Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys

Transkriptio

1 Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva lisäselvitys Ruotsinkieliset koulutuspalvelut

2 Sisä llysluettelo Johdanto 3 Lähtökohdat 3 Määritelmät 3 Työtä ohjanneet linjaukset 3 Alueen suomenkieliset koulutuspalvelut 4 Muut selvitykset 4 Selvityksen vaihtoehdot 6 Oppilasennusteet 6 Selvitysvaihtoehdot 6 Investoinnit 6 Käyttötalous 7 Työryhmän arvioinnit 8 Työryhmän ehdotus ja perustelut 9 Selvityksen jatkokäsittely 10 Vaikutusten arviointi 10 Liitteet 12 Johdänto 2

3 Tämä selvitys on laadittu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen pohjalta. Tuolloin käsiteltiin ruotsinkielisten koulutuspalveluiden kouluverkkoselvitystä. Kaupunginvaltuusto päätti, että mennessä tulee laatia erillinen selvitys, joka koskee kaupungin etelä- ja itäosien kouluverkkoa. Tehtävänä oli selvittää Kråkö skolan ja Grännäs skolan oppilaaksiottoalueiden yhdistämistä ja sivistyskeskuksen mahdollista perustamista. Tehtävänä oli myös kiinnittää huomiota alueen varhaiskasvatukseen ja suomenkielisiin koulutuspalveluihin sekä Kevätkummun koulun ja Vårberga skolan investointitarpeeseen. Sen jälkeen sivistysjohtaja Hilding Mattsson asetti työryhmän, johon kuuluvat ruotsinkielisten koulutuspalvelujen koulutusjohtaja Rikard Lindström (puheenjohtaja), suomenkielisten koulutuspalvelujen koulutusjohtaja Jari Kettunen, varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, projektipäällikkö Tony Lökförs, taloussuunnittelupäällikkö Johnny Holmström sekä ryhmän sihteeri Maria Malin. Kokouksia pidettiin , 10.1., 29.1., 26.2., 27.3., 9.4. ja Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio on avustanut työryhmää ja tarjonnut karttamateriaaleja, katso liitteet. Lä htokohdät Määritelmät Sivistyskeskukseen voi kuulua: a) Kaksikielinen koulu ja päivähoito b) Yksikielinen koulu ja päivähoito c) Yksikielinen koulu + kaksikielinen päivähoito Yksiköiden tavoiteltu koko: Vähintään 120 oppilaan koulu (kouluverkkoselvityksen mukaan) Kuuden perusryhmän päiväkoti, mutta vähintään neljän perusryhmän päiväkoti (6 x 21 = 126 lasta, päiväkotiverkkoselvityksen mukaan) Kuljetukset: Kotikunta järjestää koululaisille koulukuljetuksen, jos koulutien pituus ylittää sivistyslautakunnan määrittämän kilometrimäärän. Vanhempien vastuulla on kuljetusten järjestäminen alle kouluikäisille lapsille, ainoa poikkeus on esiopetuskuljetukset. Työtä ohjanneet linjaukset Valtuuston päätöksen mukaan lisäselvitys koskee Kråkö skolaa, Grännäs skolaa, Vårberga skolaa, Epoon koulua, Bjurbölen päiväkotia ja Epoon päiväkotia. Lisäselvityksen tarkoituksena on ruotsinkielisen kouluverkkoselvityksen viimeisteleminen. Selvitystä ohjaavat eteläisen Porvoon ruotsin- ja suomenkielisen kouluverkon suunnittelu ja muutokset. Ehdotukset koskevat ruotsinkielisiä koulutuspalveluita. Mahdolliset varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa koskevat muutosehdotukset täydentävät selvitystä. Kaikkien lopullisten päivähoitovaihtoehtojen ei toisin sanoen täydy sisältyä työryhmän ehdotuksiin. Laskelmiin sisällytetään Porvoon eteläosien suomenkieliset koululaiset, jotka nyt kuljetetaan kouluun keskustaan. Skaftkärriin muutto on viivästynyt matalasuhdanteen vuoksi. Kevätkummun koulun ja Vårberga skolan lähelle sijoitettava korvaava koulu vastaa tarpeeseen asumistilastojen ja maansuunnittelun näkökulmasta. Suomenkielisen koulun tulee kaikissa vaihtoehdoissa sijaita Kevätkummun alueella, ja Vårberga skolan tulevaisuus on otettava huomioon. Kaikki päivähoitopalvelut eivät voi sijaita keskustassa, koska välimatkoista tulee liian pitkät. Alueen suomenkieliset koulutuspalvelut 3

4 Työryhmä on tarkastellut eri selvitysvaihtoehtoja myös suomenkielisten koulutuspalveluiden näkökulmasta. Epoon koululla ei ole ajankohtaisia investointitarpeita, ja se voi toimia nykyisissä tiloissaan jonkin aikaa. Kråkö Vessöön alueen suomenkieliset oppilaat kuljetetaan jo nyt Porvoon keskustassa sijaitsevaan Keskuskouluun. Koulukuljetusten osalta voidaan saavuttaa synergiaetuja. Kevätkummun koulun ja Vårberga skolan kiinteistöjen uusinvestointi vaikuttaa turvallisemmalta investoinnilta ja tulevaisuudessa joustavammin käytettävissä olevalta koulukiinteistöltä kuin etelämpänä sijaitsevaan sivistyskeskukseen investointi. Selvitystyön kuluessa suomenkieliset koulutuspalvelut on aktiivisesti arvioinut eri vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalveluiden ja Porvoon etelä- ja itäosien opetuksen kehittämisen kannalta. Suomenkielinen koulutusjaosto sai tietoa vaihtoehdoista ja teki päätöksensä sen jälkeen: jos valtuuston tulevaa ruotsinkielistä kouluverkkoa koskeva päätös sisältää muutoksia myös nykyiseen suomenkieliseen kouluverkkoon, tulee tehdä erillinen suomenkielinen kouluverkkoselvitys. Muut selvitykset Päiväkotiverkkoselvitys Porvoon sivistyslautakunnan hyväksymässä päiväkotiverkkoselvityksessä todetaan seuraavaa: Sekä Bjurbölen että Epoon päiväkodeissa on nyt kolme lapsiryhmää. Tulevien päiväkotien koon osalta tavoitteena on mieluiten kuusi ryhmää, mutta vähintään neljä. Tavoitteena on osaksi kustannustehokkaiden ravinto- ja kiinteistöpalveluiden saavuttaminen, osaksi päivähoidon joustava järjestäminen molemmille kieliryhmille samassa rakennuksessa. Bjurbölen päiväkodin nykyinen kiinteistö on elinkaarensa lopussa. Kunta ei järjestä kuljetuksia päivähoitoon, alle kouluikäisille lapsille järjestetään ainoastaan esiopetuskuljetukset. Vanhempien hakiessa päivähoitopaikkaa lapsilleen on mahdollista toivoa päivähoidon sijaintia. Tämä menettely eroaa koulutuspalveluista. Koulutusjohtaja päättää koulunkäyntinsä aloittavien lasten lähikoulusta koulutusjaostojen vahvistamien oppilaaksiottoalueiden perusteella. Päiväkotipalveluja järjestetään ensisijaisesti lähipalveluperiaatteiden mukaisesti. Ei kuitenkaan ole päätetty, millainen etäisyys kotoa lasketaan lähipalveluiksi. Kylärakenneohjelmaehdotus Kylärakenneohjelmaehdotus julkaistiin , ja se on valmisteltu yhdessä asukkaiden ja päättäjien kanssa. Kylärakenneohjelmaehdotus käsitellään kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Ehdotus ulottuu vuoteen 2030 saakka. Tulevaisuuden keskeisimmät muutokset ovat ikääntyvä väestö, kotitalouksien koon pieneneminen, energiatehokkuus sekä kaupungin taloudelliset edellytykset hoitaa tehtäviään ja velvollisuuksiaan. Tulevaisuudessa kaupunkia kehitetään pienemmillä resursseilla. Jos kielisuhteiden kehityssuunta jatkuu samaan tapaan kuin aiemmin, ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä. 4 Kaupungin kouluverkko on muutoksen edessä. Koulutuspalvelujen kehittämisessä on seuraavia haasteita: nykyaikainen oppimisympäristö, kouluissa huomioitavat erityistarpeet, esiopetusryhmäpaikka, julkisen liikenteen avulla järjestettävät koulukuljetukset, taloudellisesti järjestettävät palvelut ja oppilasmäärän muutokset. Kaupunki panostaa suurimpiin kyläkeskuksiin, joissa on riittävä väestöpohja palveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Näitä kehitettäviä kyliä nimitetään tässä palvelukyliksi. Palvelukyliä ovat Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Epoo sekä Fagersta Gäddragin kylät. Kaupunki keskittää kylissä tarjottavia palveluja pääasiassa palvelukyliin. Kaupunki sitoutuu palvelujen kehittämiseen palvelukylissä, mutta yksittäisistä palveluista,

5 palvelujen säilyttämisestä tai kehittämisestä ja muista toimenpiteistä sekä niiden sisällöstä päätetään aina erikseen. Kyliin suuntautuva uusi asutus pyritään ohjaamaan palvelukyliin. Uudisrakentamista ohjataan niin, että uudet talot sijoittuvat hyvin olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Kylissä keskitetään väestönkehitys pääasiassa kuuteen palvelukylään. Näissä kylissä on jo riittävä asukaspohja ja kaupungin palveluita (mm. koulu) ja toimivat liikenneyhteydet. Kylävyöhykkeen nykyisistä asukkaista ( asukasta) noin 50 % (noin asukasta) asuu alle kolmen kilometrin säteellä palvelukylän keskustasta ja noin 70 % (noin asukasta) asuu alle viiden kilometrin säteellä palvelukylän keskustasta. Asukastiheyden kasvattaminen kyläkeskuksissa lisää kylien elinvoimaa ja luo paremmat edellytykset kylän kehittämiselle. Kaupungin lupaus kylien kehittämisestä ei kuitenkaan takaa sitä, että nykyiset palvelut säilyvät kylissä vuoteen 2030 saakka. Yksittäisistä palveluista, palvelujen säilyttämisestä tai palvelujen sisällön kehittämisestä päätetään aina erikseen. Uuden asutuksen suuntaaminen valittuihin palvelukyliin tukee Hinthaaran, Kulloon, Kerkkoon, Ilolan ja Epoon koulujen säilyttämistä ja kehittämistä ja jonkin verran myös Kulloskolanin, Grännässkolanin ja Hindhårskolanin säilyttämistä ja kehittämistä. Porvoon kaupungin strategia Osa kylien asukkaista toivoi, että lähes kaikkia porvoolaisia kyliä kehitettäisiin. Kylärakenneohjelman mukaan kaupungin resurssit eivät riitä siihen, eikä kylien etu ole myöskään se, että voimaresursseja hajautetaan. Kuntatalouden kannalta epäedullisinta on se, että kehitys jatkuisi nykyisin kehityssuunnan mukaisesti. Yhteiskuntarakenteen tiivistäminen, kaupunkitaajaman lisärakentaminen ja kylien kasvun keskittäminen kuuteenvalittuun palvelukylään hillitsee kaupungin kustannuksia pitkällä aikavälillä. Porvoon kehittämisen päälinjaukset Kaupunkitaajama ja sen laajenemis- ja lievealueet Väestönkasvusta aiempaa suurempi osuus ohjataan kaupunkitaajamaan. Kaupunkirakenteesta tulee yhtenäisempi, ehjä ja tiivis. Laajenemis- ja lievealueilla on valmistauduttu kaupungin tuleviin kasvutarpeisiin, eikä alueesta tule haja-asutusaluetta. Palvelukylät Kaupunki tarjoaa kylissä lähipalveluja. Väestönkasvu suunnataan suurimmaksi osaksi palvelukyliin. Palvelukylillä on oma kasvu- ja kehitystahtinsa. Hyvä maaseutu ja rauhallisesti kehittyvät alueet palvelukylien ympärillä Kaupunki järjestää liikkuvia palveluja ja virkistyspalveluja kylien ja koko kaupungin asukkaille. Saaristoalue oma luonne ja elinvoima Elinvoimaisesta saaristosta pidetään huolta siten, että saaristo pysyy elävänä. Kaupunki tarjoaa liikkuvia palveluja saaristossa. Saaristossa ylläpidetään myös virkistyspalveluja kaikille kaupungin asukkaille. Kylärakenneohjelmaehdotuksen sivulla 14 olevassa kuvassa 17 osoitetaan kartan avulla, miten eri alueet on luokiteltu ehdotuksessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian , jossa on neljä strategista päämäärää: talouden tervehdyttäminen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen, osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistaminen. Uudessa strategiassa on selkeät tavoitteet kylien kehittämiselle: kustannustehokas palveluverkko, asukkaiden omaehtoinen toiminta, kaupunkirakenteen tiivistäminen, asutuksen ja palvelujen sijoittaminen maiseman kanssa järkevällä tavalla, vähintään 75 % uusista omakotitaloista rakennetaan kaava-alueelle, saaristo pidetään elinvoimaisena. 5

6 Selvityksen väihtoehdot Oppilasennusteet Oppilasennusteet on laadittu samalla tavalla kuin kaupunginvaltuuston ( 74) käsittelemässä kouluverkkoselvityksessä. Oppilasennusteet perustuvat Väestörekisterikeskuksen tietoihin. Ennusteissa on myös otettu huomioon suomenkielisiksi rekisteröityneet lapset ruotsinkielisissä kouluissa, muuttoliike ja muista kunnista tulevat oppilaat. Selvitysvaihtoehdot Selvityksen kohteena olevalla alueella on nykyisin viisi koulua: Grännäs skola, Kråkö skola ja Vårberga skola sekä Kevätkummun koulu ja Epoon koulu. Lisäksi yksi ruotsinkielinen päiväkoti sijaitsee Bjurbölessä ja yksi kaksikielinen päiväkoti Epoossa. Kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukaisesti selvitysvaihtoehdot on valittu tarkastelemalla Kråkö skolan ja Grännäs skolan oppilaaksiottoalueiden yhdistämismahdollisuutta sekä mahdollisuutta muodostaa sivistyskeskuksia yhdessä päivähoidon ja/tai suomenkielisten koulutuspalveluiden kanssa. Selvitysvaihtoehtojen valinnassa työryhmä on lisäksi ottanut huomioon kaupungin strategian linjaukset, päiväkotiverkkoselvityksen sekä kylärakenneselvityksen valmistelun. Työryhmä päätti tarkastella tarkemmin seuraavia viittä vaihtoehtoa: Vaihtoehto 0: Nollavaihtoehto tarkoittaa, että kaikki nykyiset koulut ja päiväkodit kunnostetaan. Vaihtoehto 1: Kråkö skola suljetaan ja oppilaat siirtyvät Grännäs skolaan. Bjurbölen päiväkodin tulevaisuus on epäselvä. Todennäköinen skenaario on se, että hoitopaikat siirretään tulevaisuudessa Skaftkärrin päiväkotiin. Vaihtoehto 2: Kråkö skola suljetaan ja oppilaat siirtyvät Vårberga skolaan. Bjurbölen päiväkodin tulevaisuus on epäselvä. Todennäköinen skenaario on se, että hoitopaikat siirretään tulevaisuudessa Skaftkärrin päiväkotiin. Vaihtoehto 3: Ruotsinkielinen sivistyskeskus, jossa on koulu ja päiväkoti, rakennetaan Bjurböleen. Kråkö skola, Grännäs skola ja Bjurbölen päiväkoti suljetaan ja oppilaat/lapset siirtyvät Bjurbölen sivistyskeskukseen. Vaihtoehto 4: Kaksikielinen sivistyskeskus rakennetaan Epooseen. Kråkö skola, Grännäs skola, Epoon koulu sekä Bjurbölen päiväkoti ja Epoon päiväkoti suljetaan ja oppilaat/lapset siirtyvät Epoon sivistyskeskukseen. Myös Vessöön ja Kråkön alueella asuvat suomenkieliset lapset siirtyvät Epoon sivistyskeskukseen (tällä hetkellä kuuluvat Keskuskoulun oppilaaksiottoalueeseen). Investoinnit Useimmat selvitykseen sisältyvät kiinteistöt vaativat investointeja. Grännäs skola kärsii tilanpuutteesta ja tarvitsee lisärakennuksen. Vårberga skola ja Kevätkummun koulu muuttavat vuoden 2014 aikana kokonaan väistötiloihin, kunnes uusi koulukiinteistö rakennetaan. Kråkö skolaa tulee uudistaa lähitulevaisuudessa. Epoon koulu voi toimia nykyisissä tiloissaan 5 10 vuotta ilman suurempia investointeja. Bjurbölen päiväkodin uusien tilojen tarve on ajankohtainen. Epoon päiväkodilla ei ole suuria investointitarpeita seuraavan 10 vuoden aikana. 6

7 Lukuvuosi VAIHTOEHTO 0 VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 4 Oppilas- Oppi- Oppi- Oppi- Oppi- Invest. las- Invest. las- Invest. las- Invest. las- Invest. määrä milj. määrä milj. määrä milj. määrä milj. määrä milj. Kråkö skola 55 2,5 Grännäs skola 84 3, ,2 84 3,0 Vårberga skola 76 2,0 Epoon koulu 48 2,5 48 2,5 48 2,5 48 2,5 Kevätkummun koulu 244 7,3 Suomenkieliset Vessöön/Kråkön alueen oppilaat Keskuskoulussa Uusi Kevätkumpu/Vårberga 320 9, , , ,3 Bjurbölen päiväkoti 63 1,9 Epoon päiväkoti 63 1,9 63 1,9 63 1,9 Skaftkärrin päiväkoti 63 2,1 63 2,1 Bjurbölen sivistyskeskus 265 7,7 Epoon sivistyskeskus 335 9,7 YHTEENSÄ , , , , ,0 Kuva 1: Oppilasennusteet ja alustavat investointitiedot Käyttötalous Muun muassa kouluruokailun, aineistojen, erityisopetuksen ja sisäisten hallintopalvelujen kustannusten uskotaan olevan yhtä suuria kaikissa vaihtoehdoissa tai niiden erojen uskotaan olevan vähäisiä. Ateriat laskutetaan valmistettujen ja toimitettujen annosten todellisen määrän mukaan. Liikelaitoksen nykyisessä hinnoittelussa raja vedetään sataan ateriaan: alle sadan oppilaan koulut maksavat korkeamman ateriahinnan kuin yli sadan oppilaan koulut. Liikelaitoksen mahdollinen uusi ruoantoimitusjärjestelmä laskisi kustannuksia koulujen määrästä ja sijainnista riippumatta. Yleisesti ottaen koulujen lukumäärän väheneminen johtaa luokkien määrän vähenemiseen ja perusryhmän oppilasmäärän kasvuun. Perusryhmien lukumäärän laskeminen tuo säästöjä henkilöstökustannuksiin. Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden arvion mukaan henkilöstön lukumäärä pienenisi yhteensä kolmella henkilöllä vaihtoehdoissa 1 4. Tämä koskee yhtä rehtorin tehtäviä hoitavaa opettajaa, yhtä luokanopettajaa ja yhtä koulunkäyntiavustajaa. Lasten päivähoidossa ja suomenkielisissä koulutuspalveluissa vaihtoehdot eivät tuo säästöjä henkilöstökustannuksiin. Korkeamman pääomavuokran seurauksena sisäinen vuokra nousee aluksi, kun kouluihin ja päiväkoteihin investoidaan. Sisäisen vuokran nousua ei voi estää, koska kaikki esitetyt vaihtoehdot edellyttävät suuria investointeja. Kiinteistöjen tehokkaampi käyttö, eli pienempi kokonaisneliömäärä, alentaa vuokrakustannuksia. Pidemmällä aikavälillä nykyaikaiset rakennukset tuovat säästöjä ylläpitovuokraan. Toimitilajohto on arvioinut, että vuonna 2020 sisäinen vuokra vaihtelee 1,76 miljoonasta eurosta (vaihtoehto 0) 1,57 miljoonaan euroon (vaihtoehto 4). Siivouskustannukset vaihtelevat kiinteistöjen koon ja siivouskohteiden lukumäärän mukaan. Siivous on kalleinta vaihtoehdossa 0, jossa siivouskohteiden määrä ja siivottava ala on suurin. Vastaavasti siivous on halvinta vaihtoehdossa 4, jossa siivottava ala on pienin. Kuljettavia oppilaita on nykyisin suurin osa Grännäs skolan, Kråkö skolan ja Epoon koulun oppilaista sekä kaikki Kråkön ja Vessöön alueen suomenkieliset oppilaat. Koulukuljetusten osuus olisi korkea kaikissa selvitysvaihtoehdoissa koulujen sijainnista riippumatta. Oppilasennusteet osoittavat, että alueella on vuonna 2020 yhteensä 210 oppilasta, joista noin on kuljetettavia oppilaita eri vaihtoehdoissa. Kalleimman ja halvimman vaihtoehdon erotus on euroa vuodessa. 7

8 Menoerä Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Henkilöstö Sisäinen vuokra Siivous Koulukuljetus YHTEENSÄ Kuva 2: Vuoden 2020 käyttökustannusten erotukset (vain ne menoerät, joissa vaihtoehtojen välillä esiintyy vaihtelua) Työryhmän arvioinnit Investointi- ja käyttökustannukset eivät eroa tuntuvasti toisistaan eri vaihtoehdoissa, paitsi että ruotsinkielisten koulutuspalvelujen osalta nollavaihtoehto on kallein käyttötalouden näkökulmasta. Muut vaihtoehdot mahdollistavat lähinnä palkkakulujen säästöt. Selvityksen painopisteenä on ollut ruotsinkielinen kouluverkko. Ruotsinkielisen kouluverkon eri muotoja huomioon ottavia vaihtoehtoja on tarkasteltu, ja ne ovat osoittaneet, että päivähoidon tai suomenkielisten koulujen kanssa ei voi saavuttaa merkittäviä synergiaetuja, ja joissakin tapauksissa niitä ei voi saavuttaa lainkaan. Lisäksi työryhmä on todennut, että virheinvestoinnin riski on pienempi Kevätkummussa kuin Grännäsissa. Kevätkummun tilanne on ajankohtainen kiinteistön kunnon osalta, ja siinä yhteydessä vaihtoehto 2 on työryhmän mielestä paras vaihtoehto. Vaihtoehto 0: Nollavaihtoehdossa kaikki nykyisten koulujen ja päiväkotien nykyiset tilat kunnostetaan, eikä lisärakennuksia tai uudisrakennuksia rakenneta. Tämä ei mahdollista synergiaetujen saavuttamista päivähoidon kanssa tai koulutuspalveluissa. Vaihtoehto huomioi kuitenkin kylärakenneohjelmaehdotuksen siten, että kouluja on Epoossa (suomenkielinen) ja Grännäsissa (ruotsinkielinen). Vaihtoehto 1: Kråkö skola suljetaan ja oppilaat siirtyvät Grännäs skolaan, kun koulu kunnostettu ja sen lisärakennus on rakennettu, esimerkiksi syksyllä Grännäs skola suunnitellaan sopivalle 130 oppilaan oppilasmäärälle. Bjurbölen päiväkodin tulevaisuus on epäselvä, mutta kun tarkastellaan kiinteistön kuntoa, päiväkotiverkkoselvitystä sekä sitä, että kouluverkon kanssa ei ole löydettävissä synergiaetuja, todennäköinen skenaario on, että päiväkoti suljetaan muutaman vuoden kuluttua. Tässä vaihtoehdossa työryhmän lähtökohtana on se, että hoitopaikat siirretään Skaftkärrin päiväkotiin. Grännäsiin ei ole perusteltua sijoittaa suomenkielistä koulua, koska alueella on niin vähän suomenkielisiä lapsia. Suomenkielisen kouluverkon muutokset eivät siten ole ajankohtaisia tässä ehdotuksessa. Vaihtoehto 2: Kråkö skola suljetaan ja oppilaat siirtyvät Vårberga skolaan, kun Kevätkumpuun rakennettava uusi koulu on valmis, esimerkiksi vuonna Grännäs skolan kiinteistöt suunnitellaan sopivalle 90 oppilaan oppilasmäärälle ja Vårberga skola sopivalle 130 oppilaan oppilasmäärälle. Kevätkumpuun rakennettava suurempi ruotsinkielinen koulu huomioi Skaftkärrin alueen laajentamisen. Tässä vaihtoehdossa Bjurbölen päiväkodin tulevaisuus on sama kuin vaihtoehdossa 1. Sama koskee ajatuksia siitä, miten tämä koskisi suomenkielistä kouluverkkoa. Vaihtoehto 3: Bjurböleen rakennetaan ruotsinkielinen koulu, jonka sopiva oppilasmäärä on 130. Koulun oppilaaksiottoalue käsittää nykyisen Grännäs skolan ja Kråkö skolan, jotka tällöin suljettaisiin. Tässä vaihtoehdossa on myös löydettä- 8

9 vissä synergiaetuja päivähoidon kanssa, ja päiväkoti suunnitellaan koulun yhteyteen nykyisen Bjurbölen päiväkodin sijasta. Koska alueella on vähän suomenkielisiä lapsia, ei ole järkevää suunnitella suomenkielistä koulua Bjurböleen. Työryhmän mukaan kyseinen vaihtoehto ei aiheuta muutoksia suomenkieliseen kouluverkkoon. Vaihtoehto 4: Kaksikielinen sivistyskeskus rakennetaan Epooseen. Kråkö skola, Grännäs skola, Epoon koulu sekä Bjurbölen päiväkoti ja Epoon päiväkoti suljetaan ja oppilaat/lapset siirtyvät Epoon sivistyskeskukseen. Myös Vessöön ja Kråkön alueella asuvat suomenkieliset oppilaat, jotka tällä hetkellä kuuluvat Keskuskoulun oppilaaksiottoalueeseen, siirtyvät Epoon sivistyskeskukseen. Tässä vaihtoehdossa suunnitellaan ruotsinkielistä koulua Epooseen (sopiva oppilasmäärä 130) ja Kevätkumpuun (sopiva oppilasmäärä 90). Epoon suomenkielisessä koulussa olisi noin 90 oppilasta, mutta tarkan lukumäärän vahvistaminen edellyttää erillistä suomenkielistä selvitystä kyseisellä alueella. Päivähoidon osalta tämä merkitsee päiväkotia, jossa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä ryhmiä. Työryhmän ehdotus ja perustelut Lisäselvityksen kohteena oleva alue on etäisyyksien vuoksi maantieteellisesti haastava, ja kaikissa työryhmän esille nostamissa vaihtoehdoissa on etuja ja haittoja. Työryhmän ehdotukseen on vaikuttanut ratkaisevasti kaupungin strategia, päiväkotiverkkoselvitys sekä kylärakenneohjelmaehdotuksen johtopäätökset. Yllä mainitut asiat huomioon ottaen työryhmä katsoo, että vaihtoehdossa 2 on eniten etuja: Nykyiseen tilanteeseen verrattuna käyttökustannukset pienenevät. Ehdotus tukee parhaiten kylärakenneohjelman tavoitteita. Kråkön ja Vessöön suomen- ja ruotsinkieliset oppilaaksiottoalueet ovat lähes samankaltaisia. Kråkön ja Vessöön alueelta liikenne kulkee luonnollisemmin keskustaan suuntaan kuin Grännäsiin, mikä on todettu vanhempien taholta. Bjurbölen risteyksestä, ja siten myös Kråkön och Vessöön alueelta, on aavistuksen lyhempi matka Kevätkumpuun kuin Grännäsiin. Suuremman ruotsinkielisen koulun rakentaminen Kevätkumpuun huomioi Skaftkärrin alueen laajentamisen, ja sitä voidaan pitää pienempänä riskinä kuin 130 oppilaan sopivan oppilasmäärän sijoittamista Grännäsiin, koska myös ruotsinkielinen muuttoliike alueella on luultavasti suurempaa kuin Grännäs skolan oppilaaksiottoalueella. Vaihtoehdon 2 haittoja on se, että vaihtoehto ei mahdollista ruotsin- tai suomenkielisen koulun säilyttämistä, eikä ehkä myöskään päiväkodin säilyttämistä, Kråkön, Bjurbölen ja Vessöön alueella. Kaikki kyseiset palvelut tältä alueelta keskitetään tulevaisuudessa keskustaan. Kråkö-Vessöön alueella asuvien, kotona työskentelevien päivähoitomatkasta tulee pitkä, kun päivähoito siirretään Bjurbölestä keskustaan. Sama koskee myös Seitlahden ja Fagerstadin asukkaita, joiden luonnollinen reitti keskustaan kulkee Bjurbölen, eikä Epoon, kautta. Voolahden ja Grännäsin välillä asuvat voivat yhtä hyvin valita Epoon tai Bjurbölen kautta kulkevan tien. Epooseen rakennettava sivistyskeskus on perusteltu ratkaisu, varsinkin taloudellisesti. Tässä vaihtoehdossa haasteena on se, että kylärakenneohjelmassa määritelty saaristoalue jää ilman koulua ja päivähoitoa, niin että lähin koulu ja päivähoito sijaitsevat Epoossa. Erityisesti päivähoidon näkökulmasta pelätään myös sitä, että Kråkön, Vessöön, Fagerstadin ja Bjurbölen alueen perheet valitsevat mieluummin päivähoidon keskustassa kuin kiertotien Epoon kautta keskustaan. Päivähoidon ja koulun ero on se, että kaikki vanhemmat kuljettavat itse lapsensa päivähoitoon. Koulukuljetuksen piiriin pääsee, jos matkan pituus ylittää tietyn kilometrimäärän. Kaupunki päättää kunkin lapsen lähikoulun ja oppilaaksiottoalueet koulujen osalta, mutta ei päivähoidon 9

10 osalta. Vanhemmat hakevat vapaasti päivähoitopaikkaa haluamastaan paikasta. Bjurbölen sivistyskeskusta koskevassa vaihtoehdossa 3 asukkaat ovat ehdottaneet myös muiden palvelujen, kuten terveydenhuollon, senioripalvelujen ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen, yhdistämistä. Sama voi varmasti koskea myös Epoon sivistyskeskusta. Kaavoituksen ohjaamiselle, maapolitiikalle ja haja-asutusalueiden rakentamiselle perustan luova kylärakenneohjelma puoltaa ratkaisua, jossa Grännäs skola säilytetään. On huomioitava, että Bjurbölessä ei juuri nyt ole maa-alueita, joita kaupunki voi käyttää asuntojen rakentamiseen. Sen vuoksi Bjurbölen sisällyttämistä kylärakenneohjelmaan pidetään haastavana. Työryhmän ajatukset Bjurbölen päiväkodin sulkemisesta perustuvat siihen, että kiinteistö on kulunut ja sen talotekniikka on vanhentunut. Teknisen arvion mukaan rakennusta ei kannata kunnostaa. Valtuuston käsittelemän päiväkotiverkkoselvityksen mukaan kaupunki pyrkii suunnittelemaan kuuden ryhmän päiväkoteja, tai vähintään neljän ryhmän päiväkoteja, kun uusia päiväkoteja suunnitellaan. Alueella ei ole tätä lapsimäärää, jos päivähoito sijoitetaan Bjurböleen. Grännäsiin mahdollisesti sijoitettavaa päiväkotia ei myöskään pidetä perusteltuna maantieteellisen sijainnin vuoksi. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 keskitetään Kråkön, Vessöön ja Bjurbölen alueen päivähoito- ja koulupalvelut sekä luultavasti myös Seitlahden ja Fagerstadin kylien päivähoitopalvelut keskustaan. Seitlahdesta ja Fagerstadista on luonnollista kulkea keskustaan Bjurbölen kautta. Vaihtoehdossa 3 päivähoito säilyy Bjurbölessä ruotsinkielisen koulun yhteydessä ja vaihtoehdossa 4 Epoossa. Selvityksen jatkokäsittely Selvitys julkaistaan klo 8.30 kaupungintalolla järjestettävässä tiedotustilaisuudessa. Sen jälkeen asukkaat saavat mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja ottaa kantaa Sivusto aukeaa klo ja sulkeutuu 9.5. klo Työryhmän virkamiehet osallistuvat keskusteluun ja vastaavat kysymyksiin työajalla. Selvityksen poliittisen käsittelyn aikataulu on seuraava: Ruotsinkielinen koulutusjaosto 6.5. Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto Vaikutusten arviointi Kaikilla vaihtoehdoilla on selkeitä etuja ja haittoja. Investointi- ja käyttökustannukset eivät eroa tuntuvasti toisistaan eri vaihtoehdoissa, paitsi nollavaihtoehdossa. Lisäselvityksen kohteena oleva alue on etäisyyksien vuoksi maantieteellisesti haastava. Tällä on vaikutusta saariston palveluihin. Jos koulu lakkautetaan, osa vanhemmista pettyy. Koulun lakkauttaminen vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden koulunkäyntiin. Keskustassa työskenteleville on helpompi, jos koulu ja päivähoito sijaitsevat matkalla keskustaan. Kråkö Vessöö Fagerstadin alueella asuvien, kotona työskentelevien päivähoitomatkasta tulee pitkä, jos päivähoito siirretään Bjurbölestä keskustaan. Päivähoidon ja koulun ero on se, että kaikki vanhemmat kuljettavat itse lapsensa päivähoitoon. Koulukuljetuksen piiriin pääsee, jos matkan pituus ylittää tietyn kilometrimäärän. Jokaiselle lapselle määrätään lähikoulu. Kaupunki päättää oppilaaksiottoalueet koulujen osalta, mutta ei päivähoidon osalta. Vanhemmat hakevat päivähoitopaikkaa, ja heillä voi olla omia toiveita. Mikäli Bjurbölen sivistyskeskusta koskeva vaihtoehto 3 valitaan, saariston asukkaat ovat ehdottaneet myös muiden palvelujen, kuten 10

11 terveydenhuollon, senioripalvelujen ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen, yhdistämistä. Bjurbölessä ei juuri nyt ole maa-alueita, joita kaupunki voi käyttää asuntojen rakentamiseen. Virheinvestointien riskit ovat pienemmät, jos uusi koulu rakennetaan Kevätkumpuun eikä Bjurböleen. Kråkö skola voidaan sulkea vasta investointien jälkeen (uudisrakennukset, kunnostukset), aikaisintaan syksyllä Grännäs skolan kunnostuksen suunnitteluun on varattu määräraha. Vårberga skolan tai Grännäs skolan oppilasmäärä vaihtelee luultavasti vuosittain niin, että joskus on yhdistettyjä luokkia ja joskus yhden vuosiluokan sisältäviä luokkia. 11

12 Liitteet Kartta 1. Nykyiset koulut ja päiväkodit sekä ruotsinkieliset oppilaaksiottoalueet. 12

13 Kartta 2. Nykyiset koulut ja päiväkodit sekä suomenkieliset oppilaaksiottoalueet. 13

14 Kartta 3. Tulevat asuntorakentamisen alueet. 14

15 Kartta 4. Kartta osoittaa: - Kylien välisten etäisyyksien esimerkkejä - Oppilasennusteet alueittain, ruotsinkieliset lapset - Asunnot, joissa on tulevia koululaisia, lapsia, jotka ovat nyt 0 6-vuotiaita. 15

16 Kartta 5. Lasten lukumäärä alueittain (1 6-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus. Selitys: = Lasten kokonaismäärä (1 6-vuotiaat) alueella = Suomenkieliset lapset + muut äidinkielet 64 = Alueen ruotsinkieliset lapset 16