on ollut Saunalahdenportin asemakaavoituksen yhteydessä tehty kunnallistekninen yleissuunnitelma (Sito, ) sekä tehdyt selvitykset. Liito-oravaselvitys on tehty tämän jälkeen (2014) ja seurantaa tehdään vuosittain (viimeisin , Luontotutkimus Yrjölä). Meluselvitys on päivitetty kaavoituksen yhteydessä (Sito, 2017). Toteutus ja vaiheistus Alueen toteutus voi käynnistyä, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Sopimukset Asemakaavamuutos ei edellytä maankäyttösopimusta kaupungin ja Sato Oyj:n välillä mutta maanvaihdoista tehdään sopimukset. Sopimuksista neuvottelee tonttiyksikkö. Kaavatalous Asemakaavan voidaan arvioida olevan kaavataloudellisesti kannattava. Vaikka maankäyttömaksun kynnys ei täyty, saa kaupunki omistukseensa m 2 entistä korttelialuetta, joka muutetaan osaksi Kummelinvuoren VL-1 -aluetta. Kummelivuorenpolun uusi linjaus toteutetaan korttelin rakentamisen yhteydessä. Asemakaavan tehokkaampi uusi rakentaminen ei edellytä kunnallistekniikan uusimista.

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 67 / 96 Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % (2 400 euroa) ja kuulutuskustannuksista 2/3 (1 200 euroa). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 68 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Ymmersta, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 55. kaupunginosa Sepänkylä Valmistelijat / lisätiedot: Antti Uusitupa, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Ymmerstan asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Ymmersta - Ymmersta asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7013, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 8 Ymmersta, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 9 Ymmersta, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Ymmersta, tapahtumaluettelo - Ymmersta, kaavamääräykset - Ymmersta, kaavakartta - Ymmersta, ajantasa-asemakaava - Ymmersta, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 69 / 96 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Sepänkylän kaupunginosassa toimivan urheiluhallin toiminnan laajentaminen. Urheilutoiminnan kehittämistarpeet huomioidaan nostamalla tontin rakennusoikeutta ja laajentamalla korttelialuetta vähäisesti koilliseen Paul Olssonin puiston suuntaan. Hallirakennuksen laajennusosan suunniteltu korkeus on hieman suurempi kuin nykyisellä osalla, sillä laajennusosan alle on suunniteltu maanpäällinen pysäköintihalli, jota ei pohjavesiolosuhteiden vuoksi voida toteuttaa maanalaisena. Tontin pinta-ala on m² ja nykyisessä asemakaavassa tontin rakennusoikeudeksi on osoitettu k-m². Rakennusoikeus kasvaa asemakaavan muutoksella k-m² ja tontin pinta-ala tulee kasvamaan noin m². Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Ymmersta - Ymmersta, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7013, käsittää korttelin ja asemakaavan mukaista puistoaluetta tilasta , 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty