Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta"

Transkriptio

1 Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta

2 Sisältö Johdanto... 3 Nykyinen kouluverkko 4 Selvityksen lähtökohdat.. 5 Koulukiinteistöjen haasteet 5 Oppilasmäärä 6 Talous. 7 Koulukuljetus 7 Yhteenveto. 7 Korkealaatuinen oppimisympäristö.. 8 Fyysinen oppimisympäristö 8 Hyvän oppimisympäristön vaatimukset. 8 TVT-näkökulmat 9 Asumisterveys... 9 Laadukas rakentaminen 10 Vanhempainkysely.. 11 Oppilaiden mielipiteet.. 12 Pätevien opettajien saatavuus 12 Rehtoriseminaari Visio 13 Tulevaisuus. 14 Oppilasennusteet 14 Investoinnit. 16 Käyttötalous 18 Muut käynnissä olevat selvitykset 20 Kylärakenneselvitys ja kaupunkisuunnittelu. 20 Kuntaliitokset. 20 Päiväkotiverkkoselvitys Kaupungin strategia vuosille Keskuskeittiöselvitys.. 21 Selvityksen eteneminen.. 21 Työryhmän ehdotus 22 Yleiset linjaukset. 22 Konkreettiset ehdotukset. 22 Muut toimenpide-ehdotukset 23 Toimenpiteiden perustelut. 23 Liitteet

3 Johdanto Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskevan selvityksen osalta työryhmän tarkoituksena on nykyisen tilanteen ja tavoiteltavan tilanteen selvittäminen kuvailemalla niitä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon toimivan kouluverkon suhteen. Sen jälkeen tarkoituksena on myös keksiä konkreettisia ehdotuksia, joilla tavoite saavutetaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2013 talousarviossa ruotsinkielisten koulutuspalveluiden tehtäväalueen kohtaan on kirjattu, että "tavoitteena on luoda korkealaatuisia ja hyvin varustettuja ruotsinkielisiä oppimisympäristöjä. Strömborgska skolan ja Näse skola tarvitsevat uudet tilat. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Västra enhetsskolanin perustamisesta. Sen yhteydessä oppilaaksiottoalue tulee tarkistaa, mikä tarkoittaa myös Saxby skolan tarkistamista. Grännäs skola kasvaa ja tarvitsee lisätiloja. Samalla tarkistetaan koulun oppilaaksiottoalue, mikä voi vaikuttaa Kråkö skolaan, jonka kiinteistö on kunnostuksen tarpeessa. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto käsitteli 12. maaliskuuta kouluverkon muutostarpeita koulukiinteistöjen kunnon, kouluinvestointitarpeen sekä laskevien oppilasennusteiden näkökulmasta. Jaosto ehdotti, että kouluverkkoselvitys tehdään nopeassa tahdissa, jotta se voi toimia päätöksen perustana vuoden 2014 talousarviotyössä. Sivistysjohtaja Hilding Mattsson asetti työryhmän, jonka tehtävänä on saada aikaan toimivia kouluja, käydä läpi kiinteistötilannetta ja laatia investointiehdotuksia kouluille, joissa on luokat 1 6. Työryhmän toimeksiantoa laajennettiin myöhemmin siten, että se käsittää myös luokat 7 9. Selvitystyön aikataulua sovitetaan vuoden 2014 talousarviotyöhön ja vuosien taloussuunnitelmaan. Kouluverkkotyöryhmään kuuluu koulutusjohtaja Rikard Lindström (puheenjohtaja), koulutusjohtaja Jari Kettunen, hankepäällikkö Tony Lökfors, taloussuunnittelupäällikkö Johnny Holmström sekä rehtori/selvityshenkilö Maria Malin (sihteeri). Kokouksia on pidetty 24.4., 21.5., 3.6., 18.6., 9.8., 3.9., 23.9., ja Pöytäkirjat ovat nähtävillä sivistystoimistossa. Kansallisesti on nähtävissä muutostarpeita. Vuosien hallitusohjelman mukaan suomalaisen peruskoulun tulee olla maailman paras peruskoulu, tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaaja sekä tasaarvoisesti ja yhtenäisesti kaikkien saavutettavissa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien kehittämissuunnitelmassa viitataan PISAtuloksiin, joissa on nähtävissä koulujen välisiä eroja. "Taataan lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa. Koulujen välisten erojen kasvaminen on estettävä. Koulujen liikuntatiloja ja muita tiloja käytetään vapaa-ajan toiminnassa." Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategian mukaan koulujen ja oppilaitosten TVT-valmiutta tulee vahvistaa. Halutaan lisätä koulutusjärjestäjien valmiutta ottaa käyttöön digitaalisia opetusjärjestelyjä, menetelmiä ja oppimisympäristöjä, jotta peruskouluopetuksessa voidaan hyödyntää verkkoperusteisen opetuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja siten luoda monipuolisempaa opetusta. 3

4 Nykyinen kouluverkko Lukuvuonna Porvoossa on 13 ruotsinkielistä peruskoulua, joista 11 koulua on luokille 1 6 ja 2 koulua luokille 7 9. Ruotsinkielisten oppilaiden lukumäärä oli lukuvuonna Tämän selvityksen liitteenä olevissa koulukorteissa on nykyisten koulujen perustiedot. Lisätietoja Porvoon nykyisistä peruskouluista löytyy internetistä: Nykyiset oppilaaksiottoalueet ja koulujen maantieteelliset sijainnit ovat osoitteessa Kartta.porvoo.fi. Oppilaiden koulupaikan määrääminen tapahtuu siten, että kotikunta osoittaa lähikoulun jokaiselle oppivelvolliselle oppilaalle. Perusopetuslain mukaan opetusta on järjestettävä kunnassa niin, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia tai lyhyitä asutukseen, koulujen sijaintiin sekä liikenneyhteyksiin nähden. Porvoon hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto päättää oppilaaksiottoalueista, kun taas ruotsinkielisten koulutuspalveluiden koulutusjohtaja päättää oppilaan ruotsinkielisestä lähikoulusta. Ruotsinkieliset koulut Oppilasmäärä Koulukiinteistö, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu Suomenkielisen koulun oppilaat Oppilaiden kokonaismäärä kaksikielisissä koulukiinteistöissä Gammelbacka 108 Grännäs 77 Hindhår 63 Hinthaara Kråkö 45 Kullo 43 Kulloo Kvarnbacken 347 Näse 134 Sannäs 105 Saxby 58 Tolkis 94 Vårberga 74 Kevätkumpu Lyceiparkens 336 Strömborgska 234 Ruotsinkielisissä kouluissa yht Porvoossa on yhteensä 15 suomenkielistä koulua, joista 12 koulua on luokille 1 6 ja 2 koulua luokille 7 9. Yksi koulu toimii vuosiluokkien 1 9 yhtenäiskouluna. Suomenkieliset koulut Oppilasmäärä lv Epoon koulu 50 Hamarin koulu 145 Hinthaaran koulu 187 Huhtisten koulu 262 Ilolan koulu 53 Kerkkoon koulu 76 Keskuskoulu 481 Kevätkummun koulu 178 Kulloon koulu 79 Peipon koulu 311 ( MAMU) Tolkkisten koulu 176 Tuorilan koulu 55 Linnanjoen koulu (luokat 7 9) 518 Pääskytien koulu (luokat 7 9) 545 ( MAMU) Albert Edelfeltin koulu (luokat 1 9) 602 Suomenkielisissä kouluissa yht

5 Selvityksen lähtökohdat Perusopetuslain, yhtenäisten kansallisten opetussuunnitelman perusteiden ja oppilaiden erityisen tuen pykälien mukaan koulun tehtävänä on välittää tietoa tasa-arvoisesti, niin että kaikille oppilaille annetaan samat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita. Toukokuussa 2013 pidetyssä kouluverkkoa koskevassa rehtoriseminaarissa ruotsinkielisten koulujen rehtorit esittivät huolensa siitä, että nykyisin asian laita ei ole näin Porvoossa. Useissa ruotsinkielisten koulujen kiinteistöissä on sisäilman laatua koskevia haasteita. Lisäksi useat koulukiinteistöt ovat vanhoja ja soveltuvat huonosti nykypäivän pedagogiikan asettamiin vaatimuksiin: joustavat opetustilat ja erityissalit puuttuvat useimmista kouluista ja opettajien mahdollisuudet tarjota monipuolista opetusta ja erilaisia opetusmenetelmiä ovat hyvin vaihtelevat. Lukuvuoden aikana Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola toimivat tarkoituksenmukaisissa ja vastaremontoiduissa tiloissa. Erisuuruisia investointitarpeita on seuraavissa kouluissa: Gammelbacka skola, Grännäs skola, Kråkö skola, Sannäs skola, Saxby skola, Vårberga skola ja Lyceiparkens skola sekä Borgå gymnasium. Tolkkisissa sijaitsevaa koulurakennusta ei voi käyttää; koulu toimii parakeissa. Kaupunginhallituksen ( ) tekemän päätöksen mukaan Strömborgska skolan ja Näse skola muuttavat Västra enhetsskolaniin, joka vireillä olevan hankesuunnitelman mukaan saa tilat Näsissä sijaitsevasta nykyisestä Point Collegesta. Koulukiinteistöjen haasteet Suurella osalla Porvoon ruotsinkielisistä kouluista on paljon korjausvelkaa ja toiminnallisia puutteita. Ainoastaan kolmella ala-asteella ei ole puutteita tai akuutteja peruskorjaustarpeita. Nämä koulut ovat Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola. Näissä kolmessa kiinteistössä joko on tehty peruskorjaus tai sitten koulu toimii uudisrakennuksessa. Borgå gymnasium on suurimmalta osin peruskorjattu, ja ainoastaan koulun liikuntasalissa on tarvetta peruskorjaukselle. Alla kuvataan loppujen koulujen toiminnallisia puutteita ja suurimpia rakennusteknisiä ongelmia. Alla on toimitilajohdon tiivistelmä nykyisten koulukiinteistöjen haasteista: Gammelbacka skola - Koulun keittiö toimii väistötiloissa - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Kiinteistön talotekniikka tulee uusia lähitulevaisuudessa Grännäs skola - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Keittiö- ja ruokailutilat ovat liian pienet, eivätkä ne toimi kustannustehokkaasti - Liikuntasali- ja puutyöluokkarakennuksessa on kosteusongelmia, ja se on purettava Kråkö skola - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Koulun kahdesta kiinteistöstä puuttuu koneellinen ilmanvaihto ja niissä on myös esiintynyt kosteusongelmia Näse skola - Kiinteistön teknisen järjestelmän käyttöikä on loppumassa - Koululla on ollut sisäilmaongelmia - Kiinteistön peruskorjaaminen koulutiloiksi on vaikeaa, koska runkoleveys on suuri ja kerroskorkeus matala Sannäs skola - Päärakennus on melko hyvässä kunnossa. Kaksi luokkaa toimii väistötiloissa. - Tarvetta lisärakennukselle, jossa on erityistiloja. Saxby skola - Koulu toimii useissa eri rakennuksissa - Rakennusten talotekniikka tulee uusia lähitulevaisuudessa - Erityistiloissa on puutteita 5

6 Tolkis skola - Koulu on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja opetus tapahtuu väistötiloissa - Kiinteistössä ei ole ilmanvaihtoa tai muuta nykyaikaista koulua varten tarvittavaa tekniikkaa - Rakennuksen peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa Vårberga skola - Osassa koulun tiloissa on sisäilmaongelmia ja yksi luokka on väistötiloissa - Kiinteistön käyttöikä on loppumassa. Kiinteistö on rakennettu elementtitekniikalla eikä sitä ole mahdollista peruskorjata Lyceiparkens skola - Koulun vanhemmissa osissa on ollut tiettyjä sisäilmaongelmia, ja näille tiloille on tehtävä peruskorjaus - Vaaditaan myös pieniä koulussa toteutettavia toiminnallisia muutoksia, jotta esim. ruokasali saadaan toimimaan paremmin - Koulu saa lisätilaa, kun kansalaisopisto muuttaa pois yhdestä osasta koulua. Strömborgska skolan - Koulu on erittäin huonossa kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmä on vanhentunut, ikkunat ja ovet tulee uusia ja kaikki talon pinnat ovat kuluneita. - Talo ei sovellu moderniin koulutoimintaan. Kerroskorkeus on liian pieni ilmanvaihdon peruskorjaamista varten ja rakennusten peruskorjaaminen on taloudellisesti kannattamatonta Sisäilmaongelmien ja kiinteistöjen kunnon lisäksi kiinteistöjen luokkatiloissa ja erikoisaineiden opetustiloissa on suuria puutteita. Vanhojen kiinteistöjen luokkatilojen valaistuksessa on myös usein puutteita. Useat luokat on rakennettu tiloihin, jotka alun perin ovat olleet asuntoja, ja näiden tilojen peruskorjaamisessa tehtiin kompromisseja. Vanhemmissa koulukiinteistöissä täytetään harvoin nykyisiä luokkatiloille asetettuja akustisia vaatimuksia. Tämä on kuitenkin korjattavissa jälkikäteen, eli luokkatilojen akustiikan parantamiseksi ei välttämättä tarvita kiinteistön täyttä peruskorjausta. 6 Monista luokkatiloista puuttuu tekniikkaa, jonka nykyään katsotaan kuuluvan nykyaikaiseen luokkahuoneeseen, kuten videotykki, dokumenttikamera ja mahdollisesti smartboard. Joissakin kiinteistöissä ei ole tietoverkkoa näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi. Koulujen tietokoneet uusitaan kiertävän järjestelmän mukaan, niin että kukin koulu saa uudet tietokoneet joka neljäs vuosi. Porvoolaisten koulujen nykyinen normi on 0,15 tietokonetta oppilasta kohden, ja tällöin ei itse laitteisto ole ongelmana. Kaikilla kouluilla ei ole mahdollisuutta saada nopeaa internetyhteyttä optisen kuidun kautta, koska nopeita yhteyksiä ei ole saatavilla joka puolella kaupunkia. Tämä luo kasvatuksellisen tasa-arvoisuusongelman. Suurimmalla osalla keskustan ulkopuolella sijaitsevista kouluista on myös suuria erikoisluokkatiloja koskevia puutteita. Puutyöluokkia ei ole varustettu tarvittavilla koneilla ja puruimurilla. Kouluissa on harvoin erillisiä tekstiilityö- tai musiikkiluokkia, minkä vuoksi opetussuunnitelman noudattaminen on ongelmallista. Puu- ja tekstityöluokkien puutteet voivat tietyissä tapauksissa muodostaa onnettomuusriskin. Oppilasmäärä Lukuvuonna Porvoon 17 ruotsinkielisessä koulussa oli yhteensä alakoululaista. Kuluvan lukuvuoden ( ) alkaessa vastaava luku oli oppilasta 11 koulussa. Kymmenen vuoden aikana oppilaspohja on pienentynyt 237 oppilaalla ja seuraavat koulut on suljettu: Ebbo, Illby, Nygård, Pellinge, Svartså ja Veckkoski. Monien nykyisten koulujen oppilasmäärä on vaihdellut voimakkaasti yleisesti laskevan oppilasmäärän ja koulujen lakkautusten seurauksena. Mainitun kymmenvuotiskauden aikana oppilasmäärä on kasvanut eniten Näse skolassa (+ 91), Hindhår skolassa (+ 37), Tolkis skolassa (+ 21) ja Sannäs skolassa (+ 18). Oppilasmäärä on laskenut eniten Kvarnbackens skolassa (- 121), Gammelbacka skolassa (- 23) ja Kullo skolassa (- 12). Muissa kouluissa (Grännäs, Kråkö, Saxby, Vårberga) vaihtelu on ollut pientä, eli korkeintaan ± kymmenen oppilasta. Oppilasennusteet osoittavat, että ruotsinkielisten oppilaiden määrä laskee. Enimmillään Porvoossa oli yli 2000 ruotsinkielistä peruskoulun oppilasta, kun taas oppilaiden lukumäärä voi ennusteiden mukaan laskea 1600:aan ennen vuotta 2020.

7 Talous Kauden aikana Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin investoitiin yhteensä vajaat 30 miljoonaa euroa. Viimeisten neljän vuoden aikana ( ) kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit ovat olleet alle 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä kehityssuunta yhdessä kaupungin muiden inventointitarpeiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kanssa merkitsee sitä, että kaikkien ruotsinkielisten koulukiinteistöjen kunnostaminen lähitulevaisuudessa on epärealistinen tavoite. Koulukuljetus Koulukuljetuksen ehtoja säädellään perusopetuslailla, Porvoon kaupungin sivistyslautakunnan vahvistamilla periaatteilla ( ) sekä esiopetus- ja koulukuljetussuunnitelmalla. Maksuton koulukuljetus oppilaan lähikouluun järjestetään, jos koulutien pituus on yli kolme kilometriä (luokat 1 2) tai yli viisi kilometriä (luokat 3 9). Oppilaan päivittäinen koulumatka odotusaikoineen saa kestää korkeintaan kaksi ja puoli tuntia. Koulukuljetus tapahtuu ensisijaisesti julkisilla kulkuvälineillä ja halvimman vaihtoehdon mukaan. Koulukuljetuksen järjestäminen koko koulumatkalle ei ole tarpeellista vaan siihen voi kuulua myös tieosuus, jonka oppilas kävelee itse. Yhteenveto Lyhyesti voidaan siis todeta, että kaupunki on kolmen ruotsinkielisiä koulukiinteistöjä koskevan haasteen edessä: 1. Investointien tarve on suuri. 2. Oppilasmäärä laskee, mikä aiheuttaa muutostarvetta koulutuspalveluiden kustannustehokkuuden vuoksi. 3. Kaupungin taloudellinen tilanne ei mahdollista tarvittavia investointeja kaikkien nykyisten kiinteistöjen kunnostamiseksi. 7

8 Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön lasketaan tilat, laitteet ja materiaalit. Perusopetuslaissa (1136/2003) ja opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laatukriteereissä (2010) kuvaillaan toimintaympäristöä koskevia asioita, jotka on tärkeä ottaa huomioon: Oppimis- ja työympäristön tulee olla terveellinen ja viihtyisä. Suunnitelmallinen tilojen ja materiaalien tarkastaminen ja huoltaminen tulee tehdä vuosittain. Fyysisen toimintaympäristön tulee olla toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Toimintaympäristön on sovittava sekä opetuksen että muun käytön eri tarpeisiin. Tiloja voi muokata ryhmäopetusta, ryhmätöitä ja oppilaskeskeistä oppimista varten. Tieto- ja viestintäteknisten (TVT) ratkaisujen tulee olla hyvin suunniteltuja ja ajanmukaisia digitaalisen kehityksen kannalta. Opettajat ja oppilaat voisivat vaikuttaa suunnitteluun ja tiloihin. Teknisten ratkaisujen on noudatettava nykyaikaisia määräyksiä; oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus ja työsuojelu on otettava huomioon. Koulun tilojen tulee olla esteettömiä ja sopia erilaisille käyttäjille, kuten liikuntavammaisille. Koulurakennuksia kunnostaessa ja uusia kouluja rakennettaessa on huomioitava niiden tehokas käyttö: päivällä voidaan järjestää aamu- ja iltapäivähoitoa, muina vuorokaudenaikoina tiloja voi käyttää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan. Hyvän oppimisympäristön vaatimukset Yleistä 8 Oppimisympäristöön kuuluu myös koulupiha, jonka pitää olla turvallinen ja riittävän suuri. Kuljetuksista johtuvaa liikennettä ei tule ohjata pihan läpi. On tärkeää, että koulupiha mahdollistaa oppilaiden useita erilaisia toimintoja mutta että se ei kuitenkaan sisällä piilopaikkoja (sopukoita), joita on mahdoton valvoa. Luokkatiloissa tarvitaan pulpetteja ja tuoleja mutta myös joustavia ja säädettäviä pöytiä (sekä muodon että korkeuden suhteen pöydän vieressä voi seistä). Tauluille heijastaminen (valkoiset taulut ja liitutaulut) ja äänilaitteiden käyttö on mahdollista. Listalla on myös oleskelunurkkaus, jossa on pehmeitä huonekaluja/tyynyjä (hygieenisiä). Aikaansa seuraavan koulun tulee tarjota ainakin osalle oppilaista (mielellään yhdelle kolmasosalle) tietokoneita/tablettitietokoneita. On hyvä, jos luokkatilassa on liikkuvia seiniä, niin että luokan osia voi erottaa sermillä. Lisäksi tarvitaan hyvät säilytysmahdollisuudet ja säilytystilaa laboratorioja opetusmateriaaleille sekä riittävän suuret ilmoitustaulut oppilaiden tuotoksille. Liikuntasalin varustukseen tulee kuulua monipuolisia, eri urheilulajeja varten tarvittavia välineitä, palloja, patjoja, tyynyjä, äänilaitteita. Liikuntasalin tulee myös olla riittävän suuri, jotta sen voi jakaa osiin. Väitöskirja tulevaisuuden koulusta Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi väitteli tulevaisuuden koulusta 18. toukokuuta Kuuskorpi on luennoinut samasta aiheesta Porvoon kaupunginvaltuustolle keväällä 2013 pidetyn iltaseminaarin yhteydessä. Tutkimus on tehty kuudessa eri maassa, ja siihen sisältyy lähes 300 oppilaan haastattelut. Väitöskirjan mukaan suomalainen koululuokka on näyttänyt samalta liki 200 vuotta ja perinteistä luokkaympäristöä tulisi uudistaa. Väitöskirjan mukaan uudet ajat vaativat myös uusia opetusmenetelmiä. Tiedon määrä kasvaa, eivätkä taulu ja oppikirjat enää riitä. Nyt tarvitaan muunneltavia tiloja, jotka mahdollistavat monipuolisen opetuksen. Väitöskirjassa puhutaan esimerkiksi 80 neliömetrin luokkatilasta (nykyisin tavallisesti 60 m 2 ), mikä merkitsee sitä, että koulu voi käyttää samanaikaisesti kahta opettajaa oppilaan opettamiseen. Lisäksi huomautetaan, että nykyajan oppilaat ovat kasvaneet tietoyhteiskunnassa ja että tietokoneiden maailma on heille luonnollinen paikka, kun taas opettajille se voi olla haastava. Kuus-

9 korpi huomauttaa usein, että on tärkeää, että opettajat ja oppilaat otetaan mukaan koulun oppimisympäristön suunnitteluun. TVT-näkökulmat Nykyaikaiseen luokkatilaan kuuluu videotykki, dokumenttikamera ja joissakin tapauksissa myös niin kutsutut smartboardit. Näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi tarvitaan tietenkin myös tietoverkko. Verkkoyhteyksien nopeus ei saa olla pullonkaula kouluissa, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti maaseudulla tai saaristossa sijaitseville kouluille. Tämä koskee tilanteita, kun halutaan käyttää verkkopedagogiikkaa, tehdä tiedonhakuja, hyödyntää esimerkiksi Vetamixiä (Ylen videokirjasto opetuskäyttöön) tai kun oppilaat tallentavat omia töitään internetiin, esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin. On myös yhä tavallisempaa, että oppilaat käyttävät omia älypuhelimiaan tiedonhakuun, mitä varten tarvitaan nopeaa langatonta verkkoa, joka palvelee myös niitä oppilaita, joiden älypuhelimissa ei ole datapakettia. Nykyään Porvoon kaupungilla on vain yhteinen vierasverkko, mutta tulevaisuudessa täytyy kehittää nopeampaa optista kuitukapasiteettia, joka myös sallii suuremman langattoman verkkokapasiteetin. Asumisterveys Asumisterveys käsittää myös koulutilojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydelliset olot. Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi sairautta tai terveydenhäiriötä, joka johtuu elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta. Lain mukaan terveyshaittana pidetään myös altistumista jollekin terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle, joka mahdollisesti aiheuttaa sairauksia tai sairauden oireita. Sosiaali- ja terveysministeriö voi terveydensuojelulain 32 :n nojalla antaa ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. Nämä ohjeet annetaan sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa. Lainsäädännön muutos on loppusuoralla, ja uuden asumisterveyttä koskevan asetuksen suunnitellaan astuvan voimaan Terveydensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee mm. muuta tilaa tai laitosta, jonka hygieenisille olosuhteille on 9 kävijämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava erityisiä vaatimuksia. Tällaisia tiloja ja toimintoja ovat esimerkiksi koulut tai oppilaitokset. Asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydellisiin oloihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluu mm. sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kostea tai jos ilmanvaihto on suunniteltu väärin, niin että se aiheuttaa vetoa, nämä tekijät voivat itsessään aiheuttaa ihmisille oireita tai terveyshaittoja tai saada heidät kokemaan asuinympäristönsä epäviihtyisäksi. Toisaalta vielä ei tunneta kaikkia sisäilman fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ihmisen terveydelle. Huoneilman ja sisäpintojen lämpötilojen viitearvot on jaettu kahteen ryhmään sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisesti, eli lämpötilan välttävä ja tyydyttävä taso: Välttävä taso ºC Huoneilman lämpötila Seinän lämpötila Lattian lämpötila Tyydyttävä taso ºC Nämä arvot koskevat vanhusten palvelutaloja, lasten päiväkoteja, oppilaitoksia ja vastaavia tiloja. Huoneilman lämpötila ei saa ylittää 26 C:ta, jos korkea lämpötila ei johdu siitä, että ulkoilma on niin lämmin. Oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa melua aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesi- ja viemärijohdot tai erilaiset koneet. Akustiikalla on myös paljon merkitystä esim. koululuokkien viihtyisyyden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen sisäilman epäpuhtauksia, kosteutta ja ylimääräistä lämpöä sekä huolehtia puhtaan tulonilman tuottamisesta. Oleskeluun tarkoitettujen tilojen ilmanvaihto täyttää terveydensuojelulain vaatimukset, jos se täsmää rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kanssa. Ilmanvaihtolaite on puhdistettava säännöllisesti. Likaiset ilmanvaihtovent-

10 tiilit ja -kanavat vähentävät tilojen ilmankiertoa. Likainen tuloilmalaite huonontaa myös sisäilman laatua. Rakennus- ja pintamateriaalit, kuten kalusteet ja irtaimisto, tuottavat materiaalipäästöjä sisäilmaan. Materiaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotinainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista sekä lisäaineista. Pysyvästi tai tasaisin väliajoin kostuvissa rakenteissa ja kyseisten rakenteiden pinnoilla voi kasvaa mikrobeja: hometta, hiivaa tai bakteereita. Tilan mikrobikasvustojen syynä on yleensä kosteusvaurio. Mikrobiitiöt voivat levitä sisäilmaan rakenteiden kautta esim. pohjan maaperästä tai seinän eristystilasta, mikäli rakenteet eivät ole riittävän tiiviitä ja sisätilojen matalapaine on liian suuri. Mikrobikasvustoista voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita. Niille voivat altistua sisätiloissa oleskelevat ihmiset. Jos mikrobikasvustoa ei ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä sen jälkeen kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Siksi kosteusvauriot täytyy hoitaa välittömästi ja vaurioiden syyt on poistettava. Mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille altistuneiden ihmisten tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi myös esiintyä toistuvia hengitysteiden tulehduksia tai kehittyä pitkäaikaissairauksia, kuten astma. Altistuksen on todettu lisäävän sivuontelotulehduksen ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Kosteusvaurioiden syitä voivat olla esimerkiksi putkivuoto, puutteellisesti tai väärin tehdyt märkätilojen kosteuseristykset, riittämätön ilmanvaihto tai rakennusvirheet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn tai tiivistymisen rakenteisiin. Myös tilojen käyttäjät voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Tilojen siivous vaikuttaa suuressa määrin myös sisäilman laatuun. On myös tärkeää järjestellä tilaa niin, että siivouksen tekeminen on helppoa. 10 Laadukas rakentaminen Usein ajatellaan, että koulurakennusten rakentamisen laatuun kuuluu vain varsinaisen rakennustyömaan tapahtumat. Tällöin on kyse esimerkiksi siitä, että noudatetaan kaikkia olemassa olevia rakennusmääräyksiä, huolehditaan rakenteiden kuivana pysymisestä rakennusvaiheen aikana ja käytetään korkealaatuisia materiaaleja. Nämä rakennustyömailla tehdyt työmenetelmiä ja materiaalivalintoja koskevat päätökset ovat tärkeä osa korkealaatuista rakentamista mutta laadukkaaseen rakentamiseen kuuluu myös muita asioita. Kaikki alkaa rakennuttajan tahdosta ja ajatuksista ja jatkuu suunnittelijoiden valinnoilla ja itse suunnittelulla ja lopulta rakennustyömaan tapahtumien ohjaamisella. Alla kuvataan tärkeimpiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, kun kyseessä on korkealaatuisen koulukiinteistön rakentaminen. Uudisrakennuksen tai peruskorjauksen suunnittelun aluksi täytyy päättää, miten pitkää ajanjaksoa varten talo suunnitellaan. Täytyy myös tarkastella kiinteistön koko elinkaarta, tehdä materiaalivalintoja ja muita päätöksiä uuden kiinteistön arvioidun elinkaaren pohjalta. On järkevää suunnitella kiinteistöjä, joiden elinkaari on vähintään 50 vuotta ja tehdä valintoja sen mukaan. Energiankulutus on nykytilanteessa tärkeä asia laadukkaan rakentamisen näkökulmasta. Kannattaa yrittää rakentaa niin energiatehokkaasti kuin mahdollista. Energiatehokkaat kiinteistöt ovat tulevaisuudessa arvokkaampia kuin rakennukset, jotka käyttävät paljon energiaa. Rakennuksen käyttämän energian määrän lisäksi täytyy ajatella, mitä energiamuotoa rakennuksessa käytetään. Mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää uusiutuvia energialähteitä. Energiakulutuksen tulee olla keskipisteenä rakenteita ja taloteknisiä ratkaisuja valittaessa. Porvoon kaupunki ei suunnittele eikä rakenna uudisrakennuksia tai peruskorjauksia omin päin. Suunnittelu ja rakentaminen hoidetaan ostopalveluina. Yrittäjien ja suunnittelijoiden valinta vaikuttaa myös paljon valmiin rakennuksen laatuun. Tulee saada varmuus siitä, että kaikilla valittavilla toimijoilla on oikea osaaminen työn suorittamiseksi ja että yrityksillä ja vastuuhenkilöillä on referenssejä ja että kaikilla on tehtäväänsä varten tarvittava pätevyys. Kilpailuttaminen on merkittävä osa tämän osuuden onnistumista.

11 Kilpailuttamisessa tulee olla tarkkana ja asettaa suurta painoa sille, että saa haluamansa toimijat. Halvimman valitseminen merkitsee harvoin parasta laatua. Kaupungin tilatarpeet muuttuvat koko ajan ja jopa yksittäisessä koulussa tilatarve voi muuttua merkittävästi kiinteistön elinkaaren aikana. Sen vuoksi kaikki tilat tulee suunnitella niin, että niitä on helppo muunnella. Kiinteistöjen muunneltavuuden kannalta tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat kantavien rakenteiden sijoitus, kiinteistöjen runkoleveys ja rakenteiden materiaalit. Eri viranomaiset asettavat vaatimuksia julkisten rakennusten rakentamiselle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki nämä vaatimukset. Uudisrakennuksia ja peruskorjauksia tehdessä tulee saada varmuus siitä, että kaikki rakennusvaiheet tehdään näiden vaatimusten mukaisesti, jotta kiinteistön ongelmilta vältytään. Talotekniikan asentaminen ja märkätilojen vesieristyksen asentaminen ovat esimerkkejä rakennusvaiheista, joita tulee valvoa erityisen tarkasti ongelmien välttämiseksi. On myös erittäin tärkeää saada varmuus siitä, että kaikki rakenteet ovat kuivia ennen niiden pinnoittamista. On myös varmistuttava siitä, että kaikilla käytettävillä rakennusmateriaaleilla on vaadittavat hyväksynnät ja sertifikaatit. Toiminnallisilla ratkaisuilla on suurta merkitystä kiinteistön toimivuudelle sen elinkaaren aikana. Tilat tulee olla sijoitettu oikein toisiinsa nähden, niiden on oltava oikeankokoisia ja täytettävä käyttäjien tiloille asettamat vaatimukset. Valaistus, akustiset ratkaisut, ilmanvaihto, lämmönlähteen valinta ja jopa värivalinnat tulee ottaa huomioon, kun tilojen toimivuutta selvitetään. Nykyajan rakentamisessa tieto- ja viestintätekniset ratkaisut vaikuttavat paljon tilojen toimivuuteen. Suunnitteluvaiheessa käyttäjillä on suuri rooli korkealuokkaisten toiminnallisten ratkaisujen saavuttamisessa. 11 Jo rakennusvaiheen aikana on tärkeää pohtia myös kiinteistön tulevia palvelutarpeita. Materiaaleiksi tulee valita kestäviä ja helposti siivottavia materiaaleja sekä sellaisia, jotka voi tarpeen mukaan vaihtaa tai korjata. Rakennuksen suunnittelussa täytyy palvelutarve ottaa huomioon siten, että kaikkiin talon putkiin ja kanaviin suunnitellaan pääsy. Pihoilla täytyy turvallisuuden lisäksi pohtia myös lumenaurausta ja ruohonleikkausta koskevaa palvelutarvetta. Palveluiden näkökulmasta tapahtuva kiinteistön hyvä suunnittelu voi huomattavasti alentaa kiinteistön elinkaarikustannuksia. Kun suunnitteluaineistossa vaaditaan tiettyjen menetelmien käyttöä tietyissä rakennusvaiheissa, niin rakentamisen laatu nousee. Tällaisia vaatimuksia voi olla se, että vesikattotyöt täytyy tehdä teltan alla silloin kun se on mahdollista tai että kiinteistön lattialämmitystä ei saa käyttää talon lämmitykseen rakennusvaiheessa. Yksittäiseen hankkeeseen sopivia vaatimuksia tulee pohtia huolellisesti. Kaikki nämä vaatimukset nostavat hankkeen investointikustannuksia, mutta jos rakentamisen laatu paranee, pitäisi kaikkia mahdollisia menetelmiä käyttää. On siis tärkeää varmistua rakennusvaiheen aikana siitä, että kaikki menee oikein. Tätä varten on olemassa useita eri menetelmiä. Jokaisella Porvoon kaupungin investointihankkeella on valvoja, joka vierailee säännöllisesti rakennustyömaalla. On myös olemassa erillisiä LVIS-tekniikan valvojia. Rakentamisen vaaditun laatutason takaamiseksi käytetään myös seuraavia menetelmiä: salaoja- ja viemäriputkien kuvaus, lämpökamerakuvaus, rakennuksen tiiviyttä koskevat painekokeet, ennen pinnoittamista tehtävät kosteusmittaukset, märkätilojen vesieristekokeet. Laadun mittaaminen näiden menetelmien avulla on tärkeää, koska valvojan on mahdotonta tarkastaa jokaista pientä yksityiskohtaa ja asennettavaa putkea. Rakentamisen laatu on monien eri asioiden sekoitus. Kaikki nämä erilaiset laadukkaaseen rakentamiseen tarvittavat menetelmät ovat hyvällä tasolla Porvoon kaupungissa. On kuitenkin tärkeää ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja jalostaa jo käytettyjä menetelmiä laadukkaan rakentamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vanhempainkysely Toukokuussa 2013 huoltajille ja henkilökunnalle tiedotettiin kouluverkkoselvityksen tekemisestä koulujen tiedotuskanavan Wilman kautta. Nykyisille huoltajille suunnattu kysely oli Wilmassa Kyselyyn vastasi 244 henkilöä. Alla on tiivistelmä vanhempainkyselyssä useimmiten esiintyneistä mielipiteistä.

12 Koulun tulee olla keskisuuri, turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä. Oppilas on nähtävä yksilönä. Koulun tulee sijaita niin lähellä kotia ja luontoa kuin mahdollista. On oltava riittävästi motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa, joka nopeasti puuttuu kiusaamiseen ja tekee yhteistyötä vanhempien kanssa. Perheillä on oltava mahdollisuus elää hyvää arkea myös maaseudulla. Toivotaan kaksikielisiä yksiköitä tai yhdistettyjä palveluja, kuten päiväkoti, esikoulu, iltapäiväkerho ja vanhusten huolto keskisuurten maalaiskoulujen yhteydessä, sen sijaan, että kaikki koulut sijoitetaan keskustaan. Koulukiinteistössä tulee olla raikas sisäilma sekä tarkoituksenmukaiset ja joustavat tilat. Kolme suurta yhtenäiskoulua on huono ajatus. On myös huono ajatus sulkea toimivia ja terveitä kouluja, joissa on saavutettu hyviä pedagogisia tuloksia, koska homeongelmia esiintyy säännöllisesti, minkä vuoksi varasijoituspaikkoja voi tarvita. Ymmärrys on lisääntynyt sen suhteen, että kaikkia kouluja ei voi kunnostaa laskevan oppilasmäärän vuoksi. Lyhyt tiivistelmä: Vanhemmat haluavat mieluummin säilyttää nykyisen koulun kunnostettuna. Uusi koulu on ok edellyttäen, että koulusta ei tule niin iso, että oppilas voi hukkua massaan ja että logistiikka toimii, erityisesti koulupäivän pituutta ajatellen. Oppilaiden mielipiteet Nuorisovaltuuston jäsenet esittivät pidetyssä kokouksessa näkemyksiään asioista, jotka parantavat koulua. Keskustelun lähtökohtana oli saada selville, mitä parannuksia tarvitaan ihannekoulun aikaansaamiseksi. Mielipiteet perustuvat nuorten omiin kokemuksiin niistä kouluista, joita he käyvät tai joissa he ovat käyneet. Kaiken A ja O on toimiva ilmanvaihto ja terve sisäilma. Eivät opettajat eivätkä oppilaat jaksa koko koulupäivää pääsärkyisenä, väsyneenä tai kutisevin silmin. Viihtyisyyttä luovat värien lisääntynyt käyttö sisustuksessa, pehmeät tuolit ja sohvat käytävillä sekä sisäkasvit. Ruokasalin viihtyisyyden kannalta on tärkeää, että istumapaikkoja on riittävästi. Urheiluvälineiden kehittäminen parantaa liikunnan opetusta. Koulupihaa voidaan kehittää penkeillä, puilla, kasveilla ja keinonurmella, jonka päällä voi istua. Nuorisovaltuuston jäsenten mielestä tarvitaan myös lisää välituntivalvojia. Esitettiin seuraava kysymys: Miksi nuorimmille oppilaille on kiipeilytelineitä mutta vanhemmille oppilaille on vain penkkejä ja pysäköintipaikkoja? Onko tarkoitus lopettaa liikkuminen, kun vanhenee? Pedagogisiin parannusehdotuksiin kuului huolehtiminen siitä, että opettajat ovat hyviä, että saadaan enemmän opinto-ohjausta ja että opettajat ottavat enemmän huomioon erilaiset oppimistyylit, käyttävät erilaisia opetusmenetelmiä, järjestävät käytännön kokeita ja käyttävät monipuolista opetustekniikkaa. Muita parannusehdotuksia olivat avoimen WiFin tarjoaminen ja tablettien tai kannettavien tietokoneiden tarjoaminen oppilaille, jotka mieluummin työskentelevät digitaalisesti kuin kynän ja paperin kanssa. Pätevien opettajien saatavuus Lukuvuoden aikana Porvoon ruotsinkielisissä kouluissa, joissa on luokat 1 6, työskentelee 17 epäpätevää opettajaa, 15 luokanopettajaa ja 2 erityisopettajaa. Kauden aikana eläkeiän saavuttaa 13 prosenttia, eli 30 työntekijää, Porvoon ruotsinkielisten peruskoulujen henkilökunnasta. Laadukkaan oppimisympäristön ja hyvien oppimistulosten näkökulmasta on tärkeää pystyä rekrytoimaan riittävästi pätevää henkilökuntaa. Tämä on osoittautunut haastavammaksi maamme ruotsinkielisille kouluille kuin suomenkielisille kouluille. Koulutusasiamies Veronica Granö-Suomalaisen mukaan Svenska kulturfondenin tekemä selvitys osoitti, että vastavalmistuneet pätevät opettajat hakevat töitä mieluummin suuremmista kouluista. Tähän oli syynä osaksi se, että vastavalmistuneet haluavat saada työssään enemmän kollegiaalista tukea ja että he haluavat voida käyttää nykyaikaisia ja tarkoituksenmukaisia laitteita ja aineistoja. Rehtoriseminaari Perusopetuksen ruotsinkielisten rehtoreiden rehtoriseminaari järjestettiin Taidetehtaalla. Seminaarin aiheena oli tuleva kouluverkko, ja enemmistö rehtoreista oli yksimielisiä seuraavista kohdista: 12

13 Kouluissa tulee mieluummin olla yksi vuosiluokka ryhmää kohden kuin yhdistettyjä ryhmiä. Vanhojen kyläkoulujen säilyttäminen ei ole mahdollista, jos niitä ei kunnosteta ja varusteta paremmin. Pedagogiikan ja talouden näkökulmasta koulujen optimaaliseksi kooksi ehdotetaan oppilasta. Rehtorit katsoivat, että kouluverkkoa ja oppilaaksiottoalueita muuttamalla voidaan saada yhdenvertaisempi koulukäyntimahdollisuus kaikille porvoolaisille lapsille. Koulut saavat enemmän erikoisluokkatiloja (esim. liikuntaa ja teknistä työtä varten), mikä voi johtaa aikuisten määrän kasvuun koulun arjessa. Työyhteisöön ja pedagogiikkaan voidaan vaikuttaa myönteisesti siten, että opettajakunta saa laajemman opettajakompetenssin. Tähän rehtorit saavat tukea tutkimuksesta, ja muun muassa tunnettu oppilaitoskehittäjä Michael Fullan kiinnitti huomiota kollegiaalisen yhteistyön merkitykseen koulun kehittämisessä Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Uusi kouluverkko voi myös merkitä uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kaupungin muiden toimialojen kanssa tehtävän yhteistyön muodossa. Haittoina rehtorit pitivät riskiä siitä, että koulukuljetusta tarvitsevien lasten määrä kasvaa ja että pitkä matka-aika pidentää koulupäivää. Rehtorit katsoivat myös, että kouluverkon muutokset voivat vaikuttaa kielteisesti kyläyhteisöihin. He totesivat myös, että erilaisten toimintakulttuurien yhteen sulauttaminen vie aikaa, kun useita eri kouluja yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Rehtorit olivat tyytyväisiä siihen, että he voivat olla mukana suunnittelussa alusta alkaen. Visio Kouluverkkotyöryhmän visio: "Haluamme, että luvun aikana ruotsinkielinen kouluverkkomme koostuu ainoastaan toimivista ja inspiroivista oppimisympäristöistä kouluissa, jotka ovat terveitä tulevinakin vuosikymmeninä ja joissa henkilökunta ja oppilaat viihtyvät." 13

14 Tulevaisuus Oppilasennusteet Oppilasennusteet on tehty Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan. Jokaisen koulun oppilaaksiottoalueelle on määritetty tiedot kunkin ikäluokan alle kouluikäisten, ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden lasten määrästä. Ruotsinkielisiksi rekisteröityneiksi katsotaan lapset, joiden äidinkieli on ruotsi väestötietojärjestelmän mukaan. Tämän selvityksen oppilasennusteet ulottuvat lukuvuoteen asti. Vuonna 2012 syntyneet lapset aloittavat koulunkäynnin syksyllä Mainittuja lukuvuosia pidemmälle ulottuvien ennusteiden tekemiseksi on arvioitava Porvoossa syntyvien lasten määrää vuonna 2013 ja sitä seuraavina vuosina. Tämänkaltainen ennuste on huomattavasti epävarmempi, koska se vain osittain perustuu todellisiin väestötietoihin. Lukuvuonna Porvoon ruotsinkielissä alakouluissa oli 135 suomenkieliseksi rekisteröitynyttä lasta. Vastaavasti suomenkielistä alakoulua kävi 20 ruotsinkieliseksi rekisteröitynyttä lasta. Nettomäärä on näin ollen 115 oppilasta tai suunnilleen 19 oppilasta vuosiluokkaa kohden. Lasten vanhemmat pystyvät myös tulevaisuudessa hakemaan koulupaikkaa yli kielirajojen. Tämän laajuutta on vaikea ennustaa. Ennusteisiin sisältyy 20 suomenkieliseksi rekisteröitynyttä oppilasta vuosiluokkaa kohden, mikä pääosin vastaa nykyistä tilannetta. Koulukohtaisiin ennusteisiin nämä oppilaat on sijoitettu lukuvuoden tilanteen mukaisesti. Laskelmissa on otettu huomioon molempiin suuntiin tapahtuva muuttoliike (nettomäärä) kunkin oppilaaksiottoalueen sisällä. Suomenkieliseksi rekisteröityneitä oppilaita ennustetaan olevan eniten Kvarnbackens skolassa, Näse skolassa ja Tolkis skolassa. Grännäs skolassa, Hindhår skolassa ja Saxby skolassa suomenkieliseksi rekisteröityneiden oppilaiden määrän uskotaan olevan pieni. Lukuvuonna Porvoon ruotsinkielisissä alakouluissa oli yhteensä 13 oppilasta, jotka asuivat muissa kunnissa, eli noin kaksi oppilasta vuosiluokkaa kohden. Myös tätä kehitystä on vaikea ennustaa. Ennusteisiin sisältyy 12 muista kunnista tulevaa oppilasta, jotka on jaettu kouluihin lukuvuoden tilanteen mukaisesti. Tämän myötä Saxby skolan, Näse skolan, Kvarnbackens skolan ja Gammelbacka skolan oppilasennuste kasvaa vähän. Kauden aikana nettomuutto Porvooseen (kuntaan muuton ja kunnasta poismuuton erotus) on keskimäärin ollut noin 170 henkilöä vuodessa. Kaupunkisuunnittelun arvion mukaan suunnilleen viidesosa näistä henkilöistä on ollut ruotsinkielisiä, mikä tarkoittaa sitä, että uusien ruotsinkielisten asukkaiden vuosittainen keskiarvo on 34. Timo Aro teki vuonna 2011 selvityksen muuttajien demografisesta profiilista ja päätyi tulokseen, jonka mukaan prosenttia muuttajista on alle 15-vuotiaita lapsia. Tulevaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat asuntojen saanti, työllisyystilanne, kaupungin tonttimyynti ja kaavoitustilanne. Ennusteissa otetaan huomioon, että nettomuutto on viisi uutta ruotsinkielistä alakoululaista vuodessa. Näitä oppilaita ei ole sijoitettu koulukohtaisiin ennusteisiin vaan he sisältyvät ainoastaan kokonaisoppilasennusteeseen. Muita koulukohtaisiin oppilasennusteisiin vaikuttavia tekijöitä on Porvoon sisäinen muutto. Kaikille oppilaille osoitetaan lähikoulu, mutta huoltajilla on mahdollisuus hakea toiseen kouluun (toissijainen koulu). Sisäistä muuttoa ei ole huomioitu koulukohtaisissa ennusteissa. 14

15 Kuva 1: Luokkien 1 6 oppilaiden kokonaismäärä (2002 tarkoittaa lukuvuotta jne.) * = ennuste Koulu * 16* 17* 18* 19* 20* Ebbo Gammelbacka Grännäs Hindhår Illby Kråkö Kullo Kvarnbacken Nygård Näse Pellinge Sannäs Saxby Svartså Tolkis Veckkoski Vårberga Kaikki koulut Muuttajat YHTEENSÄ Kuva 2: Koulukohtaiset oppilasmäärät ja ennusteet (ennusteisiin sisältyy kunkin oppilaaksiottoalueen väestörekisteritiedot sekä suomenkielisiksi rekisteröityneiden oppilaiden ja muista kunnista tulevien oppilaiden arvioitu määrä) 15

16 Lukuvuosi Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat Muutos Oppilasmäärä on pienentynyt Oppilasmäärä on pienentynyt 13,9 prosentilla, eli 277 oppilaalla 1,5 prosentilla, eli 58 oppilaalla Kuva 3: Oppilasmäärän kehitys kuluneena aikana, luokat 1 9 Investoinnit Lukuvuoden aikana Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola toimivat tarkoituksenmukaisissa ja vastaremontoiduissa tiloissa. Erisuuruisia investointitarpeita on seuraavissa kouluissa: Gammelbacka skola, Grännäs skola, Kråkö skola, Sannäs skola, Saxby skola, Vårberga skola, Lyceiparkens skola sekä Borgå gymnasium. Tolkkisissa sijaitsevaa koulurakennusta ei voi käyttää, ja koulu toimii väistötiloissa. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen ( ) mukaan Strömborgska skolan ja Näse skola muuttavat Västra enhetsskolaniin, joka nykyisen suunnitelman mukaan saa tilat nykyisestä Point Collegesta Näsistä. Investointitarvetta on tarkasteltu lähemmin kolmen vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdot perustuvat yllä olevaan kuvaukseen, johon kuuluu korkealaatuinen oppimisympäristö, rehtoreiden mielipide sopivasta oppilasmäärästä sekä terveitä ja toimivia tiloja koskeva tavoite. Vertailuissa huomioidaan myös kylärakenneselvitys, nykyisten kiinteistöjen kunto, aiemmat yhtenäiskoulusta tehdyt päätökset, laskevat oppilasennusteet, maantieteelliset näkökulmat ja talouden realiteetit. Toimitilajohto ja rahoitusjohto ovat tehneet alustavat kustannusarviot. Investointisummiin vaikuttavat monet tekijät, mm. koulun koko, sijainti, hankkeen muoto (uudisrakennus vai peruskorjaus) sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Kaupungin kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, voiko suljettua 16 koulukiinteistöä tai sen tonttia käyttää muihin tarkoituksiin (esim. päiväkotia varten) tai voiko sen myydä. Alla olevissa vaihtoehdoissa ei huomioida sitä, mitä opetuskäytöstä poistetuille koulukiinteistöille tapahtuu. Vaihtoehto 0: Nollavaihtoehto, eli kaikkien nykyisten koulujen kunnostaminen ja aiempien suunnitelmien mukainen Västra enhetsskolanin rakentaminen, maksaisi noin 36,1 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 1: Kolmetoista peruskoulua vähenee yhdeksään. Koulutuspalvelut luopuu Gammelbacka skolan, Kråkö skolan, Saxby skolan ja Näse skolan koulukiinteistöistä. Tämän onnistumiseksi vaaditaan uusinvestointeja Tolkkisissa, Kevätkummussa ja Grännäsissa sekä Västra enhetsskolanin perustamista. Näiden lisäksi täytyy Sannäs skola, Lyceiparkens skola ja lukion liikuntasali remontoida. Kokonaisinvestointitarve on 32,4 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 2: Kolmetoista peruskoulua muuttuu kolmeksi yhtenäiskouluksi, jotka sijaitsevat neljässä eri kiinteistössä. Kahteen uuteen yhtenäiskouluun kohdistuvia investointeja vaaditaan (Västra ja Östra enhetsskolan). Tässä mallista tulevan Västra enhetsskolanin pitää olla suurempi kuin vaihtoehdossa 1. Centrala enhetsskolanin osalta (Kvarnbacken ja Lyceiparken) Lyceiparkens skolan ja kansalaisopiston aiempia tiloja tulee kunnostaa. Näiden lisäksi lukion liikuntasali täytyy kunnostaa. Kokonaisinvestointitarve on 34,6 miljoonaa euroa.

17 Koulu Investoinnit Vaihtoehto Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Gammelbacka skola Grännäs skola Hindhår skola (sivistyskeskus) Kråkö skola Kullo skola (sivistyskeskus) Kvarnbackens skola Näse skola Sannäs skola Saxby skola Tolkis skola Vårberga skola/skaftkärrin koulu Lyceiparkens skola Strömborgska skolan Borgå Gymnasium Västra Enhetsskolan Östra enhetsskolan INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kuva 4: Investointivaihtoehdot ja alustavat investointitiedot (1000 ) VAIHTOEHTO 0 VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Gammelbacka skola 88 Tolkis skola 160 Västra Enhetsskolan 609 Hindhår skola 68 Tolkis skola 100 Hindhår skola 68 Kullo skola 44 Gammelbacka skola 60 Kullo skola 44 Saxby skola 55 Hindhår skola 68 Tolkis skola 100 Tolkis skola 100 Kullo skola 44 Gammelbacka skola 88 Västra Enhetsskolan 411 Västra Enhetsskolan 442 Näse skola 106 Näse skola 156 Näse skola 156 luokat luokat Saxby skola 20 Gammelbacka skola 28 Centrala enhetsskolan 552 Grännäs skola 84 luokat 7 9, kaikki Porvoonjoen länsipuolen oppilaat 238 Kvarnbackens skola 263 Kråkö skola 55 Saxby skola 55 Kvarnbackens skola 263 Grännäs skola 139 Näse skola 50 Sannäs skola 87 Grännäs skola 84 luokat Vårberga skola 76 Kråkö skola 55 Lyceiparkens skola 283 Kvarnbackens skola 298 Östra enhetsskolan 453 Kvarnbackens skola 263 Vårberga skola 76 Saxby skola 35 Grännäs skola 84 Vårberga skola 76 Kråkö skola 55 Sannäs skola 87 Sannäs skola 87 Lyceiparkens skola luokat luokat luokat 7 9, kaikki Porvoonjoen itäpuolen oppilaat Kuva 5: Kolmen investointivaihtoehdon mukaiset koulukohtaiset oppilasennusteet 17

18 Käyttötalous Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden tehtäväalueen eli kaikkien Porvoon ruotsinkielisten koulujen käyttötulot on 0,77 miljoonaa euroa (M ) vuoden 2013 talousarviossa. Suurimmat tuloerät ovat valtiontuet ja -avustukset (70 %) ja eri myyntitulot (19 %). Tehtäväalueen menot ovat 18,54 M vuoden 2013 talousarviossa. Suurimmat menoerät ovat henkilöstökustannukset (59 %), vuokrat (22 %) ja palveluiden ostot (17 %). Henkilöstökustannukset käsittävät kaikki tehtäväalueen henkilöstölle maksettavat palkat, palkkiot ja sivukustannukset. Nykyisen henkilöstösuunnitelman mukaan henkilöstöön kuuluu kaiken kaikkiaan 236,5 henkilöä, joista 169 on virkoja ja 67,5 työsuhteita. Luokanopettajia 65 Koulukuraattoreita 4 Lehtoreita 58 Koulusihteereitä 4 Koulunkäyntiavustajia 57 Erityisluokanopettajia 4 Tuntiopettajia 28 Koulupsykologeja 2 Erityisopettajia 9 Koulutusjohtajia 1 Rehtoreita 4 Suunnittelijoita 0,5 Kuva 6: Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden henkilökunta ammattiryhmittäin vuoden 2013 henkilöstösuunnitelman mukaan Vuokrat koostuvat pääosin pelkästään toimitilajohdolle maksettavista sisäisistä vuokrista (3,97 M ). Sisäinen vuokra käsittää sekä pääomavuokran (sijoitetun pääoman korvaus ja korjausvastike) että ylläpitovuokran. Perussääntönä on, että sisäinen vuokra on korkeampi uusissa ja vastaremontoiduissa kiinteistöissä, korkeamman pääomavuokran vuoksi. Ylläpitovuokra puolestaan on tavallisesti alempi uusissa kiinteistöissä, mikä johtuu nykyaikaisemmasta ja tehokkaammasta rakennustekniikasta. Ylläpitovuokraan vaikuttavat puolestaan mm. kiinteistön koko ja ylläpitokustannusten, kuten lämpö, sähkö ja vesi, hintakehitys. Palveluiden ostoista kaksi kolmasosaa on Porvoon Tilapalveluilta ostettavia palveluja. Kouluruokailut (1,28 M ) ja siivous (0,65 M ) ovat suurimmat ostot. Tehtäväalueen palveluiden ostoon lasketaan myös koulukuljetukset (0,54 M ) ja sisäiset hallintopalvelut (0,16 M ). Lukuvuonna lähes kolme alakoululaista kymmenestä sai koulukuljetuksen Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin ja takaisin. Koulukuljetuskustannukset vaihtelevat huomattavasti koulukohtaisesti. Koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osuus oli suurin Kullo skolassa, Kråkö skolassa ja Saxby skolassa. Koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osuus oli pienin Vårberga skolassa, Gammelbacka skolassa ja Kvarnbackens skolassa. Koulu Oppilaita Kuljetus- Osuus Kustannukset Keskiarvo/ yhteensä oppilaita 2012 kuljetusoppilas Gammelbacka skola % Grännäs skola % Hindhår skola % Kråkö skola % Kullo skola % Kvarnbackens skola % Näse skola % Sannäs skola % Saxby skola % Tolkis skola % Vårberga skola % Luokat % Lyceiparkens skola % Strömborgska skolan % Luokat % YHTEENSÄ % Kuva 7: Oppilasmäärä lv ja koulukuljetuskustannukset 18

19 Koulukuljetuskustannukset kirjataan yhteiseen kustannuspaikkaan, eikä niitä lasketa liitteessä esitettyihin koulukohtaisiin menoihin. Käyttökustannukset ovat keskimäärin euroa alakoululaista kohden. Koulukohtaiset luvut vaihtelevat Kråkö skolan eurosta Tolkis skolan euroon oppilasta kohden. Eroja esiintyy erityisesti henkilöstökustannuksissa ja vuokrissa. Valittava investointivaihtoehto vaikuttaa luonnollisesti myös käyttötalouteen. Muun muassa kouluruokailun, aineistojen, erityisopetuksen ja sisäisten hallintopalveluiden kustannusten uskotaan olevan yhtä suuret kaikissa vaihtoehdoissa tai niiden erojen uskotaan olevan vähäisiä. Ateriat laskutetaan valmistettujen ja toimitettujen annosten todellisen määrän mukaan. Liikelaitoksen nykyisessä hinnoittelussa raja vedetään sataan ateriaan: alle sadan oppilaan koulut maksavat korkeampaa ateriahintaa kuin yli sadan oppilaan koulut. Liikelaitoksen mahdollinen uusi ruoantoimitusjärjestelmä laskisi kustannuksia koulujen määrästä ja sijainnista riippumatta. Yleisesti ottaen koulujen lukumäärän väheneminen johtaa luokkien määrän vähenemiseen ja perusryhmän oppilasmäärän kasvuun. Tämän vaikutusta vähentää se, että oppilaiden kokonaismäärän uskotaan laskevan pitkällä aikavälillä. Perusryhmien lukumäärän laskeminen tuo säästöjä henkilöstökustannuksiin. Koulutuspalveluiden arvion mukaan luokanopettajien lukumäärä olisi 69 vaihtoehdossa 0, 62 vaihtoehdossa 1 ja 60 vaihtoehdossa 2. Koulunkäyntiavustajien lukumäärä olisi 57 vaihtoehdossa 0, 55 vaihtoehdossa 1 ja 55 vaihtoehdossa 2. Vuonna 2020 luokanopettajan uskotaan maksavan euroa vuodessa ja koulunkäyntiavustajan uskotaan maksavan euroa vuodessa (palkka, eläkemaksut, sivukustannukset). Korkeamman pääomavuokran seurauksena sisäinen vuokra nousee aluksi, kun ruotsinkieliseen kouluverkkoon investoidaan. Sisäisen vuokran nousua ei voi estää, koska kaikki esitetyt vaihtoehdot vaativat laajoja investointeja. Koulukiinteistöjen tehokkaampi käyttö, eli pienempi kokonaisneliömäärä, alentaa vuokrakustannuksia. Pidemmällä aikavälillä nykyaikaiset rakennukset tuovat säästöjä ylläpitovuokraan. Toimitilajohto on arvioinut, että vuonna 2020 sisäinen vuokra on yhteensä 5,43 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 0 ja 5,10 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 1 ja 4,58 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 2. Uusien koulujen sijainnilla on suuri merkitys koulukuljetuksille. Koska ei ole tarkkoja tietoja koulujen tulevista sijainneista, koulukuljetuskustannuksista voidaan tehdä ainoastaan suuntaa antavia laskelmia. Vaihtoehdossa 1 Kråkö ja Saxby skolan oppilaiden tilanne muuttuu vain marginaalisesti. Enemmistö Kråkö skolan ja Saxby skolan oppilaista on jo nykyään kuljetettavia oppilaita. Sen sijaan uusi Tolkkisissa sijaitseva koulu nostaisi koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden määrää koulun sijainnista riippumatta. Vaihtoehdon 1 myötä koulukuljetukseen olisi oikeutettu arviolta 100 uutta oppilasta, mikä merkitsee noin euron kustannuksia vuodessa. Vaihtoehdossa 2 koulukuljetuskustannukset nousisivat enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Uusien yhtenäiskoulujen sijainnista riippuen koulukuljetukseen olisi oikeutettu vähintään 200 uutta oppilasta, mikä lisää koulukuljetuskustannuksia noin euroa vuodessa. Siivouskustannukset vaihtelevat koulukiinteistöjen koon ja siivouskohteiden lukumäärän mukaan. Siivous on kalleinta vaihtoehdossa 0 ( euroa), jossa siivouskohteiden määrä ja siivottava ala on suurin. Vuonna 2020 siivous maksaa euroa vaihtoehdossa 1 ja euroa vaihtoehdossa 2. Vaihtoehtoon 0 verrattuna vuoden 2020 käyttökustannusten uskotaan olevan euroa alemmat vaihtoehdossa 1 ja euroa alemmat vaihtoehdossa 2. 19

20 Menoerä Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Henkilöstö luokanopettajat koulunkäyntiavustajat yhteensä Sisäinen vuokra Siivous Koulukuljetus YHTEENSÄ Kuva 8: Vuoden 2020 käyttökustannusten erot (ainoastaan ne menoerät, joissa vaihtoehtojen välillä esiintyy vaihtelua) Muut käynnissä olevat selvitykset Kylärakenneselvitys ja kaupunkisuunnittelu Kylärakenneselvitys on vielä puolivalmis, mutta tähän mennessä on käynyt ilmi, että Hinthaara, Kulloo, Kerkkoo, Ilola ja Epoo ovat saaneet kannatusta kylärakenneselvityksessä. Sannaisissa sijaitseva koulu voi tukea Ilolan kehitystä, koska Ilolassa ei ole ruotsinkielistä koulua. Selvityksessä on vahvasti noussut esiin toivomus saariston omasta profiilista. Grännäsissa sijaitseva koulu toimii saaristoalueella, ja sen voidaan nähdä tukevan tätä aluetta pitkällä aikavälillä. Myös Bjurböle mainitaan kylärakenneselvityksessä, mutta runsaan 100 asukkaan Bjurbölessä sijaitsevan koulun voidaan katsoa hajauttavan yhteiskuntarakennetta. Lisäksi suuri osa oppilaista olisi siinä tapauksessa kuljetettavia oppilaita. Skaftkärrin alueen laajentaminen tuo enemmän lapsia Vårberga skolaan. Skaftkärrin alueen suunnittelussa kaupunki on valinnut ympäristöystävällisyyteen panostamisen, mitä voi tulkita niin, että palveluiden tulee olla läheltä saatavia. Kylärakenneselvitys tukee siis Hinthaaran, Kulloon, Sannaisten ja Grännäsin ruotsinkielisiä kouluja, kun taas kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on perusteltua, että keskusta-alueen lisäksi myös Tolkkisissa ja Kevätkummussa on ruotsinkieliset koulut. Kuntaliitokset Piakkoin tarkoituksena on käynnistää Itä-Uudenmaan tulevaa kuntarakennetta koskeva laaja selvitystyö. Tuloksena voisi olla vahva kaksikielinen noin asukkaan kunta, joka ottaisi vastuuta metropolialueen itäosan kehittämisestä. Uusi kunta voisi vastata alueen kehittämisestä ja kaikista väestölle tarjottavista peruspalveluista myös tulevina vuosikymmeninä. 20 Nykyisen ruotsinkielisen kouluverkon osalta Loviisan kanssa tehtävä tuleva kuntaliitos voisi vaikuttaa Sannäs skolan oppilaaksiottoalueeseen, kun taas Sipoon kanssa tehtävä kuntaliitos voisi vaikuttaa Hindhår skolan ja Kullo skolan oppilaaksiottoalueisiin. Askolan kanssa tehtävä kuntaliitos ei vaikuttaisi oppilaaksiottoalueisiin, koska ne askolalaiset lapset, jotka haluavat käydä ruotsinkielistä koulua, ovat Porvoossa jo nykyään. Ruotsinkielisen koulun valitsevat oppilaat ohjataan nykyisin Saxby skolaan (1 6) ja Strömborgska skolaniin (7 9). Tulevaisuudessa heidät ohjattaisiin todennäköisimmin Västra enhetsskolaniin, mikä merkitsee luokkien 1 6 oppilaiden koulumatkan pitenemistä parilla kilometrillä verrattuna Saxby skolaan. Strömborgska skolaniin verrattuna ei aiheudu merkittävää eroa. Päiväkotiverkkoselvitys Päiväkotiverkkoselvitystä on käsitelty sivistyslautakunnassa, ja se on lähetetty kaupunginhallitukselle. Päiväkotiverkkoselvityksessä kuvataan kiinteistöjen nykyistä tilannetta. Lisäksi otetaan kantaa päivähoitopaikkojen tulevaan tarpeeseen. Siinä ei sen sijaan anneta konkreettisia ehdotuksia siitä, minne uudet päiväkodit tulee rakentaa. Näiden kahden selvityksen koordinoimiselle tarjotaan hyvät edellytykset, kun konkreettiset hankesuunnitelmat muotoutuvat. Selvitys osoittaa, että erityisesti keskusta-alueen päiväkotikiinteistöt ovat huonossa kunnossa. Sen lisäksi on jatkuvaa painetta päivähoitopaikkojen määrän lisäämiseksi. Ruotsinkielisten koulujen laskevaan oppilasmäärään yhdistettynä tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden selvittää esikoulujen sijoittamista koulun yhteyteen.

KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016

KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016 KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016 KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS Kouluverkkoselvitys on osa sivistysverkkoselvitystä, joka valmistuu syksyllä 2016 Tämän välikatsauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkieliset koulutuspalvelut 30.4.2014 1 Sisä llysluettelo Johdanto 3 Lähtökohdat 3 Määritelmät 3 Työtä ohjanneet linjaukset 3 Alueen suomenkieliset

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TS 2018 TS 2019 SIVISTYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TS 2018 TS 2019 SIVISTYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kh TAe2017 TS 2018 TS 2019 SIVISTYSTOIMI Toimintatuotot 11 650 959 10 782 700 10 938 300 10 938 300 10 938 300 Myyntituotot 2 242 524 1 926 300 2 041 300 2 041 300 2 041

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetusjohtaja Annelie Nylund,annelie.nylund(at)sipoo.fi

KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto Valmistelija: opetusjohtaja Annelie Nylund,annelie.nylund(at)sipoo.fi Valtuusto 72 10.09.2012 Söderkullan koulukeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen 281/10.03.02/2012 281/10.03.02/2012 KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto 23.4.2012 Valmistelija: opetusjohtaja Annelie

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys 29.01.2015 Lähtökohdat Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta 93 11.10.2016 Sivistyslautakunta 104 16.11.2016 Sivistyslautakunta 117 07.12.2016 Kaupunginhallitus 401 19.12.2016 SIVISTYSVERKKOSELVITYS 1100/40.400/2016 SIVLK 11.10.2016 93 Valmistelu

Lisätiedot

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu

Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu Länkipohjan koulun ja Kuoreveden yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueiden rajan tarkastelu 20.2.2017 Prosessi Kaksi kuntalaisaloitetta koskien oppilaaksiottoalueen muutosta (kuntalaki 23 ); aloitteet pitävät

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu HSPACE / Vuosaaren peruskoulu Ryhmä 4 18.3.2011 Konsepti Monitoimitila ja käytävät, yhdistäminen Kirjaston nykyinen funktio - Äidinkielen opettajien hoidossa - Auki noin 15 min päivässä - Vanhoja kirjoja

Lisätiedot

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli Nykyinen liikuntahalli RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 HANKESUUNNITELMA päivitetty 14.06.2016 JOENSUUN TILAKESKUS Länsikatu 15, rakennus 2 80100 Joensuu puh. (013) 267 7111 faksi

Lisätiedot

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi.

Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet, jotka kouluverkkoselvityksessä on esitetty lakkautettavaksi. PORVOON KOULUVERKON KUSTANNUSVERTAILU: TAUSTATIETOA KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN PERUSKORJAUKSISTA (TOIMITILAJOHTO) EPOON KOULU Seuraavassa on lyhyesti selostettu niitten koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarpeet,

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

Toimintakate

Toimintakate KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatuotot*) 49 044 356 50 548 400 54 268 400 54 418 400 54 418 400 Myyntituotot 5 896 589 7 881 200 7 858 800 7 858 800 7 858 800 Maksutuotot 2 437 106 2 377 600 2 401 300

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen

KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen 1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Porvoon Nuorisovaltuuston kokous

Porvoon Nuorisovaltuuston kokous Pöytäkirja 1/2011 1 (6) Porvoon Nuorisovaltuuston kokous Aika tiistai kello 16.30 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali, II kerros Läsnä Muut läsnäolijat: Poissa Mirlinda Ramaj Noomi Forslund Marco Monthan

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Harjurinteenteen koulu, lukusali, Ratakatu 1, Loviisa (käynti A-ovesta) Tenhunen Laura asiantuntija 5-7

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Harjurinteenteen koulu, lukusali, Ratakatu 1, Loviisa (käynti A-ovesta) Tenhunen Laura asiantuntija 5-7 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 AIKA 25.01.2017 klo 17:03-18:00 PAIKKA Harjurinteenteen koulu, lukusali, Ratakatu 1, Loviisa (käynti A-ovesta) LÄSNÄ Melamies Päivi puheenjohtaja Kekkonen Jari varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liite 3 H&M Henricsonin selvitys perusopetuksen kouluverkosta

Liite 3 H&M Henricsonin selvitys perusopetuksen kouluverkosta Kaupunginhallitus 36 09.02.2015 Kaupunginhallitus 120 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 39 05.05.2015 Selvitys Paraisten kaupungin perusopetuksen kouluverkosta 1501/12.00.00.01/2014 Kaupunginhallitus 09.02.2015

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) Valtuusto 09.09.2013 Sivu 1 / 1 2219/12.01.02/2013 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 151 12.6.2013 Kaupunginhallitus 236 26.8.2013 122 Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta Saunalahden koululle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Kasvatus- ja opetuslautakunta 28 21.04.2015 Kaupunginhallitus 84 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto 16 25.05.2015 Ahmoon koulun yhdistäminen Nyhkälän kouluun ja lakkauttaminen 16/12.00.01/2015 Kasvatus- ja

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET

PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSIOTTOA KOSKEVAT LINJAUKSET Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 27.8.2014 (104 ) OPPILAAKSIOTTO OPPILASALUEET Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu tässä linjauspäätöksessä kolmesta

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Sivu 1/8 Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Työn lähtökohdat ja tavoitteet Porvoon kaupungille saapuu vuosittain koulukyytianomuksia, joihin kaupungilla on velvollisuus

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten Kasvatus- ja opetuslautakunta 11 27.01.2016 Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten 316/12.00.01/2013 KOPLK 27.01.2016 11 Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen

IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 Siltamäen en koulun johtokunta Suutarilan en koulun johtokunta Töyrynummen en koulun johtokunta Suutarilan yläasteen koulun johtokunta Maatullin en koulun johtokunta

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Palveluvaliokunta 8.9.2015 Kunnanhallitus 21.9.2015 Johdanto Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Taloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon. Konkreettiset talouden tervehdyttämistoimenpiteet

Taloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon. Konkreettiset talouden tervehdyttämistoimenpiteet Taloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon Kaupunginhallitus antoi 1.6.2015 hallintokunnille vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman 2016 2018 laadintaohjeet.

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot