Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 1 ELINVOIMA- JA OSAAMISLAUTAKUNNAN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMAN OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 1 ELINVOIMA- JA OSAAMISLAUTAKUNNAN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMAN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-ELOKUU 2017

2 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2 Sisällys Sisällys... 2 Elinvoima- ja osaamislautakunnan talous... 3 Riskienhallinta... 6 Talousarvion 2017 sitovat toiminnan tavoitteet... 6 Suunnitelma henkilöstö- ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi...11 Ammatillinen koulutus...12 Lukiokoulutus...21 Työllisyydenhoito...26 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet...35 Kehitysohjelmat...41

3 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 3 PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMAN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-ELOKUU 2017 Lautakunnan osalta raportoidaan elinvoima- ja osaamislautakunnan sitovat toiminnan tavoitteet, tuloslaskelma ja investoinnit sekä riskienhallinnan tilanne koko lautakunnan tasolla. Palveluryhmien osalta raportoidaan toiminnan tavoitteisiin ja kehittämisen painopisteisiin liittyvät toimenpiteet, suunnitellun palvelutuotannon toteuma ja palveluverkon merkittävät muutokset, käyttötalous ja investoinnit sekä tunnuslukujen toteumat. ELINVOIMA- JA OSAAMISLAUTAKUNNAN TALOUS Tuloslaskelma (1000 euroa) Tot VS 2017 TP 2017 Enn. Enn / VS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut -1 0 VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Sitovat erät (1000 euroa) Tot VS 2017 TP 2017 Enn. Enn / VS 2017 Smart Tampere, toimintakate Viiden tähden keskusta, toimintakate Hiedanranta, toimintakate Ammatillinen koulutus, tilikauden tulos Elinvoima- ja osaamislautakunta muut, toimintakate

4 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 4 Elinvoima- ja osaamislautakunnan toimintakate toteutui tammi-elokuussa 1,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Toimintatuotot jäivät 0,6 milj. euroa suunniteltua pienemmiksi, mutta myös toimintakulut alittivat budjetin yhteensä 1,8 milj. eurolla. Merkittävin toimintakulujen alitus kohdistui palvelujen ostoihin. Palvelujen ostot toteutuivat yhteensä 3,5 milj. euroa suunniteltua pienempinä, mikä johtui pääasiassa Tredun palveluostojen alituksesta. Henkilöstökulut toteutuivat lautakuntatasolla vuosisuunnitelman mukaisina. Aine- ja tarvikeostot toteutuivat 0,5 milj. euroa suunniteltua suurempina, joka johtui pääosin Tredun ensikertaiseen kalustamiseen liittyvistä käyttötalouden hankinnoista. Tilinpäätösennusteen mukaan lautakunnan toimintakate toteutuu 1,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Ennuste on parantunut heinäkuun tilanteesta 0,4 milj. euroa. Ennusteen ja vuosisuunnitelman välinen 1,4 milj. euron poikkeama kohdistuu ammatillisen koulutuksen, työllisyydenhoidon, lukiokoulutuksen ja kehitysohjelmien palveluryhmiin. Ammatillisen koulutuksen käyttömenojen ennakoidaan ylittävän vuosisuunnitelman yhteensä 0,5 milj. eurolla. Kehitysohjelmien palveluostojen ennakoidaan ylittävän vuosisuunnitelman 0,2 milj. eurolla. Lukiokoulutuksen osalta tilinpäätösennusteen toimintakate on 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi, mikä johtuu pääosin opiskelijamäärän lisäyksestä lukuvuoden alusta. Työllisyydenhoidon kokeilun aiheuttamat lisäkustannukset kuluvan vuoden vuosisuunnitelmaan nähden ovat 0,6 milj. euroa. Lukiokoulutuksen ja Työllisyydenhoidon palveluryhmien osalta on valmisteilla talousarviomuutosesitykset kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi Ammatillisen koulutuksen tammi-elokuun tulos -4,4 milj. euroa toteutui 0,8 milj. euroa suunniteltua parempana. Tulosta parantaa oppisopimuskoulutuksen tulos, joka on 0,7 milj. euroa budjetoitua parempi. Tämä näkyy etenkin palvelujen ostojen toteutumisessa suunniteltua pienempinä. Maksullisen palvelutoiminnan tuotot ja hankkeiden tuet ja avustukset ovat toteutuneet raportointikaudella 0,4 milj. euroa suunniteltua pienempinä. Ammatillisen koulutuksen tilinpäätösennusteen mukaan tulos toteutuu -8,1 milj. eurona jääden 0,4 milj. euroa suunniteltua heikommaksi. Ennuste on parantunut heinäkuun tilanteesta 0,4 milj. euroa. Tuottoennustetta on pienennetty 0,1 milj. euroa, koska nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijamäärän arvioidaan jäävän suunniteltua pienemmäksi. Epävarmuutta on maksullisen koulutuksen myynnin ja oppisopimuskoulutuksen toteutumisessa. Oppisopimuskoulutuksen yhteistyösopimuksen purkautumisen johdosta on tehty jakoesitys OKM:lle, jonka tullessa hyväksytyksi Tredu ei tee enää yhteistyösopimuskumppaneille oppisopimuksia tilastointipäivän jälkeen lukuun ottamatta niin kutsutun laajan luvan mukaisia sopimuksia. Ammatillisen koulutuksen toimintamenojen ennustetta on pienennetty 0,5 milj. euroa. Tilakeskus on ilmoittanut vuokraennusteen muutoksesta, jonka johdosta vuokramenojen arvioidaan toteutuvan 0,45 milj. euroa suunniteltua pienempänä. Tilinpäätösennusteen menojen ylitys kohdistuu pääosin aine- ja tarvikeostoihin. Aine- ja tarvikeostojen arvioidaan ylittävän budjetoidun ensikertaiseen kalustamiseen liittyvien käyttötalouden hankintojen vuoksi ja opetusmateriaalin hankintojen vuoksi. Palveluiden ostojen arvioidaan toteutuvan 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Lukiokoulutuksen toimintakate toteutui tammi-elokuussa 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Toimintatuotot ovat toteutuneet 0,1 milj. euroa suunniteltua suurempina. Toimintamenot 0,3 milj. euroa suunniteltua pienempinä, mikä johtuu pääosin palvelujen ostoista ja vuokrakuluista. Vuokrakulut ovat jääneet 0,1 milj. euroa pienemmiksi johtuen Pellervon kirjaston tilojen käyttöönoton viivästymisestä. Lukiokoulutuksen tilinpäätösennusteessa toimintakate on 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Ennusteessa on huomioitu opiskelijapaikkamäärän kasvattamisesta 30 paikalla lukuvuoden alusta lukien aiheutuvat lisäkustannukset 0,1 milj. euroa, joka sisältää myös Tampereen aikuislukiossa toteutettavasta alle 18-vuotiaiden opetusryhmästä kuluvalle vuodelle aiheutuvat kustannukset. Työllisyydenhoidon osalta tammi-elokuun toimintakate on toteutunut 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Merkittävin poikkeama on työmarkkinatuen kuntaosuuksissa, maksut ylittävät budjetoidun 1,2 milj. eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienenemistä hidastaa yli 1000 päivää työttömänä olleiden maksuosuuden 5 prosentin kasvu edellisvuoteen nähden. Muut avustukset ovat toteutuneet 0,4 milj. euroa pienempinä. Monialaisen tuen palveluiden, kartoitus- ja kuntoutusvaiheen kulut ovat toteutuneet 0,6 milj. euroa suunniteltua pienempinä johtuen asiakkaiden siirrosta avopalveluihin sekä kuntouttavan työtoiminnan päivähinnan laskusta. Kuntouttavan työtoiminnan kuntoutuspäivien lukumäärä on kuitenkin edellisvuoden tasolla.

5 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 5 Työllisyydenhoidon palveluryhmän tilinpäätösennusteessa toimintakate on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Poikkeama johtuu työllisyyskokeiluun liittyvästä rekrytointitarpeesta ja vuokrakulujen kasvusta. Valmisteilla on vastaavan suuruinen talousarviomuutosesitys, jonka kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan Palvelujen ostoja ennustetaan olevan 0,9 milj. euroa budjetoitua vähemmän, koska kuntouttavan työtoiminnan kilpailutettu päivähinta on 25 prosenttia budjetoitua pienempi. Työmarkkinatuen kuntaosuuden ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 0,9 milj. eurolla. Yritys- ja yhteiskuntasuhteet -palveluryhmän tammi-elokuun toteutunut toimintakate on 0,1 milj. euroa suunniteltua parempi, johtuen henkilöstömenojen toteutumisesta suunniteltua pienempinä. Henkilötyövuosien ennuste alittaa vastaavasti vuosisuunnitelman kahdella henkilötyövuodella. Smart Tampere -ohjelma käynnistyi Ohjelman neljälle osa-alueelle (terveys, teollisuus, liikenne ja yhteydet) on valittu teemajohtajat. Muut valitaan suunnitelman mukaan toisen vuosikolmanneksen aikana. Tiekartoista terveys on valmistunut, muut valmistuvat suunnitelman mukaan loppuvuoden aikana. Yritys- ja yhteiskuntasuhteet -palveluryhmän tilinpäätösennuste on 0,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Kehitysohjelmat -palveluryhmän tammi-elokuun toimintakate toteutui 0,3 milj. euroa suunniteltua parempana, johtuen pääosin palvelujen ostojen toteutumisesta suunniteltua pienempinä. Tilinpäätösennusteessa palvelujen ostot tulevat ylittämään budjetin 0,2 milj. euroa. Ennusteen ylitys aiheutuu Viiden tähden keskusta -ohjelman hankkeiden palveluostoista. Kunkun parkin osalta on tehtävä lisäkairauksia, joiden aiheuttama arvioitu kustannus on 0,1 milj. euroa. Asemakeskus -hankkeessa mukana olevat tahot pyrkivät jäämään pois hankkeesta, josta aiheutuu lisäkulua arviolta 0,1 milj. euroa. Investoinnit (1000 euroa) Ammatillinen koulutus Tot VS 2017 TP 2017 Enn. Enn / VS 2017 Bruttoinvestoinnit Pysyvien vastaavien luovutustulot Elinvoima- ja osaamislautakunta, muut Bruttoinvestoinnit Elinvoima- ja osaamislautakunnan investoinnit koostuvat erikseen sitovista ammatillisen koulutuksen investoinneista sekä muista elinvoima- ja osaamislautakunnan investoinneista. Muut elinvoima- ja osaamislautakunnan investoinnit muodostuvat lukiokoulutuksen investoinneista. Ammatillisen koulutuksen investointeihin on vuosisuunnitelmassa varattu 2,2 milj. euroa. Investointisuunnitelma sisältää 1,2 milj. euron hankinnat opetukseen ja 1,0 milj. euron ensikertaisen kalustamisen hankinnat. Ensikertaisen kalustamisen hankinnat toteutetaan Pirkkalan ja Lempäälän uusiin tiloihin sekä Hepolamminkadun B-rakennuksen peruskorjattuihin tiloihin. Lukiokoulutuksen investointeihin on vuosisuunnitelmassa varattu 0,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa ( ) uudelleen budjetoida Pellervon kirjaston ensikertaisen kalustamiseen 0,1 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen Hankinnoista on elokuun loppuun mennessä toteutettu 0,3 milj. euroa. Lukiokoulutuksen investointeja on toteutettu 0,1 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen osalta investointien ennuste alittaa vuosisuunnitelman 0,6 milj. eurolla, koska osa ensikertaisen kalustamiseen liittyvistä hankinnoista kirjataan käyttötalouteen. Lukiokoulutuksen osalta investointien ennuste on vuosisuunnitelman mukainen.

6 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 6 RISKIENHALLINTA Palvelualueen riskienhallinnan organisaatio on päivitetty kaupungin uuden toimintamallin ja organisaatiorakenteen mukaiseksi. Osana toiminnan jatkuvuuden varmistamista yllättävien tietojärjestelmähäiriöiden varalta (jatkuvuussuunnittelu) on palveluryhmittäin kuvattu nykytilaa selvittämällä keskeisissä palveluissa käytettävien tietojärjestelmien häiriöitä: toteutumisen todennäköisyys sekä häiriöiden laatu, määrä ja merkittävyys palvelun tuottamiselle. Lisäksi on kuvattu häiriön aikainen toimintatapa ja häiriöstä viestiminen. TALOUSARVION 2017 SITOVAT TOIMINNAN TAVOITTEET Kaupunkistrategian tavoite Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimusja koulutuslaitosten kanssa. Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimusja koulutuslaitosten kanssa. Talousarvion 2017 sitova tavoite Tampereen kehitys Smart City -kaupunkina on vauhdittunut Tampere 3 -hankkeen toteutumista on edistetty Talousarvion 2017 sitovan tavoitteen toteuma + (Toteutuu) Smart Tampere -ohjelma on käynnissä ja sen toimenpiteillä kehitetään Tamperetta Smart City - kaupunkina. Tarvittavat rekrytoinnit on tehty sekä sisäistä toimintaa digitalisoivaan osaohjelmaan että aluetaloutta aktivoivaan osaohjelmaan. Keskeiset tiekartat toimenpiteille ovat valmistuneet ja tekemiset ovat alkaneet. Kokeiluja on hankkeistettu ja aloitettu. Smart City -ekosysteemin (yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, kaupunki, kuntalaiset) kanssa on valmisteltu yhteisiä älykkään kaupungin ratkaisuja ja määritelty tarvittavia kokonaisuuksia. + (Toteutuu) Yliopistojen hallitukset ovat nimenneet Yliopistosäätiön ensimmäisen hallituksen. Pormestari Lauri Lyly valittiin hallituksen jäseneksi. Valtuuston TAMK Oy:n osakkeiden luovuttamiselle asettamista ehdoista on toteutunut se, että ns. Kevalain hyväksymisen myötä Tamk Oy:lle ei synny lisäeläkevastuita, koska Tamk Oy voi jatkaa Kevan jäsenenä. Uutta yliopistoa koskeva yliopistolain muutokset ovat eduskunnassa käsiteltävänä parhaillaan.

7 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 7 Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Työllisyydenhoidon kuntakokeilu on uudistanut työllisyyspalveluja ja pitkäaikais- ja nuorten työttömien määrät ovat vähentyneet vuodesta (Toteutuu) Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) on käynnistynyt 1.8. ja kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on sen myötä noussut noin :een. Kaupunki vastaa kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita. Työllisyyspalveluiden työnhakija- ja työnantajaasiakkaille tarjottavat palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: työllistymisen ja yrittäjyyden palvelut, uravalmentautumisen palvelut, kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut sekä monialaiset työllisyyspalvelut. Yleisen taloustilanteen ja työllisyydenhoidon toimien ansiosta nuorten työttömien (alle 25 v.) määrä on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna 21 % (709 henkilöä). Nuoria työttömiä oli 8/2016 tilanteessa henkilöä ja 8/2017 tilanteessa henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt edellä mainittuna ajanjaksona 27 % (2 309 henkilöä). Pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä oli 8/2016 tilanteessa henkilöä ja 8/2017 tilanteessa henkilöä. Tästä huolimatta työmarkkinatuen maksuosuuksissa ei ole nähtävissä merkittävää laskua. Työmarkkinatilanteen paraneminen on kohdistunut etupäässä helpommin työllistyviin työnhakijoihin.

8 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 8 Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä + (Toteutuu) Tavoitteen mittariksi on määritelty keskustan elinvoimaindeksi. Vuodesta 2015 lähtien käytössä on ollut vastaava elinvoimaluku. Elinvoimaluku on noussut edellisestä vuodesta ollen edelleen suurten kaupunkien korkein. Vuoden 2016 elinvoimaluku oli 3,72. Tammi-elokuun 2017 luku oli 3,84. Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteitä on saatu edistettyä suurelta osin ohjelman mukaisesti. Isoista kohteista Ratinan kaupallisen keskittymän ja Ranta-Tampellan alueen toteutus on edennyt erinomaisesti sekä Kansi ja areenahankkeen toteutus käynnistyy syksyn aikana. Muutamien keskeisten ja haastavien kohteiden osalta (Asemakeskus, Eteläpuisto ja Keskustori) aikataulu on viivästynyt, mutta kokonaisuutena ohjelman tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta toimenpiteitä on saatu edistettyä hyvin. Asuntokanta on monipuolinen ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Hiedanrannan suunnittelukilpailun pohjalta on laadittu alueen yleissuunnitelma Kehittämisohjelman 2017 päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa /- (Toteutuu osittain) Kansainvälisen suunnittelukilpailun voittaneiden työryhmien kanssa on käynnistetty yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma valmistuu päivitetyn aikataulun mukaisesti keväällä Yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe eli alueen rakennesuunnitelma valmistuu syksyllä 2017 Yleissuunnittelun käynnistyminen siirtyi alkuperäisestä aikataulusta, koska suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin aiottua myöhemmin ja kahden voittajatyöryhmän valinta monimutkaisti neuvotteluja yleissuunnitelman toteutuksesta.

9 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 9 Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Kaupunkimarkkinointia sekä matkailu- ja tapahtumatoimintaa on uudistettu kokonaisuutena. Tampereella yöpyneiden matkailijoiden määrä on kasvanut 5 prosenttia vuodesta 2016 Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia + / - (Toteutuu osittain) Tampereen brändityö on käynnissä ja Tampereen tarinan pääviestit vahvistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaupungin markkinointiviestintäsuunnitelman laadinta käynnistyy loppuvuodesta Visit Tampere Oy aloitti toimintansa Syksyn 2017 aikana luodaan malli ja käynnistetään yhteistoiminta kaupunkimarkkinoinnin ja kaupungin strategisten kehityshankkeiden välille. Matkailun yhteismarkkinoinnin tueksi on laadittu kumppanuusmalli. Matkailuneuvonnan uudistamisesta on laadittu selvitys. Uuden toiminnan mukaista visuaalista ilmettä ja sivustoa rakennetaan. Tampereella yöpyneiden matkailijoiden määrä on kasvanut tammi-kesäkuussa 5,4 % edellisvuoteen verrattuna. Kasvua selittää kotimaisten matkailijoiden määrän kasvu. Ulkomaalaisten yöpymisten määrä on laskenut työmatkailun vähentymisen myötä. + (Toteutuu) Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä, joka sisältää ympärivuotisten reittilentojen lisäksi kausittaisten reittilentojen ja lentosarjojen kohteet, on pysynyt lukumäärällisesti samalla tasolla vuoden 2016 kokonaismäärään nähden (9 kpl). Tämän lisäksi Tampereelta operoidaan säännöllisesti yksittäisiä viikoittaisia tilauslentoja. Syksyllä lennetään lomalentosarjat kohteisiin Malaga, La Palma (Kanarian saaret) ja Varna, joten asetettu tavoite tulee kohteiden määrissä mitattuna tämän vuoden osalta täyttymään. Tammi-elokuun matkustajamäärät ovat kasvaneet 9,8 % edellisvuoden vastaavista (alustavat luvut). AirBalticin maaliskuussa avaama kolmas hub-yhteys Riikaan on ollut merkittävässä osassa saavutettua kasvua.

10 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 10 Tilikausien tulos on positiivinen. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Elinvoima- ja osaamislautakunnan sekä asunto- ja kiinteistölautakunnan tilikauden tulokset ovat vuosisuunnitelmien mukaiset. Työvoimakustannukset elinvoiman palvelualueella ovat vuosisuunnitelman mukaiset Tuottavuutta on parannettu elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntämällä. - (Ei toteudu) Elinvoima- ja osaamislautakunnan tilikauden tuloksen ennustetaan olevan -91,6 milj. euroa, joka on 2,2 prosenttia heikompi kuin vuosisuunnitelmassa. Valtuustoon nähden sitovia tasoja ovat toimintakate*, nettoinvestoinnit sekä toiminnan tavoitteet. *Huom. Elinvoima- ja osaamislautakunnassa Tredun osalta sitovaa on tilikauden tulos. - (Ei toteudu) Työvoimakustannusten tilinpäätösennuste on 85,3 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla. Lukiokoulutuksessa työvoimakustannusten ennustetaan ylittyvän 0,2 milj. eurolla, koska kevään 2017 yhteishaussa lukiokoulutuksen sisäänottomäärää lisättiin 30 opiskelijalla ja Tampereen Aikuislukiossa käynnistetään syksyllä alle 18-vuotiaiden lukio-opetus. Työllisyyspalveluissa työvoimakustannusten ylitysennuste on 0,2 milj. euroa. Ylityksen taustalla on työllisyyspalveluissa alkanut seutukunnallinen määräaikainen työllisyyskokeilu, joka edellyttää henkilöstön lisäystä. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmässä työvoimakustannusten ennustetaan ylittyvän 0,1 milj. eurolla. Ylitys johtuu eläkemenoperusteisista maksuista, joita ei ole huomioitu palveluryhmän vuosisuunnitelmassa. Yritys- ja yhteiskuntasuhteet -palveluryhmässä työvoimakustannusten ennustetaan alittavan vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla. + (Toteutuu) Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän osalta tuottavuutta on parannettu siten, että torien facebook-sivusto, Tampereen Kauppatorit, on avattu kesällä paikallisten ja turistien kävijämäärien lisäämiseksi. Lukiokoulutus ja kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä ovat käynnistäneet lukiotilojen käyttöasteen tarkastelun. Tarkoituksena on tutkia, voidaanko nykyisten lukiorakennusten oppilasmäärää lisätä vertailemalla ja mahdollisesti parantamalla niissä toteutettuja tila- ja opetusratkaisuja.

11 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 11 SUUNNITELMA HENKILÖSTÖ- JA TYÖVOIMAKUSTANNUSSÄÄSTÖJEN AIKAANSAAMISEKSI Henkilöstö- ja työvoimakustannussäästöjen aikaansaamiseksi tehdään jatkuvaa toiminnan ja prosessien kehittämistä ja tehostamista, esim. sisäiset työjärjestelyt, tietojärjestelmien käyttö, henkilöstökoulutus, luonnollisen poistuman (esim. eläköityminen) hyödyntäminen ja mahdollisten rekrytointitarpeiden kriittinen tarkastelu palvelualuetasoisesti. Henkilötyövuosia kasvattaa mm. Smart Tampere -ohjelman laajentuminen ja pormestariohjelman myötä tullut lisäresursointi (+34 htv) työllisyyspalveluiden vahvistamiseen.

12 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 12 AMMATILLINEN KOULUTUS Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Elinvoimasuunnitelman tavoitteet Koulutuksen kansainvälisyyttä on kehitetty kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä on edistetty Toimenpiteet 2017 Kansainvälisissä opiskelija- ja asiantuntijavaihdoissa kehitetään uusia pedagogisia johtamis- ja toimintamalleja. Monipuolistetaan ja lisätään vieraskielistä opetustarjontaa. Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opetuksen pedagogiikkaa (mm. Nemo-projekti) Toimenpiteen toteuma Kevään aikana on toteutettu yhteisopettajuus dual teaching englannin- ja suomenkielisten ryhmien kesken. Ecvetin ja arkiosaamisen tunnustamisen ohjeistus on selkeytynyt ja on nyt osa normaalia toimintaa. Pietarin alueella on lisätty kilpailutyötoimintaa ja Moskovan ammatillisen koulutuksen kanssa on sovittu synergisen yhteistyön käynnistämisestä. Metsäalan, liiketalouden ja matkailu-, ravitsemisja talousalan vieraskielisen opetuksen lisäksi on sosiaali- ja terveysalalla suunniteltu englanninkielinen tutkinnon osa osaksi kv- ja monikulttuurisuusopolkua sekä kotikansainvälistymistä varten. Toimeenpano keväällä Kone- ja tuotantotekniikassa on käynnistetty maahanmuuttajaryhmiä kotikansainvälisyyden lisäämiseksi sekä työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Kone- ja tuotantotekniikassa on opiskelijoiden kv-liikkuvuutta lisätty ottamalla vastaan vaihtoopiskelijoita ja kannustamalla omia opiskelijoita kv-vaihtoon. Viron Saarenmaalle on avattu mm. elintarvikealan opiskelijoille työssäoppimismahdollisuus paikallisen lihanjalostuslaitoksen kanssa. Englanninkielinen vastaanottovirkailijakoulutus aloitettu elokuussa. Kevään ja syksyn aikana on järjestetty työelämäfoorumeita sekä koulutusaloilla, että Tredu-tasoisesti. Laajennetaan ja vahvistetaan työelämäkumppaneiden kanssa erilaisia osaamisperusteisia koulutuksen toteutusmalleja.lisätään työpaikalla Yhteistyössä pakkausalan yrittäjän kanssa on kehitetty ns. Pakkaustaituri-ohjelma, jossa kyseisen yrityksen osaajatarpeet on otettu huomioon yhdistämällä prosessiteollisuuden perustutkintoon

13 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 13 tapahtuvan oppimisen osuutta osia painoviestinnän perustutkinnosta. Tämän lisäksi on kehitetty myös kumitekniikan taituripolku. Taituripolut on rakennettu yritysten tarpeista ja yritykset valitsevat niihin opiskelijat. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa on mm. 1) parannettu työelämän hyvinvointiteknologiaosaamista valmistelemalla työelämän verkkokursseja, 2) kehitetty winwin-periaatteella kotihoidon simulaatio-oppimisympäristöä yhteistyössä hyvinvointiteknologiayritysten kanssa 3) laajennettu tutkinnon osan oppimista sekä projektioppimista työpaikoilla, 4) käynnistetty ensimmäiset asiakaspalvelupilotit Hyvinvointikeskus Tredun Helmessä. 5) käynnistetty Kyläkauppa-hankkeen mallintaminen sote-alan koulutukseen (Virrat). 6) suunniteltu työssäoppimisen VOO-malli (vastuuta oppimalla opit) käyttöönotto työpaikkojen ja yritysten sekä Tamkin hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon kanssa (PSHP, Hatanpää, Tammenlehväkoti, Vihnuskoti, Nokian tk) sekä käynnistetty ensimmäiset pilotit (PSHP, Hatanpää). OPPO = Oppipojasta osaajaksi -hankkeessa on kehitetty työelämälähtöinen moniosaajapolku työelämän ja eri koulutusalojen kanssa. Yhteistyötä Nemo-tutkimusohjelman kanssa on jatkettu mm. tutkimustulosten jalkauttamisella opetushenkilölle ja työelämälle. Tuloksia on hyödynnetty ohjaan.fi työpaikkaohjaajien valmennussivuston kehittämisessä. Sivuston käyttöönottoa koko oppilaitoksessa on valmisteltu ja osallistettu työhön opettajia. Keväällä aloitettiin NEMO2 hanke, jossa tutkimusta suunnataan reformin ja käynnissä olevien hankkeiden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Tutkijoiden kanssa on tiivistä vuoropuhelua. Tredun työpaikkaohjaajille on suunniteltu palvelutarjotin, joka konkretisoituu työelämäpalvelujen ja projektien tiiviillä yhteistyöllä. Tredu tarjoaa vaihtoehtoisia asiakkaan tarpeisiin sopivia koulutusvaihtoehtoja. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sähköistä ohjausta on pilotoitu Workseed-, Kotopro- ja Futural Skills-järjestelmiä käyttäen sekä ilmaisia some-mahdollisuuksia hyödyntäen useilla eri

14 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 14 koulutusaloilla (OTA-digi -hanke). Yhä useammilla koulutusaloilla opetusta on toteutettu entistä kokonaisvaltaisemmin työelämän oppimisympäristöissä (mm. liiketalous, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sähköala, sosiaalija terveysala, autoala) Esimerkkeinä tarinoita yhteistyöstä Oppisopimuskeskuksen kehittämisohjelman 2017 projekteissa Tredun ja yhteistyöoppilaitosten henkilöstö yhdessä ovat tehneet ketteriä kokeiluja sähköisten palvelujen rakentamisessa. Tavoitteena on erityisesti osallistaa työpaikkojen henkilökuntaa kokeiluihin. Yhdessä asiakkaiden kanssa on suunniteltu ja osin kokeiltu uusia toimintamalleja ohjaamiseen, tutkintojen arviointiin ja työssäoppimisen toteuttamiseen valmistautuen samalla reformiin. Myös kokeilujen tulosten hyödyntämistä työpaikoilla edistetään tekemällä videoita asiakkaiden ja henkilöstön käyttöön. Työssäoppimisen kesätoimintaa on tehostettu ja laajennettu (esim. kesäbistro matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla). Virroilla tehdään laajaa yritysyhteistyötä NY24hopetuksessa. Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu Suunnataan koulutustarjontaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Suunnataan aloituspaikkojen suhteessa Pirkanmaan ammattialojen osaamistarpeisiin Hiedanranta - Tredu monialaisen oppimisympäristöyhteistyön käynnistämisestä on sovittu. Ammatillisilta neuvottelukunnilta on kerätty tietoa eri alojen osaamistarpeista. Yhteistoimintaalueen kuntien kanssa käytävissä tapaamisissa toukokuun aikana kartoitettiin kuntien osaamistarpeita. Sote-alan koulutuksessa on toteutettu erilliset toimialatapaamiset yhteistoiminta-alueen kunnissa työvoiman määrälliseen ja laadulliseen osaamistarpeeseen vastaamiseksi. Yhdessä Tampereen kotihoito- ja asumispalvelujen kanssa kehitetty verkkokurssi asiakkaan etäohjaukseen on valmis ja otettu käyttöön. Liiketaloudessa on toteutettu esimieskoulutuksia tiiviissä yhteistyössä eri alojen yritysten kanssa sekä samalla laajennettu työssäoppimisyhteistyötä. Työelämän lisä- ja täydennyskoulutustarjonta on kattava. Vuonna 2016 toimintansa aloittaneet yrityskoordinaattorit keräävät tietoa paikallisista osaamis-

15 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 15 tarpeista. Tämä yhteistyö on saanut kunnista positiivista palautetta. TreduNavi-hakupalvelun toiminta käynnistyi viime vuonna ja sen toimintaa on laajennettu. Työllisyyspalvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä on aloitettu. Moniosaajakoulutuksen räätälöinti SARKA:n asiakkaille, työllistymismahdollisuus tulevaisuudessa Voimialle. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan moniammatillinen työelämäkokeilu, kokit ja tarjoilijat samoissa työssäoppimispaikoissa yhtä aikaa. Opso-rekry-hankkeessa on syntynyt idea yrityksille tarjottavista POP UP -rekrytointipisteistä. POP UP -pisteitä on kokeiltu 8 toimipisteessä, joissa työnantajat ovat tarjonneet nuorille mm. kesätöitä, työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja ja osa-aikatöitä. Työnantajat ovat saaneet avoimiin työpaikkoihin haastateltavia helposti ja päässeet esittelemään nuorille työpaikkojaan ja yritystään. Palaute henkilökunnalta ja työpaikoilta on ollut hyvin positiivista ja POP UP -paikkojen kysyntä työnantajapuolella on koko ajan lisääntynyt. Syksyn aikana selvitetään, miten toimintaa voitaisiin jatkaa. Yrityskoordinointitoiminta on laajentunut: sopimukset Ylöjärven, Nokian, Kangasalan, Virtojen, Oriveden ja Lempäälän kanssa. Yhteistyö työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa on tiivistynyt osana työllisyyden hoidon kokeiluhanketta. Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopiste 2017 Pedagogisen toiminnan uudistaminen vahvistamalla kumppanuuksia, kehittämällä uusia oppimisympäristöjä ja menetelmiä ja laajentamalla verkko-opetusta. Painopisteen toteuma Kumppanuussuunnitelmat etenevät suunnitellun prosessin mukaisesti. Asiaa käsittelevä esimiesten reformikahvila on järjestetty Digitalisaatiota on otettu käyttöön eri toimipisteissä (mm. logistiikan virtuaalinen yhtäaikaisopetus, Ikaalisten ja Virtain toimipisteiden verkkovälitteinen samanaikaisetäopetus). Hyvinvointiteknologian osaamiskeskuksen ja synergisen yhteistyön rakentaminen Santalahdentien toimipisteessä yhdessä työelämän kanssa jatkuu (Tampereen kotihoito- ja asumispalvelut, Peurankalliokeskus). Hyvinvointiteknologian välineiden ja ohjelmien käyttöoikeudesta ja sijoituksesta Santalahdentien hyvinvointiteknologian osaamiskeskukseen on tehty sopimukset mm. Evondoksen ( ), Everonin ) ja Loikka Design Oyn ( ) kanssa.

16 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 16 Työelämäpedagogiikkaa ja työelämäyhteistyötä kehittävä opettajaverkosto (TEP-mentorit) on aloittanut toimintansa. Hepolamminkadun kampusalueella on käynnistetty tilamuutokset, millä varmistetaan opiskelijoille henkilökohtaisten opintopolkujen joustavampi toteutus. Johtamisen ja päätöksenteon tehostaminen toimintakulttuuria kehittämällä ja ottamalla käyttöön lean-työkaluja Hiedanranta - Tredu monialaisen oppimisympäristöyhteistyön käynnistämisestä on sovittu. Organisaation eri tasojen kokouskäytäntöjä on muutettu leanimäisemmäksi. Virtuaalikokousten ja mobiililaitteiden käyttöä on lisätty. Toimipistepäälliköiden ja -vastaavien työ on saanut paljon kiitosta eri puolilla Pirkanmaata ja heidän valtaa ja vastuutaan tullaan jatkuvasti kehittämään. Tredun uudistumisen prosessia on viety eteenpäin ohjausryhmätoiminnalla. Henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia ja kehittämällä esimiestyötä Työllisyydenhoidon ja ammatillisen koulutuksen välille haetaan uusia malleja Henkilöstön työhyvinvointia on vahvistettu mm. ryhmätyönohjauksella. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa tiimiorganisaatiota on uudistettu ja uudet tiimit ovat aloittaneet toimintansa Typan ja Tredun välille on suunniteltu tavoitteellista yhteistyötä. Lisäksi on valmisteltu työllisyyspalvelujen henkilöstön siirtymistä syksyllä 2017 Tredun tiloihin sekä ideoitu yhteistoimintaa. Tarvittavia tiloja on muutettu Typan toiminnalle sopiviksi, minkä johdosta on tehty opetuksen ja henkilöstön siirtoja. Osana kuntien kanssa tehtyjä kumppanuussopimuksia tuetaan kuntien työllisyydenhoitoa. Useilla työvoimapula-aloilla on suunniteltu ja kokeiltu työllisyyden hoidon asiakkaille soveltuvia työllistäviä koulutuspolkuja. Liikkumisen edistäminen Liikkuva Tampere hankkeen mukaisesti Tredun jokainen toimipiste on mukana Liikkuva Tampere -hankkeessa. Liikuntaa järjestetään sekä sisä- että ulkotiloissa. On asetettu Go Toinen aste Go! -projekti, jonka tavoitteena on kehittää toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuuria liikunnalliseksi. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi on suunniteltu yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa koulutusohjelma, jonka tuloksena Treduun kasvaa yrittäjyyden edistämisen toimijaverkosto, joka kehittää yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja, levittää hyviä käytäntöjä ja toimii tukena mukaan tuleville uusille jäsenille. Työelämäpedagogiikkaa ja työelämäyhteistyötä kehittävä opettajaverkosto (TEP-mentorit) on aloittanut toimintansa.

17 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 17 Suunniteltu palvelutuotanto Tiedot raportoidaan vuoden lopussa. Palvelu Kulut Tuotot Netto Toteuma (1 000 eur) (1 000 eur) (1 000 eur) (1000 eur) (raportoidaan vuoden lopussa) Valtionosuusrahoitus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus Muu rahoitus Nuorten hyvinvoinnin edistäminen Pakolaisten kotouttava toiminta Opiskelijahuolto OOH Muu valtionavustustoiminta ja maksullinen palvelutoiminta

18 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 18 PALVELURYHMÄN TALOUS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Tot VS 2017 Muutettu VS 2017 Enn 2017 Poikkeama Enn / VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Investoinnit (1 000 euroa) Tot VS 2017 Enn 2017 Poikkeama Enn / VS 2017 Investointimenot Rahoitusosuudet

19 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 19 AINEELLISET HYÖDYKKEET (1 000 euroa) VS Tot VS 2017 Enn 2017 Poikkeama Enn / VS 2017 Koneet ja kalusto Ensikertainen kalustaminen, Lempäälä Ensikertainen kalustaminen, Hepolamminkatu Ensikertainen kalustaminen, Pirkkala Muut koneet ja kalusteet, Tekniikan toimiala Investoinnit yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä Pysyvien vastaavien luovutustulot Investointien rahavirta

20 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 20 Tunnusluvut VS 2017 Tot Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys** Opiskelijatyytyväisyys 4,1 Työelämäntyytyväisyys 4,2 Eronneet opiskelijat nuko, negatiiviset syyt < 5,5 % 2,8 Vetovoimaisuus** - Tampere 1,35 1,12 - Muut 0,90 0,70 Talous Tuottavuuden muutosprosentti** + Tilikauden tulos (1000 euroa) Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet Henkilöstömenot (1000 euroa) Työvoimakustannukset (1000 euroa) 0 0 Toiminnan laajuus Kansainvälinen liikkuvuus - opiskelijavaihto asiantuntijavaihto 410 Opiskelijamäärä - ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (koulutustehtävä) opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä (ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa) - oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimusten vuotuinen tavoitemäärä - oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusten vuotuinen tavoitemäärä Toteutunut työssäoppiminen osaamispisteinä (verrattuna toteutuneeseen kokonaisosaamispistemäärään) *sis. nuorten aikuisten osaamisohjelma rahoituksella olleet opiskelijat ** raportoidaan tilinpäätöksessä

21 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 21 LUKIOKOULUTUS Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Koulutuksen vetovoimaisuutta, kansainvälisyyttä ja sidosryhmäyhteistyötä on lisätty. Negatiivisesta syystä* eronneiden määrä on alle 2 % (* Opiskelija jää eron jälkeen työttömäksi tai eron jälkeisestä toiminnasta ei ole tietoa). 70 % opiskelijoista sijoittuu jatko-opintoihin kahden vuoden kuluttua ylioppilastutkinnosta. Henkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. Toimenpiteet 2017 Avoimella informoinnilla koulutusmahdollisuuksista varmistetaan riittävä ja motivoitunut hakijamäärää. Kehitetään olemassa olevia kansainvälisiä kontakteja sekä sidosryhmäyhteistyötä ja käynnistetään tarvittaessa uusia mieluimmin digitalisaatiota hyödyntäviä kumppanuuksia. Tehostetaan pedagogisia ratkaisuja sekä opiskelijahuollollisia ennakoivia tukipalveluja. Edistetään koulutuksen läpäisyä. Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistaminen kehitystyöhön. Henkilöstö kehittäjänä -toimintatavan edistäminen. Toimenpiteen toteuma Kevään 2017 yhteishaussa oli kaupungin lukioihin ensisijaisia hakijoita 1,23 / aloituspaikka. Uusia kansainvälistymishankkeita: Opetushallituksesta myönteisen rahoituspäätöksen saanut WeQ Goes Populism / Hatanpään lukio. Projektissa perehdytään populismiin ja tavoitteena on mm. luoda hyviä käytäntöjä opiskeluun ja yhteiskuntaan liittyvien rajojen purkamiseksi. Erasmus+ -ohjelmasta on myönnetty rahoitusta hankkeelle Challenges of globalization for national identity and European integration. Projektia hallinnoi Treen lukiokoulutus/hatanpään lukio ja mukana ovat lukiot Saksasta, Latviasta ja Tanskasta. 0,35 % (11/3165 vuosikeskiarvo) Sijoittumistiedot perustuvat Tilastokeskuksen syyskuussa 2017 päivittämään aineistoon: Yo-tutkinnon vuonna 2013 suorittaneista (nuoret+aikuiset) 70,8 % oli jatko-opinnoissa 2 vuotta valmistumisen jälkeen (v. 2015). Nuorten lukiokoulutuksesta valmistuneista 73,7 % oli jatko-opinnoissa 2 vuotta valmistumisen jälkeen. Painopiste strategiatyön ulottuessa täysimääräisesti palveluryhmiin. Lukuvuosisuunnittelu yhteissuunnitteluna lukiotasolla.

22 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 22 Kehittämisen painopisteet Tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin, Kunta 10 -tulosten hyödyntäminen Kunta 10 -tulokset on käsitelty lukioissa ja niiden pohjalta on jokainen lukio nostanut kaksi kehittämiskohdetta, joiden etenemistä seurataan. Kehittämisen painopiste 2017 Osallistuminen OKM:n johtamaan tuntijakokokeiluun ja Oph:n johtamaan kehittäjälukioverkostoon. TRE3-verkostoon osallistuminen, yhteinen opetustarjonta erityisesti kielissä, sekä yhteistoiminnan kehittäminen Tredun, Kesäyliopiston ja muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen, mm. 6Aika-tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt Sidosryhmäverkoston vahvistaminen ja kehittäminen erityisesti elinkeinoelämän kanssa. Painopisteen toteuma Tuntijakokokeilussa ovat mukana Tampereen klassillinen lukio ja Tampereen teknillinen lukio. Kehittäjälukioverkostossa ovat mukana Sammon keskuslukio ja Tampereen teknillinen lukio. Kokeilut ovat edenneet OKM:n ja Oph:n koordinoimana. Tuntijakokokeilun mahdollisuutta räätälöidä valintoja on käytetty aktiivisesti. Kehittäjälukioverkostolla on ollut yhteistapaamisia. Lukiokoulutus on kumppanina mukana TRE3-verkostossa. Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään Tredun, Kesäyliopiston sekä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa (esim. kaupungissa toimivat lukiot). Korota-tarjotin ja Kesäyliopiston kesäkurssitarjonta toteutettiin. Seudullinen verkkokurssitarjotin lukuvuodeksi käytössä. Osallistuttu hankehakuihin. Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen -hankkeelle Opetushallitus ei myöntänyt rahoitusta. Lukiokoulutus mukana Tampereen digiroadmapissa (mm. Tilat 24/7, digiosaaminen ja digioppiminen) Jatketaan lukuvuonna yritys- / järjestövierailuja rehtorikokousten yhteydessä. Tampereen kaupungin lukiot ovat mukana LukioTEKO-hankkeessa, jonka tavoitteena on eri toimijoiden yhteistyönä kehittää mm. uusia työelämälähtöisiä lukiokursseja ja oppimisympäristöjä sekä mahdollistaa korkeakouluopintojen suorittaminen jo lukioaikana. Seudullisen lukioyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen. Osallistuminen JOTTE-verkoston (Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Espoo) toimintaan ja suurten koulutuksenjärjestäjien verkostoon. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen Liikkumisen edistäminen Liikkuva Tampere hankkeen mukaisesti Lukioilla on yhteinen seudullinen opetussuunnitelma ja yhteistyötä tehdään mm. opinto-ohjauksessa, ainetiimitoiminnassa ja opettajien täydennyskoulutuksessa. Seudullisia rehtorikokouksia pidetään säännöllisesti. Yhteistyötä jatketaan syksyllä 2016 Seutusivistykselle laaditun työsuunnitelman mukaisesti. Kuluvan vuoden aikana 3 tapaamista laajalla kokoonpanolla (johto, rehtoreita ja opettajia mm. teema- ja tiimiopintoihin liittyen) sekä 3 johdon tapaamista. Verkoston johto tavannut kahdesti kehittämisasioissa opetusministerin ja Oph:n pääjohtajan. Ajatushautomon perustaminen yhdessä Innokampus Oy:n kanssa on valmisteltu. Hatanpään ja Tammerkosken lukiot osallistuvat hankkeeseen.

23 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 23 Suunniteltu palvelutuotanto Tiedot raportoidaan vuoden lopussa.

24 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 24 Talous

25 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 25 Tunnusluvut

26 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 26 TYÖLLISYYDENHOITO Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Talousarvion sitovat tavoitteet Työllisyydenhoidon kuntakokeilu on uudistanut työllisyyspalveluja ja pitkäaikais- ja nuorten työttömien määrät ovat vähentyneet vuodesta 2016 Toimenpiteet 2017 Valmistellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen johdolla siten, että kokeilu käynnistyy heti kokeilua koskevan lain tultua voimaan Toimpenpiteen toteuma Eduskunta hyväksyi työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeilua koskevan lain (505/2017) kesäkuun lopussa. Kokeilulaki on voimassa Tampere johtaa 1.8. alkaen toteutettavaa työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeilua (työllisyyskokeilu) Pirkanmaalla. Kokeilussa ovat mukana Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä Sastamala ja Punkalaidun. Työllisyyskokeilun toteuttamiseksi on valmisteltu Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen kehitysohjelma ja seudullinen toimintamalli yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Työllisyyskokeilusta on laadittu sopimus Tampereen kaupungin, Pirkanmaan TE-toimiston, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja valtakunnallisen ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen välille. Lisäksi on laadittu yhteistyösopimus Tampereen kaupungin ja muiden kokeilukuntien kesken. TEtoimistosta siirtyi kokeiluun kuntien työnjohdon alaisuuteen 76 työntekijää, joista 56 Tampereelle. Kaupungin työllisyyspalveluiden uusi organisaatiorakenne on otettu käyttöön. Työllisyyskokeilun myötä kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on noussut 4 500:sta noin :een. Asiakkaat on siirretty elokuun aikana TEtoimistosta kokeiluun ja vastuutettu edelleen asiakastyöntekijöille. Asiakastyö on käynnistynyt. Tuetaan kokeilun kohderyhmän työllistymistä tarjoamalla heille työvoima- ja yrityspalveluita sekä muita palveluita aiempaa koordinoidummin Työllisyyskokeilun toteuttamiseksi on valmisteltu Kaupunkiseudun työllisyyspalvelujen seudullinen toimintamalli aiempaa vaikuttavampien ja asiakaslähtöisempien työvoima-, yritys- ja muiden palvelujen tarjoamiseksi asiakkaille. Tampere hoitaa kokeilukuntien välisen sopimuksen mukaan keskitetysti kotouttamiseen liittyvän viranomaistoiminnan sekä erikseen sovittavia kuntien yhteisesti rahoittamia palveluita. Kaupungin työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja yrityspalveluiden toimintaa yhdistetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Työllistymisen ja yrittäjyyden, rekrytointi- ja uravalmentautumisen

27 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 27 sekä kotoutumisen palveluita tarjotaan yhdessä Tredun ja yrityspalveluiden kanssa voimavaroja ja tiloja yhdistämällä. Hyvinvointipalveluiden kanssa määritellään yhteistyörajapinnat ja asiakasvastuut valmistautuen samalla maakuntauudistukseen. Työnhakija-asiakkaiden palvelu perustuu työllisyyskokeilussa oma-valmentajamalliin, jossa jokaisella asiakkaalla on nimetty vastuutyöntekijä. Asiakkaan omaa aktiivisuutta työllistymiseksi tuetaan. Oma-valmentajan päätehtävä on arvioida asiakkaan palvelutarpeet ja ohjata palveluihin. Valmistelussa oleva palvelutarjooma perustuu asiakkaiden palvelutarpeisiin ja sisältää myös erilaisia kokeiluja. Palveluiden tuottajina ovat pääosin yhdistykset ja yritykset. Yritysyhteistyötä vahvistetaan työtilaisuuksien löytämiseksi ja työelämän tarpeisiin vastataan yhdessä koulutuksen kanssa ennakoiden. Elinvoima- ja hyvinvointisuunnitelmien tavoitteet Osaavan työvoiman saatavuutta on turvattu Toimenpiteet 2017 Parannetaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun palveluin Typan yritys- ja yrittäjyyspalveluiden TreStart-toiminnassa on kontaktoitu ja tavattu yrityksiä vapaamuotoisesti sekä matalalla kynnyksellä kymmenittäin kuukausittain. Yrityksiä, muita työnantajia sekä työllistymispalveluita järjestäviä tahoja on osallistunut erilaisiin tapahtumiin, joissa tavoitteena on tarjota kohtaamisia sekä näytönpaikkoja : asiantuntevat, kokeneet työnhakijat esittäytyvät ja tekevät yhteistyötä työnantajien kanssa. TreStart-toiminta on vakiintunut ja sen tunnettuus lisääntyy jatkuvasti: paikalliset yritykset aktivoituvat kiihtyvään tahtiin niille tarjottujen uudenlaisten palvelujen pariin. Yrityspalvelujen palvelukokonaisuuden yrityskoordinaattorit ovat kartoittaneet paikallisten yritysten tarpeita ja helpottaneet OMA-valmentajien työtä osaavan työvoiman varmistamisessa. Ohjaus- ja neuvontapalveluita on vahvistettu Tampereen Ohjaamon kiinteä neuvontapiste aloittaa toimintansa keskustassa ja Ohjaamo jalkautuu myös hyvinvointikeskuksiin. Kehitetään koulutus- ja uraohjauspalveluita ja Ohjaamo-toimintaa osana työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun toteutusta Tampereella Tampereen Ohjaamo on aloittanut toimintansa Nuorten talossa (Puutarhakatu 2) Tampereen keskustassa talon auettua Toimintaa on jalkautettu myös Linnainmaan ja Lielahden hyvinvointikeskuksiin sekä erilaisiin nuorille suunnattuihin tapahtumiin. Tammi-elokuussa 2017 Ohjaamo on Nuorten talon pisteen ja jalkautuvan työn avulla tavoittanut 64 nuorta (täyttäneet osallistumislomakkeen). Nuorten talolla on touko-elokuussa kuitenkin käynyt 491 nuorta. Nuorten talon koordinaattori aloitti työnsä talolla heinäkuussa Koordinaattorin kotipesä on työllisyyspalveluissa. Nuorten talon kehitystyön tukemiseksi perustettiin elokuussa uusi monialainen ohjausryhmä, joka toimii myös Ohjaamo-projektin ohjausryhmänä.

28 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 28 Asiakkaan tarvitsemat työllisyydenhoidon ja muut sitä tukevat hyvinvointipalvelut on koottu sujuvaksi työmarkkinoille pääsyä edistäväksi palvelupoluksi Parannetaan kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköistä tiedonsaantia, yhteydenpitoa ja asiointia Käynnistetään työllisyys- ja sosiaalipalveluiden yhteinen palvelutarvearvio yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille Kilpailutetaan ja otetaan käyttöön kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen uudet palvelut Kehitetään nopeita kokeiluja hyödyntäen digitaalisia työllisyyspalveluita Nuorten talon koordinointi ja Ohjaamo-projekti kuuluvat työllisyyskokeilussa Uravalmentautumisen palvelukokonaisuuteen, jonka myötä koulutus- ja uraohjauksen yhteistyö on tiivistä. Talolle on jalkautunut työllisyyspalveluista 4 OMA-valmentajaa/vko. Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden yhteinen palvelutarvearvio yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille on käynnistynyt vuoden 2017 alussa. Ajalla 1-7/2017 on arvioitu 2684 asiakasta. Niitä arvioituja asiakkaita, joille työllisyyspalvelut ovat ajankohtaisia, on kutsuttu aikavarauksille työllisyyspalveluihin. Samalla on valmistauduttu 1.8. alkavaan kokeiluun, jonka puitteissa palvelutarvearvioita ja palveluihin ohjausta tehdään Sarviksen sosiaaliaseman yhteydessä. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntou-tuksen ostopalvelut on kilpailutettu yhdessä. Uudet kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelut on otettu käyttöön lähtien. Hankinta on vaikuttavuusperusteinen. Palveluntuottajia palkitaan asiakkaiden työllistymispolulla etenemisten perusteella. Sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöönottoprojekti on alkanut ja järjestelmä pitäisi olla kaikkien käytettävissä lokakuussa. Asiakaspalautelaitteet on otettu jokaisessa toimipisteessä käyttöön alkaen ja asiakaspalautetta kerätään jokaisen asiakastapaamisen jälkeen lyhyen kyselyn avulla. Osaamisbotti-kokeilu aloitti kolmen OMA-valmentajan työparina työllisyyden ja yrittäjyyden palvelukokonaisuudessa Kokeilu kestää vuoden 2017 loppuun saakka. Lisäksi asiakkaille on alettu valmistella digitaalisten palveluiden kokonaisuutta, jota he voisivat hyödyntää itsenäisesti ja saada apua omaan työllistymiseen. Palveluiden hyödyntäminen on asiakkaille vapaaehtoista. Kehittämisen painopisteet Kehittämisen painopiste Palvelukokonaisuuden merkittävä uudistaminen osana kaupunkiseudun ml Sastamala-Punkalaidun työllisyyskokeilua Asiakaskannan profilointi ja segmentointi Toteuma Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) on käynnistynyt 1.8. ja kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasmäärä on sen myötä noussut noin :een. Kaupunki vastaa kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita. Työllisyyspalveluiden työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille tarjottavat palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Työllistymisen ja yrittäjyyden palvelut, Uravalmentautumisen palvelut, Kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut sekä Monialaiset työllisyyspalvelut. Asiakkaiden profilointia ja segmentointia varten otetaan käyttöön sähköinen alusta Kompassi, jolla selvitetään ja analysoidaan asiakkaiden palvelutarpeita. Palvelutarjooman muodostamisessa ja palveluhankinnoissa käytetään hyväksi