Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Transkriptio

1 Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

2 Vesistöt ja maatalous Hydrologinen Tutkimus / Kuormitus/ Toimenpiteet/ Kehitystarpeet mittakaava tietolähteet kuormitusprosessit käytäntö Peltotaso/ Koekentät Viljelykäytännöt Valumavesien hallinta Lohkotason kehitystarpeet kasvulohkot huuhtoutuminen maanmuokkaus ympäristötuen toimet uudet innovaatiot (1,2 milj. lohkoa) salaojitus lannoitteet vesienhoitotoimet ravinteiden kierrätys veden kulkureitit lanta laaja-alaiset kokeilut Lysimetrit Eroosio, ravinteet ympäristökorvaus järjestelmän mekanismit muodostuminen kehittäminen vs. menetelmät Mallinnus Kuormitusprosessit jalostettu koekenttien database lohkotaso, prosessit kuormitusarviot ja vaihtelu Kuivatusalueet Hallinto Kuivatusjärjestelmät Tehokas ja laaja- Valumavesien hallinta (74 % peltoalasta suunnitteluohjeet peruskuivatus alainen kuivatus luonnonmukaiset uomat peruskuivatusuomien vesilaki 2012 salaojitus kattaa koko viljely- ojitusyhteisöjen rooli piirissä) alan tulvien pidättäminen seuranta lähelle tuotantoa vihreä infrastruktuuri Pienet valuma-alueet Seuranta Kumulatiivisesti eri lähteistä Pitkät sarjat Valumavesien hallinta (maatalous: alle 10 hydrologia metsävaltaiset alueet vähenevät resurssit seurannan kehittäminen valuma-aluetta) ja pitoisuudet maatalousvaltaiset alueet mallinnus mallien kehittäminen vesistöalueiden Mallinnus ominaiskuormitusluvut jalostettu valuma-alueiden osa alueet valuma-aluetaso database Vesistöalueet Kuormitusseuranta Vesistöjen kuormitus ja tila Vesistöjen luokittelu Vesienhoito jokivesistöt seuranta ja mallinnus vesienhoito-ohjelmat vesistöjen tavoitetila järvet kuormituksen alentamistarpeet ympäristötoimenpiteet Mallinnus toimenpiteiden vaikutusarviot

3 Vesitase Sadanta 600 mm/a P = E + R + S P [mm] on jakson sadanta E [mm] on evapotranspiraatio R [mm] on valunta S [mm] on vesivarastojen muutos Sadanta 700 mm/a Harri Koivusalo

4 Peruskuivatuksen hyötyalat (1000 ha) ,78 milj. ha 72 % (70-luvun keskim. P-alasta) Lähde. Sara 2000

5 Tulema Kaikki pellot peruskuivatuksen piirissä Peltoalasta rajoittuu - Peruskuivatusjärjestelmään 74 % - Vesistöön 13 % - Maastoon 13 % Lähde: Kuti-tutkimus 1994

6 Kuivatusalue peruskuivatusuoman valuma-alue Alueen yhteinen peruskuivatusuoma ojitusyhteisöjen ylläpitämä Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus Suorat uomalinjaukset ja luiskat, tasainen pohja Etäisyys pelloilta vesistöön 2,3 km (med. 1 km) Veden ajallinen viipymä uomissa lyhyt Uomaeroosioriski Paikalliskuivatus maatilojen ylläpitämä Kuivatusalueen uomaverkosto välttämätön infrastruktuuri

7 Perinteinen suoraluiskainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

8 Salaojitus vuosikymmenittäin

9 Salaojitus Suomessa Maatalousmaata 2,24 milj. ha, 7 % maapinta-alasta Salaojitettua peltoa 1,29 milj. ha, 58 % kokonaispeltoalasta Avo-ojitettua peltoa 0,62 milj. ha, 27 % Ojitattamatonta peltoa 0,34 milj. ha, 15 %

10 Ravinnekuormituksesta Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvu Ajallisesti samaan aikaan ( luvulta alkaen) kuin - Peruskuivatus, salaojitus - Maan muokkaus, peltoala nurmet vs. kevätviljat - viljelyteknologia, tuotantosuuntien eriytyminen - Lannoituskäytännöt, määrät Kuormitus = vesimäärä * pitoisuus Sadanta ja valunta keskimäärin pysynyt ennallaan Valunnan jakauma äärevämpi kuivatusalueilla Pitoisuuksien kasvaminen

11 Kasvien veden ja ravinteiden tarve Maan muokkaus Maan rakenne Lannoitus ravinnetaseet Kuivatus ravinnevarastot Valunnan pitoisuudet Eroosio ravinnehuuhtoumat

12 Maanmuokkauksen vaikutus Pintaeroosio Kiintoainetta Maanpinnalta pintakerroksesta Pintakerroseroosio Salaojista tuleva kiintoaine 1) Kyntö (20-25 cm) 2) Sänkimuokkaus (10-15 cm), 3) talviaikainen sänki, kylvömuokkaus (5 cm), 4) suorakylvö, pysyvä nurmi

13 Käytännön toimenpiteet ja vaikutukset Ympäristökorvausjärjestelmä Ravinteiden kierrätys, valumavesien hallinta, monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Laaja-alaiset tilatasolla toteutettavat peltotoimenpiteet Kevennetty muokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Tasapainoinen lannoitus vs. ravinnetaseet Suojavyöhykkeet Kosteikot Toimenpiteiden ja vaikutusten mittakaavaero Toimenpiteet lohkotasolla Vaikutukset valuma-aluetasolla

14 Peruskuivatus

15 2-profiilisen uoman poikkileikkaus Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

16 Luontainen tulva-alue Tuusulan järven länsipuolella Seittelissä Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen

17 Seittelin kosteikko keväällä 2009 Kuva: Tero Taponen

18 Oivangin kosteikko Kuusamo

19 Veden happitilaa parantava patorakenne Oivanki

20 Nuuksion Myllypuron palautettu tulva-alue Kuva: Ari Raatikainen

21 Säätösalaojitus Säätökastelu Kuivatusvesien kierrätys

22 Virtaama (l/s) Valumavesien viivyttäminen 7 Hovin kosteikko, tuleva ja lähtevä virtaama keväällä Tuleva (l/s) Lähtevä (l/s) Aika Valumavettä ei juurikaan voida varastoida Vuosisadannasta sama määrä valunnaksi

23 Hankkeistaminen Luonnonmukaisen uomaverkoston palauttaminen Purot - Ekologiset käytävät - Kosteikot ja tulvaniityt -Riistanhoito -Maisema ja monimuotoisuus Valtaojat Pienvesistöjen ekologinen ja kemiallinen tila Kuivatusvesien pidättäminen Kuivatusvesien kemiallinen tila Kalatalous Veden laatu Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta

24 Mahdollisuuksia Erilaisten tavoitteiden integrointi, yhteensovittaminen Vihreä infrastruktuuri Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt osaksi peruskuivatusuomia Kosteikot ja altaat luontaisia uomarakenteita Korvaa menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä - korvaushabitaatit Valuntapiikkien loiveneminen Kasteluveden varastointi Ojitusyhteisöjen rooli vs. kuormituksen seuranta pieniä valuma-alueita ojitusyhteisöjen hallintaan mittapadot, automaattiseuranta ojitusyhteisöistä paikallisia kyläyhteisöjensä ympäristötoimijoita Laaja-alaisen seurantadatan tuottaminen Hidas vesi- hanke