VIRTASALMEN KALASTUSALUE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTASALMEN KALASTUSALUE"

Transkriptio

1 VIRTASALMEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE ANTTI VAIKKINEN 2005

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.. 1 A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS ALUEEN KUVAUS VESISTÖKUVAUS VEDEN LAATU KUORMITUS VESIALUEIDEN OMISTUS JA HALLINTA ALUEEN KALATALOUDEN KUVAUS AINEISTO JA MENETELMÄT KALASTO JA KALAKANNAT KALASTO KALAKANNAT KUHAN ELOHOPEAPITOISUUS KALASTUS JA KALANSAALIS KALASTUS KALANSAALIS PYYDYSTEN MÄÄRÄ RAUHOITUSALUEET JA -AJAT ISTUTUKSET RAPU VESISTÖSELVITYKSET KALATALOUTEEN LIITTYVÄ YRITYST KALASTUSALUEEN TALOUS KALASTUSALUEEN TULOT KALASTUSALUEEN MENOT 10 B. SUUNNITELMAOSA 1. TAVOITTEET KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN PYYDYSYKSIKÖINTI SAALISTAVOITE KUHAN ALAMITTA KALASTUS VERKKOKALASTUS AMMATTIKALASTUS VIEHEKALASTUS KALAKANTOJEN HOITO ISTUTUSSUOSITUKSET ISTUTUSTEN TOTEUTUS MUUT HOITOTOIMENPITEET YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN SEURANTA. 19

3 2.7 VALVONTA KOULUTUS JA TIEDOTUS RAHOITUS TIIVISTELMÄ.. 21 LÄHTEET LIITTEET 1 KARTTA KALASTUSALUEESTA 2 ISOIMMAT JÄRVET JA VIRTAUSSUUNNAT 3 JÄRVIEN VEDEN LAATU 4 KALASTUSALUEEN VESIALUEIDEN OMISTAJAT 5 ISTUTUKSET KARTTA VAPAA-AJANKALASTUKSEN PALVELURAKENTEISTA

4 1. JOHDANTO Kalatalouden ja kalastuksen kehittyessä ja muuttuessa myös kalastusalueille on annettu kalastuslakiin tehtyjen muutosten seurauksena lisää vaikutus- ja päätöksentekomahdollisuuksia ja sitä kautta myös vastuuta. Nämä edellyttävät entistä syvällisempää suunnitelmallisuutta, joka voidaan saavuttaa hyvin laaditun käyttö- ja hoitosuunnitelman avulla. Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien päätöksen tekoa. Kalastusta suunniteltaessa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämiseen. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. Tässä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa luodaan kalastuslain mukaisesti kuvaus Virtasalmen kalastusalueesta, sen kalavarojen määrästä ja tilasta, nykyisestä käytöstä ja käytön perusteista, sekä esitetään kalakantojen hoitoa ja käyttöä koskevat yleiset suuntaviivat, jotka kalaveden omistajien tulee tarpeen mukaan ottaa huomioon omassa itsenäisessä toiminnassaan.

5 A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS Virtasalmen kalastusalue (liite 1) sijaitsee Pieksänmaan, Haukivuoren, Joroisten ja Juvan kuntien sekä Mikkelin kaupungin alueella kuitenkin noudatellen pääsääntöisesti entisen Virtasalmen kunnan rajoja. Alue on pääosin hajaasutusaluetta, varsinaisia taajamia on kaksi, Haukivuori (osaksi kalastusalueen rajojen sisällä) ja Virtasalmi. Kalastusalueen vesipinta-ala on noin ha ja alueella on 15 yli sadan hehtaarin järveä. Neljän suurimman järven vesipinta-ala muodostaa noin 65 % kalastusalueen vesipinta-alasta. järvi pinta-ala, ha Maavesi-Längelmäenjärvi 3290 Kangasjärvi 1950 Virmas 1160 Haapajärvi 1010 Nevajärvi 563 Ankeleenjärvi 250 Heräjärvi 197 Rauhajärvi 145 Iso-Rummukka 123 Yhteensä kalastusalueella on noin 140 yli hehtaarin suuruista järveä ja lampea. Suurimmat järvet ja veden virtaussuunnat on esitetty liitteessä 2. Alueella on tuotannossa olevia VAPO Oy:n turvesoita kaikkiaan 950 ha., jotka laskevat kuivatusvetensä kalastusalueen vesiin. Kalastusalueen vesiä (Maavesi, Längelmäenjärvi, Salmenjärvi, Monni) säännöstelee Kiekan voimalaitos Maaveden alapuolella, säännöstelyväli on 1,05 m. (yläraja NN+99,20 ja alaraja NN+98,15) Kuormitusta vesistöön tulee turvetuotannon lisäksi maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. 2.2 VESISTÖKUVAUS Virtasalmen kalastusalueen vedet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Kalastusalue on muodostettu Joroisvirran yläpuolisista vesialueista ja on varsin yhtenäinen. Vesiä luonnehtii alueen soisuudesta johtuva tummuus, jota lisää voimakas turpeennosto alueen eteläosissa. Alueen keskusjärvet, Maavesi ja Längelmäenjärvi, ovat säännösteltyjä. Alueen pisin joki- ja järvireitti alkaa Kangasjärvestä, joka laskee

6 Rakkineenjokea Haapajärveen ja sieltä edelleen Ankeleenjärveen. Ankeleenjärvestä laskee Isojoki Monniin ja edelleen Salmenjärveen, Längelmäenjärveen sekä Maaveteen. Isojoki yhtyy Nevajärveen, Mustalammen ja Lapikkaan vedet Vuorijokea pitkin Ankeleenjärven alapuolella. Hieman alempana yhtyy Isojokeen lisäksi Sahijoen välityksellä Litmanen. Alueen keskiosassa Etelä- ja Pohjois-Virmas laskee Virmasjokea myöten Längelmäenjärveen. Samalla seudulla laskevat Ruuhilammesta lähtevät vedet Ruuhijokea myöten Rauhajärveen ja edelleen Maaveteen. Pohjoisosan Tinakypärästä alkaa reitti, joka laskee edelleen Koskenjokea myöten Iso-Rummukkaan ja sieltä Kuikkajokea Loukeeseen. Loukeesta lähtee Telkkolanjoki Maaveteen. Luoteisnurkasta laskee Längelmäenjärveen Längelmäenjoki, joka saa alkunsa Pieni-Läänästä ja edelleen Pieksämäen kalastusalueen puolelta Suuri-Läänästä. Kalastusalueelta vedet laskevat Kiekan voimalaitoksen kautta Sysmään Joroisten puolelle ja sieltä edelleen mutkien kautta Haukiveteen. 2.3 VEDEN LAATU Virtasalmen kalastusalueen vedet ovat pääsääntöisesti tummahkoja, humuksen värjäämiä vesiä. Jokaisessa järvessä on nähtävissä suovesien vaikutus, ainoastaan Rauhajärvessä, Valkeinenjärvessä ja Heräjärvessä on väriarvo alle 50. Happipitoisuudet vaihtelevat järvikohtaisesti sekä vuodenajan mukaan ollen kuitenkin suurelta osin sellaisia, ettei sillä ole haitallista vaikutusta kalaston kannalta. Tutkituista järvistä vain Harjärvessä ja Iso-Rummukassa esiintyy ajoittain melko alhaisia happipitoisuuksia. Kokonaisfosforipitoisuudet alueen järvissä ovat melko alhaisia, vain muutamassa pienessä järvessä pitoisuudet nousevat kausiluonteisesti yli 30 µg/l. Iso-Tyllönen on kokonaisfosforipitoisuudella mitattuna alueen rehevin järvi, µg/l ympäri vuoden. Myös väriluvultaan ja näkösyvyydeltään järvi on alueen ruskeavetisimpiä ja sameimpia vesiä Kangasjärven ohella. Alueen järvistä Pohjois-Virmaksen veden laatu on parantunut ja Etelä- Virmaksen sekä Iso-Rummukan veden laatu on huonontunut vuoden 1988 jälkeen. Muiden järvien veden laadut eivät ole sanottavammin huonontuneet eivätkä parantuneet vuodesta Kalastusalueen järvien vedenlaatutiedot saatavilla olevista järvistä esitetään liitteessä 3. (Etelä-Savon ympäristökeskus , Kettunen 1999) 2.4 KUORMITUS Vesistöä kuormittavaa teollisuutta alueella ei ole. Kuormitusta alueen

7 vesistöihin aiheutuu pääasiassa ympäröivien maa-alueiden ojitusten kautta. Alueella sijaitsee turvetuotantoalueita, joilta vesistöön valuu hyvin tummia ja ravinnerikkaita kuivatusvesiä. Muu kuormitus muodostuu taajamien jätevesistä sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. (Kettunen 1999.) Vuonna 1997 Rajasuolla käyttöön otettu pintavalutuskenttä on parantanut selvästi Rajasuon kuivatusveden laatua ja vähentänyt Kangasjärveen tulevaa kuormitusta. Pintavalutuskentän käyttöönoton jälkeen kuivatusvesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin. Haapajärven veden laatu poikkea kuitenkin yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta. Myös Ropolan- ja Viransuolla vuonna 2001 käyttöön otetut kemikalointiasemat ovat parantaneet selvästi vesistöön johdettavan kuivatusveden laatua. Rajasuolta tuleva kuormitus on pintavalutuskentän ansiosta pienentynyt fosforipitoisuuden osalta (tuleva-lähtevä vuonna 2004) keskimäärin 70% ja kiintoaineen osalta n. 85% sekä COD:n osalta n.15%. Vastaavat luvut Ropolansuon osalta olivat n. 90%, 60% ja CODMn 85%.(suullinen tiedonanto, Leikas 2005) Virtasalmen jätevesipuhdistamo purkaa vetensä Längelmäenjärven Markkuunselkään noin 200 metrin päähän rannasta. Kokonaisvaikutus vesistön veden laatuun on vähäinen. 2.5 VESIALUEIDEN OMISTUS JA HALLINTA Virtasalmen kalastusalueella on omistajayksiköitä kaikkiaan 93 kpl (liite 4). Järjestäytyneitä kalastuskuntia on 47, joiden pinta-ala on 8834,68 hehtaaria (80,36 % kalastusalueen vesipinta-alasta). Järjestäytymättömiä 36 pinta-alaltaan 2005,49 ha (18,24 %), ja yksityisiä vesialueen omistajia 9 kappaletta, 46,44 ha (0,42 %). 3. ALUEEN KALATALOUDEN KUVAUS 3.1 AINEISTO JA MENETELMÄT Virtasalmen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnassa on käytettyhyväksi alueesta saatavilla olevaa julkaistua tietoa. Lisäksi kalastusalueen järjestäytyneiden kalastuskuntien / osakaskuntien esimiehille on tehty puhelinhaastattelu alueen kokonaistilan selville saamiseksi. Kalastusalueen hallituksen kanssa on pidetty monia palavereita joissa on tehty määritelmät kalastusalueen tavoitteista ja toimenpiteistä kalastuksen ja muun toiminnan osalta. 3.2 KALASTO JA KALAKANNAT KALASTO Kalastusalueen kalastoon kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit, kuten ahven,

8 hauki, särki, lahna, made ja kiiski. Muiden kalalajien osalta niiden esiintymiseen vaikuttavat veden laatu ja esimerkiksi syvyyssuhteet sekä kalastuskuntien suorittamat istutukset. Alueittain esiintyviä kalalajeja ovat mm. muikku, siika, taimen, järvilohi, kirjolohi, säyne ja harjus. Kalastusalueella tavataan ainakin seuraavat rapu- ja kalalajit: Ahven Järvitaimen Lahna Salakka Ankerias Kiiski Made Siika Harjus Kirjolohi Muikku Sulkava Hauki Kivisimppu Pasuri Särki Järvilohi Kuha Rapu Säyne KALAKANNAT Kaikissa kalastusalueen järvissä on erittäin runsas ahven-, hauki- ja särkikanta. (taulukko1) Vuosittaisten istutusten ja luontaisen lisääntymisen johdosta myös kuhakanta on useassa järvessä runsas. Säynettä ja lahnaa alueella esiintyy runsaasti. Taimenta ja järvilohta kalastusalueen järvissä tavataan satunnaisesti / heikosti istutuksista huolimatta. Muikku- ja siikakannat järvissä ovat pääasiallisesti vaihtelevan vähäiset tai ei esiinny lainkaan. Taulukko 1. Kalakantojen runsaustiedot perustuen osakaskuntien esimiehille tehdyn puhelinhaastattelun tuloksiin. Asteikko 0-3 (0= ei esiinny, 1= heikko, 2= kohtalainen, 3= runsas) - laji runsausaste huom! ahven 3 hauki 3 kuha 3 lahna 3 paljon pienikokoista made 2 taantunut monin paikoin muikku 0-1 vaihtelee järvikohtaisesti siika 0-1 esiintyy pienvesistöissä särki 3 säyne 3 taimen 0 tavataan satunnaisesti rapu 0-1 tavataan latvavesillä KUHAN ELOHOPEAPITOISUUS WHO:n suositusten mukaan aikuisten kokonaiselohopean viikkoannos on 0,3 mg, josta metyylielohopean osuus saa olla 0,2 mg. Suomessa on voimassa Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös, jonka mukaan kaupan pidettävän petokalan enimmäispitoisuus on 1,0 mg/kg ja muiden kalojen 0,5 mg/kg. Kalaa,

9 jonka elohopeapitoisuus on 0,5 mg/kg, voi syödä kaksi kertaa viikossa ylittämättä viikkoannosrajaa. Kuhan elohopeapitoisuuksia tutkineet Alaja ym mukaan ainoastaan niistä vesistöistä pyydetyn kuhan, joissa veden väriluku on yli 70 mg Pt/l, käyttöä ravinnoksi voidaan suositella rajoitettavan. 3.3 KALASTUS JA KALANSAALIS KALASTUS Alueella harrastetaan pääasiallisesti omistusoikeuteen perustuvaa vapaa-ajan kalastusta. Ammattikalastusta alueella ei harjoiteta. Luvattoman kalastuksen määrä on vähäistä. Taloudellisesti merkittäviä ja pyynninkohteena olevia kalalajeja ovat mm.: ahven, hauki, särki, kuha, muikku, järvitaimen ja siika aina sen mukaan miten runsaasti niitä milloinkin esiintyy. Virtasalmen kalastusalueella vapaa-ajankalastajien lukumäärä vuonna 1997 oli ja kotitalouksien lukumäärä jotka kalastivat alueen vesistöissä Vastaavasti prosenttiosuudet koko Etelä-Savon alueeseen verrattuna 2,08 ja 2,11 %. (Leinonen ym ) Kalastusrasitus pyydyspäivinä Virtasalmen kalastusalueella vuonna 2001 oli onginnan ja pilkinnän osalta , viehekalastus läänikohtaisella viehekalastusluvalla 1 000, viehekalastus ikään perustuvalla viehekalastusoikeudella 1 000, viehekalastus kalaveden omistajan luvalla ja muu kalastus kalaveden omistajan luvalla päivää. (Toivonen ym ) Kalastusalueen viehelupa-alue on n ha ja käsittää 2/3 osaa Maavedestä, Virmaksen vesialueet. Lupa käy myös Ankelejärveen, Haapajärveen, Nevajärveen, Heräjärveen, Rauhajärveen sekä lisäksi Kangasjärvellä 2/3 osaan. Alueella on 9 vesille laskupaikkaa eri järvissä. Kuvassa 1 vapaa-ajankalastusta harrastaneiden kotitalouksien kalansaaliiden osuus pyydyksittäin Virtasalmen kalastusalueella ja vertailuna Etelä-Savon TEkeskuksen toimialueella vuonna 1997 (%) (Leinonen ym. 1998).

10 % Virtasalmen kalastusalue Etelä-Savo verkko katiska onki pilkkionki heittovapa vetouistin muu Kuva 1. Kalansaaliiden osuus pyydyksittäin (%). (Leinonen ym. 1998) Kalastuksen lisäksi alueen vesistöjä käytetään loma-asutukseen ja siihen liittyvään veneilyyn. Veneily on vesireittien pienuuden vuoksi lähinnä soutuvene- ja perämoottoriveneilyä sekä pienimuotoista retkeilyä. Haapajärveltä Virtasalmen kirkonkylään kulkee kanoottireitti. Kanoottireitin nimi Majavareitti kuvaa samalla alueen erämaatyyppisyyttä. Reitin pituus on 23 km. Vapaa-ajan asuntojen rakentaminen on kohdistunut tasaisesti ja etenkin suurimpien järvien rannoille. Vapaa-ajan asuntoja on , joista reilu puolet on vieraspaikkakuntalaisten omistuksessa KALANSAALIS Kalansaalis Virtasalmen kalastusalueella koostuu kotitarve- ja virkistyskalastajien saaliista. Alueelta saatu kalansaalis vuonna 2001 oli kg, joka on noin 3,6 kg/ha. Kokonaissaaliista saatiin jokamiehenoikeuteen perustuvalla onginnalla ja pilkinnällä kg, viehekalastus lääninluvalla ja ikään perustuvalla oikeudella 0 (arvio kg), viehekalastus kalaveden omistajan luvalla kg, muu kalastus kalaveden omistajan luvalla kg. Luvattomasta kalastuksesta saadun saaliin määrä oli noin kg. (Toivonen ym ) Lajikohtaisesti saalista saatiin Toivosen ym. (2003) mukaan vuonna 2001 seuraavasti, ahven kg, hauki kg, muikku -, lahna kg, siika -, särki ja sulkava -, muut kalat kg (taimen, järvilohi, kirjolohi, kuha, arvio) (kuha kg, vuonna 1997). Rapusaalista ei ole tietoa. (Leinonen ym. 1998) Kalasaaliin rahallinen arvo vuonna 2001 liikkui noin paikkeilla. Rahallisen arvon arvioinnissa on käytetty hyväksi ammattikalastajien saamaa keskihintaa koko Suomen alueelta kalalajin mukaan, ilman alv. (Anon ) PYYDYSTEN MÄÄRÄ

11 Vuonna 2004 kalastusalueen tärkeimpien järvien alueella oli seuraavat määrät pyydyksiä, määrät perustuvat arvioon: - nuotta 1-3 kpl - verkko 5000 kpl - katiska 2000 kpl - virveli/uistin 2500 kpl - onki/pilkki 7000 kpl RAUHOITUSALUEET JA -AJAT Virtasalmen kalastusalueen vesistöissä olleet rauhoituspiirit ovat lainsäädännön nojalla rauenneet. Muut, kalastuslakiin perustuvat kiellot: - lohi ja siikapitoiset vesistöt, joiden koski- ja virtapaikoissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä lääninkohtaisella viehekalastuskortilla kalastaminen on kielletty (KL 8 ). Alamitat ja rauhoitusajat: - järvitaimen 40 cm - kuha 37 cm - harjus 30 cm Järvi- ja purotaimen on rauhoitettu joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa syys-, loka- ja marraskuun ajan kuitenkin siten, että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on näissäkin vesissä syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen sallittu. Harjus on rauhoitettu huhti- ja toukokuun kuitenkin siten, että pyynti vavalla ja uistimella on sallittu. Rapu on rauhoitettu klo ISTUTUKSET Istutuslajeina kalastusalueella on käytetty ainakin seuraavia kalalajeja, kirjolohi, kuha, planktonsiika, harjus ja järvilohi. Istutustiedot ovat peräisin Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön istutusrekisteristä ja ovat vuodelta (liite 5) Kuhan istutustiheydet ovat keskimäärin olleet vuosina Maavesi- Längelmäenjärveen 5,1 kpl/ha/a ja Kangasjärveen 3,8 kpl/ha/a. Siian istutustiheydet vastaaville järville 2,5 ja 1,9 kpl/ha/a. (Alaja ym ) VAPO Oy:llä on maksuvelvoite ja istutukkaiden hankinnasta ja istutuksien

12 toteutumisesta vastaa Etelä-Savon TE-keskus. Istutuksia tehdään Kangasjärveen ja Haapajärveen yhteensä 1 177,35. Istutuslajina käytetään 1-kesäistä kuhaa siten että Kangasjärven osuus on 840,95 ja Haapajärven osuus 336,40. Joroisten Energia Oy istuttaa Maaveteen ja Längelmäenjärveen kuhan poikasta / vuosi ja siian poikasta / vuosi, molemmat istukkaat ovat 1- kesäisiä. 3.5 RAPU Virtasalmen kalastusalueella esiintyy paikka paikoin rapua, eikä sillä ole kovinkaan suurta taloudellista merkitystä pyynnin kannalta. Veden laadun perusteella Virtasalmen kalastusalueella on useita järviä ja lampia jotka soveltuvat ravulle. Alueella ei ole esiintynyt rapuruttoa viime vuosien aikana. 3.6 VESISTÖSELVITYKSET Tärkeimmät ja kalataloudellisesti merkittävät kalastusalueen järvet ovat kuuluneet ympäristökeskuksen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina ja Virkistyskäyttö - ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvet kuuluvat pääsääntöisesti luokkaan hyvä / kohtalainen. (Etelä-Savon ympäristökeskus 2003.) VAPO Oy:llä on turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen liittyvä velvoite tarkkailla turvetuotantoalueilta tulevien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia Kangasjärvessä, Heiniönlammessa, Höytiönlammessa ja Haapajärvessä. (Veijola 2004.) 3.7 KALATALOUTEEN LIITYVÄ YRITYSTOIMINTA Virtasalmen kunnan alueella luonnonravintoviljelyä harjoittavia laitoksia on 5 kappaletta, joilla oli lammikoita kaikkiaan 19 kpl. Lammikoiden pinta-ala on 37, 4 ha. Muuta kalatalouteen liittyvää yritystoimintaa alueella ei esiinny. Kalastusalueella sijaitsevat luonnonravintolammikot. Omistaja: Itkonen Pekka Juutinen Jorma Kiiskinen Martti Natunen Eero Partanen Tuomas 3.8 KALASTUSALUEEN TALOUS KALASTUSALUEEN TULOT Kalastusalueen tuotot (kuva 2) muodostuvat kalastuksen viehemaksuista, omistajakorvauksista, edistämisvaroista, toimintamäärärahoista sekä

13 satunnaisista tuotoista. Kalastusalueen tuotot ja kulut vuosilta Kalastuksen viehemaksuista osa oli vielä tilittämättä kalastusalueelle. Arvioitu määrä on hyvin lähellä vuoden 2003 tasoa kalastuksen viehemaksut viehemaksut, TEkeskus omistajakorvauk set, TE-keskus edistämisraha, TE-keskus toimintamäärära ha, TE-keskus varainhankinta, satunnaiset erät yhteensä 2003 yhteensä 2004 Kuva 2. Kalastusalueen tuotot vuosina KALASTUSALUEEN MENOT Kalastusalueen menoista (kuva 3) huomattavan suuren menoerän muodostavat istutukset. Hallinnon kulut ovat vaihdelleet kahden - kolmen ( ) tuhannen euron vuositasolla istutukset valvonta muu hoito koulutus hallinto muut kulut Kuva 3. Kalastusalueen menot vuosina Kuvassa 4 esitetty kalastusalueen menot kululuokittain %-osuuksin vuosina

14 muut kulut 7 % hallinto 20 % koulutus muu hoito 4 % 6 % 62 % istutukset valvonta 1 % Kuva 4. Kulujen osuudet (%) menoluokittain vuosina B. SUUNNITELMAOSA 1. TAVOITTEET Tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteena on ohjata kalastusalueen ja osakaskuntien hoitotoimenpiteitä ja kalastuksen järjestämistä sekä helpottaa päätöksentekoa. Ensisijaisena ohjeena tulee olla Kal 1, jonka mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottoon ja samalla pidettävä huolta siitä, että kalakantoja käytetään hyväksi järkiperäisesti ja että kalataloudelliset näkökohdat otetaan huomioon. Lisäksi on huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä sekä vältettävä vaikuttamasta luontoon haitallisesti tai vahingollisesti. Virtasalmen kalastusalueen tavoitteena on kalakantojen kestävä kehitys ja samalla istutusten tehokkaampi hyödyntäminen eli kalastuksen lisääminen. Saalistavoitteena lievästi rehevillä / rehevillä järvillä voidaan pitää enimmillään kg / ha. Toisena tavoitteena on edunvalvonta ja kannanotot veden laatuun vaikuttaviin tekijöihin. (mm. turvetuotanto, ojitukset) Kalastusalueen on omilla kannanotoillaan edistettävä kalatalousasioiden huomioon ottamista mm. kaavoitusasioissa ja vesistörakentamisessa. Kalastusalueen on seurattava vesistöjen veden laatua ja mahdollisuuksien mukaan vaikutettava siihen, että vesien tila paranee tai säilyy ennallaan. Kolmantena tehtävänä kalastusalueella on viehekalastuksen ja verkkokalastuksen yhteensovittaminen sekä rantakalastuksen lisääminen. Samalla edistetään kalastuksen monipuolistumista ja pyynnin kohdistumista tasapuolisesti eri kalalajeihin eikä pelkästään petokaloihin.

15 2. KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kalastuksen järjestämistä koskevissa päätöksissä kalastusalueen tulee huomioida kaikki kalastajaryhmät tasapuolisesti. Ammattikalastuksen sekä kalastus- ja matkailuyrityksien mahdollinen aloittaminen tulee ottaa huomioon päätöksiä ja suunnitelmia tehdessä. 2.1 PYYDYSYKSIKÖINTI Kokonaispyydysyksikkömäärää laskettaessa käytetään kerrointa 2,0 x hallinnon piirissä toimiva vesipinta-ala. Yksikkömäärää jaettaessa on huomioitava eri kalastajaryhmät. Kokonaisyksikkömäärä suositellaan jaettavan seuraavasti: - osakaskunnat 50 % - ammattikalastajat/ matkailu-, kalastusmatkailuyrittäjät 10 % - uistelijat ja muut kalastajat 40 % Pyydysten yksiköinnissä tulee käyttää kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa olevaa pyydysyksikköluetteloa. Kalastusalueen ja osakaskuntien yhtenäinen pyydysyksikköluettelo mahdollistaa luotettavien tilastointien ja selvitysten tekemisen kalastusalueella. Kalastusalueen pyydysyksiköinniksi suositellaan: - nuotta 20 py - verkko 3m x 30m, < 22 mm. 1 py - verkko 3m x 30m, mm. 1 py - verkko 3m x 30m, > 50 mm. 1 py - verkko muu (6x30, 3x60, 6x60) 2 py - rysä < 1,5 m 1 py - paunetti < 1,5 m 1 py - rysä > 1,5 m 2 py - paunetti > 1,5 m 2 py - pitkäsiima (100 koukkua) 1 py - koukut (10 kpl) 1 py - uistin/virveli 1 py - katiska SAALISTAVOITE Virtasalmen kalastusalueelle asetetaan saalistavoitteeksi kaikkien saaliiksi saatujen kalojen määräksi kg. Hehtaarisaaliiksi muodostuu näin ollen noin 9 kg, jota voidaan pitää kohtuullisena alueen kalavaroihin nähden. Kuhakanta alueen vesistöissä on runsas, joten arvioidun saaliin määräksi tulisi kg / vuosi. (1,5-2 kg/ha) Kuhasaaliin määrässä on huomioitu kalalajille soveltuvien vesialueiden pinta-ala, ei vesistöjen kokonaispinta-ala.

16 2.3 KUHAN ALAMITTA Virtasalmen kalastusalueella suositellaan kuhan alamitan nostoa 40 cm:n. Alamitta koskee kaikkia kalastajaryhmiä ja kalastustapoja. Voimassa olevat verkkokalastus- ja solmuvälirajoitukset tukevat kuhan alamitan nostoa. 2.4 KALASTUS Tällä hetkellä yksi suurimpia ongelmia on kalastuksesta kiinnostuneiden ihmisten vähyys. Keski-ikäisiä nuoremmat eivät ole kiinnostuneita osakaskuntien vuosikokouksesta ja siihen liittyvästä järjestötoiminnasta. Yhtenä keinona voisi olla mökkiläisten aktivoiminen mukaan osakaskuntatoimintaan. Esimerkiksi vuosikokouksen voisi järjestää kesällä, jolloin väkeä on mökeillä. Lisäksi kalastusalue ja osakaskunnat voivat järjestää erilaisia pienimuotoisia tapahtumia järvellä, jossa samalla esitellään alueen toimintaa ja kalastusta järvellä. Pienten sulkupyydysten käyttöä tulee suosia rantakalastuksen lisäämiseksi sekä vajaasti hyödynnetyn järvikalan kalansaaliin lisäämiseksi. Mm. katiskakalastus on jätetty tämän takia pyydysyksiköinnin ulkopuolelle. Lisäksi kalastusalueen on toimittava siten, että kalastus monipuolistuu esimerkiksi helpottamalla lupiensaantia ja järjestämällä nuorisolle suunnattuja tapahtumia tai kursseja, joissa esitellään vähemmän käytettyjä pyyntimenetelmiä. Kaikki kalanpyydykset tulee merkitä kalastuslaissa ja -asetuksessa mainitulla tavalla VERKKOKALASTUS Verkkokalastusta rajoitetaan siten, että alle 50 mm:n verkkojen käyttö on kielletty talvipyynnissä Maavedessä, Haapa-, Kangas-, ja Virmasjärvessä sekä Ankeleenjärvessä. Mainittujen järvien syvänne- ja selkäalueilla kesäpyynnissäkin tulisi välttää tiheiden verkkojen (<50mm) käyttöä, ei koske muikkuverkkoa. Alueen vähäisen verkkokalustuksen lisäämiseksi yhtenä kalastusalueen ja osakaskuntien tavoitteena tulee pitää järvikohtaisen yhtenäislupa-alueen kehittämistä verkkokalastukseen. Kalastusluvan ostaneille tulee luvan myynnin yhteydessä antaa kyselylomake, jossa pyydetään saalistietoja, etenkin istutuslajien, mutta myös muiden saalislajien määrästä, käytetyistä pyydyksistä sekä vesistöstä jossa kalastusta on harrastettu. Vastausinnokkuuden lisäämiseksi palautettujen kyselyjen kesken voisi arpoa pieniä palkintoja, esim. kalaverkkoja.

17 2.4.2 AMMATTIKALASTUS Ammattimaisen kalastuksen edellytyksenä on riittävän laajat ja yhtenäiset pyyntialueet. Pyyntiä harjoittaville tulee myöntää muita kalastajaryhmiä vapaammat oikeudet käyttää monipuolisesti verkkoja, nuottaa (troolia) sekä loukkupyydyksiä. Kalastusalue voi tukea ammattikalastusta neuvottelemalla vesialueiden omistajien kanssa lupa-alueista ja yksiköistä. Tarvittaessa voidaan muodostaa myös erityinen ammattikalastusalue samaan tapaan kuin viehekalastuspuolella on tehty. Kalastusluvat ovat kalastusaluekohtaisia ja alueet hoitavat luvanmyynnin keskitetysti. Pyydysyksiköintiä määritellessä kalastusalue on ottanut huomioon mahdollisen ammattikalastuksen ja kalastus- sekä matkailuyrityksien tarpeet. Ammattikalastukseen ja kalastusmatkailuun soveltuvat parhaiten kalastusalueen suurimmat järvet. Kalalajeista runsauden perusteella ammattimaisesti kalastettaviksi soveltuvat lähinnä petokalat, mutta myös kausiluonteisesti ahven ja särkikalat. Ammattilupien ehtona voisi olla mm. saaliskirjanpito sekä yhteistyö kalastusalueen kanssa, esim. kalakantojen tilan selvittämisessä VIEHEKALASTUS Virtasalmen kalastusalueella viehekalastus lisääntyy vuosittain. Vapaaajankalastusta palvelevat rakenteet (veneenlaskuluiskat, tulipaikat jne.) ovat keskittyneet alueen kalataloudellisesti tärkeimpien järvien ympäristöön. Alueen onkin entistä enemmän keskityttävä oheispalveluiden järjestämiseen viehekalastajien ja muiden vapaa-ajankalastajien tarpeita silmällä pitäen. Saalistilastojen ylläpitämiseksi tärkeää on laatia luvanostajille kyselylomake, jossa selvitetään saaliin määrää vesialuekohtaisesti. Näin saataisiin viehekalastajien saalistiedot mahdollisimman luotettavasti ja heti kalastuskauden jälkeen koottua kalastusalueen käyttöön ja otettua huomioon tulevien vuosien suunnitteluun viehekalastuksen kehittämisessä. Kalastusalueella muuta vapakalastusta tulisi suunnata monipuolisesti useampiin vähemmän kalastettuihin järviin ja lampiin. Samalla kalastus suunnataan erityisesti luontaisesti uusiutuviin kalalajeihin kuten, hauki ja ahven. Luvanmyyntirekisterin perustaminen ja ylläpitäminen viehekalastusluvan ostaneista, niin myös kaiken muun kalastuksen yhteydessä, kuuluu kalastusalueen rutiininomaiseen toimintaan. Virtasalmen kalastusalueen viehelupien hinnat v vuosilupa sisältää 2 viehettä 26

18 oloa - vuosilupa + 2 lisälupaa 10 kpl - kuukausilupa 2 viehettä 15, lisäluvat 10 kpl, max. 2 kpl - jos lääninlupa, lisäluvat 10 kpl, max 3 kpl - henkilökohtaisen vuosiluvan lisäksi voi lunastaa vierasluvan 10 kpl/max. 2 kpl. Vieraslupa edellyttää aina vuosiluvan lunastaneen henkilön mukana kalastuksessa. Luvan myyntipaikat: - Huoltoasema Kainulainen Virtasalmi Green Trail Oy Pieksämäki Ravintola Virrankievari Virtasalmi Kenkä-Masa Pieksämäki Pasi Takula Virtasalmi (Siikamäki) Jouko Nykänen Pieksämäki Lauri Huuhka Virtasalmi Timo Suhonen Juva (Vuorenmaa) Taisto Muttilainen Juva (Vuorenmaa) Kalastusopastiedustelut: - Virmasjärvi Maavesi ja Alueella on 9 vesillelaskupaikkaa eri järvissä, sekä muita vapaa-ajankalastusta palvelevia rakenteita, paikat merkitty karttaan. (liite 6) 2.5 KALAKANTOJEN HOITO Kalavesien hoitotoimien tarkoituksena on turvata ja parantaa kalakantojen elinolosuhteita ja toisaalta ylläpitää vesistöissä haluttua kalastoa ja saalistasoa. Käytännössä ylläpitäminen on pääasiassa ollut istuttamista. Kalakantojen hoito tulisi käsittää kokonaisuutena jossa istutukset, hoitotoimenpiteet ja kalastus ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa keskenään ISTUTUSSUOSITUKSET Istutuksen tuloksellisuus on yleensä vesialuekohtainen. Siihen vaikuttavat monet paikalliset tekijät, joista kalastus on ehkä tärkein. Tärkeää on myös se, että istutuksissa käytetään riittävän kokoisia, hyvälaatuisia ja terveitä poikasia. Yleisesti ottaen sopivia istutusmääriä laskettaessa on vältettävä liian tiheitä istutuksia, etteivät kannat kääpiöityisi ja että ravintoa olisi kaikille istukkaille tarpeeksi. Lisäksi on otettava huomioon kullekin kalalajille soveltuvan vesialueen pinta-ala, ei järven kokonaispinta-ala. Istutuksista päätetään ja niitä toteutetaan pienissä yksiköissä, usein eri tavalla

19 saman järven eri osissa. Poikasten saatavuus, ei tarve, on liian usein ratkaisevassa asemassa istutuslajeista päätettäessä. KUHA: Kuhaistutuksilla pyritään vahvistamaan ja ylläpitämään luonnossa lisääntyviä kalastettavia kantoja. Kuhalle hyvin sopiviin järviin tehdyt istutukset ovat parhaimmillaan tuottaneet yli 100 kilon saaliin tuhatta istukasta kohti. Kuhaistukkaan koko vaikuttaa selvästi istutustulokseen. Istutuskokeissa 8-9 cm:n pituisilla poikasilla on saatu moninkertainen tulos 6-7 cm:n pituisiin poikasiin verrattuna. Kuhaistutuksissa 50 kilon saalis tuhatta istukasta kohti riittää kattamaan istutuskustannukset, mikäli poikasen kappalehinta on 20 senttiä ja saaliiksi saadun kuhan kilohinta 4 euroa/kg. Kuhaistutuksiin liittyy vaikeasti rahassa arvioitavia hyötyjä, kuten vapaa-ajankalastuksen ja matkailukalastuksen hyödyt sekä kalakantojen ylläpito. (Anon ) Kuhan istutusmääräksi suositellaan kpl / ha riippuen vesistöstä. Istukkaana tulee käyttää 1-kesäisiä poikasia (Salminen, Böhling 2002). Istutuksia tehdään pääasiassa keskisuuriin tai suuriin järviin. SIIKA: Yksikesäisten siianpoikasten istutuksista saatu saalis vaihtelee kg/1000 istukasta, vastakuoriutuneista saatu saalis 0-7 kg/1000 istukasta. Mikäli siianpoikasen hinta on noin 10 sentti kappale ja siian kalastajahinta 3-4 euroa/kg, riittää kilon saalis/1000 istukasta kattamaan istutuskustannukset. (Anon ) Siian istutustiheydeksi suositellaan 2-20 kappaletta / ha, 1-kesäisiä istukkaita (Salminen, Böhling 2002). Jos siikaa istutetaan runsaasti on sitä myös kalastettava tehokkaasti eli käytännössä käyttäen tiheitä verkkoja. Istutusten ollessa säännöllisiä ja kalastuksen tapahtuessa harvemmilla verkoilla on seurauksena usein siikakannan kääpiöityminen ja istutustuloksen heikentyminen. JÄRVITAIMEN: Taimenen istutustiheys on sovitettava tärkeimpien ravintokohteiden, muikun ja kuoreen määrään. Suositeltava istutusmäärä on 1-5 kpl/ha 2-vuotiaita istukkaita. Taimenistutusten keskimääräinen tuotto on noin 300 kg/1000 istukasta, mutta se vaihtelee esim. syönnösalueen ravintotilanteen, istukkaiden koon ja kalastuksen mukaan. (Salminen, Böhling 2002.) Järvitaimenistutuksia tehdään lähinnä vapaa-ajankalastuksen tarpeisiin ja kantojenelvyttämiseksi, joten saaliin arvon ja istutuskustannusten vertailu ei ole tarkoituksen mukaista. KIRJOLOHI: Kirjolohia istutetaan pääasiassa pyyntikokoisina vapakalastuksen saalisvarmuuden lisäämiseksi. Kirjolohen väitetään kilpailevan luonnonvesissä alkuperäislajien, lähinnä taimenen, kanssa. Missään päin Suomea ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että kirjolohi olisi syrjäyttänyt jonkin alkuperäislajin.

20 HARJUS: Harjusta ei kannata istuttaa pieniin, mataliin, tummavetisiin ja pehmeäpohjaisiin lampiin, joissa veden fosforin määrä on korkea. Myös särkikalojen, hauen ja ahvenen runsaus lisää harjusistutusten epäonnistumisen riskiä. RAPU: Ennen rapujen istuttamista on syytä tarkastella vesistön tilaa ja historiaa. Mikäli vesistössä on joskus esiintynyt rapuja, mutta ne ovat sittemmin kadonneet, on syytä selvittää häviämisen syitä. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida rapukannan palauttamismahdollisuuksia. Valtakunnallisen rapustrategian mukaan täpläravun istuttaminen Etelä-Savon vesiin on kielletty (Anon. 2004) ISTUTUSTEN TOTEUTUS Kalavesien pysyminen tuottavina ja että niissä olisi mielekästä kalastaa, Virtasalmen kalastusalue istuttaa kalaa euromääräisesti ( ) vuonna 2005 seuraavasti: Maavesi Kangasjärvi 860 Virmasjärvi 849 Haapajärvi 739 Ankele 183 Nevajärvi 104 Heräjärvi 36 Laskelmat on tehty vesihehtaarien mukaan siten, että viehelupapiiriin kuulumattomat alueet on vähennetty laskelmasta. Siika- ja kuhaistutukset suoritetaan syksyllä. Siika ensisijaisesti 1-kesäisillä ja taimen 2-vuotiailla istukkailla. Suositeltava keskipituus tulisivat siian osalta olla yli 10,0 cm (suositeltava vähimmäispituus 9,0 cm) ja kuhan osalta yli 7,0 cm (väh.pit 5,5 cm). Taimenen vähimmäispituuden tulisi olla 18 cm, mutta mielellään vähintään 20 cm. (Salminen, Böhling 2002.) Istutussuunnitelmassa otetaan huomioon kullekin kalalajille soveltuva vesipinta-ala. Etelä- ja Pohjois - Virmakseen sekä Ankeleenjärveen suoritettavat kirjolohi istutukset tehdään syksyllä pyyntikokoisella kalalla, samoin muihin järviin suoritettavat kirjolohi-istutukset tehdään pyyntikokoisilla kaloilla. Joroisten Energia Oy istuttaa velvoitteisiin perustuen seuraavasti; Maaveteen ja Längelmäenjärveen yhteensä kpl 1-kesäistä kuhaa ja kpl siikaa. Alla istutuskohde ja määrä istutuspaikan mukaan. Maavesi: - Tähtilahti kuha kpl siika kpl - Mustosen ranta kuha kpl siika kpl

21 - Koljonniemi kuha kpl siika kpl Längelmäenjärvi: Yht: kuha kpl siika kpl - Ollinniemi kuha kpl siika kpl - Sikalanniemi (Sommanniemi) kuha kpl siika kpl - Hietalahti kuha kpl siika kpl Yht: kuha kpl siika kpl MUUT HOITOTOIMENPITEET Mahdollisten vesistökunnostusten on aina perustuttava tarkkaan laadittuihin selvityksiin ennen kuin ryhdytään varsinaisiin toimiin. Tällaisia toimenpiteitä Virtasalmen kalastusalueella ovat mm. vähempiarvoisten kalalajien tehokalastus, vesikasvien niitot ja ruoppaukset. Kalastusalueen on oltava mukana omalta osaltaan lähinnä neuvoja ja ohjeita antavana osapuolena. Osakaskuntien on itse hankittava kunnostushankkeisiin tarvittava rahoitus. Kalastusalue voi myös opastaa ja olla mukana rahaanomusten laadinnassa erilaisille viranomaistahoille. Kalastusalue tekee osakaskuntienkanssa tarpeelliseksi katsomistaan hankkeista aloitteita sekä mahdollisesti ottaa rahallisesti osaa niihin hankkeisiin, jotka katsotaan kalataloudellisesti tärkeiksi. Toinen vaihtoehto vesistökunnostusten suorittamisessa on se, että osakaskunnat siirtävät tehtävät kalastusalueen hoidettavaksi kalastuslain 64 :n mukaisesti: Kun siirtämistä koskeva päätös on tehty, kalastuskunnan ja kalastusalueen kesken suoritetaan selvittely, jossa päätetään tehtävien rajaamisesta ja suorittamistavasta sekä tulojen ja kustannusten jakamisesta. Kalastusalueen tulee ottaa siirrettäväksi päätetyt tehtävät suorittaakseen, mikäli se kalastusalueen hoidon kannalta on tarkoituksenmukaista. Mikäli päädytään vähempiarvoisten kalalajien tehokalastukseen, on kartoitettava kalakantojen tila ja tehtävä suunnitelma tehokalastuksen järjestämisestä sekä saaliskalojen käytöstä. Tehokalastuksen on oltava alkuvaiheessa erittäin tehokasta ja siinä on käytettävä isoja pyyntivälineitä (nuotat, isorysät ja -paunetit). Kalastusta on jatkettava useamman vuoden ajan nk. jatkohoitona, jolla estetään kalakantojen palautuminen entiselle tasolle YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Kalastuksen yhtenäistämiseksi ja valvonnan helpottamiseksi suositellaan perustettavaksi useamman osakaskunnan yhteenliittymiä järvikohtaisesti. Yhteenliittymäalueilla kalastus joko kokonaan tai sovittavilta osilta sekä kalaveden hoito järjestetään keskinäisillä sopimuksilla. Yhteistyösopimus toimii

22 parhaiten silloin kun alueet ovat pieniä ja/tai osakkaita on vähän. Virtasalmen kalastusalueella yhtenä tärkeimmistä yhteistyön muodoista voidaan pitää sitä, että saadaan alueella toimimattomat ja järjestäytymättömät kalastuskunnat /osakaskunnat järjestäytymään ja toimimaan lain mukaisesti sekä niiden vesialueiden saamista toimivan hallinnon piiriin. 2.6 SEURANTA Kalavesien ja -kantojen hoidon seurannan tulee olla suunnitelmallista, ja sillä tuotetaan sellaista ajantasaista tietoa, jota voidaan käyttää hoidon ohjaamiseen ja kehittämiseen. Aikaisemmin esitettyjen kalakantoja ja käyttöä koskevien suuntaviivojen mukaisen toiminnan tulosten selvittämiseksi kalastusalueen tulisi merkitä muistiinkalakantojen tilasta tehdyt havainnot. Erityisen tärkeää on seurata istutettujen kalalajien kasvua ja takaisinsaantia. (Ammattikalastuksesta saadun saaliin seuranta on myös tarpeellista alueen kokonaiskalansaaliin kartoittamiseksi). Myös muiden kalalajien osalta kalastuksen ja saaliin seuranta tulee järjestää. Kalastuskirjanpito on kätevä tapa hankkia tietoa kalakantojen yleisestä kehityksestä, istutusten ja kalastuksen ohjauksen tuloksista. Tavoitteena on 1-2 kirjanpitokalastajaa alueen suurimmilla järvillä, ja muiden järvien osalta mahdollisuuksien mukaan. Kalastajan edellytyksenä on vuosittain samaan aikaan tapahtuva kalastus. Kalastusalueen hallituksen tulisi laatia seurannan helpottamiseksi tiedustelulomake ja toimittaa se alueen kalastajien käyttöön. Kaavake tulisi laatia niin, että se antaisi tietoa kalastajien ja pyydysten määrästä sekä saaliin määrästä. Tiedustelulomake tulisi liittää ostettavaan kalastuslupaan. VAPO Oy:n turvetuotannosta aiheutuvien kuivatusvesien johtamisesta Kangasjärveen ja aiemmin Haapajärveen, niiden vaikutusta seurataan kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi VAPO toteuttaa vuoden 2007 alussa mainituissa järvissä kalastustiedustelun joka koskee vuoden 2006 kalastusta. Tiedustelun tulokset valmistuvat 3/2007 mennessä. 2.7 VALVONTA Kalastusalueen asettamien valantehneiden kalastuksenvalvojien tulee valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan sen mukaan kuin kalastuslaissa säädetään. Heidän tulee myös erityisesti valvoa kalastusalueen antamia määräyksiä. Osakaskuntien kannattaa tehdä yhteistyötä naapuriosakaskuntien kanssa ja järjestää tehoiskuja kummankin vesialueille. Mikäli toinen on kalastusalueen valvoja, olisi suositeltavaa, että toinen on osakaskunnan valvoja.

23 2.8 KOULUTUS JA TIEDOTUS Kalastusalue voi tarvittaessa järjestää osakaskunnille koulutuspäivän, jossa käsitellään alueen kalatalouteen liittyviä erityiskysymyksiä tai muita kalatalousorganisaatioon liittyviä aiheita. Muina aiheina voivat olla esimerkiksi kalanistutus, kalaston tehopyynti, vesiensuojelu, kalastuksen valvonta yms. Erityisen tärkeänä koulutuksena osakaskunnille on se, että osataan täyttää ja laatia vuosikertomus, josta ilmenee käytetyt pyydykset, kalastajien määrä sekä saaliin määrä. Kalastusalueen on tiedotettava mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti toiminnastaan, myös osakaskuntien suuntaan. Kalastusalueen tulee olla mukana erilaisissa tapahtumissa sekä tiedottaa lehdistön ja muiden paikallisten tiedotusvälineiden kautta mm. luvanmyynnistä ja rajoituksista. Luvanmyynnin yhteydessä suoraan kalastajille tehtävä tiedottaminen on todennäköisesti kaikkein tehokkainta. Alueen tulee laatia tiedotteita, joita voidaan jakaa lupien myynnin yhteydessä. 2.9 RAHOITUS Kalastusalueen toimintaa rahoitetaan seuraavilla tavoilla: - kalastuksenedistämismäärärahat - toimintamäärärahat - viehekalastusluvat - kilpailuluvat - satunnaiset tuotot 4. TIIVISTELMÄ Virtasalmen kalastusalue sijaitsee Pieksänmaan, Haukivuoren, Joroisten ja Juvan kuntien sekä Mikkelin kaupungin alueella. Alue on pääosin hajaasutusaluetta, varsinaisia taajamia on kaksi, Haukivuori (osaksi kalastusalueen rajojen sisällä) ja Virtasalmi. Kalastusalueella on vesipinta-alaa noin ha ja neljän suurimman järven vesipinta-ala muodostaa noin 65 % kalastusalueen vesipinta-alasta. Suurimmat järvet alueella ovat Maavesi-Längelmäenjärvi, Kangasjärvi, Virmas ja Haapajärvi. Alueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöön ja Maavesi sekä Längelmäenjärvi ovat säännösteltyjä. Kalastusalueelta vedet laskevat Kiekan voimalaitoksen kautta Sysmään Joroisten puolelle. Vesistöjä kuormittavat etenkin VAPO Oy:n turvetuotannosta aiheutuvien kuivatusvesien johtaminen alueen vesistöihin, erityisesti Kangasjärveen. Muuta kuormitusta alueen vesistöihin aiheutuu maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Virtasalmen jätevesipuhdistamo purkaa vetensä Längelmäenjärveen, sen kokonaisvaikutus on kuitenkin vähäinen. Veden laadut alueen vesistöissä ovat pääsääntöisesti tummahkoja, humuksen värjäämiä vesiä.

24 Kalastusalueen vesistä reilu 80 % kuuluu toimivan hallinnonpiiriin, omistajayksiköitä on kaikkiaan 93 kpl joista 47 on järjestyneitä. Yksityisiä vesialueita on 9, pinta-alaltaan noin 46 ha. Alueen vesistöön kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Ahven, hauki, kuha ja särkikalakannat ovat runsaita. Järvilohta ja taimenta alueen vesissä uiskentelee hyvin vähän istutuksista huolimatta. Satunnaisesti tavataan rapua, mutta sillä ei ole pyynnin kannalta kovinkaan suurta taloudellista merkitystä. Kalastus on pääasiallisesti omistusoikeuteen perustuvaa vapaa-ajankalastusta, ammattikalastusta alueella ei harjoiteta. Vapaa-ajankalastusta alueen vesissä harrasti vuonna 1997 reilu kalastajaa, kalastaneiden kotitalouksien määrän ollessa hieman yli Kalastus tulee tulevaisuudessa painottumaan viehekalastukseen verkkokalastuksen hiljalleen vähentyen. Samalla kalastusalueen tulee keskittyä ohjaamaan viehekalastusta sekä pienten sulkupyydysten käytön lisäämistä vähemmän kalastetuille alueille. Kalastuksen järjestämisessä kalastusalueen tulee huomioida kaikki kalastajaryhmät tasapuolisesti. Pyydysten yksiköinnissä osakaskuntien tulee käyttää kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa olevaa suositusta. Näin mahdollistetaan luotettavien tilastointien ja selvitysten tekeminen tulevaisuudessa. Saalistavoitteeksi kalastusalue asettaa kaikkien kalalajien osalta kg. Kuhasaaliin määräksi asetetaan kg/vuosi. Kuhan alamitan nostoa suositellaan 40 cm:n. Kalastuksen lisäämisessä yksi suurimpia ongelmia on kalastuksesta kiinnostuneiden ihmisten vähyys. Kalastusalueella onkin entistä haasteellisempi työtehtävä kalastuksen lisäämisessä. Yhtenä vaihtoehtona onkin mökkiläisten saaminen kiinnostumaan osakaskuntatoiminnasta, esim. vuosikokoukset voisi järjestää kesäaikaan. Erilaiset pienimuotoiset tapahtumat järvillä ja esittelyt kalastusalueen toiminnasta sekä kalastuksesta saisivat ihmisten kiinnostuksen heräämään kalastusharrastusta kohtaan. Selkeinä kehittämissuosituksina Virtasalmen kalastusalueella voidaan pitää; hallinnon aktivoiminen ja kehittäminen, esim. päätösten ja kokousten valmistelut. Käyttö- ja hoitosuunnitelman uusiminen, (toteutunut 2005) ja lupajärjestelmän kehittäminen, esim. luvanmyyntirekisterin pitäminen ja järvikohtaisten verkkokalastusalueiden kehittäminen sekä järvikohtaisen yhteistyön kehittäminen. Istutuslajeina alueen vesistöihin suositellaan kuhaa, siikaa, järvitaimenta, kirjolohta ja harjusta. Muiden kalalajien osalta istutuksia ei voi suositella. Järvitaimen istutukset tehdään lähinnä vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun tarpeita silmälläpitäen. Kirjolohi-istutukset Etelä- ja Pohjois- Virmakseen sekä Ankeleenjärveen suoritetaan syksyisin pyyntikokoisella kalalla. Myös muihin kirjolohta istutettaviin järviin käytetään pyyntikokoista kalaa. Virtasalmen kalastusalueella tarvittavia kunnostustoimenpiteitä ovat ainakin vesikasvien niitot, vähempiarvoisten kalalajien tehopyynnit ja ruoppaukset.

25 Alueella vesikasvien niittoja tekevät etupäässä osakaskunnat ja Etelä-Savon ympäristökeskus. Kalastusalueen ja osakaskuntien yhteistyö niittojen osalta toimii nykyisellä systeemillä hyvin. Muun yhteistyön esim., osakaskuntien yhdistymiset ja järvikohtaisen yhteistyön kehittämiset vaativat kalastusalueelta aktiivista ja pitkäjänteistä työtä. Seurantaa ja valvontaa kalastusalueella tulee lisätä. Tarpeellista on kehittää riittävän tarkka seurantamenetelmä jolla saadaan luotettavaa tietoa kalastusalueen saalislajeista, saaliinmäärästä ja käytetyistä pyydyksistä. Valvontaa lisäämällä kalastusalueen kalastus saadaan lain ja asetuksen määrittämälle tasolle esim. pyydysten merkintä ja luvaton kalastus. Kalastusalueen toimenkuvaan liittyy koulutus. Tarvittaessa tulee järjestää osakaskunnille koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään kalastusalueella suoritettavia ja tarvittavia toimenpiteitä esimerkiksi kalastuksen lisäämiseksi ja järvikohtaisen yhteistyön kehittämiseksi. Tiedotuksen osalta tuskin koskaan tiedotetaan liikaa. Luvanmyynnin, erilaisten tiedustelujen, kalastusrajoitusten ja -kieltojen osalta tiedotuksen lisääminen edesauttaa tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumisessa. Tämän suunnitelman tarkoituksena on ohjata ja kehittää kalastusalueen toimintaa tulevina vuosina. Tavoitteena on, että jatkossa päätöksenteko pohjautuu johdonmukaisesti tässä selvityksessä asetettuihin päämääriin. Esitettyjen suositusten ja toimenpiteiden toimivuudesta Virtasalmen kalastusalueella, tulee näitä tarkastella sekä muuttaa tarvittaessa kymmenen (10) vuoden kuluttua tehtävän khs:n päivityksen yhteydessä. LÄHTEET Alaja, Heikki., Keskinen Tapio ja Marjomäki Timo., Kuhan ja siian viljely sekä hoito ja hyödyntäminen Etelä-Savossa. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 71/2004. Jyväskylä Anon Kalataloushallinnon rapustrategia Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 47/2000. Hämeenlinna Anon Vapaa-ajankalastus SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2002:54. Riistan- ja kalantutkimus Helsinki. Anon Kalaistutusten kehittämistyöryhmä. Työryhmämuistio MMM 2004:6, Helsinki ISBN Anon Vesistöjä hyödyntämään, Etelä-Savon kalataloudellinen kehittämisstrategia. Etelä-Savon TE-keskus, kalatalousyksikkö. Mikkeli Etelä-Savon TE-keskus, kalatalousyksikkö Kalataloushallinnon istutusrekisteri, Mikkeli. Etelä-Savon ympäristökeskus, vesianalyysitiedot. Mikkeli Kettunen, Ilppo Sysmäjärven vesistöalueen kuormitus, tila ja kehitys. Alueelliset ympäristöjulkaisut 102. Etelä-Savon ympäristökeskus, Mikkeli

26 1999. Leinonen, Kalevi., Moilanen, Pentti., Rinne, Jukka., Stigzelius, Johanna., Toivonen, A-L., Yrjölä, Rauno. Kuinka Suomi kalastaa, osaraportti 2. Saaliit ja viehekalastusjärjestelmän käytännön toimivuus kalastusalueittain. kala- ja riistaraportteja nro 131. Helsinki Mikkelin maaseutuelinkeinopiiri 1996: Kalaa Mikkelin läänistä. Kalataloudellinen tavoiteohjelma vuoteen Mikkelin maaseutuelinkeinopiiri, kalatalouden vastuualue. Moniste, 72 s. Mikkeli. Rannikko Petri, Helsinki Perustietoa Mikkelin läänin kalataloudesta, Kala- ja Riistahallinnon julkaisuja Nro 20. Maa- ja metsätalousministeriö, kalaja riistaosasto. Helsinki. Salminen, M., Böhling, P., toim Kalavedet kuntoon. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus, Helsinki Toivonen, Anna-Liisa., Moilanen, Pentti., Railo, Eira Suomi kalastaa Kalastusrasitus kalastusalueilla. Kala- ja riistaraportteja nro 266, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki Toivonen, Anna-Liisa., Moilanen, Pentti., Stigzelius, Johanna., Railo, Eira Suomi kalastaa Lajisaaliit. Kala- ja riistaraportteja nro 283, Riistaja kalatalouden tutkimuskeskus, Helsinki Veijola, Heikki, Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta Jyväskylä Virtasalmen kalastusalue ja osakaskunnat, Virtasalmi 2005.

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS

A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS 2.1 ALUEEN KUVAUS 1 1. JOHDANTO Käyttö- ja hoitosuunnitelman tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015

KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 KYYVEDEN KALASTUSALUE KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 ANTTI VAIKKINEN 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...1 A. PERUSTIETO-OSA 2. KALASTUSALUEEN KUVAUS...2 2.1 ALUEEN KUVAUS...2 2.2 VESISTÖKUVAUS...2

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

PERUSTIETO-OSA (A) 1. JOHDANTO

PERUSTIETO-OSA (A) 1. JOHDANTO PERUSTIETO-OSA (A) 1. JOHDANTO Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

SUONTEEN, MYLLYNKOSKEN JA VIHERINKOSKEN YHDISTETTY KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015

SUONTEEN, MYLLYNKOSKEN JA VIHERINKOSKEN YHDISTETTY KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 SUONTEEN, MYLLYNKOSKEN JA VIHERINKOSKEN YHDISTETTY KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2015 Antti Vaikkinen 2011 PERUSTIETO-OSA (A) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS.

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan

Lisätiedot

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Ajankohtaista kalataloudesta Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 24.4.2018 Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Esityksen sisältö Kalatalouden yleistilanne Kalatalousalueet ja osakaskunnat Käyttö-

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

*************************************************************************************************************************

************************************************************************************************************************* Osakaskunnat Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II

- 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II - 1 - Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma II Pohjois-Savon kalatalouskeskus 2001 - 2 - Yhteenveto kalastuksen kehittämisestä, hoidon tavoitteista ja seurannan järjestämisestä Yhteistyö

Lisätiedot

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuonislahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat

säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen Kalastusta koskevat säännökset muuttuvat U i kalastuslaki Uusi k l l ki Kalastuksenvalvonta 1.1.2016 voimaan tulevan lain mukaan Lyhyesti Valvontasäännökset eivät muutu 2012 säädetyt pykälät siirretty sellaisenaan uuteen lakiin Vain numerot muuttuvat

Lisätiedot