12/2004 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS. arvioita taloudellisista vaikutuksista TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12/2004 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS. arvioita taloudellisista vaikutuksista TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA"

Transkriptio

1

2 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS arvioita taloudellisista vaikutuksista 12/2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Taitto MacSet Oy ISSN ISBN HELSINKI 2004

4 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2004 Tekijät Vakavaraisuustyöryhmä: Ossi Leppänen, VM (pj.) Markku Puumalainen, VM (siht.) Liisa Halme, Rata, Pekka Laajanen, VM, Eeva-Liisa Raitanen, Rata, Erkki Sarsa, VM, Jukka Vauhkonen, SP, Oili Wuolle, Rata Asiantuntijajäsenet: Erkki Kontkanen, SPY, Markku Savikko, APVy Julkaisun nimi Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistus arvioita taloudellisista vaikutuksista Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Vakavaraisuus, luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, Basel II, CAD 3 Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 12/2004 Julkaisun tunnistetiedot ISSN ISBN Sivuja 31 Kieli Suomi Hinta Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja -aika Julkaisu on saatavissa ainoastaan Internetistä osoitteesta Tiivistelmä Julkaisu liittyy osana luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevaan vakavaraisuusuudistukseen. Uudistusta on kansainvälisellä tasolla valmisteltu rinnakkain Baselin pankkivalvontakomiteassa sekä EU:n komissiossa vuodesta 1999 lähtien. Baselin komitea pääsi sopimukseen uudistetuista vak avaraisuussuosituksista (ns. Basel II) kesäkuussa 2004 ja EU: n komissio antoi sopimuksen kanssa pitkälle yhdenmukaisen direktiiviehdotuksen heinäkuussa EU:n neuvoston ja Parlamentin on hyväksyttävä direktiiviehdotus, minkä jälkeen uudistus on otettava käyttöön kansallisissa lainsäädännöissä mennessä. Kotimaisten viranomaistahojen edustajista (VM, Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus) ja toimialojen asiantuntijajäsenistä (SPY ja APVy) koostunut työryhmä valmisteli kannanottoja Baselin komitealle ja EU:n komissiolle tammikuun 2003 ja kesäkuun 2004 välisenä aikana, ja laati osana työtään oheisen selvityksen uudistuksen arvioiduista taloudellisista vaikutuksista.

5 Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistus tulee perusteellisesti muuttamaan nykyiset, pääosin vuodelta 1988 peräisin olevat vakavaraisuusvaatimukset. Uudistuksen lähtökohtana on ollut havainto, että nykyisin voimassa olevat lakisääteiset vaatimukset eivät enää vastaa luottolaitoksissa tapahtunutta riskienhallinnan kehitystä ja tasoa, ja ohjaavat siten pääoman kustannuksia toisin kuin mitä luottalaitosten ja sijoituspalveluyritysten todelliset riskit edellyttäisivät. Muistiossa esitellään aluksi uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet sekä keskeinen sisältö. Sen jälkeen analysoidaan mahdollisia taloudellisia vaikutuksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten pääomien kannalta, arvioidaan uudistuksen vaikutusta luottojen hintoihin, kannattavuuteen ja liiketoimintoihin. Samoin esitetään arvioita uudistuksen vaikutuksista eri luotonsaajaryhmille. Lopuksi arvioidaan uudistuksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia taloudelliseen kasvuun, suhdannevaihteluiden voimakkuuteen, pankkien kriisiytymisalttiuteen, kilpailutilanteeseen ja rakenteisiin. Analyysit nojautuvat pitkälti sekä Baselin komitean että EU:n komission tekemiin vaikutusselvityksiin.

6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum FINANSMINISTERIET, september 2004 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Kapitaltäckningsgruppen: Ossi Leppänen, FM (ordf.) Markku Puumalainen, FM (sekr.) Liisa Halme, Finansinspektionen, Pekka Laajanen, FM, Eeva-Liisa Raitanen, Finansinspektionen, Erkki Sarsa, FM, Jukka Vauhkonen, FB, Oili Wuolle, Finansinspektionen Sakkunnigledamöter: Erkki Kontkanen, Bankföreningen i Finland Markku Savikko, Finska fondhandlareföreningen Reform av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler bedömning av de ekonomiska verkningarna. Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Nyckelord Kapitaltäckning, kreditinstitut, värdepappersföretag, Basel II, CAD 3 Publikationsserie och nummer ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 12/2004 Publikationens kännetecknen ISSN ISBN Sidor 31 Språk Finska Pris Beställningar/ distribution Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag: Publikationen utgör en del av reformen av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler. På internationell nivå har reformen sedan år 1999 beretts parallellt av Baselkommittén för banktillsyn och av Europeiska kommissionen. Baselkommittén kom i juni 2004 överens om de nya ändrade kapitalkraven (den s.k. Basel II). Europeiska kommissionen gav i juli 2004 ett direktivförslag som till största delen var likalydande som överenskommelsen. EU ministerrådet och Europaparlamentet måste ännu godkänna direktivförslaget, varefter reformen skall implementeras i nationell lagstiftning till och med En arbetsgrupp sammansatt av representanter för de finska myndigheterna (FM, FB och Finansinspektionen) samt expertledamöter från respektive branscher (Bankföreningen i Finland, samt Finska fondhandlareföreningen) beredde under tiden mellan januari 2003 och juni 2004

7 utlåtanden till Baselkommittén och till Europeiska kommissionen. Som en del av detta arbete utarbetade arbetsgruppen vidstående utredning om reformens förmodade ekonomiska verkningar. Reformen av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler innebär en grundläggande förändring av de nuvarande kraven som är från år1988. Utgångspunkt för reformen är att de nuvarande lagbestämda kraven inte längre motsvarar den utveckling och nivå som skett inom kreditinstitutens riskhantering. De nuvarande kraven styr därför kapitalkostnaderna på ett annat sätt än vad kreditinstitutens och värdepappersföretagens verkliga risker förutsätter. I promemorian presenteras först reformens utgångspunkter, dess ändamål och centrala innehåll. Därefter analyseras eventuella ekonomiska verkningar ur synpunkten av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapital. Man analyserar reformens inverkan på priset på kredit, på lönsamheten och på affärsverksamheten. Man gör också bedömningar av reformens konsekvenser för olika grupper av kredittagare. Till slut gör man en bedömning av reformens övergripande ekonomiska verkningar på den ekonomiska tillväxten, konjunkturväxlingarnas omfattning, bankernas risker att råka ut för krissituationer, konkurrenssituationen och strukturerna. Analyserna baseras i stor omfattning på de konsekvensutredningar som gjorts av Baselkommittén och av Europeiska kommissionen.

8 FACT SHEET Publisher and date MINISTRY OF FINANCE, september 2004 Author (s) Title of publication The Capital Review Working Group: Ossi Leppänen, Min. of Fin, (chairman), Markku Puumalainen, Min. of Fin (secr.) Liisa Halme,Financial Supervision, Pekka Laajanen, Min. of Fin., Eeva-Liisa Raitanen, Financial Supervision, Erkki Sarsa, Min. of Fin., Jukka Vauhkonen, Bank of Finland, Oili Wuolle, Financial Supervision Experts: Erkki Kontkanen, The Finnish Bankers Association Markku Savikko, Finnish Association of Securities Dealers Capital adequacy review - economic impact assessments Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number The publication is available on the Internet at the web-site Capital adequacy, credit institutes, investment service companies, Basel II, CAD 3 WORKING PAPERS, 12/2004 Identifications ISSN ISBN No. of pages 31 Language Finnish Price Sales distribution The publication is available on the Internet at the web-site Printing place and year Abstract: The publication is part of the review of the capital adequacy of credit institutes and investment service firms. On international level the reform has been under preparation since 1999 in parallel by the Basel Committee on Banking Supervision and by the European Commission. On June 2004 the Basel Committee reached an agreement on the new capital adequacy recommendations (Basel II) and on July 2004 the European Commission issued a proposal for a directive, to a large extent in conformity with that agreement. The proposed directive must still be approved by the EU Council of Ministers and the European Parliament. Thereafter the Member States shall implement the directive in their national legislation not later than on 31st December A working group made up by representatives of Finnish public authorities (Ministry of Finance, Bank of Finland and Financial Supervision Authority) and by experts

9 representing the business branches concerned (Finnish Bankers Association and Finnish Association of Securities Dealers) prepared position papers for the Basel Committee and the European Commission during the period from January 2003 to June As part of its work the Working Group made the attached study of the expected economic impact of the reform. Capital adequacy will thoroughly change the present requirements, which are mainly from the year The basic reason for the reform is the fact that the present legal provisions no longer fulfil the requirements created by the developments and level of the risk management in credit institutions. Therefore the present provisions steer capital costs in a manner different from what credit institutes and investment firms real risk profiles require. The point of departure of the reform, its objectives and its main content are first presented in the memorandum. Thereafter comes an analysis of the possible economic impact in respect of credit institutes and investment firms capital, as well as an assessment of what impact the reform will have on the price of credit, on profits and on business. The memo also contains an evaluation of the consequences of the reform for different groups of borrowers. Finally, there is an assessment of the overall impact on economic growth, on the magnitude of business cycles, on banks susceptibility to run into crises, on competition and on economic structures. These analyses are mainly based on the impact studies made by the Basel Committee and by the European Commission.

10 Sisällys 1. Johdanto Uudistuksen keskeinen sisältö Lähtökohta ja tavoitteet Luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimukset Vakavaraisuuden kokonaisarvio Markkinainformaatio ja markkinakuri Pilareista kokonaisuus Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia Pääomien kokonaismäärät ja jakaumat Vähimmäispääomavaatimusten muutos eri vastuuryhmissä Rahoituslaitosten tuotteiden hinnoittelu, kannattavuus ja liiketoiminta Vaikutuksia sijoituspalveluyrityksille Kokonaistaloudelliset vaikutukset Luotonanto, varallisuushinnat ja suhdannevaihtelut uudessa kehikossa Pankkitoiminnan kriisiytymisalttius Pankkitoimialan kilpailutilanne ja rakenteet Taloudellinen kasvu Yhteenveto ja johtopäätöksiä KIRJALLISUUTTA

11 1. JOHDANTO Tässä muistiossa kuvataan Baselin pankkivalvontakomitean (Basel II) ja EU:n komission valmisteleman (CAD 3) pankkien ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn uudistuksen keskeistä sisältöä ja pyritään arvioimaan sen taloudellisia vaikutuksia. Uudistus on varsin merkittävä muutos nykysääntelyyn nähden ja se tulee monin tavoin vaikuttamaan rahoitusmarkkinoilla toimiviin luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin. Toimijoiden käyttäytymisen mahdolliset muutokset puolestaan heijastuvat eri kanavien kautta asiakkaisiin ja viime kädessä koko talouteen. Vakavaraisuussääntelyn uudistus tulee myös merkittävästi muuttamaan kansallisten valvojien työmäärää ja vastuuta vakavaraisuuden valvonnassa. Muistio koostuu Rahoitustarkastuksen, Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden muodostaman työryhmän tuottamasta aineistosta. Muistion aluksi luodaan katsaus vakavaraisuusuudistuksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja keskeiseen sisältöön. Tämän jälkeen tarkastellaan uudistuksen arvioituja vaikutuksia tehtyjen selvitysten valossa yleisellä tasolla. Muistion päättää lyhyt yhteenveto. 10

12 2. UUDISTUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ 2.1. Lähtökohta ja tavoitteet Baselin pankkivalvontakomitean (Baselin komitea) valmistelema vakavaraisuusuudistus (Basel II) tulee perusteellisesti muuttamaan nykyiset, vuodelta 1988 peräisin olevat vakavaraisuusvaatimukset. Uudistuksen lähtökohtana on ollut havainto, että nykyisin voimassa olevat vaatimukset eivät enää riittävän tarkasti vastaa pankkien liiketoiminnan todellisia riskejä eivätkä pankeissa tapahtunutta riskienhallinnan kehitystä ja tasoa. Vakavaraisuusuudistuksella pyritään kannustamaan rahoitustoimialaa riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen. Tärkeä rooli riskienhallinnan kehittämisessä on myös rahoitusvalvojilla, joiden vähimmäispääomavaatimusten noudattamisen valvonnan lisäksi odotetaan kannustavan pankkeja kehittämään ja käyttämään kehittyneitä riskienhallintamenetelmiä. Baselin komitea on määritellyt uudistukselle seuraavat tavoitteet: uudistuksen on edistettävä rahoitusjärjestelmän vakautta, luottolaitosten omien varojen määrän on keskimäärin pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, uudistuksen on parannettava kilpailuneutraliteettia nykyisestä, uudistuksessa on otettava huomioon riskit nykyistä täydellisemmin ja uudistuksen on tuotettava entistä paremmin riskejä vastaavat vakavaraisuusvaatimukset ja kannustettava riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen. 11

13 Uudistuksen keskeinen sisältö Vuonna 1999 Baselin komitea julkaisi ensimmäisen asiaa koskevan keskusteluasiakirjan, ja sitä seurasivat toinen keskusteluasiakirja vuonna 2000 ja kolmas vuonna Lopullisessa muodossaan uusi Baselin sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa EU:n komissio puolestaan julkisti heinäkuussa 2004 direktiiviehdotuksen, joka perustuu Baselin komitean suosituksiin. EU:n jäsenmaiden kansallisiin lainsäädäntöihin uudistuksen tulee olla implementoitu mennessä. Direktiiviehdotuksen mukaan pääsääntö on, että uudistus tulee voimaan Baselin komitean suosituksen poikkeus, jonka mukaan luottoriskin ja operatiivisen riskin edistyneet menetelmät voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vasta , sisältyy myös EU:n komission ehdotukseen. Sen lisäksi EU:n komission ehdotuksessa on enemmän joustonvaraa vakavaraisuusvaatimuksen vähimmäismäärän laskemista koskevien sääntöjen voimaantulossa. Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset voivat laskea luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen vanhojen sääntöjen mukaan vuoden 2007 loppuun asti. Myös sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmän osalta jäsenmaille on annettu mahdollisuus soveltaa täysimääräisesti siirtymäkauden helpotuksia menetelmän käyttöönotossa, mikäli menetelmän käyttöönotto tapahtuu viimeistään Sijoituspalveluyritysten osalta vakavaraisuusvaatimuksen vähimmäismäärän laskemista koskevat uudistetut säännöt tulevat pääsääntöisesti ehdotuksen mukaan voimaan vasta samoin kuin markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksiin tulevat muutokset. Uusi vakavaraisuuskehikko koostuu kolmesta ns. pilarista, jotka täydentävät toisiaan. Ensimmäinen pilari kattaa luotto- ja markkinariskeistä sekä toimintaan liittyvistä operatiivisista riskeistä syntyvien vakavaraisuusvaatimusten laskentasäännöt. Tämä on kehikon keskeinen osa ja nykyisten vähimmäispääomavaatimusten modernisoitu vastine. Ensimmäinen pilari tarjoaa mahdollisuuden portaittain siirtyä vakavaraisuuslaskennassa perusmenetelmää riskiherkempien vaihtoehtoisten menetelmien käyttöön sillä edellytyksellä, että valvottavan riskienhallintajärjestelmät täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset. Toinen pilari edellyttää sekä valvottavaa että valvojaa arvioimaan valvottavan vakavaraisuutta suhteessa kaikkiin oleellisiin riskeihin kattaen siten myös ne riskit, jotka eivät sisälly Pilari 1:een. Valvottavalla tulee olla kokonaisvaltainen ja ylimmän johdon hyväksymä, ohjaama ja valvoma vakavaraisuuden riittävyyden arviointiprosessi, joka sisältää riskien tunnistamisen, mittaamisen, arvioinnin, seurannan, raportoinnin ja valvonnan ja jonka avulla varmistetaan pääoman riittävyys suhteessa valvottavan koko riskiprofiiliin. Kolmannella pilarilla pyritään puolestaan vahvistamaan markkinakurin toimivuutta edellyttämällä valvottavia julkaisemaan aikaisempaa enemmän tietoa etenkin riskiprofiilistaan ja riskien hallinnastaan. 1 Baselin komitea julkisti lopullisen suosituksensa nimellä International Convergence on Capital Measurement and Capital Standards: a Revised Framework. 12

14 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.2. Luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimukset Voimassa olevissa vakavaraisuusvaatimuksissa edellytetään, että luottolaitoksilla on luottoriskien kattamiseksi omia varoja 2 vähintään 8 prosenttia riskipainotetuista saamisista ja taseen ulkopuolisista sitoumuksista. Vähintään puolet omista varoista tulee koostua ensisijaisesta varoista kuten osakepääomasta ja kertyneistä voittovaroista. Toissijaisiin varoihin voidaan lukea mm. debentuureja. Vuonna 1996 vakavaraisuussuosituksia täydennettiin niin, että ne ottavat huomioon myös markkinariskit. Tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa luottolaitoksille annettiin mahdollisuus käyttää hyväkseen sisäisiä laskentamalleja (Value at Risk, VaR) vakavaraisuusvaatimusten laskennassa. Keskeisenä ongelmana nykyisessä luottoriskien vakavaraisuusvaatimuksen laskentatavassa on nähty sen puutteellinen riskiherkkyys. Pääomavaatimuksissa luottoriskillisiä saamisia vastaan vaadittava oma pääoma määräytyy liian karkealla tasolla, joten esimerkiksi parhaan mahdollisen luottokelpoisuusluokituksen yritysvastuulle kohdentuu sama pääomavaatimus kuin alemman luokituksen saaneille tai luokittelemattomille yrityksille. Ehdotetussa uudessa sääntelyssä pyritään siihen, että luottoriskejä vastaan vaadittu omien varojen määrä heijastaa aikaisempaa tarkemmin todellisia luottoriskejä. Uudessa kehikossa luottolaitos voi valita luottoriskien vakavaraisuusvaatimusten laskentaa varten käytettävän menetelmän kolmesta vaihtoehdosta. Laskentamenetelmän valinta riippuu luottolaitoksen kyvystä käyttää sisäisiin luottoluokituksiin pohjautuvia lähestymistapoja ja menetelmiä. Valvoja antaa luvan valitun menetelmän käytölle. Luottolaitoksen tulee käyttää yksinkertaisinta menetelmää, jollei sillä ole valvojan hyväksyntää kehittyneempään menetelmään. Yksinkertaisin lähestymistapa on luottoriskin standardimenetelmä (Standardised Approach, SA), jossa käytetään hyväksi valvojien tunnustamien ulkoisten luottoluokituslaitosten (esim. Moody s Investor Service, Standard & Poor s ja Fitch) antamia luokituksia. Standardimenetelmässä vastuut eritellään vastuuryhmiin (exposure classes). Kunkin vastuuryhmän vastuiden riskipainot määräytyvät ulkoisten luottokelpoisuusluokitusten mukaan. Tämä menetelmä on periaatteeltaan samanlainen kuin nykyinen, joskin pääomavaatimukset kohdistetaan aiempaa hienojakoisemmin eriasteisille riskeille. Luotonottajat jaetaan riskiluokkiin, joihin liitetään ulkopuolisten luokitusten perusteella määritellyt riskipainot. Jos luotonottajalla ei ole olemassa luokitusta, riskipaino vakavaraisuuslaskennassa on 100 prosenttia (mikä vastaa 8%:in omien varojen vaatimusta), kuten nytkin. 2 Omat varat jaotellaan ensisijaisiin ja toissijaisiin omiin varoihin. Omien varojen määrä lasketaan em. erien yhteismääränä, josta vähennetään tiettyjä eriä. Toissijaiset omat varat jaotellaan edelleen alempiin ja ylempiin toissijaisiin omiin varoihin. Alempia toissijaisia omia varoja voidaan huomioida vain määrä, joka vastaa puolta ensisijaisten omien varojen määrästä. Lisäksi omiin varoihin voi sisältyä eriä markkinariskin kattamiseksi tietyin ehdoin. 13

15 Uudistuksen keskeinen sisältö Luottolaitoksilla tulee olemaan myös vaihtoehtoinen, omiin sisäisiin luottojen luokitusjärjestelmiin (Sisäisten luottoluokitusten menetelmä eli Internal Ratings Based Approach, IRBA) perustuva tapa laskea luottoriskin pääomavaatimus. Tämä menetelmä on standardimenetelmää tarkempi ja riskiherkempi. Menetelmä pohjautuu luottoriskimallien käsitteille riskiparametreista, joista tärkein on kullekin vastapuolelle arvioitava maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD). Sisäisten luokitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttää valvojan hyväksyntää, missä tärkeänä ja käyttöönottoa rajoittavana tekijänä on muun muassa vaadittavien historiallisten luottotappiotietojen kattavuus. Sisäisissä luottoluokitusmenetelmissä on kaksi tasoa, ns. perusmenetelmä (Foundation IRB, FIRB) ja edistynyt menetelmä (Advanced IRB, AIRB). Sisäisen luokitusten perusmenetelmässä luottolaitos estimoi itse velallistensa maksukyvyttömyydelle todennäköisyydet, mutta muutoin käytetään Baselin pankkivalvontakomitean antamia parametreja. Edistyneessä menetelmässä luottolaitos voi valvojan suostumuksella määrittää itse kaikki pääomavaatimuslaskennassa tarvittavat riskiparametrit. Tällöin luonnollisesti pankilla tulee olla riittävästi luotettavaa lukuaineistoa luottosalkustaan useammalta vuodelta, jotta se voi arvioida tarvittavat suureet. Basel II sisältää lukuisia säännöksiä luottoriskin vähentämistekniikoiden käytöstä eri menetelmissä. Pankit käyttävät nykyisin yleisesti erilaisia tekniikoita (johdannaiset, määrättyjen osapuolten takaukset, vakuudet jne.) vähentääkseen saamistensa luottoriskejä. Luottoriskiä vähentävät tekniikat otetaan uudessa kehikossa aikaisempaa laajemmin huomioon vakavaraisuusvaatimusten laskennassa. Laajimmillaan vähentämistekniikat ovat käytettävissä luottoriskin sisäisten luottoluokitusten edistyneessä menetelmässä. Markkinariskien mittaamistapa ei suuresti muutu nykyisestä. Standardimenetelmän lisäksi on mahdollisuus valvojan luvalla käyttää markkinariskin sisäisiä malleja. Uutena elementtinä koko kehikossa mukaan otetaan liiketoimintaan liittyvät operatiiviset riskit 3, joille myös asetetaan pääomavaatimus. Kuten luottoriskille, myös operatiivisen riskin pääomavaatimuksen laskentaan on käytettävissä erilaisia vaihtoehtoja. Tarjolla on valvottavan riskienhallintajärjestelmien kehittyneisyyden mukaan perusmenetelmä, standardimenetelmä ja kehittynyt menetelmä. Kahden ensin mainitun menetelmän yhteisenä piirteenä on se, että vakavaraisuusvaatimus lasketaan instituution tuottojen pohjalta. Kehittyneimmässä menetelmässä instituutio voi käyttää Baselin pankkivalvontakomitean laatimien kriteerien mukaisia omia, sisäisiä arviointitapojaan ja mallejaan valvojan suostumuksella. Pilari 1:n mukainen vähimmäispääomavaatimus muodostuu kaikkien kolmen riskilajin, luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin, vaatiman pääoman yhteissummana. 3 Operatiivinen riski määritellään tappioriskinä, joka on seurausta puutteellisista tai muuten epäonnistuneista toimijan sisäisistä prosesseista (esim. sisäinen tarkastus) tai järjestelmistä. Tappioriski voi myös syntyä jonkun tietyn ulkopuolisen tapahtuman seurauksena tai toimijan palveluksessa olevan henkilön rikollisen toiminnan tuloksena. 14

16 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.3. Vakavaraisuuden kokonaisarvio Uudistukseen kuuluvan toisen pilarin (Pilari 2) mukaan rahoitusmarkkinoiden valvoja (Suomessa Rahoitustarkastus) arvioi luottolaitoksen riskien mittaamisen, riskien hallinnan ja riskien vaatiman pääoman mitoituksen sekä näihin liittyvät prosessit. Uudistuksessa ei siten nojauduta pelkästään Pilari 1 mukaiseen sääntelyyn (rules) ja sen valvontaan, vaan valvojalla tulee olla arviointiprosessi (supervisory evaluation), jonka perusteella valvoja myös voi asettaa vähimmäisvaatimusta korkeamman omien varojen vaatimuksen. Useassa maassa, mm. Suomessa, lisäpääoman asettamisvaltuus on uusi valvonnallinen väline, jonka käyttöönotto vaatii lainsäädäntömuutoksia valvojien toimivaltuuksiin. Baselin komitean tavoitteena on kannustaa rahoitustoimialaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan jatkuvaan kehittämiseen. Luottolaitosten riskien ja vakavaraisuuden tarkastelussa tulee kiinnittää huomio laajempaan kokonaisuuteen kuin pelkästään vakavaraisuuden vähimmäistason (Pilari 1) noudattamiseen. Basel II:n mukaan vakavaraisuuden kokonaistarkastelun lähtökohtana on aina valvottavan oma, selkeästi perusteltu näkemys kaikista oleellisista riskeistä ja niiden vaatimasta pääomatasosta. Basel korostaa valvottavien ennakoivan pääomasuunnittelun sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tärkeyttä. Vastaavat periaatteet sisältyvät myös EU:n komission direktiiviehdotuksen Pilari 2 - osuuteen. Pilari 2 sisältää neljä keskeistä ohjaavaa periaatetta: Pankeilta edellytetään pääomatavoitteen asettamista ja strategiaa pääomatason säilyttämiseksi. Pankilla tulee olla pääomanhallinnan prosessi, jonka avulla se voi arvioida omaa vakavaraisuuttaan suhteessa koko riskiprofiiliin. Valvojan tulee tarkastaa ja arvioida pankin sisäinen pääomanhallintaprosessi ja vakavaraisuuden ylläpitostrategia sekä pankin kyky vakavaraisuusvaatimusten seurantaan ja noudattamiseen. Valvojan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli arviointiprosessin tulos on epätyydyttävä. Valvontaviranomaiset odottavat pankkien toimivan vakavaraisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävillä pääomatasoilla ja viranomaisten tulee voida asettaa vakavaraisuuden omien varojen vaatimus yli Pilari 1 vähimmäismäärän. Valvontaviranomaisten tulee pyrkiä puuttumaan tilanteeseen varhaisessa vaiheessa, jotta oma pääoma ei laske alle pankin riskiprofiilin edellyttämän vähimmäistason, ottaen huomioon pankkikohtaiset erityispiirteet ja epävarmuustekijät. Pilari 2 korostaa ylimmän johdon merkittävää roolia ja vastuuta pääomasuunnittelussa ja pääomanhallinnan prosessien laadinnassa. Baselin periaatteiden mukaan luottolaitoksen ylin johto (hallitus) määrittelee määrälliset ja laadulliset pääomatavoitteet ja asettaa riskinkantokyvyn rajat. Pääomasuunnittelu nähdään osana johdon strategista suunnittelua ja tärkeänä keinona strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Ylin johto vastaa myös siitä, 15

17 Uudistuksen keskeinen sisältö että sisäisesti asetetut pääomatavoitteet ja valvojan vakavaraisuusvaatimukset tunnetaan ja pystytään saavuttamaan. Johdon tulee huolehtia pääomanhallinnan järjestelmien hyvästä yhteensovittamisesta muihin yritystason ohjausjärjestelmiin. Useissa kansainvälisissä arvioissa vakavaraisuussäännöstön suurimpana laadullisena parannuksena ja pankkijärjestelmän vakautta eniten vahvistavana piirteenä on pidetty Pilari 2:n mukaista kokonaisvaltaista pääoman ja muun riskinkantokyvyn riittävyyden arviointia Markkinainformaatio ja markkinakuri Kolmantena pilarina käyttöön otetaan tehostetut julkistamisvaatimukset, joita luottolaitosten on noudatettava julkisessa raportoinnissaan. Ennen kaikkea luottolaitosten on lisättävä riskeistä ja riskienhallinnastaan kertovaa julkista raportointiaan. Paremman informaation avulla markkinaosapuolten ja yleisemminkin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten sidosryhmien toivotaan helpommin ja nopeammin voivan arvioida pankin houkuttelevuutta sijoituskohteena ja siten kannustaa pankin johtoa entistä parempaan riskien hallintaan. 16

18 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.5. Pilareista kokonaisuus Kaiken kaikkiaan uuden vakavaraisuuskehikon kolmen pilarin ajatellaan muodostavan toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka kattaisi mahdollisimman hyvin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten riskinotosta syntyvät vakavaraisuusvaatimukset. Uuden vakavaraisuuskehikon osatekijät (Basel II) Pilari 1 Minimipääomavaatimukset (Minimum capital requirements) Pilari 2 Valvojan kokonaisarvio (Supervisory review process) Pilari 3 Tiedon julkistaminen (Market discipline) Kohdistaa minimipääoman nykyistä paremmin valvottavan riskeihin; pääomavaatimus lasketaan luotto-, markkina- ja toimintariskeille Antaa vaihtoehtoisia menetelmiä laskea minimipääomavaatimus. Sallii valvottavan käyttää sisäisiä luottoriskiluokitustietoja sekä markkina- ja toimintariskien laskennassa sisäisiä malleja. Velvoittaa sekä valvottavan että valvojan tekemään kokonaisarvion valvottavan pääoman riittävyydestä suhteessa riskiprofiiliin Sisältää pilari 1:n laskentasääntöjen ulkopuolelle jäävät riskit sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan laadullisen arvioinnin Kattaa myös pilari 1:n menetelmien ja mallien vähimmäisvaatimusten sekä Pilari 3:n julkistamisvaatimusten noudattamisen valvonnan Vahvistaa markkinakuria Määrittelee julkistettavan tiedon vähimmäisvaatimukset ja edellyttää johdon hyväksymää julkistamispolitiikkaa. Laajentaa julkistamisvelvollisuutta Valvottavalla on vastuu pääomatavoitteiden asettamisesta ja pääomanhallinnan prosessista Vakavaraisuuden kokonaistarkastelu on enemmän kuin pilari 1 vaatimusten täyttäminen Riskinkantokykyyn kuuluu kannattavuus & omat pääomat sekä luotettava hallinto & hyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta 17

19 3. UUDISTUKSEN TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA Vakavaraisuusuudistuksella on arvioitu 4 olevan moninaisia, joskin vaikeasti mitattavia vaikutuksia eri tasoilla. Uudet laskentasäännöt vaikuttavat eri riskilajien kautta suoraan luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä vaadittavien omien varojen vähimmäismääriin. Pääomien määrissä ja jakaumissa tapahtuvat muutokset erityyppisten tai kokoisten toimijoiden välillä voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa kilpailuasetelmiin kansallisten markkinoiden ohella myös kansainvälisesti. Pääomavaatimukset ohjaavat toisaalta tietyssä määrin palvelujen tarjoajien hinnoittelu- ja liiketoiminnan suuntaamispäätöksiä, joten niiden muutoksilla voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös asiakkaiden kannalta. Riskien täsmällisempi hinnoittelu voi parantaa toimijoiden kannattavuutta ja parantaa oman pääoman tuottoastetta. Uuden vakavaraisuuskehikon riskiherkempi rakenne saattaa johtaa muutoksiin luotonantoprosessissa ja tätä kautta vaikuttaa aiempaa enemmän kokonaistalouden suhdannekehitykseen. Mielipiteet uudistuksen vaikutuksista suhdannevaihteluihin ovat varsin hajautuneet. Viime aikoina on voimistunut näkemys, että luotonannon lisääntynyt riskiherkkyys ja luottolaitosten kohentunut riskienhallinta saattavat itse asiassa tasoittaa suhdannevaihteluita. Uudistuksen vaikutuksia suhdanteisiin voitaneen tosin luotettavasti arvioida vasta usean vuoden kuluttua uudistuksen käyttöönotosta Pääomien kokonaismäärät ja jakaumat Vakavaraisuusuudistuksen lyhyen aikavälin taloudelliset vaikutukset riippuvat paljolti siitä, kuinka luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä vaadittavien pääomien kokonaismäärä muuttuu ja kuinka muutos jakautuu erityyppisten instituutioiden ja toimintojen kesken. 4 Tämä luku perustuu suurelta osin Euroopan komission PriceWaterhouseCoopersilla (PwC) teettämään hyvin kattavaan selvitykseen, joka pohjautuu komission tekemän uudistuksen kolmanteen vaikutusarvion (QIS 3) aineistoon. Vaikutusarvioon osallistui yhteensä 188 pankkia kolmastatoista G10 maasta ja lisäksi 177 pankkia 30 muusta maasta. Kaikki 15 senhetkistä EU:n jäsenmaata ja viisi uutta jäsenmaata olivat mukana selvityksessä. 18

20 Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia Baselin pankkivalvontakomitean kolmannen vaikutusarvion (QIS 3) mukaan uudistuksen arvioidaan vähentävän EU-alueen pankkijärjestelmän vähimmäispääomavaatimuksia kokonaisuutena noin 5,3 prosenttia 5. Luonnollisesti vaikutusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia ja arvio on tehty ennen viimeisimpiä pääomien määriin vaikuttavia muutoksia riskipainoissa. Kolmannen vaikutusarvion perusteella uudistus näyttäisi onnistuvan varsin hyvin tavoitteessaan, jonka mukaan pankkien keskimääräiset pääomat pysyisivät likimain uudistusta edeltävillä tasoillaan. Uudistuksen vaikutukset pankkien keskimääräisiin vähimmäispääomavaatimuksiin todennäköisesti eroavat merkittävästi maiden välillä. Kehittyneimpiä laskentamenetelmiä käyttävien pankkien vähimmäispääomavaatimukset voivat arvioiden mukaan joissakin EU-maissa laskea keskimäärin jopa prosenttia, kun useissa maissa keskimääräinen vaikutus on lähellä nollaa. Vähimmäispääomavaatimukset laskevat alustavien laskelmien mukaan EU-maista eniten Tanskassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Laskelmien perusteella luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset laskevat erityisesti niissä maissa, joissa vähittäispankkitoiminnan merkitys on suuri. Pääomavaatimusten lasku on näissä maissa sitä suurempi, mitä suurempi osuus maan pankkijärjestelmästä käyttää Pilari 1:n kehittyneempiä menetelmiä. Uudistuksen vaikutukset yksittäisten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vähimmäispääomavaatimuksiin riippuvat luonnollisesti näiden valitsemista vaihtoehtoisista Pilari 1:n laskentamenetelmistä ja yrityksen liiketoiminnan luonteesta. Täten yrityskohtaiset erot voivat olla varsin suuria maan sisälläkin. Kolmannen vaikutusarvion perusteella Pilari 1:n kehittyneempiä laskentamenetelmiä käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset keskimäärin laskevat selvästi, kun taas standardimenetelmää käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset hiukan nousevat. Valtaosa eurooppalaisista luottolaitoksista tulee käyttämään Pilari 1:n standardimenetelmää. Näiden pankkien keskimäärin pienestä koosta johtuen standardimenetelmää käyttävien osuuden EU-maiden pankkisektorin kokonaispääomasta arvioidaan kuitenkin olevan vain hiukan yli 20 prosenttia. Standardimenetelmää käyttävien pankkien pääomavaatimukset näyttäisivät keskimääräisesti kasvavan lähes kaikissa EU-maissa. Keskimääräinen arvioitu vaikutus on noin 2 prosenttia. Tärkeimpänä syynä tähän on operatiivisia riskejä vastaan jatkossa vaadittava pääomavaatimus, jota vähittäisvastuiden riskipainojen alenemisesta aiheutuva pääomavaatimusten lasku ei arvioiden mukaan täysin kompensoi. Pilari 1:n sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmää käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimusten arvioidaan laskevan keskimäärin noin 7 ja kehittynyttä menetelmää käyttävien luottolaitosten keskimäärin noin 9 prosenttia. Näiden luottolaitosten odotettu vähimmäispääomavaatimusten keskimääräinen lasku aiheutuu vähittäis- ja yri- 5 Vaikutusarvion laskelmat perustuvat Baselin komitean huhtikuun 2003 ehdotukseen. 19

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa

Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2 ja Solvenssi 2 kehikoissa Aktuaariyhdistyksen kokous 13.12.2011 KEVA Pasi Laaksonen / Matti Tienari Vakuutusyhtiö vs. Pankki Vakuutusyhtiö Pankki Kiinteistöt Osakkeet

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Rakli sijoittajapäivä 5.9.2011 Basel III vakavaraisuusuudistus Tavoitteena vakaampi ja luotettavampi pankkijärjestelmä Taustalla kolme vuotta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi.c Liite versio Luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista sekä kuvaukset niiden laatimien luokitusten ja vakavaraisuuslaskennan

Lisätiedot

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

FINANSSIVALVONTA. Muistio 1 (10) Dnro 2/501/ Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi

FINANSSIVALVONTA. Muistio 1 (10) Dnro 2/501/ Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi Muistio 1 (10) Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi Johdanto Tässä muistiossa käsitellään lyhyesti niitä periaatteita, joita Finanssivalvonta noudattaa arvioidessaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta

Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) 22.2.2017 Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta Ehdotukset vakavaraisuusasetuksen ja luottolaitosdirektiivin muutoksiksi Komissio antoi ehdotuksensa

Lisätiedot

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.10 Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Rahoitustarkastukselle RA4.10 dnro 14/120/2006 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Kansainvälinen viitekehys 5 4 Normiperusta

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Suomen pankkisektori on vakavarainen 1 (7) Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut Pankkisektorin 1 vakavaraisuussuhde parani edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Syyskuun lopussa pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Standardi 4.2. Valvottavan vakavaraisuuden hallinta. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.2. Valvottavan vakavaraisuuden hallinta. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.2 Valvottavan vakavaraisuuden hallinta Määräykset ja ohjeet dnro 6/120/2007 2 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 9 3 Kansainvälinen viitekehys 11 4 Normiperusta 12 5 Vakavaraisuuden

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys 3 Esipuhe Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kolmas vuosikertomus. EJRK on

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu 1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus stan Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia

Lisätiedot

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin. 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin. 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa on kyse? Vaikutukset luotonantoon ja reaalitalouteen Vaikutukset pankkien

Lisätiedot

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (5) 3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vuoden 2005 alusta lähtien yritykset, joiden liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit

Lisätiedot

Sisäisen riskiluokituksen hyödyntäminen maksukyvyttömyyden arvioinnissa. Ilpo Jokinen 30.1.2009

Sisäisen riskiluokituksen hyödyntäminen maksukyvyttömyyden arvioinnissa. Ilpo Jokinen 30.1.2009 Sisäisen riskiluokituksen hyödyntäminen maksukyvyttömyyden arvioinnissa Ilpo Jokinen 30.1.2009 Luottoriskien hallinnan elementit Riskinotto Riskipolitiikka - riskinottotaso - ro:n kohdistaminen Riskien

Lisätiedot

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2 Perus- ja standardimenetelmän sekä vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskentaesimerkit

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä Määräykset ja ohjeet käytettäessä 4.3c dnro 12/120/2006 2 (103) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 6 2 Tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA RAHOITUSTARKASTUKSEN STANDARDILUONNOKSET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKOISTA:

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA RAHOITUSTARKASTUKSEN STANDARDILUONNOKSET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKOISTA: 1 (5) SAADUISTA LAUSUNNOISTA RAHOITUSTARKASTUKSEN STANDARDILUONNOKSET LUOTTORISKIN VÄHENTÄMISTEKNIIKOISTA: 4.3e Luottoriskin vähentämistekniikat luottoriskin standardimenetelmää käytettäessä 4.3f Luottoriskin

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

3. Näissä ohjeissa määritetään yksityiskohtaisesti, mitä tietoja EKP edellyttää ilmoituksen sisältävän.

3. Näissä ohjeissa määritetään yksityiskohtaisesti, mitä tietoja EKP edellyttää ilmoituksen sisältävän. DANIÈLE NOUY Valvontaelimen puheenjohtaja ECB-PUBLIC Merkittävien laitosten johdolle Frankfurt am Mainissa 28.7.2017 Ohjeet järjestävän laitoksen tai alullepanevan laitoksen toteuttamaan liiketoimeen liittyvää

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Riskienhallinta Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Mihin riskienhallintaa tarvitaan? Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on eläkkeensaajien

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Määräys osuuspankkien yhteenliittymän luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittamisesta

Määräys osuuspankkien yhteenliittymän luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittamisesta 1 (11) Osuuspankkilain mukaiselle keskusyhteisölle Määräys osuuspankkien yhteenliittymän luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittamisesta Rahoitustarkastus antaa osuuspankeista ja muista

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Standardi RA1.6. Ilmoitus toiminnan ulkoistamisesta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.6. Ilmoitus toiminnan ulkoistamisesta. Määräykset ja ohjeet Standardi RA1.6 Ilmoitus toiminnan ulkoistamisesta Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5)

RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS Nro 203.30 Dnro 7/790/2002 Antopäivä: 7.5.2002 Voimassaoloaika: 1.6.2002 lukien toistaiseksi 1 (5) 1 (5) Kotimaisille sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvien yritysten keskinäisten liiketoimien

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Return on equity Net profit for the year excluding non-controlling interests as a percentage of average equity for the year. Average equity including net profit

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit : Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit Liite 3 - OPR ilmoitus ja hakemusmenettelyt Dnro FIVA 18/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) 2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Rahoituspalvelujen tarjonnassa noudatettavien menettelytapojen sääntelyssä Rahoitustarkastuksen tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Määräys luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ja konsolidoitujen omien varojen ilmoittamisesta

Määräys luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ja konsolidoitujen omien varojen ilmoittamisesta Muutokset merkitty alleviivattuna 1(16) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille Määräys luottoriskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ja konsolidoitujen omien varojen ilmoittamisesta Rahoitustarkastus

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 355/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhtiön toimintasuunnitelmasta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3)

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) Toteutunut kehitys vuonna 2010 milj. euroa, % Tulos ennen arvonalentumistappioita 735 Arvonalentumiset pankkitoiminnan rahoitustaseesta

Lisätiedot

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Sisällysluettelo 1. OP Ryhmä 2. Tulos 3. Vuosineljännes 4. Vakavaraisuus 5. Tase 6. Luotot ja asiakasvarat 7. Asiakkaat, omistaja-asiakkaat ym 8. 5-vuotistarkastelu

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 1 (20) Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 2 (20) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tavoitteet... 4 3 Vakavaraisuuden hallinnan ja arvioinnin säädöstausta rahoitussektorilla...

Lisätiedot

Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp

Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp Kesäkuu 2017 Pankki- ja rahoitusyksikkö Rahoitusmarkkinaosasto Pankkiunionin syventäminen ECOFIN 17.6.2016: Further steps will

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.1.2016 COM(2015) 685 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tarkistetun kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 19 vaikutuksista luottolaitosten ja

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN 1 (5) SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN - Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä markkinoiden väärinkäytösten estäminen, standardi 2.4 - Epäilyttävien

Lisätiedot

S t a n d a r d i R A 4. 2

S t a n d a r d i R A 4. 2 S t a n d a r d i R A 4. 2 O p e r a t i i v i s i i n r i s k e i h i n l i i t t y v i e n t a p a h- t u m i e n i l m o i t t a m i n e n R a h o i t u s t a r k a s- t u k s e l le Määräykset ja ohjeet

Lisätiedot

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2 Standardi RA4.4 Maariskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 dnro 1/120/2005 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Normiperusta 5 4 Raportointi Rahoitustarkastukselle

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Standardi RA4.8. Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen

Standardi RA4.8. Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Standardi RA4.8 Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet dnro 7/120/2007 2 (121) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 OP Ryhmän osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Sisällysluettelo 1. OP Ryhmä 2. Tulos 3. Vuosineljännes 4. Vakavaraisuus 5. Tase 6. Luotot ja asiakasvarat 7. Asiakkaat ja jäsenet ym 8. 5-vuotistarkastelu OP Ryhmä

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Eurooppalainen finanssivalvonta

Eurooppalainen finanssivalvonta Eurooppalainen finanssivalvonta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.1.2012 EU:n valvontajärjestelmän tavoitteet 1. Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT

VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omaisuudenhoitoa tarjoaville rahastoyhtiöille VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT Rahoitustarkastus lähetti 19.9.2006 sijoituspalveluyrityksille

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Standardi RA4.2. Operatiivisiin riskeihin liittyvien tapahtumien ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.2. Operatiivisiin riskeihin liittyvien tapahtumien ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.2 ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle RA4.2 dnro 4/120/2004 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 1.1 Kohderyhmä 3 2 Tavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND

SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND 105 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS THE ACTUARIAL SOCIETY OF FINLAND WORKING PAPERS ISSN 0781-4410 SUOMEN AKTUAARIYHDISTYS The Actuarial Society of Finland 105 Tienari, Matti Luotto- ja vastapuoliriski Basel 2

Lisätiedot

Tässä palkitsemisraportissa kuvataan Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemispolitiikka sekä kannustinohjelmia.

Tässä palkitsemisraportissa kuvataan Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemispolitiikka sekä kannustinohjelmia. Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2013 1 Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisperiaatteet perustuvat Danske Bank -konsernissa noudettaviin periaatteisiin, joiden lähtökohtana on

Lisätiedot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Laajempi riski- ja vakavaraisuusarviointi Own Risk And Solvency Assessment Tarkastellaan

Lisätiedot

Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä

Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä Basel III -uudistus parantaa pankkien riskinkantokykyä 12.10.2010 Baselin pankkivalvontakomitean valmisteleman laajan kokonaisuudistuksen tavoite on korjata finanssikriisin paljastamia vakavia puutteita

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle GMP tilaisuus FIMEA 19.11.2013 Euroopan komissio on julkaissut uusia ohjeita API:ien (Active Pharmaceutical Ingredients) tuontiin EU-alueelle. Uudet ohjeet tulevat voimaan

Lisätiedot