HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 2 HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 2. HEINOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISPERUSTELUT 3.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman lakiperusta Kaupungin yleistavoitteet ja toimintaperiaatteet Suunnittelun lähtökohdat ja ennusteet Talouskehitys ja keskeiset oletukset Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talouden tasapaino Täytäntöönpano-ohjeet Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 22 KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto 23 Sosiaali- ja terveystoimi 28 Sivistystoimi 41 Tekninen toimi 64 TULOSLASKELMAOSA 82 INVESTOINTIOSA 84 RAHOITUSOSA 89 LIITTEET Tase Tilivelvolliset Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan erittelyt 94

3 3 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Talousarvion 2016 valmistelun lähtökohdat ovat poikkeuksellisen tiukat. Suomen talouden kehitys on kuluvana vuonna edelleen heikko ja on mahdollista, että kansantaloudessa koetaan neljäs peräkkäinen taantumavuosi. Vuodelle 2016 ennustetaan korkeintaan 1,0-1,3 %:n varovaista elpymistä. Kuntataloudessa verotulojen kehitys polkee paikallaan samalla, kun menopaineet lisääntyvät suurten ikäluokkien tullessa yhä laajemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Valtion käynnistämät normitalkoot ja luvatut kuntien velvoitteiden purkamiset evät ole johtaneet vielä todellisiin säästöihin. Heikossa tulokehityksessä ja kasvavissa menopaineissa kunnat joutuvat turvautumaan kaikkiin mahdollisiin sopeutustoimin ja viimekädessä verojen korotuksiin. Koko maata koskeva sosiaali- ja terveystoimen uudistus on uusissa lähtökuopissa, kun nyt tavoitteena on perustaa vähintään maakuntien kokoiset itsehallinnolliset SOTEitsehallintoalueet. Uudistus on siirtymässä todennäköisesti 2020-luvun alkuun. Sotepalvelujen rahoitus järjestetään todennäköisesti valtionosuuksien ja valtionverotuksen kautta. Tarvittavia päätöksiä ja lainsäädäntöä odotellessa moni asia on arvailujen varassa, mm. miten paikalliset sote-palvelut kytketään suureen kokonaisuuteen ja miten menetellään kuntayhtymiin ja kunnallisiin laitoksiin sijoitettujen pääomien kanssa. Kaikesta huolimatta Heinolan taloudessa ei eletä kriisitunnelmissa. Talouden tila on säilynyt kohtuullisen hyvänä, joten tulevaisuus ja siihen liittyvät haasteet voidaan kohdata suhteellisen vakaalta pohjalta. Kuitenkin heikko talouskehitys, kasvavat palvelutarpeet ja resurssien supistuminen koskevat myös meitä. Siksi on äärimmäisen tärkeää käydä läpi kaupungin palveluverkkoa ja arvioida, miten toimimme jatkossa ja millaisin resurssein. Samalla on huolehdittava siitä, että panostukset työpaikkojen luomiseen ja asukasluvun vähenemisen pysäyttämiseen ovat oikeat ja ne riittävät katkaisemaan paikallistaloudessa etenevän itseään ruokkivan negatiivisen kierteen. Vuoden 2016 talousarvioesitys on valmisteltu kaupunginhallituksen asettaman hyväksymän kehysbudjetin pohjalta. Verotuloennusteita on jouduttu alentamaan ja työmarkkinatukiuudistus on tuonut arvioitua enemmän kustannuksia. Tarvittavat sopeuttamistoimet on kohdistettu käyttötalouteen. Kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit esitetään pidettäväksi vuonna 2016 nykytasolla. Seuraavien vuosien verotustarpeet riippuvat siitä, miten kaupunki onnistuu palveluverkkojensa uudistamisessa ja muissa välttämättömissä sopeuttamistoimissaan. Suuria talonrakennus- ja kunnallisteknisiä investointeja on kertymässä lähivuosille. Uimahallin peruskorjaus, vanhusten palveluasunnot, monet kouluhankkeet ja muut investointitoiveet merkitsisivät toteutuessaan taloussuunnitelman investointien nostamista kolminkertaiseksi poistoihin nähden. Toteutettavaksi hyväksyttävien hankkeiden valinta ja ajoitus tulee tehdä suurella harkinnalla arvioiden palvelutarpeita vuoden aikajänteellä. Vallitsevalla korkotasolla vuosikatteen ylittävä osa investoinneista on edullisinta rahoittaa pitkäaikaisella lainanotolla, mikä samalla merkitsee kaupungin velan kasvattamista. Jussi Teittinen kaupunginjohtaja

4 2. HEINOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA v Heinolan kaupungin strategiaa on työstetty vuosien aikana. Valtuusto on hyväksynyt Heinolan kaupungin strategian visioksi vuoteen 2020, arvot, toimintaajatuksen, kriittiset pitkän aikavälin tavoitteet (katso alla oleva kuvio). Heinolan kaupungin strategian ydinasiat vuoteen Vuoden 2015 aikana on päätetty terävöittää strategiaa. Erityisesti pyrkimyksenä on saada se tavoitteellisemmaksi ja jokapäiväisessä työssä näkyväksi tekemiseksi. Johtavana ajatuksena on selkeyttää Heinolan visiota ja erityisesti määrittää sitä myos numeeristen tavoitteiden avulla. Tästä käsin on huomattavasti helpompi luoda strategisia ohjelmia, joiden avulla näihin tavoitteisiin voidaan päästä. Tähänastisen valmistelun perusteella on syntynyt kaksi keskeistä tavoitetta: - Heinolaan on saatava syntymään laskennallisesti 1000 uutta työpaikkaa - Saada väkiluku ylittämään asukasta vuoteen 2025 mennessä Tähän liittyvinä strategisina teemoina ovat työn tekeminen, mainekuva, hyvinvointi ja resurssiviisaus. Tarkoituksena on saada koko organisaatio toimimaan visioon pääsemiseksi tulosalue- ja organisaatiorajat ylittäen.

5 5 3. YLEISPERUSTELUT 3.1 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAKIPERUSTA Kuntalain 110 :ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, joiden mukaan: "Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Heinolan vuoden 2015 aloittavassa taseessa kumulatiivinen ylijäämä oli 17,8 milj. euroa. 3.2 KAUPUNGIN YLEISTAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Heinola turvaa kaupunkilaisille laadukkaat peruspalvelut suunnitelmakaudella. Talouspohjan tulee säilyä vakaana. Toiminnan kehittämisen tulee perustua parannettuun kustannustehokkuuteen.

6 6 Heinola toteuttaa kaupunginvaltuustossa hyväksytyn strategian linjauksia kaupungin kehittämisessä ja jatkaa myönteisen kuntakuvan luomista siten, että Heinola on houkutteleva asuinkunta, työpaikkakunta ja kunta, joka antaa hyvän pohjan jo olemassa oleville sekä uusille alkaville yrityksille. Näiden toimien tavoitteena on kaupungin työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja työttömyyden alentaminen. Kaavoitus sekä jo olemassa olevien alueiden käytön tehostaminen on edellytys kaupungin kehittymiselle. Suunnitelmakaudella lisätään eri tahojen yhteistyötä ja sitä kautta haetaan uusia laadukkaita, kustannustehokkaita toimintatapoja, joilla vaikutetaan väestömäärän kasvuun sekä talouspohjan kestävään kehittymiseen. 3.3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ENNUSTEET Yleinen talouskehitys Suomen reaalihintainen bruttokansantuote on laskenut kolme viimeistä vuotta ja vuonna 2015 arvioidaan päädyttävän lähelle nollakasvua. Talousarviovuoden 2016 kasvuksi ennakoidaan 1,3 %. Talouskasvun arvioidaan lähtevän vilkastuvista investoinneista. Yksityisen kulutuksen kasvu on hidasta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Energiahyödykkeiden alhainen hinta auttaa Suomen kasvunäkymiä. Suomelle tärkeiden läntisten kauppakumppanien ja Kiinan taloudet ovat selvemmin kasvu-uralla. Keskimääräisen virallisen työttömyysasteen (tilastokeskus) ennakoidaan olevan vuonna ,4 % (8,7/-14; 9,6/-15). Lamasta huolimatta suuria elvytystoimia ei ole odotettavissa. EKP:n ohjauskorkoja on edelleen alennettu ja keskeiset korot lähestyvät nollaa. Korkopolitiikka ei tässä tilanteessa enää auta talouden vauhdittamisessa. Rahamarkkinoilla 12 kk:n euribor-korko on 0,14 %:n tuntumassa ja 6 kk:ta lyhyemmät korot ovat negatiivisia. Suuria paineita korkojen nousulle ei ole ja korkotaso säilyy alhaisena todennäköisesti useamman vuoden. Kuntatalouden ennusteet vuoteen 2016 Kuntien toimintaympäristöön on tulossa erittäin suuri muutos, kun sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uusille ylikunnallisille toimijoille. Tarvittavasta lainasäädännöstä ja yksityiskohtaisemmista linjauksista ei ole kattavaa tietoa. Palvelujen rahoitus on tarkoitus hoitaa valtionosuuksien ja mahdollisen maakunnallisen veron kautta, jolloin kuntien kustannusvastuu päättyy. Vuosi 2016 sujuu kuitenkin tältä osin nykyisen käytännön mukaisena. Suurimmat menopaineet syntyvät terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa ja muissa sosiaalipalveluissa suurten sodan jälkeen syntyneiden ikäluokkien tullessa näiden palvelujen piiriin. Heinolassa vanhimpien ikäluokkien kasvu on muuta maata nopeampaa, mikä edellyttää vielä suurempaa palvelujen sopeuttamista. Nuorempien ikäluokkien supistuminen puolestaan vähentää koulujen ja varhaiskasvatuksen menoja. Ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikate vuonna 2014 oli keskimäärin 107 % poistoista, lainaa oli 2694 / asukas ja taseeseen oli kertynyt ylijäämää keskimäärin 1729 /asukas. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,74 ja omavaraisuusaste

7 e 2016e 2017e 2018e 2019e 2020e 2025e 2030e 2040e 61,1 %. Heinolassa vuosikate oli 185 % poistoista, lainaa oli / asukas ja taseeseen kertynyttä ylijäämää 904 /asukas. Vuoden 2014 kunnallisveroprosentti oli 20,50 ja omavaraisuusaste 65,7 %. 7 Vuonna 2015 kunnallisveroprosentti on Heinolassa edelleen 20,50% ja kuntien keskimääräinen prosentti on noussut 19,84:ään. Vuoden 2015 tulosennuste on 9 kk:n toteutuman perusteella 0,5 M ylijäämäinen. Koko maan työllisyystilanne on edelleen heikentymässä. ELY-keskusten tietojen mukaan elokuun lopussa 2015 koko maassa oli työtöntä työnhakijaa, mikä on 13,2 % työvoimasta (8/2014: ~ 12,2 %). Heinolassa työttömänä oli henkeä ja työttömyysprosentti oli 16,1 (8/2014: ~15,6 %). Taloussuunnitelmassa oletetaan, että talous euroalueellakin alkaa vähitellen elpyä ja Suomea ja Eurooppaa vaivaava taantuma päättyy viimeistään vuonna Kasvunäkymät ovat kuitenkin hyvin vaatimattomat. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät Ukrainan kriisin seurausvaikutuksiin, Venäjänkaupan supistumiseen ja Lähi-Idän sotatoimiin. Heinolan verotulo- ja valtionosuusennusteet on laadittu Suomen kuntaliiton, valtion peruspalveluohjelman ja uuden hallitusohjelman tietojen pohjalta. Osa epävarmuuksista ratkeaa, kun valtion ensi vuoden talousarvio saadaan hyväksytyksi. Oletetaan vuosille vahvistetun kuntatalousohjelman mukaisesti, että kuntien ja valtion väliset tehtävämuutokset ja kustannusten jako toteutetaan vuonna 2016 siten, että valtion rahoitusosuus ei ratkaisevasti muutu siitä, tai jos tällaisia muutoksia toteutetaan, että valtionosuusmenetykset kompensoidaan kunnille jollain tavalla. Oletetaan, että valtio ei voi merkittävästi vetäytyä rahoitusvastuistaan purkamatta samalla kuntien palveluvelvoitteita. Tunnuslukuja Asukasluku HLAn ennuste Tilastokeskus 2012

8 8 Ikäjakauma vuoden lopussa 2008 ja 2014 TUNNUSLUKU / MITTARI 2008 % 2014 % vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,1 Yhteensä , ,0 Työttömyysaste; vuosikeskiarvo ja / ELY-Keskus,TEM TUNNUSLUKU / MITTARI työttömyys % Heinola 14,2 13,4 13,1 14,8 15,7 16,6 työttömyys % Heinolan seutu 13,2 13,9 12,3 13,7 14,5 15,8 työttömyys % Päijät-Häme 12,9 11,7 12,1 13,8 15,3 15,5 työttömyys % Koko maa 10,0 9,4 9,8 11,3 12,9 12,8 Elinkeinorakenne työpaikat maa- ja metsätalous jalostus palvelut tuntematon kpl / % kpl / % kpl / % kpl / % / 2, / 35, / 61,1 79 / 1, / 2, / 36, / 60,1 62 / 0, / 2, / 34, / 61,7 70 / 0, / 2, / 39, / 57,2 55 / 0, / 2, / 39, / 57,2 79 / 0,9 Veroprosentit vuosina asukasluku Kunnan tulovero 18,75 19,00 20,00 21,00 20,50 20,50 20,50 20,50 Yleinen kiinteistövero 0,75 0,76 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vakituinen asunto 0,25 0,32 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 Muu asuinrakennus 0,75 0,83 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakentamaton asuinpaikka (0,75) (0,76) (1,00) (1,00) (1,00) 2,50 (1,00) (1,00) Voimalaitos (0,75) 2,37 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 1,50

9 3.4 TALOUSKEHITYS JA KESKEISET OLETUKSET Verot 9 Kunnallisveron tuotto on kehittynyt Heinolassa jo pitkään hitaammin kuin maassa keskimäärin. Tämä on näkynyt kaupungin kuntajako-osuuden pienentymisenä. Myös kuntien välisessä verotulotasauksessa Heinola on muuttunut maksajasta tasauksen saajaksi. Vuoden 2014 verotustiedot saadaan lokakuun lopussa. Kaupungille vuodelta 2014 maksuun pantavat kunnallisverot kasvavat ennakkotietojen mukaan 0,7 %. Koko maan vastaava muutos on 3,6 %. Kunnille tilitettävien kunnallisverojen ennustetaan kasvavan vuonna ,2 % ja vuonna ,5 % maan keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla (19,84) arvioituna. Heinolan kunnallisveroprosentin oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla (20,50 %) vuonna 2016 veron tuoton arvioidaan olevan 59,75 M (-1,9 M ). Kuntien yhteisöverotulojen tuotto on suhdannetekijöistä ja verokannan alennuksesta johtuen laskenut. Veromenetysten kompensoimiseksi kuntien ryhmäosuutta on korotettu määräaikaisesti vuoden 2015 jako-osuuden ollessa 36,87 %. Kaupungin jako-osuus tästä oli vuonna ,47 % ja vuonna ,21 %. Vuoden 2016 jako-osuudet vahvistetaan lopulliseksi tammikuussa Heinolan kuntajako-osuuden arvioidaan olevan 0,2 % koko suunnittelukauden. Vuoden 2016 yhteisöverotuotoksi ennakoidaan 3,2 M. Kiinteistöveroprosentit on oletettu pidettävän vuosina vuodelle 2015 päätetyllä tasolla. Kiinteistöveroprosentti Tuottoarvio 2016 * yleinen 1,00 % 3,100 M * vakinainen asunto 0,50 % 2,400 M * muu asunto 1,00 % 0,600 M * voimalaitos (ei verotettavia kiinteistöjä) 1,50 % 0,000 6,100 M Koko maata koskevat vuosien kunnallisveroennusteet ennakoivat 1,2 %:n vuosittaista reaalikasvua. Heinolan kohdalla tämä merkitsisi, että kunnallisverotulot pysyisivät reaalisesti 58 M :n tasolla. Taloussuunnitelmassa kunnallisveroennusteita on korotettu mittavan investointiohjelman vuoksi siten, että vuonna 2019 korotus on 2,6 M, mikä vastaa 0,9 prosenttiyksikön tuottoa kunnallisverotuksessa. Sote-uudistuksen ollessa vielä täysin avoin ja kunta valtio -suhteiden muuttuessa kunnallisten toimintojen kustannustenjakoon ja rahoitustarpeisiin liittyy hyvin paljon epävarmuutta. Tältä pohjalta on mahdoton ennustaa tarkasti vuosien veroprosenttien tasoja.

10 VEROTULOT (M ) Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmässä yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen, taiteen perusopetuksen, yleisen kirjaston ja kulttuuripalvelujen valtionosuus sekä verotulotasaus muodostavat ns. peruspalvelujen valtionosuuden. Tämän lisäksi kaupunki saa muuta OKM:n myöntämää valtionosuutta lukiokoulutukseen, pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin, aamu- ja iltapäivätoimintaan, musiikkioppilaitostoimintaan, liikuntaan, nuorisotyöhön ja museotoimintaan. OKM:n valtionosuudesta vähennetään kunnan rahoitusosuus lukion ja muun ylläpitäjämallin mukaisen vos-rahoituksen kustannuksiin (n. 300 / as). Seuraavassa ovat arviot tulevista valtionosuuksista, jotka vahvistetaan joulukuun lopussa v. 2016: Peruspalvelujen valtionosuus (VM) 36,330 M Verotulotasaus 7,370 M Muut valtionosuudet (OKM) 2,400 M Kunnan rahoitusosuus ylläpitäjämallin mukaisen vos-rahoituksen kustannuksiin (OKM) - 5,600 M Yhteensä 40,500 M Perustoimeentulotukeen saatava kustannusperusteinen 50 %:n valtionosuus (1,1 M ) käsitellään toimeentulotuen yhteydessä käyttötulona. Lainakanta ja omavaraisuus e 2016e Lainakanta, Lainakanta / asukas Omavaraisuusaste 68,9 60,8 59,8 62,5 64,4 64,6 64,1 65,7 64,9 63,6

11 Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, tappion sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omat varat muodostavat puskurin mahdollisia tappioita varten. Lainakanta kasvaa vuosina Kehitys riippuu siitä, miten laajasti investointisuunnitelmat toteutuvat ja ajoittuvat sekä miten aktiivisesti investointeja rahoitetaan energiarahaston sijoitustuottoja kotiuttamalla. Lainojen korkomenoja ennakoidaan vuodelle ,8 M. 11 Oheisesta kuvasta näkyy lainakannan kehitys taloussuunnitelman pohjalta. Sijoitusten tuotot ja kulut Heinola Energia Oy:n kauppahinta 51,634 M (307 Mmk) on sijoitettu syyskuussa 1999 valtuuston hyväksymiä periaatteita noudattaen pitkällä tähtäyksellä. Tämän vakuudeksi perustettiin kaupungin omaan pääomaan kuuluva rahasto (Heinolan energiarahasto), johon siirrettiin vuoden 1999 ylijäämäisestä tuloksesta siirtokelpoiset varat. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata pääoman reaaliarvon säilyminen sekä tuottaa kaupungille pääomatuloja. Sijoitusten tuottotavoitteeksi on asetettu kuusi prosenttia eli pitkän ajanjakson inflaatio huomioon ottaen tavoitellaan runsaan 4%:n reaalituottoa. Energiarahaston sijoitukset on tehty sijoitusrahastojen kautta. Sijoitusten markkina-arvo lokakuun lopussa 2015 oli 77,1 M. Pääomasta 66% oli sijoitettuna pitkien korkojen rahastoihin, 23 % osakerahastoihin, 10 % rahamarkkinarahastoihin ja käteiseen ja loput 1 % indeksilainoihin ja pääomaturvattuihin sijoituksiin. Sijoitustoiminnan tarkempi ohjaus määritellään varainhoitosopimuksissa. Sijoitustuottoja on kotiutettu vuosina yhteensä 21,9 M. Sijoitustoiminnan alusta laskettu vuosituotto oli syyskuun lopussa 5,15 %. Epävarmasta taloussuhdanteesta huolimatta tuotto-odotukset ovat kohtuulliset. Sijoitusten vuoden 2016 kirjanpidolliseksi nettotuotoksi on arvioitu 3,1 M ( 4,0 %). Pääoman kotiutuksia voidaan tulevaisuudessa käyttää investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja elinkeinojen kehittämiseen valtuuston erikseen päättämällä tavalla.

12 Kotiutus on vaihtoehto pitkäaikaiselle lainanotolle. Tuotot käsitellään kirjanpitolain mukaisesti tuloslaskelmassa ja kotiutukset rahoituslaskelmassa. 12

13 13 Korkomenot Korkotaso on edelleen poikkeuksellisen alhainen: lyhimmät euribor-korot ovat negatiivisia ja pitkät lainakorot n. 1,0 %:ssa. Kaupungin vanhojen talousarviolainojen keskikorko on keskimäärin 1,52 % ja niistä 98% on kiinteäkorkoisia. Virallisessa tilastoinnissa lainakantaan sisällytetään kaikki korollinen vieras pääoma eli myös maksuvalmiusluotot, joita kaupungilla on vuoden aikaan vaihtelevia määriä. Henkilöstömenot Voimassa olevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät Kunta-alan sopijajärjestöt ovat sopineet alkavan Työllisyys- ja Kasvusopimuksen II-jakson palkantarkistuksista. Kustannusvaikutus koko kuntasektorilla on 0,59 %. Työmarkkinajärjestöjen ja valtion mahdollinen yhteiskuntasopimus voi tuoda henkilöstömenoihin muutoksia ja uusia elementtejä esim. työantajamaksujen kautta. Lakisääteiset palkkaperusteiset työnantajamaksut: 4100 Sairausvakuutus maksu 2,120 % 4110 Työttömyysvakuutusmaksu 3,775 % 4140 Tapaturmavakuutusmaksu 0,500 % 4150 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,060 % 4175 KuEL-maksu ( palkkaperusteinen) 17,000 % 4177 VaEL-maksu / opettajat 19,640 % 4178 Muut työeläkemaksut / Tyel keskim. 18,8 / 17,5 % Ennakoidut työnantajamaksut ovat kunnallisen eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta palkasta yhteensä 23,455 % ja valtion eläkevakuutuksen piiriin kuuluvasta 26,095 %. Kuntien eläkevakuutus perii lisäksi laskuttamalla eläkemenoperusteista KuEL-maksua (tili 4174;). Vuoden 2016 maksuosuudet (3,1 M ) on arvioitu vähentämällä vuoden 2015 maksuosuutta 7 %. KuEL:n varhaiseläkemaksuihin (4172) on varattu keskitetysti 0,5 M käyttövarausmääräraha, joka jaetaan tulosalueille käytön suhteessa. 3.5 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelman tunnuslukuja (ulkoisia tuottoja ja kuluja) e TA 2016 Asukasmäärä Toimintatuotot % toimintakuluista 16,6 16,7 17,0 18,2 16,1 16,4 16,0 15,8 Vuosikate % poistoista 197,7 157,2 126,8 104,9 147,7 184, Vuosikate / asukas Poisto % 30,2 28,7 28,0 22,0 23,7 24, Poistot / asukas Toimintatuottojen % -osuus toimintakuluista: 100 x toimintatuotot / toimintakulut

14 14 Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelussuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla toiminnan tuotoilla. Poisto %: 100 x poistot käyttöomaisuudesta / ulkoiset toimintatuotot e TA 2016 Valtionosuudet / asukas Valtionosuudet % toimintamenoista 25,5 26,9 28,9 28,7 27,7 30, Nettomenot / asukas (toimintakate, kaupunki) Ulkoiset tuotot ja kulut Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu verotulojen, valtionosuuksien ja ulkoisten toimintatuottojen sekä ulkoisten toimintakulujen kehitystä. Kaupungin palveluntuottajien sisäisesti myymien palvelujen ja vuokrien yhteismäärä vuonna 2016 on 18,7 M, mikä sisältyy käyttötalouden määrärahoihin ja tuloarvioihin mutta ei kuviossa eriteltyihin eriin. Valtionosuuksien osuus tuotoista on kasvanut selvästi. Vuonna 2008 valtionosuudet olivat 23% ulkoisista tuotoista ja vuonna 2016 niiden osuus on 31 %. Samaan aikaan verotulojen suhteellinen osuus on laskenut 61:stä 53:een eli kahdeksan prosenttiyksikköä. Ulkoisten toimintatuottojen osuus on laskenut 17 %:sta 15 % :iin.

15 15 HEINOLAN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA SISÄINEN TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA / % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,3 TUET JA AVUSTUKSET ,5 VUOKRATUOTOT ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,4 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,2 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT ,2 ELÄKEKULUT ,3 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,5 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT ,6 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT , ,0 AINEET,TARVIKKEET, TAVARAT ,2 AVUSTUKSET ,5 VUOKRAKULUT ,7 MUUT TOIMINTAKULUT , ,8 TOIMINTAKATE ,4 VEROTULOT ,5 VALTIONOSUUDET ,5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT ,2 MUUT RAHOITUSTUOTOT ,5 KORKOKULUT ,1 MUUT RAHOITUSKULUT , ,1 VUOSIKATE ,4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUUN. MUKAISET POISTOT ,9 TILIKAUDEN TULOS ,1 POISTOERON LIS.(-)TAI VÄH.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(+) / ALIJÄÄMÄ (-) ,1

16 16 HEINOLAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKEMA TA 2015 TA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen vuosina Rahoitustarve katetaan lainanotolla ja kotiuttamalla energiarahaston sijoituksia. Kotiutuksista päätetään erikseen laina- ja sijoitusmarkkinoiden tilanteesta riippuen. 3.6 TALOUDEN TASAPAINO Kuntalain 110 :ssä säädetään talouden tasapainosta ja alijäämän kattamisesta. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta lukien. Vuoden 2015 aloittavassa taseessa ylijäämä edellisiltä tilikausilta oli yhteensä 17,820 milj. euroa ja vuodelta ennakoidaan muodostuvan 0,5 M ylijäämää. Yhteen laskettuina vuosien taloussuunnitelma on 0,069 M ylijäämäinen.

17 17 Arvioidaan, että suunnitelmapoistot (5,1 5,5 M ) vastaavat vuosittain keskimääräisten korvausinvestointien tarvetta. Jaksolla keskimääräiset nettoinvestoinnit ovat olleet 4,3 M eli n. 1 M poistoja pienemmät. Muina vuosina tulorahoituksen vaje on rahoitettu velanotolla ja energiarahaston sijoituksia kotiuttamalla. Tulorahoituksen riittämättömyys ( ) ja investointien voimakas vaihtelu käyvät ilmi oheisesta kuviosta. Vuosien 2006, 2008 ja 2009 poikkeukselliset vuosikatteet johtuvat suurista energiarahaston kirjanpidollisen tuoton vaihteluista. Kaupungin talous on vahvistunut merkittävästi vuosina Kaupungin taloutta tulee ohjata siten, että pitkällä aikavälillä nettoinvestoinnit ja vuosikate vastaavat toisiaan.. Vuosikate ja nettoinvestoinnit (1000 ) Vuosikate Nettoinvestoinnit 3.7 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Talousarviota koskevat säännökset Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa valtuusto hyväksyy toimielinten toimintatavoitteet ja talousarvion. Kaupunginhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelmaan liittyvää päätösvaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion toteuttamista säätelevät kirjanpitolaki, KILAN:n kuntajaoston ohjeet sekä kaupungin omat säännökset ja ohjeet. Talousarvio perustuu kirjanpidon kanssa yhteisille tilipuitteille. Kaupungin tilikausi on kalenterivuosi. Kirjanpitolain säännöksistä keskeisimmät ovat: 1) Menojen ja tulojen käsittely erillisillä tileillä (bruttoperiaate) 2) Suoriteperusteinen kirjaaminen eli menojen ja tulojen kohdistaminen tavaran, palvelun tai muun suoritteen luovutuksen ajankohtaan 3) Investointien ym. pitkäaikaisten hyödykkeiden aktivointi ja kirjaaminen kuluksi poistosuunnitelman mukaisina vuosipoistoina

18 18 Taloutta koskevia kaupungin omia säännöksiä ovat mm. hallintosääntö, tulosalueiden johtosäännöt, konserniohjeet, talousarviossa annetut ohjeet ja varojen käytölle asetetut ehdot sekä valtuuston asettamat sitovat tavoitteet. Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmat Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sitovat toimielimiä valtuustoon nähden sekä euromääräisesti että käyttötarkoituksen ja asetettujen sitovien tavoitteiden kautta. Talousarvio on pääosin bruttositova paitsi niiden oheisessa taulukossa mainittujen tehtävien kohdalla, joissa sitovuudeksi on merkitty nettositovuus. Bruttositovat määrärahat ja tuloarviot ovat erikseen valtuustoon nähden sitovia. Nettositovuudessa sitova erä on tehtävän menojen ja tulojen erotus. Käyttötalousosassa, tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa sitovuus on tehtävätasolla (TH) paitsi erikoissairaanhoidossa (TH 260), jossa sitovuus on osatehtävillä 2600 Kaupunginsairaala ja 2650 Erikoissairaanhoidon ostopalvelut. Investointiosassa sitovuus on merkitty tekstillä Sitova. VUODEN 2016 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUSOSA Määräraha (-) Tuloarvio (+) KONSERNIHALLINTO 105 ULKOINEN TARKASTUS (TARKASTUSLAUTAKUNTA) KAUPUNGINHALLITUS 110 YLEISHALLINTO ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO TUTKIMUS- JA TUKIPALVELUT PERUSTERVEYDENHUOLTO KAUPUNGINSAIRAALA ERIKOISSAIRAANHOIDON OSTOPALVELUT KOTI- JA VANHUSPALVELUT VAMMAISTEN ERITYISPALVELUT SOSIAALIPALVELUT SIVISTYSTOIMI SIVISTYSLAUTAKUNTA 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUJEN HALLINTO PERUSKOULUTUS LUKIOKOULUTUS MUSIIKKIOPETUS MUU KOULUTUS VARHAISKASVATUSPALVELUT

19 Määräraha (-) Tuloarvio (+) 430 KIRJASTOPALVELUT NUORISOPALVELUT LIIKUNTA- JA KULTTUURILAUTAKUNTA 450 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEOT LIIKUNTAPALVELUT TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA 500 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA PELASTUSTOIMI MAANKÄYTTÖ JA MITTAUSTOIMI METSÄ- JA KALATALOUS KUNNALLISTEKNISET TYÖT JA PUISTOT VESIHUOLTO RAKENNUKSET JA ISÄNNÖINTI RUOKA-JA SIIVOUSPALVELUT YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 594 YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TULOSLASKELMAOSA 700 VEROTUS KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET KOROT JA MUU RAHOITUS (nettositova) INVESTOINTIOSA (bruttositova) Sitovuus on osoitettu investointien taulukossa merkinnällä Sitova RAHOITUSOSA 900 LAINANANTO (nettositova) TALOUSARVIOLAINAT (nettositova) Tehtävään 110 Yleishallinto on sisällytetty käyttövarausmääräraha ns. varhe-maksujen kustannuksiin ja tehtävään 190 Elinvoima ja työllisyys käyttövarausmääräraha keskitettyihin työllistämismenoihin. Toiminnasta aiheutuneet menot ja tulot kohdistetaan tulosalueille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Henkilöstöjohtaja päättää käyttövarausmäärärahojen ja -tuloarvion siirroista. Tehtävät on suunniteltava siten, että koko tilikauden toimintakulut voidaan kattaa talousarvion määrärahalla. Toimintoja ei saa laajentaa eikä uutta toimintaa aloittaa ilman, että siihen on varattu riittävä määräraha ja että talousarviossa on maininta toiminnan muutoksesta.

20 Tulosalueiden on tehtävä tilikauden aikana esitys talousarvion muuttamiseksi, mikäli 1. Sitovan määrärahan ylittyminen tai tuloarvion alittuminen on todennäköistä 2. Sitovaa tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa 3. Määrärahan käyttötarkoitus ei toteudu perusteluissa tai muussa toiminnan ohjauksessa annettu laadullinen, määrällinen tai muu tavoite jää kokonaan tai oleelliselta osin toteutumatta Valmisteltaessa muutosesitystä, joka lisää ulkopuolisen rahoituksen tarvetta, on selvitettävä, voiko rahoitustarpeen kattaa tilikauden aikana menosäästöillä tai lisätuloilla. Toimielimien tulee laatia osoitetuille määrärahoille ja tuloarvioille käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot jaetaan osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi siten, että kaikki arvioidut tulot ja menot kohdennetaan kustannuspaikoille sekä menojen ja tulojen mukaisille tileille. Tulosalueiden on käyttösuunnitelmia valmistellessaan huomioitava kaupunginvaltuuston määrittämät tulostavoitteet sekä mahdolliset tulosalueiden esityksestä poikkeavat määrärahamuutokset. Tulosalueet toteuttavat kaupunginvaltuuston asettamaa tahtotilaa. Kaikki hallintokunnat tekevät ja hyväksyttävät lautakunnassa toimintasuunnitelman sitoviin tavoitteisiin pääsemiseen. Toimintasuunnitelmassa kerrotaan, mitä tehdään, että tavoitteeseen päästään, kuka vastaa siitä, että tavoitteeseen päästään ja mikä on eri vaiheiden aikataulu. Vastuuhenkilöt tekevät määrävälein selvityksen, miten sitoviin tavoitteisiin pääseminen etenee. Investointien perusteluissa esitetään talousarviovuoden 2016 määrärahojen alustava käyttösuunnitelma. Määrärahan käytössä vastuussa olevan tulosalueen tulee tarkistaa käyttösuunnitelma erityisesti niissä tapauksissa, joissa TA-vuodelle kaavaillut toimenpiteet ovat ristiriidassa myönnetyn määrärahan kanssa. Tarkistetut investointien käyttösuunnitelmat tulee esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi ao. vastuualueille ja toimintayksiköille tulee asettaa omat osatavoitteet. Mikäli sitovassa tavoitteessa ei ole määritelty mittaria tai arviointimenetelmää, tällainen tulee vahvistaa käyttösuunnitelman yhteydessä tavoitteen toteutumisen seurantaa varten. Kaupunginhallitus päättää hallintosäännön nojalla talousarviolainojen ottamisesta. Kaupunginkamreerilla on oikeus päättää alle 12 kk:n pituisten lyhytaikaisten rahoituslainojen ottamisesta kaupungin maksuvalmiuden edellyttäessä siten, että. kassalainoja saa olla nostettuna yhtä aikaa kaupunginhallituksen vahvistama enimmäismäärä (20 M ). Sisäiset menot ja tulot, suunnitelmapoistot Eri tehtävien väliset vuokrakulut, palvelujen ja tavaroiden ostot ja vastaavat tulot käsitellään sisäisinä erinä. Sisäisiin vuokriin ja ostoihin varatut summat ovat osa määrärahaa. Koska sisäiset menot ja tulot ovat kokonaisuudessaan yhtä suuret, ne eivät vaikuta tulos- ja rahoituslaskelmiin.

21 Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot (5,1 M ) on kohdistettu käyttöomaisuutta palvelutuotannossaan käyttäville tehtäville. Poistot eivät sisälly määrärahoihin ja ne voidaan tarvittaessa kohdistaa uudelleen ja yksityiskohtaisemmin TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Konsernijohdon on raportoitava valtuustolle talousarvion toteutumisesta osavuosikatsausten yhteydessä. Tytäryhteisöt Osuus (%) Heinolan Vuokra-asunnot Oy 100,00 Kiinteistö Oy Marjatie 13 98,18 Kiinteistö Oy Mustikkatie 2 98,10 Kiinteistö Oy Höyläpenkki 70,00 Heinolan Työvalmennuskeskus Oy 100,00 Osakkuusyhteisöt Osuus (%) Asunto Oy Vanhatie 4 35,25 Kiinteistö Oy Heinolan Tietokeskus 41,43 Kiinteistö Oy Puumera 25,35 Kunnan edustajien on raportoitava kaupunginhallitukselle kerran vuodessa Asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavissa yhtiöissä pääasiallisena tarkoituksena on vuokra-asuntojen rakennuttaminen ja hankkiminen sekä asuntojen vuokraaminen tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin. Yhtiöt tukevat elinkeinoelämän kehittymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saamista alueen yrityksille riittävän monipuolisella asuntotarjonnalla. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin yhtiöt pyrkivät reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Tavoitteet Asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavissa yhtiöissä toiminta painottuu nykyisen asuntokannan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kiinteistöt pidetään hyvässä teknisessä kunnossa suunnitelmallisella kunnossapidolla. Yhtiöiden talous säilyy vakaana kohtuullisella ja kilpailukykyisellä vuokratasolla. Heinolan Vuokra-asunnot Oy:n suorittamaan riskianalyysiin kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan ja niistä raportoidaan osavuosikatsauksien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Heinolan vuokra-asuinnoissa suurimpana riskinä pidetään henkilökunnan eläköitymistä lähivuosina, jolloin tietotaidon siirtäminen on erittäin tärkeää. Tietotaidon siirtymisen varmistaminen tulee suunnitella ja toteuttaa hallitusti. Heinolan Työvalmennuskeskus Oy:n toiminta ja sopimuskäytäntö sopeutetaan kaupungin palvelutarpeisiin. Yhtiön suorittamaan riskianalyysiin kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan ja niistä raportoidaan osavuosikatsauksien ja tilinpäätöksen yhteydessä Heinolan Höyläpenkki Oy:n on saatava vuokralaisia vajaakäyttöisiin tiloihin.

22 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Valtuuston hyväksymiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin on kirjattu: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kaupungin ja kaupunkikonsernin strategista ja operatiivista toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa, seurantaa, poikkeamiin reagoimista sekä suoriutumisen arviointia. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyvät vuosittaiseen talousarvio-, toiminnan ja talouden seuranta- ja tilinpäätösprosessiin. Toimenpiteet vuonna 2015 Vuoden 2015 aikana parannustoimenpiteet ovat kohdistuneet erityisesti talouden ja toiminnan seurannan sekä talousarvionprosessin kehittämiseen. Kaupunginhallitukselle sekä lautakunnille on analysoitu kuukausittain talouden ja toiminnan tilaa yhtenäisellä mallilla. Kaupunginvaltuustolle tapahtuvan osavuosikatsauksen sisältöä on parannettu erityisesti konsernivalvonnan sekä investointiseurannan osalta. Talousarvioprosessia on kokonaisuudessaan uudistettu ja sen valmistelussa painotettu erityisesti yhteistyön merkitystä sekä organisaatiotasoista näkökulmaa sisäisten riskien ehkäisemiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet vuonna 2016 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan juurruttamista läpi koko organisaation jatketaan, painopisteenä erityisesti sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät johtamiskäytänteet. Kaupunkikonsernin kattava vakuutustarpeen arvioiti ja kilpailutus käynnistetään vuoden 2016 alussa niin, että kilpailutetut vakuutukset ovat voimassa alkaen Talousarvion toteutumista uhkaavista riskeistä on raportoitu tulosalueittain. Riskeistä raportointi Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa kaupunginhallitus antaa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Selonteko perustuu tulosalueiden sekä tytäryhtiöiden antamiin selontekoihin, joiden perusteella kaupunginhallitus muodostaa näkemyksen kokonaisuudesta ja nimeää kehittämiskohteet.

23 23 K Ä Y T T Ö T A L O U S O S A KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT ,4 MENOT ,8 NETTO ,4 SUMU-POISTOT ,9 K O N S E R N I H A L L I N T O KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT ,0 MENOT ,8 NETTO ,9 SUMU-POISTOT ,1 Konsernihallinnon tehtävänä on johtaa ja huolehtia kaupungin hallintotehtävistä kaupungin strategiasta johdettujen päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Konsernihallinto hoitaa lisäksi kaupungin keskitetyn tietohallinnon, lakiasiat, toimistopalvelut, taloushallinnon, puhelin- ja postikeskuspalvelut sekä hankinnoissa ja logistiikassa tulosalueiden neuvonnan ja avustamisen. Lisäksi konsernihallinto sisältää suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa olevat keskitetyt henkilöstöhallinnon tehtävät sekä sisäisen tarkastuksen tehtävät. Tulosaluejohtaja: Hallinto- ja kehitysjohtaja Sinikka Malin 100 VAALIT 100 VAALIT TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT ,0 MENOT ,0 NETTO ,0 Vastuuhenkilö: hallinto- ja kehitysjohtaja Sinikka Malin

24 Keskusvaalilautakunta toimii keskeisenä vaaliviranomaisena kunnallisvaaleissa, valtiollisissa vaaleissa ja EU-vaaleissa. Menokohta sisältää myös muiden vaaleissa tarvittavien toimielinten sekä vaalien toimeenpanon kustannukset. Seuraavaan talousarvioon mennessä valmistellaan selvitys äänestyspaikkojen ja ennakkoäänestyksen järjestelyistä. 2017: Kunnallisvaalit 2018: Presidentinvaalit 2019: Eduskuntavaalit ULKOINEN TARKASTUS 105 ULKOINEN TARKASTUS TP 2014 TA 2015 LTK / % MENOT ,2 NETTO ,2 Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pertti Ikonen Kuntalain 9 luvun mukaan kunnan ulkoisen valvonnan toimijoita ovat tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunta huolehtii hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa sekä kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen, laillisuuteen sekä julkisen luotettavuuden turvaamiseen. Arviointitehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta antaa vuosittain tilintarkastuksen valmistuttua valtuustolle arviointikertomuksen. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa, onko kaupungin hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti, ovatko tilinpäätöksen, konsernitilipäätöksen ja valtionosuuksien perusteista annetut tiedot oikeita sekä onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty asianmukaisesti. Tilintarkastajan panos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseksi on 40 päivää vuodessa.

25 25 KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT ,1 MENOT ,4 NETTO ,3 SUMU-POISTOT ,1 Kaupunginhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti huolehtia kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisesta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee asiat valtuuston käsittelyyn ja panee valtuuston päätökset täytäntöön sekä valvoo kaupungin etua. 110 YLEISHALLINTO 110 YLEISHALLINTO TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT ,5 MENOT ,4 NETTO ,0 SUMU-POISTOT ,0 Vastuuhenkilö: hallinto- ja kehitysjohtaja Sinikka Malin Kaupunginhallituksen tehtävä 110 Yleishallinto on jaettu vuoden 2016 talousarviossa kahdeksi tehtäväksi: 110 Yleishallinto ja 190 Elinvoima ja työllisyys. Suunnitelmakaudella yleishallinnon toiminta tulee sopeuttaa mahdollisen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen vaikutuksiin, joita ei lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi ole vielä kyetty arvioimaan. Sitovat tavoitteet Suunnitelma tietojärjestelmien kehittämiseksi ja sähköisen palvelun laajentamiseksi valmistuu. Hallintosääntö ja hallinnon uusi organisointi valmistuvat. Heinolan brändi ja materiaalit/työkalut valmiina

26 ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS 190 ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT ,5 MENOT ,4 NETTO ,2 Vastuuhenkilöt: henkilöstöjohtaja Pirjo Manninen ja elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä Tehtävään sisältyvät elinkeinopalvelut ja työllisyydenhoito. Elinkeinopalveluiden toiminta on vuoden 2015 kuluessa jäsentynyt neljään toimintaalueeseen: - yrityspalvelut - markkinointi - kehittämishankkeet - edunvalvonta Jokainen näistä tähtää siihen, että Heinola yritysten toimintaympäristönä paranee. Tavoitteena on luoda edellytyksiä yritystoiminnan uudistumiselle ja kasvulle niin, että Heinolaan syntyisi 10 vuoden aikana laskennallisesti 1000 uutta työpaikkaa. Vuoteen 2015 verrattuna keskeisiä muutoksia elinkeinopalveluissa ovat: - seuraava kehittämisvaihe yritystoiminnan synnyttämiseen ja kiihdyttämiseen Wanhalle Lehtitalolle yhdessä alueen toimijoiden kanssa - yhden vakituisen henkilön lisäys erityisesti uuden työn luomiseen ja yritysneuvontaan, mikä vapauttaa nykyisiä resursseja sijoittumispalvelu- ja invest in -toimintaan - kaupunkimarkkinoinnin johtaminen, kehittäminen ja toteutus johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti yhdessä muun kaupunkiorganisaation ja alueen yritysten kanssa Työpaikkojen syntyminen riippuu niin yrittämisen edellytysten paranemisesta kuin Heinolan brändin vahvistumisesta. Työpaikkojen ja vahvan brändin nähdään edesauttavan myös vakituisen ja vapaa-ajan asumisen kehittymistä ja tukevan kaupungin taloutta.

27 27 Sitovat tavoitteet Heinolaan syntyy 50 uutta työpaikkaa Tavoitteellisen markkinoinnin seurantajärjestelmä on käytössä Aikuisten työpajatoimintaan rakennetaan laadun ja vaikuttavuuden seurantajärjestelmä. HANKE Kulut (1000 ) Tukiosuus Tuki (1000 ) Päätökset EAKS Bioinvest % 105 KH EAKR Energiatehokkuus % 105 KH Matkailu % 56 Yrityskehitys % 65 Datakeskus 35-0 Leader 60-0 KH YHTEENSÄ % 331

28 28 S O S I A A L I- J A T E R V E Y S T O I M I SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / SOTE-LTK YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT ,0 MENOT ,7 NETTO ,3 SUMU-POISTOT ,4 Vastuuelin: Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila Sosiaali- ja terveystoimen luottamusmieshallinnosta vastaa sosiaali- ja terveyslautakunta, joka huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Lautakunnan yksilöjaosto päättää yksittäistä asiakasta koskevat asiat, jollei tehtävää ole laissa tai johtosäännössä annettu viranhaltijalle, sekä ne viranhaltijan tekemät yksilöpäätökset, jotka asiakas on halunnut saattaa jaoston käsiteltäväksi. Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vähintään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Tavoitteena on kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuntouttavaa lähestymistapaa sekä ohjaamista omahoitoon ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista. Palveluja tuotetaan omana toimintana ja yhdessä lähikuntien kanssa, ostetaan muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimintaympäristö ja sen muutokset Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu jatkuu edelleen. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla siten, että palveluketjut muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Uuden hallitusohjelman mukaisesti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin, enintään 19:ään itsehallintoalueeseen. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Ensivaiheessa selvitetään myös vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmalleille. Tämän jälkeen uudistus etenee sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistuksen valmistelulla, eli nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään budjettikehysjärjestelmä, jolla hallitaan kustannuksia tehokkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät yhtenäistetään järjestämisvastuussa olevilla alueilla ja järjestelmien kokonaisarkkitehtuuria kehitetään ja sen toteutumista valvotaan kansallisella tasolla.

29 Päijät-Hämeessä valmistaudutaan valtakunnalliseen sote-uudistukseen perustamalla vuonna 2016 Päijät-Hämeen yhteinen hyvinvointikuntayhtymä, jonka tehtävänä on järjestää kaikkien jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto sekä kansanterveystyö ja sosiaalihuolto kokonaisuudessaan. Palvelutuotannon yhteisessä kuntayhtymässä on tarkoitus alkaa Mikäli kunta ei päättä antaa kansanterveystyön ja sosiaalihuollon palveluita kuntayhtymän järjestettäväksi, näitä asioita koskevaan päätöksentekoon osallistuvat edustajat vain niistä kunnista, jotka ovat antaneet nämä palvelut yhtymän järjestettäväksi SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO 200 SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO TP 2014 TA 2015 TA / % TULOT MENOT ,0 NETTO ,7 SUMU-POISTOT ,1 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto sisältää lautakunnan ja hallintoyksikön, järjestötuet ja yhteistoimintahankkeet. Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila Toiminnassa tapahtuvat muutokset Suoriteperusteisen budjetoinnin työkalua kehitetään edelleen toiminnan ja talouden seurantaan johdon seurantajärjestelmäksi. Vuodelle 2016 on jokaiselle määrärahatasona käytettävälle käyttötalouden tehtävälle määritelty sitova tavoite, joka on johdettu kaupungin strategian tavoitteesta Talouden tasapaino ja resurssien hyödyntäminen. Tietohallintotiimin ja kaupungin ICT-palveluiden edustajat osallistuvat alueelliseen SoTe uudistuksen ICT-alatyöryhmätyöskentelyyn. Pitkän aikavälin tavoitteena on alueellisesti yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto. Ensimmäisessä vaiheessa alueellinen yhteistyö näkyisi tietokantojen yhdistämisenä, jonka suunnittelu ja osittainen toteutus on aloitettava jo tänä vuonna. Yhteinen tietokanta mahdollistaisi kuitenkin potilas- ja asiakastietojen nykyistä joustavamman käytön ja vähentäisi päivityksistä ja uusien sovellusten käyttöönotosta aiheutuvia organisaatiokohtaisia kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Lainsäädännöstä johtuen tulee toistuvasti pakollisia päivityksiä liittyen esim. Kansallisen terveysarkiston käytön laajentamiseen sekä Sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönottoon. Investoinneissa on huomioitu tietokantojen yhdistämisestä aiheutuvat kustannukset sekä muut lakisääteiset Kansallisen terveysarkiston laajentumisen edellyttämät kustannukset. Verrattuna edelliseen vuoteen investoinnit ovat merkittävästi suuremmat. Talousarvion laadintahetkellä tulevaisuus on erittäin epävarma, koska Heinola on sitoutunut vain