12/2004 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS. arvioita taloudellisista vaikutuksista TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12/2004 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS. arvioita taloudellisista vaikutuksista TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA"

Transkriptio

1

2 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS arvioita taloudellisista vaikutuksista 12/2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Taitto MacSet Oy ISSN ISBN HELSINKI 2004

4 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2004 Tekijät Vakavaraisuustyöryhmä: Ossi Leppänen, VM (pj.) Markku Puumalainen, VM (siht.) Liisa Halme, Rata, Pekka Laajanen, VM, Eeva-Liisa Raitanen, Rata, Erkki Sarsa, VM, Jukka Vauhkonen, SP, Oili Wuolle, Rata Asiantuntijajäsenet: Erkki Kontkanen, SPY, Markku Savikko, APVy Julkaisun nimi Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistus arvioita taloudellisista vaikutuksista Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Vakavaraisuus, luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, Basel II, CAD 3 Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 12/2004 Julkaisun tunnistetiedot ISSN ISBN Sivuja 31 Kieli Suomi Hinta Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja -aika Julkaisu on saatavissa ainoastaan Internetistä osoitteesta Tiivistelmä Julkaisu liittyy osana luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevaan vakavaraisuusuudistukseen. Uudistusta on kansainvälisellä tasolla valmisteltu rinnakkain Baselin pankkivalvontakomiteassa sekä EU:n komissiossa vuodesta 1999 lähtien. Baselin komitea pääsi sopimukseen uudistetuista vak avaraisuussuosituksista (ns. Basel II) kesäkuussa 2004 ja EU: n komissio antoi sopimuksen kanssa pitkälle yhdenmukaisen direktiiviehdotuksen heinäkuussa EU:n neuvoston ja Parlamentin on hyväksyttävä direktiiviehdotus, minkä jälkeen uudistus on otettava käyttöön kansallisissa lainsäädännöissä mennessä. Kotimaisten viranomaistahojen edustajista (VM, Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus) ja toimialojen asiantuntijajäsenistä (SPY ja APVy) koostunut työryhmä valmisteli kannanottoja Baselin komitealle ja EU:n komissiolle tammikuun 2003 ja kesäkuun 2004 välisenä aikana, ja laati osana työtään oheisen selvityksen uudistuksen arvioiduista taloudellisista vaikutuksista.

5 Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistus tulee perusteellisesti muuttamaan nykyiset, pääosin vuodelta 1988 peräisin olevat vakavaraisuusvaatimukset. Uudistuksen lähtökohtana on ollut havainto, että nykyisin voimassa olevat lakisääteiset vaatimukset eivät enää vastaa luottolaitoksissa tapahtunutta riskienhallinnan kehitystä ja tasoa, ja ohjaavat siten pääoman kustannuksia toisin kuin mitä luottalaitosten ja sijoituspalveluyritysten todelliset riskit edellyttäisivät. Muistiossa esitellään aluksi uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet sekä keskeinen sisältö. Sen jälkeen analysoidaan mahdollisia taloudellisia vaikutuksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten pääomien kannalta, arvioidaan uudistuksen vaikutusta luottojen hintoihin, kannattavuuteen ja liiketoimintoihin. Samoin esitetään arvioita uudistuksen vaikutuksista eri luotonsaajaryhmille. Lopuksi arvioidaan uudistuksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia taloudelliseen kasvuun, suhdannevaihteluiden voimakkuuteen, pankkien kriisiytymisalttiuteen, kilpailutilanteeseen ja rakenteisiin. Analyysit nojautuvat pitkälti sekä Baselin komitean että EU:n komission tekemiin vaikutusselvityksiin.

6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum FINANSMINISTERIET, september 2004 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Kapitaltäckningsgruppen: Ossi Leppänen, FM (ordf.) Markku Puumalainen, FM (sekr.) Liisa Halme, Finansinspektionen, Pekka Laajanen, FM, Eeva-Liisa Raitanen, Finansinspektionen, Erkki Sarsa, FM, Jukka Vauhkonen, FB, Oili Wuolle, Finansinspektionen Sakkunnigledamöter: Erkki Kontkanen, Bankföreningen i Finland Markku Savikko, Finska fondhandlareföreningen Reform av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler bedömning av de ekonomiska verkningarna. Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Nyckelord Kapitaltäckning, kreditinstitut, värdepappersföretag, Basel II, CAD 3 Publikationsserie och nummer ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 12/2004 Publikationens kännetecknen ISSN ISBN Sidor 31 Språk Finska Pris Beställningar/ distribution Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag: Publikationen utgör en del av reformen av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler. På internationell nivå har reformen sedan år 1999 beretts parallellt av Baselkommittén för banktillsyn och av Europeiska kommissionen. Baselkommittén kom i juni 2004 överens om de nya ändrade kapitalkraven (den s.k. Basel II). Europeiska kommissionen gav i juli 2004 ett direktivförslag som till största delen var likalydande som överenskommelsen. EU ministerrådet och Europaparlamentet måste ännu godkänna direktivförslaget, varefter reformen skall implementeras i nationell lagstiftning till och med En arbetsgrupp sammansatt av representanter för de finska myndigheterna (FM, FB och Finansinspektionen) samt expertledamöter från respektive branscher (Bankföreningen i Finland, samt Finska fondhandlareföreningen) beredde under tiden mellan januari 2003 och juni 2004

7 utlåtanden till Baselkommittén och till Europeiska kommissionen. Som en del av detta arbete utarbetade arbetsgruppen vidstående utredning om reformens förmodade ekonomiska verkningar. Reformen av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler innebär en grundläggande förändring av de nuvarande kraven som är från år1988. Utgångspunkt för reformen är att de nuvarande lagbestämda kraven inte längre motsvarar den utveckling och nivå som skett inom kreditinstitutens riskhantering. De nuvarande kraven styr därför kapitalkostnaderna på ett annat sätt än vad kreditinstitutens och värdepappersföretagens verkliga risker förutsätter. I promemorian presenteras först reformens utgångspunkter, dess ändamål och centrala innehåll. Därefter analyseras eventuella ekonomiska verkningar ur synpunkten av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapital. Man analyserar reformens inverkan på priset på kredit, på lönsamheten och på affärsverksamheten. Man gör också bedömningar av reformens konsekvenser för olika grupper av kredittagare. Till slut gör man en bedömning av reformens övergripande ekonomiska verkningar på den ekonomiska tillväxten, konjunkturväxlingarnas omfattning, bankernas risker att råka ut för krissituationer, konkurrenssituationen och strukturerna. Analyserna baseras i stor omfattning på de konsekvensutredningar som gjorts av Baselkommittén och av Europeiska kommissionen.

8 FACT SHEET Publisher and date MINISTRY OF FINANCE, september 2004 Author (s) Title of publication The Capital Review Working Group: Ossi Leppänen, Min. of Fin, (chairman), Markku Puumalainen, Min. of Fin (secr.) Liisa Halme,Financial Supervision, Pekka Laajanen, Min. of Fin., Eeva-Liisa Raitanen, Financial Supervision, Erkki Sarsa, Min. of Fin., Jukka Vauhkonen, Bank of Finland, Oili Wuolle, Financial Supervision Experts: Erkki Kontkanen, The Finnish Bankers Association Markku Savikko, Finnish Association of Securities Dealers Capital adequacy review - economic impact assessments Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number The publication is available on the Internet at the web-site Capital adequacy, credit institutes, investment service companies, Basel II, CAD 3 WORKING PAPERS, 12/2004 Identifications ISSN ISBN No. of pages 31 Language Finnish Price Sales distribution The publication is available on the Internet at the web-site Printing place and year Abstract: The publication is part of the review of the capital adequacy of credit institutes and investment service firms. On international level the reform has been under preparation since 1999 in parallel by the Basel Committee on Banking Supervision and by the European Commission. On June 2004 the Basel Committee reached an agreement on the new capital adequacy recommendations (Basel II) and on July 2004 the European Commission issued a proposal for a directive, to a large extent in conformity with that agreement. The proposed directive must still be approved by the EU Council of Ministers and the European Parliament. Thereafter the Member States shall implement the directive in their national legislation not later than on 31st December A working group made up by representatives of Finnish public authorities (Ministry of Finance, Bank of Finland and Financial Supervision Authority) and by experts

9 representing the business branches concerned (Finnish Bankers Association and Finnish Association of Securities Dealers) prepared position papers for the Basel Committee and the European Commission during the period from January 2003 to June As part of its work the Working Group made the attached study of the expected economic impact of the reform. Capital adequacy will thoroughly change the present requirements, which are mainly from the year The basic reason for the reform is the fact that the present legal provisions no longer fulfil the requirements created by the developments and level of the risk management in credit institutions. Therefore the present provisions steer capital costs in a manner different from what credit institutes and investment firms real risk profiles require. The point of departure of the reform, its objectives and its main content are first presented in the memorandum. Thereafter comes an analysis of the possible economic impact in respect of credit institutes and investment firms capital, as well as an assessment of what impact the reform will have on the price of credit, on profits and on business. The memo also contains an evaluation of the consequences of the reform for different groups of borrowers. Finally, there is an assessment of the overall impact on economic growth, on the magnitude of business cycles, on banks susceptibility to run into crises, on competition and on economic structures. These analyses are mainly based on the impact studies made by the Basel Committee and by the European Commission.

10 Sisällys 1. Johdanto Uudistuksen keskeinen sisältö Lähtökohta ja tavoitteet Luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimukset Vakavaraisuuden kokonaisarvio Markkinainformaatio ja markkinakuri Pilareista kokonaisuus Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia Pääomien kokonaismäärät ja jakaumat Vähimmäispääomavaatimusten muutos eri vastuuryhmissä Rahoituslaitosten tuotteiden hinnoittelu, kannattavuus ja liiketoiminta Vaikutuksia sijoituspalveluyrityksille Kokonaistaloudelliset vaikutukset Luotonanto, varallisuushinnat ja suhdannevaihtelut uudessa kehikossa Pankkitoiminnan kriisiytymisalttius Pankkitoimialan kilpailutilanne ja rakenteet Taloudellinen kasvu Yhteenveto ja johtopäätöksiä KIRJALLISUUTTA

11 1. JOHDANTO Tässä muistiossa kuvataan Baselin pankkivalvontakomitean (Basel II) ja EU:n komission valmisteleman (CAD 3) pankkien ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn uudistuksen keskeistä sisältöä ja pyritään arvioimaan sen taloudellisia vaikutuksia. Uudistus on varsin merkittävä muutos nykysääntelyyn nähden ja se tulee monin tavoin vaikuttamaan rahoitusmarkkinoilla toimiviin luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin. Toimijoiden käyttäytymisen mahdolliset muutokset puolestaan heijastuvat eri kanavien kautta asiakkaisiin ja viime kädessä koko talouteen. Vakavaraisuussääntelyn uudistus tulee myös merkittävästi muuttamaan kansallisten valvojien työmäärää ja vastuuta vakavaraisuuden valvonnassa. Muistio koostuu Rahoitustarkastuksen, Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden muodostaman työryhmän tuottamasta aineistosta. Muistion aluksi luodaan katsaus vakavaraisuusuudistuksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja keskeiseen sisältöön. Tämän jälkeen tarkastellaan uudistuksen arvioituja vaikutuksia tehtyjen selvitysten valossa yleisellä tasolla. Muistion päättää lyhyt yhteenveto. 10

12 2. UUDISTUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ 2.1. Lähtökohta ja tavoitteet Baselin pankkivalvontakomitean (Baselin komitea) valmistelema vakavaraisuusuudistus (Basel II) tulee perusteellisesti muuttamaan nykyiset, vuodelta 1988 peräisin olevat vakavaraisuusvaatimukset. Uudistuksen lähtökohtana on ollut havainto, että nykyisin voimassa olevat vaatimukset eivät enää riittävän tarkasti vastaa pankkien liiketoiminnan todellisia riskejä eivätkä pankeissa tapahtunutta riskienhallinnan kehitystä ja tasoa. Vakavaraisuusuudistuksella pyritään kannustamaan rahoitustoimialaa riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen. Tärkeä rooli riskienhallinnan kehittämisessä on myös rahoitusvalvojilla, joiden vähimmäispääomavaatimusten noudattamisen valvonnan lisäksi odotetaan kannustavan pankkeja kehittämään ja käyttämään kehittyneitä riskienhallintamenetelmiä. Baselin komitea on määritellyt uudistukselle seuraavat tavoitteet: uudistuksen on edistettävä rahoitusjärjestelmän vakautta, luottolaitosten omien varojen määrän on keskimäärin pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, uudistuksen on parannettava kilpailuneutraliteettia nykyisestä, uudistuksessa on otettava huomioon riskit nykyistä täydellisemmin ja uudistuksen on tuotettava entistä paremmin riskejä vastaavat vakavaraisuusvaatimukset ja kannustettava riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen. 11

13 Uudistuksen keskeinen sisältö Vuonna 1999 Baselin komitea julkaisi ensimmäisen asiaa koskevan keskusteluasiakirjan, ja sitä seurasivat toinen keskusteluasiakirja vuonna 2000 ja kolmas vuonna Lopullisessa muodossaan uusi Baselin sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa EU:n komissio puolestaan julkisti heinäkuussa 2004 direktiiviehdotuksen, joka perustuu Baselin komitean suosituksiin. EU:n jäsenmaiden kansallisiin lainsäädäntöihin uudistuksen tulee olla implementoitu mennessä. Direktiiviehdotuksen mukaan pääsääntö on, että uudistus tulee voimaan Baselin komitean suosituksen poikkeus, jonka mukaan luottoriskin ja operatiivisen riskin edistyneet menetelmät voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vasta , sisältyy myös EU:n komission ehdotukseen. Sen lisäksi EU:n komission ehdotuksessa on enemmän joustonvaraa vakavaraisuusvaatimuksen vähimmäismäärän laskemista koskevien sääntöjen voimaantulossa. Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset voivat laskea luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen vanhojen sääntöjen mukaan vuoden 2007 loppuun asti. Myös sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmän osalta jäsenmaille on annettu mahdollisuus soveltaa täysimääräisesti siirtymäkauden helpotuksia menetelmän käyttöönotossa, mikäli menetelmän käyttöönotto tapahtuu viimeistään Sijoituspalveluyritysten osalta vakavaraisuusvaatimuksen vähimmäismäärän laskemista koskevat uudistetut säännöt tulevat pääsääntöisesti ehdotuksen mukaan voimaan vasta samoin kuin markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksiin tulevat muutokset. Uusi vakavaraisuuskehikko koostuu kolmesta ns. pilarista, jotka täydentävät toisiaan. Ensimmäinen pilari kattaa luotto- ja markkinariskeistä sekä toimintaan liittyvistä operatiivisista riskeistä syntyvien vakavaraisuusvaatimusten laskentasäännöt. Tämä on kehikon keskeinen osa ja nykyisten vähimmäispääomavaatimusten modernisoitu vastine. Ensimmäinen pilari tarjoaa mahdollisuuden portaittain siirtyä vakavaraisuuslaskennassa perusmenetelmää riskiherkempien vaihtoehtoisten menetelmien käyttöön sillä edellytyksellä, että valvottavan riskienhallintajärjestelmät täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset. Toinen pilari edellyttää sekä valvottavaa että valvojaa arvioimaan valvottavan vakavaraisuutta suhteessa kaikkiin oleellisiin riskeihin kattaen siten myös ne riskit, jotka eivät sisälly Pilari 1:een. Valvottavalla tulee olla kokonaisvaltainen ja ylimmän johdon hyväksymä, ohjaama ja valvoma vakavaraisuuden riittävyyden arviointiprosessi, joka sisältää riskien tunnistamisen, mittaamisen, arvioinnin, seurannan, raportoinnin ja valvonnan ja jonka avulla varmistetaan pääoman riittävyys suhteessa valvottavan koko riskiprofiiliin. Kolmannella pilarilla pyritään puolestaan vahvistamaan markkinakurin toimivuutta edellyttämällä valvottavia julkaisemaan aikaisempaa enemmän tietoa etenkin riskiprofiilistaan ja riskien hallinnastaan. 1 Baselin komitea julkisti lopullisen suosituksensa nimellä International Convergence on Capital Measurement and Capital Standards: a Revised Framework. 12

14 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.2. Luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimukset Voimassa olevissa vakavaraisuusvaatimuksissa edellytetään, että luottolaitoksilla on luottoriskien kattamiseksi omia varoja 2 vähintään 8 prosenttia riskipainotetuista saamisista ja taseen ulkopuolisista sitoumuksista. Vähintään puolet omista varoista tulee koostua ensisijaisesta varoista kuten osakepääomasta ja kertyneistä voittovaroista. Toissijaisiin varoihin voidaan lukea mm. debentuureja. Vuonna 1996 vakavaraisuussuosituksia täydennettiin niin, että ne ottavat huomioon myös markkinariskit. Tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa luottolaitoksille annettiin mahdollisuus käyttää hyväkseen sisäisiä laskentamalleja (Value at Risk, VaR) vakavaraisuusvaatimusten laskennassa. Keskeisenä ongelmana nykyisessä luottoriskien vakavaraisuusvaatimuksen laskentatavassa on nähty sen puutteellinen riskiherkkyys. Pääomavaatimuksissa luottoriskillisiä saamisia vastaan vaadittava oma pääoma määräytyy liian karkealla tasolla, joten esimerkiksi parhaan mahdollisen luottokelpoisuusluokituksen yritysvastuulle kohdentuu sama pääomavaatimus kuin alemman luokituksen saaneille tai luokittelemattomille yrityksille. Ehdotetussa uudessa sääntelyssä pyritään siihen, että luottoriskejä vastaan vaadittu omien varojen määrä heijastaa aikaisempaa tarkemmin todellisia luottoriskejä. Uudessa kehikossa luottolaitos voi valita luottoriskien vakavaraisuusvaatimusten laskentaa varten käytettävän menetelmän kolmesta vaihtoehdosta. Laskentamenetelmän valinta riippuu luottolaitoksen kyvystä käyttää sisäisiin luottoluokituksiin pohjautuvia lähestymistapoja ja menetelmiä. Valvoja antaa luvan valitun menetelmän käytölle. Luottolaitoksen tulee käyttää yksinkertaisinta menetelmää, jollei sillä ole valvojan hyväksyntää kehittyneempään menetelmään. Yksinkertaisin lähestymistapa on luottoriskin standardimenetelmä (Standardised Approach, SA), jossa käytetään hyväksi valvojien tunnustamien ulkoisten luottoluokituslaitosten (esim. Moody s Investor Service, Standard & Poor s ja Fitch) antamia luokituksia. Standardimenetelmässä vastuut eritellään vastuuryhmiin (exposure classes). Kunkin vastuuryhmän vastuiden riskipainot määräytyvät ulkoisten luottokelpoisuusluokitusten mukaan. Tämä menetelmä on periaatteeltaan samanlainen kuin nykyinen, joskin pääomavaatimukset kohdistetaan aiempaa hienojakoisemmin eriasteisille riskeille. Luotonottajat jaetaan riskiluokkiin, joihin liitetään ulkopuolisten luokitusten perusteella määritellyt riskipainot. Jos luotonottajalla ei ole olemassa luokitusta, riskipaino vakavaraisuuslaskennassa on 100 prosenttia (mikä vastaa 8%:in omien varojen vaatimusta), kuten nytkin. 2 Omat varat jaotellaan ensisijaisiin ja toissijaisiin omiin varoihin. Omien varojen määrä lasketaan em. erien yhteismääränä, josta vähennetään tiettyjä eriä. Toissijaiset omat varat jaotellaan edelleen alempiin ja ylempiin toissijaisiin omiin varoihin. Alempia toissijaisia omia varoja voidaan huomioida vain määrä, joka vastaa puolta ensisijaisten omien varojen määrästä. Lisäksi omiin varoihin voi sisältyä eriä markkinariskin kattamiseksi tietyin ehdoin. 13

15 Uudistuksen keskeinen sisältö Luottolaitoksilla tulee olemaan myös vaihtoehtoinen, omiin sisäisiin luottojen luokitusjärjestelmiin (Sisäisten luottoluokitusten menetelmä eli Internal Ratings Based Approach, IRBA) perustuva tapa laskea luottoriskin pääomavaatimus. Tämä menetelmä on standardimenetelmää tarkempi ja riskiherkempi. Menetelmä pohjautuu luottoriskimallien käsitteille riskiparametreista, joista tärkein on kullekin vastapuolelle arvioitava maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD). Sisäisten luokitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttää valvojan hyväksyntää, missä tärkeänä ja käyttöönottoa rajoittavana tekijänä on muun muassa vaadittavien historiallisten luottotappiotietojen kattavuus. Sisäisissä luottoluokitusmenetelmissä on kaksi tasoa, ns. perusmenetelmä (Foundation IRB, FIRB) ja edistynyt menetelmä (Advanced IRB, AIRB). Sisäisen luokitusten perusmenetelmässä luottolaitos estimoi itse velallistensa maksukyvyttömyydelle todennäköisyydet, mutta muutoin käytetään Baselin pankkivalvontakomitean antamia parametreja. Edistyneessä menetelmässä luottolaitos voi valvojan suostumuksella määrittää itse kaikki pääomavaatimuslaskennassa tarvittavat riskiparametrit. Tällöin luonnollisesti pankilla tulee olla riittävästi luotettavaa lukuaineistoa luottosalkustaan useammalta vuodelta, jotta se voi arvioida tarvittavat suureet. Basel II sisältää lukuisia säännöksiä luottoriskin vähentämistekniikoiden käytöstä eri menetelmissä. Pankit käyttävät nykyisin yleisesti erilaisia tekniikoita (johdannaiset, määrättyjen osapuolten takaukset, vakuudet jne.) vähentääkseen saamistensa luottoriskejä. Luottoriskiä vähentävät tekniikat otetaan uudessa kehikossa aikaisempaa laajemmin huomioon vakavaraisuusvaatimusten laskennassa. Laajimmillaan vähentämistekniikat ovat käytettävissä luottoriskin sisäisten luottoluokitusten edistyneessä menetelmässä. Markkinariskien mittaamistapa ei suuresti muutu nykyisestä. Standardimenetelmän lisäksi on mahdollisuus valvojan luvalla käyttää markkinariskin sisäisiä malleja. Uutena elementtinä koko kehikossa mukaan otetaan liiketoimintaan liittyvät operatiiviset riskit 3, joille myös asetetaan pääomavaatimus. Kuten luottoriskille, myös operatiivisen riskin pääomavaatimuksen laskentaan on käytettävissä erilaisia vaihtoehtoja. Tarjolla on valvottavan riskienhallintajärjestelmien kehittyneisyyden mukaan perusmenetelmä, standardimenetelmä ja kehittynyt menetelmä. Kahden ensin mainitun menetelmän yhteisenä piirteenä on se, että vakavaraisuusvaatimus lasketaan instituution tuottojen pohjalta. Kehittyneimmässä menetelmässä instituutio voi käyttää Baselin pankkivalvontakomitean laatimien kriteerien mukaisia omia, sisäisiä arviointitapojaan ja mallejaan valvojan suostumuksella. Pilari 1:n mukainen vähimmäispääomavaatimus muodostuu kaikkien kolmen riskilajin, luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin, vaatiman pääoman yhteissummana. 3 Operatiivinen riski määritellään tappioriskinä, joka on seurausta puutteellisista tai muuten epäonnistuneista toimijan sisäisistä prosesseista (esim. sisäinen tarkastus) tai järjestelmistä. Tappioriski voi myös syntyä jonkun tietyn ulkopuolisen tapahtuman seurauksena tai toimijan palveluksessa olevan henkilön rikollisen toiminnan tuloksena. 14

16 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.3. Vakavaraisuuden kokonaisarvio Uudistukseen kuuluvan toisen pilarin (Pilari 2) mukaan rahoitusmarkkinoiden valvoja (Suomessa Rahoitustarkastus) arvioi luottolaitoksen riskien mittaamisen, riskien hallinnan ja riskien vaatiman pääoman mitoituksen sekä näihin liittyvät prosessit. Uudistuksessa ei siten nojauduta pelkästään Pilari 1 mukaiseen sääntelyyn (rules) ja sen valvontaan, vaan valvojalla tulee olla arviointiprosessi (supervisory evaluation), jonka perusteella valvoja myös voi asettaa vähimmäisvaatimusta korkeamman omien varojen vaatimuksen. Useassa maassa, mm. Suomessa, lisäpääoman asettamisvaltuus on uusi valvonnallinen väline, jonka käyttöönotto vaatii lainsäädäntömuutoksia valvojien toimivaltuuksiin. Baselin komitean tavoitteena on kannustaa rahoitustoimialaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan jatkuvaan kehittämiseen. Luottolaitosten riskien ja vakavaraisuuden tarkastelussa tulee kiinnittää huomio laajempaan kokonaisuuteen kuin pelkästään vakavaraisuuden vähimmäistason (Pilari 1) noudattamiseen. Basel II:n mukaan vakavaraisuuden kokonaistarkastelun lähtökohtana on aina valvottavan oma, selkeästi perusteltu näkemys kaikista oleellisista riskeistä ja niiden vaatimasta pääomatasosta. Basel korostaa valvottavien ennakoivan pääomasuunnittelun sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tärkeyttä. Vastaavat periaatteet sisältyvät myös EU:n komission direktiiviehdotuksen Pilari 2 - osuuteen. Pilari 2 sisältää neljä keskeistä ohjaavaa periaatetta: Pankeilta edellytetään pääomatavoitteen asettamista ja strategiaa pääomatason säilyttämiseksi. Pankilla tulee olla pääomanhallinnan prosessi, jonka avulla se voi arvioida omaa vakavaraisuuttaan suhteessa koko riskiprofiiliin. Valvojan tulee tarkastaa ja arvioida pankin sisäinen pääomanhallintaprosessi ja vakavaraisuuden ylläpitostrategia sekä pankin kyky vakavaraisuusvaatimusten seurantaan ja noudattamiseen. Valvojan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli arviointiprosessin tulos on epätyydyttävä. Valvontaviranomaiset odottavat pankkien toimivan vakavaraisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävillä pääomatasoilla ja viranomaisten tulee voida asettaa vakavaraisuuden omien varojen vaatimus yli Pilari 1 vähimmäismäärän. Valvontaviranomaisten tulee pyrkiä puuttumaan tilanteeseen varhaisessa vaiheessa, jotta oma pääoma ei laske alle pankin riskiprofiilin edellyttämän vähimmäistason, ottaen huomioon pankkikohtaiset erityispiirteet ja epävarmuustekijät. Pilari 2 korostaa ylimmän johdon merkittävää roolia ja vastuuta pääomasuunnittelussa ja pääomanhallinnan prosessien laadinnassa. Baselin periaatteiden mukaan luottolaitoksen ylin johto (hallitus) määrittelee määrälliset ja laadulliset pääomatavoitteet ja asettaa riskinkantokyvyn rajat. Pääomasuunnittelu nähdään osana johdon strategista suunnittelua ja tärkeänä keinona strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Ylin johto vastaa myös siitä, 15

17 Uudistuksen keskeinen sisältö että sisäisesti asetetut pääomatavoitteet ja valvojan vakavaraisuusvaatimukset tunnetaan ja pystytään saavuttamaan. Johdon tulee huolehtia pääomanhallinnan järjestelmien hyvästä yhteensovittamisesta muihin yritystason ohjausjärjestelmiin. Useissa kansainvälisissä arvioissa vakavaraisuussäännöstön suurimpana laadullisena parannuksena ja pankkijärjestelmän vakautta eniten vahvistavana piirteenä on pidetty Pilari 2:n mukaista kokonaisvaltaista pääoman ja muun riskinkantokyvyn riittävyyden arviointia Markkinainformaatio ja markkinakuri Kolmantena pilarina käyttöön otetaan tehostetut julkistamisvaatimukset, joita luottolaitosten on noudatettava julkisessa raportoinnissaan. Ennen kaikkea luottolaitosten on lisättävä riskeistä ja riskienhallinnastaan kertovaa julkista raportointiaan. Paremman informaation avulla markkinaosapuolten ja yleisemminkin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten sidosryhmien toivotaan helpommin ja nopeammin voivan arvioida pankin houkuttelevuutta sijoituskohteena ja siten kannustaa pankin johtoa entistä parempaan riskien hallintaan. 16

18 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.5. Pilareista kokonaisuus Kaiken kaikkiaan uuden vakavaraisuuskehikon kolmen pilarin ajatellaan muodostavan toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka kattaisi mahdollisimman hyvin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten riskinotosta syntyvät vakavaraisuusvaatimukset. Uuden vakavaraisuuskehikon osatekijät (Basel II) Pilari 1 Minimipääomavaatimukset (Minimum capital requirements) Pilari 2 Valvojan kokonaisarvio (Supervisory review process) Pilari 3 Tiedon julkistaminen (Market discipline) Kohdistaa minimipääoman nykyistä paremmin valvottavan riskeihin; pääomavaatimus lasketaan luotto-, markkina- ja toimintariskeille Antaa vaihtoehtoisia menetelmiä laskea minimipääomavaatimus. Sallii valvottavan käyttää sisäisiä luottoriskiluokitustietoja sekä markkina- ja toimintariskien laskennassa sisäisiä malleja. Velvoittaa sekä valvottavan että valvojan tekemään kokonaisarvion valvottavan pääoman riittävyydestä suhteessa riskiprofiiliin Sisältää pilari 1:n laskentasääntöjen ulkopuolelle jäävät riskit sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan laadullisen arvioinnin Kattaa myös pilari 1:n menetelmien ja mallien vähimmäisvaatimusten sekä Pilari 3:n julkistamisvaatimusten noudattamisen valvonnan Vahvistaa markkinakuria Määrittelee julkistettavan tiedon vähimmäisvaatimukset ja edellyttää johdon hyväksymää julkistamispolitiikkaa. Laajentaa julkistamisvelvollisuutta Valvottavalla on vastuu pääomatavoitteiden asettamisesta ja pääomanhallinnan prosessista Vakavaraisuuden kokonaistarkastelu on enemmän kuin pilari 1 vaatimusten täyttäminen Riskinkantokykyyn kuuluu kannattavuus & omat pääomat sekä luotettava hallinto & hyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta 17

19 3. UUDISTUKSEN TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA Vakavaraisuusuudistuksella on arvioitu 4 olevan moninaisia, joskin vaikeasti mitattavia vaikutuksia eri tasoilla. Uudet laskentasäännöt vaikuttavat eri riskilajien kautta suoraan luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä vaadittavien omien varojen vähimmäismääriin. Pääomien määrissä ja jakaumissa tapahtuvat muutokset erityyppisten tai kokoisten toimijoiden välillä voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa kilpailuasetelmiin kansallisten markkinoiden ohella myös kansainvälisesti. Pääomavaatimukset ohjaavat toisaalta tietyssä määrin palvelujen tarjoajien hinnoittelu- ja liiketoiminnan suuntaamispäätöksiä, joten niiden muutoksilla voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös asiakkaiden kannalta. Riskien täsmällisempi hinnoittelu voi parantaa toimijoiden kannattavuutta ja parantaa oman pääoman tuottoastetta. Uuden vakavaraisuuskehikon riskiherkempi rakenne saattaa johtaa muutoksiin luotonantoprosessissa ja tätä kautta vaikuttaa aiempaa enemmän kokonaistalouden suhdannekehitykseen. Mielipiteet uudistuksen vaikutuksista suhdannevaihteluihin ovat varsin hajautuneet. Viime aikoina on voimistunut näkemys, että luotonannon lisääntynyt riskiherkkyys ja luottolaitosten kohentunut riskienhallinta saattavat itse asiassa tasoittaa suhdannevaihteluita. Uudistuksen vaikutuksia suhdanteisiin voitaneen tosin luotettavasti arvioida vasta usean vuoden kuluttua uudistuksen käyttöönotosta Pääomien kokonaismäärät ja jakaumat Vakavaraisuusuudistuksen lyhyen aikavälin taloudelliset vaikutukset riippuvat paljolti siitä, kuinka luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä vaadittavien pääomien kokonaismäärä muuttuu ja kuinka muutos jakautuu erityyppisten instituutioiden ja toimintojen kesken. 4 Tämä luku perustuu suurelta osin Euroopan komission PriceWaterhouseCoopersilla (PwC) teettämään hyvin kattavaan selvitykseen, joka pohjautuu komission tekemän uudistuksen kolmanteen vaikutusarvion (QIS 3) aineistoon. Vaikutusarvioon osallistui yhteensä 188 pankkia kolmastatoista G10 maasta ja lisäksi 177 pankkia 30 muusta maasta. Kaikki 15 senhetkistä EU:n jäsenmaata ja viisi uutta jäsenmaata olivat mukana selvityksessä. 18

20 Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia Baselin pankkivalvontakomitean kolmannen vaikutusarvion (QIS 3) mukaan uudistuksen arvioidaan vähentävän EU-alueen pankkijärjestelmän vähimmäispääomavaatimuksia kokonaisuutena noin 5,3 prosenttia 5. Luonnollisesti vaikutusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia ja arvio on tehty ennen viimeisimpiä pääomien määriin vaikuttavia muutoksia riskipainoissa. Kolmannen vaikutusarvion perusteella uudistus näyttäisi onnistuvan varsin hyvin tavoitteessaan, jonka mukaan pankkien keskimääräiset pääomat pysyisivät likimain uudistusta edeltävillä tasoillaan. Uudistuksen vaikutukset pankkien keskimääräisiin vähimmäispääomavaatimuksiin todennäköisesti eroavat merkittävästi maiden välillä. Kehittyneimpiä laskentamenetelmiä käyttävien pankkien vähimmäispääomavaatimukset voivat arvioiden mukaan joissakin EU-maissa laskea keskimäärin jopa prosenttia, kun useissa maissa keskimääräinen vaikutus on lähellä nollaa. Vähimmäispääomavaatimukset laskevat alustavien laskelmien mukaan EU-maista eniten Tanskassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Laskelmien perusteella luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset laskevat erityisesti niissä maissa, joissa vähittäispankkitoiminnan merkitys on suuri. Pääomavaatimusten lasku on näissä maissa sitä suurempi, mitä suurempi osuus maan pankkijärjestelmästä käyttää Pilari 1:n kehittyneempiä menetelmiä. Uudistuksen vaikutukset yksittäisten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vähimmäispääomavaatimuksiin riippuvat luonnollisesti näiden valitsemista vaihtoehtoisista Pilari 1:n laskentamenetelmistä ja yrityksen liiketoiminnan luonteesta. Täten yrityskohtaiset erot voivat olla varsin suuria maan sisälläkin. Kolmannen vaikutusarvion perusteella Pilari 1:n kehittyneempiä laskentamenetelmiä käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset keskimäärin laskevat selvästi, kun taas standardimenetelmää käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset hiukan nousevat. Valtaosa eurooppalaisista luottolaitoksista tulee käyttämään Pilari 1:n standardimenetelmää. Näiden pankkien keskimäärin pienestä koosta johtuen standardimenetelmää käyttävien osuuden EU-maiden pankkisektorin kokonaispääomasta arvioidaan kuitenkin olevan vain hiukan yli 20 prosenttia. Standardimenetelmää käyttävien pankkien pääomavaatimukset näyttäisivät keskimääräisesti kasvavan lähes kaikissa EU-maissa. Keskimääräinen arvioitu vaikutus on noin 2 prosenttia. Tärkeimpänä syynä tähän on operatiivisia riskejä vastaan jatkossa vaadittava pääomavaatimus, jota vähittäisvastuiden riskipainojen alenemisesta aiheutuva pääomavaatimusten lasku ei arvioiden mukaan täysin kompensoi. Pilari 1:n sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmää käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimusten arvioidaan laskevan keskimäärin noin 7 ja kehittynyttä menetelmää käyttävien luottolaitosten keskimäärin noin 9 prosenttia. Näiden luottolaitosten odotettu vähimmäispääomavaatimusten keskimääräinen lasku aiheutuu vähittäis- ja yri- 5 Vaikutusarvion laskelmat perustuvat Baselin komitean huhtikuun 2003 ehdotukseen. 19

Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa

Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa Aktuaariyhdistyksen kokous 13.12.2011 KEVA Pasi Laaksonen / Matti Tienari Vakuutusyhtiö vs. Pankki Vakuutusyhtiö Pankki Kiinteistöt Osakkeet

Lisätiedot

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Suomen pankkisektori on vakavarainen 1 (7) Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut Pankkisektorin 1 vakavaraisuussuhde parani edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Syyskuun lopussa pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus stan Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia

Lisätiedot

Standardi 4.2. Valvottavan vakavaraisuuden hallinta. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.2. Valvottavan vakavaraisuuden hallinta. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.2 Valvottavan vakavaraisuuden hallinta Määräykset ja ohjeet dnro 6/120/2007 2 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 9 3 Kansainvälinen viitekehys 11 4 Normiperusta 12 5 Vakavaraisuuden

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu 1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja

Lisätiedot

Sisäisen riskiluokituksen hyödyntäminen maksukyvyttömyyden arvioinnissa. Ilpo Jokinen 30.1.2009

Sisäisen riskiluokituksen hyödyntäminen maksukyvyttömyyden arvioinnissa. Ilpo Jokinen 30.1.2009 Sisäisen riskiluokituksen hyödyntäminen maksukyvyttömyyden arvioinnissa Ilpo Jokinen 30.1.2009 Luottoriskien hallinnan elementit Riskinotto Riskipolitiikka - riskinottotaso - ro:n kohdistaminen Riskien

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin. 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin. 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa on kyse? Vaikutukset luotonantoon ja reaalitalouteen Vaikutukset pankkien

Lisätiedot

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Perus- ja standardimenetelmän sekä vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskentaesimerkit

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA RAHOITUSTARKASTUKSEN STANDARDILUONNOKSET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKOISTA:

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA RAHOITUSTARKASTUKSEN STANDARDILUONNOKSET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKOISTA: 1 (5) SAADUISTA LAUSUNNOISTA RAHOITUSTARKASTUKSEN STANDARDILUONNOKSET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKOISTA: 4.3e Luottoriskin vähentämistekniikat luottoriskin standardimenetelmää käytettäessä 4.3f Luottoriskin

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä Määräykset ja ohjeet käytettäessä 4.3c dnro 12/120/2006 2 (103) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 6 2 Tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Määräys osuuspankkien yhteenliittymän luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittamisesta

Määräys osuuspankkien yhteenliittymän luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittamisesta 1 (11) Osuuspankkilain mukaiselle keskusyhteisölle Määräys osuuspankkien yhteenliittymän luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittamisesta Rahoitustarkastus antaa osuuspankeista ja muista

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5)

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5) 1 (5) Kotimaisille sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvien yritysten keskinäisten liiketoimien

Lisätiedot

Määräys luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ja konsolidoitujen omien varojen ilmoittamisesta

Määräys luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ja konsolidoitujen omien varojen ilmoittamisesta Muutokset merkitty alleviivattuna 1(16) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille Määräys luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ja konsolidoitujen omien varojen ilmoittamisesta Rahoitustarkastus

Lisätiedot

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä

Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä 12.10.2010 Baselin pankkivalvontakomitean valmisteleman laajan kokonaisuudistuksen tavoite on korjata finanssikriisin paljastamia vakavia puutteita

Lisätiedot

VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT

VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omaisuudenhoitoa tarjoaville rahastoyhtiöille VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT Rahoitustarkastus lähetti 19.9.2006 sijoituspalveluyrityksille

Lisätiedot

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3)

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) Toteutunut kehitys vuonna 2010 milj. euroa, % Tulos ennen arvonalentumistappioita 735 Arvonalentumiset pankkitoiminnan rahoitustaseesta

Lisätiedot

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Sisällysluettelo 1. OP Ryhmä 2. Tulos 3. Vuosineljännes 4. Vakavaraisuus 5. Tase 6. Luotot ja asiakasvarat 7. Asiakkaat ja jäsenet ym 8. 5-vuotistarkastelu OP Ryhmä

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Sisällysluettelo 1. OP Ryhmä 2. Tulos 3. Vuosineljännes 4. Vakavaraisuus 5. Tase 6. Luotot ja asiakasvarat 7. Asiakkaat, omistaja-asiakkaat ym 8. 5-vuotistarkastelu

Lisätiedot

Standardi RA4.8. Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen

Standardi RA4.8. Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Standardi RA4.8 Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet dnro 7/120/2007 2 (121) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND 105 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND WORKING PAPERS ISSN 0781-4410 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS The Actuarial Society of Finland 105 Tienari, Matti Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2

Lisätiedot

Standardi 4.3k. Vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3k. Vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3k Vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia

Lisätiedot

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN 1 (5) SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN - Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä markkinoiden väärinkäytösten estäminen, standardi 2.4 - Epäilyttävien

Lisätiedot

Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2012

Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2012 Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2012 1 Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisperiaatteet perustuvat Danske Bank -konsernissa noudettaviin periaatteisiin, joiden lähtökohtana on

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Tässä palkitsemisraportissa kuvataan Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemispolitiikka sekä kannustinohjelmia.

Tässä palkitsemisraportissa kuvataan Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemispolitiikka sekä kannustinohjelmia. Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2013 1 Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisperiaatteet perustuvat Danske Bank -konsernissa noudettaviin periaatteisiin, joiden lähtökohtana on

Lisätiedot

Vakavaraisuussäädökset ja pankin luottoriskiteoria ennen ja jälkeen finanssikriisin 2007-2009

Vakavaraisuussäädökset ja pankin luottoriskiteoria ennen ja jälkeen finanssikriisin 2007-2009 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos Vakavaraisuussäädökset ja pankin luottoriskiteoria ennen ja jälkeen finanssikriisin 2007-2009 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kansantaloustiede Pro gradu

Lisätiedot

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) 2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Rahoituspalvelujen tarjonnassa noudatettavien menettelytapojen sääntelyssä Rahoitustarkastuksen tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Standardi 4.1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Määräykset ja ohjeet 4.1 dnro 5/790/2003 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 6 3 Kansainvälinen viitekehys 7 4 Normiperusta

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Yhtiöiden listautumisvaihtoehdot Suomessa Miksi vaihtoehtoinen

Lisätiedot

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA 1 (6) 1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Corporate governancea ja liiketoimintoja koskevan sääntelyn tavoitteena

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Analyysiraportti. OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin 23.7.2010

Analyysiraportti. OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin 23.7.2010 23.7.2010 OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) koordinoi kesä heinäkuussa yhteistyössä Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja

Lisätiedot

LIITE 3. Menetelmä tai menetelmät, joita käytetään osakesijoituksiin. Mikäli käytetty eri menetelmiä eri osakesalkkuihin, niin perustelut syistä.

LIITE 3. Menetelmä tai menetelmät, joita käytetään osakesijoituksiin. Mikäli käytetty eri menetelmiä eri osakesalkkuihin, niin perustelut syistä. II PERUSTIEDOT HAKEMUS Tämä ohjeistus koskee hakemuksen liitteen 1 (sisällysluettelo) kohtaa II Taulukon kaksi ensimmäistä saraketta viittaavat sisällysluettelon numerointiin Kolmas sarake ilmoittaa, jos

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

30.9.2003 IAS-TILINPÄÄTÖSINFORMAATION TAVOITTEENA TUKEA SIJOITTAJAN PÄÄTÖKSENTE- KOA IAS-TILINPÄÄTÖS VAIN OSALLE LUOTTOLAITOKSIA PAKOLLINEN

30.9.2003 IAS-TILINPÄÄTÖSINFORMAATION TAVOITTEENA TUKEA SIJOITTAJAN PÄÄTÖKSENTE- KOA IAS-TILINPÄÄTÖS VAIN OSALLE LUOTTOLAITOKSIA PAKOLLINEN 1 (31) RATA TIEDOTTAA -TIEDOTE 5/2003 SISÄLLYSLUETTELO IAS-TILINPÄÄTÖSINFORMAATION TAVOITTEENA TUKEA SIJOITTAJAN PÄÄTÖKSENTE- KOA Toisin kuin nykyisissä kansallisissa tilinpäätöstä ohjaavissa säännöksissä

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

CRD IV/ CRR -sääntelyn osa-alueet

CRD IV/ CRR -sääntelyn osa-alueet FINANSSIVALVONTA Päivitetty 16.4.2015 (Tämä on epävirallinen dokumentti, eivätkä dokumentissa esitetyt tiedot ole välttämättä täydellisiä ja ajantasaisia. Linkit johtavat ulos Finanssivalvonnan sivustolta.

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ. Vakavaraisuusasetuksen (CRR) perusteella julkistettavat tiedot (Pilari III)

KUNTARAHOITUS OYJ. Vakavaraisuusasetuksen (CRR) perusteella julkistettavat tiedot (Pilari III) KUNTARAHOITUS OYJ Vakavaraisuusasetuksen (CRR) perusteella julkistettavat tiedot (Pilari III) 11.12.2015 1. Johdanto Kuntarahoitus Oyj ( Kuntarahoitus ) on suomalainen luottolaitos, jota valvoo Finanssivalvonta.

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Valvonnan toteuttamiseksi valvottavat toimittavat Rahoitustarkastukselle tietoja, joiden avulla Rahoitustarkastus valvoo

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN

KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN KANNANOTTOJA TILINTARKASTUSTA KOSKEVAN EU-SÄÄNTELYN JÄSENVALTIO- OPTIOIHIN 2.3.2015 Taustaa Uudistetun tilintarkastusdirektiivin vaatimukset tulee saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä 17.6.2016 mennessä.

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

Omat varat ja vakavaraisuus

Omat varat ja vakavaraisuus 1 (20) CA t-ca Omat varat ja vakavaraisuus Rivino 01 OMAT VARAT YHTEENSÄ ENSISIJAISET OMAT VARAT YHTEENSÄ Oma pääoma Maksettu oma pääoma 10 (-) Omat osakkeet ja osuudet 15 Ylikurssirahasto 20 Muut oman

Lisätiedot

2. tarkastaja: Tutkijaopettaja Helena Sjögrén

2. tarkastaja: Tutkijaopettaja Helena Sjögrén LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Laskentatoimi Antti Soikkeli Finanssikriisi ja sen vaikutukset pankkien vakavaraisuuteen ja sen sääntelyyn Työn ohjaaja/tarkastaja: Professori Ari

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Standardi 4.3f. Luottoriskin vähentämistekniikat sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3f. Luottoriskin vähentämistekniikat sisäisten luottoluokitusten menetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3f Luottoriskin vähentämistekniikat sisäisten Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Osa I. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVEIKSI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Osa I. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVEIKSI FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 14.7.2004 KOM(2004) 486 lopullinen 2004/0155 (COD) 2004/0159 (COD) Osa I Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVEIKSI luottolaitosten liiketoiminnan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot