FINANSSIVALVONTA. Muistio 1 (10) Dnro 2/501/ Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINANSSIVALVONTA. Muistio 1 (10) Dnro 2/501/ Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi"

Transkriptio

1 Muistio 1 (10) Valvottavien pääoman riittävyyden arviointi Johdanto Tässä muistiossa käsitellään lyhyesti niitä periaatteita, joita Finanssivalvonta noudattaa arvioidessaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten sekä omaisuudenhoitoa harjoittavien rahastoyhtiöiden vakavaraisuuden hallintaa Basel II -säännösten mukaan ja erityisesti sitä, miten pilarin 2 periaatteita tullaan soveltamaan. Vakavaraisuutta tarkastellaan laajemmin kuin pelkästään siltä kannalta, miten pilariin 1 sisältyvät, luotto-, markkina- ja operatiivisia riskejä koskevat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset täyttyvät. Rahoitustarkastus on käsitellyt standardissaan 4.2 valvottavien vakavaraisuuden hallintaa laajasti ja antanut siinä tarpeellisiksi katsomansa määräykset ja ohjeet. Tällä muistiolla Finanssivalvonta selventää pilarin 2 periaatteiden soveltamista omassa arviointityössään (SREP). Muistion lopussa on esitetty esimerkkejä tilanteista, joissa valvottavan arvioima kokonaispääomantarve ja omat varat joko alittavat tai ylittävät laissa säädetyn vakavaraisuuden vähimmäisvaatimuksen. Uusi vakavaraisuuslainsäädäntö ei anna lopullisia ja valmiita laskennallisia, kokonaispääomantarvetta koskevia ratkaisuja, vaan tarve arvioidaan yhdessä valvottavan yhteisön ja valvojan kesken. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki valvottavan nykyiseen ja tulevaan toimintaan ja toimintaympäristöön kohdistuvat riskit pystytään arvioimaan ja että ne tulevat riittävässä määrin katetuiksi pääomalla. Mikäli valvottavan ja Finanssivalvonnan välillä vallitsee erimielisyys pääomittamisen suuruudesta ja laadusta, Finanssivalvonnan tehtävänä on lopullisesti päättää näistä asioista. Muistion lopussa olevassa liitteessä 1 esitetään eri tapauksiin soveltuvia toimenpideratkaisuja. Muistion liitteessä 2 esitetään keskeisimpiä asiaan liittyviä käsitteitä. Toimenpideratkaisujen oikeudellinen tausta Direktiivin 2006/48/EY artiklan 123 ja sen soveltamisesta annetun luottolaitostoimintalain 54 :n mukaan luottolaitoksen omien varojen määrän ja laadun on jatkuvasti riitettävä kattamaan kaikki luottolaitokseen kohdistuvat riskit. Valvottavalla on oltava vakavaraisuuteensa kohdistuvien riskien tunnistamista, mittaamista ja raportointia sekä riskien hallintaa koskevat laitoksen toimintaan nähden riittävät kirjalliset periaatteet ja menettelytavat, joita se noudattaa toiminnassaan. Tavoitteet on asetettava riskien kattamisen kannalta tarvittavalle omien varojen määrälle liiketoiminnoittain tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Laaditut suunnitelmat on arvioitava säännönmukaisesti. Finanssivalvonnan velvoitteet kokonaisarvioinnissa ja oikeus vaatia korjaavia toimenpiteitä perustuvat edellä mainitun direktiivin artikloihin 124 ja 136. Luottolaitostoiminnasta annetun lain 85 :n mukaan Finanssivalvonnan on vuosittain tarkastettava ja arvioitava valvottavan vakavaraisuuden hallintaprosessi, strategia vakavaraisuuden ylläpitämiseksi ja valvottavan kyky noudattaa vaatimuksia. Saman lain :issä säädetään korjaavista toimenpiteistä, joihin valvottavan on ryhdyttävä Finanssivalvonnan kehotuksesta. Arviointitiheydessä ja -laajuudessa on otettava huomioon valvottavan toiminnan luonne ja laajuus sekä se, millainen merkitys valvottavalla on rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta.

2 Muistio 2 (10) Finanssivalvonnalla on luottolaitostoimintalain 86 :n perusteella oikeus äärimmäisenä toimenpiteenä vaatia luottolaitokselta lisäpääomaa lakisääteisen vähimmäismäärän lisäksi. Tämä menettely on poikkeuksellinen ja voi perustua siihen, että vakavaraisuuden tasoa sekä vakavaraisuuden ja riskien hallintaa tai sisäistä valvontaa on pidettävä niin puutteellisina, etteivät ne riitä turvaamaan luottolaitoksen omien varojen säilymistä lakisääteisellä tasolla. Finanssivalvonta arvioi lisäpääoman tarpeen luottolaitostoimintalain 85 :n valvojan arviossaan eli ns. SREP-prosessissa. Arvioinnin kohteena ovat valvottavan yksittäiset riskit ja taloudellinen asema kokonaisuutena. Vakavaraisuuden arvioinnissa Finanssivalvonnan on otettava huomioon vertaisryhmään kuuluvien vastaavantasoisten luottolaitosten noudattamat periaatteet ja menettelytavat. Mikäli valvottavan pääomat eivät riitä kattamaan kaikkia olennaisia riskejä, pääomia on lisättävä. Vaatiessaan lisäpääomaa Finanssivalvonnan on osoitettava, että pääomavaje johtuu lakisääteisten vaatimusten täyttämättä jättämisestä. Asia on pyrittävä saamaan lainmukaiseksi käyttämällä ensisijaisesti valvottavan toimintaan kohdistuvia korjaustoimenpiteitä, kuten riskien vähentämistä tai riskeiltä suojautumista, taikka tekemällä muutoksia hallintajärjestelmiin tai prosesseihin. Myös tiettyjen rahoitusinstrumenttien käyttämisen kieltäminen voi tulla kysymykseen, mikäli luottolaitos ei hallitse riittävästi niiden käyttöä. Lisäpääomavaatimukselle ei ole laissa asetettu mitään ylärajaa, vaan määrä riippuu olennaisesti siitä, kuinka paljon varoja luottolaitokselta puuttuu sen todellisten riskien kattamiseksi. Lisäpääomavaatimus voidaan asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen arviointi on suoritettava uudelleen. Tehdystä päätöksestä voidaan valittaa. Päätös on julkinen. Finanssivalvonnan arvio pääoman kokonaistarpeesta Basel II -vakavaraisuussääntelyssä on kaksi päätavoitetta. Ensisijaisena tavoitteena ovat rahoitusjärjestelmän vakaus ja yleisen edun turvaaminen. Sääntelyn avulla valvottavat velvoitetaan pitämään riittävästi omia varoja, jotta valvottavien toimintakyky säilyy poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Valvottavien tulisi varautua myötäsyklisyyteen hyvinä aikoina ja kerätä pääomia huonojen aikojen varalle. Toisena tavoitteena ovat valvottavien riskienhallinnan edistäminen ja menetelmien kehittämisen tukeminen. Finanssivalvonta seuraa valvottavien ja yleisesti toimialan menetelmien kehitystä ja voi sallia riskiperusteisen pääomantarpeen laskennan pohjaksi menetelmän, joka on perusteltu ja luotettava. Finanssivalvonta arvioi valvottavan riskinkantokykyä laajasti. Riskinkantokyvyn arviointiin kuuluu pääoman riittävyyden lisäksi myös laadullisten tekijöiden arviointi. Rahoitustarkastus on antanut eri standardeissa vähimmäisvaatimuksia siitä, miten luotettava hallinto, sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään. Ensisijainen lähtökohta on, että valvottavien hallintajärjestelmät täyttävät standardien vaatimukset suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tappionmahdollisuus ja siten myös pääomantarve ovat suuremmat sellaisen valvottavan tapauksessa, jonka hallintajärjestelmät ja prosessit ovat puutteelliset.

3 Muistio 3 (10) Finanssivalvonta voi tällaisessa tapauksessa määräajaksi edellyttää pääoman korotusta, kuten edellä todettiin, jos muilla toimenpiteillä kuin lisäpääomalla ei pystytä riittävästi vaikuttamaan riskinkantokykyyn. Basel II -vakavaraisuussääntelyssä olennaista on, että vakavaraisuutta tarkastellaan laajemmin kuin pelkästään luotto-, markkina- ja operatiivisia riskejä koskevien vähimmäisvakavaraisuusvaatimusten (pilari 1) täyttämisenä. Pilarin 1 pääomavaade on vähimmäisvaatimus, jonka lisäksi odotetaan valvottavan omaa, perusteltua näkemystä kaikkien olennaisten riskien ja suunnitellun riskinoton vaatimasta pääomasta. Valvottavan tulee ymmärtää pilarin 1 laskennan taustalla olevat oletukset ja arvioida oman toimintansa erot suhteessa taustaoletuksiin. Pilarin 2 periaatteiden mukaisesti myös vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen ulkopuolelle jäävät riskit ja pilarin 1 laskentamallien mahdolliset puutteet on analysoitava erikseen ja niiden pääomittamisen tarvetta on arvioitava. Rahoitustarkastuksen standardissa 4.2 Valvottavan vakavaraisuuden hallinta on esitetty pilarin 2 piiriin kuuluvia riskejä, jotka valvottavan tulee soveltuvin osin ottaa huomioon vakavaraisuuden hallintaprosessissaan. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi luottoriskien keskittymäriski, rahoitustoiminnan korkoriski, liiketoimintariski ja ulkoisen toimintaympäristön riskit. Liitteessä 2 on lueteltu standardissa 4.2 mainitut riskit. Tarkastelun lopputuloksena saatavalla pääomapuskurilla varaudutaan siihen, että valvottava pystyy jatkamaan liiketoimintaansa talouden suhdannevaihteluista tai muista epäsuotuisista tapahtumista riippumatta. Sen sijaan "ylätason" pääomatavoite, esimerkiksi vakavaraisuussuhdeluvun muodossa, jota valvottava ei pysty perustelemaan tai tukemaan riskianalyysilla, on yksittäisenä perusteena riittämätön. Tällainen pääomatavoite voi kuitenkin toimia riskianalyysia täydentävänä tekijänä. Pääomatavoitteella voi lisäksi olla muitakin, ulkoisista sidosryhmistä johtuvia perusteita kuin pelkästään toiminnan kannalta riittävän pääoman varaaminen. Kaikkien valvottavien odotetaan siten päätyvän vakavaraisuuden arviossaan suurempaan kokonaispääomantarpeeseen kuin vähimmäisvakavaraisuusvaatimus edellyttää. Jos valvottavan pääomantarpeen määrityksessä havaitaan puutteita, valvoja pyrkii ensisijaisesti siihen, että valvottava itse korjaa havaitut puutteet. Valvojan virallinen päätös lisäpääomantarpeesta on nähtävä toimenpiteeksi, joka tulee kyseeseen vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Sellaisessa tapauksessa, jossa valvottavalla on kokonaisuudessaan tarpeeksi omia varoja, mutta valvoja on eri mieltä pääoman riskikohtaisesta allokoinnista, tai valvottava ei ole varannut jonkin oleellisen riskin kattamiseksi lainkaan pääomaa, virallista lisäpääomavaatimusta ei tarvita, vaan asia käsitellään normaalimenettelyssä, valvottavalle annettavassa palautteessa. Finanssivalvonnan arvio valvottavan vakavaraisuuden hallinnasta ja pääoman riittävyydestä perustuu keskeisesti valvottavan laatimiin ICAAP-dokumentteihin. Finanssivalvonta ei ole määritellyt dokumenteille määrämuotoista sisältöä, mutta dokumenteilta edellytetään seikkaperäistä riskien mittaus- ja arviointimenetelmien kuvausta lopputuloksineen. Dokumenteista tulee myös käydä ilmi, mistä tekijöistä muodostuvat pilarin 1 riski-

4 Muistio 4 (10) en laskentamenetelmien erot vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen ja sisäisen laskennan välillä siinä tapauksessa, että nämä laskelmat poikkeavat toisistaan. Riskinottotason mitoittaminen Finanssivalvonta arvioi eri riskeille allokoidun pääoman lisäksi pääomaa kokonaisuutena. Jos valvottava varaa pilarin 1 jonkin riskin kattamiseksi pääomaa enemmän kuin sääntely edellyttää, valvoja voi ottaa tämän huomioon kokonaispääoman arvioinnissaan kompensoivana tekijänä. Tällä halutaan taata tasapuolinen kohtelu silloin, kun valvottavan tapauksessa joudutaan harkitsemaan lisäpääomavaatimusta, eikä ole perusteltua ottaa lähtökohdaksi valvottavien erilaisia riskinottotasoja. Basel II -säännöstö on mitoitettu tiettyjen riskinottotasojen mukaan, ja valvottavan omat tilastolliset laskentamenetelmät voivat luonnollisesti poiketa siitä. Jos valvottava käyttää esimerkiksi pilarin 1 riskien laskennassa suurempaa luottamusväliä kuin Basel II -säännöstö edellyttää, erotus voidaan ottaa huomioon pääoman kokonaistarvetta mitoitettaessa. Basel II -säännöksissä pilarin 1 luottoriskin laskenta perustuu 99,9 prosentin luottamusväliin ja yhden vuoden pääomatarpeeseen. Vastaavasti pilarin 1 markkinariskin laskenta perustuu 99,0 prosentin luottamusväliin ja 10 päivän pitoaikaan. Pilarin 1 mallit ja valvottavan omat mallit Valvottavat voivat käyttää joissain tapauksissa riskiperusteisen pääomantarpeen mittaamiseen kehittyneempiä kvantitatiivisia malleja. Niiden lopputuloksena pilarin 1 riskien arvioitu pääomatarve voi olla pienempi kuin viranomaisen vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen laskentaa varten hyväksymien mallien tai standardimenetelmien lopputulos. Finanssivalvonta näkee riskienhallinnan edistämisen ja menetelmien kehittämisen tärkeäksi tavoitteeksi. Valvojan kanta sisäisten mallien käyttöön on kuitenkin varovainen, koska vakavaraisuuden luotettava hallinta on turvattava. Sisäisiin laskentamalleihin perustuvia pääomantarpeen määrityksiä voidaankin ottaa valvojan arvion perustaksi vasta kun valvoja on vakuuttunut niiden luotettavuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa samantapaisia menettelytapoja, joita noudatetaan vähimmäispääoman laskentamallien hyväksymisessä, joskaan kyse ei ole muodollisesta hyväksymismenettelystä. Basel II -säännösten käyttöönoton alkuvaiheessa Finanssivalvonta pitää pääoman riittävyyden arvioinnin perustana ensisijaisesti pilarin 1 laskentamenetelmiä, mutta myöhemmässä vaiheessa toimialan menetelmien kehittyessä ja vakiintuessa myös niiden lopputulokset voidaan ottaa huomioon. Hajautusvaikutukset Finanssivalvonnan kanta hajautusvaikutusten hyväksymiseen on toistaiseksi kriittinen. Basel II -sääntelyssä hyvä hajautuneisuus sisältyy jo laskentasääntöihin pilarin 1 riskien osalta. Hajautusvaikutusten pitkän ajan empiiriseen aineistoon perustuva arviointi on lisäksi vielä puutteellista. Markkinoiden hyvä käytäntö hajautusvaikutusten laskennassa ja todentamisessa ei ole vakiintunut. Erityisesti tämä korostuu riskilajien, kuten esimerkiksi luottoriskin ja operatiivisen riskin, välisten hajautusvaikutusten laskennassa. Kuten edellä todettiin, sisäisiin laskentamalleihin perustuvia pääomantarpeen määrityksiä voidaan ottaa valvojan arvion perustaksi vasta kun valvoja on vakuuttunut niiden luotetta-

5 Muistio 5 (10) vuudesta. Hajautusvaikutusten osalta tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska hajautuslaskelmilla on merkittävä pääomaa vähentävä vaikutus. Stressitestit Stressitestit ovat tärkeä riskienhallinnan ja pääomantarpeen arvioinnin apuväline. Valvottavien tulee tehdä stressitestejä yksittäisille riskeille sekä kokonaisvaltaisia koko toiminnan kattavia stressitestejä. Koko toiminnan stressitestillä arvioidaan valvottavan herkkyyttä ulkoisen toimintaympäristön muutoksille. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksen arvioinnissa tulee tarkastella mm. makrotalouden, korkojen, osakekurssien, valuuttakurssien ja likviditeettitilanteen muutosten vaikutusta pääomiin ja kannattavuuteen. Stressitestit täydentävät osaltaan kvantitatiivisia malleja, joiden luotettavuutta voi rajoittaa perustuminen historialliseen aineistoon ja siitä estimoituihin tilastollisiin riippuvuuksiin. Historiallinen aineisto voi olla puutteellista tai vinoutunutta esimerkiksi uusien tuotteiden osalta tai pitkään jatkuneen, tasaisen noususuhdanteen tilanteessa. On tärkeää, että stressitestit eivät ole mekaanisia, samanlaisina toistettavia laskelmia, vaan niissä otetaan huomioon viimeisin kehitys sekä muutokset riskinäkymissä ja että niitä pystytään toteuttamaan nopeassakin aikataulussa. Liiketoimintojen edustajien osallistuminen ulkoisen toimintaympäristön stressitestien suunnitteluun on suositeltavaa, jotta testit olisivat uskottavia ja tarpeeksi yksityiskohtaisia. Ulkoisen toimintaympäristön stressitesteissä tulisi arvioida myös eri riskien välisiä riippuvuuksia sekä shokkien kerrannaisvaikutuksia. Valvottavien ei tulisi tehdä liian suoraviivaisia oletuksia riskipositioiden myynnin tai suojaamisen tai uuden pääoman hankinnan mahdollisuudesta, hinnasta ja toteutusnopeudesta. Stressitestiltä edellytetään odottamattomien, mutta mahdollisten ulkoisen toimintaympäristön muutosten arvioimista ja arviota vaikutuksista pääomiin. Luottoriskin IRBA-mallia hyödyntävältä valvottavalta edellytetään luottosalkun laadun heikkenemisen ja arvonalennusten kasvun testaamista lievässä taantumassa osana pilarin 1 riskien arviointia. Pilarin 1 riskimittareihin sisältyy valvottavakohtaisia epävarmuuksia, joita voi arvioida stressitestin avulla. Näiden epävarmuuksien lisäksi stressitestillä tulee arvioida pilarin 1 ulkopuolisia riskejä sekä pääomavaateen muuttumista suhdanteiden myötä. Ulkoisen toimintaympäristön stressitestissä analyysi on laajempaa ja kattaa luottosalkun muutosten lisäksi stressiskenaarioiden vaikutukset kannattavuuteen ja pääomiin. Finanssivalvonta katsoo, että IRBAn stressitestin tuloksen käyttö pilarissa 1 on riittävää, ja mikäli samoja tuloksia sisältyy pilarin 2 ulkoisen toimintaympäristön testiin, tulosten perusteella ei ole tarpeen varata kaksinkertaisesti pääomaa. Stressitestaukseen kohdistuu vaatimuksia riskialueittaisesta testaamisesta. Standardi 4.2 valvottavan vakavaraisuuden hallinnasta edellyttää mm. keskittymä-, korko- ja likviditeettiriskin stressitestausta.

6 Muistio 6 (10) Liite 1. Toimintaratkaisujen esimerkkejä Esimerkkien kuvioissa ei ole esitetty valvojan arvion (SREP) lopputulosta kokonaispääomantarpeesta. Annetuissa esimerkeissä voidaan kuitenkin lähteä siitä, että valvojan arvio on vähintään yhtä suuri tai suurempi kuin valvottavan oma arvio kokonaispääomantarpeesta. Esimerkki 1. Valvottavan ICAAPin lopputuloksena esittämä kokonaispääomantarve on suurempi kuin pilarin 1 vähimmäisvaatimus, ja valvottavan omien varojen määrä on suurempi kuin kokonaispääomantarve. Valvottavan hallitus on lisäksi päättänyt pääomatavoitteesta, joka on suurempi kuin ICAAPin lopputulos Pilari 1 ICAAP Pääomatavoite Omat varat Pilari 1 = Luotto-, markkina- ja operatiiviselle riskille laskettu omien varojen vaatimus. ICAAP = Valvottavan oma arvio kokonaispääomantarpeesta riskikartoituksen perusteella. Pääomatavoite = Valvottavan hallituksen vahvistama pääomataso. Omat varat = Vakavaraisuuslaskennassa hyväksyttävät omat varat. Finanssivalvonnan arvioinnin johtopäätös on, että valvottavan vakavaraisuudenhallinta on hyvin järjestetty ja pääomia on toimintaan nähden riittävästi, jos liiketoimintastrategia, ohjaus- ja valvontajärjestelmät ja riskienhallinta turvaavat valvottavan vakaan toiminnan ja jos riskiperusteisen pääomantarpeen laskentamallit tai -menetelmät ovat perusteltuja, luotettavia ja riittäviä valvottavan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen suhteutettuina.

7 Muistio 7 (10) Esimerkki 2. Valvottavan ICAAPin lopputuloksena esittämä kokonaispääomantarve on pienempi kuin pilarin 1 vähimmäisvaatimus, mutta hallitus on kuitenkin vahvistanut pääomatavoitteen, joka ylittää vähimmäisvaatimuksen kohtuullisella marginaalilla Pilari 1 ICAAP Pääomatavoite Omat varat Finanssivalvonnan arvioinnin johtopäätös voi olla esimerkin 1 mukainen, jos riskiperusteisen pääomantarpeen laskentamallit tai -menetelmät ovat perusteltuja, luotettavia ja riittäviä valvottavan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen suhteutettuna ja hallituksen vahvistama pääomatavoite on pilarin 1 vähimmäisvaatimukseen nähden kohtuullisella tasolla. Jos sen sijaan Finanssivalvonta katsoo, että riskiperusteisen pääomantarpeen laskentamalleissa tai -menetelmissä on puutteita ja/tai pääomatavoite ei ole riittävällä tasolla pilarin 1 vähimmäisvaatimukseen nähden, valvottavan on annettava lisäselvityksiä laskentaperusteistaan ja korjattava kohtuullisessa ajassa sellaiset puutteet, joille ei löydy hyväksyttäviä perusteita. Esimerkki 3. Valvottavan ICAAPin lopputuloksena esittämä kokonaispääomantarve on pienempi kuin pilarin 1 vähimmäisvaatimus. Valvottavan hallitus on lisäksi päättänyt, että pääomia on aina vähintään pilarin 1 vähimmäisvaatimuksen verran.

8 Muistio 8 (10) Pilari 1 ICAAP Pääomatavoite Omat varat Finanssivalvonta katsoo, että valvottavalla tulee aina olla pilarin 1 vähimmäisvaatimuksen lisäksi perusteltu pääomapuskuri, joka kattaa pilarin 2 riskit ja jolla varaudutaan siihen, että valvottava pystyy jatkamaan liiketoimintaansa talouden suhdannevaihteluista tai muista epäsuotuisista tapahtumista riippumatta ja että valvottava pystyy täyttämään vakavaraisuuden vähimmäisvaatimuksen myös epäsuotuisina aikoina. Jos valvottava ryhtyy toimenpiteisiin ja esittää Finanssivalvonnalle hyväksyttävän suunnitelman pääomatason vahvistamisesta, Finanssivalvonnalla ei ole syytä asettaa lisäpääomavaatimusta. Esimerkki 4. Valvottavan omat varat kattavat pilarin 1 vähimmäisvaatimuksen, mutta eivät riitä kattamaan ICAAPin lopputuloksena saatua kokonaispääomantarvetta Pilari 1 ICAAP Omat varat

9 Muistio 9 (10) Finanssivalvonta velvoittaa valvottavan korottamaan omia varoja niin, että vakavaraisuus täyttää myös pilarin 2 vaatimukset. Finanssivalvonta pyytää valvottavalta selvitystä, miten ja missä ajassa tämä korottaa omia varojaan niin, että ne vastaavat valvottavan omaa arviota pääomantarpeesta sillä taustaoletuksella, että Finanssivalvonta on arvioinut valvottavan pääomantarpeen laskentamallit tai -menetelmät perustelluiksi, luotettaviksi ja riittäviksi valvottavan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen suhteutettuna. Esimerkki 5. Valvottavan omat varat eivät riitä kattamaan pilarin 1 vähimmäisvaatimusta Pilari 1 ICAAP Omat varat Finanssivalvonta velvoittaa valvottavan sopeuttamaan toimintaansa tai korottamaan omia varoja niin, että vakavaraisuus täyttää vähimmäisvaatimuksen ja pilarin 2 riskeille lasketun pääomantarpeen sillä taustaoletuksella, että Finanssivalvonta on arvioinut valvottavan pääomantarpeen laskentamallit tai - menetelmät perustelluiksi, luotettaviksi ja riittäviksi valvottavan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen suhteutettuna. Esimerkki 6. Jos valvottavan vakavaraisuuden hallinnassa on merkittäviä puutteita ja/tai omat varat eivät ole riittävällä tasolla riskeihin nähden ja valvottava kieltäytyy korjaamasta tilannetta kohtuullisessa ajassa, Finanssivalvonta asettaa lisäpääomavaatimuksen enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Esimerkki 6 on tilanne, johon voidaan päätyä esimerkkien 3, 4 ja 5 tapauksissa, jos valvottava ja valvoja eivät saavuta yksimielisyyttä kokonaispääomantarpeesta.

10 Muistio 10 (10) Liite 2. Käsitteet ICAAP SREP ICAAP on lyhenne sanoista Internal Capital Adequacy Assessment Process, ja sillä tarkoitetaan valvottavan vakavaraisuuden hallintaprosessia, jonka lopputuloksena saadaan mm. arvio pääoman kokonaistarpeesta. SREP on lyhenne sanoista Supervisory Review and Evaluation Process, ja sillä tarkoitetaan valvojan tekemää valvottavakohtaista vakavaraisuuden arviointia, jonka lopputuloksena saadaan mm. arvio pääoman riittävyydestä. Pilarin 1 vähimmäisvaatimus Pilarin 1 vähimmäisvaatimuksella tarkoitetaan vakavaraisuuden vähimmäisvaatimusta, joka määräytyy luotto-, markkina- ja operatiiviselle riskille lasketun pääoman mukaan. Kokonaispääomantarve Omat varat Pääomapuskuri Pääomatavoite Pilarin 2 riskit Kokonaispääomantarpeella tarkoitetaan sitä pääomaa, joka varataan pilareiden 1 ja 2 riskeille. Synonyymejä ovat riskiperusteinen pääomantarve ja myös taloudellinen pääoma silloin, kun puhutaan valvottavan sisäisestä pääoman ja riskien hallintaan kehitetystä laskennasta. Omilla varoilla tarkoitetaan niitä pääomaeriä, jotka ovat tosiasiallisesti käytettävissä riskien kattamiseen vakavaraisuuslaskennassa. Hyväksyttävät omat varat on määritelty standardissa 4.3a Omat varat ja niiden vähimmäismäärä. Määritelmä koskee sekä pilarin 1 että pilarin 2 vakavaraisuuslaskentaa. Pääomapuskuri saadaan, kun omista varoista vähennetään pilarin 1 vähimmäisvaatimus. Pääomapuskurin tulee kattaa pilarin 2 riskit ml. stressitestit. Valvottavan hallituksen vahvistama pääomataso, joka varataan yrityksen toiminnan turvaamiseksi. Riskit, jotka otetaan vain osittain huomioon pilarin 1 laskennassa. Näitä riskejä ovat esimerkiksi pilarin 1 laskentamenetelmien epävarmuustekijät, luottoriskin keskittyneisyys, käytettyjen luottoriskin vähentämistekniikoiden jäännösriski ja arvopaperistettuihin eriin liittyvät erityiset riskit Pilarin 1 ulkopuolelle täysin jäävät riskit, kuten rahoitustaseen (banking book) korkoriski, kiinteistöriski, likviditeettiriski sekä maine- ja strateginen riski Ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät riskit. Toimintaympäristön muutoksien vaikutusten arvioinnin tulee kattaa makro- ja mikrotaloudellisen toimintaympäristön riskien lisäksi sääntely- ja valvontaympäristön muutoksista aiheutuvat riskit.

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä

Lisätiedot

Standardi 4.2. Valvottavan vakavaraisuuden hallinta. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.2. Valvottavan vakavaraisuuden hallinta. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.2 Valvottavan vakavaraisuuden hallinta Määräykset ja ohjeet dnro 6/120/2007 2 (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 9 3 Kansainvälinen viitekehys 11 4 Normiperusta 12 5 Vakavaraisuuden

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 1 (20) Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 2 (20) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tavoitteet... 4 3 Vakavaraisuuden hallinnan ja arvioinnin säädöstausta rahoitussektorilla...

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT

VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omaisuudenhoitoa tarjoaville rahastoyhtiöille VAKAVARAISUUDEN HALLINNAN JÄRJESTÄMINEN - KESKEISET HAVAINNOT Rahoitustarkastus lähetti 19.9.2006 sijoituspalveluyrityksille

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

OHJEET TUKITOIMENPITEISIIN MAHDOLLISESTI JOHTAVISTA TESTEISTÄ, TARKASTELUISTA JA MENETTELYISTÄ EBA/GL/2014/ syyskuuta 2014

OHJEET TUKITOIMENPITEISIIN MAHDOLLISESTI JOHTAVISTA TESTEISTÄ, TARKASTELUISTA JA MENETTELYISTÄ EBA/GL/2014/ syyskuuta 2014 EBA/GL/2014/09 22. syyskuuta 2014 Ohjeet, jotka koskevat luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annetun direktiivin 32 artiklan 4 kohdan d alakohdan iii alakohdan

Lisätiedot

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.5 Korkoriskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Määräys osuuspankkien yhteenliittymän omien varojen ilmoittamisesta

Määräys osuuspankkien yhteenliittymän omien varojen ilmoittamisesta 1 (6) Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisölle Määräys osuuspankkien yhteenliittymän omien varojen ilmoittamisesta Rahoitustarkastus antaa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.10 Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Rahoitustarkastukselle RA4.10 dnro 14/120/2006 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Kansainvälinen viitekehys 5 4 Normiperusta

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Standardi RA4.20. Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle

Standardi RA4.20. Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Standardi RA4.20 Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto PL 28 00023 HELSINKI VM019:00/2013 Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi laiksi luottolaitostoiminnasta

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu 1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja

Lisätiedot

Standardi RA4.7. Rahoitusriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.7. Rahoitusriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.7 Rahoitusriskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita

Lisätiedot

HE 170/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain

HE 170/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain HE 170/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyyskassalakiin lisättäväksi säännökset, jotka koskevat

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Laajempi riski- ja vakavaraisuusarviointi Own Risk And Solvency Assessment Tarkastellaan

Lisätiedot

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Valvonnan toteuttamiseksi valvottavat toimittavat Rahoitustarkastukselle tietoja, joiden avulla Rahoitustarkastus valvoo

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Riskienhallinta Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Mihin riskienhallintaa tarvitaan? Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on eläkkeensaajien

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA1.4 Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustar Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Vakavaraisuus meillä ja muualla Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Rakli sijoittajapäivä 5.9.2011 Basel III vakavaraisuusuudistus Tavoitteena vakaampi ja luotettavampi pankkijärjestelmä Taustalla kolme vuotta

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

Standardi RA4.7. Rahoitusriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.7. Rahoitusriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.7 Rahoitusriskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet dnro 2/120/2005 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Normiperusta 5 4 Ilmoituksen laatiminen ja toimittaminen Rahoitustarkastukselle_

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Standardi RA1.6. Ilmoitus toiminnan ulkoistamisesta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.6. Ilmoitus toiminnan ulkoistamisesta. Määräykset ja ohjeet Standardi RA1.6 Ilmoitus toiminnan ulkoistamisesta Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit

Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit : Määräykset ja ohjeet: Vakavaraisuuden laskenta ja suuret asiakasriskit Liite 3 - OPR ilmoitus ja hakemusmenettelyt Dnro FIVA 18/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

3. Näissä ohjeissa määritetään yksityiskohtaisesti, mitä tietoja EKP edellyttää ilmoituksen sisältävän.

3. Näissä ohjeissa määritetään yksityiskohtaisesti, mitä tietoja EKP edellyttää ilmoituksen sisältävän. DANIÈLE NOUY Valvontaelimen puheenjohtaja ECB-PUBLIC Merkittävien laitosten johdolle Frankfurt am Mainissa 28.7.2017 Ohjeet järjestävän laitoksen tai alullepanevan laitoksen toteuttamaan liiketoimeen liittyvää

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Suomen pankkisektori on vakavarainen 1 (7) Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut Pankkisektorin 1 vakavaraisuussuhde parani edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Syyskuun lopussa pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

IFRS 9:N KÄYTTÖÖNOTON SIIRTYMÄJÄRJESTELYJEN MUKAISIA YHTENÄISIÄ JULKISTAMISMUOTOJA KOSKEVAT OHJEET EBA/GL/2018/01 16/01/2018.

IFRS 9:N KÄYTTÖÖNOTON SIIRTYMÄJÄRJESTELYJEN MUKAISIA YHTENÄISIÄ JULKISTAMISMUOTOJA KOSKEVAT OHJEET EBA/GL/2018/01 16/01/2018. EBA/GL/2018/01 16/01/2018 Ohjeet yhtenäistä julkistamista koskevista siirtymäjärjestelyistä asetuksen (EU) N:o 575/2013 473 a artiklan mukaisesti IFRS 9:n käyttöönoton omiin varoihin kohdistuvien vaikutusten

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

S t a n d a r d i R A 4. 2

S t a n d a r d i R A 4. 2 S t a n d a r d i R A 4. 2 O p e r a t i i v i s i i n r i s k e i h i n l i i t t y v i e n t a p a h- t u m i e n i l m o i t t a m i n e n R a h o i t u s t a r k a s- t u k s e l le Määräykset ja ohjeet

Lisätiedot

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi 4.3c Liite 1 versio 3 Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardi- menetelmää käytettäessä Standardi.c Liite versio Luettelo hyväksytyistä luottoluokituslaitoksista sekä kuvaukset niiden laatimien luokitusten ja vakavaraisuuslaskennan

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2 Standardi RA4.4 Maariskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 dnro 1/120/2005 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Normiperusta 5 4 Raportointi Rahoitustarkastukselle

Lisätiedot

Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi

Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi 1 (6) Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä

Lisätiedot

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA 1 (6) 1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Corporate governancea ja liiketoimintoja koskevan sääntelyn tavoitteena

Lisätiedot

Luottolaitokset Sijoituspalveluyritykset VAKAVARAISUUDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT VUOSINA

Luottolaitokset Sijoituspalveluyritykset VAKAVARAISUUDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT VUOSINA RAHOITUSTARKASTUS TIEDUSTELU 1 (5) Dnro 7/311/2004 Luottolaitokset Sijoituspalveluyritykset VAKAVARAISUUDEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT VUOSINA 2007 2010 Rahoitustarkastus tiedustelee valvottavien

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.12.2016 COM(2016) 756 final 2016/0372 (NLE) Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS yhteisestä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Määräykset ja ohjeet 3/2013 Määräykset ja ohjeet 3/2013 Asiakasvalitusten käsittely Dnro FIVA 15/01.00/2012 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 1.1.2015 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 1/2015

Määräykset ja ohjeet 1/2015 Määräykset ja ohjeet 1/2015 Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt, Solvenssi IIohjeet I osa Dnro FIVA 2/01.00/2015 Antopäivä 16.3.2015 Voimaantulopäivä 1.4.2015 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 26/2013

Määräykset ja ohjeet 26/2013 Määräykset ja ohjeet 26/2013 Yhteiseurooppalainen raportointi (COREP) Dnro FIVA 18/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 29.6.2014 Muutospäivä: 7.12.2015 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 26/2013

Määräykset ja ohjeet 26/2013 Määräykset ja ohjeet 26/2013 Yhteiseurooppalainen raportointi (COREP) Dnro FIVA 18/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 29.6.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Finanssisektorin stressitesti 2013

Finanssisektorin stressitesti 2013 Finanssisektorin stressitesti 2013 Finanssivalvonta toteutti kansallisen stressitestin yhdessä pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssiryhmittymien kanssa keväällä 2013. Stressitestin tarkoitus oli arvioida

Lisätiedot

Standardi RA4.2. Operatiivisiin riskeihin liittyvien tapahtumien ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.2. Operatiivisiin riskeihin liittyvien tapahtumien ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.2 ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle RA4.2 dnro 4/120/2004 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 1.1 Kohderyhmä 3 2 Tavoitteet

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 7/2016

Määräykset ja ohjeet 7/2016 Määräykset ja ohjeet 7/2016 Ohjeet moitteettomista palkitsemisjärjestelmistä sekä palkitsemiseen liittyvistä tiedonantovelvollisuuksista Dnro FIVA 11/01.00/2016 Antopäivä 30.8.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2017

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) L 306/32 SUUNTAVIIVAT EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/1993, annettu 4 päivänä marraskuuta 2016, merkittäviä ja vähemmän merkittäviä laitoksia sisältävien laitosten suojajärjestelmien Euroopan

Lisätiedot

Lopulliset ohjeet EBA/GL/2017/02 11/07/2017

Lopulliset ohjeet EBA/GL/2017/02 11/07/2017 EBA/GL/2017/02 11/07/2017 Lopulliset ohjeet pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin mukaisen alaskirjauksen ja muuntamisen järjestyksen ja vakavaraisuusasetuksen/vakavaraisuusdirektiivin keskinäisistä

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Muutokset alleviivattu 1(5) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille Rahoituspainotteisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyritykselle MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Rahoitustarkastus

Lisätiedot

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 14.7.2017 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Puolan parlamentin alahuoneen perusteltu lausunto

Lisätiedot

Ohje luottolaitosten merkittävien sijoitusten ilmoittamisesta Rahoitustarkastukselle

Ohje luottolaitosten merkittävien sijoitusten ilmoittamisesta Rahoitustarkastukselle lukien toistaiseksi 1 (5) Luottolaitoksille Ohje luottolaitosten merkittävien sijoitusten ilmoittamisesta Rahoitustarkastukselle Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain (SK:503/1993) 4 :n 2 -kohdan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Määräykset ja ohjeet 4/2011 Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA

Lisätiedot

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3c. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3c Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus standardimenetelmää käytettäessä Määräykset ja ohjeet käytettäessä 4.3c dnro 12/120/2006 2 (103) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 6 2 Tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Standardi 6.1. Maksulaitosten ja maksupalvelua ilman toimilupaa tarjoavien henkilöiden toiminta. Määräykset ja ohjeet

Standardi 6.1. Maksulaitosten ja maksupalvelua ilman toimilupaa tarjoavien henkilöiden toiminta. Määräykset ja ohjeet Standardi 6.1 Maksulaitosten ja maksupalvelua ilman toimilupaa Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko Vakavaraisuus meillä ja muualla 26.9.2017 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen Vakavaraisuus meillä Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, mrd. euroa Työeläkemaksut ja valtionosuudet

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kestävyyslain mukainen todentaminen

Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Tekninen asiantuntija Harri Haavisto Sisältö 1. Prosessi 2. Todentajaksi hyväksyminen 3. Todentajan tehtävät 4. Todentajien ohjeistus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

FINANSSIVALVONTA

FINANSSIVALVONTA 1 Seuraamus- ja rikemaksujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä 1.1 Seuraamusmaksun mitoittaminen Finanssivalvonnasta annetun lain (FivaL) 41 :n 2 momentti 1 kuuluu: Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin.

Lisätiedot

Muuttunut dokumentointivelvoite. Sami Laaksonen

Muuttunut dokumentointivelvoite. Sami Laaksonen Muuttunut dokumentointivelvoite Sami Laaksonen 11.4.2017 Dokumentointivelvoite Muuttunut Siirtohinnoittelun dokumentointi on verovelvollisen etuyhteydessä tekemien liiketoimien hinnoittelusta laatima kirjallinen

Lisätiedot