Alueellisten sote-toimintojen simulointi
|
|
- Jaana Hämäläinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alueellisten sote-toimintojen simulointi Oulu ja ympäristö aluesimulointi Väliraportti pj:t Arja Heikkinen ja Tuula Saukkonen
2 Tavoitteet, periaatteet ja taustatietoa toimeksiantoon
3 Alueellisten sote-toimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan tarkempi näkökulma maakunnan eri alueiden erityispiirteisiin, hyviin käytäntöihin ja uudistustarpeisiin Löydetään keinoja saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueilla Lisätään maakuntavalmiutta alueilla ja koko maakunnassa Saadaan tietoa, miten palvelut toteutetaan väestön palvelutarpeet huomioiden entistä asiakaslähtöisemmin, kustannusvaikuttavammin sekä sujuvat hoito- ja palveluketjut ja muu integraatio varmistaen Syvennetään ja kohdennetaan alueittain PoPSTerissa tehtyä analyysia
4 Toimeksiannon periaatteita Tavoitteena valmistautuminen tulevaan järjestämisen malliin, alueelliseen palvelujärjestelmään, palvelutuotannon vaihtoehtoihin sekä verkostomaiseen ja kumppanuuksia hyödyntävään toimintaan Hyödynnetään uudistuksen valmisteluvaiheessa alueiden erityisolosuhteiden tuntemusta sekä kokemuksia eri toimintamalleista ja parhaista käytännöistä Tarkennetaan, mitä tietoa järjestäjä ja palvelutuottajat tarvitsevat, jotta voidaan varmistaa maakunnan eri alueilla asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut Tärkeää hyödyntää kaikki PoPSTerin palvelukokonaisuus-työryhmissä tehty työ alueille tarkennettuna Huomioidaan erityispiiteet ja -tarpeet alueilla Esim. ikäihmiset, paljon palveluja tarvitsevat, lapset ja perheet, päihde- ja mielenterveysasiakkaat, digitalisaatio ja sähköiset palvelut
5 Simuloinnista saadaan tietoa: Palvelutarpeiden ja resurssien kohtaaminen alueella Alueen tilanne suhteessa kansallisiin suosituksiin ja muihin maakunnan alueisiin Palvelutarpeiden ennakointi Alueiden erityispiirteet ja niihin vastaaminen Hajauttaminen vs. keskittäminen (alueet, funktiot) Suoranvalinnan palvelut (sote-keskukset ja suunhoito) ja asiakastarpeista johtuvat painotukset Alueen järjestämisen/tuotannon tavat ja sopimukset Maakunnan oman tuotannon sopeuttamistarve Tietoa tuotannon muotojen valintaan: liikelaitos, yhtiöt Tietoa mm. tuottajien korvausjärjestelmään ja kannustimiin liittyen Osaamisen ennakointi ja henkilöstön saatavuus Osallisuuden ja yhteiskehittämisen muodot Valinnanvapauden ja monituottajuuden hyödyntäminen
6 Toimeksiannon keskeiset kysymykset: Alueen nykytila, palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma Alueen kehittämisen kohteet palvelutarpeet ja erityispiirteet huomioiden Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto Hoito- ja palveluketjujen sujuvuus ja vaikuttavuus Alueen hyvät käytännöt Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuus PoPSTerissa tehdyn analyysin syventäminen ja kohdentaminen kullekin alueelle
7 Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 4/2018 Väkiluku ja sote-organisaatiot Muut tiedot Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % vuotiaita n. 55 % 65 vuotta täyttäneitä n. 26 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 4/2018
8 Aikataulu ja raportin käsittely Väliraporttia käsitellään ja toimeksiantoa päivitetään mm. simuloinnin ohjausryhmässä Ma klo Ti 4.9. klo (väliraportti valmiina) Aluesimuloinnin loppuraportin aikataulusta, käsittelystä ja sen jälkeisistä jatkotoimista sovitaan kesäkuun kokouksessa Simuloinnin ohjausryhmän muodostavat aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Sirkku Pikkujämsä. Raportti toimitetaan myös kuntiin sekä muille tarvittaville tahoille käsittelyyn ja kommentoitavaksi
9 Aluetyöryhmien kummit ja puheenjohtajisto Rannikko Kummit: Sirkka-Liisa Olli ja Leena Pimperi-Koivisto Pirjo Kejonen ja Markku Kipinä Puheenjohtajisto: Mervi Koski Anne Mäki-Leppilampi Kummit: Leena Pimperi-Koivisto ja Sirkka-Liisa Olli Johanna Patanen ja Pirjo Kejonen Puheenjohtajisto: Päivi Peltokorpi Tuomas Aikkila Jokilaaksot Koillismaa Kummit: Anu Vuorinen ja Anna Haverinen Markku Kipinä ja Johanna Patanen Puheenjohtajisto: Satu Kangas Kirsi Taivalkoski Oulu ja ympäristö Kummit: Anna Haverinen, Leena Pimperi- Koivisto ja Anu Vuorinen Elina Välikangas ja Merja Meriläinen Puheenjohtajisto: Arja Heikkinen Tuula Saukkonen
10 Aluetyöryhmien käytettävissä oleva materiaali (tai asioita valmistellaan) Väestöprofiilit, alueiden perustiedot jne. Taloustiedot Ennakointitiedot PoPSTerin linjaukset ja taustamateriaali Mm. vammaispalvelut Kärkihankkeiden materiaali (I&O, LAPE) Sote-henkilöstöresurssien tiedot Tilojen toiminnallisuus ja kunto Kriteerien kerääminen ja valmistelu Aluetyöryhmät voivat hyödyntää valmista materiaalia eli niiden ei tarvitse toteuttaa erillisiä tiedonkeruita Toimeksianto täydentyy prosessin edetessä Alueille asetettavat tavoitteet ja alueiden keskinäinen vertailu
11 Muu samanaikaisesti etenevä valmistelu Johtamis- ja ohjausjärjestelmät Organisaatioiden muodostaminen I&O- ja LAPE-kärkihankkeet (muutosagentit tai aluekoordinaattorit on tärkeää kutsua mukaan asiantuntijoiksi aluetyöryhmiin) Mt- ja päihdeselvitys / Jyrki Seppä (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Hyte / Sanna Salmela (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Sähköiset palvelut / projektipäällikkö (ehdotetaan kutsuttavaksi ainakin kerran jokaiseen aluetyöryhmään) ICT / asiantuntijat (ehdotetaan kutsuttavaksi kerran jokaiseen aluetyöryhmään) Palveluasumisen, terveyskeskusvuodeosastojen ja laitoshoidon tilojen toiminnallisuuden ja teknisen kunnon tarkastelu (Irma Toivanen, Merja Halonen ja Mauno Mikkola) Työterveyshuolto Ensihoito ja sosiaalipäivystys muistettava osana päivystysprosessia Kasvupalveluiden prosessit (vaikeasti työllistyvät) Ateria-, puhdistus- ja tilapalvelut (sotea koskien) Hankintapalvelut (sotea koskien) Myöhemmin palveluverkon periaatteet Nämä kokonaisuudet eivät ole aluetyöryhmien pääfokuksessa. Näiden valmistelu etenee muissa työryhmissä.
12 Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat (PoPSTer 3/2016 -> ) Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Tukipalvelut Mielenterveys ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Osaaminen, koulutus, opetus Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Tutkimus
13 Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet -35M (PoPSTer raportti) 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3, (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi
14 PoPSTer työryhmien keskeisimmät esitykset kustannuskehityksen taittamiseen: Asiakaslähtöiset, toimivat palvelut: Asiakaslähtöinen ohjaus ja neuvonta, palveluohjaus sekä palvelutarpeen arviointi toimivat. Palvelut ovat saatavilla ja saavutettavissa asiakkaan palvelutarpeeseen perustuen oikea-aikaisesti, oikean tasoisina ja sujuvina palveluketjuina. Sähköiset ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uudenlaisia lähipalveluja, digi on liki. Teknologiaa ja robotiikkaa on hyödynnettävä huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Palvelut joustavat asiakkaiden muuttuvien palvelutarpeiden mukaan. Paljon palveluja tarvitseville varmistetaan integroidut ohjaus- ja palveluprosessit. Asiakkaat kytketään tiiviimmin mukaan prosesseihin ja niiden kehittämiseen. Kuntalaisten ja asiakkaiden/potilaiden omaa roolia ja vastuuta vahvistetaan.
15 Palvelurakenne ja verkko: Palveluja tarjotaan pääsääntöisesti ihmisten arkiympäristöissä. Kalleimpien/raskaimpien palveluiden epätarkoituksenmukaista käyttöä vähennetään hallitusti ja ennaltaehkäiseviä palveluja sekä avopainotteisuutta vahvistetaan. Mielekkään ja turvallisen arjen ja mm. työllisyyden hoidon uusien keinojen avulla hillitään raskaimpien palveluiden tarvetta. Maakunnan tasolla selkeytetään priorisointia ja toteutetaan sen edellyttämät toimenpiteet, kuten esim. palveluverkon ja -rakenteen tarkastelu. Erikoistuneissa ja vaativimmissa palveluissa laatua ja vaikuttavuutta parannetaan keskittämällä osaamista varmistaen kuitenkin samalla riittävä tuki koko maakunnan alueelle.
16 Resurssien käyttö: Resurssit kohdennetaan maakunnan alueella palvelutarpeisiin ja mm. maakunnan eri osien erityispiirteisiin ja olosuhteisiin perustuen. Koko maakunnan alueella hyödynnetään parhaita käytäntöjä. Työn tehokkuutta ja tuottavuutta lisätään ja olemassa olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman vaikuttavasti. Otetaan käyttöön mm. tarvittavat toiminnanohjausjärjestelmät. Tiedon on seurattava asiakasta, jotta vältetään päällekkäistä ja resursseja tuhlaavaa työtä. Palveluiden kysyntää vähennetään esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoin.
17 Monituottajuus ja kumppanuudet: Monituottajuus nähdään strategisena voimavarana ja normaalina toimintamallina palvelutuotannossa. Yhdyspinnat kuntiin ovat toimivat ja 3. sektori, kuten järjestöt ja seurakunnat, ovat kumppaneita. Hyödynnetään ja luodaan innovatiivisia verkostoja palvelujen tuotannossa ja kehittämistyössä.
18 Maakunta järjestää alueen palvelut yhteistoiminnassa, maakunnan (sote palvelut), kunnan (mm. varhaiskasvatus, koulut, oppilaitokset, nuorisotoimi Byström, liikunta- ja kulttuuripalvelut, asuntotoimi sosiaalinen asuminen, työllisyyspalvelut), Kelan, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa painottaen ennaltaehkäisyä, peruspalveluiden ensisijaisuutta kunnassa, varhaista apua ja kuntalaisten omavastuuta hyvinvoinnin edistämisessä. Vaikuttavuutta arvioidaan myös kuntakohtaisesti (asukkaat asuvat kunnissa) hyvinvointikertomuksen ja siitä tehtävien toimenpiteiden avulla vuosittain rakenteellinen sosiaalityö. Toteutetaan porrasteinen hoito- ja palvelujärjestelmä, jossa on selvä työnjako eri toimijoiden välillä. Muodostetaan palvelukokonaisuus horisontaalisesti, jossa on eritasoisia palveluita selkeästi määriteltynä (vaativa, erityis- ja perustaso) vastaamaan asiakkaalle tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Osa palveluista lähellä, harvemmin tarvittava palvelu voidaan hakea kauempaa kuten erityis- vaativapalvelu liikkuva työ, työntekijät toimivat yhdessä sovitusti. Palvelujärjestelmän kokonaisvaikuttavuuden parantaminen sisältää myös hallintobyrokratian keventämisen lääkärintodistusten vähentäminen, määräaikaisten palvelupäätösten karsiminen, palvelusuunnitelman ja -päätöksen laatiminen samanaikaisesti, toimintakykymittariston käyttöönotto ym. Selkeytetään hoitotakuukriteereitä/lainsäädäntöä/käypähoitosuosituksia, jotka nyt ohjaavat toimintaa. Paljon palveluita tarvitsevalla asiakkaalla on mm. useita diagnooseja.
19 Nyt PopSTer-työn syventäminen ja konkretisointi alueilla
20 Hajautetut/lähipalvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut alueella Kaikille yhteiset palvelut maakunnassa Palvelulupaus Maakuntastrategia Palvelustrategia Järjestäjän ohjaus Monialainen maakunta Alueet
21 Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palvelut, sote-keskuksiin tuotavat liikelaitoksen palvelut ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm:? Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito? Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu
22
23 Hyvinvointiverkosto
24 Asiakaslähtöiset ja integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakaslähtöisyyttä on tukea asiakasta tarpeen mukaisilla palveluilla siten, että hän pärjää mahdollisimman hyvin arjessa. Asiakaslähtöisyyttä ei tuoteta vaan se rakennetaan kerta toisensa jälkeen jokaisessa palvelutapahtumassa asiakas keskiössä.
25 Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita. Arvio 80% sotemenoista kohdentuu tähän ryhmään.
26 PALVELUOHJAUKSEN PORRASTUKSEN TASOT
27 Perustason palvelut Erityistason palvelut Vaativan erityistason palvelut Matalan kynnyksen palvelut Arki Palvelukokonaisuus/palvelutehtävät
28 Toimeksianto täydentyy aluetyöryhmien työn ja maakunnallisen sotevalmistelun edetessä Toimeksiannon diapohjat
29 Toimeksiannon sisältö 1. Alue- ja alatyöryhmien työskentely ja kokoonpano 2. Alueiden tilannekuva 3. Erityispiirteet ja -kysymykset alueella 4. Palvelutarpeet ja niiden ennakoitu muutos alueella 5. Alueen nykytila: palveluiden toteuttamisen ja tuotannon näkökulma 6. Valinnanvapauden huomioiminen alueella 7. Erillistarkastelu: 1. suun terveydenhuollon nykytila ja kehittäminen 2. kotoa kotiin prosessin kehittäminen 3. vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) 4. alueella toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito 8. Nykytilassa toimivaa ja mitä halutaan vahvistaa alueella 9. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet alueella 10. Hyvät käytännöt alueella 11. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus alueella, palveluverkko 12. Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus alueella 13. Mitä on tarpeen ottaa huomioon tukipalveluiden osalta? 14. Integraatio-näkökulmat: mm. asiakas, palvelujärjestelmät, monituottajuus, tieto 15. Asiakkaiden osallisuus alueella 16. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen 17. Osaamisen ja henkilöstön näkökulma, osaajien saatavuuden varmistaminen alueella 18. Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen alueella 19. Mistä alueella luovutaan? 20. Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella 21. Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? 22. Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa = Keskeinen teema aluetyöryhmässä
30 Puheenjohtajien keskeisimmät havainnot Talouden ja tuottavuuden tarkastelu, keskeisimmät mittarit Sote-uudistuksen tavoitteena on perustason palveluiden vahventuminen, asiakkaiden oikea-aikaiset palvelut ja kustannusten hillintä. Palvelujen harmonisointi kriteerit, toimenpiteet alkaville uusille yhteisille toiminnoille mistä luovutaan. Lape-hanke päättyy lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden hallintaan otto perhekeskukset toimintaan. Nämä jatkovalmistelussa keskiöön!
31 POP-maakunta Oulu ja ympäristö -aluetyöryhmän alatyöryhmät ja jäsenet
32 Puheenjohtajat: Arja Heikkinen, sosiaalijohtaja, Oulun kaupunki ja Tuula Saukkonen, ylilääkäri, Oulunkaari Kummit: Jäsenet: Anna Haverinen, Leena Pimperi-Koivisto ja Anu Vuorinen ja Elina Välikangas, Merja Meriläinen Oulu: Marja Salo, palvelupäällikkö, Erityisryhmien sosiaalipalvelut, Oulun kaupunki, Vahtola Maria, palvelupäällikkö, Hiirosenkodin ympärivuorokautiset palvelut, Oulun kaupunki, Kuorilehto Ritva, palvelupäällikkö, Kontinkankaan hyvinvointikeskus, Oulun kaupunki, Erkkilä Eila, vs. palvelupäällikkö, Lääkäripalvelut, Oulun kaupunki, Sydänmaa Päivi, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala, Oulun kaupunki, Muhos: Merja Honkanen, sosiaali- ja terveysjohtaja ja Esko Haapamäki, johtava lääkäri Kempele: Marja-Leena Meriläinen, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Liminka: Elisa Tornberg, perusturvajohtaja Oulunkaari: Mirva Salmela, perhe- ja sosiaalijohtaja ja Matti Vähäkuopus vt terveyspalvelujohtaja Hailuoto: Pia Piispanen, perusturvajohtaja Tyrnävä: Tarja Kinnunen, palvelupäällikkö Lumijoki: Anna-Liisa Karppinen, hyvinvointipäällikkö PPSHP: Eija Eloranta, vastuualueen johtaja, (varalla Eila Alavahtola) Yritykset: Riikka Moilanen (Pihlajalinna Oy), (varalla Kati Lehtola, Nuorten ystävät) Kansalaisjärjestöt: Sanna Laine (Nuorten ystävät), (varalla Maarit Lampela, Oulun Seudun Muistiyhdistys) Henkilöstöjärjestöt: Koho plm Paula Vartiainen (SuPer), (varalla plm Eeva Honkanen, Tehy) JU vplm. Anne Ojala (JHL), (varalla plm Eija Alikoski, Jyty) JUKO plm Raija Niemelä, (varalla vplm Eeva-Leena Hoppania)
33 Vastaa kokonaisuudesta Alatyöryhmät Valmistelun organisointi Oulu ja Ympäristö aluetyöryhmä 1. Suun terveydenhuolto 3. Lapsiperheiden palvelut 4. Vakavien vaikeuksien tuki 2. Kotoa kotiin 6. Mielenterveysja päihdepalvelut 5. Alueellisesti toteutuva esh Aluetyöryhmät voivat muodostaa alatyöryhmiä erikseen määriteltäviin teemoihin. Vastuu kokonaisuudesta on aluetyöryhmällä. Ainakin seuraavat kokonaisuudet huomioidaan aluetyöryhmän raportissa: suun terveydenhuolto kotoa kotiin vakavien vaikeuksien tuki (sosiaalipalvelujen erityispalvelut) alueellisesti toteutuva somaattinen erikoissairaanhoito Oulu ja ympäristö aluesimuloinnissa lisäksi työryhmät lapsiperheiden palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut
34 1. Alatyöryhmä: Suun terveydenhuolto Sakari Kärkkäinen pj, palvelupäällikkö, Oulun kaupunki Lea Jääskeläinen, vastaava hammaslääkäri, Muhos Ismo Kaivorinne, vastaava hammaslääkäri, Oulunkaari Kaarina Raunio, vastaava hammaslääkäri, Kempele Kai Sundquist, vastuualuejohtaja, OYS, hamsu Sanna Nykänen, suuhygienisti, Oulunkaari Tuula Kautio, hammashoitaja, Oulun kaupunki Tarvittaessa puheenjohtaja kutsuu asiantuntijoita.
35 2. Alatyöryhmä: Kotoa kotiin (painopiste ikäihmiset, erityisryhmät) Kotoa kotiin-alatyöryhmä: kummi Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulu, asiantuntijoita; Jaana Isopahkala,yhteyskeskuspem/Oulu, Kontinkangas hvk, Jaana Kokko teknologia-asiantuntija/oulu, Sirpa Saarela, kehittämiskoordinaattori/oulu, muutosagentti Rita Oinas Ritva Kuorilehto, palvelupäällikkö, Oulu/Kontinkankaan hvk, pj Maija Hanhela, palveluesimies, palveluesimies, Oulu/Tuiran hvk, kotihoito Eeva Honkanen, plm, Tehy, Oulunkaari Raija Inkala, kotihoidon johtaja, Kempele Sini Sivonen, sosiaalitt, Oulu/erityisryhmien palveluohjaus Tuula Niska, vanhustyön johtaja, Muhos Jussi Piuva, apulaisylilääkäri, Oulu/Tuiran hvk Hannele Pöykiö, vanhuspalvelujohtaja, Oulunkaari Anne-Mari Risteli, palveluesimies, Oulu/ikäihmisten palveluohjaus Tiina Vuononvirta, palveluesimies, Oulunkaari/kuntoutus
36 3. Alatyöryhmä: Lapsiperheiden palvelut pj Mirva Salmela, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä Susanna Lähde, palvelupäällikkö Kaakkurin HVK, Oulu Pauliina Sarajärvi, johtava lääkäri, Liminka Virpi Leinonen, johtava hoitaja, Kempele Carita Haapala, palveluesimies, lastensuojelu, Oulu Marja-Liisa Jokelainen, terveydenhoitaja, Oulunkaari Lape Jaana Jokinen (Ot-palvelut/lastensuojelu) Lape aluekoordinaattorit Anne Leppälä-Hast, Eija Viitala ja Anna Onnela vplm Eeva-Leena Hoppania, Oulu Suvi Helanen LAPE projektipäällikkö
37 4. Alatyöryhmä: Vakavien vaikeuksien tuki (=erityisen tuen tarpeessa olevat sosiaalipalveluiden asiakkaat) pj: Marja Salo, palvelupäällikkö Anita Jääskö, vt sosiaalijohtaja, Kempele Miia Ahlroth, asiantuntija, sosiaalipalvelut/palveluohjaus, Oulu Kirsi Kipinä, palveluesimies, Pudasjärven terveysasema Leena Mämmi-Laukka, perhepalveluiden palveluesimies, Oulunkaari Merja Koskela, johtava sosiaalityöntekijä, Muhos Katja Rounioja, palveluesimies, Tuiran HVK, Oulu Tasotarkastelu ja integraatio: perus- ja erityistaso ja vaativa erityistaso Huomioitava aikuissosiaalityö Teemat: päihde- ja mielenterveystyö, työllisyyspalvelut (TYP), maahanmuuttajapalvelut (Anu Holappa), PPSHP:n sosiaalityön edustus tietyssä kokouksessa
38 5. Alatyöryhmä: Alueellisesti toteutuva somaattinen esh Pj: Eija Eloranta, ylilri, tuloaluejohtaja, PPSHP VPJ: Jouko Koskela, johtava lääkäri, Kempele Eila Erkkilä, vs palvelupäällikkö, Oulu Esko Haapamäki, johtava lääkäri, Muhos Anneli Vesa-Kurtti, ylilääkäri, Oulu/OKS Ritva Väisänen, palvelupäällikkö, Oulunkaari Sirkku Kaltakari, palvelupäällikkö, Kiimingin ja Myllyojan HVK plm Eija Alikoski (Jyty) Raija Niemelä plm, PPSHP Kummi: Merja Meriläinen,
39 6. Alatyöryhmä: mielenterveys- ja päihdepalvelut Pia Piispanen, pj, perusturvajohtaja Hailuoto, Jyrki Seppä, Maakunta, Marjo Kiviniemi, palvelupäällikkö Oulu, Outi Saarento, psykiatrian klinikka, Sanna Tölli, sosiaalityöntekijä Muhos, Eija Laaksonen, palveluesimies/mt Oulunkaari, Katja Karppinen, pem/päihdepalvelu, Oulu, Sanna Laine, Nuorten ystävät/kempele, Mari Pykäläinen, sairaanhoitaja/tyrnävä, Jaana Hinkkala, psy.el/päihde Oulu, Nina Kinnunen, palvelupäällikkö, Haukiputaan HVK, psykologi Kristiina Muhonen/Kempele Kokoontumiset ja skypellä, paikalla 9/11 ja 8/11 jäsentä tapaaminen, painotus päihdeasioissa Sanna Laine, Katja Karppinen, Kati Kananen, Kati Leinonen tapaaminen tähtidioja pohtimassa Marjo Kiviniemi, Outi Saarento, Mari Pykäläinen, Jaana Hinkkala, Kristiina Muhonen, Pia Piispanen ja Merja Halonen.
40 1. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Suun terveydenhuolto
41 Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto: Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden? Tuotanto ja järjestäminen on syytä katsoa koko maakunnan näkökulmasta (palveluverkko ja toimintamallit) Minkä kokoiset yksiköt ovat tehokkaita? Maakunnan alueella on syytä olla muutama suuri suun terveydenhuollon yksikkö. Avuksi tarvitaan julkisten liikenneyhteyksien tarkastelu. Tarvittaessa joudutaan kuljetuspalvelujen käyttöönottoon. Etäisyydet ovat ongelmana ja henkilökuntaa pitää voida liikuttaa, että tasapuolisuus palveluissa toteutuu Henkilökuntaa on varsin vähän ja keskittyneenä. Samat työntekijät tulevat tekemään töitä maakunnan liikelaitokselle ja sen eri toiminnoille, ja myös mahdollisesti yksityisille työnantajille. Erikoishammaslääkärien sijoittaminen, kulkeminen ja konsultointi puoltaa myös palveluverkon suunnittelua koko maakunnan näkökulmasta. Jos pyörillä oleviin yksiköihin päädytään, niiden on oltava monikäyttöisiä, jotta eri toiminnot voivat hyödyntää niitä. Päivystysjärjestelyt on toteutettavissa myös tämän mallin mukaisesti. Päivystysjärjestelyjen sujuvuuden takaamiseksi tukipalvelut on saatava tukemaan uusia toimintamalleja, esim. röntgentoiminta. Tarvitaan avuksi resurssienhallintaohjelmakokonaisuus, joka käsittää kaiken sen, mikä pitää sisällään potilaan kotia kotiin prosessin kaikki palaset. Pienemmissä yksiköissä joudutaan tekemään toiminnassa etäisyyksistä johtuvia kompromisseja tuotannon tehokkuutta ajatellen. Mahdollisimman moni potilas pyritään hoitamaan yhdellä käyntikerralla valmiiksi. Tukipalveluja voidaan pitkälle automatisoida; mm. tarveaineiden tilaus, lääkehuolto, välinehuolto ja tekninen huolto.
42 Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Väestö ikääntyy, joten geriatrista osaamista tarvitaan. Vanhukset ovat jatkossa hampaallisia, joten hoidon- ja avuntarve lisääntyy. Hampaattomia ei käytännössä ole enää vuoden kuluttua. On panostettava vahvasti terveyden edistämiseen. Potilaiden tietoisuus terveysasioista lisääntyy ja sen myötä vaativuustaso kasvaa.. Johtamisen ja esimiestyön vahvistamista tarvitaan koko maakunnan näkökulmasta. Integraationäkökulma on huomioitava toiminnassa ja päätöksissä. Kumppanuuden rakentamisen vahvistamista tarvitaan kolmannen sektorin, soten eri yksiköiden, koulujen ja päiväkotien välillä. Erityisesti kiinnitettävä huomiota neuvoloiden, koulujen ja vanhustyön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tiivistetään yhteistyötä koulutusyksiköiden kanssa. Harjoittelupaikkoja tarjotaan eri ammattiryhmien opiskelijoille. Aukioloaikoja on monipuolistettava. Päivystysjärjestelyissä on huomioitava etäisyydet. Hoitoon pääsy ajat olisi oltava tasapuolisia maakunnan alueella. Edellyttää maakunnan kaikkien olemassa olevien resurssien hyödyntämistä Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen ja tietojärjestelmien uusimisen vauhdittamiseksi tarvitaan pikaisesti investointeja. Sosiaalisen mediaa hyödynnetään paremmin; mm. kaksisuuntainen kommunikointi. Oulun kaupungin suun terveydenhuollon erikoishoidon yksikön ja Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien poliklinikan välisen yhteistyömallin laajentamista on harkittava koko maakunnan alueelle.
43 Oulu ja ympäristö/suun terveydenhuolto Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Tärkein: Suun terveydenhuoltoa, sen toimintaa ja toiminnan järjestämistä on syytä katsoa koko maakunnan näkökulmasta, ei erikseen maakunnan neljän alueen näkökulmasta. Palvelut saadaan koko maakuntaa ajatellen tasapuolisesti järjestettyä ainoastaan, jos suunnittelu tehdään yli koko maakunnan. Suun terveydenhuollon edustus maakunnan järjestäjäorganisaatiossa ja maakunnan suunnittelussa on turvattava. Uudistusta on käytettävä hyödyksi nykyaikaisten tehokkaiden toimintamallien läpiviemiseksi. Organisaatiouudistusten yhteydessä toimintatapamuutokset on helpommin ja nopeammin vietävissä läpi. Vältettävä tulevassa maakunnassa liian raskas organisaatio ja liian raskas byrokratia.
44 2. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Kotoa kotiin
45 Erillistarkastelu: kotoa kotiin prosessin kehittäminen Tarkastellaan kotona asumista tukevia palveluita, teknologiaa (mitä jo käytössä), miten ikäihmiset pärjäävät kotona, yhteistyö sote-keskuksiin, lääkäripalveluihin, kuntoutus- ja terapiapalvelut esim. taajaman ulkopuolella asuvat. Osa palveluista sovitetaan myös erityisryhmille, kuten vammaispalveluihin ja mielenterveysasiakkaille Monituottajuus ja järjestöt omaishoitajille suunnattuja palveluita ym. Mitä tapahtuu kun joutuu lähtemään kotoa päivystykseen, sairaalaan ym., turvahälytyksiin vastaaminen, 24/7 tuki kotiin Miten turvataan kotoutuminen takaisin, yhteistyö kotiuttavan organisaation kanssa (kuntoutuspalvelujen ohjausta jo erikoissairaanhoidosta lähtien), suunnitelmallinen kotiutusprosessi, suunniteltu kotihoito/yökotihoito Kuntouttava hoitotyö (henkilöstön asenne, hoitotyöntekijät ovat tottuneet hoitamaan), koulutus (erikoistumista kuntoutukseen), kotikuntoutus, terapiahenkilöstöä enemmän, (ft, toimintaterapeutti) Yhtenäiset kotihoidon kriteerit (nyt peittävyys kasvaa), arviojakso kun tullaan sairaalasta, palveluohjaus Tehokuntoutus, lyhytaikainen hoito/vuorohoito Kuntoutuspalvelujen näkökulmasta on tärkeää terapia-, apuväline- ja asunnonmuutospalvelujen nopea saatavuus etenkin äkillisen sairauden jälkeisissä kotiutuksissa. Apuväline ja asunnonmuutostyöt tehtävä ennalta ehkäisevästi, ei sen takia sairaalassa. Toimintakyvyn alenemisen ennaltaehkäisy esim. väestötason kartoituksista lähtevillä toimenpiteillä (tunnistetaan ne, joilla vaara toimintakyvyn alenemiseen) Varhemmin kuntoutumista ja kuntouttamista. Henkilöstön koulutus; valitsee hoivan ja huolenpidon esim. lähihoitajat erikoistumisalakseen ja vähemmän valitaan kuntoutumista. Henkilöstön näkökulma: on varattava aikaa kotikäynneille, ei vain 10 min käyntiä, jos kuntoutusta kehitetään.
46 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella Kotoa kotiin: Yhteneväinen asiakasohjaus Lisäresurssit alkuvaiheen kuntoutukseen tuovat säästöjä vähentävät myöhempää palvelutarvetta (vrt Eksote) Kuntoutustoiminnan kohdistaminen vaikuttavuus-periaatteella Teknologian hyödyntäminen etäpalveluissa ja korvaamaan käyntejä Koulutetusta henkilöstöstä puutetta maakunnissa, myös taajamissa sijaisrekrytoinnissa ongelmia Naapurikuntien yhteistyö turvapartiossa, yökotihoidossa ja resurssipoolissa muiden yhteistyötahojen hyödyntäminen Henkilöstön koulutus/asenne kuntotuttavaan hoitotyöhön Järjestöyhteistyö Miten palvelutarpeet ja resurssit kohtaavat alueella suhteessa PoPSTerin linjauksiin ja ehdotuksiin? Mitä toimenpiteitä ja uudistamista edellyttää, jotta palvelutarpeet ja resurssit saadaan kohtaamaan myös tulevat palvelutarpeet ennakoiden?
47 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Yhteisen teknologian käyttöönotto ja valmistelu hyvissä ajoin; testaus, arviointi ja tulokset maakunnalliseen käyttöön Yhteiset toimintaohjeet, palvelukriteerit, työryhmä valmistelemaan Yli nykyisten kuntarajojen toimiva yhteistyö ja palvelut, yhteiset työpajat suunnitteluun Yhteiset palvelulinja-kuvaukset keskeisimmistä ryhmistä, jotka liikkuvat yli organisaatiorajojen Työntekijät itse kehittämään omaa työtään ja prosesseja, maakunnalliset työpajat Jokainen kunta voi tehdä jo pieniäkin toimenpiteitä yhteisten linjausten mukaisesti. (esim. laitoshoidon purku, monipuolisten palvelurakenteiden kehittäminen)
48 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Kotihoito nostettava maakunnassa palvelun tarvetta vastaavalle tasolle Yhteiset kriteerit palveluille; kotihoitoon, päivätoimintaan, vuorohoitoon, muistisairaan päivähoitoon (vs omaishoitajien jaksaminen) ym Palveluohjaus; palvelutarpeen arviointi, neuvonta ja ohjaus tärkeitä; ihmisiä asiakkuuksiin verrattuna moninkertaisesti Saattohoidon ja kotisairaalatoiminnan kehittäminen Teknologian hyödyntäminen siellä missä se suinkin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, vs etäpalvelut, käyntien korvaaminen Digitalisaation ja teknologian hyötyjen markkinointi ja opastus kuntalaisille (mitä hyödyn kun maksan verkkoyhteydet kotiini)-> monenlaisia sosiaali- ja terveyspalveluita (mm. omahoitopalvelut, haku- ja kyselylomakkeet, chatit, nettiajanvaraus) Kotiuttamisprosessi sujuvaksi - asiakasprosessi- ja kuntoutuksen näkökulma Kotiutus ja kotiutuksen suunnittelu jo osastolle saavuttaessa Sähköinen järjestelmä käyttöön kuntien ja sairaalan välille Nimetyt yhdyshenkilöt toteuttamaan palveluketjun sujuvuus ja saumattomuus Asunnonmuutostyöt etukäteen ja ajoissa Läheiset ja omaiset mukaan hoitoprosessiin tiedon kulku Kotihoidon Wilma tms jolla ammattilaiset ja omaiset ovat yhteydessä Keskusteluun, mikä maakunnallisesti keskitettyä toimintaa ja mikä alueellista Yhteyskeskus: turvapuhelinpalveluiden hälytysten vastaanotto keskitetty maakunnassa, yhteydenotot ja käynnit paikallisesti sovitusti yhden numeron takaa (huomioitava eriytetäänkö vanhuspalvelut, erityisryhmien palvelut, työikäisten palvelut? vain yksi numero?) Optimointi: esim. n 5 maakunnallisesti keskitettyä alueellisesti kuntaa laajempaan keskusta
49 Muutosagentin tärppilista/rita Oinas Kuntalaisviestintä ikäihmisten näkökulmasta Digi ja verkkohankkeet Johtaminen (sote-integraatiossa) Asuminen-kuntayhteistyö Kotisairaalapalvelu-toteutus alueella Palvelurakennemuutos-resurssihenkilöstötarvelaskelma Maakuntavalmius: Kotikuntoutus ja arviointijaksot Ennaltaehkäisevät palvelut Neuvonta, ohjaus, viestintä Kotihoito 24/7 Omaishoidon tukimuodot Yhteiset perhehoidon koulutukset ja viestintä Muuttuva asiakasmaksulainsäädäntö Palvelukartat ja yli 75-v. sijoittuminen Aito monituottajuus? Ostopalvelun/palvelusetelipalvelun osuus nykytuotannosta Pelastuslaitos/ensihoitoyhteistyön mahdollisuudet Alueen matalan kynnyksen neuvontapisteet Moniasiakkuuksien tunnistamisen menetelmät ja paikat Lääkärityö kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaille Asiakaslähtöisyys-asiakkaan toimijuus, osallisuus
50 3. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Lapset ja perheet
51 Tiivistelmä Lasten ja perheiden palveluissa tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta, jota Lapset ja perheet muutosohjelmassa (LAPE) parhaillaan tehdään. Lasten ja perheiden palvelujen sekä lastensuojelun kehittämistyö on oleellista sekä varhaisen tuen että korjaavan tuen palveluissa. (Perhekeskus, lastensuojelu, OT-kekus) Lasten ja perheiden palvelut tulee saada vastaamaan nykyistä enemmän perheiden tarpeisiin ja tuki on tuotava arjen kasvuympäristöihin. Peruspalvelujen on oltava toimivia ja helposti saavutettavia ja linkityttävä saumattomasti erityispalveluihin. Esim. lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yhdyspinnat perustaso- erikoissairaanhoito, koskee myös päihdepalveluita. Tarvitaan nykyistä vahvemmin jalkautuvia palveluja eri ympäristöihin (esim. koti, koulu, sijaishuolto). Hajanaisista palveluista on siirryttävä yhteen sovitettuihin palveluihin. Palveluohjauksen mallintaminen palveluketjujen sujuvuudessa ja palvelujen yhteensovittamisessa (omatyöntekijä, monialainen palvelutarpeenarviointi, yhteinen tietojärjestelmä, eri asiantuntijoiden tehtävien ja tarjottavien palvelujen tunteminen, päällekkäisen työn välttäminen). Tiedonkulku eri toimijoiden välillä tulee saada toimimaan aina ennaltaehkäisevistä palveluista korjaaviin palveluihin. Mallintamalla ja yhtenäistämällä prosesseja, toimintatapoja ja käytänteitä sekä yhteisiä työmenetelmiä, jotka eivät ole työntekijästä, alueesta ja palvelun tuottajasta riippuvaisia. Palvelujen laatu ei saa riippua siitä, minkä kunnan alueella perhe asuu. Lähtökohtana tulee aina olla perheen ja lapsen tilanne eikä se, mitä palveluja on tarjolla. Palvelujen saatavuus myös turvattava, (haavoittuvuus maaseutumaisissa kunnissa) Aikuisille suunnatuissa palveluissa (erityisesti mtt ja päihde) tulee huomioida myös lasten ja perheen tilanne. Sisote yhdyspinnat (oppilashuolto + koulukuraattoreiden- ja psykologien palvelujen huomioiminen, jotka jäävät kuntiin) Ottamalla käyttöön tutkittuja tai muutoin käytännössä vaikuttaviksi osoitettuja työkäytäntöjä ja -menetelmiä (näitä käyttämällä esim. perustason palveluissa saadaan pidemmällä tähtäimellä laskuun raskaiden palvelujen kasvukehitys-> resurssia vapautuu ja voidaan uudelleen kohdentaa) Vaikuttavuuden huomioiminen palveluja suunniteltaessa.
52 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020? Varmistamalla LAPE- muutosohjelman loppuaikana kaikissa kunnissa, että LAPE-työ jatkuu ja on osana kunnan toimintakulttuuria ja hyvinvointityötä jälkeen sekä hyödyntämällä vielä 2019 muutosagentin työpanosta ja LAPE-akatemioiden antia osallistumalla niihin Jatkamalla ja vahvistamalla kunnissa LAPE-kehittämistyötä, erityisesti sisote-yhdyspinta - yhteistyö ja perhekeskustoiminta ja OT-keskus Jatkamalla ja tekemällä uusia avauksia kuntien/kuntayhtymien/alueiden yhteistyössä Mallintamalla ja yhtenäistämällä prosesseja, toimintatapoja ja käytänteitä sekä yhteisiä työmenetelmiä, jotka eivät ole työntekijästä, alueesta ja palvelun tuottajasta riippuvaisia. Laatimalla maakunnassa käyttöönotettavia kriteeristöjä (esim. lapsiperheiden kotipalvelu) Digitalisaatio: Vaihtoehtoisena matalankynnyksen palveluna sähköinen perhekeskus esim. (chatissa ohjausta ja neuvontaa, netti- ja etäasiointia, videoklikkejä, vertaisryhmiä jne). Sähköiset asiointikanavat (ajanvaraukset 24h, hakemukset). Teknologian avulla asiakas itse tarkistaa omia tietojaan, voi kysyä ohjeita ym.
53 4.Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Vakavien vaikeuksien tuki
54 PoPSTer raportti: Nuorten aikuisten ja aikuisten tilanne tutkimusten ja tilastotietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa: Matala sosioekonominen asema aiheuttaa suuremman terveysriskin kuin lihavuus tai runsas alkoholinkäyttö. Pohjois-Pohjanmaan alueella vuotiaasta väestöstä koulutuksen ulkopuolelle jää 6,8 % ja vuotiaasta työvoimasta nuorisotyöttömien osuus on 10,1 % (kasvu 1,4 %). Työmarkkinatuen kuntaosuudet jatkavat myös kasvuaan. Perustoimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien vuotiaiden osuus on edelleen lisääntyvä vuotiaiden pienituloisuusaste (tulot alle 60 % väestön mediaanitulosta) on 29,7 %, (kasvu 7,1 %). Nuorena psyykkisesti sairastuneen sekä pätkätöitä tehneiden henkilöiden eläkkeet ovat pienet ns. takuueläke. Yksin asuvissa henkilöissä on paljon pienituloisia ja jopa köyhyysrajassa eläviä. Lähes puolet työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneistä miehistä asui yksin tai laitoksessa tai heillä ei ollut asuntoa lainkaan. Aikuisten ja etenkin alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden perusteella kasvaa lähes 10 % vuosittain. Eniten on kasvanut vuotiaiden eläkeläisten määrä. Itsemurhakuolleisuus on kasvanut vuotiaiden ikäryhmässä vastaavan ikäistä nuorta kohden 18,6 %:sta 24,7 %:iin. Maantieteellisesti itsemurhat painottuvat työttömyysalueille Pohjois- ja Itä-Suomeen. Nuorten ja aikuisten psykiatriset palvelut ovat laitosvaltaisia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä sekä laitospalveluiden osuus kasvaa tasaisesti.
55 Jotta toiminta on vaikuttavaa: Sosioekonomisen tilanteen puheeksi ottaminen ja taloudellisen tuen tarve on aina arvioitava mm. neuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja aikuisten terveyspalveluissa. Työttömät, joilla työttömyys uhkaa pitkittyä tai joilla on työ- ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia ja työllistyminen ei edisty, hyötyvät henkilökohtaisesta palveluohjauksesta sosiaalityössä, jossa vastuutyöntekijä ohjaa, neuvoo ja tukee asiakasta suunnitelman toteuttamisessa. He tarvitsevat monialaista yhteispalvelua sosiaali- ja terveys-, työllisyys- ja Kelan palveluiden kanssa. Sosiaalinen asuminen toteutetaan kunnan asuntotoimessa ja sosiaalipalvelut vastaa asiakaskohtaisesta päätöksenteosta mm. asumisenohjauspalveluista. Syrjäytymiseen liittyvät riskit ja siitä johtuvat tuen tarpeet on huomioitava myös maahanmuuttajapalveluissa. Syrjäytymisuhanalaisten nuorten, aikuisten ja heidän perheidensä tunnistaminen on tehtävä riittävän varhain ennen kuin syrjäytymiskehitys on pitkittynyt ja vaikeutunut. Sosioekonomisen tuen on kohdistuttava oikeaaikaisesti ja vaikuttavasti omia voimavaroja vahvistaen. Toimintakyvyn arviointia tehdään palvelurakenteen kaikilla tasoilla, jotta kuntoutuksen tarve saadaan tunnistettua mahdollisimman varhain. Aikuissosiaalityön koordinoiva rooli korostuu erityisesti sosiaalisessa kuntoutuksessa. Keskeinen paikka on sote-keskus, jossa kuntoutuksen tarpeen arviointia tukevat myös sosiaalityön palvelut. Asiakkaan saamien palveluiden koordinointia ja integraatiota varmistetaan palveluohjauksen, asiakaskohtaisen työryhmän ja vastuutyöntekijän avulla.
56 Toimenpiteet: Avohoito ja -palvelut, perus- ja erityistason sosiaalityö järjestetään myös liikkuvina palveluina nuorten aikuisten ja aikuisten toimintaympäristöihin kuten opiskelupaikkoihin, nuorisotoimeen, asiakkaan luokse kotikäynnein ja kotona tapahtuvina kokonaispalveluina. Asiakkaita aktivoidaan kotoa ulospäin kunnan peruspalveluihin kuten liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Asiakkaan lähiverkosto tulee ottaa tiiviimmin mukaan, jotta läheisverkoston tuki mahdollistuu asiakkaalle ja läheisverkosto saa myös tukea. Palveluohjauksen tarve korostuu, kun arvioidaan lasten tilannetta aikuisten asiakkuuksissa (sosiaali-, mielenterveys-, päihdepalvelut, vakavat somaattiset sairaudet ym). Tällöin huomioidaan perheen palveluiden tai tuen tarve, kun vanhempi tai vanhemmat ovat asiakkaina aikuisten palveluissa. Paljon palveluita tarvitseville asiakkaille ja perheille tehdään yhdessä asiakkaan ja/tai lähiympäristön kanssa yksi ja yhteinen asiakassuunnitelma.
57 Integraation toteutuminen: Nykyinen palvelujärjestelmä ei toimi integroidusti. Lainsäädäntö (THL, SHL, VPL, EHL, LSL, MtL ym.) ohjaa toimintaa siilomaiseen suuntaan, esimerkiksi yhteisten palvelusuunnitelmien tekeminen yhteen asiakastietojärjestelmään ei ole mahdollista. Kehitysvammaisten ja vammaisten (EHL, VPL) sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattu vahvalla lainsäädännöllä. Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä; ei ole selkeitä kriteerejä siitä, mitkä asiakkaat kuuluvat erityistason tai vaativan tason palveluihin. Erityispalveluita tarvitsevien asiakkaiden ympärillä on paljon toimijoita, vastuutyöntekijää ei nimetä. Asiakkaan siirtämisen toimintakulttuuri vallitsee. Perhepalvelut eivät tavoita nuorten perheitä.
58 Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat: Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ja perheiden kohdalla palveluiden koordinointi ja integraatio toteutetaan yhden ja yhteisen asiakas- /palvelusuunnitelman, -ohjauksen, asiakaskohtaisen työryhmän ja vastuutyöntekijän avulla. Paljon palveluita tarvitsevalla asiakkaalla on mm. useita diagnooseja. Työryhmän jäseninä ovat esimerkiksi sosiaalipalveluiden(1), psykiatrian (1) ja päihdepalveluiden työntekijä (1). Asiakas-/palvelusuunnitelman arviointi ja sen mukaiset toimenpiteet tehdään sovitusti ja säännöllisesti. Asiakkaan/ perheiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden määrää vähennetään yhdessä sovitulla työnjaolla, joka tehdään asiakassuunnitelman yhteydessä. Työparityöskentely arvioidaan aina asiakaskohtaisesti niin, että samasta palvelusta ei ole useita työpareja, esim. sosiaali- tai mielenterveyspalvelut.
59 Vakavien vaikeuksien tuki: Alueiden tilannekuva: Maaseutukunnissa väestö vähenee, asukkaat ja palvelutarve tiivistyy Ouluun ja Oulun lähikuntiin Maaseutukunnissa yhteisöllisyys ja yhteisvastuu kuin kaupungissa. Kylä- ja järjestötoiminta tukee hyvinvointia. Alueellinen erilaisuus, erityyppisiä kuntia mm. välimatkojen, koulutus- ja tulotason osalta Vaikeavammaiset ja kehitysvammaiset henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut taloudellisena haasteena. Pitkiä välimatkoja, vähäinen julkinen liikenne mm. Oulunkaaren alueilla vaikeavammaisten asumispalvelut Oulussa kuusikkokuntien kalleinta kehitysvammaisten lasten omaishoidon vapaiden aikainen ja loma-ajan hoidon järjestäminen haasteellista. Erityinen vaikeus haastavista käyttäytyvien tilapäishoito ja opetus. Päivä- ja työtoiminnan haasteet huomioiden pitkät välimatkat Neuropsykiatristen asiakkaiden (ADHD ja Aspegren) ja heikkolahjaisten asiakkaiden määrän lisääntyminen ; ovat palveluiden väliinputoajia Köyhyys ja pienituloisuus Asunnottomien määrä kasvava Oulussa: Asunnottomuuden kuva muuttunut, huumeiden käyttäjiä, moniongelmaisia, mielenterveys-ja päihdeongelmaisia, ikääntyneitä, pitkäaikaiset asumisen ongelmat ( häädöt, rästivuokrat) - asumisneuvonnan vaikuttavuus. Pitkäaikaistyöttömyys ja työllisyyden hoidon palvelut edellyttää selkeyttämistä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien monimutkaistuminen Perheiden ongelmien monimutkaistuminen mm. perhe- ja lähisuhdeväkivalta lisääntynyt Paperittomat; osuus pieni. Keskittyy Ouluun. Maahanmuuttajat: Muissa kunnissa ulkomaalaistaustaisia ja pakolaisia vähän. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajapalvelut keskittyy Ouluun
60 Vakavien vaikeuksien tuki/ Sosiaalihuollon erityispalvelut (SHL) : asiakasmäärittelyä Erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt (SHL): mielenterveys- ja päihdekuntoutujat (myös käsitelty mielenterveys- ja päihdepalveluiden alatyöryhmässä). Erityislakien piirissä olevat henkilöt: vammaispalvelu, kehitysvammapalvelut, kotoutumisen edistäminen (pakolaistaustaiset) Sosiaalipäivystyspalveluita käyttävät asiakkaat osittain Perustason aikuis- ja perhesosiaalityö: sis. lähi- ja perhesuhdeväkivaltatyön Pakolaistaustaiset maahanmuuttajat Yhdyspinta työllisyyspalveluiden asiakkaiden kanssa (TYP-asiakkaat) Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat: määrittely yleinen SHL:ssa, kansallista määrittelyä ollaan tekemässä. Yhteys henkilöstörakenteeseen. Erityisen tuen tarpeessa olevan asiakkaan vastuutyöntekijän tulee olla sosiaalityöntekijä. Mikä %-määrä sosiaalipalveluiden kokonaisasiakasmäärästä on erityisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita. Vaativien palveluiden osuus on noin 1% kokonaisuudesta.
61 Sote-intergraatio Oltava rakenteissa, ei henkilöistä riippuvainen Aikuissosiaalityössä sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia joka kunnassa ; sosiaali-ja terveyspalveluiden integroituminen ei edennyt vielä riittävällä tavalla. Yhteys erikoissairaanhoitoon ja sairaalaan sosiaalityöhön selkeytymätön. Asiakastiimit palveluittain- toisten toimijoiden työ ja palvelut tutuksi. Pohja hyvälle yhteistyölle. Kootaan asiakaskohtaiset tiimit, joissa mukana asiakkaan tarpeiden mukaiset työntekijät Sote-keskuksissa sosiaaliohjaaja ohjaamassa asiakkaita tarvittaviin palveluihin. Alustava palvelutarpeenarviointi ja siihen liittyvä kysymyspatteristo ja menetelmät ohjauksen pohjana. Sotekeskuksissa sosiaaliohjaajan tulee hallita myös kunnan muut palvelut, järjestöjen ja srk:n toiminnot Sähköisten itsearviointien hyödyntäminen -> tasalaatuinen ja kattava palveluohjaus Liikelaitoksesta liikutaan sote-keskuksiin entä sote-keskuksista liikelaitoksiin ja peruskuntaan esim. pta ja verkostoihin? Lainsäädännön ja järjestäjän velvoite?
62 Keinot saada palvelutarpeet ja resurssit kohtaamaan alueella/organisaatio näkökulma Joustavat käytännöt, miten sote-keskuksesta maakunnan palveluihin. Sote-keskus hoitaa mahdollisimman pitkälle ja yhteistyössä sosiaalipalveluiden työntekijöiden kanssa. Huomioidaan lähi- ja toimintaympäristö, kunnan palvelut ja järjestöt. Palvelut organisoitu palvelutehtävittäin ja ikäryhmittäin: Toimintakyky on ensisijainen kriteeri. Palveluiden hankinta vaikuttavuusperusteisesti: asumispalvelut tavoitteena rakennemuutoksen toteutuminen, asiakkaan kuntoutuminen asumispalveluissa tehostetun palveluasumisen osuuden vähentyminen. Asiakassegmenteittäin oma palvelutarpeenarviointilinjasto : palveluneuvonta, yleinen palveluohjaus ja intensiivinen palveluohjaus ; interventio jo itsessään Kotoutumisen palvelut (2-3 v) pakolaistaustaisille maahanmuuttajille omana kokonaisuutenaan Sosiaalipäivystys: Oulu 24/7 aktiivimalli työparityöskentelynä (Sostt+psyk.sh), muualla varallaoloa tulevassa maakunnassa yhteinen koordinaatio ; aktiivi+varallaolo. Erillinen sosiaalipäivystysselvitys menossa (STM) Sähköiset palvelut: Nettisivujen tärkeys; nykyistä ohjaavammat, Palvelutarjottimien hyödyntäminen ja kehittäminen, Etä- ja digipalvelut käyttöön.
63 Mistä voitaisiin luopua? Kapeasta ongelmalähtöisestä näkökulmasta: palvelutarpeen arviot ja työskentely holistisia, myös voimavarat huomioon Lähetekäytännöstä: haetaan työpari, tehdään yhdessä, eikä lähetetä asiakasta eteenpäin Erillisistä toimeentulotuen yksiköistä: Jos sosiaalityön asiakkuus, myös taloudellisen tilanteen selvittämisen ja toimeentulotuen hoitaa asiakkaan vastuutyöntekijä sosiaalipalveluissa Diagnoosiperusteisesta lähestymistavasta toimintakyvyn tukemiseen Rajaavista asiakkuuden kriteereistä
64 Millä keinoilla voidaan vahvistaa maakuntavalmiutta alueella jo ennen vuotta 2020 Konsultointia yli kuntarajojen Hyvien käytäntöjen jakaminen ja levittäminen Yhteneväiset kriteerit palveluihin ja avustuksiin Yhteinen palveluiden hankinta ja kilpailutus Henkilökohtaisen avun koordinaatiokeskus, perhehoito- ja omaishoito. Mahdollisia yhteisesti järjestettäviä palveluita Sosiaalipäivystys ja muut päivystystoiminnot (ml ikäihmiset) selvitys ja yhteen sovittaminen, virka-ajan ulkopuolinen ja virka-aikainen.
65 5. Alatyöryhmä Oulu ja ympäristö Alueellisesti toteutuva somaattinen esh
66 Oulu ja Ympäristö, Alueellinen somaattinen esh- alatyöryhmä Keskeisimmät nostot väliraporttiin - huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa
67 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Tarvitaan tietoa maakunnan ja eri alueiden nykytilasta ja tulevista tarpeista: - toimipisteet, resurssit, volyymi (toiminta ja henkilöstö), sisältö - sekä julkinen, yksityinen, työterveyshuolto, 3 sektori - väestön ikääntyminen, muutto, sairastavuus ja muu palvelujen tarve, lääket. hoitokeinojen muutokset Sähköisten digipalvelujen, tietojärjestelmien ja toiminnan kehittäminen oleellista, tavoitteena mm.: - nopeuttaa palveluja, parantaa saatavuutta, tuoda lähemmäksi (digi on liki) - nopeuttaa sekä parantaa esh:n tukea pth:lle, lisätä etävastaanottoja - vähentää päällekkäistä toimintaa, helpottaa henkilöstöresurssin puutetta ja tarvetta Somaattisen esh toiminnan kokonaisuuden hallinta ja ohjaus yhdellä taholla koko hoitoketjut huomioiden > Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen siten, että toiminta on tehokasta, koordinoitua ja turvaa tasapuoliset ja oikea-aikaiset palvelut sekä joustavan yhteistyön ja tiedonkulun Liikelaitoksen ja sote-keskusten työnjako ja hoitopolut/hoidon porrastus oltava selkeät, yhteistyö toimivaa ja joustavaa, potilaan hoidon jatkuvuus turvattava Avohoidon, kotihoidon, kotisairaalan ja palveluasumisen lisääminen ja vuodeosastopaikkojen turvaaminen akuuttia osastosairaanhoitoa tarvitseville
68 Keskeisimmät nostot huomioitavaksi valmistelutyössä ja päätöksenteossa Sote-keskusten tehokkaan toiminnan turvaamiseksi on oltava riittävä yleislääkärien ja vastuuhoitajien määrä, lisäksi riittävästi palveluohjaajia monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien asiakassuunnitelmien tekemiseen ja ohjaukseen Vastuuhoitajaverkoston kehittäminen: koordinaatio, ohjaaminen, konsultaatiomahdollisuudet mm. chat-verkostona, vastuuhoitajat sekä liikelaitoksen työntekijöitä eri sote-keskuksissa toimien että sotekeskusten työntekijöitä ja moniosaajia Sote-keskuksilla säilytettävä mahdollisuus suoraan peruserikoissairaanhoidon palvelujen hankkimiseen tarkoilla kriteereillä Sote-keskuksella mahdollisuus hajauttaa toimintaa etäpisteisiin tarpeen mukaan, yhteistyö sotekeskusten välillä Yksityinen sektori tuottaa merkittävän osan alueen peruserikoissairaanhoidon palveluja, joten yksityissektori on osallistettava toimintaan yhteistyössä ja koordinoidusti Yliopisto-sairaalan toiminta, laajan päivystyksen toteutus, tutkimus ja koulutus, suppeiden erikoisalojen tehokas toiminta ja ERVA-alueen vastuu tulee huomioida Monituottajuus ja valinnan vapaus: esh:ssa huomioitava oma tuotanto, ostopalvelut, alihankinta, harkinnan mukaan asiakassetelien käyttö, jossa huomioitava mm. hoitotakuu, yo-sairaalan /liikelaitoksen toiminnan ja henkilöstön turvaaminen
Vahtola Maria, palvelupäällikkö Hiirosenkodin ympärivuorokautiset palvelut, Oulun kaupunki
Oulu ja ympäristö -aluetyöryhmä Puheenjohtajat Arja Heikkinen, sosiaalijohtaja, Oulun kaupunki Tuula Saukkonen, ylilääkäri, Oulunkaari Kummit Anna Haverinen, Leena Pimperi-Koivisto, Anu Vuorinen, Elina
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta. - sote- valmistelun vaihetta
Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta - sote- valmistelun vaihetta 13.11.2017 Sirkku Pikkujämsä SOTE-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilöstöinfo 13.11.2017 3 Pohjois-Pohjanmaan -
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotAlueellisten sote-toimintojen simulointi Rannikon aluetyöryhmä. POPmaakunta
Alueellisten sote-toimintojen simulointi Rannikon aluetyöryhmä Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä
LisätiedotPoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa
PoPSTer Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa 2 Selvityshenkilö: Hannu Leskinen Projektipäällikkö: Kirsi Paasovaara Asiantuntijat: Sirkka-Liisa Olli, Johanna Kiiskilä,
LisätiedotPoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4
PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen infotilaisuus Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Leena Pimperi-Koivisto, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Anu Vuorinen, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotPOP-maakunta sote-valmistelun vaihetta
Päivitetty: Jory/ poliittinen seurantaryhmä 22.3.2018 POP-maakunta sote-valmistelun vaihetta 22.3.2018 Sirkku Pikkujämsä Pohjois-Pohjanmaan SOTE-vastuuvalmistelija Johtoryhmän ja poliittisen seurantaryhmän
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotSOTE-uudistus ja hyvinvointiyrittäjyys
SOTE-uudistus ja hyvinvointiyrittäjyys Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, sote-projektipäällikkö 19.4.2018 Maakunta ja Soteuudistuksen valmistelussa ajankohtaista Yritysten asemoituminen maakunnan sotetuotantorakenteessa
LisätiedotPOP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta
POP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta 25.4.2018 Sirkku Pikkujämsä Sote-vastuuvalmistelija Kuntakierros Kuusamo ja Taivalkoski 23.4.2018 Ajankohtaista POP-maakunnan sote-valmistelussa Alueellisten sote-toimintojen
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotSotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa
Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotPohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotMINISTERI JUHA REHULAN SOTE-MAAKUNTAKIERROS OULU Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT
MINISTERI JUHA REHULAN SOTE-MAAKUNTAKIERROS OULU 22.8.2016 Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT TILANNEKATSAUS: ALUEELLINEN PoPSTerin tavoitteet (1/2) Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotI&O hallituksen kärkihanke
I&O hallituksen kärkihanke Vate 31.10.2017 www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava laajasti iäkkään väestön tarpeisiin
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotAluesimulaatiot aineistot ja niiden analysointi
Aluesimulointi Aluesimulaatiot aineistot ja niiden analysointi Koillismaa Alueellisten sote-palveluiden simulointien laajat materiaalipaketit löytyvät popmaakunta.fi ja yhteenveto- sekä alueryhmien puheenjohtajien
LisätiedotLAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon
LAPE-muutosohjelman yhteys on VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen alueellinen kick off 29.5.2018 Valteri Tervaväylä, Lohipadon yksikkö Jaana Jokinen Erityisasiantuntija LAPE- Toimiva
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotPerhe- ja sosiaalipalvelut
Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja
LisätiedotJokilaaksojen aluemallin simulointi. Päivi Peltokorpi ja Tuomas Aikkila
Jokilaaksojen aluemallin simulointi Päivi Peltokorpi ja Tuomas Aikkila Aluetyöryhmän jäsenet Puheenjohtajat: Päivi Peltokorpi, Tuomas Aikkila Kummit: Johanna Patanen ja Leena Pimperi- Koivisto, varalla
LisätiedotAikuissosiaalityö maakunnan liikelaitoksessa ja sote-keskuksessa
Aikuissosiaalityö maakunnan liikelaitoksessa ja sote-keskuksessa Haussa Yhteinen Maakunnallinen Yhteistoimintamalli HYMY -seminaari 18.5.2018 Tanja Penninkangas Vastuuvalmistelija, sote-tuotanto NHG:n
LisätiedotIkäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö
Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Työryhmä: Anneli Saarinen, pj. Sirkka Eväsoja, Lapua, Mirva Ämmälä, Seinäjoki, Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö, Tarja palomäki, Jik, Eila Runsala, llky, Marita
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Työpaja 1 17.4.2018 16.4.2018 Valmistelutilanne Kainuun maakunnassa / Matti Heikkinen,
LisätiedotSote valmistelu. Etunimi Sukunimi.
Sote valmistelu Etunimi Sukunimi tilannekatsaus Nimike 18.9.2018 p. @ www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta Sote-ryhmän 22.8.2018, johtoryhmän 23.8.2018
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh
Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa Rita Oinas, TtM, sh Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotMissä mennään POPmaakuntavalmistelussa? Onko kärkihankkeiden juurtumiselle tilaa?
Missä mennään valmistelussa? Onko kärkihankkeiden juurtumiselle tilaa? 22.5.2018 Leena Pimperi-Koivisto sote-projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-valmistelu, Oulunkaaren kuntayhtymän
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotLAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi
LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla
LisätiedotKOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT HYVINVOINTIALA 21.3.2019 SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ RATKAISUJA HAASTEISIIN HAETTIIN SEURAAVILLA TEEMOILLA.
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotMiten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa
Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman
LisätiedotPOP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta
POP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta 14.6.2018 Sirkku Pikkujämsä Sote-vastuuvalmistelija Kuntakierros Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä 1.1.2020 (?) vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotHyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta
Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa 2019- hankevalmistelusta Hankejohtaja Mira Uunimäki 5.3.2018 Maakunta-sotemuutos ja integraatio Uudet valmisteltavat lait määrittelevät integraation velvoittavat
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen
LisätiedotMissä mennään POPmaakunnassa löytyvätkö yhdyspinnat?
Tilannekatsaus 13.9.2018 Missä mennään POPmaakunnassa löytyvätkö yhdyspinnat? Leena Pimperi-Koivisto, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelu, Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja Sote-uudistuksen
LisätiedotValinnanvapaus. Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti
Valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 PALVELU- TARPEEN ARVIOINTI ASIAKAS- SUUNNITELMA PALVELU- TARPEEN ARVIOINTI Sote-keskusten palvelut 1.1.2021
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - I&O kärkihanke
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - I&O kärkihanke Rintamaveteraaniasiain Pirkanmaan foorumi, AVI 8.3.2017 1 Mari Patronen 2 SOTE-uudistus Pirkanmaan sote-teemaryhmät
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotOnnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016
Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT
LisätiedotOT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija
OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotRaahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja
Sote-uudistus ja palveluverkko palvelujen saatavuus Pohjois-Pohjanmaan neljän seutukunnan alueella, mahdolliset vaikutukset elinkeinoelämään haasteet ja mahdollisuudet Raahe 31.5.2017 Hannu Kallunki kuntayhtymän
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotTilanne- ja tulevaisuuskuva Arja Heikkinen Leena Pimperi-Koivisto
Tilanne- ja tulevaisuuskuva Arja Heikkinen Leena Pimperi-Koivisto www.popmaakunta.fi Twitter:@ www.facebook.com/popmaakunta Youtube: Maakunnan tilanne, erityispiirteet ja -kysymykset, muutospaineet,
LisätiedotI&O kärkihanke / Kukoistava kotihoito -hanke
I&O kärkihanke / Kukoistava kotihoito -hanke Laajavuori 16.6.2017 I&O muutosagentti Tuija Koivisto Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa eli I&O kärkihanke Yksi
LisätiedotIKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA
IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI
LisätiedotSosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotIkääntyneiden asumisesta STM:n I&Okärkihankkeessa
Ikääntyneiden asumisesta STM:n I&Okärkihankkeessa ja laatusuosituksessa Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä -seminaari 27.9.2017 Paasitorni Riitta Saksanen erityisasiantuntija,
LisätiedotLAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA
Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotHanna Hämäläinen
KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Työryhmä: Raija-Harju Kivinen, Senja Hirsjärvi, Maria Lehtinen, Johanna Liukkonen, Petri Oinonen, Sari Paananen, Päivi Kalilainen & joukko asiantuntijoita
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotYrittäjien ja elinkeinoelämän näkemykset simulointiin
Alueellisten sote-toimintojen simulointi Toimeksianto aluetyöryhmille Yrittäjien ja elinkeinoelämän näkemykset simulointiin Päivitetty9.8.2018 Alueellisten sote-toimintojen simuloinnin tavoitteet Saadaan
LisätiedotYhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote
Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut palvelupäällikkö
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotKustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta
Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Anssi Vartiainen, erityisasiantuntija 1 Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali-ja
LisätiedotSote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko
Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotOma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun
Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotJÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola
JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotMitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.
Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.2018 Kokonaisreformi SOTE kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotPOP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta
POP-maakunta Sote-valmistelun vaihetta 27.6.2018 Sirkku Pikkujämsä Sote-vastuuvalmistelija Kuntakierros Oulu, Ii, Utajärvi, Vaala, Oulunkaari 1.1.2021 (!!) vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta
LisätiedotAsumisen ja palvelujen yhdistäminen Satu Karppanen neuvotteleva virkamies, STM
Asumisen ja palvelujen yhdistäminen 12.3.2018 Satu Karppanen neuvotteleva virkamies, STM 1 Iäkkäiden asuminen ja palvelut Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen hyvinvoinnin
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotPALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA
ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue
KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotKotikuntoutustyöryhmä
Kotikuntoutustyöryhmä Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki,siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen,
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O-Pohjois-Pohjanmaalla kokeilut ja tuotokset. muutosagentti Rita Oinas
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O-Pohjois-Pohjanmaalla kokeilut ja tuotokset 1 25.10.2017 Toimintasuunnitelma 2016-2018 Tavoitteena on kehittää kotona asumista
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotKohti maakunnallista sotea ja vammaispalvelua POPmaakunnassa. Mirva Salmela sote-asiantuntija, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja
Kohti maakunnallista sotea ja vammaispalvelua POPmaakunnassa Mirva Salmela sote-asiantuntija, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube:
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta UUDENMAAN LANUPE- RYHMÄ 10.1.2018 TYÖRUKKASEN 3.1.2018 TUOTOKSET/NUMMIKOSKI, CANTELL-FORSBLOM, HEISKALA, IIVONEN, REPOKARI, RANTA, HOLMSTRÖM,
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotKotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY
Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus 13.11.2018 Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY Sisältö Akuuttitilanteet kotihoidossa Moniammatillisuus Kotipäivystys
Lisätiedot