4 SUUNNITELMAN PERUSTEET 4.1. Geologiaa Malmi Sivukivet Maapeite 4.2. Louhossuunnitelma Tuotantosuunnitelma

Transkriptio

1 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHXSALMEN KAIVOS RUOSTESUON KANNATTAVUUSLASKELMA NIMELLISHINNOIN 1 YHTEENVETO 2 JOHDANTO 3 YLEISTA 4 SUUNNITELMAN PERUSTEET 4.1. Geologiaa Malmi Sivukivet Maapeite 4.2. Louhossuunnitelma 4.3. Tuotantosuunnitelma 4.4. Investoinnit 4.5. Käyttökustannukset 4.6. Rikastusoletukset 4.7. Yksikköhinnat 5 KANNATTAVUUSLASKELMAT 5.1. Käyttökate ja kassavirta 5.2. Herkkyysanalyysi LIITTEET 1. Yleissuunnitelma 1: Avolouhossuunnitelma 1: Avolouhoksen pituusprojektio 1: Poikkileikkaukset JAKELU E Erkkila/OK

2

3 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS 1 YHTEENVETO Kannattavuuslaskelmasta nimellishinnoin saadaan Käyttökatteen nykyarvo 4,8 mmk Kassavirran nykyarvo 2,5 mmk Käyttökateprosentti 31 % Malmin louhinta alkaisi syksyllä 1985 ja loppuisi kesällä Alueelle on investoitu vuonna ,2 mk. Lisäinvestointeja tarvitaan 1,l mk. Käyttökustannukset ovat 68,5 mk/malmitonni, josta rikastuskustannukset ovat 26 mk/malmitonni. Avolouhossuunnitelman louhittava malmimäärä on t, jossa on 0,31 % Cu, 2,48 % Zn ja 29,87 % S. Malmimäära voi pienentyä mikäli pintarapauma yltää oletettua 1,5 metriä syvemmäksi. Mikäli sivukivilouhe saadaan myytyä TVL:lle, avolouhoksesta voidaan louhia kannattavasti n t malmia lisää louhosta syventamällä. Malmin korkean magneettikiisupitoisuuden ja mahdollisen hapettumisen vaikutusta rikastukseen ei tiedetä tarkkaan. Kannattavuus on herkin käyttökustannusten ja pitoisuuksien muutoksille. ~ävttökustannukset tulevat todecnäköisesti olemaan laskelmissa käytett.korkeammat. Kymmenen prosentin nousu käyttökustännuksissa laskee kassavirran nykyarvon 1,6 mmk : aan. Maanalaisen louhinnan luotettava laskenta edellyttää lisakairausta.

4 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS 2 JOHDANTO Kalliojarven Ruostesuon malmio sijaitsee Kiuruveden kunnan Kalliokylass~. Ruostesuon kupari-sinkki-rikkimalmin hyödyntamismahdollisuuksia ovat aiemmin tarkastelleet R Matikainen , A Hakapaa , T Astorga ja S Salo Syksyllä 1984 suoritettiin Ruostesuon mahdollisen avolouhoksen alueella louhintateknillinen kairaus. Kairaus osoitti malmimaaran huomattavasti aiempaa pienemmäksi. Myös malmin pitoisuudet laskivat. Selvityksessa tarkastellaan ainoastaan avolouhintamahdollisuutta Ruostesuon malmin paksuimmissa osissa. Malmi kuljetettaisiin Pyhasalmen kaivokselle rikastettavaksi.

5 0 OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS 3 YLEISTA Outokumpu Oy omistaa malmion ympäriltä maata 35,625 ha. Alue riittaa kayttöalueeksi, vaikkakin suuri osa alueesta on vaikeakulkuista suota ja epätasaista kalliomaastoa. Alueelle johtavan tielinjan maapohjista on sopimukset maanomistajien kanssa. Metsän kaato tielinjalta ja louhosalueelta on käynnissä. 4 SUUNNITELMAN PERUSTEET Alueelle on muodostettu kaivospiiri Kaivospiiritoimitus tulee suorittaa uudestaan uusien apualueiden tien ja ojituksen takia. Malmin kuljetusmatka Pyhasalmen kaivokselle on noin 35 km, josta paallystettya tietä on 22 km, heikkokuntoista hiekkatieta 11 km ja uutta rakennettavaa louhostieta 2 km. TVL tulee parantamaan Kalliojarvi-Aittojarvi-tien kantavuutta Ruostesuon kaivoksen sivukivella. TVL on kiinnostunut kaikesta Ruostesuolta saatavasta tienrakennukseen kelpaavasta kivestä Geologiaa Malmi Ruostesuon geologiset tutkimukset on esitetty J. Reinon raportissa "Kiuruveden Kalliokylan Ruostesuon malmin tutkimukset". Ruostesuon in situ-malmiarviossa on kaikkiaan t malmia, jossa on 0,32 % Cu, 2,73 % Zn, 30,60 % S ja 34,96 % Fe. Malmi on massamainen, karkearakeinen pyriitti-magneettikiisu-sinkkivalke-kuparikiisu-malmi. Likimaärainen mineraalikoostumus on 35 % magneettikiisua, 28 % pyriittia, 4,5 % sinkkivalkettä ja 1,l % kuparikiisua. Malmissa voidaan erottaa pyriitti-magneettikiisumalmi (n. 90 %) ja magneettikiisumalmi (n. 10 %). Eri malmityypeissa kuparija sinkkipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa. Malmin tiheys on 3,91. Malmi on ehytta. Malmissa on noin 30 % harmemineraaleja. Tärkeimmät harmemineraalit ovat kvartsi, baryytti, amfiboli, kiilteet ja kordieriitti. Suunnitellulla avolouhosalueella malmivyöhyke kaatuu asteen kulmassa koilliseen. Malmi tulee pintaanimelkein koko louhoksen mitalla.

6 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS Malmin paksuus vaihtelee kahdesta metristä jopa kahteenkymmeneen metriin. Paksuusvaihtelut ovat suuret jopa vierekkäisten leikkausten välillä. Malmissa on runsaasti sulkeumia ja sivukivikielekkeitä, jotka vaikeuttavat malmin louhintaa puhtaana. Kontaktit ovat terävät. Malmi saattaa olla paikoin useampina vierekkaisinä linsseina. Malmin pinta on hapettunut 1-1,s metrin syvyyteen malmin yli tehdyn kolmen koemontun perusteella Sivukivet Maanpeite Malmin kattopuolen sivukivi on pääasiassa amfiboliittia, jossa on joitain pegmatiittijuonia ja kiillegneissiraitoja. Jalkapuolen sivukivi on kiillegneissia. Sivukivien tiheys on 2,86. Sivukivet ovat yleensa melko ehyita ja lujia. Malmin sivukivet kelpaavat kakkosluokan tienrakennusmateriaaliksi kontaktikiviä lukuunottamatta. Louhosalue on tasaista suota. Maapeitteen paksuus vaihtelee välillä 1-4,5 m ja on keskimäärin 2,4 m. Turvekerroksen paksuus on yleensa 0,s-2 m. Turpeen alla on vahälohkareista silttimoreenia Louhossuunnitelma Alueelle pitaa rakentaa sähkö- ja puhelinlinjat. Tukikohdassa tarvitaan pienet sosiaalitilat. Louhosalue pitaa ojittaa, koska alue on vetista suota ja keraa pintavettä laajalta alueelta. Turveaja lieju tulee pyrkiä lajittämaan ymparöivalle suoalueelle, koska kovapohjaista kayttöaluetta on vähän käytettävissä. Maanpoiston kivennaismaalajeista rakennetaan louhoksen poistovesille hehtaarin suuruinen selkeytysallas. Selkeytysaltaasta poistetaan turve. Uusia teitä pitaa rakentaa yhteensä n. 2 km. Ne rakennetaan louheesta ja maanpoistomaista. Tienrakennusmateriaaliksi kelpaava osa sivukivesta varastoidaan alueelle TVL:aa varten. Malmille rakennetaan välivarastoalue sivukivilouheesta tai poistamalla pintamaat sopivasta kohdasta.

7 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS 4.3. Tuotantosuunnitelma Louhoksen malmimaarasta on vähennetty 1,5 m paksu kerros hapettunutta pintamalmia yhteensä t. Louhoksen seinämakaltevuuksia voidaan todennaköisesti jyrkentaa. Suunnittelutiedot tuotantopitoisuudet - kupari - sinkki - rikki - kulta - hopea raakkulaimennus malmitappio maanpoisto - turve,li 51 u (louhos m3, selk.allas m ) - kivennaismaa louhinta - malmi m3ktr - sivukivi " tiheys - malmi - sivukivi louhos - yleiskaltevuus - pengerkaltevuus - pituus - leveys - SYVYYS ajotie - kaltevuus - leveys sivukivilouhe TVL:lle Kuukausituotannoksi on suunniteltu t malmia alkaen asti. 6' Malmi (t) Sivukivi (t) Cu-rikaste (t) Zn-rikaste (t) S-rikaste (t) Louhe TVL: lle (m ktd) Yht

8 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS 4.4. Investoinnit Tarpeelliset maanhankinnat on suoritettu pääasiassa jo vuonna 1984 yhteensa 1160 tmk. Tärkeimmät lisäinvestoinnit ovat maanpoistotyöt 410 tmk, louhosteiden rakentaminen 400 tmk, sähköistys 150 tmk, tiepohjien hankinta, alueen ojitus ja sosiaalitilojen hankinta. Maanpoiston yksikkökustann k- sena on käytetty 0KKN:llä toteutunutta 10 mk/m S ktd.? u- Lisäinvestointeja on tarve tehdä yhteensa 1080 tmk ajoittuen kaikki vuodelle Käyttökustannukset Yksikkökustannukset Malmin murskaukseen asti yksikkökustannukset ovat samat kuin 0KKN:llä toteutuneet yksikkökustannukset. Kiven irroitus Sivukiven kuormaus ja kuljetus Malmin kuormaus, kuljetus valivarastolle ja kuormaus rekkoihin Malmin kuljetus OKP: lle Malmin murskaus Malmin rikastus 26 mk/t Toimituskustannukset Muut käyttökustannukset 9.40 mk/mdktr " " " 4.10 " " 2.75 mk/malmit 5.33 " 4.6. Rikastusoletukset Rikastusoletukset perustuvat keväällä 1984 tehtyihin rikastuskokeisiin. Koemateriaalina oli kolmesta kairanreiästä kootut erityyppiset näytteet. eikä KLJ-136 KLJ-137 KLJ-148 Malmityyppi FEKMA FEKSKMA FEKMA I Cu % 0,23 0,33 0,43 Zn % 215 2, S % 32,7 32,56 33,90 Syöte CU 0,31 8 Zn 2,48 % S 29,87 % Au 013 g/t Aq 7.0 g/t Saanti 74 % 83 % 70 % 30 % 30 % CuR 24,5 % ,9 g/t 161 g/t ZnR 46,O % SR ) 1' ;, ,O %

9 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHÄSALMEN KAIVOS Malmin korkean magneettikiisupitoisuuden ja mahdollisen hapettumisen vaikutusta rikastukseen ei tiedetä tarkkaan Yksikköhinnat Sivukivilouheen hinta perustuu keväällä 1985 TVL:lle tehtyyn tarjoukseen. Metallien hinnat ovat nimellishintoja ( ) 5 KANNATTAVUUSLASKELMAT 5.1 Käyttökate ja kassavirta Cu imk/kg) Zn (mklkg) AU imklg) A9 (mklg) S-rikaste (mklrikaste-t$,sivukivilouhe Imk/m itd) lyö3 8,60 5,25 160,oO 79,OO 1,71 11,OO 1Yöb 8,60 4,95 160,OO 78,OO & ,OO i Kannattavuuslaskelmassa rikkirikaste on oletettu markkinoitavan ulkomaille. Laskentakorkona on käytetty 15 %.

10 Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS t yhteensä TUOTOT (trnk) Cu-rikaste, 1404 t Zn-rikaste, 6712 t 1/05 S-rikaste t3 Louheen myynti, m ktd Metsän myynti Yhteensä Myynnin oikaisuerät (tmk) LIIKEVAIHTO (tmk) KAYTTOKUSTANNUKSET (trnk) Kiven irroitus Sivukiven kuormaus ja kuljetus Malmin kuormaus, kuljetus valivarastolle ja kuormaus rekkoihin Malmin kuljetus 0KP:lle Malmin murskaus Malmin rikastus Toimituskustannukset Muut Yhteensä KAYTTOKATE (tmk) KAYTTOKATTEEN NYKYARVO (tmk) INVESTOINNIT (tmk) Yhteensä KASSAVIRTA (tmk) KASSAVIRRAN NYKYARVO (tmk) KAYTTOKATEPROSENTTI % I

11 Q OUTOKUMPU OY 0 k PYHASALMEN KAIVOS 5.2. Herkkyysanalyysi Kannattavuus on herkin käyttökustannusten ja pitoisuuksien muutoksille. Käyttökustannukset tulevat todennäköisesti olemaan laskelmissa käytettyja korkeammat. Kymmenen prosentin nousu kayttökustannuksissa laskee kassavirran nykyarvon 1,6 mmk:an. Kangasjarven malmin louhinnassa saatujen kokemusten perusteella ohuen lähes kompaktin kiisumalmin louhinta alle 10 prosentin laimennuksella on mahdollista. Malmimaaran tai sinkin hinnan kymmenen prosentin muutos vaikuttaa kassavirran nykyarvoon 0,75 m k. Kuparin hinnan, rikin hinnan tai investointien kymmenen prosentin muutos vaikuttaa kassavirran nykyarvoon 0,25 mk.

12

13

14

15 L 11te Klj-147 Klj-146 Klj-169!O~ l=~~~~~;==;~~~~ ;5~5= 0 ======~~~~~ ~74~ p ~7~o~o ~ ~ ~ r OUTOKUMPU Oy P häsalmen kaivos KltJRl:JVES1 Kallio.ärvi - Syväkairoos profi iti.; ~. : Reiöt:Kij-145;146.14t ~t a = ta.737.s 1 t s oo! t '. '... ~ ; A=9.680~9::-9.700,4 JR/Si<u ~84 ' " e >

16 L 1ite 4 J- I. 2. 8m ~...> ~~ '"0 I V-1' ~ - I. Klj t. 7 0 ~ ~ "),c-.,.~,a,.-"'q Klj- 45 K~- 4rr.. '~':)' ~7)? K~- core ~ 1) ' : 1 0~ II " /00.. \ \\\ \ \\\ I. \. \ \ \ \ \ 3.~ p~r, ~t-. 3'" pot \ 1.)v3n '~ \ '. \ k3n,~ca pol. \ '. ~ ' ' \ \. \ \\ "'"'""'.,. "' \ ~\ pi... \:\ ~ " \ \\""' "3" \ ""',v, ~ \.::. \\ \~ '\ \\\\ \ "\ \ J )8 f I ">-t,a. \\\\ Y..~ ~. / 0 3;> t'j~1s, ; \ \ 8, \ ~J, \ 0 6 ~, a flo. J ~!.?:~1-l:':'"::. \\ ~~.'}." '-..,...., 13 "'it c...,~oo,. pr o <b~>. \\ kq ' \ \ \ \,.. ~, 1. i' "~ " ;..:.. ) p.- r i..,., \, afb,9ca pit0 \ \~ ofb \\' \\ \ alhcd 'n ~ \ s~g,., \ oh ~"<< \\ \ alb 9"\ atf ltc<!!jn\ \\\ afb '\,, alf kr"d gn \ \ oflo \ of olf ko'd 9" ' \' "\.,., alb "\ : "9"... J' \ (_ oflo ' ""\ ;' ""'-. "\. \\ ~ \\ 0~- \ ~ \ '\ \ \ "\' \ ~ OUTOKUMPU Oy M-:Jirn,net.s'n to \'' \ \\ C) 1.()!:'-. 0) -q: KIURUVESI Kolliok~/ jVOkCJir'JUSpnofllll R n:o _ ~s~ ~'!. _!_~._19_~ 168 ~ e ~e. rrso I A = s ry 5 ~ l3 oz.., ~ 500 OH/LT i9gc 3i0

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28 ;:::-<-. --.~ /. n -, J \ , i 0 _...:::.._ _n -~ m w ;~ --.::-._-- ; 0 -, " ',..... ; ' -'-_::::; ~ ' ""'~-- + I J1 J '..) (JI , ' ;_ () lu (L. } Ul c :1.... r -l 0 U.' Ul ' b ;a> ") 1 01 u :o c,. (.fl '()) -o :6) '""";),. 0.~.., ld - I )': 0 c )J 0 c X'< <..c rn 0=(}\ 7 - ~ c; j _) ::::,!\;. 't J J.,. 0 c -i_~ 0 A c, 31 1J I C' I Oi '< / /