Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 1 ELINVOIMA- JA OSAAMISLAUTAKUNNAN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMAN OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 1 ELINVOIMA- JA OSAAMISLAUTAKUNNAN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMAN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-JOULUKUU 2017

2 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2 Sisällys Sisällys... 2 Elinvoima- ja osaamislautakunnan talous... 3 Riskienhallinta... 5 Talousarvion 2017 sitovat toiminnan tavoitteet... 5 Suunnitelma henkilöstö- ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi...10 Ammatillinen koulutus...10 Lukiokoulutus...20 Työllisyydenhoito...25 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet...36 Kehitysohjelmat...42

3 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 3 PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMAN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-JOULUKUU 2017 Lautakunnan osalta raportoidaan elinvoima- ja osaamislautakunnan sitovat toiminnan tavoitteet, tuloslaskelma ja investoinnit sekä riskienhallinnan tilanne koko lautakunnan tasolla. Palveluryhmien osalta raportoidaan toiminnan tavoitteisiin ja kehittämisen painopisteisiin liittyvät toimenpiteet, suunnitellun palvelutuotannon toteuma ja palveluverkon merkittävät muutokset, käyttötalous ja investoinnit sekä tunnuslukujen toteumat. ELINVOIMA- JA OSAAMISLAUTAKUNNAN TALOUS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Tot VS 2017 Ero Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Sitovat erät, käyttötalous Käyttötalous (1 000 euroa) Tot VS 2017 Ero Ammatillinen koulutus, tilikauden tulos Hiedanranta, toimintakate Viiden tähden keskusta, toimintakate Smart Tampere, toimintakate Elinvoima- ja osaamislautakunta muut, toimintakate

4 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 4 Elinvoima- ja osaamislautakunnan toimintakate toteutui -84,7 milj. eurona, joka on 3,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Toimintatuotot toteutuivat 2,3 milj. euroa suunniteltua suurempina, mikä johtui pääosin Tredun valtionosuusrahoituksen toteutumisesta 1,8 milj. euroa alkuperäistä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätöstä suurempana. Muita tekijöitä toimintatulojen positiivisen poikkeaman taustalla olivat Tredun projektien tulot sekä aikuiskoulutuksen maksutulot. Toimintakulut toteutuivat 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempänä, mikä johtui pääosin palvelujen ostoista. Ammatillisen koulutuksen osalta palvelujen ostot alittivat vuosisuunnitelman yhteensä 2,0 milj. eurolla. Yhtenä keskeisenä tekijänä olivat Tredun oppisopimuskoulutuksen teoriaopetuksen ostot, jotka toteutuivat 0,8 milj. euroa arvioitua pienempinä. Lisäksi työllisyydenhoidon palvelujen ostot alittivat vuosisuunnitelman 1,3 milj. eurolla johtuen pääosin kuntouttavan työtoiminnan päivähinnan laskusta sekä osallisuutta vahvistavaa kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden siirrosta avopalveluihin. Materiaalien ostot ylittivät vuosisuunnitelman 1,3 milj. euroa johtuen erityisesti hankinnoista Tredun uusiin tiloihin. Hankinnat arvioitiin vuosisuunnitelmavaiheessa investoinneiksi, mutta täsmentyivät myöhemmin käyttötalouden menoiksi. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen investointimenot alittivat vuosisuunnitelman 1,4 milj. eurolla. Henkilöstökulut ylittivät vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Henkilöstökulut ylittyivät ammatillisen koulutuksen, kehitysohjelmien ja työllisyydenhoidon palveluryhmissä, mutta yritys- ja yhteiskuntasuhteiden sekä lukiokoulutuksen henkilöstökulut toteutuivat suunniteltua pienempänä. Ammatillisen koulutuksen osalta ylityksen taustalla on pääosin eläkemenoperusteisten maksujen toteutuminen suunniteltua suurempina. Kehitysohjelmat -palveluryhmässä henkilöstökulut ylittyivät 0,2 milj. euroa johtuen vuosisuunnitelmaa suuremmasta henkilöstömäärästä. Avustukset toteutuivat 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Keskeisimpänä tekijänä on työmarkkinatuen kuntaosuus, joka toteutui 32,5 milj. eurona ja ylitti vuosisuunnitelman 1,2 milj. eurolla. Muut työllisyydenhoidon avustukset toteutuivat kuitenkin suunniteltua pienempänä. INVESTOINNIT Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2017 Ero Investointimenot Pysyvien vastaavien luovutustulot Sitovat erät, investoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2017 Ero Ammatillinen koulutus, nettoinvestoinnit Elinvoima- ja osaamislautakunta muut, nettoinvestoinnit Elinvoima- ja osaamislautakunnan investoinnit koostuvat erikseen sitovista ammatillisen koulutuksen investoinneista sekä muista elinvoima- ja osaamislautakunnan investoinneista. Muut elinvoima- ja osaamislautakunnan investoinnit muodostuvat lukiokoulutuksen investoinneista. Ammatillisen koulutuksen investointeihin on vuosisuunnitelmassa varattu 2,2 milj. euroa. Investointisuunnitelma sisältää 1,2 milj. euron hankinnat opetukseen ja 1,0 milj. euron ensikertaisen kalustamisen hankinnat. Ensikertaisen kalustamisen hankinnat toteutetaan Pirkkalan ja Lempäälän uusiin tiloihin sekä Hepolamminkadun B-rakennuksen peruskorjattuihin tiloihin. Lukiokoulutuksen investointeihin on vuosisuunnitelmassa varattu 0,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa ( ) uudelleen budjetoida Pellervon kirjaston ensikertaisen kalustamiseen 0,1 milj. euroa.

5 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 5 Lautakunnan investoinnit alittivat vuosisuunnitelman 1,5 milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen osalta investointeja toteutettiin 0,8 milj. eurolla, mikä on 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa vähemmän. Osa uusin tiloihin tehdyistä hankinnoista kohdistui käyttötalouteen. Lukion osalta investointeja toteutettiin 0,1 milj. eurolla ja investointimäärärahaa jäi käyttämättä 0,1 milj. euroa. RISKIENHALLINTA Palvelualueen riskienhallinnan organisaatio on päivitetty kaupungin uuden toimintamallin ja organisaatiorakenteen mukaiseksi. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle on laadittu toimintaympäristöanalyysi ja riskiprofiili Osana toiminnan jatkuvuuden varmistamista yllättävien tietojärjestelmähäiriöiden varalta (jatkuvuussuunnittelu) on palveluryhmittäin kuvattu nykytilaa selvittämällä keskeisissä palveluissa käytettävien tietojärjestelmien häiriöitä: toteutumisen todennäköisyys sekä häiriöiden laatu, määrä ja merkittävyys palvelun tuottamiselle. Lisäksi on kuvattu häiriön aikainen toimintatapa ja häiriöstä viestiminen. TALOUSARVION 2017 SITOVAT TOIMINNAN TAVOITTEET Kaupunkistrategian tavoite Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimusja koulutuslaitosten kanssa. Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimusja koulutuslaitosten kanssa. Talousarvion 2017 sitova tavoite Tampereen kehitys Smart City -kaupunkina on vauhdittunut Tampere 3 -hankkeen toteutumista on edistetty Talousarvion 2017 sitovan tavoitteen toteuma + (Toteutui) Smart Tampere -ohjelma on käynnissä. Tarvittavat rekrytoinnit on tehty, keskeiset tiekartat toimenpiteille ovat valmistuneet. Tiekartan mukaiset hankkeet ovat jatkuneet ja uudet alkaneet. Yhdessä ekosysteemin toimijoiden kanssa rakennetaan vaikuttavuudeltaan suuria läpileikkaavia kokonaisuuksia, missä kaupunki toimii yhteistyökumppanina, mahdollistajana tai testialustana. Kaupunkilaiset osallistuvat hankkeissa tehtävään kehittämisen asiakaslähtöisen palvelumuotoilun periaatteita noudattaen. Kaupunkiseudun muiden kuntien kanssa jatketaan yhteistyötä tavoitteena löytää yhteisiä hankkeita heidän kanssaan + (Toteutui) Yliopistojen hallitukset nimesivät Yliopistosäätiön ensimmäisen hallituksen kesällä Lain eduskuntakäsittelyssä tuli kuitenkin muutoksia hallituksen nimittämisprosessiin, mikä on edelleen kesken yliopistojen hallituksissa. Valtuuston TAMK Oy:n osakkeiden luovutukselle asettamat ehdot ovat toteutuneet ja osakkeiden siirtoa valmistellaan omistajaohjausyksikössä.

6 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 6 Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu on uudistanut työllisyyspalveluja ja pitkäaikais- ja nuorten työttömien määrät ovat vähentyneet vuodesta (Toteutui) Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi ja kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on noussut vuoden loppuun mennessä jo :aan. Kaupunki vastaa kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluja. Työllisyyspalveluiden työnhakija- ja työnantajaasiakkaille tarjottavat palvelut jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: työllistymisen ja yrittäjyyden palvelut, uravalmentautumisen palvelut, kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut, TYP-palvelut sekä monialaiset työllisyyspalvelut. Työllisyyskokeilussa kehitetään vaikuttavia palveluita rakenteellisten uudistusten ja nopeiden kokeiluiden kautta. Erilaisia palvelukokeiluja on meneillään useita kymmeniä, osa näistä digitaalisia. Yleisen taloustilanteen ja työllisyydenhoidon toimien ansiosta nuorten työttömien (alle 25 v) määrä on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna 17 % (564 henkilöä). Nuoria työttömiä oli 12/2016 tilanteessa henkilöä ja 12/2017 tilanteessa henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt edellä mainittuna ajanjaksona 31 % (2 698 henkilöä). Pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä oli 12/2016 tilanteessa henkilöä ja 12/2017 tilanteessa henkilöä. Tästä huolimatta työmarkkinatuen maksuosuus päätyi vuonna 2017 hieman (+1 %) vuoden 2016 tasoa suuremmaksi. Työmarkkinatilanteen paraneminen on kohdistunut etupäässä helpommin työllistyviin työnhakijoihin ja etenkin pisimpään työmarkkinatukea saaneiden määrä on edelleen suuri. Työllisyyskokeilun asiakaskunnan aktivointiaste on noussut 23,4 prosenttiin, ja tavoitteena on nostaa sitä edelleen vähintään 30 prosenttiin vuonna 2018.

7 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 7 Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä + (Toteutui) Tavoitteen mittariksi on määritelty keskustan elinvoimaindeksi. Vuodesta 2015 lähtien käytössä on ollut vastaava elinvoimaluku. Elinvoimaluku on noussut edellisestä vuodesta ollen edelleen suurten kaupunkien korkein. Vuoden 2016 elinvoimaluku oli 3,724. Kevään 2017 luku oli 3,84. Raitiotien ja muiden isojen työmaiden vaikutusten seurannan parantamiseksi päädyttiin tiivistämään ja laajentamaan elinvoimalaskentaa kerrasta kahteen kertaan vuodessa. Seuraava laskenta on keväällä Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteitä on saatu edistettyä suurelta osin ohjelman mukaisesti. Isoista kohteista Ratinan kaupallisen keskittymän ja Ranta-Tampellan alueen toteutus ovat edenneet erinomaisesti sekä Kansi ja areenahankkeen toteutus käynnistyi lokakuussa 2017 ja lopullinen rakentamispäätös sekä hankkeen toteutumisen varmistuminen tapahtui vuodenvaihteessa. Muutamien keskeisten ja haastavien kohteiden osalta (Asemakeskus, Eteläpuisto ja Keskustori) aikataulu on viivästynyt, mutta kokonaisuutena ohjelman tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta toimenpiteitä on saatu edistettyä hyvin. Asuntokanta on monipuolinen ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Hiedanrannan suunnittelukilpailun pohjalta on laadittu alueen yleissuunnitelma Kehittämisohjelman 2017 päivitys hyväksyttiin Khsukossa /- (Toteutui osittain) Kansainvälisen suunnittelukilpailun voittaneiden työryhmien kanssa on käynnistetty yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma valmistuu päivitetyn aikataulun mukaisesti kesällä Yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe eli alueen rakennesuunnitelma valmistui joulukuussa Yleissuunnittelun käynnistyminen siirtyi alkuperäisestä aikataulusta, koska suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin aiottua myöhemmin ja kahden voittajatyöryhmän valinta monimutkaisti neuvotteluja yleissuunnitelman toteutuksesta. Lisäksi raitiotien linjausratkaisun tekeminen vaati ennemmän tarkasteluja kuin mihin yleissuunnitelman aikataulussa oltiin varauduttu.

8 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 8 Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Tilikausien tulos on positiivinen. Kaupunkimarkkinointia sekä matkailu- ja tapahtumatoimintaa on uudistettu kokonaisuutena. Tampereella yöpyneiden matkailijoiden määrä on kasvanut 5 prosenttia vuodesta 2016 Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia Elinvoima- ja osaamislautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan tilikauden tulokset ovat vuosisuunnitelmien mukaiset. + / - (Toteutui osittain) Tampereen brändityö on käynnissä. Vuoden 2017 aikana on osallistettu sidosryhmiä, kaupunkiorganisaatiota ja kaupunkilaisia brändityön toteuttamiseen. Vuoden lopussa käynnistettiin kilpailutus, jolla etsitään kumppani sanoittamaan Tampereen tarina lopulliseen muotoonsa ja suunnittelemaan jalkautusta yhdessä kaupungin kanssa. Kaupunkimarkkinoinnin ja strategisten kehitysohjelmien välistä yhteistyötä on tiivistetty syksyn 2017 aikana ja ohjelmien markkinointiviestintää on suunniteltu yhteistyössä. Visit Tampere Oy aloitti toimintansa Matkailun yhteismarkkinoinnin tueksi on laadittu kumppanuusmalli. Visit Tampere on saanut uuden visuaalisen ilmeen ja uutta verkkosivustoa rakennetaan parhaillaan. Tampereella yöpyneiden matkailijoiden määrä on kasvanut tammi-marraskuussa 6,0 % edellisvuoteen verrattuna, joista kotimaiset +5,6 % ja ulkomaiset 7,9 %. + (Toteutui) Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä, joka sisältää ympärivuotisten reittilentojen lisäksi kausittaisten reittilentojen ja lentosarjojen kohteet, kasvoi vuoden 2016 kokonaismäärään nähden 11 %. Kohteita oli kaikkiaan 10 kappaletta. Näiden lisäksi Tampereelta operoitiin säännöllisesti yksittäisiä viikoittaisia tilauslentoja. Tammi-joulukuun matkustajamäärät kasvoivat 10,1 % edellisvuoden vastaavista. AirBalticin maaliskuussa avaama kolmas hub-yhteys Riikaan on ollut merkittävässä osassa saavutettua kasvua. + (toteutui) Elinvoima- ja osaamislautakunnan tilikauden tulos toteutui -87,0 milj. eurona, joka on 4,4 prosenttia parempi kuin vuosisuunnitelmassa. Valtuustoon nähden sitovia tasoja ovat toimintakate*, nettoinvestoinnit sekä toiminnan tavoitteet. *Huom. Elinvoima- ja osaamislautakunnassa Tredun osalta sitovaa on tilikauden tulos.

9 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 9 Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Työvoimakustannukset elinvoiman palvelualueella ovat vuosisuunnitelman mukaiset Tuottavuutta on parannettu elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntämällä. - (Ei toteutunut) Toteutuneet työvoimakustannukset olivat 85,4 milj. euroa, joka ylitti vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmässä työvoimakustannukset ylittyivät 0,2 milj. eurolla. Ylityksestä 0,1 milj. euroa johtui palkkakuluista ja 0,1 milj. euroa eläkemenoperusteisista maksuista, joita ei ollut huomioitu palveluryhmän vuosisuunnitelmassa. Ammatillisessa koulutuksessa työvoimakustannusten ylitys oli 0,2 milj. euroa. Ylityksen taustalla on pääosin eläkemenoperusteisten maksujen toteutuminen suunniteltua korkeampina. Kehitysohjelmissa työvoimakustannukset ylittyivät 0,2 milj. eurolla, mikä johtui pääosin vuosisuunnitelmaa suuremmasta henkilöstömäärän lisäyksestä. Työllisyyspalveluissa työvoimakustannukset ylittyivät 0,1 milj. eurolla, minkä taustalla on työllisyyspalveluissa alkanut seutukunnallinen määräaikainen työllisyyskokeilu, joka edellytti henkilöstön lisäystä. Lukiokoulutuksessa työvoimakustannukset alittivat vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Yritys- ja yhteiskuntasuhteiden palveluryhmässä alitus oli 0,1 milj. euroa. + (Toteutui) Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän osalta tuottavuutta on parannettu siten, että torien facebook-sivusto, Tampereen Kauppatorit, on avattu kesällä paikallisten ja turistien kävijämäärien lisäämiseksi. Lukiokoulutus ja kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä ovat käynnistäneet lukiotilojen käyttöasteen tarkastelun. Tarkoituksena on tutkia, voidaanko nykyisten lukiorakennusten oppilasmäärää lisätä vertailemalla ja mahdollisesti parantamalla niissä toteutettuja tila- ja opetusratkaisuja. Tähän mennessä on vertailtu lukiorakennusten keskinäistä tehokkuutta oppilasmäärien ja neliöiden suhteessa. Seuraavaksi vertaillaan tilakohtaisia käyttöasteita.

10 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 10 SUUNNITELMA HENKILÖSTÖ- JA TYÖVOIMAKUSTANNUSSÄÄSTÖJEN AIKAANSAAMISEKSI Henkilöstö- ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi tehdään jatkuvaa toiminnan ja prosessien kehittämistä ja tehostamista. Säästöjen aikaansaamisessa hyödynnetään sisäisiä työjärjestelyjä, automatisointia, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä eläköitymisiä. Lisäksi rekrytointitarpeita, erityisesti hallinnollisia tehtäviä, tarkastellaan kriittisesti palvelualuetasoisesti. AMMATILLINEN KOULUTUS Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Elinvoimasuunnitelman tavoitteet Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty kaikilla koulutusasteilla. Toimenpiteet 2017 Kansainvälisissä opiskelija- ja asiantuntijavaihdoissa kehitetään uusia pedagogisia johtamis- ja toimintamalleja. Monipuolistetaan ja lisätään vieraskielistä opetustarjontaa. Toimenpiteen toteuma Tredussa järjestettiin englanninkielistä koulutusta seuraavilla tutkintoaloilla: luonnonvara ja ympäristöala, lentokoneasennusala, liiketalous sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Lisäksi suunniteltiin englannin kielinen tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalalla. Kevään 2017 aikana toteutettiin yhteisopettajuus dual teaching englannin- ja suomenkielisten ryhmien kesken. Eri tutkintoaloilla mm. kone- ja tuotantotekniikassa on käynnistetty maahanmuuttajille tarkoitettuja ryhmiä kotiutumisen ja yhteiskuntaan sijoittumisen nopeuttamiseksi. Toisaalta kotikansainvälistymistä on lisätty mm. integroimalla maahanmuuttajaopiskelijoita kantasuomalaisten ryhmiin. Tredussa toteutettiin useita eri kansainvälisiä hankkeita, joihin liittyi opiskelija- ja asiantuntijavaihtoja. Mm. Erasmus+ (EU-rahoitus) - Tredu Erasmus Work ) - Sotenet Goes with Eurocom Smart - MICA, Mechanical Industrial Collaborative Assignments - CTEPS, Collaborative Steps into Employment

11 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 11 Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on edistetty Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opetuksen pedagogiikkaa (mm. Nemo-projekti) - Well-Tech - Erlebnis - mit allen Sinnen - AMOR, Autonomous Mobile Robot OPH:n kansainvälisyysprojektit - AKKUNA-verkosto (Venäjä) - HANAKO-verkosto (Japani) - CHINET-verkosto (Kiina) - INTIA-verkosto (Intia) Kevään ja syksyn aikana järjestettiin työelämäfoorumeita sekä koulutusaloilla, että Tredu-tasoisesti. Laajennetaan ja vahvistetaan työelämäkumppaneiden kanssa erilaisia osaamisperusteisia koulutuksen toteutusmalleja.lisätään työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuutta Yhteistyössä pakkausalan yrittäjän kanssa on kehitetty ns. Pakkaustaituri-ohjelma, jossa kyseisen yrityksen osaajatarpeet on otettu huomioon yhdistämällä prosessiteollisuuden perustutkintoon osia painoviestinnän perustutkinnosta. Tämän lisäksi on kehitetty myös kumitekniikan taituripolku. Taituripolut on rakennettu yritysten tarpeista ja yritykset valitsevat niihin opiskelijat. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on mm. 1) parannettu työelämän hyvinvointiteknologiaosaamista valmistelemalla työelämän verkkokursseja, 2) kehitetty winwin-periaatteella kotihoidon simulaatio-oppimisympäristöä yhteistyössä hyvinvointiteknologiayritysten kanssa 3) laajennettu tutkinnon osan oppimista sekä projektioppimista työpaikoilla (Virrat, Ikaalinen, Orivesi), 4) käynnistetty ensimmäiset asiakaspalvelupilotit Hyvinvointikeskus Tredun Helmessä. 5) käynnistetty Kyläkauppa-hankkeen mallintaminen sote-alan koulutukseen (Virrat). 6) suunniteltu työssäoppimisen VOO-malli (vastuuta oppimalla opit) käyttöönotto työpaikkojen ja yritysten sekä Tamkin hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon kanssa (PSHP, Hatanpää, Tammenlehväkoti, Vihnuskoti, Nokian tk) sekä käynnistetty ensimmäiset pilotit (PSHP, Hatanpää, Vihmuskoti). Liiketalouden koulutusalalla on tehty yritysyhteistyötä mm. Orivedellä ja uuteen Ratinan kauppakeskukseen on suunnitteilla liiketalouden ryhmän kokonaisvaltainen koulutussopimus. Yritysyhteistyötä on lisäksi tehty mm. Aamulehden ja Citymission kanssa. Maahanmuuttajakoulutuksessa on toteutettu

12 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 12 MAO-hankerahoituksella työelämälähtöistä oppimista. OPPO = Oppipojasta osaajaksi -hankkeessa on kehitetty työelämälähtöinen moniosaajapolku työelämän ja eri koulutusalojen kanssa. Yhteistyötä Nemo-tutkimusohjelman kanssa on jatkettu mm. tutkimustulosten jalkauttamisella opetushenkilölle ja työelämälle. Tuloksia on hyödynnetty ohjaan.fi työpaikkaohjaajien valmennussivuston kehittämisessä. Sivuston käyttöönottoa koko oppilaitoksessa on valmisteltu ja osallistettu työhön opettajia. Keväällä aloitettiin NEMO2 hanke, jossa tutkimusta suunnataan reformin ja käynnissä olevien hankkeiden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Tutkijoiden kanssa on tiivistä vuoropuhelua. Tredun työpaikkaohjaajille on suunniteltu palvelutarjotin, joka konkretisoituu työelämäpalvelujen ja projektien tiiviillä yhteistyöllä. Tredu tarjoaa vaihtoehtoisia asiakkaan tarpeisiin sopivia koulutusvaihtoehtoja mm. lähivalmennusta, skype-valmennusta, itseopiskelumateriaalia ja asiantuntijaseminaareja. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sähköistä ohjausta on pilotoitu Workseed-, Kotopro- ja Futural Skills-järjestelmiä käyttäen sekä ilmaisia some-mahdollisuuksia hyödyntäen useilla eri koulutusaloilla (OTA-digi -hanke). Yhä useammilla koulutusaloilla opetusta on toteutettu entistä kokonaisvaltaisemmin työelämän oppimisympäristöissä (mm. liiketalous, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sähköala, sosiaalija terveysala, autoala, rakennusala). Näistä löytyy esimerkkeinä tarinoita yhteistyöstä Tredun kotisivuilta Oppisopimuskeskuksen kehittämisohjelman 2017 projekteissa Tredun ja yhteistyöoppilaitosten henkilöstö yhdessä ovat tehneet ketteriä kokeiluja sähköisten palvelujen rakentamisessa. Tavoitteena on erityisesti osallistaa työpaikkojen henkilökuntaa kokeiluihin. Yhdessä asiakkaiden kanssa on suunniteltu ja osin kokeiltu uusia toimintamalleja ohjaamiseen, tutkintojen arviointiin ja työssäoppimisen toteuttamiseen valmistautuen samalla reformiin. Myös kokeilujen tulosten hyödyntämistä työpaikoilla edistetään tekemällä videoita asiakkaiden ja henkilöstön käyttöön.

13 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 13 Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu Suunnataan koulutustarjontaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Suunnataan aloituspaikkojen suhteessa Pirkanmaan ammattialojen osaamistarpeisiin Työssäoppimisen kesätoimintaa on tehostettu ja laajennettu (esim. kesäbistro matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla). Virroilla tehdään laajaa yritysyhteistyötä NY24hopetuksessa. Hiedanranta yhteistyö: Tavoitteena on, että lähivuosien aikana Hiedanrannasta muodostuu Tredun opiskelijoille monialainen työelämän oppimisympäristö, jossa toteutetaan eri tutkintoalojen koulutusta. Käynnistetty yhteistyössä Hiedanrannan kehityshankkeen, Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen (Typa), Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän ja Tampereen tilapalvelut Oy:n kanssa. Tredu on mukana Sandvikin vetämässä Digital Design & Manufacturing Excellence (DDME) - hankkeessa, jossa tavoitellaan kone- ja tuotantotekniikan yritysten (älykkäiden työkoneiden suunnittelu ja valmistus) toimintaedellytysten kehittämistä ja työpaikkojen lisäämistä Pirkanmaalla. GoStudiossa kokeillaan uudenlaisia työllistymisen muotoja, joissa tunnistetaan media- ja kulttuurialalla vallitseva mosaiikkimainen freelancer- ja projektimuotoinen työ. Tavoittteena on media- ja kulttuurialoille valmistuvien ja jo alalla toimivien työllisyyden edistäminen. Metsäalan koulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä metsäkone yritysten kanssa kehittäen uusia yhteistyön muotoja. Ammatillisilta neuvottelukunnilta on kerätty tietoa eri alojen osaamistarpeista. Yhteistoimintaalueen kuntien kanssa käytävissä tapaamisissa toukokuun aikana kartoitettiin kuntien osaamistarpeita. Sote-alan koulutuksessa on toteutettu erilliset toimialatapaamiset yhteistoiminta-alueen kunnissa työvoiman määrälliseen ja laadulliseen osaamistarpeeseen vastaamiseksi. Yhdessä Tampereen kotihoito- ja asumispalvelujen kanssa kehitetty verkkokurssi asiakkaan etäohjaukseen on valmis ja otettu käyttöön. Lisäksi on lisätty yhteistyötä opiskelijoiden ohjaamiseksi kotihoidon lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Asiakaspalvelutyötä on lisätty oppilaitoksen oppimisympäristöissä.

14 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 14 Liiketaloudessa on toteutettu esimieskoulutuksia tiiviissä yhteistyössä eri alojen yritysten kanssa sekä samalla laajennettu työssäoppimisyhteistyötä. Työelämän lisä- ja täydennyskoulutustarjonta on kattava ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Majoitus- ja ravitsemispalveluissa on toteutettu esimieskoulutuksia/ majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkintoa, yhteistyössä Restamax:n ja Panchon kanssa. Siivoustyön ohjaajan erikoisammattitutkinnon koulutus on räätälöity ja toteutettu Tampereen Voimia ruokapalvelujen esimiehille. Ammatillista lisäkoulutusta on toteutettu eri yrityksille mm. erityisruokavalio-saaminen, asiakaspalveluosaaminen Tampereen Voimialle, Tammenlehvän palvelutalon henkilöstölle, Tampereen seutukuntien/-kaupungien ruokapalveluhenkilöstölle sekä esimieskoulutusta Akaan ruokapalveluhenkilöstölle. Puhdistuspalvelualan/ laitoshuoltajan ammattitutkinnon osatutkinto koulutusta Koukkuniemen siivoustyöntekijöille. POK:n kanssa on räätälöity ja toteutettu kaksi kokki -rekry-oppisopimuskoulutusta. Metsäalan lisääntyvään työvoimatarpeeseen vastataan jatkuvan haun kautta metsäkoneenkuljettajakoulutuksella Kurussa (perustutkinto) sekä a Virroilla (ammattitutkinto). Tekniikassa / teollisuusaloilla on toteutettu mm. teollisuusalojen työnjohtokoulutusta tiiviissä yhteistyössä eri alojen yritysten kanssa sekä samalla kehitetty tutkintojen työelämälähtöisyyttä. Työelämälle tarjottavaa lisä- ja täydennyskoulutustarjontaa on kehitetty ja toteutettu yritysten tarpeiden mukaan. Maahanmuuttajakoulutuksessa on rakennettu yhteistyöverkostoa ja kehitetty välineitä maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen kartoittamiseen yhteistyössä eri projektien kanssa. OpsoDiili-hankkeen yrityksille tarjoamat Rekry Pop Up -rekrytointipisteitä on kokeiltu useissa Tredun toimipisteissä, joissa työnantajat ovat tarjonneet nuorille mm. kesätöitä, työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja ja osa-aikatöitä. Työnantajat ovat saaneet avoimiin työpaikkoihin haastateltavia helposti ja päässeet esittelemään nuorille työpaikkojaan ja yritystään. Palaute henkilökunnalta ja työpaikoilta on ollut positiivista. Rekry Pop Up -palvelun kysyntä työnantajapuolella on koko ajan lisääntynyt ja palvelu on otettu osaksi Tredun työelämäpalveluiden tarjontaa.

15 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 15 TreduNavi-hakupalvelun toiminta käynnistyi viime vuonna ja sen toimintaa on laajennettu. Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopiste 2017 Pedagogisen toiminnan uudistaminen vahvistamalla kumppanuuksia, kehittämällä uusia oppimisympäristöjä ja menetelmiä ja laajentamalla verkko-opetusta. Painopisteen toteuma Tredussa on tehty laajaa eri koulutusalat kattavaa kehittämistyötä oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämisessä, verkko-opetuksessa ja työelämäyhteistyössä. Tredun kumppanuussuunnitelmat etenivät vuoden aikana suunnitellusti. Uusia kumppanuussuunnitelmia solmittiin Kangasalan kunnan, Lempäälän kunnan ja Nokian kaupungin kanssa. Työllisyyspalvelujen kokeilun myötä opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä Typan kanssa. Digitalisaatiota on otettu käyttöön eri toimipisteissä (mm. logistiikan virtuaalinen yhtäaikaisopetus, Ikaalisten ja Virtain toimipisteiden verkkovälitteinen samanaikaisetäopetus). Yhteisten aineiden pakollisten tutkinnon osien opetukseen on laadittu verkkokursseja, jotka otettiin käyttöön syksyn 2017 aikana. Verkko-opetusta on lisätty myös maahanmuuttajakoulutuksessa. Hyvinvointiteknologian osaamiskeskuksen ja synergisen yhteistyön rakentaminen Santalahdentien toimipisteessä yhdessä työelämän kanssa jatkuu (Tampereen kotihoito- ja asumispalvelut, Peurankalliokeskus). Hyvinvointiteknologian välineiden ja ohjelmien käyttöoikeudesta ja sijoituksesta Santalahdentien hyvinvointiteknologian osaamiskeskukseen on tehty sopimukset mm. Evondoksen ( ), Everonin ) ja Loikka Design Oyn ( ) kanssa. TreduHelmen palvelutoiminta on toteutettu opinnollistamalla opetusta yhdessä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, hius- ja kauneudenhoitoalan sekä sosiaali- ja terveysalan kanssa. Liiketalouden tutkintoalalla tehtiin työelämän kanssa yhteistyötä mm. Joulutori tapahtumassa. Hepolamminkadun kampusalueella on käynnistetty tilamuutokset, millä varmistetaan opiskelijoille henkilökohtaisten opintopolkujen joustavampi toteutus. Hiedanranta - Tredu monialaisen oppimisympäristöyhteistyö on käynnistynyt. Tredun koeflexo-painokone siirrettiin Amerplastin tehtaalle ja laitteen ympärille rakentui tuotekehitys- ja oppimisympäristö. Yrityksen asiantuntijat järjestivät koulutuspäiviä media-alan, muovi- ja kumitekniikan sekä prosessiteollisuuden opiskelijoille.

16 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 16 Rakennusalan opiskelijat rakentavat omakotitaloja ja tonttijärjestelyissä on tehty yhteistyötä Kangasalan ja Nokian kaupunkien kanssa. Opiskelijat osallistuivat laajasti työelämän kanssa yhteistyössä Suomi100- vuotta tapahtumiin vuoden aikana. Johtamisen ja päätöksenteon tehostaminen toimintakulttuuria kehittämällä ja ottamalla käyttöön lean-työkaluja Työelämäpedagogiikkaa ja työelämäyhteistyötä kehittävä opettajaverkosto (TEP-mentorit) aloitti toimintansa vuoden aikana. Verkostolla on ollut merkittävä rooli ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautumisessa ja uudenlaisen oppisopimuksen ja koulutussopimuksen käyttöönoton tukemisessa. Organisaation eri tasojen kokouskäytäntöjä on muutettu leanimäisemmäksi. Tredun johtotiimin linjauksista on tiedotettu viikottain esimiehille, jotka käsittelevät asiat tiimeissään. Virtuaalikokousten ja mobiililaitteiden käyttöä on lisätty. Toimipistepäälliköiden ja -vastaavien työ on saanut paljon kiitosta eri puolilla Pirkanmaata ja heidän tehtäväkuvaansa tullaan jatkuvasti kehittämään. Tredun uudistumisen prosessia vietiin eteenpäin ohjausryhmätoiminnalla. Henkilöstöä on osallistettu päätöksentekoon ja leanimäinen kehittäminen on viety tiimeihin. Esimerkiksi tekniikan toimialalla on noin 50 leankehittämisaihiota. Hepolamminkadun toimipisteen opintotoimiston henkilöstön tiimimäisempää työskentelytapaa edesautettiin rakentamalla yhtenäinen opintotoimisto. Henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia ja kehittämällä esimiestyötä Henkilöstön työhyvinvointia vahvistettiin mm. ryhmätyönohjauksella. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tiimiorganisaatiota uudistettiin ja uudet tiimit aloittivat toimintansa Hepolamminkadun toimipisteessä tehostettiin terveellisten työskentelyympäristöjen ylläpitoa aktivoimalla sisäilmatyöryhmän toimintaa ja tehostamalla havaittujen puutteiden kuntoon laittamista. Useilla koulutusaloilla aloitettiin lähiesimieskoulutus. Tiedotusta ja osallistumista lisättiin mm. viikkoinfojen digitalisoinnilla, uusien tutkinnon perusteiden toteutussuunnitelmien yhteisellä ja avoimella työstämisellä. Opettajien vuosisuunnittelu tehtiin avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi, mikä lisäsi työhyvinvointia. Työllisyydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen välille haetaan uusia malleja Tredu teki tiivistä yhteistyötä työllisyydenhoidon kuntakokeilun kanssa. Työllisyyden hoidon henkilöstöä siirtyi Santalahdentien ja Sammonkadun toimipisteisiin, mikä joustavoitti käytännön yhteistyötä ja madalsi työllisyyden hoidon asiakkaiden kyynystä siirtyä ammatilliseen koulutukseen.

17 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 17 Liikkumisen edistäminen Liikkuva Tampere hankkeen mukaisesti Työllisyydenhoitoa on tuettu myös kuntien kanssa solmituilla kumppanuussopimusten mukaisella yrityskoordinaattorien toiminnalla. Useilla työvoimapula-aloilla on suunniteltu ja kokeiltu työllisyyden hoidon asiakkaille soveltuvia työllistäviä koulutuspolkuja. Tredun jokainen toimipiste on mukana Liikkuva Tampere -hankkeessa. Liikuntaa järjestetään sekä sisä- että ulkotiloissa. On asetettu Go Toinen aste Go! -projekti, jonka tavoitteena on kehittää toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuuria liikunnalliseksi. Tampereen kaupungin nuorisotoimen kanssa järjestettiin yhteinen nuorten liikuntapäivä. Santalahdentiellä toimi syksyllä 2017 taiteilijaresidenssi, jonka yhteydessä järjestettiin aistikävelyitä lähialueella sekä kaupungilla. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen Lisäksi on kehitetty yhteistyötä NMKY:n Liikuntaa kotouttavasti-projektin ja Liikuntaluotsin kanssa. Myös valinnaisissa opinnoissa on lisätty liikunnan tarjontaa. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi on suunniteltu yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa koulutusohjelma, jonka tuloksena Treduun kasvaa yrittäjyyden edistämisen toimijaverkosto, joka kehittää yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja, levittää hyviä käytäntöjä ja toimii tukena mukaan tuleville uusille jäsenille. Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa suunniteltiin NY-toiminnan laajentamista ja NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmakoulutuksen järjestämistä opettajille. Suunniteltu palvelutuotanto Tiedot raportoidaan vuoden lopussa. Palvelu Kulut Tuotot Netto Toteuma (1 000 eur) (1 000 eur) (1 000 eur) (1000 eur) Valtionosuusrahoitus Ammatillinen peruskoulutus Muutettu talousarvio KV Kulut Tuotot Netto Ammatillinen lisäkoulutus Kulut Tuotot Netto - 36 Oppisopimuskoulutus Kulut Tuotot Netto 1 089

18 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 18 Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus Muutettu talousarvio KV Kulut 453 Tuotot Netto Muu rahoitus Nuorten hyvinvoinnin edistäminen Kulut 432 Tuotot 0 Netto Pakolaisten kotouttava toiminta Kulut 521 Tuotot 661 Netto 140 Opiskelijahuolto OOH Kulut 630 Tuotot 30 Netto -600 Muu valtionavustustoiminta ja maksullinen palvelutoiminta Kulut Tuotot Netto 117 PALVELURYHMÄN TALOUS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Tot 1-12 Muutettu VS 2017 Poikkeama TP 2017 / VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

19 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 19

20 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 20 LUKIOKOULUTUS Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Koulutuksen vetovoimaisuutta, kansainvälisyyttä ja sidosryhmäyhteistyötä on lisätty. Negatiivisesta syystä* eronneiden määrä on alle 2 % (* Opiskelija jää eron jälkeen työttömäksi tai eron jälkeisestä toiminnasta ei ole tietoa). 70 % opiskelijoista sijoittuu jatko-opintoihin kahden vuoden kuluttua ylioppilastutkinnosta. Henkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuuksia oman työn ja Toimenpiteet 2017 Avoimella informoinnilla koulutusmahdollisuuksista varmistetaan riittävä ja motivoitunut hakijamäärää. Kehitetään olemassa olevia kansainvälisiä kontakteja sekä sidosryhmäyhteistyötä ja käynnistetään tarvittaessa uusia mieluimmin digitalisaatiota hyödyntäviä kumppanuuksia. Tehostetaan pedagogisia ratkaisuja sekä opiskelijahuollollisia ennakoivia tukipalveluja. Edistetään koulutuksen läpäisyä. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen kehitystyöhön. Toimenpiteen toteuma Kevään 2017 yhteishaussa oli kaupungin lukioihin ensisijaisia hakijoita 1,23 / aloituspaikka. Alkaneita kansainvälistymishankkeita: Opetushallituksesta myönteisen rahoituspäätöksen saanut WeQ Goes Populism / Hatanpään lukio. Projektissa perehdytään populismiin ja tavoitteena on mm. luoda hyviä käytäntöjä opiskeluun ja yhteiskuntaan liittyvien rajojen purkamiseksi. Erasmus+ -ohjelmasta on myönnetty rahoitusta hankkeelle Challenges of globalization for national identity and European integration. Projektia hallinnoi Treen lukiokoulutus/hatanpään lukio ja mukana ovat lukiot Saksasta, Latviasta ja Tanskasta. 0,66 % (21/3165 vuosikeskiarvo) Sijoittumistiedot perustuvat Tilastokeskuksen syyskuussa 2017 päivittämään aineistoon: Yo-tutkinnon vuonna 2013 suorittaneista (nuoret+aikuiset) 70,8 % oli jatko-opinnoissa 2 vuotta valmistumisen jälkeen (v. 2015). Nuorten lukiokoulutuksesta valmistuneista 73,7 % oli jatko-opinnoissa 2 vuotta valmistumisen jälkeen. Painopiste strategiatyön ulottuessa täysimääräisesti palveluryhmiin.

21 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 21 palvelujen kehittämiseen on parannettu. Kehittämisen painopisteet Henkilöstö kehittäjänä -toimintatavan edistäminen. Tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin, Kunta 10 -tulosten hyödyntäminen Lukuvuosisuunnittelu yhteissuunnitteluna lukiotasolla. Kunta 10 -tulokset on käsitelty lukioissa ja niiden pohjalta on jokainen lukio nostanut kaksi kehittämiskohdetta, joiden etenemistä seurataan. Kehittämisen painopiste 2017 Osallistuminen OKM:n johtamaan tuntijakokokeiluun ja Oph:n johtamaan kehittäjälukioverkostoon. TRE3-verkostoon osallistuminen, yhteinen opetustarjonta erityisesti kielissä, sekä yhteistoiminnan kehittäminen Tredun, Kesäyliopiston ja muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen, mm. 6Aika-tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt Sidosryhmäverkoston vahvistaminen ja kehittäminen erityisesti elinkeinoelämän kanssa. Painopisteen toteuma Tuntijakokokeilussa ovat mukana Tampereen klassillinen lukio ja Tampereen teknillinen lukio. Kehittäjälukioverkostossa ovat mukana Sammon keskuslukio ja Tampereen teknillinen lukio. Kokeilut ovat edenneet OKM:n ja Oph:n koordinoimana. Tuntijakokokeilun mahdollisuutta räätälöidä valintoja on käytetty aktiivisesti. Kehittäjälukioverkostolla on ollut yhteistapaamisia. Lukiokoulutus on kumppanina mukana TRE3-verkostossa. Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään Tredun, Kesäyliopiston sekä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa (esim. kaupungissa toimivat lukiot). Korota-tarjotin ja Kesäyliopiston kesäkurssitarjonta toteutettiin. Seudullinen verkkokurssitarjotin lukuvuodeksi käytössä. Osallistuttu hankehakuihin. Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen -hankkeelle Opetushallitus ei myöntänyt rahoitusta. Lukiokoulutus mukana Tampereen digiroadmapissa (mm. Tilat 24/7, digiosaaminen ja digioppiminen) Tampereen kaupungin lukiot ovat mukana LukioTEKO-hankkeessa, jonka tavoitteena on eri toimijoiden yhteistyönä kehittää mm. uusia työelämälähtöisiä lukiokursseja ja oppimisympäristöjä sekä mahdollistaa korkeakouluopintojen suorittaminen jo lukioaikana. Seudullisen lukioyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen. Osallistuminen JOTTE-verkoston (Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Espoo) toimintaan ja suurten koulutuksenjärjestäjien verkostoon. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen Liikkumisen edistäminen Liikkuva Tampere hankkeen mukaisesti Lukioilla on yhteinen seudullinen opetussuunnitelma ja yhteistyötä tehdään mm. opinto-ohjauksessa, ainetiimitoiminnassa ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Seudullisia rehtorikokouksia pidetään säännöllisesti. Yhteistyötä on jatkettu Seutusivistykselle laaditun vuosia koskevan työsuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2018 kehittämisen suuntaviivat valmisteltiin vuoden 2017 lopulla. Vuosien 2018 ja 2019 yhteistyön kehittämisen suuntaviivat vahvistetaan Tampereen kaupunkiseudun Hyvinvointipalvelujen työryhmässä. Kuluvan vuoden aikana 3 tapaamista laajalla kokoonpanolla (johto, rehtoreita ja opettajia mm. teema- ja tiimiopintoihin liittyen) sekä 4 johdon tapaamista. Verkoston johto on tavannut kahdesti kehittämisasioissa opetusministerin ja Oph:n pääjohtajan. Ajatushautomon perustaminen yhdessä Innokampus Oy:n kanssa on valmisteltu. Päätöksenteko siirrettiin vuoteen Hatanpään ja Tammerkosken lukiot osallistuvat hankkeeseen.

22 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 22 Suunniteltu palvelutuotanto

23 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 23 Talous

24 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 24 Tunnusluvut

25 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 25 TYÖLLISYYDENHOITO Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Talousarvion sitovat tavoitteet Työllisyydenhoidon kuntakokeilu on uudistanut työllisyyspalveluja ja pitkäaikais- ja nuorten työttömien määrät ovat vähentyneet vuodesta 2016 Toimenpiteet 2017 Valmistellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen johdolla siten, että kokeilu käynnistyy heti kokeilua koskevan lain tultua voimaan Toimenpiteen toteuma Eduskunta hyväksyi työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeilua koskevan lain (505/2017) kesäkuussa Kokeilulaki on voimassa Tampere johtaa elokuussa 2017 käynnistynyttä työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeilua (työllisyyskokeilu) Pirkanmaalla. Kokeilussa ovat mukana Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Työllisyyskokeilun toteuttamiseksi on valmisteltu Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen kehitysohjelma ja seudullinen toimintamalli. Työllisyyskokeilusta on laadittu sopimus Tampereen kaupungin ja valtion työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten välille. Lisäksi on laadittu yhteistyösopimus Tampereen kaupungin ja muiden kokeilukuntien kesken. TE-toimistosta siirtyi kokeiluun kuntien työnjohdon alaisuuteen 76 työntekijää, joista 56 Tampereelle. Työllisyyskokeilun myötä kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on noin nelinkertaistunut. Asiakkaat siirrettiin TE-toimistosta kokeiluun elokuun aikana ja vastuutettiin edelleen asiakastyötekijöille. Vuoden 2017 lopussa kokeilussa oli asiakkaita Kokeilu käynnistyi tavoitteiden mukaisesti heti lain voimaan tullessa, eikä kokeilun käynnistymisvaiheeseen liittyvät riskit realisoituneet. Tuetaan kokeilun kohderyhmän työllistymistä tarjoamalla heille työvoima- ja yrityspalveluita sekä muita palveluita aiempaa koordinoidummin Työllisyyskokeilun toteuttamiseksi on valmisteltu seudullinen toimintamalli aiempaa vaikuttavampien ja asiakaslähtöisempien työvoima-, yritys- ja muiden palvelujen tarjoamiseksi asiakkaille. Tampere hoitaa kokeilukuntien välisen sopimuksen mukaan keskitetysti mm. kotouttamiseen liittyvän viranomaistoiminnan sekä erikseen sovittavia kuntien yhteisesti rahoittamia palveluita. Kaupungin työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja yrityspalveluiden toimintaa yhdistetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Työllistymisen ja yrittäjyyden, rekrytointi- ja uravalmentautumisen sekä kotoutumisen palveluita tarjotaan yhdessä

26 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 26 Tredun ja yrityspalveluiden kanssa voimavaroja ja tiloja yhdistämällä. Hyvinvointipalveluiden kanssa on käynnissä yhteistyörajapintojen ja asiakasvastuiden määrittely, jolla valmistaudutaan samalla maakuntauudistukseen. Näillä toimilla on valmistauduttu maakunnallisten palvelualustojen rakentamiseen maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Työnhakija-asiakkaiden palvelu perustuu OMA-valmentajamalliin, jossa jokaisella asiakkaalla on nimetty vastuutyöntekijä. Asiakkaan omaa aktiivisuutta työllistymiseksi tuetaan. OMA-valmentajan päätehtävä on arvioida asiakkaan palvelutarpeet ja ohjata palveluihin. Uusien vaikuttavien palveluiden kehittämisestä työllisyyskokeilussa on laadittu palveluiden tiekartta. Palvelutarjooman kehittäminen perustuu todettuihin palvelutarpeisiin ja kehittämistä tehdään nopeilla kokeiluilla yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Työllisyyskokeilun asiakkaille on tarjottu runsaasti palveluita ja asiakaskunnan aktivointiaste on noussut 23,4 prosenttiin kokeilun alun 17,5 prosentista. Työnhakijaasiakkaiden antama asiakaspalaute on ollut hyvin myönteistä. Elinvoima- ja hyvinvointisuunnitelmien tavoitteet Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu Ohjaus- ja neuvontapalveluita on vahvistettu Toimenpiteet 2017 Parannetaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun palveluin Tampereen Ohjaamon kiinteä neuvontapiste aloittaa toimintansa keskustassa ja Ohjaamo jalkautuu myös hyvinvointikeskuksiin. Kehitetään koulutus- ja uraohjauspalveluita ja Ohjaamo-toimintaa osana työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun toteutusta Tampereella Työllisyyspalveluissa, mm. TreStart-toiminnassa on kontaktoitu ja tavattu yrityksiä vapaamuotoisesti sekä matalalla kynnyksellä kymmenittäin kuukausittain. Yrityksiä, muita työnantajia sekä työllistymispalveluita järjestäviä tahoja on osallistunut erilaisiin tapahtumiin, joissa tavoitteena on tarjota kohtaamisia sekä näytönpaikkoja : asiantuntevat, kokeneet työnhakijat esittäytyvät ja tekevät yhteistyötä työnantajien kanssa. TreStart-toiminta on vakiintunut ja sen tunnettuus lisääntyy jatkuvasti: paikalliset yritykset aktivoituvat kiihtyvään tahtiin niille tarjottujen uudenlaisten palvelujen pariin. Yrityspalvelujen palvelukokonaisuuden yrityskoordinaattorit ovat kartoittaneet paikallisten yritysten tarpeita ja helpottaneet OMA-valmentajien työtä osaavan työvoiman varmistamisessa. Tampereen Ohjaamo on aloittanut toimintansa Nuorten talossa (Puutarhakatu 2) Tampereen keskustassa talon auettua Toimintaa on jalkautettu myös hyvinvointikeskuksiin sekä erilaisiin nuorille suunnattuihin tapahtumiin. Neuvontapisteellä on kohdattu 942 nuorta, jotka ovat saaneet ohjausta ja tukea erilaisiin elämäänsä liittyviin haasteisiin. Neuvontapisteen toiminnassa on ollut mukana 28 eri tahoa kostuen kaupungin eri hallinnonalojen, valtion ja kolmannen sektorin toimijoista. Työllisyyspalveluista talolle on jalkautunut syksyllä OMA-

27 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 27 Asiakkaan tarvitsemat työllisyydenhoidon ja muut sitä tukevat hyvinvointipalvelut on koottu sujuvaksi työmarkkinoille pääsyä edistäväksi palvelupoluksi Käynnistetään työllisyys- ja sosiaalipalveluiden yhteinen palvelutarvearvio yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille Kilpailutetaan ja otetaan käyttöön kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen uudet palvelut valmentajia 3-6h/vko neuvontapisteen asiakastyöhön. Nuorten talon koordinaattori aloitti työnsä talolla heinäkuussa Koordinaattorin kotipesä on työllisyyspalveluissa. Ohjaamo -hankkeelle haettiin loppusyksystä jatkoa vuoden 2018 loppuun sakka sekä lisähenkilöstöä matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontayön kehittämistä varten. Syksyllä Suomen hallitus päätti, että valtakunnallisesti hankkeina toimivien Ohjaamojen toimintoja tulee vakiinnuttaa. Rahoitusta osoitettiin henkilöstöresursseihin vuosille TE-toimiston kautta Pirkanmaalle. Syksyllä valmisteltiin resrussointia yhdessä TE-toimiston kanssa ja 8 uutta työntekijää aloitti työskentelyn Puutarhakadulla Tampereella vuoden 2018 alkupuolella. Operatiivinen johto säilyi kaupungilla hankkeen projektipäälliköllä. Nuorten talo Pilotin ja Ohjaamo -hankkeen ohjausryhmät päätettiin syksyllä yhdistää ja elokuussa uusi monialainen, pormestarin päättämä ohjausryhmä aloitti työskentelynsä. Ohjausryhmä päätti, että Puutarhakadun neuvontapistettä kutsutaan jatkossa viralliselta nimeltään Nuorten talo Ohjaamoksi. Nuorten talo Ohjaamon koordinointi kuuluu työllisyyskokeilussa Monialaiseen palvelukokonaisuuteen. Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden yhteinen palvelutarvearvio yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille käynnistyi vuoden 2017 alussa. Ajalla 1-7/2017 arvioitiin 2684 asiakasta. Työllisyyspalveluihin kutsuttiin aikavarauksille asiakkaat, joille työllisyyspalvelut olivat arvion mukaan ajankohtaisia käynnistyneessä työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa pilotoitiin palvelutarvearvioiden tekemistä ja palveluihin ohjausta Sarviksen sosiaaliaseman yhteydessä. Työllisyyspalvelujen sijoittumisella sosiaalipalvelujen kanssa samoihin toimitiloihin pyrittiin tiivistämään yhteistyötä työllisyyspalvelujen ja aikuissosiaalityön välillä. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen ostopalvelut on kilpailutettu yhdessä. Uudet kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelut on otettu käyttöön lähtien. Hankinta on vaikuttavuusperusteinen ja palveluntuottajia palkitaan asiakkaiden työllistymispolulla etenemisten perusteella. Kuntouttavassa työtoiminnassa olleista ja palvelun päättäneistä asiakkaista eteni tutkintoon johtavaan koulutukseen 24 % ja aloitti työn avoimilla markkinoilla tai palkkatuettuna 16 %. Vaikuttavuustulokset ovat erinomaisia, kaikkiaan työllistymispolulla eteni peräti 53 % palvelun päättäneistä. Kuntouttavan työtoiminnan innovatiivisella, vaikuttavuusperusteisella hankinnalla on ollut merkittävä vaikutus myös palve-