Lääkkeiden kliinisesti merkittävät yhteisvaikutukset sairaalassa
|
|
- Miina Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Satu Mensio, Raimo Ojala ja Hannu Raunio Lääkkeiden kliinisesti merkittävät yhteisvaikutukset sairaalassa Tutkimuksessamme arvioitiin Kuopion yliopistollisen sairaalan 248 potilaan koko hoitojaksonaikaisen lääkityksen mahdolliset yhteisvaikutukset. Potilasasiakirjojen perusteella etsittiin viitteitä yhteisvaikutusten kliinisestä ilmenemisestä. Kliinisesti ilmenneet yhteisvaikutukset luokiteltiin vakavuuden mukaan lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin. Potilaista noin 30 %:lla yhteisvaikutuksen kliininen ilmeneminen oli mahdollista. Useimmiten yhteisvaikutuksista oli jotain haittaa potilaalle, mutta vain 2,7 % interaktioista oli kliinisesti vakavia. Eniten interaktioille altistivat oleminen aikuispsykiatrian potilaana, psykoosilääkkeiden käyttö, pitkät hoitoajat ja hoitojakson aikana käytössä olleiden lääkeaineiden suuri määrä. Duodecim 2007;123: L ääkkeet voivat yhtä aikaa käytettyinä lisätä tai vähentää toistensa tehoa. Lääkkeiden yhteisvaikutukset eli interaktiot saattavat olla hoidon kannalta hyödyllisiä, merkityksettömiä tai haitallisia. Merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia aiheuttavia lääkeryhmiä ovat mm. epilepsialääkkeet, psyykenlääkkeet, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, immunosuppressiivit ja antitrombootit (Stockley 2000). Lääkkeiden yhteisvaikutuksia tutkitaan monin eri tavoin. Uuden lääkkeen tutkimuksiin kuuluu nykyään alustava kartoitus yhteisvaikutusten mahdollisuudesta. On vaikeaa luoda tutkimusasetelma, jossa potentiaalisesti vaarallisia interaktioita olisi eettisesti hyväksyttävää tutkia prospektiivisesti. Siksi yleisin tutkimustapa selvitettäessä jo markkinoilla olevien lääkkeiden interaktioiden kliinistä merkitystä on retrospektiivinen kartoitus. Se tehdään useimmiten sairaalan osastoilla tai apteekkien reseptitietokantojen perusteella. Tällaisia tutkimuksia on tehty varsin runsaasti. Niissä esitetyt arviot interaktioiden esiintymisestä ovat hyvin vaihtelevia, mikä johtuu metodologisista eroista ja tutkimusten ajankohdista (kuinka paljon interaktioista tiedettiin). Useimmissa tutkimuksissa on tyydytty riskilääkkeiden yhtäaikaisen käytön rekisteröimiseen, eikä niissä ole pyritty arvioimaan, oliko interaktioista käytännön seurauksia potilaille. Avohoidon potilailla tehdyissä teoreettisissa kartoituksissa interaktioiden esiintyvyydestä on saatu verraten pieniä lukuja, koska väestö on sairaala-aineistoa terveempää ja keskimääräiset lääkemäärät pienempiä. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa vakavien interaktioiden riskiksi koko väestössä saatiin 0,7 % (Bjerrum ym. 2003). Kahden suomalaisen apteekin resepteistä 9,8 %:ssa todettiin teoreettinen interaktioriski (Lekander ym. 2006). Sairailla ja monilääkityillä potilailla tehdyissä kartoituksissa interaktioiden esiintyvyys on ollut huomattavan suuri. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 60 %:lla sotaveteraanien sairaalan sisätautipoliklinikan potilaista oli teoreettinen vakavimman luokan interaktion riski (Weideman ym. 1998). Tieto lääkkeiden yhteisvaikutuksista lisääntyy koko ajan, mutta todellisten, kliinisesti ilmenevien ongelmien esiintyvyyttä ei tiedetä. On siis tärkeää selvittää kliinisesti merkittävien yhteis- 1725
2 vaikutusten esiintymistä erilaisissa potilasryhmissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa lääkkeiden mahdollisten yhteisvaikutusten aiheuttamista todellisista haitoista valikoitujen erikoisalojen sairaalapotilailla. Aineisto ja menetelmät TAULUKKO 1. Tietoja aineiston potilaista. Potilaita koko sairaalassa 589 ( hoitopäivää) ikä (keskiarvo ja vaihteluväli) 44,9 v, 1 vrk 94 v miehiä/naisia 49,6/50,4 % Potilaita, joilta arvioitiin yhteisvaikutukset 248 ( hoitopäivää) ikä (keskiarvo ja vaihteluväli) 33,0 v, 1 vrk 83 v miehiä/naisia 46,4/53,6 % hoitojakson pituus (keskiarvo 83,1 vrk, vrk ja vaihteluväli) lääkeaineita käytössä 11, (keskiarvo ja vaihteluväli) 1 Koko hoitojakson aikana yhteensä, kaikki lääkeaineet eivät yhtä aikaa käytössä Alkuotoksena olivat kaikki 589 KYS:n potilasta yhden päivän ajalta syksyllä Aineiston rajaamiseksi valitsimme harvemmin tutkittuja erikoisaloja, ja niiden 248 potilaalle tehtiin lääkkeiden yhteisvaikutusten kliinisen ilmenemisen arviointi. Tutkimukseen sisällytettiin lastentautien, psykiatrian, neurologian, kirurgian, kuntoutuksen ja naistentautien klinikan potilaita. Näiden potilaiden lääkitys käytiin läpi ja teoreettiset interaktiomahdollisuudet tarkistettiin kirjallisuuden perusteella. Ensisijainen kansainvälinen interaktiotietokantamme oli Stockleyn (2000), mutta myös muita ja tuoreempia tietolähteitä käytettiin tarvittaessa. Sairauskertomusten lisälehdiltä (lääkärien teksteistä), seurantalehdiltä (hoitajien merkinnöistä), laboratoriotuloksista, EKG-nauhoista, anestesialomakkeista, lääkelehdiltä ym. eli kaikesta käytettävissä olevasta materiaalista tarkistettiin, oliko kullakin potilaalla jonkin interaktion kliinisestä ilmenemisestä viitettä vai ei. Tarkistimme myös lääkkeiden antoajankohdat ja tarvittaessa myös puoliintumisajat välttääksemme joissakin tutkimuksissa esiin tulleet väärät positiiviset löydökset esimerkiksi imeytymiseen liittyvien interaktioiden osalta. Muissa tapauksissa kuin imeytymiseen liittyvissä interaktiotapauksissa lääkeaineiden katsottiin hävinneen elimistöstä viiden puoliintumisajan jälkeen. Lääkityksen selvittämisen lisäksi tarkistimme myös poikkeavuudet sairauskertomusten teksteistä. Jos niissä ilmeni poikkeavuutta (esim. odottamaton oire, lääkkeen yllättävän voimakas vaikutus, odotetun vaikutuksen puute), selvitimme, voisiko tilanteeseen liittyä lääkkeiden interaktio. Tarkistimme myös lääkityksen tehon vähenemisen eli pyrimme huomioimaan myös esimerkiksi imeytymisen vähenemiseen, lääkeainemetabolian induktioon, aihiolääkkeiden aktivoitumiseen ja yhtäaikaiseen agonisti- ja antagonistihoitoon liittyvät ongelmat. Tutkimme pääasiassa interaktioiden kielteisiä vaikutuksia, joten esimerkiksi verenpainelääkkeiden toimivaa monilääkitystä tai normaaleja anestesiatilanteita ei laskettu interaktioiksi, ellei niihin liittynyt jotain odottamatonta ongelmaa (esim. liiallista vaikutusta). Lisäksi hyödynnetyt metaboliset interaktiot kirjattiin. Potilaita seurattiin koko hoitojakson ajan (taulukko 1). Eri tietokannoissa käytetyt interaktioiden vakavuusluokitukset perustuvat yleensä teoreettiseen riskiin. Koska arvioimme nimenomaan kliinistä ilmenemistä ja ilmennyt interaktio saattoi olla lievempi tai voimakkaampi kuin tietokantojen luokitus, teimme omat luokitteluperusteet todellisten seurausten vakavuuden mukaan (taulukko 2). Potilasotos jaettiin neljään ryhmään: aikuisten somaattisiin osastoihin, aikuispsykiatriaan (46 %), lasten somaattisiin osastoihin ja alle 18-vuotiaiden psykiatriaan (12 %). Näin ryhmät saatiin riittävän suuriksi tilastollista käsittelyä varten. Yhteisvaikutuksille altistaneita tekijöitä testattiin ja niiden tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin prosenttiosuuksien vertailutestillä. Yhteisvaikutusten mekanismit jaettiin kahteen pääryhmään: farmakokineettisiin ja farmakodynaamisiin. Tulokset Yhteisvaikutusten yleisyys. Tarkastelluista potilaista 234:llä (94,4 %) oli monilääkitys hoitojakson aikana. Kymmenen potilasta käytti yhtä TAULUKKO 2. Yhteisvaikutusten vakavuuden luokittelu. Vakavuusaste Lievä Keskivakava Vakava Kriteerit»Vain havaittavat» mahdolliset interaktiot (esim. aminotransferaasiarvojen vähäinen kasvu, lievä tai kohtalainen sedaatio, akkommodaatiohäiriöt) Interaktio ei liittynyt kuolemantapauksiin eikä aiheuttanut muuta pysyvää haittaa, mutta potilas oli joko huomattavan avun tarpeessa mahdollisen interaktion oireiden vuoksi tai olisi ollut pelkän oireen takia työkyvytön Selvän vaaratilanteen potilaan terveydelle tai turvallisuudelle aiheuttanut interaktio (esim. kömpelyys vanhuspsykiatrian potilailla) Potilaan henki oli vaarassa tai seuraukset olivat muuten pysyviä 1726 S. Mensio ym.
3 TAULUKKO 3. Kliinisesti ilmenneet yhteisvaikutukset. Interaktion luokka Osuus interaktiotilanteista (%) Lievä 28,3 Keskivakava 53,3 Vakava 2,7 Vaikea luokitella (esim. sinustakykardia, 14,4 ummetus tai»sydäntunte mukset» ilman EKG-mittausta) Hyödynnetty metabolinen interaktio 1,3 lääkettä ja vain neljä ei yhtään. Potilaista 83:lla (33,5 %) esiintyi kliinisiä merkkejä lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Taulukossa 3 on esitetty kliinisesti ilmenneet yhteisvaikutukset niiden vakavuusasteen mukaan. Pientä osaa (14,4 %) mahdollisista interaktioista ei kyetty luokittelemaan. Merkittäviä yhteisvaikutuksia aiheuttaneet lääkeaineet. Taulukossa 4 on esitetty interaktiotilanteisiin useimmin liittyneet lääkeaineet suhteutettuna niiden käyttömäärään. TAULUKKO 4. Interaktiotilanteisiin useimmin liittyneet lääkeaineet suhteutettuna käyttömäärään. Vertailuluku, joka on suurempi kuin 1, kuvaa keskimääräistä suurempaa interaktioriskiä. Lääkeaine Interaktiotilanteiden määrä / lääkeainetta käyttäneiden määrä Klotsapiini 7,1 Tioridatsiini 4,9 Klooripromatsiini 4,8 Metotreksaatti 4,5 Valproaatti 3,7 Tsuklopentiksoli 3,4 Promatsiini 3,3 Levomepromatsiini 3,0 Ketiapiini 2,9 Litium 2,6 Haloperidoli 2,5 Sulpiridi 2,5 Loratsepaami 2,4 Klooriprotikseeni 2,4 Klopoksidi 2,1 Olantsapiini 2,0 Enalapriili 1,5 Fluvoksamiini 1,5 Fenytoiini 1,3 Mirtatsapiini 1,3 Alpratsolaami 1,3 Titsanidiini 1,2 Nitratsepaami 1,2 Diatsepaami 1,1 Karbamatsepiini 1,1 Lääkkeiden kliinisesti merkittävät yhteisvaikutukset sairaalassa Interaktioriskiin useimmin liittyneitä lääkeaineita olivat klotsapiini ja vanhemmat neuroleptit. Kuudentoista ensimmäisen lääkeaineen joukkoon mahtui psyykenlääkkeiden lisäksi vain metotreksaatti. Vanhempiin neurolepteihin liittyi pääasiassa farmakodynaamisella mekanismeilla syntyneitä haittoja. Haitat saattoivat olla useiden päällekkäisten metaboliareittien takia osoitus myös farmakokineettisistä interaktioista. Lähes jokaisella vanhempia neurolepteja saaneella potilaalla oli monilääkitys, ja neuroleptien pitoisuusmittauksia tehtiin erittäin vähän. Tutkimuksessa tuli esiin yksi ainoa täysin vasta-aiheinen lääkeaineyhdistelmä. Kyseessä oli flukonatsolin ja sisapridin yhdistelmä, joka lisää potentiaalisesti sydämen fataalien rytmihäiriöiden riskiä. Tässä tapauksessa potilaalla ei havaittu mitään poikkeavaa. Yhteisvaikutusten seuraukset. Suurin osa interaktioista esiintyi psykiatrian erikoisalalla. Vakavimmat, kuolemantapauksiin osittain liittyneet tai välittömän menehtymisen riskin sisältävät tilanteet ilmenivät somaattisilla osastoilla. Yleisimpiä oireita tai löydöksiä otoksemme potilailla olivat haitallinen sedaatio, huimauksen tunne tai todettu matala verenpaine, sinustakykardia, ekstrapyramidaalioireet, ummetus, muistiongelmat, dysartria, hypersalivaatio, kömpelyys ja poikkeavuudet maksan toiminnassa tai plasman klotsapiinin plasmapitoisuudessa (mikä johti kliinisen tilan muuttumiseen). Vakavat tilanteet liittyivät lääkeaineiden pitoisuusmuutoksiin, hengityslamaan ja munuaistoksisuuteen. Potilaat, jotka saivat sedaatio-oireita, jaoteltiin oireen voimakkuuden mukaan. Vaikeimman sedaation ryhmään (joka luokiteltiin keskivakavaksi interaktioksi) kuului 22,4 % sedaatiopotilaista (4,4 % koko interaktio-otoksen potilaista). Näiden potilaiden toimintakyky kärsi selvästi sedaation voimakkuuden takia ja vammautumisriskin voidaan katsoa tällöin kasvaneen, mutta pysyviä haittoja ei tullut kenellekään. Näissä tapauksissa potilas saattoi esimerkiksi nukahdella ulkona tai olla kykenemätön kävelemään tai syömään ilman apua. Osa voimakkaan sedaation aiheuttaneista lääkityksistä oli täysin asianmukaisia, mutta esiin tuli myös kyseenalaisia lääkemääriä ja -yhdistelmiä. Eräällä potilaal- 1727
4 A Lasten 12 % Alle 18-v. psykiatria 3 % B Alle 18-v. psykiatria 12 % Aikuisten 8 % Lasten 15 % Aikuispsykiatria 46 % Aikuispsykiatria 77 % Aikuisten 27 % Kuva 1. A) Interaktiotilanteiden jakautuminen potilasryhmittäin. B) Potilasryhmien osuudet otoksesta. la oli yhtä aikaa käytössä neljä vanhempaa psykoosilääkettä ja yksi uudempi, sedatiivinen masennuslääke, neljä bentsodiatsepiinia ja litium. Useat haitoista olivat mahdollisesti seurausta antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden additiivisesta vaikutuksesta (mm. ummetus, muistiongelmat, virtsaamisen aloitusvaikeudet, akkommodaatiohäiriöt). Sedaation tavoin nämä haitat korostuivat psykiatrisilla potilailla. Motoriikkaa huonontavien lääkeaineiden additiiviset haitat korostuivat vanhuspsykiatrian potilailla. Hoidon aikana käytettyjen lääkeaineiden suuri määrä oli riski varsinkin sydäntuntemusten, ekstrapyramidaalioireiden, hypersalivaation, virtsankarkailun, ummetuksen ja maksaongelmien kannalta. Sekavuus vaikutti liittyvän eniten potilaan ikään ja munuaisongelmat ja metotreksaatin toksisuus näyttivät liittyvän tiettyihin yksittäisiin lääkeaineisiin (esim. netilmysiiniin). Yhteisvaikutukset potilasryhmittäin. Interaktioiden määrä vaihteli huomattavasti eri potilasryhmissä. Kuvassa 1 on interaktiotilanteet jaettu potilasryhmittäin. On huomattava, että samalla potilaalla saattoi esiintyä useita eri interaktiotilanteita, joten kuvan luvut eivät ole potilaskohtaisia. Suhteutettaessa interaktioiden lukumäärät eri ryhmien potilasmääriin aikuispsykiatrian osuus korostuu entisestään. Näiden potilaiden osuus interaktioista (77 %) oli 67 % suurempi kuin heidän osuus interaktio-otoksen potilaista. Aikuispsykiatrian potilailla interaktion kliinisen ilmenemisen riski oli merkitsevästi suurempi kuin muissa potilasryhmissä (p < 0,0001), joissa osuus interaktioista oli pienempi kuin potilasmäärän osuus. Toiseksi suurin interaktiotaajuus suhteessa potilasmäärään oli lasten somaattisilla osastoilla. Potilaat, joilla interaktioita esiintyi (keskimääräinen ikä 37,7 v, vaihteluväli 2,5 viikosta 83 vuoteen), olivat 14,2 % vanhempia kuin koko otoksen potilaat. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Interaktiot jakaantuivat varsin tasan sukupuolien välille. Mahdollisista interaktioista kärsineiden potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 171,9 vrk eli kaksi kertaa suurempi kuin koko otoksessa (p < 0,0001). Niillä, joilla interaktioita saattoi ilmetä, oli käytössä keskimäärin 17,9 lääkeainetta hoidon aikana, mikä on 51,7 % enemmän kuin koko otoksen potilailla (p < 0,0001). Pohdinta Käyttämämme tutkimusasetelma oli varsin työläs, eikä se ole aivan yksiselitteinen. Retrospektiivisessa tutkimuksessa ei pystytä kontrolloimaan riittävän monia tekijöitä todellisten syysuhteiden osoittamiseksi. Emme pysty osoittamaan, että jokin oire todella johtui yhteisvaikutuksesta sen sijaan, että se johtuisi yhden lääkeaineen haittavaikutuksesta tai muutoksista 1728 S. Mensio ym.
5 potilaan kliinisessä tilassa. Monia tietoja, jotka olisivat auttaneet syysuhteen osoittamisessa (lääkeaineen pitoisuusmittaus oikeaan aikaan, muu tietty laboratoriokoe tms.), ei läheskään aina ollut käytettävissä. Näistä rajoituksista huolimatta tutkimuksessa käytetty yhteisvaikutusten kliinisen ilmenemisen arviointi antaa selkeästi lisätietoa verrattuna pelkkään teoreettisten interaktioiden esiintymisen kartoitukseen. Pelkän yhtäaikaisen käytön rekisteröimiseen verrattuna ylivaroittaminen vähenee. Koska aineistoomme ei sisältynyt avohoidon tai sisätautiosastojen potilaita, tutkimuksen tulos poikkesi useimmissa aiemmin tehdyissä kartoituksissa saaduista. Sairaalassa tiedot lääkityksistä pitävät paremmin paikkansa kuin avohoidossa, sillä sairaalassa lähes kaikki potilaskorttiin kirjattu lääkitys todella päätyy potilaan elimistöön. Avohoidon potilailla tehdyissä tutkimuksissa ei myöskään voida aina tarkistaa, onko esimerkiksi toistensa imeytymistä estävät lääkkeet todella otettu samanaikaisesti. Sairaalassa suurin osa lääkityksen annoista on kirjattu kellonaikaa myöten. Tutkimusasetelmamme etuna oli mahdollisuus tarkastella myös tilapäistä lääkitystä, koska lääkitysten yhtäaikaisuudet tarkistettiin ja puoliintumisajat huomioitiin. Näin vältettiin useissa tutkimuksissa esiin tulleet väärät positiiviset tulokset imeytymiseen liittyvissä interaktioissa. Tutkimuksemme etu on myös kokonaisten hoitojaksojen tarkasteleminen, koska yhden päivän hoitojaksoja tarkasteltaessa moni todellinen interaktio jäisi havaitsematta. Tutkimuksia, joissa kliinistä ilmenemistä on arvioitu, on siis verraten vähän. Niitä ovat esimerkiksi Wiltinkin (1998) tutkimus, jonka mukaan % teoreettisista interaktioista on kliinisesti merkittäviä. Oma tuloksemme osuu samalle vaihteluvälille. Glintborgin ym. (2005) mukaan vakavat interaktiot ovat harvinaisia. Näin todettiin myös meidän tutkimuksessamme, mutta kokonaismäärä oli meillä selvästi suurempi, koska arvioimme myös lievempien interaktioiden kliinistä esiintymistä. Laine ym. (2000) tutkivat varfariini- ja sisapridihoitoihin liittyneitä kliinisesti ilmenneitä interaktioita. Yli 70 % teoreettisista interaktioista ilmeni jotenkin myös kliinisesti, jos kliiniseksi ilmenemiseksi katsotaan myös ilman seurauksia jäänyt INR-muutos. Tulos oli luonnollisesti suurempi kuin omassa tutkimuksessamme, jossa lääkevalikoimakin oli suurempi. Tacken ym. (1996) tutkimuksessa ei tehty kliinistä arviota, mutta siinä kuvatut esille tulleet mahdollisesti haitalliset lääkeyhdistelmät ja psyykenlääkkeisiin liittyvät ongelmat olivat hyvin samankaltaisia kuin meidänkin paljon psyykenlääkkeitä käyttäneitä sisältäneessä aineistossamme. Tutkimuksemme interaktioihin liittyvien lääkeaineiden luettelo on erilainen kuin avohoitopotilailla tehdyissä tutkimuksissa (Raunio ym ja Toivo ym. 2005). Karbamatsepiinin ja fenytoiinin käyttöön liittyvät interaktiot ovat olleet yleisiä avohoitopotilailla samoin kuin omassa tutkimuksessammekin. Vaikka ibuprofeeni oli otoksemme käytetyin lääkeaine, siihen liittyviä interaktioita ilmeni kliinisesti erittäin vähän. Tämä johtunee ennen kaikkea varfariinin käyttäjien pienestä määrästä otoksessamme, jolloin ibuprofeeni ei ollut vaikuttamassa monenkaan potilaan verenvuotoriskiin. Tutkimuksessamme ibuprofeenin teoreettiset interaktiot liittyivät eny d i n a s i a t Lääkkeiden yhteisvaikutusten aiheuttamien todellisten haittojen esiintyvyyttä ei tiedetä. Kolmasosalla KYS:n potilaista haitallisen yhteisvaikutuksen kliininen ilmeneminen oli teoriassa mahdollista. Määrä on yllättävän suuri. Silti vain 2,7 % yhteisvaikutuksista ilmeni kliinisesti vakavalla tavalla. Eniten interaktioille altistivat aikuispsykiatrian potilaana olo, psykoosilääkkeiden käyttö, pitkät hoitoajat ja hoitojakson aikana käytettyjen lääkeaineiden suuri lukumäärä. Lääkkeiden kliinisesti merkittävät yhteisvaikutukset sairaalassa 1729
6 nen kaikkea verenpainelääkkeiden tehon heikkenemiseen, mikä tuli kuitenkin kliinisesti esiin melko harvoin. Suurin osa tutkimuksessa todetuista yhteisvaikutuksista johtui tunnetuista riskilääkkeistä (esim. klotsapiini, vanhemmat neuroleptit, metotreksaatti, litium, karbamatsepiini, fenytoiini), mutta jotkin riskilääkkeet puuttuivat joukosta, esimerkiksi fenobarbitaali, rifampisiini, atsatiopriini, syklosporiini, statiinit, erytromysiini johdoksineen, Vakavimmat aineistomme interaktiot liittyivät munuaistoksisuuteen, hengityslamaan ja epilepsialääkkeiden pitoisuusongelmiin atsolit, fluoksetiini ja digoksiini. Tämä johtunee niiden varsin vähäisestä käytöstä aineistossamme. Esimerkiksi varfariinia käytti vain yhdeksän potilasta. Sisätautiosastojen puuttuminen kartoituksesta vaikuttanee selvästi riskilääkelistamme sisältöön. Osa riskilääkkeistä puuttui siksi, että interaktio tunnettiin jo hyvin ja osattiin ottaa huomioon (esim. imeytymiseen liittyvät interaktiot). Vakavimmat aineistomme interaktiot liittyivät munuaistoksisuuteen, hengityslamaan ja epilepsialääkkeiden pitoisuusongelmiin. Vaikka määrällisesti selvästi eniten interaktioita esiintyi psykiatrian potilailla, vakavimmat yhteisvaikutukset ilmenivät somaattisella puolella. Suurin osa interaktioista oli tyypiltään farmakodynaamisia, jotka usein tarkoituksellisesti jätetään pois interaktiotietokannoista (Saarelma ym. 2006). Metabolisilla mekanismeilla saattoi silti olla osuutta noin kahdessa kolmasosassa interaktioista. Näissä tapauksissa myös farmakodynaaminen mekanismi riittäisi selittämään potilaan oireet mutta metabolisen interaktion osuutta (esimerkiksi CYP2D6-entsyymin estäjä ja substraatti) ei voida varmistaa, koska pitoisuusmääritystä ei ollut tehty. Pitoisuusmittauksia kannattaa tehdä vain tietyistä lääkeaineista (Laine 2004). Yksiselitteisesti metabolisia interaktioita (joissa pitoisuusmittaus varmisti asian), esiintyi 11 potilaalla, heistä joillakin useampia kertoja. Metabolisten interaktioiden kärkilääke oli klotsapiini osittain siksi, että klotsapiini kuuluu niihin harvoihin lääkeaineisiin, joiden pitoisuuksia seurataan asianmukaisesti, ja näin sen osuus korostuu. Metabolista interaktiota kuitenkin myös hyödynnettiin tietoisesti ja onnistuneesti (fluoksetiini-klotsapiini) kahdella potilaalla. Otoksemme yhteisvaikutuksista melko suuri osa liittyi myös muihin kuin tavanomaisiin riskilääkkeisiin. Tämä johtuu siitä, että kliinisen arvioimisen takia saatoimme huomioida myös farmakodynaamiset interaktiot, joita esimerkiksi bentsodiatsepiinit aiheuttavat. Eri potilasryhmien interaktioriskit eroavat huomattavasti toisistaan (Adson ym. 1998), ja tämä oli nähtävissä myös omassa aineistossamme, jossa kliinisesti ilmenevän interaktion suurin suhteellinen riski oli aikuispsykiatrian potilailla. Se on ymmärrettävää, koska psykiatristen sairauksien hoidossa riittää vain hyvin harvoin yksi lääke, suuri osa lääkeaineista metaboloituu CYP2D6-entsyymin kautta ja osa lisäksi inhiboi sitä ja monen lääkeaineen haittavaikutusprofiilit ovat päällekkäisiä. Kaikki lääkitykset eivät kuitenkaan olleet asianmukaisia, esimerkiksi viiden psykoosilääkkeen tai 11 sedatiivisen lääkeaineen yhtäaikainen käyttö. Psyykenlääkkeiden haitat ja niiden metaboliset interaktiot ovat huomattavan yleisiä, ja polyfarmasia psyykenlääkkeiden käytössä on yleistä niin sairaalassa kuin muuallakin (Tacke ym ja Pitkälä ym. 2006). Mielestämme tulisi nykyistä useammin mitata plasmasta niiden lääkeaineiden pitoisuuksia, joiden osalta mittaus on kliinisesti relevanttia (esim. vanhemmat neuroleptit ja trisykliset masennuslääkkeet) (Laine 2004). Otoksemme psykiatriset potilaat käyttivät usein kahta tai useampaa lääkeainetta samasta ryhmästä, etenkin fentiatsiineja. Fentiatsiinit voivat suurentaa toisten psyykenlääkkeiden pitoisuuksia plasmassa (Gex-Fabry ym. 1997). Aineistossamme yksi vanhemman psykoosilääkkeen pitoisuusmittaus paljasti pitoisuuden yhdeksänkertaiseksi viitealueen ylärajaan nähden. Lopuksi Yllättävän suurella osalla (kolmasosalla) KYS:n potilaista todettiin merkkejä lääkkeiden kliinisesti ilmenneistä yhteisvaikutuksista, joista usein oli potilaalle jotain haittaa. Vakavien haittojen riski 1730
7 oli pieni, kuten aikaisemmissakin tutkimuksissa on todettu. Koska kuitenkin myös lievemmät haitat voivat olla merkityksellisiä, on niiden esiintymistä hyvä kartoittaa. Varsinkin aikuispsykiatrian potilailla yhteisvaikutusten riski oli huomattavan suuri, ja tulokset viittaavat siihen, että lääkityskäytäntöjä tai lääkepitoisuuksien seurantaa tulisi tarkistaa etenkin tässä potilasryhmässä. Kirjallisuutta Adson D, Crow S, Meller W, Magraw R. Potential drug-drug interactions on a tertiary-care hospital consultation-liaison psychiatry service. Psychosomatics 1998;39: Bjerrum L, Andersen M, Petersen G, Kragstrup J. Exposure to potential drug interactions in primary health care. Scand J Prim Health Care 2003;21: Gex-Fabry M, Balant-Gorgia A, Balant L. Therapeutic drug monitoring databases for postmarketing surveillance of drug-drug interactions: evaluation of a paired approach for psychotropic medication. Ther Drug Monit 1997;19:1 10. Glintborg B, Andersen S, Dalhoff K. Drug-drug interactions among recently hospitalized patients frequent but mostly clinically insignificant. Eur J Clin Pharmacol 2005;61: Laine K. Lääkepitoisuudet mitä tutkin ja milloin. Duodecim 2004; 120: Laine K, Forsström J, Grönroos P, Irjala K, Kailajärvi M, Scheinin M. Frequency and clinical outcome of potentially harmful drug metabolic interactions in patients hospitalized on internal and pulmonary medicine wards: focus on warfarin and cisapride. Ther Drug Monit 2000;22: Lekander T, Heikkilä T, Raunio H. Use of an online surveillance system for screening drug interactions in prescriptions in community pharmacies. Eur J Clin Pharmacol 2006;62: Pitkälä K, Hosia-Randell H, Raivio M, Savikko N, Strandberg T. Vanhuksen lääkehoidon karikoita. Duodecim 2006;122: Raunio H. Merkittävimmät yhteisvaikutuksia aiheuttavat lääkkeet kymmenen ainetta kärjessä. Suom Lääkäril 2005;60: Saarelma O, Paakkari P, Helin-Salmivaara A. SFINX-interaktiotietokanta varoittaa, vaan ei kaikesta. Suom Lääkäril 2006;61: Stockley I. Drug interactions. Lontoo: Pharmaceutical Press Tacke U, Palovaara P, Enlund H, Venäläinen E. Ongelmalliset lääkitykset mielenterveyshäiriöiden avohoidossa. Suom Lääkäril 1996;51: Toivo T, Airaksinen M, Laine K, Kalsta K, Mikkola J. Ovatko vakavat lääkeaineinteraktiot yleisiä avohoidon potilailla? Suom Lääkäril 2005;60: Weideman R, McKinney P, Bernstein I. Predictors of potential drug interactions. Hosp Pharmacy 1998;33: Wiltink E. Medication control in hospitals; a practical approach to the problem of drug-drug interactions. Pharm World Sci 1998;20: Satu Mensio, LK, proviisori Raimo Ojala, proviisori KYS PL 1777, Kuopio Hannu Raunio, professori Kuopion yliopisto, farmakologian ja toksikologian laitos PL 1627, Kuopio
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotLääkkeiden yhteisvaikutukset
2600 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 23/2005 VSK 60 Toimittaneet: Timo Klaukka, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen, Juhana E. Idänpään-Heikkilä Ovatko vakavat lääkeinteraktiot yleisiä avohoidon potilailla? TERHI
LisätiedotLääkkeiden turvallisuus
Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotKenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?
Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?
LisätiedotMONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY
MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotVanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011
Vanhusten lääkehoidon turvallisuus 14.9.2011 Sisältö Yleistä vanhusten lääkityksestä Iäkkäillä vältettävät ja sopimattomat lääkkeet Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääketurvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotLääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä
Page 1 of 9 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä hallittavissa Pentti J. Neuvonen Vain osa lääkkeiden yhteisvaikutuksista on lääkehoidon onnistumisen kannalta tärkeitä.
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin
LisätiedotLÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA
LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotLääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki
Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen
LisätiedotI&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN
I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke 2016-2018) IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI = ILMA OMAIS- JA PERHEHOITOON
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotLääkkeiden koneellinen annosjakelu
Lääkkeiden koneellinen annosjakelu Lotta Heikari proviisori, Keljon apteekki Vanhustyön avopalveluohjaajat Jyväskylä 17.3.2006 (Suomen Apteekkariliiton aineiston pohjalta) Sisältö Lääkkeiden koneellinen
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotFarmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.
Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotLÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET
UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö
LisätiedotMoniammatillinen lääkehoidon kokonaisarviointi Maria Mäkelä farmaseutti LHKA, yrittäjä
Moniammatillinen lääkehoidon kokonaisarviointi Lääkehoidon kokonaisarviointi Farmaseutin/proviisorin osuus: Todellinen lääkitys ja vointi, labrat, tarkoituksenmukaisuus Suositusten vastaiset laä kkeet
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotLääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset
Lääkeaineiden haitalliset yhteisvaikutukset Päivi Laurila On yhä tavallisempaa, että leikkaukseen tulevalla potilaalla on leikkaukseen johtaneen sairauden lisäksi useita muita perussairauksia. Näiden sairauksien
LisätiedotLääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006
Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006 2 Lääkkeen ja alkoholin samanaikainen käyttö voi aiheuttaa ongelmia Lääkkeitä käytettäessä alkoholia tulisi nauttia vain, jos niillä ei ole haitallisia
LisätiedotGeenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy
Geenitutkmukset lääkehoidon tukena Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy Sama annos ei sovi kaikille Lääkehoidon turvallisuudesta Lääkehoidon ongelmien osuus kaikista terveydenhuollon suorista kustannuksista
LisätiedotHIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS
HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 2.2.2017 HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 Psyykenlääkkeet Epilepsialääkkeet Alzheimerin
LisätiedotÄidin lääkkeet ja imetys
Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita
LisätiedotLääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia
Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia 6.5.2015 Mikko Niemi Hy/Kliininen farmakologia Potilastapaus 8. 30 v. nainen on lomamatkalla Afrikassa. Hän saa ripulin, johon annetaan
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotKATSAUS. Lääkeaineiden ongelmalliset yhteisvaikutukset. Pertti J. Neuvonen ja Kari Kivistö
KATSAUS Lääkeaineiden ongelmalliset yhteisvaikutukset Pertti J. Neuvonen ja Kari Kivistö Lääkkeiden kliinisesti tärkeiden yhteisvaikutusten esiintymisessä on suuria potilaskohtaisia eroja. Vaarallisia
LisätiedotINTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä
INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä 02.02.2017 Taustaa: HIV-lääkityksen aloituskäynti PALJON informaatiota yhdellä kerralla Vastaanottotilanne ei aina otollisin
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
Lisätiedotu Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä
Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u
LisätiedotLääkeainepitoisuuden määrittämisen edellytyksenä
Katsaus KARI LAINE Lääkeaineiden pitoisuusmittaukset ovat valikoiduissa tapauksissa merkittävä apu lääkehoidon toteutuksessa. Jotta resurssit kohdistettaisiin oikein, tulee harkita tarkoin, mitä pitoisuusmittauksia
LisätiedotIäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys
Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotLÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA
LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA KYSin apteekki ja Lääkekoulutus ja Konsultaatio Jouni Ahonen Oy Suomen Syöpäsairaanhoitajat, Kuopio 2015 1 SYÖPÄPOTILAAT
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotLähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä
LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista
LisätiedotAsumispalvelun ja kotihoidon lääkehoitoprosessit
Asumispalvelun ja kotihoidon lääkehoitoprosessit 19.3.2019 Sairaala-apteekkari Leena Riukka Erikoisproviisori, LHKA-pätevyys 19.3.2019 Taustaa Kotihoidon ja palvelutalojen moniammatillisen lääkehoidon
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotOsa I MONIVALINTATEHTÄVÄT (yhteensä 30 pistettä)
Osa I MONIVALINTATEHTÄVÄT (yhteensä 30 pistettä) Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Jos vastaus on väärä tai on valinnut useita vastauksia
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus HYKS Sisätaudit ja kuntoutus
1 Potilashoidon vuosikertomus 2016 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus 2 Johdanto Vuosi 2016 oli toinen täysi vuosi uusille tulosyksiköille. Vuoteen 2015 verrattuna tulosyksikössä ei lukuun ottamatta yhteispoliklinikoiden
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotNuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen
Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotLääkkeet ja liikenne
Lääkkeet ja liikenne 1 Suomen Apteekkariliitto 2008 2 Lääkkeet liikenteessä Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin lääkkeitä. Monet niistä saattavat heikentää käyttäjän suorituskykyä liiken teessä.
LisätiedotLook alike Sound alike lääkkeet (LASA)
Look alike Sound alike lääkkeet (LASA) Miia Turpeinen, Outi Laatikainen, Sami Sneck, Outi Ryymin 1 LASA-lääkkeet Lääkevalmisteita, joilla on riski sekoittua toisen valmisteen kanssa lääkepakkausten yhtenevän
LisätiedotEdistetään yhdessä järkevää lääkehoitoa
Edistetään yhdessä järkevää lääkehoitoa Leena Reinikainen Kehittämissuunnittelija Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Sidonnaisuudet Päätoimi Kehittämissuunnittelija, Fimea Työnantajan edustaja lääkealan
LisätiedotEdistetään yhdessä järkevää lääkehoitoa
Edistetään yhdessä järkevää lääkehoitoa Leena Reinikainen Kehittämissuunnittelija Lääkehoitojen arviointi -prosessi Fimea Sidonnaisuudet Päätoimi Kehittämissuunnittelija, Fimea Työnantajan edustaja lääkealan
LisätiedotLuentorunko. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkeaineinteraktiot. Polyfarmasia. Lääkkeiden yhteisvaikutukset. Lääkeaineinteraktiot
Luentorunko Yleistä lääkeaineiden yhteisvaikutuksista Lääkkeiden yhteisvaikutukset YMPESUPU Anni-Maija Linden, FaT Biolääketieteen laitos, Farmakologia Helsingin yliopisto Farmakokineettiset interaktiomekanismit
LisätiedotSkudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti , v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Skudex 75 mg / 25 mg kalvopäällysteinen tabletti 28.12.2015, v. 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kivulla voi olla
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotTaysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo
Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä
LisätiedotPOTILASKOHTAISEN LÄÄKITYSTIEDON OIKEELLISUUDEN VARMENTAMINEN SAIRAALASSA
POTILASKOHTAISEN LÄÄKITYSTIEDON OIKEELLISUUDEN VARMENTAMINEN SAIRAALASSA Jouni Ahonen, sairaala-apteekkari, FaT, LHKA Kuopion yliopistollinen sairaala N. 70 %:lla sairaalan päivystysosastolla puutteellisesti
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN
Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotOHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS
OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOITO Sirkka-Liisa Kivelä ja Ismo Räihä
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOITO Sirkka-Liisa Kivelä ja Ismo Räihä Alkusanat Edellinen vanhusten lääkehoitoa käsitellyt Kapseli julkaistiin vuonna 1989. Silloin 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli lähes puolet vähemmän
LisätiedotNäin teen parhaani: Lääkäri ja farmaseutti kertovat, miten edistävät turvallista ja järke...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1-2/2019 NÄKÖKULMA Näin teen parhaani: lääkäri ja farmaseutti kertovat, miten edistävät turvallista ja järkevää lääkehoitoa Ilona Mikkola, Anna Lovén / Kirjoitettu 8.2.2019
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotLääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä 6.11.2018 Lääkehoidon hallinta iäkkäillä Kimmo Määttä Geriatri Rovaniemen Ikäosaamiskeskus Iäkäs on aikuinen, jonka hoidossa on huomioitava ikääntyminen ja
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotLääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena
Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotLääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14
Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja
LisätiedotLääkeaineinteraktiot neuroanestesiologiassa
Lääkeaineinteraktiot neuroanestesiologiassa SAY/NEUROANESTESIA-JAOS 20-VUOTISJUHLASYMPOSIUM 24.05.2014,Turku Jori Ruuskanen, LT Neurologian el Kl. farmakologian ja lääkehoidon el TYKS Neurotoimialue Medbase
Lisätiedot