VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS

Transkriptio

1 VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS

2 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Villa Ruben Myllärinkatu Lohja 1.2 Tutkimuksen tilaaja Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Tilapalvelut Karstuntie 4 PL 71, LOHJA Jorma Kaasinen Puh Ilmavuotomittaus Sisäilmainsinöörit Oy Tapani Kostilainen Luoteisrinne 4 C ESPOO p tapani.kostilainen@sisailmainsinoorit.fi 1.4 Lähtötiedot Villa Rubenin sisäilman laadun parantamiseksi on rakennuksen asuinhuoneisiin sekä oleskelutiloihin tehty korjaustöitä. Korjaustöitä on tehty toukokuussa Ilmavuotomittaus ja kellaritilojen katselmus tehtiin perjantaina Havainnot Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1948 valmistuneen kaksikerroksisen rakennuksen kellaritilojen ilmavuotoja 1 kerroksen sisätiloihin. Rakennuksen kellarissa on tutkimuksen aikana tyhjillään olevia kellaritiloja sekä lämmönjakohuone sekä erillinen öljysäiliöhuone. Rakennuksessa on neljä hormiryhmää, joissa sijaitsee painovoimaisen ilmanvaihdon poistoilmakanavia sekä lämmönjakohuoneen öljypolttimen poistoilmakanava ja 1 ja 2 kerroksen aulatilojen takkojen poistoilmahormit. Kellaritiloissa on painovoimainen poistoilmanvaihto. Lämmönjakohuoneen etuhuoneessa on ulkoseinässä korvausilmaventtiili, joka toimii öljypolttimen tuloilmaventtiilinä. Samassa tilassa on painovoimaisen poistoilmanvaihdon poistoilmaventtiili.

3 Kellarin keskiosaan tulee vaakakanavoitu korvausilmaventtiili takapihan kulkuluiskan kohdalta. Rakennuksen päädyssä on suuri suurikokoinen tila, johon on asennettu öljysäiliö erilliseen muurattuun tilaan. Lämmönjakohuoneen etuhuoneen ja kellarikäytävän välillä on palo-ovi, samoin lämmönjakohuoneen ja öljysäiliötilan etuhuoneen välillä. Kellariin tuleva portaikko on avoin kellarissa. 1 kerroksen saunaosaston käytävällä on puurakenteinen ja korjaustöiden yhteydessä tiivistetty ovi. Kellarioven vierestä on käynti puuoven kautta yläkerran portaikkoon. Rakennuksessa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesiputket ovat osin vanhoja, osa on uusittu korjaustöiden yhteydessä. Patterien vesiputket tulevat välipohjan lävitse. putkituksia on välipohjassa. Kellaritiloista on tehty uusia putki- ja sähköläpimenoja 1kerrokseen. 3 SF6-ilmavuotomittaus Ilmavuotomittausta varten kellarin levitettiin rikkihekasfluoridia-kaasua (SF6) kiertämällä eri huonetilat kaasupullon kanssa. Kaasua laskettiin runsaana kaasuvirtana tilojen laajuuden ja sokkeloisuuden vuoksi. 1 kerroksen tiloja kierrettiin kahdella Dräger MSI Sensit kaasuanalysaatorilla useaan kertaan 1-20 minuutin ajan. 3.1 Ilmavuotomittauksen havainnot Vaihe 1 SF6- kaasun havaittiin kulkeutuvan 1 kerroksen tiloihin 5 minuutin kohdalla kellarin portaikon vasemmalta puolen komero-oven reunoista sekä toiseen kerrokseen johtavan portaikon oikeasta alareunasta. Vaihe 2 10 minuutin kohdalla SF6-kaasua levisi 1 kerroksen tiloihin aulan takanportaikon puoleisesta nurkasta, portaikon väliseinän päädystä portaikon alla aulan ja eteisen molemmilta puolin sekä eteisen tuulikaapin oven vasemmalta puolin patteriläpimenojen kohdalta. Kaasua levisi 1 kerrokseen myös saunaan johtavan käytävän sivukäytävän komeroiden oikean puoleisesta komerosta. Vaihe 3 15 minuutin kohdalla SF6 kaasua levisi voimakkaana havaintona toimiston käytäväoven molemmilta reunoilta sekä keittosyvennyksen molemmista alareunoista. Kaasua levisi myös aulan patteriläpimenoista selkeänä vuotoilmahavaintona sekä 1 kerroksen päädyn asuinhuoneiden patteriläpimenoista lievänä havaintoina.

4 Kuvat 1-3. Komeron ja yläkerran portaikon vuotokohdat. Kuvat 4-6. Aulan ja eteisen lattianrajan ilmavuotokohtia kantavien seinien kohdilla. Kuva kerroksen ilmavuotokohdat vaiheittaisina havaintoina.

5 4 Kellaritilat Kellaritila olivat tyhjillään. Kellarista oli poistettu kaikki tavarat. Kellarin ulko- ja väliseinien alareunoissa oli maaperän kosteuteen viittaavia suolamuodostumia. Seinien kosteusrajat olivat havaittavissa seinien alareunoissa. Osassa kellaritiloja oli kallio lattiapintana, muutoin betonilattia. Kuvat 8 ja 9. Vanhan kylmäkellarin lattia on kalliota ja betonia. Puuosat ovat kosteusvaurioituneet. Suurimman kellaritilan takaseinillä on kellarin keskiosan ivkanavointi. Kellarin katto ja seinäpinnoilla on eloperäistä materiaalia, kuten puuta, purua ja kartonkia. Kellarin katossa on useassa kohdin epätiiviitä läpimenoja. Kuvat Kellarin seinä- ja kattopinnoilla on epäpuhtauksia sekä epätiiviitä läpimenoja. 1 kerroksen takan kohdalla on kellarissa väliseinän yläreunassa halkeamalinja. Kellarin seinien ja välipohjan liitoskohdista on monin paikoin valunut pikeä. Pikieristeessä ei ollut poikkeavaa kreosoottimaista hajua sitä halkaistaessa. Lämmönjakohuoneen etuhuoneen katossa on poranreikä, josta on nähtävillä välipohjan eriste. Eristeenä on lekasoramaista masuukuonaa. Masuunikuonassa ei ollut poikkeavaa kreosoottimaista hajua sitä murskattaessa.

6 1 kerroksen aulatilan uusien vesiputkien seinä- ja välipohjaläpimenon kohdalla on aukon kohdalla kutteripurua. Ilmeisesti välipohjan eristeenä on puru- ja kutteritäyttö sekä masuunikuonaa eri kohdissa vaihtelevasti. Ulkoseinien ja väliseinien yläreunoihin on asennettu pikieriste kapillaarikatkoksi. Välipohjan betonointi on aikoinaan tehty muottilaudoituksella. Kattopinnassa on monin paikoin kartonkimaisia jälkiä. Ilmeisesti valua varten muotilaudoituksen päälle on asennettu kartonki. Kattopinnoissa on kartonkijäämiä useassa kohdin Kuvat väliseinän halkeamalinja, kattopinnan kartonkijäämiä, purua ja pikieristeitä. Rakennuksen alkuperäiset valurautaiset viemäriputken on uusittu. Välipohjassa on vanhat viemäriputket ja niiden avoimia välipohjaläpimenoja. Lämmönjakohuoneen etuhuoneen poistoilman iv-kanava oli lähes tukossa rappauslaastista. Kanavassa oli ilmavirta hormin suuntaan. Rakennuksen neljässä piipussa ei ollut piippuhattuja. Iv-piipun sisäpuoli on ilmeisesti pahoin pakkasrapautunut ja on tarpeen puhdistaa ja tarkastaa sen kunto. Nykyisellään lähes tukossa oleva iv-kanava muodostaa paloturvallisuusriskin, mikäli öljypolttimen toiminnassa on puutteita ja häkä pääsee välipohjan epätiiveyskohtien kautta asuintiloihin. Kuvat 16 ja 17. Kellarin katon viemäriputkien ympäristö on epätiivis. Iv-hormi on lähes tukossa.

7 5 Johtopäätökset Rakennuksen asuin ja oleskelutiloihin pääsee kulkeutumaan nykyisellään kellarin epäpuhtauksia. Kellarin oven edustalla käytävällä oli voimakas maakellarimainen homeen haju. Kellarin epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan 1 kerrokseen välipohjan usean epätiiviin läpimenon kautta. Kellarin portaikko muodostaa hormimaisen kuilun, jota kautta kellarin hajuja voi kulkeutua sisätiloihin esim. oven karmirakenteiden kautta. Kellarin lattiarakenteet ovat osin kalliopintoja. Lämmönjakohuoneen lattiakaivossa on pohjavesi lähellä lattiapintaa. Alapohjaan kohdistuu kosteusrasitusta. Kellarin seinillä on kapillaarisen kosteudennousun aiheuttamia seinäpinnan vaurioita ja suolamuodostumia. Kellarin eri pinnoilla ja epätiiveyskohdissa on eloperäistä ja kosteudelle sekä homehtumiselle altista materiaalia. Kellarin epäpuhtauksien ja kosteuden poistaminen on hankalaa ja kaikkea ei saada puhdistettua. Suositeltavaa on asentaa kellariin erillinen poistoilmanvaihto, joka on tarpeen säätää ja mitoittaa 1kerroksen tiloihin nähden alipaineiseksi. Kellarin ilmanvaihtoa varten huippuimuri voidaan asentaa esim. nykyiseen painovoimaisen ilmavaihdon hormiin perunakellarin viereisessä huonetilassa. Lisäksi on tarpeen rakentaa kellarin eri osiin korvausilmaventtiilejä. Kellarin kaikki läpimenot on tarpeen tiivistää kaasutiiviiksi rakenteiksi. Lämmönjakohuoneen tulo- ja poistoilmanvaihtokanavat on tarpeen puhdistaa ja tarkastaa niiden kunto sekä varmistaa poistoilmanvaihdon toimivuus häkävaaran vuoksi. Välipohjan epätiiveyskohtien tiivistäminen on suositeltavaa tehdä palosuojatiivistyksinä. Suositeltavaa on tehdä kellarin pintojen epäpuhtauksien puhdistus sekä homeen ja hajunpoistokäsittely osana kellarin tiivistys- ja ilmanvaihtokorjauksia. Korjaus- ja säätötöiden jälkeen voidaan tehdä ilmavuotomittaus seurantamittauksena. Suositellaan häkävaroittimien asentamista. Portaikon kaiteen pinnojen vapaa väli on yli 10 cm. Suositeltavaa on asentaa lisäpinnoja käyttöturvallisuuden parantamiseksi.