Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 8/2018. Aika torstai klo Paikka Etelä-Karjalan liitto, kokoustila Koivikko

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 8/2018 Aika torstai klo Paikka Etelä-Karjalan liitto, kokoustila Koivikko Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen X Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula x Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki Markus Lankinen X Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos Ulf Westerstråhle Karhula Tuula Eksote X Merja Tepponen* X Kosonen Marja Eksote Merja Tepponen* X Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto Tiia Piikki X Willberg Juha Lappeenrannan kaupunki Alina Kujansivu Mäkelä Johanna Kunnat Pekka Reiman* X Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen X Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen X Siiskonen Keijo Eksote Liisa Mänttäri X Stoor Jussi Kunnat Pekka Reiman* X Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *toimivat kahden varsinaisen jäsenen varajäseninä Muut osallistujat Eerola Niina työntekijöiden edustaja X Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, X Heikki Järvenpää poliittisen seurantaryhmän edustaja X Vesterinen Marja-Liisa Eksoten hallituksen puheenjohtaja Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja X Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija Airaksinen Salla sihteeri X Sanna Natunen sote-koordinaattori X Ilves Päivi sihteeri 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Matti Viialainen avasi kokouksen klo 9.05 ja totesi läsnäolijat. Ennakkotietona todettiin, että Taipalsaaren kunta käsittelee VATEn työpanosta koskevan sopimuksen irtisanomista. 2. Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. Hyväksyttiin kokouksen esityslista. Kokouksen aikana esityslistan kohdat 6. ja 7. päätettiin käsitellä päinvastaisessa järjestyksessä.

2 MUISTIO 2 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisten kokousten pöytäkirjat ja hyväksytään ne kokousten kulun mukaisina. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen viikkokatsaus Lausunnot ja kannanotot Eksoten lausunto: Sotedigi- yhtiöitä koskevat säännökset maakuntaja sote- uudistuksessa. - Lausuntopyyntö tullut, DL mennessä, Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille , topalvelu.fi/fi/proposal/participation?proposalid=aa dfe ac99- a c5c8&proposallanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744 Edustajien nimeämisiä ilmoitettu maakuntien järjestämistehtävissä tarvittavat digipalvelut- yhteyshenkilöksi Mika Hautaniemi. - DL 1.5. Maakuntien Tilakeskus on pyytänyt nimeämään asumispalveluasiantuntija- yhteyshenkilön. Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. Todettiin, että: Edustajien nimeäminen Maakuntien Tilakeskuksen asumispalveluasiantuntija yhteyshenkilö Teija Malinen Eksotesta THL ehdottaa Etelä-Karjalalle tapaamisia toukokuuhun. Eksoten kanssa sovitaan tarkempi ajankohta (Merja Tepponen yhteyshenkilö). Työterveyslaitos on kysynyt, miten työterveyshuolto aiotaan järjestää VATE:ssa ja myöhemmin uudessa maakunnassa. HAHE:een terveiset, että asia otetaan käsittelyyn. VATE:n aikainen työterveyshuolto hoidetaan liiton nykyistä sopimusta käyttäen. Palveluverkon kehittämisseminaari 2.5. toimii käynnistämistyöpajana NHG:n tukemalle järjestäjän ja tuottajan työnjaon määrittelyprosessille. Palkkojen harmonisoinnit: Tehtäväkohtaiset palkat harmonisoitiin pääosin, kun Eksotea rakennettiin. Kustannusvaikutus oli maltillinen, mutta asioiden käsittely jatkuu. Kenenkään palkkoja ei ole syytä perusteettomasti pienentää.

3 MUISTIO 3 ELY:ssä tehtiin uusi palkkausjärjestelmä organisaatiomuutoksen yhteydessä. Hallituksen kehysriihen tuloksena TE-toimisto saa todennäköisesti Etelä-Karjalaan 3 henkilötyövuotta lisää. Merkittiin tiedoksi. 5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden valmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (Hyte) roolia on työstetty osana maakuntaja sote uudistusta. Työryhmä on vastannut annettuihin tehtäväksi antoihin ja valmistellut hyte-työn toimijoiden roolin kartoitusta tulevassa toimintaympäristössä. Maakuntien tehtävänä tulevaisuudessa on tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Maakunnat vastaavat myös siitä, että edistävät ja ehkäisevät palvelut toteutuvat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi tarvitaan selkeät hallinnonalojen rajat ylittävät rakenteet. Työryhmä tähtää näiden rakenteiden ja vastuiden kuvaamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on maakunnan sisällä poikkileikkaava toiminto, siksi sen orgaanisoimiseen tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä taloushyötyjä ja tavoitteet tulee saada vahvasti kytkeä maakuntastrategiaan, palvelustrategiaan ja palvelulupaukseen. Valmistelussa huomioidaan valtakunnan tason suosituksia. Työryhmän edustajia osallistuu valtakunnallisiin Maakuntien hyte-valmistelijoiden vertaisfoorumi ja HYTE-vertaisfoorumiin: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -työpajaan Kymenlaakson valmistelijoiden kanssa on myös sovittu yhteistyötapaaminen kesäkuulle. Sidosryhmiä ja kuntien edustajia on tarkoitus kytkeä valmisteluun tiiviimmin syksyllä. Merkitään katsaus tiedoksi ja evästetään jatkovalmistelua. Kokouksessa esitetty materiaali liitetään muistion liitteeksi 2. Sanna Natunen esitteli Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden valmistelutilannetta. Tiedolla johtaminen on merkittävässä roolissa. Sopimusohjausmalliksi tähän kokonaisuuteen allianssimalli voi olla ehkä liian raskas, mutta yhteistyötarpeita on joka tapauksessa laajasti. Esim. TYP-toimintamalli saattaisi olla sopivampi. Tulevaisuuden yhteistyössä pohditaan mm. hyötyjen ja panostusten jakautumista kuntien ja maakunnan kesken. HYTE-kerroin kohdentaa rahoitusta tähän työhön, mutta olennaisinta on toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti, koska varsinainen kohdennettu rahoitus on suhteellisen pieni. Käyty keskustelu merkittiin tiedoksi ja otetaan huomioon jatkovalmisteluissa.

4 MUISTIO 4 6- Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet maakunnassa Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä tulee olemaan äänestämisen lisäksi maakuntalaissa säädetty oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maakuntavaltuusto vastaa osallistumismahdollisuuksien kokonaisuudesta. Suoran demokratian laajuus ja muodot jäävät maakuntavaltuuston päätettäväksi. Maakuntastrategiaan tulee ottaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja täsmentää osallistu ja vaikuta toiminnan laajuus ja muodot. Maakuntalakiin sisältyviä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on aloiteoikeus maakunnan toimintaa koskevissa asioissa, neuvoa-antava kansanäänestys ja vaikuttamistoimielimet nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä, vanhus- ja vammaisneuvostot. Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä näiden asukasryhmien tarvitsemien palveluiden kannalta. Lakiesityksen mukaan vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan maakunnan kunnissa toimivien vastaavien toimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Maakuntahallituksen on huolehdittava näiden elinten toimintaedellytyksistä. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tulee olla monipuolisia ja vaikuttavia tavoitteena edistää eri asukasryhmien ja eri palveluiden käyttäjien osallistumista itselleen sopivalla tavalla. Tavoitteena on näin myös edistää yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia mm. asukasvähemmistöjen kannalta. Lakiesityksen perusteluissa korostetaan erityisesti palvelujen käyttäjälähtöistä osallistumista ja vaikuttamista. Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen Osallisuus -pienryhmä on työstänyt parin kuukauden ajan tulevan maakunnan osallisuus- ja vaikuttamisohjelmaa. Ohjelmassa on otettu huomioon lakisääteiset osallistamis- ja vaikuttamiskeinot. Osallisuus -pienryhmän valmistelema luonnos esitetään osallisuustyöryhmän kokouksessa Tavoitteena on saada osallisuus- ja vaikuttamisohjelman luonnos valmiiksi toukokuun 2018 loppuun mennessä. Maakunnan vanhus- ja vammaisneuvostojen puheenjohtajien sekä nuorisovaltuuston edustajien kanssa on pidetty ja tullaan myös jatkossa pitämään yhteisiä suunnittelupalavereja vanhusten, vammaisten ja nuorten asukasosallistumisen toimintamallin kehittämisessä. Maakunnan osallisuusohjelma -luonnos löytyy liitteestä 4. Asiakasosallisuus Eksotessa -hankkeessa kehitettiin vuoden ajan kokemusasiantuntijuutta ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallia osana Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihanketta. Pilotissa luotiin Eksoteen asiakasosallisuuden toimintamalli: Osallistu ja vaikuta -osallisuusohjelma (hyväksytty johtoryhmässä ) ja kokemusasiantuntijatoiminnan malli (hyväksytty johtoryhmässä ) sekä kehitettiin asiakaspalautejärjestelmää osaksi tietovarantoa ja tietojohtamisen mallia. Eksoten osallisuusohjelma löytyy Eksoten verkkosivujen etusivun kautta: Osallistu ja vaikuta, Asiakas kumppanina (banneri). Pilottihankkeen rinnalla osallistuttiin myös valtakunnallisesti maakunnallisen palvelulupauksen mallin ja prosessin sekä käsikirjan laatimiseen (Palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihanke liite 5, Palvelulupaus -käsikirja liite 6).

5 MUISTIO 5 Etelä-Karjalan maakunta on mukana Kuntaliiton AKE-pilotissa (Asukkaat maakuntaja sote-uudistuksen keskiöön) kehittämässä asukasosallisuutta tulevaan maakuntaan. Kukin pilottimaakunta voi saada kaksi koulutuspäivää tai puoli päivää vuoden 2018 aikana. Osallisuusryhmä arvioi, että Etelä-Karjalalle sopivin toteuttamistapa olisi puolen päivän koulutus seuraavat aihealueet yhdistäen: Osallisuus ja sen merkitykset/demokratian merkityksen kokonaisuus, Asiakas, potilas, asukas toimijaasemien erilaisuus/käyttäjälähtöisyys johdon, asiantuntijan ja henkilöstön työssä. Osallisuusryhmä ehdottaa VATE-projektiryhmälle, että esitetään puolen päivän koulutuksia, edellä esitettyjä aihealueita ja pääsääntöisiä ajankohtia Kuntaliitolle. Ehdotetaan ensimmäiselle koulutukselle ajankohdaksi 5.6. tai ja jälkimmäiselle koulutusosiolle ajankohtia ja Esivalmisteluvaiheessa ja väliaikaishallinnon aikana tulee valmistella osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, millaisia osallistumiskeinoja ja -menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja, mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen, mutta se kannattaa aloittaa aikataulullisesti hyvissä ajoin. Strategiaa voidaan tarvittaessa toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman kautta. Valmistelu tähtää siihen, että osallistumisjärjestelmää koskevat tarvittavat toiminnallisesti ja poliittisesti sitovat ratkaisut voidaan päättää maakuntavaltuustossa vuoden 2019 aikana ja ottaa käyttöön maakunnan toiminnan alkaessa Vanhus- ja vammaisneuvostojen huhtikuussa julkaistut oppaat löytyvät sivustolta. Merkitään katsaus tiedoksi ja ohjeistetaan jatkovalmistelua Maakunnan osallisuusohjelmaluonnoksen pohjalta. Sirkku Sarlomo esitteli Maakunnan osallisuusohjelmaluonnoksen. Edelläkävijyys miellytti ja tehtävän koettiin olevan haastavan. Maakuntavaltuuston tehtävä on huolehtia osallisuuden toteutumisesta. Osallisuus on otettava huomioon maakuntastrategiassa. Eksotella osallistu ja vaikuta toimintaa ajetaan sisään tällä hetkellä. Lisäksi esille nousi romanit sekä maahanmuuttajat erityisryhminä, joiden kanssa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä on tuettava. Opiskelijafoorumia kannatettiin, mutta pohdittiin, mikä heidät innostaisi osallistumaan. Puolueet ja järjestöt toivottiin huomioitavan vahvemmin myös yhteistyötahona. Yhteistyötarve kuntien ja maakunnan välillä tulee olla tiivistä osallisuusasioissa jatkossakin ja mm. yhteistilaisuuksia voidaan järjestää asukkaille. Myös maakuntavaltuuston ulkopuolelle jäävät kunnat on huomioitava yhteistyössä. Poliittinen ohjausryhmä on esittänyt aiemmin kuntayhteistyölle pysyviä yhteistyömuotoja mm. maakuntafoorumeja kaikkien kuntien päättäjien kanssa. Asukkaiden näkökulmasta on tärkeää saada foorumeita ja pop-up -tilaisuuksia kunkin kunnan näkökulmasta lähellä. Osallisuusohjelma ja yhteiskuntaan kiinnittyminen on tärkeää, joten osallisuuden ja hyte- tehtävien yhteyden on oltava vahva. Osallisuus on osa palvelujen tuotantoa, joten se on integroitava kokonaisuus.

6 MUISTIO 6 Nykyisiä käytäntöjä tulisi siirtää kunnista maakuntaan. Asukkaita tulee motivoida osalistumaan toimintaan huomattavasti nykyistä laajemmin. Päällekkäistä työtä on vältettävä ja lisäarvoa saatava perustettavista ryhmistä. AKE-hankkeella kaikille valmisteluun osallistuville on mahdollisuus saada 2 koulutuspäivää. Esitetään koulutuspäiviksi esityslitan päivämääriä, Kuntaliiton järjestämän koulutuksen pitopaikoiksi toivotaan Lappeenrantaa ja Imatraa. Merkittiin tiedoksi ja otetaan huomioon jatkovalmisteluissa. 7. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän ja liikelaitoksen roolin valmistelu Järjestäjän roolin valmistelua on käynnistetty ja roolin täsmentyminen linkittyy lukuisten muiden alatyöryhmien toimintaan muun muassa tiedolla johtamiseen, palvelulupaukseen ja strategia valmisteluun. Järjestäjän roolin valmistelussa on tässä vaiheessa sovittu osallistuvan Merja Tepponen, Tuula Karhula, Minna Lignell ja Sanna Natunen. Erillisten työryhmien perustaminen harkitaan lainsäädännön valmistuttua. Eksoten johtoryhmä on hahmotellut liikelaitoksen organisoitumista. Hahmotelmia järjestäjän organisoitumisesta esitellään kokouksessa. Valmistelussa valmistaudutaan myös viime kokouksessa esillä olleeseen sote- keskusta ohjaavien asiakirjojen kommentointiin 3.5. mennessä. Merkitään katsaus tilanteesta tiedoksi ja evästetään jatkovalmistelua. Kokouksessa esitelty materiaali liitetään kokousmuistion liitteeksi 3. Merja Tepponen esitteli näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän ja liikelaitoksen roolista. Luonnosta työstetään edelleen pohjaksi maakuntavaltuuston tulevaan päätöksentekoon. Merkittiin tiedoksi. 8. Kokemuksia simuloinneista Valtion ja maakuntien väliset simulointikeskustelut on kokonaisuudessaan käyty läpi. Etelä-Karjala on kokenut neuvottelut erittäin hyvinä vuorovaikutuksen paikkana. Kokonaisprosessin hallintaa, tiedonkulkua, materiaalien kokoamista ja jakamista eri toimijoille on kuitenkin tarpeen tehostaa tulevilla kierroksilla. Simulointikeskustelujen materiaalit on koottu Extranet-työtilaan kaikkien saataville. Käydyistä keskusteluista järjestetään palautetilaisuuksia: ALKE 24.4., maakuntalain 13 mukainen neuvottelu Neuvotteluihin osallistuneille toteutetaan palautekyselyjä käydystä neuvottelusta (20.4. mennessä).

7 MUISTIO 7 Maakuntien rahoituksesta päivitettyjä tietoja maakuntien rahoituksesta on seuraavan kerran tulossa huhtikuun lopulla. Laskelmat päivittyvät vuoden 2017 määräytymistekijöillä (väestötiedot, sairastavuus, jne.). Menopuolelle päivitetään työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen kunta-maakunta-rahoitusosuudet mikäli niistä on olemassa poliittiset linjaukset. Samassa yhteydessä julkaistaan maakuntakohtaiset painelaskelmat vuoteen 2030 saakka. Pohjana on edelleen helmikuiset v ja 2019 talousarviotiedot. Tätä seuraavat päivitykset tulevat syksyllä, jolloin laskelmien pohjalle otetaan mukaan tuoreempia taloustilastotietoja aiemmin kerättyjä tietoja tarkentamaan. Samoin toimitaan v helmikuussa ja myöhemmin syksyllä Elo-syyskuussa 2018 tärkeä ponnistus tulee olemaan maakuntien koetalousarvioiden laadinta, mitä simuloidaan kansallisesti. Merkitään johtopäätökset tiedoksi ja huomioidaan vaikutukset jatkovalmistelussa. Simulointikeskusteluihin osallistuneita rohkaistaan antamaan palautetta. Todetaan kansallisten palautetilaisuuksien osallistujat. Olli Seppänen on menossa VM:ään ja Satu Mäkelä sekä Satu Sikanen Alkeen. 9. Muut asiat - Järjestämisen käsikirjakonsultoinnin toteutuksen sopiminen on aloitettu ja prosessi sovitetaan 7.6. raportoinnin aikatauluun. - ESR-hankkeen Tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa Esimiesvalmennuksen ja työkierto osioiden kilpailutuksen voitti Amiedu. - Seurantaryhmän kokous pidetään klo Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo Seuraavan kokouksen aiheita ovat työllisyys- ja yrityspalvelut, aluekehittäminen ja maaseutu.