12/2004 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS. arvioita taloudellisista vaikutuksista TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12/2004 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS. arvioita taloudellisista vaikutuksista TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA"

Transkriptio

1

2 LUOTTOLAITOSTEN JA SIJOITUSPALVELU- YRITYSTEN VAKAVARAISUUSUUDISTUS arvioita taloudellisista vaikutuksista 12/2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ RAHOITUSMARKKINAOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Taitto MacSet Oy ISSN ISBN HELSINKI 2004

4 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2004 Tekijät Vakavaraisuustyöryhmä: Ossi Leppänen, VM (pj.) Markku Puumalainen, VM (siht.) Liisa Halme, Rata, Pekka Laajanen, VM, Eeva-Liisa Raitanen, Rata, Erkki Sarsa, VM, Jukka Vauhkonen, SP, Oili Wuolle, Rata Asiantuntijajäsenet: Erkki Kontkanen, SPY, Markku Savikko, APVy Julkaisun nimi Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistus arvioita taloudellisista vaikutuksista Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Vakavaraisuus, luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, Basel II, CAD 3 Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 12/2004 Julkaisun tunnistetiedot ISSN ISBN Sivuja 31 Kieli Suomi Hinta Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja -aika Julkaisu on saatavissa ainoastaan Internetistä osoitteesta Tiivistelmä Julkaisu liittyy osana luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevaan vakavaraisuusuudistukseen. Uudistusta on kansainvälisellä tasolla valmisteltu rinnakkain Baselin pankkivalvontakomiteassa sekä EU:n komissiossa vuodesta 1999 lähtien. Baselin komitea pääsi sopimukseen uudistetuista vak avaraisuussuosituksista (ns. Basel II) kesäkuussa 2004 ja EU: n komissio antoi sopimuksen kanssa pitkälle yhdenmukaisen direktiiviehdotuksen heinäkuussa EU:n neuvoston ja Parlamentin on hyväksyttävä direktiiviehdotus, minkä jälkeen uudistus on otettava käyttöön kansallisissa lainsäädännöissä mennessä. Kotimaisten viranomaistahojen edustajista (VM, Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus) ja toimialojen asiantuntijajäsenistä (SPY ja APVy) koostunut työryhmä valmisteli kannanottoja Baselin komitealle ja EU:n komissiolle tammikuun 2003 ja kesäkuun 2004 välisenä aikana, ja laati osana työtään oheisen selvityksen uudistuksen arvioiduista taloudellisista vaikutuksista.

5 Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistus tulee perusteellisesti muuttamaan nykyiset, pääosin vuodelta 1988 peräisin olevat vakavaraisuusvaatimukset. Uudistuksen lähtökohtana on ollut havainto, että nykyisin voimassa olevat lakisääteiset vaatimukset eivät enää vastaa luottolaitoksissa tapahtunutta riskienhallinnan kehitystä ja tasoa, ja ohjaavat siten pääoman kustannuksia toisin kuin mitä luottalaitosten ja sijoituspalveluyritysten todelliset riskit edellyttäisivät. Muistiossa esitellään aluksi uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet sekä keskeinen sisältö. Sen jälkeen analysoidaan mahdollisia taloudellisia vaikutuksia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten pääomien kannalta, arvioidaan uudistuksen vaikutusta luottojen hintoihin, kannattavuuteen ja liiketoimintoihin. Samoin esitetään arvioita uudistuksen vaikutuksista eri luotonsaajaryhmille. Lopuksi arvioidaan uudistuksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia taloudelliseen kasvuun, suhdannevaihteluiden voimakkuuteen, pankkien kriisiytymisalttiuteen, kilpailutilanteeseen ja rakenteisiin. Analyysit nojautuvat pitkälti sekä Baselin komitean että EU:n komission tekemiin vaikutusselvityksiin.

6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum FINANSMINISTERIET, september 2004 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Kapitaltäckningsgruppen: Ossi Leppänen, FM (ordf.) Markku Puumalainen, FM (sekr.) Liisa Halme, Finansinspektionen, Pekka Laajanen, FM, Eeva-Liisa Raitanen, Finansinspektionen, Erkki Sarsa, FM, Jukka Vauhkonen, FB, Oili Wuolle, Finansinspektionen Sakkunnigledamöter: Erkki Kontkanen, Bankföreningen i Finland Markku Savikko, Finska fondhandlareföreningen Reform av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler bedömning av de ekonomiska verkningarna. Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Nyckelord Kapitaltäckning, kreditinstitut, värdepappersföretag, Basel II, CAD 3 Publikationsserie och nummer ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 12/2004 Publikationens kännetecknen ISSN ISBN Sidor 31 Språk Finska Pris Beställningar/ distribution Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag: Publikationen utgör en del av reformen av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler. På internationell nivå har reformen sedan år 1999 beretts parallellt av Baselkommittén för banktillsyn och av Europeiska kommissionen. Baselkommittén kom i juni 2004 överens om de nya ändrade kapitalkraven (den s.k. Basel II). Europeiska kommissionen gav i juli 2004 ett direktivförslag som till största delen var likalydande som överenskommelsen. EU ministerrådet och Europaparlamentet måste ännu godkänna direktivförslaget, varefter reformen skall implementeras i nationell lagstiftning till och med En arbetsgrupp sammansatt av representanter för de finska myndigheterna (FM, FB och Finansinspektionen) samt expertledamöter från respektive branscher (Bankföreningen i Finland, samt Finska fondhandlareföreningen) beredde under tiden mellan januari 2003 och juni 2004

7 utlåtanden till Baselkommittén och till Europeiska kommissionen. Som en del av detta arbete utarbetade arbetsgruppen vidstående utredning om reformens förmodade ekonomiska verkningar. Reformen av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapitaltäckningsregler innebär en grundläggande förändring av de nuvarande kraven som är från år1988. Utgångspunkt för reformen är att de nuvarande lagbestämda kraven inte längre motsvarar den utveckling och nivå som skett inom kreditinstitutens riskhantering. De nuvarande kraven styr därför kapitalkostnaderna på ett annat sätt än vad kreditinstitutens och värdepappersföretagens verkliga risker förutsätter. I promemorian presenteras först reformens utgångspunkter, dess ändamål och centrala innehåll. Därefter analyseras eventuella ekonomiska verkningar ur synpunkten av kreditinstitutens och värdepappersföretagens kapital. Man analyserar reformens inverkan på priset på kredit, på lönsamheten och på affärsverksamheten. Man gör också bedömningar av reformens konsekvenser för olika grupper av kredittagare. Till slut gör man en bedömning av reformens övergripande ekonomiska verkningar på den ekonomiska tillväxten, konjunkturväxlingarnas omfattning, bankernas risker att råka ut för krissituationer, konkurrenssituationen och strukturerna. Analyserna baseras i stor omfattning på de konsekvensutredningar som gjorts av Baselkommittén och av Europeiska kommissionen.

8 FACT SHEET Publisher and date MINISTRY OF FINANCE, september 2004 Author (s) Title of publication The Capital Review Working Group: Ossi Leppänen, Min. of Fin, (chairman), Markku Puumalainen, Min. of Fin (secr.) Liisa Halme,Financial Supervision, Pekka Laajanen, Min. of Fin., Eeva-Liisa Raitanen, Financial Supervision, Erkki Sarsa, Min. of Fin., Jukka Vauhkonen, Bank of Finland, Oili Wuolle, Financial Supervision Experts: Erkki Kontkanen, The Finnish Bankers Association Markku Savikko, Finnish Association of Securities Dealers Capital adequacy review - economic impact assessments Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number The publication is available on the Internet at the web-site Capital adequacy, credit institutes, investment service companies, Basel II, CAD 3 WORKING PAPERS, 12/2004 Identifications ISSN ISBN No. of pages 31 Language Finnish Price Sales distribution The publication is available on the Internet at the web-site Printing place and year Abstract: The publication is part of the review of the capital adequacy of credit institutes and investment service firms. On international level the reform has been under preparation since 1999 in parallel by the Basel Committee on Banking Supervision and by the European Commission. On June 2004 the Basel Committee reached an agreement on the new capital adequacy recommendations (Basel II) and on July 2004 the European Commission issued a proposal for a directive, to a large extent in conformity with that agreement. The proposed directive must still be approved by the EU Council of Ministers and the European Parliament. Thereafter the Member States shall implement the directive in their national legislation not later than on 31st December A working group made up by representatives of Finnish public authorities (Ministry of Finance, Bank of Finland and Financial Supervision Authority) and by experts

9 representing the business branches concerned (Finnish Bankers Association and Finnish Association of Securities Dealers) prepared position papers for the Basel Committee and the European Commission during the period from January 2003 to June As part of its work the Working Group made the attached study of the expected economic impact of the reform. Capital adequacy will thoroughly change the present requirements, which are mainly from the year The basic reason for the reform is the fact that the present legal provisions no longer fulfil the requirements created by the developments and level of the risk management in credit institutions. Therefore the present provisions steer capital costs in a manner different from what credit institutes and investment firms real risk profiles require. The point of departure of the reform, its objectives and its main content are first presented in the memorandum. Thereafter comes an analysis of the possible economic impact in respect of credit institutes and investment firms capital, as well as an assessment of what impact the reform will have on the price of credit, on profits and on business. The memo also contains an evaluation of the consequences of the reform for different groups of borrowers. Finally, there is an assessment of the overall impact on economic growth, on the magnitude of business cycles, on banks susceptibility to run into crises, on competition and on economic structures. These analyses are mainly based on the impact studies made by the Basel Committee and by the European Commission.

10 Sisällys 1. Johdanto Uudistuksen keskeinen sisältö Lähtökohta ja tavoitteet Luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimukset Vakavaraisuuden kokonaisarvio Markkinainformaatio ja markkinakuri Pilareista kokonaisuus Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia Pääomien kokonaismäärät ja jakaumat Vähimmäispääomavaatimusten muutos eri vastuuryhmissä Rahoituslaitosten tuotteiden hinnoittelu, kannattavuus ja liiketoiminta Vaikutuksia sijoituspalveluyrityksille Kokonaistaloudelliset vaikutukset Luotonanto, varallisuushinnat ja suhdannevaihtelut uudessa kehikossa Pankkitoiminnan kriisiytymisalttius Pankkitoimialan kilpailutilanne ja rakenteet Taloudellinen kasvu Yhteenveto ja johtopäätöksiä KIRJALLISUUTTA

11 1. JOHDANTO Tässä muistiossa kuvataan Baselin pankkivalvontakomitean (Basel II) ja EU:n komission valmisteleman (CAD 3) pankkien ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuussääntelyn uudistuksen keskeistä sisältöä ja pyritään arvioimaan sen taloudellisia vaikutuksia. Uudistus on varsin merkittävä muutos nykysääntelyyn nähden ja se tulee monin tavoin vaikuttamaan rahoitusmarkkinoilla toimiviin luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin. Toimijoiden käyttäytymisen mahdolliset muutokset puolestaan heijastuvat eri kanavien kautta asiakkaisiin ja viime kädessä koko talouteen. Vakavaraisuussääntelyn uudistus tulee myös merkittävästi muuttamaan kansallisten valvojien työmäärää ja vastuuta vakavaraisuuden valvonnassa. Muistio koostuu Rahoitustarkastuksen, Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden muodostaman työryhmän tuottamasta aineistosta. Muistion aluksi luodaan katsaus vakavaraisuusuudistuksen lähtökohtiin, tavoitteisiin ja keskeiseen sisältöön. Tämän jälkeen tarkastellaan uudistuksen arvioituja vaikutuksia tehtyjen selvitysten valossa yleisellä tasolla. Muistion päättää lyhyt yhteenveto. 10

12 2. UUDISTUKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ 2.1. Lähtökohta ja tavoitteet Baselin pankkivalvontakomitean (Baselin komitea) valmistelema vakavaraisuusuudistus (Basel II) tulee perusteellisesti muuttamaan nykyiset, vuodelta 1988 peräisin olevat vakavaraisuusvaatimukset. Uudistuksen lähtökohtana on ollut havainto, että nykyisin voimassa olevat vaatimukset eivät enää riittävän tarkasti vastaa pankkien liiketoiminnan todellisia riskejä eivätkä pankeissa tapahtunutta riskienhallinnan kehitystä ja tasoa. Vakavaraisuusuudistuksella pyritään kannustamaan rahoitustoimialaa riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen. Tärkeä rooli riskienhallinnan kehittämisessä on myös rahoitusvalvojilla, joiden vähimmäispääomavaatimusten noudattamisen valvonnan lisäksi odotetaan kannustavan pankkeja kehittämään ja käyttämään kehittyneitä riskienhallintamenetelmiä. Baselin komitea on määritellyt uudistukselle seuraavat tavoitteet: uudistuksen on edistettävä rahoitusjärjestelmän vakautta, luottolaitosten omien varojen määrän on keskimäärin pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, uudistuksen on parannettava kilpailuneutraliteettia nykyisestä, uudistuksessa on otettava huomioon riskit nykyistä täydellisemmin ja uudistuksen on tuotettava entistä paremmin riskejä vastaavat vakavaraisuusvaatimukset ja kannustettava riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen. 11

13 Uudistuksen keskeinen sisältö Vuonna 1999 Baselin komitea julkaisi ensimmäisen asiaa koskevan keskusteluasiakirjan, ja sitä seurasivat toinen keskusteluasiakirja vuonna 2000 ja kolmas vuonna Lopullisessa muodossaan uusi Baselin sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa EU:n komissio puolestaan julkisti heinäkuussa 2004 direktiiviehdotuksen, joka perustuu Baselin komitean suosituksiin. EU:n jäsenmaiden kansallisiin lainsäädäntöihin uudistuksen tulee olla implementoitu mennessä. Direktiiviehdotuksen mukaan pääsääntö on, että uudistus tulee voimaan Baselin komitean suosituksen poikkeus, jonka mukaan luottoriskin ja operatiivisen riskin edistyneet menetelmät voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vasta , sisältyy myös EU:n komission ehdotukseen. Sen lisäksi EU:n komission ehdotuksessa on enemmän joustonvaraa vakavaraisuusvaatimuksen vähimmäismäärän laskemista koskevien sääntöjen voimaantulossa. Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset voivat laskea luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen vanhojen sääntöjen mukaan vuoden 2007 loppuun asti. Myös sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmän osalta jäsenmaille on annettu mahdollisuus soveltaa täysimääräisesti siirtymäkauden helpotuksia menetelmän käyttöönotossa, mikäli menetelmän käyttöönotto tapahtuu viimeistään Sijoituspalveluyritysten osalta vakavaraisuusvaatimuksen vähimmäismäärän laskemista koskevat uudistetut säännöt tulevat pääsääntöisesti ehdotuksen mukaan voimaan vasta samoin kuin markkinariskin vakavaraisuusvaatimuksiin tulevat muutokset. Uusi vakavaraisuuskehikko koostuu kolmesta ns. pilarista, jotka täydentävät toisiaan. Ensimmäinen pilari kattaa luotto- ja markkinariskeistä sekä toimintaan liittyvistä operatiivisista riskeistä syntyvien vakavaraisuusvaatimusten laskentasäännöt. Tämä on kehikon keskeinen osa ja nykyisten vähimmäispääomavaatimusten modernisoitu vastine. Ensimmäinen pilari tarjoaa mahdollisuuden portaittain siirtyä vakavaraisuuslaskennassa perusmenetelmää riskiherkempien vaihtoehtoisten menetelmien käyttöön sillä edellytyksellä, että valvottavan riskienhallintajärjestelmät täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset. Toinen pilari edellyttää sekä valvottavaa että valvojaa arvioimaan valvottavan vakavaraisuutta suhteessa kaikkiin oleellisiin riskeihin kattaen siten myös ne riskit, jotka eivät sisälly Pilari 1:een. Valvottavalla tulee olla kokonaisvaltainen ja ylimmän johdon hyväksymä, ohjaama ja valvoma vakavaraisuuden riittävyyden arviointiprosessi, joka sisältää riskien tunnistamisen, mittaamisen, arvioinnin, seurannan, raportoinnin ja valvonnan ja jonka avulla varmistetaan pääoman riittävyys suhteessa valvottavan koko riskiprofiiliin. Kolmannella pilarilla pyritään puolestaan vahvistamaan markkinakurin toimivuutta edellyttämällä valvottavia julkaisemaan aikaisempaa enemmän tietoa etenkin riskiprofiilistaan ja riskien hallinnastaan. 1 Baselin komitea julkisti lopullisen suosituksensa nimellä International Convergence on Capital Measurement and Capital Standards: a Revised Framework. 12

14 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.2. Luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimukset Voimassa olevissa vakavaraisuusvaatimuksissa edellytetään, että luottolaitoksilla on luottoriskien kattamiseksi omia varoja 2 vähintään 8 prosenttia riskipainotetuista saamisista ja taseen ulkopuolisista sitoumuksista. Vähintään puolet omista varoista tulee koostua ensisijaisesta varoista kuten osakepääomasta ja kertyneistä voittovaroista. Toissijaisiin varoihin voidaan lukea mm. debentuureja. Vuonna 1996 vakavaraisuussuosituksia täydennettiin niin, että ne ottavat huomioon myös markkinariskit. Tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa luottolaitoksille annettiin mahdollisuus käyttää hyväkseen sisäisiä laskentamalleja (Value at Risk, VaR) vakavaraisuusvaatimusten laskennassa. Keskeisenä ongelmana nykyisessä luottoriskien vakavaraisuusvaatimuksen laskentatavassa on nähty sen puutteellinen riskiherkkyys. Pääomavaatimuksissa luottoriskillisiä saamisia vastaan vaadittava oma pääoma määräytyy liian karkealla tasolla, joten esimerkiksi parhaan mahdollisen luottokelpoisuusluokituksen yritysvastuulle kohdentuu sama pääomavaatimus kuin alemman luokituksen saaneille tai luokittelemattomille yrityksille. Ehdotetussa uudessa sääntelyssä pyritään siihen, että luottoriskejä vastaan vaadittu omien varojen määrä heijastaa aikaisempaa tarkemmin todellisia luottoriskejä. Uudessa kehikossa luottolaitos voi valita luottoriskien vakavaraisuusvaatimusten laskentaa varten käytettävän menetelmän kolmesta vaihtoehdosta. Laskentamenetelmän valinta riippuu luottolaitoksen kyvystä käyttää sisäisiin luottoluokituksiin pohjautuvia lähestymistapoja ja menetelmiä. Valvoja antaa luvan valitun menetelmän käytölle. Luottolaitoksen tulee käyttää yksinkertaisinta menetelmää, jollei sillä ole valvojan hyväksyntää kehittyneempään menetelmään. Yksinkertaisin lähestymistapa on luottoriskin standardimenetelmä (Standardised Approach, SA), jossa käytetään hyväksi valvojien tunnustamien ulkoisten luottoluokituslaitosten (esim. Moody s Investor Service, Standard & Poor s ja Fitch) antamia luokituksia. Standardimenetelmässä vastuut eritellään vastuuryhmiin (exposure classes). Kunkin vastuuryhmän vastuiden riskipainot määräytyvät ulkoisten luottokelpoisuusluokitusten mukaan. Tämä menetelmä on periaatteeltaan samanlainen kuin nykyinen, joskin pääomavaatimukset kohdistetaan aiempaa hienojakoisemmin eriasteisille riskeille. Luotonottajat jaetaan riskiluokkiin, joihin liitetään ulkopuolisten luokitusten perusteella määritellyt riskipainot. Jos luotonottajalla ei ole olemassa luokitusta, riskipaino vakavaraisuuslaskennassa on 100 prosenttia (mikä vastaa 8%:in omien varojen vaatimusta), kuten nytkin. 2 Omat varat jaotellaan ensisijaisiin ja toissijaisiin omiin varoihin. Omien varojen määrä lasketaan em. erien yhteismääränä, josta vähennetään tiettyjä eriä. Toissijaiset omat varat jaotellaan edelleen alempiin ja ylempiin toissijaisiin omiin varoihin. Alempia toissijaisia omia varoja voidaan huomioida vain määrä, joka vastaa puolta ensisijaisten omien varojen määrästä. Lisäksi omiin varoihin voi sisältyä eriä markkinariskin kattamiseksi tietyin ehdoin. 13

15 Uudistuksen keskeinen sisältö Luottolaitoksilla tulee olemaan myös vaihtoehtoinen, omiin sisäisiin luottojen luokitusjärjestelmiin (Sisäisten luottoluokitusten menetelmä eli Internal Ratings Based Approach, IRBA) perustuva tapa laskea luottoriskin pääomavaatimus. Tämä menetelmä on standardimenetelmää tarkempi ja riskiherkempi. Menetelmä pohjautuu luottoriskimallien käsitteille riskiparametreista, joista tärkein on kullekin vastapuolelle arvioitava maksukyvyttömyyden todennäköisyys (probability of default, PD). Sisäisten luokitusjärjestelmän käyttöönotto edellyttää valvojan hyväksyntää, missä tärkeänä ja käyttöönottoa rajoittavana tekijänä on muun muassa vaadittavien historiallisten luottotappiotietojen kattavuus. Sisäisissä luottoluokitusmenetelmissä on kaksi tasoa, ns. perusmenetelmä (Foundation IRB, FIRB) ja edistynyt menetelmä (Advanced IRB, AIRB). Sisäisen luokitusten perusmenetelmässä luottolaitos estimoi itse velallistensa maksukyvyttömyydelle todennäköisyydet, mutta muutoin käytetään Baselin pankkivalvontakomitean antamia parametreja. Edistyneessä menetelmässä luottolaitos voi valvojan suostumuksella määrittää itse kaikki pääomavaatimuslaskennassa tarvittavat riskiparametrit. Tällöin luonnollisesti pankilla tulee olla riittävästi luotettavaa lukuaineistoa luottosalkustaan useammalta vuodelta, jotta se voi arvioida tarvittavat suureet. Basel II sisältää lukuisia säännöksiä luottoriskin vähentämistekniikoiden käytöstä eri menetelmissä. Pankit käyttävät nykyisin yleisesti erilaisia tekniikoita (johdannaiset, määrättyjen osapuolten takaukset, vakuudet jne.) vähentääkseen saamistensa luottoriskejä. Luottoriskiä vähentävät tekniikat otetaan uudessa kehikossa aikaisempaa laajemmin huomioon vakavaraisuusvaatimusten laskennassa. Laajimmillaan vähentämistekniikat ovat käytettävissä luottoriskin sisäisten luottoluokitusten edistyneessä menetelmässä. Markkinariskien mittaamistapa ei suuresti muutu nykyisestä. Standardimenetelmän lisäksi on mahdollisuus valvojan luvalla käyttää markkinariskin sisäisiä malleja. Uutena elementtinä koko kehikossa mukaan otetaan liiketoimintaan liittyvät operatiiviset riskit 3, joille myös asetetaan pääomavaatimus. Kuten luottoriskille, myös operatiivisen riskin pääomavaatimuksen laskentaan on käytettävissä erilaisia vaihtoehtoja. Tarjolla on valvottavan riskienhallintajärjestelmien kehittyneisyyden mukaan perusmenetelmä, standardimenetelmä ja kehittynyt menetelmä. Kahden ensin mainitun menetelmän yhteisenä piirteenä on se, että vakavaraisuusvaatimus lasketaan instituution tuottojen pohjalta. Kehittyneimmässä menetelmässä instituutio voi käyttää Baselin pankkivalvontakomitean laatimien kriteerien mukaisia omia, sisäisiä arviointitapojaan ja mallejaan valvojan suostumuksella. Pilari 1:n mukainen vähimmäispääomavaatimus muodostuu kaikkien kolmen riskilajin, luotto-, markkina- ja operatiivisen riskin, vaatiman pääoman yhteissummana. 3 Operatiivinen riski määritellään tappioriskinä, joka on seurausta puutteellisista tai muuten epäonnistuneista toimijan sisäisistä prosesseista (esim. sisäinen tarkastus) tai järjestelmistä. Tappioriski voi myös syntyä jonkun tietyn ulkopuolisen tapahtuman seurauksena tai toimijan palveluksessa olevan henkilön rikollisen toiminnan tuloksena. 14

16 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.3. Vakavaraisuuden kokonaisarvio Uudistukseen kuuluvan toisen pilarin (Pilari 2) mukaan rahoitusmarkkinoiden valvoja (Suomessa Rahoitustarkastus) arvioi luottolaitoksen riskien mittaamisen, riskien hallinnan ja riskien vaatiman pääoman mitoituksen sekä näihin liittyvät prosessit. Uudistuksessa ei siten nojauduta pelkästään Pilari 1 mukaiseen sääntelyyn (rules) ja sen valvontaan, vaan valvojalla tulee olla arviointiprosessi (supervisory evaluation), jonka perusteella valvoja myös voi asettaa vähimmäisvaatimusta korkeamman omien varojen vaatimuksen. Useassa maassa, mm. Suomessa, lisäpääoman asettamisvaltuus on uusi valvonnallinen väline, jonka käyttöönotto vaatii lainsäädäntömuutoksia valvojien toimivaltuuksiin. Baselin komitean tavoitteena on kannustaa rahoitustoimialaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan jatkuvaan kehittämiseen. Luottolaitosten riskien ja vakavaraisuuden tarkastelussa tulee kiinnittää huomio laajempaan kokonaisuuteen kuin pelkästään vakavaraisuuden vähimmäistason (Pilari 1) noudattamiseen. Basel II:n mukaan vakavaraisuuden kokonaistarkastelun lähtökohtana on aina valvottavan oma, selkeästi perusteltu näkemys kaikista oleellisista riskeistä ja niiden vaatimasta pääomatasosta. Basel korostaa valvottavien ennakoivan pääomasuunnittelun sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tärkeyttä. Vastaavat periaatteet sisältyvät myös EU:n komission direktiiviehdotuksen Pilari 2 - osuuteen. Pilari 2 sisältää neljä keskeistä ohjaavaa periaatetta: Pankeilta edellytetään pääomatavoitteen asettamista ja strategiaa pääomatason säilyttämiseksi. Pankilla tulee olla pääomanhallinnan prosessi, jonka avulla se voi arvioida omaa vakavaraisuuttaan suhteessa koko riskiprofiiliin. Valvojan tulee tarkastaa ja arvioida pankin sisäinen pääomanhallintaprosessi ja vakavaraisuuden ylläpitostrategia sekä pankin kyky vakavaraisuusvaatimusten seurantaan ja noudattamiseen. Valvojan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli arviointiprosessin tulos on epätyydyttävä. Valvontaviranomaiset odottavat pankkien toimivan vakavaraisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävillä pääomatasoilla ja viranomaisten tulee voida asettaa vakavaraisuuden omien varojen vaatimus yli Pilari 1 vähimmäismäärän. Valvontaviranomaisten tulee pyrkiä puuttumaan tilanteeseen varhaisessa vaiheessa, jotta oma pääoma ei laske alle pankin riskiprofiilin edellyttämän vähimmäistason, ottaen huomioon pankkikohtaiset erityispiirteet ja epävarmuustekijät. Pilari 2 korostaa ylimmän johdon merkittävää roolia ja vastuuta pääomasuunnittelussa ja pääomanhallinnan prosessien laadinnassa. Baselin periaatteiden mukaan luottolaitoksen ylin johto (hallitus) määrittelee määrälliset ja laadulliset pääomatavoitteet ja asettaa riskinkantokyvyn rajat. Pääomasuunnittelu nähdään osana johdon strategista suunnittelua ja tärkeänä keinona strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Ylin johto vastaa myös siitä, 15

17 Uudistuksen keskeinen sisältö että sisäisesti asetetut pääomatavoitteet ja valvojan vakavaraisuusvaatimukset tunnetaan ja pystytään saavuttamaan. Johdon tulee huolehtia pääomanhallinnan järjestelmien hyvästä yhteensovittamisesta muihin yritystason ohjausjärjestelmiin. Useissa kansainvälisissä arvioissa vakavaraisuussäännöstön suurimpana laadullisena parannuksena ja pankkijärjestelmän vakautta eniten vahvistavana piirteenä on pidetty Pilari 2:n mukaista kokonaisvaltaista pääoman ja muun riskinkantokyvyn riittävyyden arviointia Markkinainformaatio ja markkinakuri Kolmantena pilarina käyttöön otetaan tehostetut julkistamisvaatimukset, joita luottolaitosten on noudatettava julkisessa raportoinnissaan. Ennen kaikkea luottolaitosten on lisättävä riskeistä ja riskienhallinnastaan kertovaa julkista raportointiaan. Paremman informaation avulla markkinaosapuolten ja yleisemminkin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten sidosryhmien toivotaan helpommin ja nopeammin voivan arvioida pankin houkuttelevuutta sijoituskohteena ja siten kannustaa pankin johtoa entistä parempaan riskien hallintaan. 16

18 Uudistuksen keskeinen sisältö 2.5. Pilareista kokonaisuus Kaiken kaikkiaan uuden vakavaraisuuskehikon kolmen pilarin ajatellaan muodostavan toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka kattaisi mahdollisimman hyvin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten riskinotosta syntyvät vakavaraisuusvaatimukset. Uuden vakavaraisuuskehikon osatekijät (Basel II) Pilari 1 Minimipääomavaatimukset (Minimum capital requirements) Pilari 2 Valvojan kokonaisarvio (Supervisory review process) Pilari 3 Tiedon julkistaminen (Market discipline) Kohdistaa minimipääoman nykyistä paremmin valvottavan riskeihin; pääomavaatimus lasketaan luotto-, markkina- ja toimintariskeille Antaa vaihtoehtoisia menetelmiä laskea minimipääomavaatimus. Sallii valvottavan käyttää sisäisiä luottoriskiluokitustietoja sekä markkina- ja toimintariskien laskennassa sisäisiä malleja. Velvoittaa sekä valvottavan että valvojan tekemään kokonaisarvion valvottavan pääoman riittävyydestä suhteessa riskiprofiiliin Sisältää pilari 1:n laskentasääntöjen ulkopuolelle jäävät riskit sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan laadullisen arvioinnin Kattaa myös pilari 1:n menetelmien ja mallien vähimmäisvaatimusten sekä Pilari 3:n julkistamisvaatimusten noudattamisen valvonnan Vahvistaa markkinakuria Määrittelee julkistettavan tiedon vähimmäisvaatimukset ja edellyttää johdon hyväksymää julkistamispolitiikkaa. Laajentaa julkistamisvelvollisuutta Valvottavalla on vastuu pääomatavoitteiden asettamisesta ja pääomanhallinnan prosessista Vakavaraisuuden kokonaistarkastelu on enemmän kuin pilari 1 vaatimusten täyttäminen Riskinkantokykyyn kuuluu kannattavuus & omat pääomat sekä luotettava hallinto & hyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta 17

19 3. UUDISTUKSEN TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA Vakavaraisuusuudistuksella on arvioitu 4 olevan moninaisia, joskin vaikeasti mitattavia vaikutuksia eri tasoilla. Uudet laskentasäännöt vaikuttavat eri riskilajien kautta suoraan luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä vaadittavien omien varojen vähimmäismääriin. Pääomien määrissä ja jakaumissa tapahtuvat muutokset erityyppisten tai kokoisten toimijoiden välillä voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa kilpailuasetelmiin kansallisten markkinoiden ohella myös kansainvälisesti. Pääomavaatimukset ohjaavat toisaalta tietyssä määrin palvelujen tarjoajien hinnoittelu- ja liiketoiminnan suuntaamispäätöksiä, joten niiden muutoksilla voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös asiakkaiden kannalta. Riskien täsmällisempi hinnoittelu voi parantaa toimijoiden kannattavuutta ja parantaa oman pääoman tuottoastetta. Uuden vakavaraisuuskehikon riskiherkempi rakenne saattaa johtaa muutoksiin luotonantoprosessissa ja tätä kautta vaikuttaa aiempaa enemmän kokonaistalouden suhdannekehitykseen. Mielipiteet uudistuksen vaikutuksista suhdannevaihteluihin ovat varsin hajautuneet. Viime aikoina on voimistunut näkemys, että luotonannon lisääntynyt riskiherkkyys ja luottolaitosten kohentunut riskienhallinta saattavat itse asiassa tasoittaa suhdannevaihteluita. Uudistuksen vaikutuksia suhdanteisiin voitaneen tosin luotettavasti arvioida vasta usean vuoden kuluttua uudistuksen käyttöönotosta Pääomien kokonaismäärät ja jakaumat Vakavaraisuusuudistuksen lyhyen aikavälin taloudelliset vaikutukset riippuvat paljolti siitä, kuinka luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä vaadittavien pääomien kokonaismäärä muuttuu ja kuinka muutos jakautuu erityyppisten instituutioiden ja toimintojen kesken. 4 Tämä luku perustuu suurelta osin Euroopan komission PriceWaterhouseCoopersilla (PwC) teettämään hyvin kattavaan selvitykseen, joka pohjautuu komission tekemän uudistuksen kolmanteen vaikutusarvion (QIS 3) aineistoon. Vaikutusarvioon osallistui yhteensä 188 pankkia kolmastatoista G10 maasta ja lisäksi 177 pankkia 30 muusta maasta. Kaikki 15 senhetkistä EU:n jäsenmaata ja viisi uutta jäsenmaata olivat mukana selvityksessä. 18

20 Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia Baselin pankkivalvontakomitean kolmannen vaikutusarvion (QIS 3) mukaan uudistuksen arvioidaan vähentävän EU-alueen pankkijärjestelmän vähimmäispääomavaatimuksia kokonaisuutena noin 5,3 prosenttia 5. Luonnollisesti vaikutusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia ja arvio on tehty ennen viimeisimpiä pääomien määriin vaikuttavia muutoksia riskipainoissa. Kolmannen vaikutusarvion perusteella uudistus näyttäisi onnistuvan varsin hyvin tavoitteessaan, jonka mukaan pankkien keskimääräiset pääomat pysyisivät likimain uudistusta edeltävillä tasoillaan. Uudistuksen vaikutukset pankkien keskimääräisiin vähimmäispääomavaatimuksiin todennäköisesti eroavat merkittävästi maiden välillä. Kehittyneimpiä laskentamenetelmiä käyttävien pankkien vähimmäispääomavaatimukset voivat arvioiden mukaan joissakin EU-maissa laskea keskimäärin jopa prosenttia, kun useissa maissa keskimääräinen vaikutus on lähellä nollaa. Vähimmäispääomavaatimukset laskevat alustavien laskelmien mukaan EU-maista eniten Tanskassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Laskelmien perusteella luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset laskevat erityisesti niissä maissa, joissa vähittäispankkitoiminnan merkitys on suuri. Pääomavaatimusten lasku on näissä maissa sitä suurempi, mitä suurempi osuus maan pankkijärjestelmästä käyttää Pilari 1:n kehittyneempiä menetelmiä. Uudistuksen vaikutukset yksittäisten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vähimmäispääomavaatimuksiin riippuvat luonnollisesti näiden valitsemista vaihtoehtoisista Pilari 1:n laskentamenetelmistä ja yrityksen liiketoiminnan luonteesta. Täten yrityskohtaiset erot voivat olla varsin suuria maan sisälläkin. Kolmannen vaikutusarvion perusteella Pilari 1:n kehittyneempiä laskentamenetelmiä käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset keskimäärin laskevat selvästi, kun taas standardimenetelmää käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimukset hiukan nousevat. Valtaosa eurooppalaisista luottolaitoksista tulee käyttämään Pilari 1:n standardimenetelmää. Näiden pankkien keskimäärin pienestä koosta johtuen standardimenetelmää käyttävien osuuden EU-maiden pankkisektorin kokonaispääomasta arvioidaan kuitenkin olevan vain hiukan yli 20 prosenttia. Standardimenetelmää käyttävien pankkien pääomavaatimukset näyttäisivät keskimääräisesti kasvavan lähes kaikissa EU-maissa. Keskimääräinen arvioitu vaikutus on noin 2 prosenttia. Tärkeimpänä syynä tähän on operatiivisia riskejä vastaan jatkossa vaadittava pääomavaatimus, jota vähittäisvastuiden riskipainojen alenemisesta aiheutuva pääomavaatimusten lasku ei arvioiden mukaan täysin kompensoi. Pilari 1:n sisäisten luottoluokitusten perusmenetelmää käyttävien luottolaitosten vähimmäispääomavaatimusten arvioidaan laskevan keskimäärin noin 7 ja kehittynyttä menetelmää käyttävien luottolaitosten keskimäärin noin 9 prosenttia. Näiden luottolaitosten odotettu vähimmäispääomavaatimusten keskimääräinen lasku aiheutuu vähittäis- ja yri- 5 Vaikutusarvion laskelmat perustuvat Baselin komitean huhtikuun 2003 ehdotukseen. 19

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Rakli sijoittajapäivä 5.9.2011 Basel III vakavaraisuusuudistus Tavoitteena vakaampi ja luotettavampi pankkijärjestelmä Taustalla kolme vuotta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi.c Liite versio Luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista sekä kuvaukset niiden laatimien luokitusten ja vakavaraisuuslaskennan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

FINANSSIVALVONTA. Muistio 1 (10) Dnro 2/501/ Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi

FINANSSIVALVONTA. Muistio 1 (10) Dnro 2/501/ Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi Muistio 1 (10) Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi Johdanto Tässä muistiossa käsitellään lyhyesti niitä periaatteita, joita Finanssivalvonta noudattaa arvioidessaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.10 Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Rahoitustarkastukselle RA4.10 dnro 14/120/2006 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Kansainvälinen viitekehys 5 4 Normiperusta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (5) 3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vuoden 2005 alusta lähtien yritykset, joiden liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus stan Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Return on equity Net profit for the year excluding non-controlling interests as a percentage of average equity for the year. Average equity including net profit

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA

Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle. GMP tilaisuus FIMEA Ohjeita API:en tuontiin EU alueelle GMP tilaisuus FIMEA 19.11.2013 Euroopan komissio on julkaissut uusia ohjeita API:ien (Active Pharmaceutical Ingredients) tuontiin EU-alueelle. Uudet ohjeet tulevat voimaan

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.1.2016 COM(2015) 685 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tarkistetun kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 19 vaikutuksista luottolaitosten ja

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN

PALAUTE SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN 1 (5) SAADUISTA LAUSUNNOISTA STANDARDILUONNOKSIIN - Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä markkinoiden väärinkäytösten estäminen, standardi 2.4 - Epäilyttävien

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

S t a n d a r d i R A 4. 2

S t a n d a r d i R A 4. 2 S t a n d a r d i R A 4. 2 O p e r a t i i v i s i i n r i s k e i h i n l i i t t y v i e n t a p a h- t u m i e n i l m o i t t a m i n e n R a h o i t u s t a r k a s- t u k s e l le Määräykset ja ohjeet

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit : Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit Liite 3 - OPR ilmoitus ja hakemusmenettelyt Dnro FIVA 18/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Standardi RA4.2. Operatiivisiin riskeihin liittyvien tapahtumien ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.2. Operatiivisiin riskeihin liittyvien tapahtumien ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.2 ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle RA4.2 dnro 4/120/2004 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 1.1 Kohderyhmä 3 2 Tavoitteet

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen E 79/2015 vp Komission esitykset yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta Talousvaliokunta, 10.12.2015 Jaakko Weuro Markku Puumalainen Rahoitusmarkkinaosasto

Lisätiedot

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3)

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) Toteutunut kehitys vuonna 2010 milj. euroa, % Tulos ennen arvonalentumistappioita 735 Arvonalentumiset pankkitoiminnan rahoitustaseesta

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN LUOTTOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN LUOTTOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN LUOTTOLAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla seuraavan

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

Tiivistelmän kohtaan B.9 ( Tulosennuste tai arvio ) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/10.5.2013 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/ LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2013 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Laajempi riski- ja vakavaraisuusarviointi Own Risk And Solvency Assessment Tarkastellaan

Lisätiedot

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2 Standardi RA4.4 Maariskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 dnro 1/120/2005 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Normiperusta 5 4 Raportointi Rahoitustarkastukselle

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen OKO Pankki Oyj Yhtiökokous 27.3.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO-konsernin strategia 2006-2009 Visio Suomen vetovoimaisin ja menestyvin finanssipalveluyritys Taloudellisen lisäarvon luominen

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.5 Korkoriskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Tulostiedotus 3/2002 Vantaa, 22.10.2002 Jyri Luomakoski, talousjohtaja Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Liikevaihto toimialoittain 1-9 Change 1-9 1-12 MEUR 2002 Y/Y

Lisätiedot

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen Anneli Tuominen Eduskunnan talousvaliokunta 10.9.2009 Teemat Finanssisektorin tilanne Suomessa Sääntelyn muutostarpeet Valvonnan tehostaminen

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 1 (20) Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 2 (20) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tavoitteet... 4 3 Vakavaraisuuden hallinnan ja arvioinnin säädöstausta rahoitussektorilla...

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Standardi 4.1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Määräykset ja ohjeet 4.1 dnro 5/790/2003 2 (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 6 3 Kansainvälinen viitekehys 7 4 Normiperusta

Lisätiedot

TÄYDENNYS 1/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (

TÄYDENNYS 1/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN ( TÄYDENNYS 1/8.5.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2014, 3% 16.8.2019

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1 Disclaimer This material has been prepared by Sunduka Oy, a Finnish limited liability company (the Company ), solely for the purpose of providing prospective investors with general financial and other

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

EMIR ja johdannaissopimusten ilmoittaminen

EMIR ja johdannaissopimusten ilmoittaminen EMIR ja johdannaissopimusten ilmoittaminen EMIR asetus (European Market Infrastucture Regulation) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:0 648/2012 OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot