YHTEENVETO PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 KOULUVERKKOSELVITYS Päivitys

2 PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO SELVITYKSEN LAATIMINEN TYÖRYHMÄ LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ LÄHTÖTIEDOT NYKYTILANNE Muutokset vuosina Nykyinen kouluverkosto Koulukuljetukset Koulujen oppilasmäärät ja opetusryhmät OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS Koulutustoimien oppilasennusteet (elokuu 2009) Ennuste NYKYISET KOULUTILAT KEHITYSEHDOTUS EHDOTUKSEN PERUSTELUT Taloudelliset reunaehdot Pedagogiset perustelut Toiminnalliset perustelut EHDOTUKSEN SISÄLTÖ Toimenpiteet ja aikataulutus Toimenpiteet ja aikataulutus koulukiinteistöjen osalta Yhtenäiskoulut Henkilöstön asema Riskikartoitus kun koulu lakkautetaan Päätöksenteko KUSTANNUSTARKASTELU Toimintakulut Ehdotuksen käyttömenomuutokset Vapautuvat koulukiinteistöt Koulutoimen investoinnit MUITA HUOMIOITA LIITTEET 1. Nykyinen perusopetuksen kouluverkosto vuonna Koulukuljetukset kouluittain Väestötietoja (0-15-vuotiaat) , Tilastokeskus 4. Keskeisten alueiden osayleiskaava (hyväksytty ) Alueiden toteutuminen 5. Oppilasennusteet ikä- ja kieliryhmittäin ( , ) 6. Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset /oppilas tp Käyttömenomuutokset 8. Kouluinvestoinnit 9. Koulukohtaiset tiedot (erillinen liite) YHTEENVETO 1

3 Selvitys koskee Porvoon kouluverkostoa ja sen perusopetusta antavia suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja, joita on tällä hetkellä yhteensä 32 koulua 29 kiinteistössä. Lähtökohtina ja reunaehtoina ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökulmat, oppilasmäärien kehitys ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastelun ajanjakso on vuodesta 2009 vuoteen Selvityksen tuloksena on esitetty kouluverkoston muutosehdotus, jota on tarkasteltu pedagogiselta, taloudelliselta ja muiden vaikutusten kannalta. Ehdotuksessa koulutiloja vähennetään niillä alueilla, joissa oppilasmäärät laskevat ja korvaavia opetustiloja on olemassa. Ehdotuksen hyviä puolia: - Kaikkien koulujen tilat pysyvät riittävinä ja oppilasmäärät kohtuullisen kokoisena, mikä turvaa henkilökunnalle ja oppilaille sosiaalisesti monipuolisen työ- ja oppimisympäristön. - Kokonaistaloudellisuus - Opetuksen, erityisopetuksen ja oppilashuollon järkevä toteutus Ehdotuksen huonoja puolia: - Koulumatkojen piteneminen osalla oppilaista - Niiden kyläkeskusten, joista koulu poistuu, palvelutason heikkeneminen ja sitä kautta mahdollisesti vetovoimaisuuden väheneminen Laskelmien mukaan ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä koulutustoimen toimintakulut vuositasolla ovat viimeistään vuonna 2013 noin euroa vähemmän kuin vuonna Tähän ei sisälly jo suunnitelmissa olevat kouluinvestoinnit. 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN 1.1 TYÖRYHMÄ Hilding Mattsson, vt sivistysjohtaja, puheenjohtaja Jari Kettunen, suomenkielinen koulutustoimi, vt koulutusjohtaja Rikard Lindström, ruotsinkielinen koulutustoimi, vs koulutusjohtaja Leila Nyberg, päivähoidon johtaja Martti Toivanen, erityisopetuksen rehtori Börje Boström, Tilakeskuksen päällikkö Aki Tamminen, maanmittausinsinööri Maija-Riitta Kontio, yleiskaavoittaja 2

4 1.2 LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että sivistystoimi toimittaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn kouluverkkoselvityksen kevään 2009 aikana. Selvityksessä arvioitava oppilaaksiottoalueet uudelleen. Sivistyslautakunta asetti kokouksessaan virkamiestyöryhmän valmistelemaan kouluverkkoselvitystä. Kouluverkkoselvitys- ja oppilaaksiottoaluetyöryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan , että realistinen aikataulu olisi, että työ saataisiin valmiiksi syyskuun aikana. Kokouksia on pidetty yhteensä seitsemän kertaa (15. ja 28.4., 18.5., 11.6., 17.8., 10. ja ). Lähtökohtana tämänkertaiselle päivitykselle oli myös se, että ehdotukset joita esitetään eivät antaisi aihetta sellaisille uusille kiinteistöjen investoinneille, jotka eivät aikaisemmin ole olleet ajankohtaisia. Paremmassa taloudellisessa tilanteessa voitaisiin päätyä toisenlaisiin ratkaisuihin. 1.3 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT JA KÄYTÖSSÄ OLLEET ASIAKIRJAT Tärkeimmät käytössä olleet asiakirjat ovat seuraavat: - Investointiohjelma Koulutustoimien oppilasennusteet , Porvoon väestö , 0-15-vuotiaat - Porvoon kaupungin keskeisten alueiden osayleiskaava - Koulukohtaiset selvitykset - Koulujen oppilaaksiottoalueet - Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusohjelma lukuvuonna Porvoon kouluverkostoselvitys Porvoon kouluverkostoselvityksen päivitys Porvoon kouluverkkoselvityksen päivitys KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia käsitteitä: Hyötyala (hym²) - Hyötyala on toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala. 3

5 - Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. - Koulurakennuksessa voi olla hyötyalaan laskettavia tiloja, joita ei kuitenkaan lasketa mukaan oppilaskohtaisen hyötyalan (hym2/opp.) tunnuslukua laskettaessa esim. aula, oleskelutila, talonmiehen asunto. Bruttoala (brm²) - Bruttoala kuvaa rakennuksen kokonaislaajuutta. - Bruttoala = hyötyala + käytävät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja hormien ala - Nykyisin usein käytetty oppilaitosten tavoitetehokkuus on e=1,5 eli bruttoala voidaan arvioida hyötyalasta laskutoimituksella 1,5*hym2=brm2 Perusopetusryhmä (por) - Koulutuksen järjestäjä voi pääsääntöisesti määrätä opetusryhmän koon. - Perusopetusryhmät ovat Porvoossa käytännössä yleensä enintään 25 oppilaan opetusryhmiä. Porvoon koulutustoimet ovat asettaneet tavoitteeksi 20 oppilaan opetusryhmät. - Erityisopetuksessa perusopetusryhmät ovat korkeintaan 10 oppilasta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla ryhmäkoko on 8 ja vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksessa 6. Kun pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas on integroitu yleisopetuksen ryhmään, ryhmäkoko voi olla enintään 20. Sopiva oppilasmäärä - Sopivalla oppilasmäärällä tarkoitetaan tässä selvityksessä sitä oppilasmäärää, mikä tiloista päätellen on arvioitu pedagogisesti tarkoituksen mukaiseksi. - Sopivaa oppilasmäärää arvioitaessa on kotiluokkien lisäksi pyritty uomioimaan muut tilat ja mahdolliset erikoisjärjestelyt. - Sopiva oppilasmäärä ei automaattisesti tarkoita, että koulussa ei olisi tilatarpeita; usein tilatarve voi olla mille tahansa oppilasmäärälle esim. liikuntatilat. Maksimioppilasmäärä - Maksimioppilasmäärällä tarkoitetaan tässä selvityksessä sitä oppilasmäärää, mikä normaalin ikäluokkien kokojen vaihtelun vuoksi on hyväksyttävää eikä aiheuta vielä tilanahtautta. 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 NYKYTILANNE Muutokset vuosina Nygård skolan lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Kråkö skolanin oppilaiksi Skepparegatans skola (erityiskoulu 7-9) lakkautettiin ja erityiskoulu toimii nyt erityisluokkina osana Lyceiparkens skolaa 4

6 - Sannäs skolanin entiseen asuntoon valmistuivat tarvittavat lisätilat keväällä Gammelbacka skolanin teknisen työn tilat uusittiin syksyllä Tolkkisten koulun laajennus ja peruskorjaus valmistuivat syyslukukaudella Keskuskoulun peruskorjaus valmistui keväällä Kumpulan koulun peruskorjaus valmistui keväällä Pääskytien koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuvat kesällä Kumpulan koulu lakkautettiin ja luokat toimivat erityisluokkina Pääskytien koulussa alkaen - Veckoski skola lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Hinthaaran koulun yhteyteen rakennettuun Hindhår skolaniin Hindhår skolan muutti vanhasta kiinteistöstä Hinthaaran koulun yhteyteen rakennettuun Hindhår skolaniin Kulloon koulu muutti Kullo skolanin yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen Albert Edelfeltin koulu aloitti toimintansa Tulliportin koulu lakkautettiin ja luokat toimivat nyt erityisluokkina Albert Edelfeltin koulussa samassa kiinteistössä kuin Näse skola - Kielikylpyopetus siirtyi Kevätkummun koulusta Albert Edelfeltin kouluun - Svartså skola lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät pääosin Näse skolaniin josta tuli 1-6 vuosiluokkien koulu - Jakarin koulu lakkautettiin ja oppilaat siirtyivät Keskuskouluun ja - Epoon kouluun - Kullo skolanin peruskorjaus valmistui Vårberga skolanista tuli 1-6 vuosiluokkien koulu Nykyinen kouluverkosto Porvoon kouluverkosto käsittää perusopetuksen osalta yhteensä 32 koulua lukuvuonna ja näissä yhteensä oppilasta. Suomenkieliset koulut kpl oppilaita 1-6 -koulut koulut koulu yhteensä

7 Ruotsinkieliset koulut 1-6 koulut koulut yhteensä LIITE 1, Nykyinen perusopetuksen kouluverkosto vuonna Koulukuljetukset Koulukuljetuksessa on yhteensä 1476 oppilasta eli 27%. Suomenkielisiä oppilaita on kuljetuksessa 843 oppilasta eli 23%. Ruotsinkielisiä oppilaita on kuljetuksessa 633 oppilasta eli 35%. Kuljetukset perustuvat perusopetuslainsäädäntöön ja Porvoon kaupungin kuljetusperiaatteisiin. LIITE 2, Koulukuljetukset kouluittain Koulujen oppilasmäärät ja opetusryhmät Suomenkieliset lkt por opp.määrä sopiva maksimi koulut Epoon koulu Hamarin koulu Hinthaaran koulu Huhtisen koulu Ilolan koulu Kerkkoon koulu Keskuskoulu Kevätkummun koulu Kulloon koulu Peipon koulu Suomenkylän koulu Tolkkisten koulu Tuorilan koulu Linnajoen koulu Pääskytien koulu Albert Edelfeltin koulu Ruotsinkieliset lkt por opp.määrä sopiva maksimi koulut Ebbo skola Gammelbacka skola Grännäs skola Hindhår skola Illby skola Kråkö skola Kullo skola Kvarnbackens skola Näse skola Pellinge skola

8 Sannäs skola Saxby skola Tolkis skola Vårberga skola Lyceiparkens skola Strömborgska skolan Lähtökohtana sopivan oppilasmäärän määrittelyssä on käytetty 20 oppilasta/opetusryhmä/ -tila kohti. Maksimioppilasmäärän määrittelyyn on vaikuttanut tiloille asetetut vaatimukset mm. eri vuosiluokilla, erityisopetuksessa, erikoisopetustiloissa. 2.2 OPPILASMÄÄRIEN KEHITYS Koulutustoimien oppilasennusteet (elokuu 2009) Suomen- ja ruotsinkieliset koulutustoimet ovat laatineet oppilasennusteensa lukuvuosille (1-6-koulut) ja (7-9-koulut) perustuen henkikirjoittajan tilastoon. Koulutustoimien ennusteissa ei ole huomioitu kielivalintaa 1.luokan aloittavien osalta lukuvuonna ja siitä eteen päin. Koulutustoimien ennusteissa ei ole huomioitu Porvoon muuttovoittoa Ennuste 2 Väestön ja oppilasmäärien kehitystä Porvoossa on arvioitu yhteistyössä koulutustoimien ja yleiskaavoittajan kesken. Ennusteisiin sisältyy epävarmuustekijöitä, kuten asuinrakentamisen määrä ja toteutumisnopeus, asuntotyypit, muuttajien ikärakenne, syntyvyydessä tapahtuvat muutokset ja kaksikielisten kouluvalinnat. Porvoon väestökasvuennuste on noin 1% vuodessa. Vuonna 2008 ikäluokissa vuotiaat muuttovoitto oli yhteensä +107 lasta Porvoon hyväksi; kuntien välinen nettomuutto oli +49 ja nettomaahanmuutto +58. Muuttaneista lapsista pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on 2/3 alle kouluikäisiä ja keskimäärin muuttovoitto on ollun noin +125 lasta. Vuonna 2008 tilanne oli poikkeuksellinen, yläasteikäisiä oli enemmän ja maahanmuuton osuus oli poikkeuksellisen suuri. Vuosina 2003, 2004 ja 2006 muuttovoitto oli huomattavasti vuotta 2008 suurempi. Muuttovoitossa on nähtävissä pieni laskeva trendi. Porvoon seutu on kuitenkin kasvualuetta jatkossakin. LIITE 3, Väestötietoja (0-15-vuotiaat) , Tilastokeskus Ennustetta 2 laadittaessa on keskimääräisinä vuosittaisena muuttovoittolukuna käytetty +100 lasta; 0-6 ikäluokassa +69 (suomi +58, ruotsi +11), 7-12 ikäluokassa +28 (suomi +24, ruotsi +4), ikäluokassa +3 (suomi +3, ruotsi 0), mikä tarkoittaa vähän yli 1% väestön kasvua 0-15-vuotiaiden ikäluokassa. Nettomuuton tuoma oppilaslisä loiventaa ikärakenteesta johtuvaa oppilasmäärien laskua, mutta peruskouluikäisten ikäluokka pienenee kuitenkin kokonaisuudessaan n. -50 oppilasta aikavälillä Vuodesta 2012 lähtien oppilasmäärä lähtee jälleen nousuun. Länsipuolen alueiden ikärakenteesta johtuva oppilasmäärän väheneminen vuosina on vähäisempää kuin muualla Porvoossa. Lisäksi asuinrakentamisen painopisteen 7

9 vuoksi pääosa muuttovaikutuksesta (kaupungin sisäinen ja ulkopuolelta tuleva muutto) johtuvasta oppilasmäärän kasvusta kohdistuu länsiosaan. Tässä selvityksessä on arvioitu, että vuosina noin 75% muuttovaikutuksesta kohdistuu länsipuolen kaavoitettuihin alueisiin, noin 20% haja-asutusalueille ja 5% keskustaan. Kyseiset alueet lienevät pääosin valmiita vuoteen 2011 mennessä, jonka jälkeen asuinrakentamisen painopiste siirtynee Porvoonjoen itäpuolelle. Oppilasmääräkasvun painopisteen muutos tapahtuu kuitenkin viiveellä vähitellen vuosien aikana. LIITE 4, Keskeisten alueiden osayleiskaava (hyväksytty ) Alueiden toteutuminen Koulukohtaisesti muuttovaikutuksen arvioiminen on vaikeaa. Esimerkiksi hajaasutusalueiden pienten koulujen oppilasmäärään vaikuttaa suhteellisesti paljon jo muutaman yksityisen tontin myynti lapsiperheille. Porvoossa kaksikielisten kielivalinnat ovat merkinneet keskimäärin 20 henkikirjoittajan suomenkieliseksi merkitsemän lapsen aloittamista ruotsinkielisessä koulussa. Koulutustoimien ennusteessa tämä tarkoittaa esim. vuoden kohdalla noin 120 alaastelaisen oikaisua kieliryhmien välillä, mikä on pyritty korjaamaan ennusteessa 2. Koulukohtaisesti kielivalinnan vaikutus vaihtelee vuosittain ja sitä on vaikea arvioida. Oletuksena on käytetty, että se jakautuu keskimäärin koulujen oppilasmäärien suhteessa. LIITE 5, Oppilasennusteet ikä- ja kieliryhmittäin ( , ) 2.3 NYKYISET KOULUTILAT Koulujen nykyiset hyötyalat on tarkastettu vastaamaan vuoden 2009 tilannetta. 3 KEHITYSEHDOTUS 3.1 EHDOTUKSEN PERUSTELUT Taloudelliset reunaehdot Ehdotuksessa lähdetään siitä, että toimenpiteet eivät vaadi sellaista uudisrakentamista, jota ei muutenkin tarvittaisi. Kouluverkostoselvityksen tavoitteena on jatkaa kouluverkoston järkeistämistä ja kustannusten tasapainottamista. Henkilöstömenot, sisäiset vuokrat, kuljetuskustannukset, ruokahuollon kustannukset sekä keskitetyt tietotekniikkaratkaisut muodostavat valtaosan koulutustoimen käyttömenoista. Erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä on suuri ja aiheuttaa kustannuspaineita oppilashuollossa ja erityisopetuksessa. Koulutustoimen käyttömenojen karsinta on vaikeuttanut taloudellista hallintaa. Rakenteellisilla muutoksilla ja tiivistämällä kouluverkkoja voidaan vähentää paineita käyttötalouteen Pedagogiset perustelut Jokaisella oppijalla on oikeus monipuoliseen opetusympäristöön, jossa oppilaat voivat käyttää vaihtelevaa ja tarkoituksenmukaista opetusmateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella erikoisluokissa sekä liikkua liikuntatiloissa. 8

10 Oppilaalla on myös oikeus kouluyhteisössä työskentelevien opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön antamaan varhaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilashuollon saatavuus toteutuu parhaiten sellaisessa koulussa, jossa oppilashuoltohenkilöstöllä on tarkoituksenmukaista vierailla ja toimia säännöllisesti. Sopivan kokoisessa koulussa pystytään riittävällä määrällä opetus- ja oppilashuoltohenkilökuntaa järjestämään oppimista tukevia järjestelyjä useammalle tarvitsijalle kuin muutaman opettajan koulussa. Erilainen oppija tarvitsee ympärilleen riittävän määrän vertaistukea. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys mahdollistamassa kanssakäymistä samanikäisten luokkatovereiden kanssa niin välitunnilla kuin esim. ryhmätöissä. Kovin pienissä kouluyksiköissä opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen ja arvioinnin järjestäminen on vaikeaa. Mikäli koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että opettajakunnassa työskentelee useampi opettaja, se myös mahdollistaa paremman työnjaon, vaihtelevuuden työssä ja osallistumisen esim. projekteihin tai jatkokoulutukseen. Oppilasryhmäkoko pitää määritellä joustavaksi siten, että tavoitteena on 20 oppilaan ryhmä. Tästä lähtee myös voimassa oleva Porvoon koulutuspoliittinen ohjelma Toiminnalliset perustelut Opettajan työnkuva ja olosuhteet ovat muuttumassa. Työnkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä ja opettajanrooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työnkuvaa. Esimiehen ja johtajuuden merkitys korostuu muun muassa olemassa olevien opettajien työssä viihtyvyyteen ja uusien opettajien halukkuuteen hakeutua kouluun. Opettajan oman työn kannalta on tärkeää kollegojen tuki ja oman työn kehittäminen. Koulun tukipalvelut (vahtimestari, talonmies, ruokahuolto, terveydenhuolto, oppilashuolto, erityisopetus) voidaan suuremmissa kouluyksiköissä järjestää myös oppilaiden ja koulun toiminnan kannalta järkevämmällä tavalla. Kun kouluyksiköitä on paljon työntekijää kohden, niin erityistyöntekijän työskentelyaika kouluyksikköä kohti jää pieneksi. Siirtymäaikoihin kuluu myös runsaasti aikaa. Samoin erityistyöntekijän liittyminen yksittäisen koulun toiminnan suunnitteluun ei ole yhtä joustavaa, kun kouluja on työntekijän vastuulla monta. Kouluratkaisuissa pitäisi pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, joissa koulu, esiopetus ja päivähoito järjestetään lähekkäin tai samoissa kiinteistöissä. Tätä menettelyä voidaan perustella sekä pedagogisesti että toiminnallisesti. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa entistä tiiviimpi yhteistyö on tarpeen. Porvoossa aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta annetun lain mukaisesti. Toiminnan koordinointivastuu on Porvoon kaupungin koulutustoimella. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen kokoontuvina kerhoina. Toiminta ei ole koulun omaa toimintaa, mutta koulujen tiloja pyritään aktiivisesti hyödyntämään suunniteltaessa toimintaa. Erilaisten palveluiden sijoittaminen samoihin tiloihin on mielekästä myös taloudellisesti ja henkilöstön käytön kannalta. 9

11 3.2 EHDOTUKSEN SISÄLTÖ Toimenpiteet ja aikataulutus Alla mainitut toimenpiteet voidaan suorittaa alkaen mutta kuitenkin niin että ne olisi toteutettu viimeistään SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI - Suomenkylän koulun 1-6 luokkien oppilaat Huhtisten kouluun Jatkoselvitystä vaativat kysymykset: - Tuorilan ja Kerkkoon koulut yhdistetään yhdeksi yksisarjaiseksi kouluksi toisen niistä yhteyteen, jolloin toisesta kiinteistöstä voidaan luopua. - Kevätkummun, Skaftkärrin ja Tarkkisten alueen koulujärjestelyt vuodesta 2013 alkaen - Sopeutumista tukevien erityisluokkien tilajärjestelyt tulevaisuudessa (Kuuselan tila ja AMMATTIYSIN luokan tila) RUOTSINKIELINEN KOULUTUSTOIMI - Illby skolanin nykyiset oppilaat Sannäs skolaniin - Illby skolanin tulevat oppilaat uuden oppilaaksiottoalueen mukaisesti Vårberga ja Sannäs skolaniin - Ebbo skolaniin nykyiset oppilaat Grännäs skolaniin - Ebbo skolanin tulevat oppilaat uuden oppilaaksiottoalueeen mukaisesti Vårberga, Grännäs sekä Sannäs skolaniin - Pellinge skolanin oppilaat Grännäs skolaniin Toimenpiteet ja aikataulutus koulukiinteistöjen osalta Hamarin koulun peruskorjaushanke toteutetaan laaditun hankesuunnitelman mukaan ja se valmistuu helmikuussa 2011 Linnajoen koulun peruskorjaushanke toteutetaan laaditun hankesuunnitelman mukaan ja se valmistuu elokuussa 2012 Strömborgska skolanille rakennetaan uudet tilat Näse skolanin yhteyteen, Strömborgskan kiinteistöstä luovutaan Ilolan koulu siirretään Illby skolanin kiinteistöön jonka yhteyteen voidaan rakentaa voimistelusali, Ilolan koulun tiloista luovutaan/siirretään Ilolan paviljonki siirretään Sannäs skolaniin 10

12 Epoon koulu siirretään Ebbo skolanin kiinteistöön, Epoon koulusta luovutaan Yhtenäiskoulut Kouluverkkotyöryhmä ehdottaa koskien yhtenäiskouluja - että Strömborgska skolanista sekä Näse skolanista muodostetaan yhtenäiskoulu - että ruotsinkielisessä koulutustoimessa myös Lyceiparkens skolasta sekä Kvarnbackens skolasta muodostetaan yhtenäiskoulut yhtenäiskoulutyöryhmän ehdotuksen ( ) mukaisesti kuitenkin niin, että se tapahtuu aikataulussa joka ei vaadi lisärakentamista - että Albert Edelfeltin koulua kehitetään yhtenäiskouluna - että Linnajoen ja Pääskytien kouluissa vahvistetaan oman oppilaaksiottoalueen koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja joustavia järjestelyjä yhtenäiskouluperiaatteiden mukaisesti Henkilöstön asema Kouluverkkoselvityksessä lähdetään sitä, että vakinaista henkilökuntaa ei irtisanota. Yhteistoimintamenettelyn mukaisia tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia järjestetään Riskikartoitus kun koulu lakkautetaan Koulun mahdollinen lakkauttaminen voi aiheuttaa seurauksia, joita voi olla vaikea ennakoida. Tällaisessa tilanteessa on myös katsottava lapsen etua. On tehtävä arvio siitä, miten päätös vaikuttaa lapsiin. Riskien tunnistaminen ajoissa edesauttaa toimenpiteiden suunnittelua niin, että riskejä voidaan olennaisesti vähentää. Opetukseen osallistujalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki, 1998/628). Kun koulu lakkautetaan, on oppilaan tarvitsemat tukipalvelut oltava toimivat. Tuella on muun muassa pystyttävä ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Vaikkakin tuen määrä voi olla vaikeasti arvioitavissa on koulutuksen järjestäjän kuitenkin varmistettava sen saatavuus Päätöksenteko Koulun lakkauttamisprosessi kestää noin vuoden. Prosessin on edettävä järjestelmällisesti ja sen on seurattava tehtyä aikataulua. Kaupungin on eri tavoin tiedotettava lakkauttamissuunnitelmasta. Porvoossa lakkauttamispäätöksen tekee kaupunginvaltuusto ja prosessi lähtee käyntiin koulutusjaostoista. 11

13 3.3 KUSTANNUSTARKASTELU Toimintakulut Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset /oppilas ovat vuoden 2008 tilinpäätöksen lukuja. Luvuista pystyy näkemään sekä sisäisten vuokrien että oppilaskuljetusten vaikutus kustannuksiin. LIITE 6, Perusopetuksen oppilaiden nettokustannukset /oppilas tp Ehdotuksen käyttömenomuutokset Käyttömenot vähenevät ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä noin :lla. Tämä koskee lakkautusta seuraava vuotta jolloin säästöä saadaan kokonaiselle vuodelle. Säästöt syntyvät lähinnä henkilöstömenoissa sekä sisäisissä vuokrissa. LIITE 7, Käyttömenomuutokset Vapautuvat koulukiinteistöt Vapautuvien koulukiinteistöjen käyttöä muihin tarpeisiin ei selvityksessä ole tutkittu Koulutoimen investoinnit Koulutustoimessa on käynnissä tai suunnitteilla jo aikaisemmin päätettyjä investointeja, jotka toteutetaan vuosina Kehitysehdotuksessa esitetyt toimenpiteet eivät muuta näitä suunnitelmia. LIITE 8, Kouluinvestoinnit MUITA HUOMIOITA Uusien koulujen ja opetustilojen suunnittelu Uusien koulutilojen suunnittelussa tulee huomioida monipuoliset käyttömahdollisuudet ja muuntojoustavuus oppimisympäristönä. Oppilasmäärissä voi myös tapahtua pitkällä aikavälillä huomattavia muutoksia. Uusien koulurakennusten suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, etteivät ne estä koko koulukiinteistön tai sen osan käyttötarkoituksen muutosta muuhun kuin koulutoimintaan. Koulureittien kehittäminen Kouluille johtavia kevyen liikenteen väyliä tulisi edelleen kehittää turvallisempien koulureittien saamiseksi, millä olisi myös koulukuljetuskustannuksia alentava vaikutus. Yhteistyömahdollisuudet Kaksikielisenä kuntana Porvoon olisi mietittävä pitkällä tähtäimellä yhteistyömahdollisuuksia suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutustoimen sekä päivähoidon välillä etenkin silloin kun suunnitellaan uusia tiloja ja toimipisteitä. 12