Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 597/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Laajalahti pohjoinen, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 17. kaupunginosa Laajalahti, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh Tarja Pennanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa Laajalahti, alue Liite Oheismateriaali Selostus 1 Laajalahti pohjoinen, muistutusten yhteenveto ja vastineet 2 Laajalahti pohjoinen, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Laajalahti pohjoinen, tapahtumaluettelo - Laajalahti pohjoinen, kaavamääräykset - Laajalahti pohjoinen, kaavakartta - Laajalahti pohjoinen, ajantasa-asemakaava - Laajalahti pohjoinen, Raide-Jokerin asemapiirros Muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus ja sille välttämätön varikkoalue ja mahdollinen varikon laajennus kulkuyhteyksineen sijoittuu alueelle. Muutoksella suojellaan liito-oravan elinympäristö ja ekologiset yhteystarpeet. Kaupunginhallitus päätti Raide-Jokerin linjauksesta Espoossa.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Laajalahti pohjoinen - Bredvik norra delen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa (Laajalahti) Kurkijoenpuisto ja osa korttelia Muodostuu uusi kortteli Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytilanne Alue on pääosin sekametsää. Pohjoisosassa lähellä Turunväylää kulkee itä-länsi suuntainen sähkövoimalinja, Turunväylän ja Kehätien varteen on rakennettu meluvallit ja meluaita. Voimalinjan alla on koirapuisto. Alueen koillisosassa on pieni pysäköintialue kaukoliikenteen saattoliikennettä varten. Suunnittelualueen länsiosassa on leikkikenttä ja päiväkodin leikkipiha.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Alueella risteilee valaistuja kulkuväyliä ja pohjoisosassa ojia. Alueen halki kaakosta luoteeseen on vesi- ja jätevesi johdot sekä pienjännite- ja puhelinkaapeleita. Alueella on kaksi HSY:n pumppaamoa (Lumivaarantie ja Hiitolantie). Etelässä, Hiitolantien ja Kurkijoentien risteyksen tuntumassa on muuntamo. Pohjoisosassa muutosaluetta on todettu liito-oravaesiintymä ja eteläosaan on perustettu alppiruusupuisto. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on osoitettu merkinnällä pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli Tapiolasta Leppävaaran kautta itään. Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavan mukaan alue on varattu pääosin työpaikka-alueeksi ja osittain asunto- ja virkistysalueeksi. Aluetta halkoo raidelinja ja päävoimansiirtolinja. Esitetyssä kaavaehdotuksessa suunniteltu raidelinjaus poikkeaa yleiskaavasta eteläosaltaan, linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Asemakaava Muutoksen alueella on voimassa vahvistettu Laajalahti pohjoinen asemakaava. Voimassa olevan asemakaavan mukaan muutoksen alue on puistoaluetta (P), puistoalueella on ohjeellinen palloilulle tai muulle urheilulle varattu alue (Up). Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Lisäksi ELY ja kaupunkisuunnittelu piti erillisen kokouksen

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavan muutos oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana ehdotuksesta jätettiin 10 muistutusta ja lausuntoja saatiin kuusi kappaletta. Muistutukset kohdistuivat pääasiassa Raide-Jokerin reittien linjaukseen ja varikkoalueen sijoittumiseen alueelle. Raidelinjan koetaan heikentävän alueen ja varsinkin Laajalahden koulun oppilaiden turvallisuutta, aiheuttavan alueelle, melua, pölyä ja tärinää. Asukkaiden mielestä raidelinjaus ja varikkoalue tuhoavat puiston ja hävittää koirapuiston. Ympäristökeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota alueen koillisosassa oleviin potentiaalisesti happamiin sulfaattimaihin ja niiden käsittelyyn. Lisäksi ympäristökeskus esitti, että varikkorakennuksen julkisivuja ja kattoa voisi hyödyntää aurinkoenergiantuotantoon. Alueella on Caruna Espoo 110 kv ilmajohdot. Lausunnossa todetaan, että voimajohdolle on merkittävä varaus kaavakarttaan. Lausunnossa todetaan, että siirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja veloitetaan siirtoa pyytävältä taholta. Johtojen ja laitteiden siirron edellytys on, että niille järjestyy uusi reitti nykyisiä oikeuksia vastaavilla oikeuksilla. Lausunnossaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) muistutti johtosiirtojen mahdollisesta tarpeesta ja riittävästä tilavarauksesta nykyisille ja tuleville vesihuollon putkille ja laitteille ja päävesijohtojen siirrot tulee huomioida raidelinjan siltarakenteissa. Helsingin seudun liikenne esitti raidelinjayhteyden merkitsemistä joukkoliikennekaduksi (ji). Rakennusvalvontakeskus totesi kannanotossaan, että varikkorakennuksen julkisivut tulisi sovittaa maisemaan esim. julkisivujen katkoilla/viherseinillä /viherkattona ja aurinkopaneeleilla. Kaupunkistekniikan keskus esitti korttelin Y-tontin leikkipihan liittämistä tonttiin. Lausuntojen ja kananottojen johdosta ET-1 aluetta on laajennettu itään, alueen rakennusaloja ja määräyksiä on tarkistettu lausunnonantajien esittämällä tavalla. 110 kv:n suurjännitelinjalle on merkitty varaus kaavakarttaan. Asemakaavan muutos Maankäyttö Asemakaavan muutoksessa osa Kurkijoenpuistoa muutetaan joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi (jl) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-1) Raide-Jokerin

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 tarvitsemaa kulkuyhteyttä ja varikkoa varten. Muutoksessa varaudutaan varikkoalueen laajentamiseen sekä turvataan liito-oravien elinalue ja kulkuyhteydet muihin lähimpiin elinympäristöihin. Alueella säilyy olemassa olevan leikkipuisto sekä Rodopuisto. Mitoitus Muutoksen alue on noin 9,7 hehtaaria. Varikon korttelialueen (ET-1) pinta-ala on noin 1,6 ha ja rakennusoikeus k-m 2. Korttelialueella on varauduttu myös mahdolliseen varikon laajentamiseen. Uuden katualuevarauksen pinta-ala on noin 1,4 ha. Lähivirkistysalueeksi (VL), erityisviheralueeksi (EV) ja leikkikentäksi (EK) jää yhteensä noin 6,9 ha ja yleisten rakennusten korttelialuetta noin 600 m 2. Virkistysalue Lähivirkistysalue (VL) on lähes kokonaan suojeltavaa liito-oravien elinympäristöä (s-1 ja eko-1). Alueella olevat pumppaamot (et) ja muuntamoalue (vm) säilyvät. Varikonalue Varikko laajennuksineen sijoittuu kortteliin Alueen rakennusoikeus on k-m 2. Varikkorakennuksen muotoilu, julkisivut ja aidat tulee toteuttaa maisemaan sopivina. Rakennuksen julkisivuja tulee pituusvaikutelman vähentämiseksi jaksottaa eri materiaaleilla, eri väreillä tai sisäänvedoin. Rakennuksen kattopintojen suuntauksessa ja muotoilussa tulee pyrkiä huomioimaan aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet arkkitehtuuriin integroidulla järjestelmällä. Rakennuksen vesikaton korkeusasema on + 26,0 ja maanpinnan likimääräinen korkeusasema + 21,0. Alueelle varataan tila voimalinjalle (z). Alueen rakentamisesta ja muista järjestelyistä tulee neuvotella voimalinjan omistajan kanssa. Alueelle rakennettavat pylväät tulee sopeuttaa ympäristöön. Korttelialueelle on varattu alue maanalaisia johtoja varten, varikon alle jäävien johtojen siirrosta on sovittava johtojen omistajien kanssa. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon kaava-alueella olevat potentiaaliset happamat sulfaattimaaesiintymät. Yleisten rakennusten korttelialue Muutoksen alueen länsipuolella, korttelissa 17003, olevan päiväkodin leikkipihan alue liitetään muutoksella päiväkodin tonttiin.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Leikkipuisto Kurkijoenpuistossa olevan leikkikentän alue on erotettu omaksi alueekseen (VK). Tällä mahdollistetaan kentän laajentaminen vaarantamatta liito-oravien elinaluetta. Liikenne Raide-Jokerin linjaus kääntyy Kurkijoentieltä Kurkijoenpuisto nimiselle joukkoliikennekadulle, jolla on sallittu varikolle ja pumppaamolle ajo sekä jalankulku ja pyöräily. Raide-Jokeri jatkaa joukkoliikennekatua kohti Turunväylää, jonka Raide-Jokeri ylittää uudella sillalla. Myös bussiliikenne voi kulkea Kurkijoenpuiston joukkoliikennekatua ja Turunväylän ylittävällä sillalla Linnoitustielle. Raide-Jokerin pysäkki ja bussipysäkki sijaitsevat Kurkijoenpuiston eteläpäässä. Pysäkin yhteyteen on suunniteltu pyöräpysäköintipaikkoja. Raide-Jokerin linjan länsipuolelle on suunniteltu jalankulku- ja pyörätie. Olemassa olevaa jalankulku- ja pyörätien linjausta, joka tulee sillalla Turunväylän yli, muutetaan varikon kohdalla. Myös itä-länsisuuntaisen jalankulku- ja pyörätien linjausta muutetaan varikon kohdalla. Jalankulkuja pyörätiereitin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava liito-oravan pesäpuu, joka sijaitsee nykyisen luoteeseen suuntautuvan reitin varrella. Ajoneuvoliikenne varikolle kulkee Kurkijoenpuisto nimistä joukkoliikennekatua ja alittaa raidelinjan. Hankesuunnitelmassa varikolle on suunniteltu noin 40 autopaikkaa. Saattoliikenneyhteys Turunväylän bussipysäkeille ja ajoyhteys Lumivaaran pumppaamolle on Lumivaaranpolun kautta, kuten nykyisinkin. Varikon ja Turunväylän välissä olevalle pumppaamolle ajetaan Kurkijoenpuisto joukkoliikennekadun ja puistossa olevan ajoyhteyden kautta. Raide-Jokeri Keilaniemestä Leppävaaran ja Pitäjänmäen kautta Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi seudun eniten käytetty bussilinja 550. Suunnittelun lähtökohtana on ollut mahdollisimman nopea ja häiriötön raitiotien kulku. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 9 km sijoittuu Espoon alueelle. Radalle tulee 33 pysäkkiä, josta Espoon puolella on 11. Raitiotie on kaksiraiteinen ja se on sijoitettu ensisijaisesti omalle ajouralle. Kapeilla osuuksilla linjaus on linjattu bussiliikenteen ja / tai muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle ajoradalle. Risteykset ovat samassa tasossa muun liikenteen kanssa kaupunkikuvallisista ja kustannussyistä. Jalan ja pyörällä liikkuminen samassa tasossa raitiotien kanssa mahdollistaa pysäkkien hyvän saavutettavuuden sekä viihtyisän ympäristön. Esteettömyys on huomioitu pysäkkien suunnittelussa.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteyksissä etuisuudet muuhun liikenteeseen nähden. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa. Päävarikko sijoittuu Roihupellon metrovarikon viereen ja sivuvarikko Laajalahteen. Melu, tärinä ja runkomelu Raitioliikenne aiheuttaa jonkin verran ääntä. Vaunukalusto on yleensä hiljaista ja rata toteutetaan siten, että ääntä syntyy mahdollisimman vähän. Melua voi syntyä esimerkiksi kaarteissa ja vaihteiden kohdalla. Pysäkkien kohdalla ääni-tasot eivät juuri nouse raitiovaunun alhaisen nopeuden ansiosta. Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä on melua arvioitu laskennallisen mallin avulla. Mallissa ei ole otettu huomioon mahdollista kaarteista ja vaihteista aiheutuvaa lisämelua. Raitiovaunu voi aiheuttaa kaarrekirskuntaa tiukoissa kaarteissa. Suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman loivia kaarteita. Myös vaihderistikot voivat aiheuttaa melua. Vaihteet sijaitsevat pysäkkien läheisyydessä, jossa nopeudet ovat alhaisia. Normaalissa liikenteessä vaihteista ei aiheudu merkittävää melua. Hankesuunnitelman melulaskentojen mukaan Laajalahdessa Raide-Jokerin ollessa liikenteessä keskiäänitasot ovat laskeneet noin 3 db, mikä johtuu Kehä I:n tasauksen laskusta ja tiesuunnitelman mukaisesti toteutetusta meluntorjunnasta, Kurkijoentien liikennemäärän laskusta ja 30 km/h nopeusrajoituksesta. Raideliikenneselvityksen (Promethor Oy, 2016) mukaa Raide-Jokerin liikennöinti ei aiheuta kaavamuutosalueen kohdalla ympäröivälle asutukselle melutasojen ohjearvojen ylittävää raideliikennemelua. Riski runkomeluun syntyy silloin, kun sekä rata, että rakennus sijaitsevat kallion päällä olevalla tiiviillä maaperällä tai suoraan kalliolla ja niiden keskinäinen etäisyys on suhteellisen lyhyt. Vaihteet aiheuttavat linjaosuuksia selvästi suuremman riskin runkomeluun, mutta Raide-Jokerissa käytetään myötävaihteita, jotka eivät normaaliliikenteessä aiheuta melua. Runkomelua aiheuttavaa värähtelyä voidaan vähentää asentamalla ratapölkkyjen, kiskojen tai betonilaatan alle erityisiä eritysmattoja, joiden on todettu toimivan yli Hz häiriötaajuuksilla. Eräiden tutkimusten mukaan vaimennus radan ympäristössä on ollut suuruusluokkaa 50 %. Tärinää voi aiheutua pehmeikkövaltaisilla rataosuuksilla. Näillä osuuksilla raiteet tullaan perustamaan paalulaatoilla tai vähintään massanvaihdonvaraan. Kohdissa, joissa maaperä on stabiloitu, rakenteet vahvistetaan lisäksi teräsbetoniarinalla. Näillä alueilla tärinäriski on vähäinen. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon raideliikenteen ympäristövaikutukset. Määräyksen mukaan pikaraitiotien varrella tulee huomioida meluntorjuntatarve. Raideyhteyttä suunniteltaessa tulee

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 rakenteissa huomioida raideliikenteen aiheuttama melu, tärinä ja runkomelu. Melu, tärinä tai runkomelu eivät saa rakennusten sisätiloissa ylittää annettuja melunohjeita tai tärinän ja runkomelun suositusarvoja. Raitioliikenteen aiheuttamat enimmäistasot eivät saa asuinrakennusten sisällä ylittää 45 db LAmax tasoa. Kaavataloudelliset vaikutukset Hankesuunnitelman mukaan koko Raide-Jokerin linjauksen rakentamiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa ja varikoiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Kaluston hankintainvestointi on noin miljoonaa euroa. Kurkijoenpuiston kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa ja Laajalahden varikon noin 17 miljoonaa euroa. Lisäksi Kurkijoenpuiston ja Turunväylän ylittävän sillan osuudella kustannuksiin on laskettu tekniset järjestelyt, rakentamiskustannukset, puistopolkujen muutokset ja 110 kv ilmajohdon siirtokustannus. Merkittävimmät hyödyt kertyvät joukkoliikennematkustajiin kohdistuvista matka-aika- ja palvelutasohyödyistä ja tieliikenteen vähenemisestä, mikä vähentää liikenteen ulkoisvaikutuksia, erityisesti henkilövahinkoonnettomuuksia. Raide-Jokerin ansiosta maankäyttöä voidaan tehostaa. Espoon arvion mukaan Raide-Jokeri hanke on kokonaisuudessaan kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen. Luontoselvitys Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty luontoselvitys ( Enviro Oy) ja tehtiin Kurkijoenpuiston liito-orava pesäpuun tarkistus (Enviro Oy). Selvityksissä alueelta löydettiin kaksi kolohaapaa, jotka saattavat olla liito-oravan pesäpuita. Toinen kolohaapa ja sen lähistöltä löytyneet papanapuut jäävät raidelinjan alle. Uudenmaa ELY keskus myönsi hakemuksesta kaupungille luvan Raide-Jokerin raitiolinjan ja varikon rakentamisen yhteydessä poiketa luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta päätöksessä mainituin ehdoin. Lupa on voimassa asti. Liikennemeluselvitys Raide-Jokerin Espoon osuudelta on tehty liikennemeluselvitys (Promethor ). Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Espoon Raide-Jokerin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue120324, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6988, alue , 17. kaupunginosa Laajalahti, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavoituksella varataan Raide-Jokeria ja muuta liikennettä varten katutila ja että vasta katusuunnitelman hyväksynnällä päätetään raiteiden, pysäkkien, jalankulun, istutusten yms. tarkat paikat ja toteutuksen laatu. Siitä, miten raiteet sijoitetaan katualueelle päättää tekninen lautakunta katusuunnitelmassa, 5 kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnittää kaupunkitekniikan keskuksen ja teknisen lautakunnan huomiota Raide-Jokerin toteutukseen olennaisesti kuuluvien katusuunnitelmien laadintaan siten, että niiden olennaiset kysymykset voidaan informoida ja osin ratkaista Raide-Jokerin vaatimien asemakaavojen käsittelyn yhteydessä. Havainnollinen esittely, jossa Raide-Jokerin toimivuuden ohella kiinnitetään erityistä huomiota lähialueiden asukkaiden intresseihin, Laajalahden pohjoisosan asukkaiden huoli pikaraitiotien aiheuttamista häiriöistä. Tämä edellyttää myös katutilan toteutuksen eri vaihtoehtojen etujen ja haittojen arviointia ja esittelyä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Laajalahti pohjoinen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6988, 17. kaupunginosa Laajalahti, alue Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että esityslistatekstiin lisätään: Voimalinjan alue Hankesuunnittelun yhteydessä esitettiin voimajohdon kaapelointia. Jatkosuunnittelussa tutkittiin kolmea voimajohdon siirtovaihtoehtoa kaava-alueella. 1. Nykyisten pylväiden korottaminen 2. Voimajohdon kaapelointi 3. Pylväiden siirtäminen Vaihtoehdoista neuvoteltiin voimajohdon omistajan, Carunan, kanssa. Neuvotteluissa päädyttiin vaihtoehtoon kolme, pylväiden siirtoon. Valittu vaihtoehto on kustannuksiltaan maakaapelia edullisempi. Maakaapelin rakentamiskustannuksiin vaikuttaa alueen maaperän laatu ja mahdolliset potentiaaliset happamat sulfiittimaaesiintymät. ja vastinetta korjataan kuulumaan seuraavasti: "Lahdenpohjan kaavan yhteydessä on tutkittu Kurkijoensiltaratkaisun lisäksi vaihtoehtoa, jossa Ruukinrannan liikenneverkko yhtyy Kehä I:lle rinnakkaistien kautta. Kummankaan vaihtoehdon toteutuksessa ei ole teknisiä esteitä. Liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi ollut selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu, mutta myös Kurkijoensillan kautta liikenneverkko saadaan toimivaksi. Kurkijoensiltaratkaisussa Kurkijoentien liikennemäärä pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla, mutta alueen liikenne suuntautuu eri tavalla kuin nykyään. Luontoarvojen kannalta paras ratkaisu on Kurkijoensilta, sillä rinnakkaistievaihtoehto vaikuttaisi kielteisesti Elfvikin vanhojen metsien suojelualueeseen ja Natura-alueeseen, minkä takia Lahdenpohjan kaavassa on päädytty esittämään Kurkijoensiltaratkaisua. Kohtiin, jossa raitiotie yhtyy Kurkijoentielle, tulee valo-ohjaus. Raitiotie saa kyseisissä kohdissa valoetuuden, mikä myös hidastaa autojen ajonopeuksia ja heikentää turhan läpiajon halukkuutta, kun autoilijat joutuvat odottamaan valoissa raitiovaunujen kulkua. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ajonopeuksia hidastavia ratkaisuja, kuten kavennuksia."

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinna ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Ote ja liitteet, Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen - Caruna Oy on pyytänyt MRA 94 :n 2 mon mukaan tiedon hyväksymisestä

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12