Pintavesien hydrologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pintavesien hydrologia"

Transkriptio

1 Pintavesien hydrologia Käsittää pintavesien virtaukset ja niihin liittyvät ilmiöt, joissa, järvissä sekä maan pinnalla. Veden lämpötila Vedenkorkeus Valunta-virtaama ja niiden mittaaminen

2 Sataneen veden pitkä tie virtaamaksi Sadanta Interseptio ja varastoituminen maan pinnalle Sadantaylijäämä Infiltraatio Evapotranspiraatio Pintavalunta Pinnanalainen valunta Suodanta Nopea pinnanalainen valunta Hidas pinnanalainen valunta Pohjavesivalunta Välitön valunta Pohjavalunta Kokonaisvirtaama

3 Veden lämpötila Veden lämpötila vaikuttaa mm. Haihdunnan voimakkuuteen Vesimassan energiataseeseen Veden laatuun Pintaveden lämpötilaa avovesikaudella: päivittäin noin 30 asemalla. Pisimmät pintalämpötilan havaintosarjat alkavat 1910-luvulta. Tunnetuin on Saimaan Lauritsalan sarja, joka luotettavana vuodesta 1924 alkaen.

4 Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on pintaveden lämpötilatietoja noin 80 kohteesta. Pintaveden lämpötilan mittauspaikat sijaitsevat yleensä vedenkorkeusasteikkojen yhteydessä. Lisäksi järvien pystysuuntainen lämpötilajakauma mitataan kolme kertaa kuukaudessa ympäri vuoden yhdeksän järvisyvänteen kohdalla. Mittaukset tehdään aamuisin klo 8 rannan tuntumassa 20 sentin syvyydestä. Miltei kaikilla havaintopaikalla on nykyisin mittalaitteena kelluva automaattinen pintaveden lämpötila-anturi reaaliaikaisella tiedonsiirrolla. Muutamilla Lapin asemilla pintaveden lämpötilaa havaitaan vielä manuaalisesti digitaalimittareilla, joiden anturi on 1-2 metrin pituisen kaapelin päässä.

5 Veden lämpötilaan vaikuttavat tekijät Järven lämpöoloihin vaikuttavat fysikaaliset prosessit. SW on tuleva lyhytaaltoinen säteily SW on heijastuva lyhytaaltoinen säteily LW on tuleva pitkäaaltoinen säteily LW on heijastuva pitkäaaltoinen säteily ja vedenpinnan lähettämä lämpösäteily H e on latenttilämpövuo H C on havaittava lämpövuo ja H m on sedimentin lämpövuo. SYKE, Suomen vesistöjen lämpötilaolot 1900-luvulla

6 Lämpöenergiaa voi siirtyä faasin muutoksissa, säteilemällä johtumalla, ku1jettumalla tai diffuusion avulla. Tietyssä pisteessä olevan vesipartikkelin lämpötilan määrää lämmön vaihtuminen sekä siirtyminen lähiympäristön kanssa. Näitä lämpöoloja muokkaavia tekijöitä ovat 1yhyt- ja pitkäaaltoinen säteily ja niiden absorptio, latentti lämmön vaihtuminen (haihtuminen/tiivistyminen), havaittava lämmön vaihtuminen, sedimentin ja veden välinen lämmön vaihtuminen, tuulen aiheuttama sekoittuminen, advektio, konvektio sekä diffuusio.

7 Veden lämpötilamittaukset Lämpötilamittausten syvyydet 0.2 m: pintaveden lämpötila 1-20 m: metrin välein m: kahden metrin välein 50 m-> : viiden metrin välein Lisäksi: 0.5 m pohjan yläpuolella pohjan lämpötila

8 SYKE, Suomen vesistöjen lämpötilaolot 1900-luvulla

9 Kallaveden vuotuiset lämpötilavaihtelut (Pohjois-Savon ympäristokeskus)

10 Järven pintalämpötilan satelliittimittaukset Rannan pintaveden lämpötila- ja lämpötilaluotausmittausten lisäksi on saatavilla satelliittikuvia järven pintalämpötilan alueellisen vaihtelun arvioimiseksi. Satelliittikuvia saadaan NOAA -satelliitista ja SYKEn kaukokartoitusryhmässä kuvat jatkokäsitellään lämpötilakartoiksi. Kuvien prosessointiohjelma on tarkoitettu merialueille, mutta sitä voi käyttää myös suurimmille järville. Resoluutio on neliökilometrin luokkaa, joten saaret ja rannat aiheuttavat virhettä lämpötila-arvoihin. Satelliittikuvat ovat hyvin riippuvaisia pilvisyydestä, joten hyviä käyttökelpoisia kuvia saa vain pilvettömällä säällä. Satelliitit ylittävät Suomen muutamia kertoja päivässä, kesäaikaan aamuisin (noin klo 7-9), iltapäivisin (klo 14-15) ja alkuillasta (klo 16-18).

11 Pintaveden lämpötilavaihtelut: satelliitit (SYKE, 2003)

12 Vedenkorkeus Vedenkorkeuden mittaamisen merkitys Yleinen vesivarojen seuranta Kaavoitus- ja rantojen käytön suunnittelu Vesitase-, säännöstely, ym. laskelmat Tulvaennusteet Virtaaman mittaus muu käyttö: liikenne, virkistykäyttö, suojelu Termejä: HW-ylivesi, tietyn ajanjakson suurin vedenkorkeus MW- keskivesi, tietyn ajanjakson vedenkorkeuksien keskiarvot NW-alivesi, alivesi, tietyn ajanjakson matalin vedenkorkeus

13 Vedenkorkeus: mittausmenetelmät Manuaaliset menetemät Luetaan vedenkorkeus kiinteästi asetetulta asteikolta Mitataan vedenkorkeus pohjassa olevasta kiintopisteestä eli ns. pohjapaalusta Mitataan vedenkorkeus pinnan yläpuolella olevasta kiintopisteestä esim. sillassa olevasta merkistä Rekisteröivät mittaukset (Limnigrafit,Mareografit) Uimuri Paineanturi Pneumaattinen mittari Kaikuluotain

14 Vedenkorkeus: mittatikku ja pohjapaalu

15 Limnigrafi: laitteisto

16 Limnigrafi: asennus

17 Vedenkorkeuden mittaaminen: Mareografi Ilmatieteen laitos mittaa meriveden korkeutta Suomen rannikolla neljällätoista asemalla eli mareografilla. Mareografit on sijoitettu riittävän lähelle toisiaan, jotta vedenkorkeuden muutokset voidaan laskea melko tarkasti koko Suomen rannikkoalueella. Mittaustoiminta alkoi Hangossa vuonna 1887 ja Helsingissä Muut asemat perustettiin 1920-luvulla paitsi Raumalle Aluksi rekisteröintilaitteet olivat paperirullille piirtäviä ja havainnot luettiin niiltä kuukauden välein. Nykyisin havainnot kerätään mareografien digitaalisilta, automaattisesti rekisteröiviltä tallennuslaitteilta reaaliajassa.

18 Merenpinnan korkeutta mitataan mareografi rakennuksen sisällä olevassa syvässä kaivossa, jonka yhdistää mereen riittävän syvällä kulkeva kapea putki. Yhdys- eli vaimennusputken tarkoituksena on poistaa aallokon vaikutukset vedenpinnan korkeuteen. Mittauskaivossa kelluva uimuri nousee ja laskee vedenpinnan muutosten mukana. Uimurin liike välittyy vastapainoon yhdistetyn reikänauhavaijerin ja kooderin kautta rekisteröintilaitteelle.

19

20 Vedenkorkeustietoja käytetään muun muassa merikartoituksessa, meri- ja rannikkoalueen rakennustoiminnassa sekä satama- ja väyläsuunnittelussa. Reaaliaikaiset havainnot liittyvät meriturvallisuuteen ja niitä tarvitaan merenkulkua varten. Vedenkorkeushavaintoja hyödynnetään ennustemallien kehittämisessä. Ennusteet auttavat esimerkiksi rannikkotulviin varautumisessa. Pitkien aikasarjojen avulla tutkitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren vedenkorkeuteen sekä jääkauden jälkeistä maankohoamista.

21 Mareografiasemat: Föglö Degerby 1923 Hamina Pitäjänsaari 1928 Hanko Pikku Kolalahti 1887 Helsinki Kaivopuisto 1904 Kaskinen Ådskär 1926 Kemi Ajos 1922 Oulu Toppila 1922 Pietarsaari Leppäluoto 1922 Pori Mäntyluoto Kallo 1925 Porvoo Emäsalo Vaarlahti 2014 Raahe Lapaluoto 1922 Rauma Ulko-Petäjäs 1933 Turku Ruissalo Saaronniemi 1922 Vaasa Vaskiluoto 1922

22

23 Vedenkorkeusjärjestelmät Korkeusasteikko perustettaessa määritetään asteikon nollapisteen korkeustaso vaaitsemalla valtakunnallisesta kiintopisteestä Valtakunnalliset korkeusjärjestelmät perustuvat geodeettisen laitoksen tarkkavaaituksiin Korkeusjärjestelmät vaihtelevat korkeutta määriteltäessä aina tiedettävä mihin korkeusjärjestelmään tulokset sidottu

24 Vedenkorkeusjärjestelmät NN (Normaali Nolla) - perustuu 1. valtakunnalliseen tarkkavaaitukseen ( ) N43 - perustuu vuosina tehtyyn tarkkavaaitukseen N60 - perustuu vuoteen 1960 mennessä tehtyihin vaaituksiin N2000 tulossa uusi korkeusjärjestelmä, joka perustuu kolmanteen tarkkavaaitukseen ( ); eepokiksi sovittu vuosi 2000 Paikalliset korkeusjärjestelmät - useilla kaupungeilla omansa

25 Meren keskivesi Teoreettinen meren keskivesi eli MW-taso, pitkän aikavälin keskiarvo tietyllä paikalla ja hetkellä Keskiveden aleneminen: Merenkurkku, Perämeri 7-8 mm/a, Suomenlahti 2-4 mm/a

26 Meriveden keskimääräinen korkeus on laskenut näiden järjestelmien suhteen. Sen vuoksi on otettu käyttöön nk. teoreettinen keskivesi (MW). Teoreettinen keskivesi (MW) on käytännön tarpeita varten tehty ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta (täsmällisemmin odotusarvosta). Siinä on otettu huomioon maan kohoaminen, maailmanlaajuinen merenpinnan nousu sekä Itämeren kokonaisvesimäärän muutokset. Näiden muutosten vuoksi teoreettisen keskiveden nollataso ei ole vakio. Teoreettinen keskivesi ei myöskään aina muutu vakionopeudella vuodesta toiseen, koska merenpinnan nousunopeudessa ja Itämeren kokonaisvesimäärän vaihteluissa tapahtuu muutoksia. Ilmatieteen laitos vahvistaa teoreettisen keskiveden korkeuden vuosittain, jolloin apuna käytetään uusinta tutkimustietoa siihen vaikuttavien tekijöiden havaituista ja tulevista muutoksista. Teoreettista keskivettä käytetään Suomessa useimmiten ilmoitettaessa meriveden korkeustietoja esimerkiksi internetissä, radiossa ja sanomalehdissä.

27 Vesistöjen vedenkorkeuden mittaaminen Vesistöjen vedenkorkeuden seurantaohjelmaan kuuluu noin 310 asemaa, joista noin 240 on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämiä. Tärkeimmät ulkopuoliset tiedontuottajat ovat vesivoimayhtiöt, vesihuolto-organisaatiot ja merenkulkuhallinto. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on vedenkorkeushavaintoja noin 1500 kohteesta. Pisin havaintosarja on alkanut vuonna Vedenkorkeuden mittaukset ovat päivittäisiä, ja suurin osa asemista on varustettu jatkuvatoimisilla automaattimittareilla. Osalla asemista vedenkorkeus mitataan limnigrafilla eli mekaanisella piirturilla, joka piirtää paperille käyrää vedenkorkeuden muutoksista.

28 Vedenkorkeudet esitetään rekisterissä senttimetreinä yleensä ns. asteikkolukemina eli vedenkorkeusasteikon kantanollapisteestä ylöspäin. Mittauspaikan perustamisen yhteydessä on määritelty asteikon kantanollapisteen korkeus meren keskivedenpinnasta vaaitsemalla korkeuskiintopisteestä. Tarvittaessa vedenkorkeudet voi muuntaa asteikkolukemista haluttuun valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään kantanollapisteen korkeustiedon avulla. Korkeusjärjestelmiä on käytössä neljä: N60-, N43-, NN- ja LNjärjestelmä. Lähivuosina käyttöön tulee N2000-järjestelmä. Lupapäätöksien perusteella tehtävät vedenkorkeushavainnot esitetään yleensä luvassa mainitussa korkeusjärjestelmässä.

29 SYKEn ja alueellisten ELY-keskusten ylläpitämät vedenkorkeusasemat jakautuvat käytettävien mittalaitteiden ja mittaustekniikan osalta likimain seuraavasti: Manuaaliset mittaukset noin 40 asemalla (15 asemalla havaintojen välitys päivittäin puhelinautomaatin kautta) limnigrafi noin 20 asemalla digitaalinen tallennin noin viidellä asemalla automaattinen mittalaite noin 175 asemalla (mittausväli 15 min 2 h, tiedonsiirto päivittäin tai tiheämmin)

30 Vedenkorkeus: Saimaa, Lauritsala (Ympäristöhallinto)

31

32 Valunta-virtaama: terminologiaa Valunta R [mm/aika] Valuma q [l/skm 2 ] Virtaama Q [m 3 /s] Valunta on pintayksikköä tai aikayksikköä kohden laskettu valumaalueelta maassa tapahtuvien virtauksien kautta poistuva vesimäärä Valunta käsittää sadantana, pohjavesivaroina ja lumen sulamisena syntyneen veden joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä Pintavalunta, pintakerrosvalunta ja pohjavesivalunta Vesitaseyhtälöstä valunta R = P E S [mm/aika] Valunta on siis vesitaseen osatekijä ja itse valumisprosessin nimi.

33 Valumalla tarkoitetaan virtaaman suhdetta valuma-alueen pinta-alaan eli = [l/skm2 ] Virtaamalla Q [m 3 /s] tarkoitetaan vesiuomassa tai maaperän poikkileikkauksessa kulkevaa vesimäärää sekunnissa m 3 tai litroina.

34 VALUNTA Valunnan muodot Valuntailmiön kolme muotoa: Pintavalunta, kulkeutuu painovoiman vaikutuksesta vesistöön. Pintakerrosvalunta, imeytyy maaperään ja kulkeutuu maan pintakerroksissa vesiuomiin. Pohjavesivalunta, imeytyy maaperään ja poistuu pohjavesien kautta vesistöön. Varastoituminen eli valumasta lyhyt- tai pitkäaikaisesti pois joutuva osa Interseptio Painannesäilyntä Maan kosteutta lisäävä osa

35 Valunnan eri osien suhteellinen suuruus riippuu sadannan tai sulannan ominaisuuksista ja alueen pinnan muodosta ja maaperästä. Maanpäällisen valunnan osuus muodostuu suureksi, jos maanpinta läpäisee huonosti vettä. Tämä voi johtua maalajin hienorakeisuudesta, roudasta sekä luonnollisesta tai ihmisen aiheuttamasta maanpinnan tiivistymisestä. Imeyntä on vähäistä silloinkin, kun maan huokostila on aikaisempien voimakkaiden sateiden tai sulannan vuoksi veden kyllästämää.

36 Pintakerrosvalunta on suurta, jos maanpinta läpäisee hyvin, mutta pinnan alapuolella on läpäisemätön kerros, joka estää veden suotautumisen syvemmälle. Esim. luonnontilaisilla moreenimailla löyhän pintamoreenin alla on tiivistä pohjamoreenia. Pohjavesivalunnan osuus on suurin karkearakeisilla mailla, joilla pinnan imeyntäkapasiteetti on suuri ja myös alla olevat kerrokset ovat hyvin vettä johtavia.

37 Valunnan muodot

38 Virtaaman aikakäyrä, valuntakäyrä Tyypillinen valuntakäyrä Pinta- ja pintakerrosvaluntaa, joista vesiuomien välitön valunta muodostuu, esiintyy yleensä vain keväällä sulamisvesien aikaan ja syksyllä runsaiden sateiden kyllästettyä maan. Sen sijaan kesällä ja talvella valunta on pääasiassa pohjavesivaluntaa. Virtaaman aikakäyrä (Vesiyhdistys ry., 1986)

39 Valumalajien ja varastoitumisen jakautuminen sateen rankkuus ja kesto (Vesiyhdistys ry., 1986)

40 Valuntaan vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kolmeenryhmään: Ilmastollisiin Aluetekijöihin ihmistoiminnoista aiheutuviin. Valunnan vuotuinen vaihtelu noudattaa ilmastollisten tekijöiden rytmiä.

41 Valuma-alueen ominaispiirteet vaikuttavat merkittävästi sekä valunnan määrään että sen ajalliseen jakautumiseen. Tällaisia piirteitä ovat Valuma-alueen koko, Muoto Järvisyys Topografia Maaperä Kasvillisuus Maastotyyppi Uomien määrä ja kaltevuus.

42 Alueen koko ja muoto vaikuttavat valunnan kerääntymisnopeuteen. Suurilla ja pitkänomaisilla valuma-alueilla valunnan kerääntyminen on hitaampaa kuin pienillä ja pyöreämuotoisilla alueilla ja tästä syystä valuntahuiput ovat loivemmat. Valuma-alueen suuri kaltevuus lyhentää valuman kerääntymisaikaa ja kasvattaa ylivalumia. Lumen sulamisesta aiheutuvaan ylivalumaan kaltevuudella ei ole suurta merkitystä, sillä eri suuntiin kaltevilla rinteillä sulanta tapahtuu eri aikoina. Korkeussuhteilla on myös välillinen vaikutus valuntaan, sillä korkeusaseman kasvu merkitsee sadannan lisääntymistä, lämpötilan alenemista ja haihdunnan pienenemistä ja näin valunnan kasvua.

43

44 Valuma-alue: Jonkun pisteen valuma-alueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolta vesi kulkeutuu kyseisen pisteen kautta. Valumaalueen rajoina ovat vedenjakajat (pinta-/pohjavedet). Valuma-alueen määritys: Vesistöalueiden tiedot useimmiten ympäristökeskuksista (F > 100 km 2 ) Muiden suurten valuma-alueiden ala määritetään peruskartasta (F = km 2 ) Pienet valuma-alueet: kartat ja maastokartoitus Määritys kartasta: Todetaan purkautumispisteen korkeus. Valumaalue käsittää vain tätä korkeammalla olevan maaston. Valuma-alueen rajat muodostuvat vedenjakajista, kukkulat jne. Välimaaston virtausta arvioidaan korkeuskäyrien avulla. Vesi valuu suurimman kaltevuuden suuntaan eli kohtisuoraan korkeuskäyrää vastaan. Muut tiedot: vesiväylät, tiet jne. (Pyhäjärven suojeluprojekti)

45 Valuma-alue: Kilpisjärvi

46 Vesistöalueet: Suomi

47 Uusi valuma-aluejako Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta valtakunnallista valuma-aluejakoa, joka tulee korvaamaan vanhan vuodelta 1993 peräisin olevan rajauksen. Uusi valuma-aluejako otetaan käyttöön vuosien kuluessa, ja siitä on vuonna 2014 julkaistu ensimmäinen luonnos, jota voi tarkastella internetissä erityisellä karttasovelluksella (ArcGIS Online) osoitteessa

48 Valuma-aluejakoluonnos koostuu kahdesta tasosta päävesistöalueista ja valuma-alueista. Päävesistöalueita on 73, yksi vähemmän kuin nykyisessä päävesistöaluejaossa. Uuden valuma-aluejaon luonnoksessa on yli valuma-aluetta.

49 Uusi valuma-aluejako

50 Valuma-alueet: vedenkierto

51 Valunta: meriin Suomesta

52 Valuntaan vaikuttavat tekijät Ilmastolliset tekijät Sadantaan ja haihduntaan vaikuttavat tekijät Yksittäisen sateen vaikutukset: Intensiteetti, kesto, alueellinen jakauma Alueelliset tekijät Valuma-alueen koko ja muoto Järvisyys ja uomasto Topografia Maa-ja kallioperä Maastotyyppi ja kasvillisuus Ihmisen toiminnot ja luonnon muuttuminen Ilmastomuutos Kasvipeitteen häviäminen, eroosio Kastelu Kuivatus ja ojitus Tulva-alueiden poisto ja järvenlasku Metsätalous Veden säännöstely ja johtaminen Maan kohoaminen Urbanisaatio

53 Valunta: urbanisoitumisen vaikutus

54

55 Valuma-alueet vesistöalue

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen

Lisätiedot

Hydrologia. L10 Valunta. Valunta: määrittely

Hydrologia. L10 Valunta. Valunta: määrittely Hydrologia L10 Valunta Valunta: määrittely..se osa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (Int. Glossary of Hydrology, 1974) keskeisenä vaikuttavana voimana

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

UUSI VALUMA-ALUEJAKO

UUSI VALUMA-ALUEJAKO UUSI VALUMA-ALUEJAKO ja VALUE-työkalun jatkokehitys Jaakko Suikkanen Ismo Lahtinen SYKE GIS-tukihenkilöpäivä 2.9.2014 Valtakunnallinen vesistötietojärjestelmä Tavoitteena parantaa vesistöihin liittyvän

Lisätiedot

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo Kysymykset Miten hydrologinen kierto muodostuu ja miten/miksi se vaihtelee eri aikajaksoilla? Miten haihdunta riippuu energiataseesta, mistä tulee haihduntaan tarvittava energia ja mikä on niiden vaihtelu?

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi

Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut

Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut SUOMEN YMPÄRISTÖ 45 27 Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut LUONNON- VARAT Johanna Korhonen SUOMEN YMPÄRISTÖ 45 27 Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut Johanna Korhonen

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Osastopäällikkö, kaupungininsinööri Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02)

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems. Liite 1. Raportti WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie 23 67700 Kokkola Puh. 050 5972677 Sposti. Jarkko.okkonen@wrm-systems.fi Pohjavesipintojen ja pohjaveden ottomäärien seurantajärjestelmä reaaliaikaiseen

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke SUUNNITELMASELOSTUKSEN LIITE A 101006179-T02A 14.8.2017 PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke Harjunpäänjoen alaosan vaihtovesi- ja kuivatuspumppaus Sisältö 2 1 YLEISTÄ 3 2

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI

UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI Päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

ALASENJÄRVEN JA SYLVÖJÄRVEN VÄLISEN JÄRVIKET- JUN VEDENKORKEUKSIEN JA VIRTAAMIEN NYKYTILA, KEHITTÄMISTARPEET JA -MAHDOLLISUUDET

ALASENJÄRVEN JA SYLVÖJÄRVEN VÄLISEN JÄRVIKET- JUN VEDENKORKEUKSIEN JA VIRTAAMIEN NYKYTILA, KEHITTÄMISTARPEET JA -MAHDOLLISUUDET ALASENJÄRVEN JA SYLVÖJÄRVEN VÄLISEN JÄRVIKET- JUN VEDENKORKEUKSIEN JA VIRTAAMIEN NYKYTILA, KEHITTÄMISTARPEET JA -MAHDOLLISUUDET Loppuraportti 2012 Petra Korkiakoski PETRA KORKIAKOSKI ALASENJÄRVEN JA SYLVÖJÄRVEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus Ilkka Vähäaho 1. Tutkimuksen tausta Sisältö 2. Lyhyesti meriveden korkeusvaihteluista 3. Merivesitulvan riskialue Vantaan

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010

Pellon tasaus. Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Pellon tasaus Magnus Selenius Maanviljelijä Espoo 3.11.2010 Nybyn tilan peltomaisemaa Pellot ovat pääosin varsin tasaisia Lohkojen koko n. 3-15 ha Kuva: Jukka Rajala 2 3.11.2010 Tasaisia peltoja Kuva:

Lisätiedot

Avoimen tieto luokkahuoneeseen Esimerkkejä avoimen ympäristötiedon hakemisesta. Ihan Pihalla & lähivedet kuntoon! luonnos 27.4.

Avoimen tieto luokkahuoneeseen Esimerkkejä avoimen ympäristötiedon hakemisesta. Ihan Pihalla & lähivedet kuntoon! luonnos 27.4. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Opas 2017 Avoimen tieto luokkahuoneeseen Esimerkkejä avoimen ympäristötiedon hakemisesta. Ihan Pihalla & lähivedet kuntoon! luonnos 27.4.2017 Silander Tämä teos on lisensoitu Creative

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA 3.12.2012 UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE

UIMAVESIPROFIILI OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE UIMAVESIPROFIILI 26.4.2016 OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE Kalliomonttu on uimarannaksi kunnostettu vanha kalliolouhosalue. Vesi louhos montussa on pohjasta tihkuvaa kirkasta pohjavettä, joka pitää

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Nunnalahti

Uimavesiprofiili Nunnalahti Uimavesiprofiili Nunnalahti Naantalin kaupunki 2011 Terveystarkastaja Kirsi Puola Työnjohtaja Mikko Kaareskoski UIMAVESIPROFIILI - Nunnalahti 2 YLEISTÄ UIMAVESIPROFIILISTA... 4 1. YHTEYSTIEDOT... 6 1.1

Lisätiedot

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden

Lisätiedot

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna:

Hankealue sijoittuu seuraavien yleiskaavojen alueelle idästä länteen katsottuna: ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna Viite Eastern Light Finland I Oy, Kuituoptinen merenalainen tietoliikennekaapeli Pohjoisella Itämerellä, Saaristomerella

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin

Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin 1 Kuva: Esko Kuusisto Vesistöjen vedenpintojen nostohankkeet Ratkaisumalleja vedennostohankkeiden ongelmiin Tauno Vesala Hannu Majuri Loppuraportti 1.12.2004 2 Aluksi Projektin alkuperäinen tarkoitus oli

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen

Kaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija

Lisätiedot

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 Sisältöä: Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät Miksi N2000 - korkeusjärjestelmään siirrytään? Kotkan

Lisätiedot

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot