Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta"

Transkriptio

1 Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta

2 Sisältö Johdanto... 3 Nykyinen kouluverkko 4 Selvityksen lähtökohdat.. 5 Koulukiinteistöjen haasteet 5 Oppilasmäärä 6 Talous. 7 Koulukuljetus 7 Yhteenveto. 7 Korkealaatuinen oppimisympäristö.. 8 Fyysinen oppimisympäristö 8 Hyvän oppimisympäristön vaatimukset. 8 TVT-näkökulmat 9 Asumisterveys... 9 Laadukas rakentaminen 10 Vanhempainkysely.. 11 Oppilaiden mielipiteet.. 12 Pätevien opettajien saatavuus 12 Rehtoriseminaari Visio 13 Tulevaisuus. 14 Oppilasennusteet 14 Investoinnit. 16 Käyttötalous 18 Muut käynnissä olevat selvitykset 20 Kylärakenneselvitys ja kaupunkisuunnittelu. 20 Kuntaliitokset. 20 Päiväkotiverkkoselvitys Kaupungin strategia vuosille Keskuskeittiöselvitys.. 21 Selvityksen eteneminen.. 21 Työryhmän ehdotus 22 Yleiset linjaukset. 22 Konkreettiset ehdotukset. 22 Muut toimenpide-ehdotukset 23 Toimenpiteiden perustelut. 23 Liitteet

3 Johdanto Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskevan selvityksen osalta työryhmän tarkoituksena on nykyisen tilanteen ja tavoiteltavan tilanteen selvittäminen kuvailemalla niitä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon toimivan kouluverkon suhteen. Sen jälkeen tarkoituksena on myös keksiä konkreettisia ehdotuksia, joilla tavoite saavutetaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2013 talousarviossa ruotsinkielisten koulutuspalveluiden tehtäväalueen kohtaan on kirjattu, että "tavoitteena on luoda korkealaatuisia ja hyvin varustettuja ruotsinkielisiä oppimisympäristöjä. Strömborgska skolan ja Näse skola tarvitsevat uudet tilat. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Västra enhetsskolanin perustamisesta. Sen yhteydessä oppilaaksiottoalue tulee tarkistaa, mikä tarkoittaa myös Saxby skolan tarkistamista. Grännäs skola kasvaa ja tarvitsee lisätiloja. Samalla tarkistetaan koulun oppilaaksiottoalue, mikä voi vaikuttaa Kråkö skolaan, jonka kiinteistö on kunnostuksen tarpeessa. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto käsitteli 12. maaliskuuta kouluverkon muutostarpeita koulukiinteistöjen kunnon, kouluinvestointitarpeen sekä laskevien oppilasennusteiden näkökulmasta. Jaosto ehdotti, että kouluverkkoselvitys tehdään nopeassa tahdissa, jotta se voi toimia päätöksen perustana vuoden 2014 talousarviotyössä. Sivistysjohtaja Hilding Mattsson asetti työryhmän, jonka tehtävänä on saada aikaan toimivia kouluja, käydä läpi kiinteistötilannetta ja laatia investointiehdotuksia kouluille, joissa on luokat 1 6. Työryhmän toimeksiantoa laajennettiin myöhemmin siten, että se käsittää myös luokat 7 9. Selvitystyön aikataulua sovitetaan vuoden 2014 talousarviotyöhön ja vuosien taloussuunnitelmaan. Kouluverkkotyöryhmään kuuluu koulutusjohtaja Rikard Lindström (puheenjohtaja), koulutusjohtaja Jari Kettunen, hankepäällikkö Tony Lökfors, taloussuunnittelupäällikkö Johnny Holmström sekä rehtori/selvityshenkilö Maria Malin (sihteeri). Kokouksia on pidetty 24.4., 21.5., 3.6., 18.6., 9.8., 3.9., 23.9., ja Pöytäkirjat ovat nähtävillä sivistystoimistossa. Kansallisesti on nähtävissä muutostarpeita. Vuosien hallitusohjelman mukaan suomalaisen peruskoulun tulee olla maailman paras peruskoulu, tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaaja sekä tasaarvoisesti ja yhtenäisesti kaikkien saavutettavissa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien kehittämissuunnitelmassa viitataan PISAtuloksiin, joissa on nähtävissä koulujen välisiä eroja. "Taataan lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa. Koulujen välisten erojen kasvaminen on estettävä. Koulujen liikuntatiloja ja muita tiloja käytetään vapaa-ajan toiminnassa." Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategian mukaan koulujen ja oppilaitosten TVT-valmiutta tulee vahvistaa. Halutaan lisätä koulutusjärjestäjien valmiutta ottaa käyttöön digitaalisia opetusjärjestelyjä, menetelmiä ja oppimisympäristöjä, jotta peruskouluopetuksessa voidaan hyödyntää verkkoperusteisen opetuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja siten luoda monipuolisempaa opetusta. 3

4 Nykyinen kouluverkko Lukuvuonna Porvoossa on 13 ruotsinkielistä peruskoulua, joista 11 koulua on luokille 1 6 ja 2 koulua luokille 7 9. Ruotsinkielisten oppilaiden lukumäärä oli lukuvuonna Tämän selvityksen liitteenä olevissa koulukorteissa on nykyisten koulujen perustiedot. Lisätietoja Porvoon nykyisistä peruskouluista löytyy internetistä: Nykyiset oppilaaksiottoalueet ja koulujen maantieteelliset sijainnit ovat osoitteessa Kartta.porvoo.fi. Oppilaiden koulupaikan määrääminen tapahtuu siten, että kotikunta osoittaa lähikoulun jokaiselle oppivelvolliselle oppilaalle. Perusopetuslain mukaan opetusta on järjestettävä kunnassa niin, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia tai lyhyitä asutukseen, koulujen sijaintiin sekä liikenneyhteyksiin nähden. Porvoon hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto päättää oppilaaksiottoalueista, kun taas ruotsinkielisten koulutuspalveluiden koulutusjohtaja päättää oppilaan ruotsinkielisestä lähikoulusta. Ruotsinkieliset koulut Oppilasmäärä Koulukiinteistö, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu Suomenkielisen koulun oppilaat Oppilaiden kokonaismäärä kaksikielisissä koulukiinteistöissä Gammelbacka 108 Grännäs 77 Hindhår 63 Hinthaara Kråkö 45 Kullo 43 Kulloo Kvarnbacken 347 Näse 134 Sannäs 105 Saxby 58 Tolkis 94 Vårberga 74 Kevätkumpu Lyceiparkens 336 Strömborgska 234 Ruotsinkielisissä kouluissa yht Porvoossa on yhteensä 15 suomenkielistä koulua, joista 12 koulua on luokille 1 6 ja 2 koulua luokille 7 9. Yksi koulu toimii vuosiluokkien 1 9 yhtenäiskouluna. Suomenkieliset koulut Oppilasmäärä lv Epoon koulu 50 Hamarin koulu 145 Hinthaaran koulu 187 Huhtisten koulu 262 Ilolan koulu 53 Kerkkoon koulu 76 Keskuskoulu 481 Kevätkummun koulu 178 Kulloon koulu 79 Peipon koulu 311 ( MAMU) Tolkkisten koulu 176 Tuorilan koulu 55 Linnanjoen koulu (luokat 7 9) 518 Pääskytien koulu (luokat 7 9) 545 ( MAMU) Albert Edelfeltin koulu (luokat 1 9) 602 Suomenkielisissä kouluissa yht

5 Selvityksen lähtökohdat Perusopetuslain, yhtenäisten kansallisten opetussuunnitelman perusteiden ja oppilaiden erityisen tuen pykälien mukaan koulun tehtävänä on välittää tietoa tasa-arvoisesti, niin että kaikille oppilaille annetaan samat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita. Toukokuussa 2013 pidetyssä kouluverkkoa koskevassa rehtoriseminaarissa ruotsinkielisten koulujen rehtorit esittivät huolensa siitä, että nykyisin asian laita ei ole näin Porvoossa. Useissa ruotsinkielisten koulujen kiinteistöissä on sisäilman laatua koskevia haasteita. Lisäksi useat koulukiinteistöt ovat vanhoja ja soveltuvat huonosti nykypäivän pedagogiikan asettamiin vaatimuksiin: joustavat opetustilat ja erityissalit puuttuvat useimmista kouluista ja opettajien mahdollisuudet tarjota monipuolista opetusta ja erilaisia opetusmenetelmiä ovat hyvin vaihtelevat. Lukuvuoden aikana Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola toimivat tarkoituksenmukaisissa ja vastaremontoiduissa tiloissa. Erisuuruisia investointitarpeita on seuraavissa kouluissa: Gammelbacka skola, Grännäs skola, Kråkö skola, Sannäs skola, Saxby skola, Vårberga skola ja Lyceiparkens skola sekä Borgå gymnasium. Tolkkisissa sijaitsevaa koulurakennusta ei voi käyttää; koulu toimii parakeissa. Kaupunginhallituksen ( ) tekemän päätöksen mukaan Strömborgska skolan ja Näse skola muuttavat Västra enhetsskolaniin, joka vireillä olevan hankesuunnitelman mukaan saa tilat Näsissä sijaitsevasta nykyisestä Point Collegesta. Koulukiinteistöjen haasteet Suurella osalla Porvoon ruotsinkielisistä kouluista on paljon korjausvelkaa ja toiminnallisia puutteita. Ainoastaan kolmella ala-asteella ei ole puutteita tai akuutteja peruskorjaustarpeita. Nämä koulut ovat Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola. Näissä kolmessa kiinteistössä joko on tehty peruskorjaus tai sitten koulu toimii uudisrakennuksessa. Borgå gymnasium on suurimmalta osin peruskorjattu, ja ainoastaan koulun liikuntasalissa on tarvetta peruskorjaukselle. Alla kuvataan loppujen koulujen toiminnallisia puutteita ja suurimpia rakennusteknisiä ongelmia. Alla on toimitilajohdon tiivistelmä nykyisten koulukiinteistöjen haasteista: Gammelbacka skola - Koulun keittiö toimii väistötiloissa - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Kiinteistön talotekniikka tulee uusia lähitulevaisuudessa Grännäs skola - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Keittiö- ja ruokailutilat ovat liian pienet, eivätkä ne toimi kustannustehokkaasti - Liikuntasali- ja puutyöluokkarakennuksessa on kosteusongelmia, ja se on purettava Kråkö skola - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Koulun kahdesta kiinteistöstä puuttuu koneellinen ilmanvaihto ja niissä on myös esiintynyt kosteusongelmia Näse skola - Kiinteistön teknisen järjestelmän käyttöikä on loppumassa - Koululla on ollut sisäilmaongelmia - Kiinteistön peruskorjaaminen koulutiloiksi on vaikeaa, koska runkoleveys on suuri ja kerroskorkeus matala Sannäs skola - Päärakennus on melko hyvässä kunnossa. Kaksi luokkaa toimii väistötiloissa. - Tarvetta lisärakennukselle, jossa on erityistiloja. Saxby skola - Koulu toimii useissa eri rakennuksissa - Rakennusten talotekniikka tulee uusia lähitulevaisuudessa - Erityistiloissa on puutteita 5

6 Tolkis skola - Koulu on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja opetus tapahtuu väistötiloissa - Kiinteistössä ei ole ilmanvaihtoa tai muuta nykyaikaista koulua varten tarvittavaa tekniikkaa - Rakennuksen peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa Vårberga skola - Osassa koulun tiloissa on sisäilmaongelmia ja yksi luokka on väistötiloissa - Kiinteistön käyttöikä on loppumassa. Kiinteistö on rakennettu elementtitekniikalla eikä sitä ole mahdollista peruskorjata Lyceiparkens skola - Koulun vanhemmissa osissa on ollut tiettyjä sisäilmaongelmia, ja näille tiloille on tehtävä peruskorjaus - Vaaditaan myös pieniä koulussa toteutettavia toiminnallisia muutoksia, jotta esim. ruokasali saadaan toimimaan paremmin - Koulu saa lisätilaa, kun kansalaisopisto muuttaa pois yhdestä osasta koulua. Strömborgska skolan - Koulu on erittäin huonossa kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmä on vanhentunut, ikkunat ja ovet tulee uusia ja kaikki talon pinnat ovat kuluneita. - Talo ei sovellu moderniin koulutoimintaan. Kerroskorkeus on liian pieni ilmanvaihdon peruskorjaamista varten ja rakennusten peruskorjaaminen on taloudellisesti kannattamatonta Sisäilmaongelmien ja kiinteistöjen kunnon lisäksi kiinteistöjen luokkatiloissa ja erikoisaineiden opetustiloissa on suuria puutteita. Vanhojen kiinteistöjen luokkatilojen valaistuksessa on myös usein puutteita. Useat luokat on rakennettu tiloihin, jotka alun perin ovat olleet asuntoja, ja näiden tilojen peruskorjaamisessa tehtiin kompromisseja. Vanhemmissa koulukiinteistöissä täytetään harvoin nykyisiä luokkatiloille asetettuja akustisia vaatimuksia. Tämä on kuitenkin korjattavissa jälkikäteen, eli luokkatilojen akustiikan parantamiseksi ei välttämättä tarvita kiinteistön täyttä peruskorjausta. 6 Monista luokkatiloista puuttuu tekniikkaa, jonka nykyään katsotaan kuuluvan nykyaikaiseen luokkahuoneeseen, kuten videotykki, dokumenttikamera ja mahdollisesti smartboard. Joissakin kiinteistöissä ei ole tietoverkkoa näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi. Koulujen tietokoneet uusitaan kiertävän järjestelmän mukaan, niin että kukin koulu saa uudet tietokoneet joka neljäs vuosi. Porvoolaisten koulujen nykyinen normi on 0,15 tietokonetta oppilasta kohden, ja tällöin ei itse laitteisto ole ongelmana. Kaikilla kouluilla ei ole mahdollisuutta saada nopeaa internetyhteyttä optisen kuidun kautta, koska nopeita yhteyksiä ei ole saatavilla joka puolella kaupunkia. Tämä luo kasvatuksellisen tasa-arvoisuusongelman. Suurimmalla osalla keskustan ulkopuolella sijaitsevista kouluista on myös suuria erikoisluokkatiloja koskevia puutteita. Puutyöluokkia ei ole varustettu tarvittavilla koneilla ja puruimurilla. Kouluissa on harvoin erillisiä tekstiilityö- tai musiikkiluokkia, minkä vuoksi opetussuunnitelman noudattaminen on ongelmallista. Puu- ja tekstityöluokkien puutteet voivat tietyissä tapauksissa muodostaa onnettomuusriskin. Oppilasmäärä Lukuvuonna Porvoon 17 ruotsinkielisessä koulussa oli yhteensä alakoululaista. Kuluvan lukuvuoden ( ) alkaessa vastaava luku oli oppilasta 11 koulussa. Kymmenen vuoden aikana oppilaspohja on pienentynyt 237 oppilaalla ja seuraavat koulut on suljettu: Ebbo, Illby, Nygård, Pellinge, Svartså ja Veckkoski. Monien nykyisten koulujen oppilasmäärä on vaihdellut voimakkaasti yleisesti laskevan oppilasmäärän ja koulujen lakkautusten seurauksena. Mainitun kymmenvuotiskauden aikana oppilasmäärä on kasvanut eniten Näse skolassa (+ 91), Hindhår skolassa (+ 37), Tolkis skolassa (+ 21) ja Sannäs skolassa (+ 18). Oppilasmäärä on laskenut eniten Kvarnbackens skolassa (- 121), Gammelbacka skolassa (- 23) ja Kullo skolassa (- 12). Muissa kouluissa (Grännäs, Kråkö, Saxby, Vårberga) vaihtelu on ollut pientä, eli korkeintaan ± kymmenen oppilasta. Oppilasennusteet osoittavat, että ruotsinkielisten oppilaiden määrä laskee. Enimmillään Porvoossa oli yli 2000 ruotsinkielistä peruskoulun oppilasta, kun taas oppilaiden lukumäärä voi ennusteiden mukaan laskea 1600:aan ennen vuotta 2020.

7 Talous Kauden aikana Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin investoitiin yhteensä vajaat 30 miljoonaa euroa. Viimeisten neljän vuoden aikana ( ) kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit ovat olleet alle 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä kehityssuunta yhdessä kaupungin muiden inventointitarpeiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kanssa merkitsee sitä, että kaikkien ruotsinkielisten koulukiinteistöjen kunnostaminen lähitulevaisuudessa on epärealistinen tavoite. Koulukuljetus Koulukuljetuksen ehtoja säädellään perusopetuslailla, Porvoon kaupungin sivistyslautakunnan vahvistamilla periaatteilla ( ) sekä esiopetus- ja koulukuljetussuunnitelmalla. Maksuton koulukuljetus oppilaan lähikouluun järjestetään, jos koulutien pituus on yli kolme kilometriä (luokat 1 2) tai yli viisi kilometriä (luokat 3 9). Oppilaan päivittäinen koulumatka odotusaikoineen saa kestää korkeintaan kaksi ja puoli tuntia. Koulukuljetus tapahtuu ensisijaisesti julkisilla kulkuvälineillä ja halvimman vaihtoehdon mukaan. Koulukuljetuksen järjestäminen koko koulumatkalle ei ole tarpeellista vaan siihen voi kuulua myös tieosuus, jonka oppilas kävelee itse. Yhteenveto Lyhyesti voidaan siis todeta, että kaupunki on kolmen ruotsinkielisiä koulukiinteistöjä koskevan haasteen edessä: 1. Investointien tarve on suuri. 2. Oppilasmäärä laskee, mikä aiheuttaa muutostarvetta koulutuspalveluiden kustannustehokkuuden vuoksi. 3. Kaupungin taloudellinen tilanne ei mahdollista tarvittavia investointeja kaikkien nykyisten kiinteistöjen kunnostamiseksi. 7

8 Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön lasketaan tilat, laitteet ja materiaalit. Perusopetuslaissa (1136/2003) ja opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laatukriteereissä (2010) kuvaillaan toimintaympäristöä koskevia asioita, jotka on tärkeä ottaa huomioon: Oppimis- ja työympäristön tulee olla terveellinen ja viihtyisä. Suunnitelmallinen tilojen ja materiaalien tarkastaminen ja huoltaminen tulee tehdä vuosittain. Fyysisen toimintaympäristön tulee olla toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Toimintaympäristön on sovittava sekä opetuksen että muun käytön eri tarpeisiin. Tiloja voi muokata ryhmäopetusta, ryhmätöitä ja oppilaskeskeistä oppimista varten. Tieto- ja viestintäteknisten (TVT) ratkaisujen tulee olla hyvin suunniteltuja ja ajanmukaisia digitaalisen kehityksen kannalta. Opettajat ja oppilaat voisivat vaikuttaa suunnitteluun ja tiloihin. Teknisten ratkaisujen on noudatettava nykyaikaisia määräyksiä; oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus ja työsuojelu on otettava huomioon. Koulun tilojen tulee olla esteettömiä ja sopia erilaisille käyttäjille, kuten liikuntavammaisille. Koulurakennuksia kunnostaessa ja uusia kouluja rakennettaessa on huomioitava niiden tehokas käyttö: päivällä voidaan järjestää aamu- ja iltapäivähoitoa, muina vuorokaudenaikoina tiloja voi käyttää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan. Hyvän oppimisympäristön vaatimukset Yleistä 8 Oppimisympäristöön kuuluu myös koulupiha, jonka pitää olla turvallinen ja riittävän suuri. Kuljetuksista johtuvaa liikennettä ei tule ohjata pihan läpi. On tärkeää, että koulupiha mahdollistaa oppilaiden useita erilaisia toimintoja mutta että se ei kuitenkaan sisällä piilopaikkoja (sopukoita), joita on mahdoton valvoa. Luokkatiloissa tarvitaan pulpetteja ja tuoleja mutta myös joustavia ja säädettäviä pöytiä (sekä muodon että korkeuden suhteen pöydän vieressä voi seistä). Tauluille heijastaminen (valkoiset taulut ja liitutaulut) ja äänilaitteiden käyttö on mahdollista. Listalla on myös oleskelunurkkaus, jossa on pehmeitä huonekaluja/tyynyjä (hygieenisiä). Aikaansa seuraavan koulun tulee tarjota ainakin osalle oppilaista (mielellään yhdelle kolmasosalle) tietokoneita/tablettitietokoneita. On hyvä, jos luokkatilassa on liikkuvia seiniä, niin että luokan osia voi erottaa sermillä. Lisäksi tarvitaan hyvät säilytysmahdollisuudet ja säilytystilaa laboratorioja opetusmateriaaleille sekä riittävän suuret ilmoitustaulut oppilaiden tuotoksille. Liikuntasalin varustukseen tulee kuulua monipuolisia, eri urheilulajeja varten tarvittavia välineitä, palloja, patjoja, tyynyjä, äänilaitteita. Liikuntasalin tulee myös olla riittävän suuri, jotta sen voi jakaa osiin. Väitöskirja tulevaisuuden koulusta Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi väitteli tulevaisuuden koulusta 18. toukokuuta Kuuskorpi on luennoinut samasta aiheesta Porvoon kaupunginvaltuustolle keväällä 2013 pidetyn iltaseminaarin yhteydessä. Tutkimus on tehty kuudessa eri maassa, ja siihen sisältyy lähes 300 oppilaan haastattelut. Väitöskirjan mukaan suomalainen koululuokka on näyttänyt samalta liki 200 vuotta ja perinteistä luokkaympäristöä tulisi uudistaa. Väitöskirjan mukaan uudet ajat vaativat myös uusia opetusmenetelmiä. Tiedon määrä kasvaa, eivätkä taulu ja oppikirjat enää riitä. Nyt tarvitaan muunneltavia tiloja, jotka mahdollistavat monipuolisen opetuksen. Väitöskirjassa puhutaan esimerkiksi 80 neliömetrin luokkatilasta (nykyisin tavallisesti 60 m 2 ), mikä merkitsee sitä, että koulu voi käyttää samanaikaisesti kahta opettajaa oppilaan opettamiseen. Lisäksi huomautetaan, että nykyajan oppilaat ovat kasvaneet tietoyhteiskunnassa ja että tietokoneiden maailma on heille luonnollinen paikka, kun taas opettajille se voi olla haastava. Kuus-

9 korpi huomauttaa usein, että on tärkeää, että opettajat ja oppilaat otetaan mukaan koulun oppimisympäristön suunnitteluun. TVT-näkökulmat Nykyaikaiseen luokkatilaan kuuluu videotykki, dokumenttikamera ja joissakin tapauksissa myös niin kutsutut smartboardit. Näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi tarvitaan tietenkin myös tietoverkko. Verkkoyhteyksien nopeus ei saa olla pullonkaula kouluissa, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti maaseudulla tai saaristossa sijaitseville kouluille. Tämä koskee tilanteita, kun halutaan käyttää verkkopedagogiikkaa, tehdä tiedonhakuja, hyödyntää esimerkiksi Vetamixiä (Ylen videokirjasto opetuskäyttöön) tai kun oppilaat tallentavat omia töitään internetiin, esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin. On myös yhä tavallisempaa, että oppilaat käyttävät omia älypuhelimiaan tiedonhakuun, mitä varten tarvitaan nopeaa langatonta verkkoa, joka palvelee myös niitä oppilaita, joiden älypuhelimissa ei ole datapakettia. Nykyään Porvoon kaupungilla on vain yhteinen vierasverkko, mutta tulevaisuudessa täytyy kehittää nopeampaa optista kuitukapasiteettia, joka myös sallii suuremman langattoman verkkokapasiteetin. Asumisterveys Asumisterveys käsittää myös koulutilojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydelliset olot. Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi sairautta tai terveydenhäiriötä, joka johtuu elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta. Lain mukaan terveyshaittana pidetään myös altistumista jollekin terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle, joka mahdollisesti aiheuttaa sairauksia tai sairauden oireita. Sosiaali- ja terveysministeriö voi terveydensuojelulain 32 :n nojalla antaa ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. Nämä ohjeet annetaan sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa. Lainsäädännön muutos on loppusuoralla, ja uuden asumisterveyttä koskevan asetuksen suunnitellaan astuvan voimaan Terveydensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee mm. muuta tilaa tai laitosta, jonka hygieenisille olosuhteille on 9 kävijämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava erityisiä vaatimuksia. Tällaisia tiloja ja toimintoja ovat esimerkiksi koulut tai oppilaitokset. Asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydellisiin oloihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluu mm. sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kostea tai jos ilmanvaihto on suunniteltu väärin, niin että se aiheuttaa vetoa, nämä tekijät voivat itsessään aiheuttaa ihmisille oireita tai terveyshaittoja tai saada heidät kokemaan asuinympäristönsä epäviihtyisäksi. Toisaalta vielä ei tunneta kaikkia sisäilman fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ihmisen terveydelle. Huoneilman ja sisäpintojen lämpötilojen viitearvot on jaettu kahteen ryhmään sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisesti, eli lämpötilan välttävä ja tyydyttävä taso: Välttävä taso ºC Huoneilman lämpötila Seinän lämpötila Lattian lämpötila Tyydyttävä taso ºC Nämä arvot koskevat vanhusten palvelutaloja, lasten päiväkoteja, oppilaitoksia ja vastaavia tiloja. Huoneilman lämpötila ei saa ylittää 26 C:ta, jos korkea lämpötila ei johdu siitä, että ulkoilma on niin lämmin. Oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa melua aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesi- ja viemärijohdot tai erilaiset koneet. Akustiikalla on myös paljon merkitystä esim. koululuokkien viihtyisyyden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen sisäilman epäpuhtauksia, kosteutta ja ylimääräistä lämpöä sekä huolehtia puhtaan tulonilman tuottamisesta. Oleskeluun tarkoitettujen tilojen ilmanvaihto täyttää terveydensuojelulain vaatimukset, jos se täsmää rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kanssa. Ilmanvaihtolaite on puhdistettava säännöllisesti. Likaiset ilmanvaihtovent-

10 tiilit ja -kanavat vähentävät tilojen ilmankiertoa. Likainen tuloilmalaite huonontaa myös sisäilman laatua. Rakennus- ja pintamateriaalit, kuten kalusteet ja irtaimisto, tuottavat materiaalipäästöjä sisäilmaan. Materiaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotinainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista sekä lisäaineista. Pysyvästi tai tasaisin väliajoin kostuvissa rakenteissa ja kyseisten rakenteiden pinnoilla voi kasvaa mikrobeja: hometta, hiivaa tai bakteereita. Tilan mikrobikasvustojen syynä on yleensä kosteusvaurio. Mikrobiitiöt voivat levitä sisäilmaan rakenteiden kautta esim. pohjan maaperästä tai seinän eristystilasta, mikäli rakenteet eivät ole riittävän tiiviitä ja sisätilojen matalapaine on liian suuri. Mikrobikasvustoista voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita. Niille voivat altistua sisätiloissa oleskelevat ihmiset. Jos mikrobikasvustoa ei ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä sen jälkeen kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Siksi kosteusvauriot täytyy hoitaa välittömästi ja vaurioiden syyt on poistettava. Mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille altistuneiden ihmisten tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi myös esiintyä toistuvia hengitysteiden tulehduksia tai kehittyä pitkäaikaissairauksia, kuten astma. Altistuksen on todettu lisäävän sivuontelotulehduksen ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Kosteusvaurioiden syitä voivat olla esimerkiksi putkivuoto, puutteellisesti tai väärin tehdyt märkätilojen kosteuseristykset, riittämätön ilmanvaihto tai rakennusvirheet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn tai tiivistymisen rakenteisiin. Myös tilojen käyttäjät voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Tilojen siivous vaikuttaa suuressa määrin myös sisäilman laatuun. On myös tärkeää järjestellä tilaa niin, että siivouksen tekeminen on helppoa. 10 Laadukas rakentaminen Usein ajatellaan, että koulurakennusten rakentamisen laatuun kuuluu vain varsinaisen rakennustyömaan tapahtumat. Tällöin on kyse esimerkiksi siitä, että noudatetaan kaikkia olemassa olevia rakennusmääräyksiä, huolehditaan rakenteiden kuivana pysymisestä rakennusvaiheen aikana ja käytetään korkealaatuisia materiaaleja. Nämä rakennustyömailla tehdyt työmenetelmiä ja materiaalivalintoja koskevat päätökset ovat tärkeä osa korkealaatuista rakentamista mutta laadukkaaseen rakentamiseen kuuluu myös muita asioita. Kaikki alkaa rakennuttajan tahdosta ja ajatuksista ja jatkuu suunnittelijoiden valinnoilla ja itse suunnittelulla ja lopulta rakennustyömaan tapahtumien ohjaamisella. Alla kuvataan tärkeimpiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, kun kyseessä on korkealaatuisen koulukiinteistön rakentaminen. Uudisrakennuksen tai peruskorjauksen suunnittelun aluksi täytyy päättää, miten pitkää ajanjaksoa varten talo suunnitellaan. Täytyy myös tarkastella kiinteistön koko elinkaarta, tehdä materiaalivalintoja ja muita päätöksiä uuden kiinteistön arvioidun elinkaaren pohjalta. On järkevää suunnitella kiinteistöjä, joiden elinkaari on vähintään 50 vuotta ja tehdä valintoja sen mukaan. Energiankulutus on nykytilanteessa tärkeä asia laadukkaan rakentamisen näkökulmasta. Kannattaa yrittää rakentaa niin energiatehokkaasti kuin mahdollista. Energiatehokkaat kiinteistöt ovat tulevaisuudessa arvokkaampia kuin rakennukset, jotka käyttävät paljon energiaa. Rakennuksen käyttämän energian määrän lisäksi täytyy ajatella, mitä energiamuotoa rakennuksessa käytetään. Mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää uusiutuvia energialähteitä. Energiakulutuksen tulee olla keskipisteenä rakenteita ja taloteknisiä ratkaisuja valittaessa. Porvoon kaupunki ei suunnittele eikä rakenna uudisrakennuksia tai peruskorjauksia omin päin. Suunnittelu ja rakentaminen hoidetaan ostopalveluina. Yrittäjien ja suunnittelijoiden valinta vaikuttaa myös paljon valmiin rakennuksen laatuun. Tulee saada varmuus siitä, että kaikilla valittavilla toimijoilla on oikea osaaminen työn suorittamiseksi ja että yrityksillä ja vastuuhenkilöillä on referenssejä ja että kaikilla on tehtäväänsä varten tarvittava pätevyys. Kilpailuttaminen on merkittävä osa tämän osuuden onnistumista.

11 Kilpailuttamisessa tulee olla tarkkana ja asettaa suurta painoa sille, että saa haluamansa toimijat. Halvimman valitseminen merkitsee harvoin parasta laatua. Kaupungin tilatarpeet muuttuvat koko ajan ja jopa yksittäisessä koulussa tilatarve voi muuttua merkittävästi kiinteistön elinkaaren aikana. Sen vuoksi kaikki tilat tulee suunnitella niin, että niitä on helppo muunnella. Kiinteistöjen muunneltavuuden kannalta tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat kantavien rakenteiden sijoitus, kiinteistöjen runkoleveys ja rakenteiden materiaalit. Eri viranomaiset asettavat vaatimuksia julkisten rakennusten rakentamiselle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki nämä vaatimukset. Uudisrakennuksia ja peruskorjauksia tehdessä tulee saada varmuus siitä, että kaikki rakennusvaiheet tehdään näiden vaatimusten mukaisesti, jotta kiinteistön ongelmilta vältytään. Talotekniikan asentaminen ja märkätilojen vesieristyksen asentaminen ovat esimerkkejä rakennusvaiheista, joita tulee valvoa erityisen tarkasti ongelmien välttämiseksi. On myös erittäin tärkeää saada varmuus siitä, että kaikki rakenteet ovat kuivia ennen niiden pinnoittamista. On myös varmistuttava siitä, että kaikilla käytettävillä rakennusmateriaaleilla on vaadittavat hyväksynnät ja sertifikaatit. Toiminnallisilla ratkaisuilla on suurta merkitystä kiinteistön toimivuudelle sen elinkaaren aikana. Tilat tulee olla sijoitettu oikein toisiinsa nähden, niiden on oltava oikeankokoisia ja täytettävä käyttäjien tiloille asettamat vaatimukset. Valaistus, akustiset ratkaisut, ilmanvaihto, lämmönlähteen valinta ja jopa värivalinnat tulee ottaa huomioon, kun tilojen toimivuutta selvitetään. Nykyajan rakentamisessa tieto- ja viestintätekniset ratkaisut vaikuttavat paljon tilojen toimivuuteen. Suunnitteluvaiheessa käyttäjillä on suuri rooli korkealuokkaisten toiminnallisten ratkaisujen saavuttamisessa. 11 Jo rakennusvaiheen aikana on tärkeää pohtia myös kiinteistön tulevia palvelutarpeita. Materiaaleiksi tulee valita kestäviä ja helposti siivottavia materiaaleja sekä sellaisia, jotka voi tarpeen mukaan vaihtaa tai korjata. Rakennuksen suunnittelussa täytyy palvelutarve ottaa huomioon siten, että kaikkiin talon putkiin ja kanaviin suunnitellaan pääsy. Pihoilla täytyy turvallisuuden lisäksi pohtia myös lumenaurausta ja ruohonleikkausta koskevaa palvelutarvetta. Palveluiden näkökulmasta tapahtuva kiinteistön hyvä suunnittelu voi huomattavasti alentaa kiinteistön elinkaarikustannuksia. Kun suunnitteluaineistossa vaaditaan tiettyjen menetelmien käyttöä tietyissä rakennusvaiheissa, niin rakentamisen laatu nousee. Tällaisia vaatimuksia voi olla se, että vesikattotyöt täytyy tehdä teltan alla silloin kun se on mahdollista tai että kiinteistön lattialämmitystä ei saa käyttää talon lämmitykseen rakennusvaiheessa. Yksittäiseen hankkeeseen sopivia vaatimuksia tulee pohtia huolellisesti. Kaikki nämä vaatimukset nostavat hankkeen investointikustannuksia, mutta jos rakentamisen laatu paranee, pitäisi kaikkia mahdollisia menetelmiä käyttää. On siis tärkeää varmistua rakennusvaiheen aikana siitä, että kaikki menee oikein. Tätä varten on olemassa useita eri menetelmiä. Jokaisella Porvoon kaupungin investointihankkeella on valvoja, joka vierailee säännöllisesti rakennustyömaalla. On myös olemassa erillisiä LVIS-tekniikan valvojia. Rakentamisen vaaditun laatutason takaamiseksi käytetään myös seuraavia menetelmiä: salaoja- ja viemäriputkien kuvaus, lämpökamerakuvaus, rakennuksen tiiviyttä koskevat painekokeet, ennen pinnoittamista tehtävät kosteusmittaukset, märkätilojen vesieristekokeet. Laadun mittaaminen näiden menetelmien avulla on tärkeää, koska valvojan on mahdotonta tarkastaa jokaista pientä yksityiskohtaa ja asennettavaa putkea. Rakentamisen laatu on monien eri asioiden sekoitus. Kaikki nämä erilaiset laadukkaaseen rakentamiseen tarvittavat menetelmät ovat hyvällä tasolla Porvoon kaupungissa. On kuitenkin tärkeää ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja jalostaa jo käytettyjä menetelmiä laadukkaan rakentamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vanhempainkysely Toukokuussa 2013 huoltajille ja henkilökunnalle tiedotettiin kouluverkkoselvityksen tekemisestä koulujen tiedotuskanavan Wilman kautta. Nykyisille huoltajille suunnattu kysely oli Wilmassa Kyselyyn vastasi 244 henkilöä. Alla on tiivistelmä vanhempainkyselyssä useimmiten esiintyneistä mielipiteistä.

12 Koulun tulee olla keskisuuri, turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä. Oppilas on nähtävä yksilönä. Koulun tulee sijaita niin lähellä kotia ja luontoa kuin mahdollista. On oltava riittävästi motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa, joka nopeasti puuttuu kiusaamiseen ja tekee yhteistyötä vanhempien kanssa. Perheillä on oltava mahdollisuus elää hyvää arkea myös maaseudulla. Toivotaan kaksikielisiä yksiköitä tai yhdistettyjä palveluja, kuten päiväkoti, esikoulu, iltapäiväkerho ja vanhusten huolto keskisuurten maalaiskoulujen yhteydessä, sen sijaan, että kaikki koulut sijoitetaan keskustaan. Koulukiinteistössä tulee olla raikas sisäilma sekä tarkoituksenmukaiset ja joustavat tilat. Kolme suurta yhtenäiskoulua on huono ajatus. On myös huono ajatus sulkea toimivia ja terveitä kouluja, joissa on saavutettu hyviä pedagogisia tuloksia, koska homeongelmia esiintyy säännöllisesti, minkä vuoksi varasijoituspaikkoja voi tarvita. Ymmärrys on lisääntynyt sen suhteen, että kaikkia kouluja ei voi kunnostaa laskevan oppilasmäärän vuoksi. Lyhyt tiivistelmä: Vanhemmat haluavat mieluummin säilyttää nykyisen koulun kunnostettuna. Uusi koulu on ok edellyttäen, että koulusta ei tule niin iso, että oppilas voi hukkua massaan ja että logistiikka toimii, erityisesti koulupäivän pituutta ajatellen. Oppilaiden mielipiteet Nuorisovaltuuston jäsenet esittivät pidetyssä kokouksessa näkemyksiään asioista, jotka parantavat koulua. Keskustelun lähtökohtana oli saada selville, mitä parannuksia tarvitaan ihannekoulun aikaansaamiseksi. Mielipiteet perustuvat nuorten omiin kokemuksiin niistä kouluista, joita he käyvät tai joissa he ovat käyneet. Kaiken A ja O on toimiva ilmanvaihto ja terve sisäilma. Eivät opettajat eivätkä oppilaat jaksa koko koulupäivää pääsärkyisenä, väsyneenä tai kutisevin silmin. Viihtyisyyttä luovat värien lisääntynyt käyttö sisustuksessa, pehmeät tuolit ja sohvat käytävillä sekä sisäkasvit. Ruokasalin viihtyisyyden kannalta on tärkeää, että istumapaikkoja on riittävästi. Urheiluvälineiden kehittäminen parantaa liikunnan opetusta. Koulupihaa voidaan kehittää penkeillä, puilla, kasveilla ja keinonurmella, jonka päällä voi istua. Nuorisovaltuuston jäsenten mielestä tarvitaan myös lisää välituntivalvojia. Esitettiin seuraava kysymys: Miksi nuorimmille oppilaille on kiipeilytelineitä mutta vanhemmille oppilaille on vain penkkejä ja pysäköintipaikkoja? Onko tarkoitus lopettaa liikkuminen, kun vanhenee? Pedagogisiin parannusehdotuksiin kuului huolehtiminen siitä, että opettajat ovat hyviä, että saadaan enemmän opinto-ohjausta ja että opettajat ottavat enemmän huomioon erilaiset oppimistyylit, käyttävät erilaisia opetusmenetelmiä, järjestävät käytännön kokeita ja käyttävät monipuolista opetustekniikkaa. Muita parannusehdotuksia olivat avoimen WiFin tarjoaminen ja tablettien tai kannettavien tietokoneiden tarjoaminen oppilaille, jotka mieluummin työskentelevät digitaalisesti kuin kynän ja paperin kanssa. Pätevien opettajien saatavuus Lukuvuoden aikana Porvoon ruotsinkielisissä kouluissa, joissa on luokat 1 6, työskentelee 17 epäpätevää opettajaa, 15 luokanopettajaa ja 2 erityisopettajaa. Kauden aikana eläkeiän saavuttaa 13 prosenttia, eli 30 työntekijää, Porvoon ruotsinkielisten peruskoulujen henkilökunnasta. Laadukkaan oppimisympäristön ja hyvien oppimistulosten näkökulmasta on tärkeää pystyä rekrytoimaan riittävästi pätevää henkilökuntaa. Tämä on osoittautunut haastavammaksi maamme ruotsinkielisille kouluille kuin suomenkielisille kouluille. Koulutusasiamies Veronica Granö-Suomalaisen mukaan Svenska kulturfondenin tekemä selvitys osoitti, että vastavalmistuneet pätevät opettajat hakevat töitä mieluummin suuremmista kouluista. Tähän oli syynä osaksi se, että vastavalmistuneet haluavat saada työssään enemmän kollegiaalista tukea ja että he haluavat voida käyttää nykyaikaisia ja tarkoituksenmukaisia laitteita ja aineistoja. Rehtoriseminaari Perusopetuksen ruotsinkielisten rehtoreiden rehtoriseminaari järjestettiin Taidetehtaalla. Seminaarin aiheena oli tuleva kouluverkko, ja enemmistö rehtoreista oli yksimielisiä seuraavista kohdista: 12

13 Kouluissa tulee mieluummin olla yksi vuosiluokka ryhmää kohden kuin yhdistettyjä ryhmiä. Vanhojen kyläkoulujen säilyttäminen ei ole mahdollista, jos niitä ei kunnosteta ja varusteta paremmin. Pedagogiikan ja talouden näkökulmasta koulujen optimaaliseksi kooksi ehdotetaan oppilasta. Rehtorit katsoivat, että kouluverkkoa ja oppilaaksiottoalueita muuttamalla voidaan saada yhdenvertaisempi koulukäyntimahdollisuus kaikille porvoolaisille lapsille. Koulut saavat enemmän erikoisluokkatiloja (esim. liikuntaa ja teknistä työtä varten), mikä voi johtaa aikuisten määrän kasvuun koulun arjessa. Työyhteisöön ja pedagogiikkaan voidaan vaikuttaa myönteisesti siten, että opettajakunta saa laajemman opettajakompetenssin. Tähän rehtorit saavat tukea tutkimuksesta, ja muun muassa tunnettu oppilaitoskehittäjä Michael Fullan kiinnitti huomiota kollegiaalisen yhteistyön merkitykseen koulun kehittämisessä Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Uusi kouluverkko voi myös merkitä uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kaupungin muiden toimialojen kanssa tehtävän yhteistyön muodossa. Haittoina rehtorit pitivät riskiä siitä, että koulukuljetusta tarvitsevien lasten määrä kasvaa ja että pitkä matka-aika pidentää koulupäivää. Rehtorit katsoivat myös, että kouluverkon muutokset voivat vaikuttaa kielteisesti kyläyhteisöihin. He totesivat myös, että erilaisten toimintakulttuurien yhteen sulauttaminen vie aikaa, kun useita eri kouluja yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Rehtorit olivat tyytyväisiä siihen, että he voivat olla mukana suunnittelussa alusta alkaen. Visio Kouluverkkotyöryhmän visio: "Haluamme, että luvun aikana ruotsinkielinen kouluverkkomme koostuu ainoastaan toimivista ja inspiroivista oppimisympäristöistä kouluissa, jotka ovat terveitä tulevinakin vuosikymmeninä ja joissa henkilökunta ja oppilaat viihtyvät." 13

14 Tulevaisuus Oppilasennusteet Oppilasennusteet on tehty Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan. Jokaisen koulun oppilaaksiottoalueelle on määritetty tiedot kunkin ikäluokan alle kouluikäisten, ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden lasten määrästä. Ruotsinkielisiksi rekisteröityneiksi katsotaan lapset, joiden äidinkieli on ruotsi väestötietojärjestelmän mukaan. Tämän selvityksen oppilasennusteet ulottuvat lukuvuoteen asti. Vuonna 2012 syntyneet lapset aloittavat koulunkäynnin syksyllä Mainittuja lukuvuosia pidemmälle ulottuvien ennusteiden tekemiseksi on arvioitava Porvoossa syntyvien lasten määrää vuonna 2013 ja sitä seuraavina vuosina. Tämänkaltainen ennuste on huomattavasti epävarmempi, koska se vain osittain perustuu todellisiin väestötietoihin. Lukuvuonna Porvoon ruotsinkielissä alakouluissa oli 135 suomenkieliseksi rekisteröitynyttä lasta. Vastaavasti suomenkielistä alakoulua kävi 20 ruotsinkieliseksi rekisteröitynyttä lasta. Nettomäärä on näin ollen 115 oppilasta tai suunnilleen 19 oppilasta vuosiluokkaa kohden. Lasten vanhemmat pystyvät myös tulevaisuudessa hakemaan koulupaikkaa yli kielirajojen. Tämän laajuutta on vaikea ennustaa. Ennusteisiin sisältyy 20 suomenkieliseksi rekisteröitynyttä oppilasta vuosiluokkaa kohden, mikä pääosin vastaa nykyistä tilannetta. Koulukohtaisiin ennusteisiin nämä oppilaat on sijoitettu lukuvuoden tilanteen mukaisesti. Laskelmissa on otettu huomioon molempiin suuntiin tapahtuva muuttoliike (nettomäärä) kunkin oppilaaksiottoalueen sisällä. Suomenkieliseksi rekisteröityneitä oppilaita ennustetaan olevan eniten Kvarnbackens skolassa, Näse skolassa ja Tolkis skolassa. Grännäs skolassa, Hindhår skolassa ja Saxby skolassa suomenkieliseksi rekisteröityneiden oppilaiden määrän uskotaan olevan pieni. Lukuvuonna Porvoon ruotsinkielisissä alakouluissa oli yhteensä 13 oppilasta, jotka asuivat muissa kunnissa, eli noin kaksi oppilasta vuosiluokkaa kohden. Myös tätä kehitystä on vaikea ennustaa. Ennusteisiin sisältyy 12 muista kunnista tulevaa oppilasta, jotka on jaettu kouluihin lukuvuoden tilanteen mukaisesti. Tämän myötä Saxby skolan, Näse skolan, Kvarnbackens skolan ja Gammelbacka skolan oppilasennuste kasvaa vähän. Kauden aikana nettomuutto Porvooseen (kuntaan muuton ja kunnasta poismuuton erotus) on keskimäärin ollut noin 170 henkilöä vuodessa. Kaupunkisuunnittelun arvion mukaan suunnilleen viidesosa näistä henkilöistä on ollut ruotsinkielisiä, mikä tarkoittaa sitä, että uusien ruotsinkielisten asukkaiden vuosittainen keskiarvo on 34. Timo Aro teki vuonna 2011 selvityksen muuttajien demografisesta profiilista ja päätyi tulokseen, jonka mukaan prosenttia muuttajista on alle 15-vuotiaita lapsia. Tulevaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat asuntojen saanti, työllisyystilanne, kaupungin tonttimyynti ja kaavoitustilanne. Ennusteissa otetaan huomioon, että nettomuutto on viisi uutta ruotsinkielistä alakoululaista vuodessa. Näitä oppilaita ei ole sijoitettu koulukohtaisiin ennusteisiin vaan he sisältyvät ainoastaan kokonaisoppilasennusteeseen. Muita koulukohtaisiin oppilasennusteisiin vaikuttavia tekijöitä on Porvoon sisäinen muutto. Kaikille oppilaille osoitetaan lähikoulu, mutta huoltajilla on mahdollisuus hakea toiseen kouluun (toissijainen koulu). Sisäistä muuttoa ei ole huomioitu koulukohtaisissa ennusteissa. 14

15 Kuva 1: Luokkien 1 6 oppilaiden kokonaismäärä (2002 tarkoittaa lukuvuotta jne.) * = ennuste Koulu * 16* 17* 18* 19* 20* Ebbo Gammelbacka Grännäs Hindhår Illby Kråkö Kullo Kvarnbacken Nygård Näse Pellinge Sannäs Saxby Svartså Tolkis Veckkoski Vårberga Kaikki koulut Muuttajat YHTEENSÄ Kuva 2: Koulukohtaiset oppilasmäärät ja ennusteet (ennusteisiin sisältyy kunkin oppilaaksiottoalueen väestörekisteritiedot sekä suomenkielisiksi rekisteröityneiden oppilaiden ja muista kunnista tulevien oppilaiden arvioitu määrä) 15

16 Lukuvuosi Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat Muutos Oppilasmäärä on pienentynyt Oppilasmäärä on pienentynyt 13,9 prosentilla, eli 277 oppilaalla 1,5 prosentilla, eli 58 oppilaalla Kuva 3: Oppilasmäärän kehitys kuluneena aikana, luokat 1 9 Investoinnit Lukuvuoden aikana Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola toimivat tarkoituksenmukaisissa ja vastaremontoiduissa tiloissa. Erisuuruisia investointitarpeita on seuraavissa kouluissa: Gammelbacka skola, Grännäs skola, Kråkö skola, Sannäs skola, Saxby skola, Vårberga skola, Lyceiparkens skola sekä Borgå gymnasium. Tolkkisissa sijaitsevaa koulurakennusta ei voi käyttää, ja koulu toimii väistötiloissa. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen ( ) mukaan Strömborgska skolan ja Näse skola muuttavat Västra enhetsskolaniin, joka nykyisen suunnitelman mukaan saa tilat nykyisestä Point Collegesta Näsistä. Investointitarvetta on tarkasteltu lähemmin kolmen vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdot perustuvat yllä olevaan kuvaukseen, johon kuuluu korkealaatuinen oppimisympäristö, rehtoreiden mielipide sopivasta oppilasmäärästä sekä terveitä ja toimivia tiloja koskeva tavoite. Vertailuissa huomioidaan myös kylärakenneselvitys, nykyisten kiinteistöjen kunto, aiemmat yhtenäiskoulusta tehdyt päätökset, laskevat oppilasennusteet, maantieteelliset näkökulmat ja talouden realiteetit. Toimitilajohto ja rahoitusjohto ovat tehneet alustavat kustannusarviot. Investointisummiin vaikuttavat monet tekijät, mm. koulun koko, sijainti, hankkeen muoto (uudisrakennus vai peruskorjaus) sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Kaupungin kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, voiko suljettua 16 koulukiinteistöä tai sen tonttia käyttää muihin tarkoituksiin (esim. päiväkotia varten) tai voiko sen myydä. Alla olevissa vaihtoehdoissa ei huomioida sitä, mitä opetuskäytöstä poistetuille koulukiinteistöille tapahtuu. Vaihtoehto 0: Nollavaihtoehto, eli kaikkien nykyisten koulujen kunnostaminen ja aiempien suunnitelmien mukainen Västra enhetsskolanin rakentaminen, maksaisi noin 36,1 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 1: Kolmetoista peruskoulua vähenee yhdeksään. Koulutuspalvelut luopuu Gammelbacka skolan, Kråkö skolan, Saxby skolan ja Näse skolan koulukiinteistöistä. Tämän onnistumiseksi vaaditaan uusinvestointeja Tolkkisissa, Kevätkummussa ja Grännäsissa sekä Västra enhetsskolanin perustamista. Näiden lisäksi täytyy Sannäs skola, Lyceiparkens skola ja lukion liikuntasali remontoida. Kokonaisinvestointitarve on 32,4 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 2: Kolmetoista peruskoulua muuttuu kolmeksi yhtenäiskouluksi, jotka sijaitsevat neljässä eri kiinteistössä. Kahteen uuteen yhtenäiskouluun kohdistuvia investointeja vaaditaan (Västra ja Östra enhetsskolan). Tässä mallista tulevan Västra enhetsskolanin pitää olla suurempi kuin vaihtoehdossa 1. Centrala enhetsskolanin osalta (Kvarnbacken ja Lyceiparken) Lyceiparkens skolan ja kansalaisopiston aiempia tiloja tulee kunnostaa. Näiden lisäksi lukion liikuntasali täytyy kunnostaa. Kokonaisinvestointitarve on 34,6 miljoonaa euroa.

17 Koulu Investoinnit Vaihtoehto Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Gammelbacka skola Grännäs skola Hindhår skola (sivistyskeskus) Kråkö skola Kullo skola (sivistyskeskus) Kvarnbackens skola Näse skola Sannäs skola Saxby skola Tolkis skola Vårberga skola/skaftkärrin koulu Lyceiparkens skola Strömborgska skolan Borgå Gymnasium Västra Enhetsskolan Östra enhetsskolan INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kuva 4: Investointivaihtoehdot ja alustavat investointitiedot (1000 ) VAIHTOEHTO 0 VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Gammelbacka skola 88 Tolkis skola 160 Västra Enhetsskolan 609 Hindhår skola 68 Tolkis skola 100 Hindhår skola 68 Kullo skola 44 Gammelbacka skola 60 Kullo skola 44 Saxby skola 55 Hindhår skola 68 Tolkis skola 100 Tolkis skola 100 Kullo skola 44 Gammelbacka skola 88 Västra Enhetsskolan 411 Västra Enhetsskolan 442 Näse skola 106 Näse skola 156 Näse skola 156 luokat luokat Saxby skola 20 Gammelbacka skola 28 Centrala enhetsskolan 552 Grännäs skola 84 luokat 7 9, kaikki Porvoonjoen länsipuolen oppilaat 238 Kvarnbackens skola 263 Kråkö skola 55 Saxby skola 55 Kvarnbackens skola 263 Grännäs skola 139 Näse skola 50 Sannäs skola 87 Grännäs skola 84 luokat Vårberga skola 76 Kråkö skola 55 Lyceiparkens skola 283 Kvarnbackens skola 298 Östra enhetsskolan 453 Kvarnbackens skola 263 Vårberga skola 76 Saxby skola 35 Grännäs skola 84 Vårberga skola 76 Kråkö skola 55 Sannäs skola 87 Sannäs skola 87 Lyceiparkens skola luokat luokat luokat 7 9, kaikki Porvoonjoen itäpuolen oppilaat Kuva 5: Kolmen investointivaihtoehdon mukaiset koulukohtaiset oppilasennusteet 17

18 Käyttötalous Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden tehtäväalueen eli kaikkien Porvoon ruotsinkielisten koulujen käyttötulot on 0,77 miljoonaa euroa (M ) vuoden 2013 talousarviossa. Suurimmat tuloerät ovat valtiontuet ja -avustukset (70 %) ja eri myyntitulot (19 %). Tehtäväalueen menot ovat 18,54 M vuoden 2013 talousarviossa. Suurimmat menoerät ovat henkilöstökustannukset (59 %), vuokrat (22 %) ja palveluiden ostot (17 %). Henkilöstökustannukset käsittävät kaikki tehtäväalueen henkilöstölle maksettavat palkat, palkkiot ja sivukustannukset. Nykyisen henkilöstösuunnitelman mukaan henkilöstöön kuuluu kaiken kaikkiaan 236,5 henkilöä, joista 169 on virkoja ja 67,5 työsuhteita. Luokanopettajia 65 Koulukuraattoreita 4 Lehtoreita 58 Koulusihteereitä 4 Koulunkäyntiavustajia 57 Erityisluokanopettajia 4 Tuntiopettajia 28 Koulupsykologeja 2 Erityisopettajia 9 Koulutusjohtajia 1 Rehtoreita 4 Suunnittelijoita 0,5 Kuva 6: Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden henkilökunta ammattiryhmittäin vuoden 2013 henkilöstösuunnitelman mukaan Vuokrat koostuvat pääosin pelkästään toimitilajohdolle maksettavista sisäisistä vuokrista (3,97 M ). Sisäinen vuokra käsittää sekä pääomavuokran (sijoitetun pääoman korvaus ja korjausvastike) että ylläpitovuokran. Perussääntönä on, että sisäinen vuokra on korkeampi uusissa ja vastaremontoiduissa kiinteistöissä, korkeamman pääomavuokran vuoksi. Ylläpitovuokra puolestaan on tavallisesti alempi uusissa kiinteistöissä, mikä johtuu nykyaikaisemmasta ja tehokkaammasta rakennustekniikasta. Ylläpitovuokraan vaikuttavat puolestaan mm. kiinteistön koko ja ylläpitokustannusten, kuten lämpö, sähkö ja vesi, hintakehitys. Palveluiden ostoista kaksi kolmasosaa on Porvoon Tilapalveluilta ostettavia palveluja. Kouluruokailut (1,28 M ) ja siivous (0,65 M ) ovat suurimmat ostot. Tehtäväalueen palveluiden ostoon lasketaan myös koulukuljetukset (0,54 M ) ja sisäiset hallintopalvelut (0,16 M ). Lukuvuonna lähes kolme alakoululaista kymmenestä sai koulukuljetuksen Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin ja takaisin. Koulukuljetuskustannukset vaihtelevat huomattavasti koulukohtaisesti. Koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osuus oli suurin Kullo skolassa, Kråkö skolassa ja Saxby skolassa. Koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osuus oli pienin Vårberga skolassa, Gammelbacka skolassa ja Kvarnbackens skolassa. Koulu Oppilaita Kuljetus- Osuus Kustannukset Keskiarvo/ yhteensä oppilaita 2012 kuljetusoppilas Gammelbacka skola % Grännäs skola % Hindhår skola % Kråkö skola % Kullo skola % Kvarnbackens skola % Näse skola % Sannäs skola % Saxby skola % Tolkis skola % Vårberga skola % Luokat % Lyceiparkens skola % Strömborgska skolan % Luokat % YHTEENSÄ % Kuva 7: Oppilasmäärä lv ja koulukuljetuskustannukset 18

19 Koulukuljetuskustannukset kirjataan yhteiseen kustannuspaikkaan, eikä niitä lasketa liitteessä esitettyihin koulukohtaisiin menoihin. Käyttökustannukset ovat keskimäärin euroa alakoululaista kohden. Koulukohtaiset luvut vaihtelevat Kråkö skolan eurosta Tolkis skolan euroon oppilasta kohden. Eroja esiintyy erityisesti henkilöstökustannuksissa ja vuokrissa. Valittava investointivaihtoehto vaikuttaa luonnollisesti myös käyttötalouteen. Muun muassa kouluruokailun, aineistojen, erityisopetuksen ja sisäisten hallintopalveluiden kustannusten uskotaan olevan yhtä suuret kaikissa vaihtoehdoissa tai niiden erojen uskotaan olevan vähäisiä. Ateriat laskutetaan valmistettujen ja toimitettujen annosten todellisen määrän mukaan. Liikelaitoksen nykyisessä hinnoittelussa raja vedetään sataan ateriaan: alle sadan oppilaan koulut maksavat korkeampaa ateriahintaa kuin yli sadan oppilaan koulut. Liikelaitoksen mahdollinen uusi ruoantoimitusjärjestelmä laskisi kustannuksia koulujen määrästä ja sijainnista riippumatta. Yleisesti ottaen koulujen lukumäärän väheneminen johtaa luokkien määrän vähenemiseen ja perusryhmän oppilasmäärän kasvuun. Tämän vaikutusta vähentää se, että oppilaiden kokonaismäärän uskotaan laskevan pitkällä aikavälillä. Perusryhmien lukumäärän laskeminen tuo säästöjä henkilöstökustannuksiin. Koulutuspalveluiden arvion mukaan luokanopettajien lukumäärä olisi 69 vaihtoehdossa 0, 62 vaihtoehdossa 1 ja 60 vaihtoehdossa 2. Koulunkäyntiavustajien lukumäärä olisi 57 vaihtoehdossa 0, 55 vaihtoehdossa 1 ja 55 vaihtoehdossa 2. Vuonna 2020 luokanopettajan uskotaan maksavan euroa vuodessa ja koulunkäyntiavustajan uskotaan maksavan euroa vuodessa (palkka, eläkemaksut, sivukustannukset). Korkeamman pääomavuokran seurauksena sisäinen vuokra nousee aluksi, kun ruotsinkieliseen kouluverkkoon investoidaan. Sisäisen vuokran nousua ei voi estää, koska kaikki esitetyt vaihtoehdot vaativat laajoja investointeja. Koulukiinteistöjen tehokkaampi käyttö, eli pienempi kokonaisneliömäärä, alentaa vuokrakustannuksia. Pidemmällä aikavälillä nykyaikaiset rakennukset tuovat säästöjä ylläpitovuokraan. Toimitilajohto on arvioinut, että vuonna 2020 sisäinen vuokra on yhteensä 5,43 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 0 ja 5,10 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 1 ja 4,58 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 2. Uusien koulujen sijainnilla on suuri merkitys koulukuljetuksille. Koska ei ole tarkkoja tietoja koulujen tulevista sijainneista, koulukuljetuskustannuksista voidaan tehdä ainoastaan suuntaa antavia laskelmia. Vaihtoehdossa 1 Kråkö ja Saxby skolan oppilaiden tilanne muuttuu vain marginaalisesti. Enemmistö Kråkö skolan ja Saxby skolan oppilaista on jo nykyään kuljetettavia oppilaita. Sen sijaan uusi Tolkkisissa sijaitseva koulu nostaisi koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden määrää koulun sijainnista riippumatta. Vaihtoehdon 1 myötä koulukuljetukseen olisi oikeutettu arviolta 100 uutta oppilasta, mikä merkitsee noin euron kustannuksia vuodessa. Vaihtoehdossa 2 koulukuljetuskustannukset nousisivat enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Uusien yhtenäiskoulujen sijainnista riippuen koulukuljetukseen olisi oikeutettu vähintään 200 uutta oppilasta, mikä lisää koulukuljetuskustannuksia noin euroa vuodessa. Siivouskustannukset vaihtelevat koulukiinteistöjen koon ja siivouskohteiden lukumäärän mukaan. Siivous on kalleinta vaihtoehdossa 0 ( euroa), jossa siivouskohteiden määrä ja siivottava ala on suurin. Vuonna 2020 siivous maksaa euroa vaihtoehdossa 1 ja euroa vaihtoehdossa 2. Vaihtoehtoon 0 verrattuna vuoden 2020 käyttökustannusten uskotaan olevan euroa alemmat vaihtoehdossa 1 ja euroa alemmat vaihtoehdossa 2. 19

20 Menoerä Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Henkilöstö luokanopettajat koulunkäyntiavustajat yhteensä Sisäinen vuokra Siivous Koulukuljetus YHTEENSÄ Kuva 8: Vuoden 2020 käyttökustannusten erot (ainoastaan ne menoerät, joissa vaihtoehtojen välillä esiintyy vaihtelua) Muut käynnissä olevat selvitykset Kylärakenneselvitys ja kaupunkisuunnittelu Kylärakenneselvitys on vielä puolivalmis, mutta tähän mennessä on käynyt ilmi, että Hinthaara, Kulloo, Kerkkoo, Ilola ja Epoo ovat saaneet kannatusta kylärakenneselvityksessä. Sannaisissa sijaitseva koulu voi tukea Ilolan kehitystä, koska Ilolassa ei ole ruotsinkielistä koulua. Selvityksessä on vahvasti noussut esiin toivomus saariston omasta profiilista. Grännäsissa sijaitseva koulu toimii saaristoalueella, ja sen voidaan nähdä tukevan tätä aluetta pitkällä aikavälillä. Myös Bjurböle mainitaan kylärakenneselvityksessä, mutta runsaan 100 asukkaan Bjurbölessä sijaitsevan koulun voidaan katsoa hajauttavan yhteiskuntarakennetta. Lisäksi suuri osa oppilaista olisi siinä tapauksessa kuljetettavia oppilaita. Skaftkärrin alueen laajentaminen tuo enemmän lapsia Vårberga skolaan. Skaftkärrin alueen suunnittelussa kaupunki on valinnut ympäristöystävällisyyteen panostamisen, mitä voi tulkita niin, että palveluiden tulee olla läheltä saatavia. Kylärakenneselvitys tukee siis Hinthaaran, Kulloon, Sannaisten ja Grännäsin ruotsinkielisiä kouluja, kun taas kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on perusteltua, että keskusta-alueen lisäksi myös Tolkkisissa ja Kevätkummussa on ruotsinkieliset koulut. Kuntaliitokset Piakkoin tarkoituksena on käynnistää Itä-Uudenmaan tulevaa kuntarakennetta koskeva laaja selvitystyö. Tuloksena voisi olla vahva kaksikielinen noin asukkaan kunta, joka ottaisi vastuuta metropolialueen itäosan kehittämisestä. Uusi kunta voisi vastata alueen kehittämisestä ja kaikista väestölle tarjottavista peruspalveluista myös tulevina vuosikymmeninä. 20 Nykyisen ruotsinkielisen kouluverkon osalta Loviisan kanssa tehtävä tuleva kuntaliitos voisi vaikuttaa Sannäs skolan oppilaaksiottoalueeseen, kun taas Sipoon kanssa tehtävä kuntaliitos voisi vaikuttaa Hindhår skolan ja Kullo skolan oppilaaksiottoalueisiin. Askolan kanssa tehtävä kuntaliitos ei vaikuttaisi oppilaaksiottoalueisiin, koska ne askolalaiset lapset, jotka haluavat käydä ruotsinkielistä koulua, ovat Porvoossa jo nykyään. Ruotsinkielisen koulun valitsevat oppilaat ohjataan nykyisin Saxby skolaan (1 6) ja Strömborgska skolaniin (7 9). Tulevaisuudessa heidät ohjattaisiin todennäköisimmin Västra enhetsskolaniin, mikä merkitsee luokkien 1 6 oppilaiden koulumatkan pitenemistä parilla kilometrillä verrattuna Saxby skolaan. Strömborgska skolaniin verrattuna ei aiheudu merkittävää eroa. Päiväkotiverkkoselvitys Päiväkotiverkkoselvitystä on käsitelty sivistyslautakunnassa, ja se on lähetetty kaupunginhallitukselle. Päiväkotiverkkoselvityksessä kuvataan kiinteistöjen nykyistä tilannetta. Lisäksi otetaan kantaa päivähoitopaikkojen tulevaan tarpeeseen. Siinä ei sen sijaan anneta konkreettisia ehdotuksia siitä, minne uudet päiväkodit tulee rakentaa. Näiden kahden selvityksen koordinoimiselle tarjotaan hyvät edellytykset, kun konkreettiset hankesuunnitelmat muotoutuvat. Selvitys osoittaa, että erityisesti keskusta-alueen päiväkotikiinteistöt ovat huonossa kunnossa. Sen lisäksi on jatkuvaa painetta päivähoitopaikkojen määrän lisäämiseksi. Ruotsinkielisten koulujen laskevaan oppilasmäärään yhdistettynä tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden selvittää esikoulujen sijoittamista koulun yhteyteen.

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys

Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkieliset koulutuspalvelut 30.4.2014 1 Sisä llysluettelo Johdanto 3 Lähtökohdat 3 Määritelmät 3 Työtä ohjanneet linjaukset 3 Alueen suomenkieliset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI. Liit 9 b2 RUOTSINKIELISET KOULUT KEHITYSEHDOTUS

PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI. Liit 9 b2 RUOTSINKIELISET KOULUT KEHITYSEHDOTUS PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI Liit 9 b2 PORVOON KOULUVERKKOSELVITYS 29 RUOTSINKIELISET KOULUT KEHITYSEHDOTUS 2 RUOTSINKIELISET KOULUT KEHITYSEHDOTUS SISÄLLYSLUETTELO 1 EBBO SKOLA... 3 2 GAMMELBACKA SKOLA...

Lisätiedot

YHTEENVETO PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO

YHTEENVETO PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO KOULUVERKKOSELVITYS Päivitys 17.9.2009 PORVOON KOULUVERKOSTOSELVITYS PÄIVITYS 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... 1 1 SELVITYKSEN LAATIMINEN... 2 1.1 TYÖRYHMÄ... 2 1.2 LÄHTÖKOHTA JA TYÖN KULKU...

Lisätiedot

Sisältö. 1 Johdanto... 3. 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4. Kartta... 4

Sisältö. 1 Johdanto... 3. 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4. Kartta... 4 PORVOON KAUPUNGIN POHJOISOSIEN KOULUVERKKOSELVITYS 17.11.2014 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Porvoon kaupungin pohjoisosien alue... 4 Kartta... 4 3 Nykytilanne... 5 Huomioitavat näkökulmat... 5 Oppilasmäärät...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI. Liit 9 b1 RUOTSINKIELISET KOULUT NYKYTILANNE

PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI. Liit 9 b1 RUOTSINKIELISET KOULUT NYKYTILANNE PORVOON KAUPUNKI, SIVISTYSTOIMI Liit 9 b1 PORVOON KOULUVERKKOSELVITYS 29 RUOTSINKIELISET KOULUT NYKYTILANNE 2 RUOTSINKIELISET KOULUT NYKYTILANNE SISÄLLYSLUETTELO 1 EBBO SKOLA... 3 2 GAMMELBACKA SKOLA...

Lisätiedot

Kråkö skola, Sannäs skola, Grännäs skola. Toiminta tapahtuu kahdessa rakennuksessa, mutta esimerkiksi ruokailu järjestetään päärakennuksessa.

Kråkö skola, Sannäs skola, Grännäs skola. Toiminta tapahtuu kahdessa rakennuksessa, mutta esimerkiksi ruokailu järjestetään päärakennuksessa. Bjurbölen päiväkoti 8.4.2013 Kråköntie 24, 06200 Porvoo Kiinteistönumero: 63840400010041 Tontin pintaala (m 2 ): 2133 583 507 2 1910 44 Jälleenhankintaarvo: 12482 10586 299 100 485 784 3 63 Kråkö skola,

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö

VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2015-2020 liite 2 VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö - Valkon koulu siirretään Suomenkieliseen koulukeskukseen. -

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa

Lisätiedot

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Sivu 1/8 Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Työn lähtökohdat ja tavoitteet Porvoon kaupungille saapuu vuosittain koulukyytianomuksia, joihin kaupungilla on velvollisuus

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU L O V I I S A N K A U P U N K I S U O M E N K I E L I N E N K O U L U K E S K U S SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU 28.4.2010 SIJOITUSVAIHTOEHTO A SUOMENKIELINEN KOULUKESKUS SIJOITUSVAIHTOEHTO B GENERALSHAGENS

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

valmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Kasvatus- ja opetuslautakunta 28 21.04.2015 Kaupunginhallitus 84 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto 16 25.05.2015 Ahmoon koulun yhdistäminen Nyhkälän kouluun ja lakkauttaminen 16/12.00.01/2015 Kasvatus- ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

8000 KAUPUNGINHALLITUS yhteensä -3 401-1 395-640 -480-420 -1 377-1 500-640 -480-420

8000 KAUPUNGINHALLITUS yhteensä -3 401-1 395-640 -480-420 -1 377-1 500-640 -480-420 LIITE 1 8000 KAUPUNGINHALLITUS 1000 Palvelinten vaihto, taloustoimisto Menot -65-30 -105 1006 Palvelinten vaihto, henkilöstötoimisto Menot -60-60 1150 Taloushallinnon tietojärjestelmä Menot -1 200-800

Lisätiedot

Vaihtoehdot kustannusarvioineen ovat seuraavat:

Vaihtoehdot kustannusarvioineen ovat seuraavat: Valtuusto 34 26.04.2010 Suomenkielinen koulutusjaosto 51 02.06.2010 Suomenkielinen koulutusjaosto 01.12.2011 4 Leppätien koulun tilaohjelman muutos 198/05.06.02/2009 KOULJAOS 37 Suomenkielinen koulutusjaosto

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Sorkkisten koulun lakkauttaminen

Sorkkisten koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus

Sivistyslautakunta. Talousarvio. Investoinnit. Perusopetus Sivistyslautakunta Talousarvio Investoinnit Perusopetus LOMAKE 2 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIRAJA 8.409 euroa Vastuuhenkilö: Onni Heikkinen ja Seppo Vilén 1 000 euroa HANKKEEN / Kustannus- Ed. vuosien Suunnitelmavuodet

Lisätiedot

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma 1 Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma Kouluverkko-ohjausryhmän kannanotto 13.12.2010 LÄHTÖKOHTA Tulevaisuuden palveluverkko ja tuotanto rakennetaan niin pedagogisesti kuin rakenteellisestikin laadukkaasti

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149. 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 149. 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013) 12.06.2013 Sivu 1 / 1 2299/12.01.01/2013 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 1 KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 Perusopetuksen rehtorit ja koulusihteerit, päiväkodinjohtajat KOULUKULJETUSTEN HOITO LUKUVUONNA 2016-2017 Koulun rehtori ja päiväkodinjohtaja

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala

KAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala KAARINAN KAUPUNKI 1 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015 1. Soveltamisala Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelee Perusopetuslaki (628/1998). Mikäli kunta

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten

Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten Kasvatus- ja opetuslautakunta 11 27.01.2016 Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten 316/12.00.01/2013 KOPLK 27.01.2016 11 Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Sivistystoimi/koulutuspalvelut Porvoon kaupunki Sisällys 1 Kuraattori- ja psykologipalveluiden visio ja toiminta-ajatus... 2 1.1 Visio...

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2015. Sivistyslautakunta 05.05.2015 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2015. Sivistyslautakunta 05.05.2015 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2015 Sivistyslautakunta 05.05.2015 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Tiistai 05.05.2015 klo 18.00 18.40 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Hellgren

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Koulutoimen strategisia painopistealueita ovat opetus, kouluverkko, kiinteistöt ja henkilökunta.

Koulutoimen strategisia painopistealueita ovat opetus, kouluverkko, kiinteistöt ja henkilökunta. LUUMÄEN KUNTA Koulutoimen strategia 2010-2015 1. Visio 2015 Luumäellä perusopetuksen oppilaat saavat laadukasta opetusta pienissä opetusryhmissä viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Oma lukio on

Lisätiedot

Ehdotus SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA

Ehdotus SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA 1 Ehdotus SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA Loviisan kaupungin, josta jäljempänä käytetään nimitystä sijaintikunta ja Lapinjärven ja Myrskylän kuntien, joista jäljempänä käytetään nimitystä muut sopimuskunnat,

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot