TURKU - PORI LOPPURAPORTTI -YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

Transkriptio

1 TURKU - PORI -YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS LOPPURAPORTTI 2015 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 1

2 2 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

3 TIIVISTELMÄ Lähtökohdat ja tavoitteet Tämän Turku - Pori -kehittämisselvityksen tarkoituksena on ollut tutkia ja laatia kehittämispolku valtatien Turku - Pori - Porin Söörmarkku -välin kehittämiselle. Kehittämisselvityksessä tarkastellaan Turku - Pori -yhteysväliä valtatien infrastruktuuriin liittyvien toimenpiteiden kannalta Nousiaisista, rakenteilla olevan moottoritien päätepisteestä, Porin Söörmarkkuun, valtatien 8 ja valtatien 23 liittymään. Palvelutasotavoitteita ja käyttäjiä sen sijaan tarkastellaan koko osuudella Turusta Porin Söörmarkkuun. Työ on jatkoa marras-tammikuussa Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestämälle esisuunnittelukilpailulle, jossa haettiin uudenlaisia ratkaisuja yhteysvälin kehittämiselle. Selvityksen päätavoitteena on ollut määrittää seuraavan kymmenen vuoden aikana edistettävät hankkeet. Nämä sisältävät infrastruktuuriin liittyviä toimenpiteitä ja maankäytön kehittämiseen, äly- ja sähköisen liikenteen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tähtääviä toimia. Kehittämisselvityksen lähtökohtana on toiminut kilpailun voittanut Rambollin HOT- POT-työ sekä kolme muuta kilpailutyötä. Lähtökohtana ovat toimineet myös aikaisemmat suunnitelmat, selvitykset ja tarkastelut sekä yhteysväliä koskevat maankäyttösuunnitelmat ja kaavat. Samanaikaisesti kehittämisselvityksen laadinnan kanssa on erillisselvityksessä tutkittu valtatien 8 Laitilan kohdan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Työn alkuvaiheessa, toukokuussa 2015, pidettiin myös kuntaseminaari, jossa selvitettiin eri sidosryhmien näkemyksiä yhteysvälin palvelutasotavoitteista ja kehittämistarpeista. Yhteysvälin palvelutasotavoitteet pohjautuvat esisuunnittelukilpailuun. Tavoitteet käsittävät sekä liikenneturvallisuuteen, kuljetuksiin, ympäristöön ja maankäyttöön, ilman henkilöautoa tehtäviin matkoihin että henkilöautoihin liittyvät tavoitteet. Palvelutasotavoitteita tarkennettiin tässä työssä siten, että ne määritettiin erikseen valtatien taajamaja maaseutujaksoille. Lisäksi tavoitteiden painoarvoja muokattiin vastaamaan paremmin sidosryhmien näkemyksiä ja muutokset kohdistettiin erilaisina maaseutu- ja taajamajaksoille. Turku - Pori -yhteysvälihanke sai rahoitusta vuoden 2012 eduskunnalle annetussa hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet ovat osittain jo rakenteilla (Raisio - Nousiainen -moottoritie ja Isomäen risteyssilta Porissa). Myös Niittymaan liittymäjärjestelyt ja Hangassuon ohituskaistat Luvian ja Porin välillä ovat toteutumassa yhteysvälihankkeessa. Edellä mainittujen lisäksi Mynämäen pohjoisen liittymän porrastus sekä Kämpän liittymän porrastus Eurajoella ovat todennäköisesti mahtumassa yhteysvälihankkeen kustannusraamiin. Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla on saanut erillisrahoitusta ja toteutuu samassa yhteydessä yhteysvälihankkeen toimenpiteiden kanssa. Menetelmät Kehittämisselvityksessä on analysoitu yhteysvälin eri jaksojen palvelutasopuutteita suhteessa jakson nykyiseen maankäyttöön ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Toimenpidevaihtoehtoja autoliikenteen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä äly- ja sähköisen liikenteen osalta on peilattu eri jaksojen palvelutasotavoitteisiin. Taajamajaksoilla autoliikenteen nopeustasotavoitteena on 80 km/h. Taajamajaksot välittävät erityisesti kaupunkiseutujen liikennettä. Taajamajaksojen maankäyttö kasvaa ja tiivistyy, joten ne ovat potentiaalisia myös joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Yhteysvälillä taajamajaksoina toimivat Turku-Mynämäki, Unaja-Eurajoki, Luvia-Söörmarkku sekä Laitila pistemäisenä taajamakohteena. Maaseutujaksoilla autoliikenteen nopeustasotavoitteena on 100 km/h (poikkeustapauksessa 80 km/h), mikä mahdollistaa nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet kaupunkiseutujen välillä. Maaseutujaksoilla maankäytön kasvu on hillittyä. Yhteysvälin maaseutujaksoja ovat Mynämäki-Laitila, Laitila-Unaja ja Eurajoki-Luvia. Työssä laadittiin vaikuttavuustarkastelut niistä infrastruktuurin parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä, jotka on esitetty aikaisemmissa suunnitelmissa tai esisuunnittelukilpailussa ja jotka jossain määrin nähdään toteutumisen osalta potentiaalisena. Toimenpiteiden vaikutuksia tarkasteltiin suhteessa asetettuihin palvelutasotavoitteisiin. Tavoitteille määriteltiin mittarit ja vaikutuksen suuruudelle arviointiperusteet kolmiportaisella asteikolla. Vaikutuksen merkittävyyteen vaikuttaa lisäksi kunkin tavoitteen painoarvo sekä toimenpiteen kustannukset. Vaikuttavuustarkasteluissa korostuvat erityisesti taajamajaksoilla tehtävät, eri näkökulmista positiivisia vaikutuksia tuottavat hankkeet. Aiemmista Turku-Pori -yhteysvälin tarkasteluista poiketen ohituskaistaosuudet saivat erityisesti maaseutujaksoilla vain vähän vaikutuksia, sillä ne parantavat vain sujuvuuteen ja nopeustasoon liittyviä mittareita. 10 vuoden ajanjaksolle esitettävät toimenpiteet Selvityksen perusteella vuosina esitetään toteutettavan yhteensä noin 49,5 miljoonalla eurolla valtatien 8 infrastruktuurin parantamistoimenpiteitä. Infrastruktuurin parantamiseen tähtäävät toimenpiteet: - Söörmarkun (vt 8 ja vt 23) vilkas kolmihaarainen liittymä parannetaan eritasoliittymäksi. Söörmarkun eritasoliittymän parantamista on tarkasteltu Hyvälä - Söörmarkku -aluevaraussuunnitelman yhteydessä, mutta sen parantamistarve on koko hanketta kiireellisempi liikenneturvallisuuden ja raskaan liikenteen häiriöttömyyden kannalta. - Porissa valtatien 2 kanssa yhteinen osuus valtatiestä 8 (Musa - Käppärä) parannetaan nelikaistaiseksi tieksi. - Eurajoen kohdalla toteutetaan eritasoliittymä ja siihen liittyvät toimenpiteet. Valtatien linjaus siirtyy länteen mahdollistaen Eurajoen keskustan täydentymisen sekä uusien työpaikka- ja palvelualueiden toteutumisen vanhan valtatielinjauksen varteen. - Valtatien 8 Laitilan kohdan kehittäminen toteuttamalla kiertoeritasoliittymä kantatien 43 ja valtatien 8 liittymään sekä risteyssilta Kaukolantien ja Erik Sorolaisen tien liittymään. Maankäyttöä kehitetään siten, että keskustan olemassa olevat palvelut kytkeytyvät kehitettävien paikallisten katuyhteyksien myötä uuteen maankäyttöön. Eritasoliittymän yhteyteen kehitetään joukkoliikenteen laatupysäkki, jossa pysäkin palvelut voidaan nivoa osaksi keskustan toimintoja. Mynämäellä toteutetaan liittymäjärjestelyitä (liittymien porrastamisia). Edellä kuvattujen suurten toimenpiteiden lisäksi varaudutaan toteuttamaan pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä noin kahdella miljoonalla eurolla, jalankulun sekä pyöräilyn hankkeita noin kahdella miljoonalla eurolla sekä joukkoliikenteen pysäkkien parantamisia noin miljoonalla eurolla. Älyliikenteen palveluilla ja sovelluksilla voidaan vaikuttaa yksilöiden liikkumistapoihin ja -valintoihin. Myös sähköiseen liikenteeseen liittyvät palvelut ovat viime vuosina kehittyneet sekä sähköisten ajoneuvojen määrä että latauspisteiden määrä on selkeässä kasvussa. Yhteysvälille valittiin tässä selvityksessä äly- ja sähköisen liikenteen kehittämiskohteeksi kolmen ässän yhdistelmä, johon lukeutuvat sähköpyöräily, sähköautoilu ja sähköinen saavutettavuus. Turku - Pori -yhteysvälillä Sähköpyöräillen pysäkille -teeman alle lukeutuva kehittämishanke voi koostua koko matkaketjun tarkastelusta tietyllä pilottialueella. Sähköautoilun osalta pikalatausasemien tilanne on yhteysvälillä jo hyvä, sillä pikalatausmahdollisuuksia on Turussa, Raisiossa, Laitilassa, Raumalla ja Porissa. Näiden lisäksi myös kaupunkialueiden latausverkostoa tulee kehittää systemaattisesti. Yritysten sähköinen saavutettavuus edellyttää ajantasaista tietoa yritysten tuotteista ja palveluista, sijainnista ja yhteystiedoista. Sähköisen saavutettavuuden edistämiseksi esitetään kuntien elinkeinotoimien ja yrityspalveluiden toteuttamana teemahankkeena yritysten sähköisen saavutettavuuden parantamisen kokonaisuutta. Joukkoliikenteen osalta potentiaali keskittyy erityisesti Turun kaupunkiseudulle sekä Rauman ja Porin väliseen liikenteeseen. Muualla joukkoliikenteen käyttö Turun ja Söörmarkun välillä on nykyisin melko vähäistä eikä kehityksessä uskota tapahtuvan merkittävää muutosta. Joukkoliikenteen palvelutason osalta tavoitellaan välillä Mynämäki - Masku - Turku keskitasoa, välillä Rauma - Laitila - Mynämäki - Turku peruspalvelutasoa ja välillä Rauma - Pori keskitasoa. Tulevaisuudessa markkinaehtoisen liikenteen rooli etenkin pitkämatkaisessa yhteysvälin päästä päähän liikennöinnissä tullee lisääntymään. Nopea pitkämatkainen liikenne ei yleensä poikkea taajamien keskustoissa, mikä lisää tarvetta kehittää valtatien varren pysäkkejä ja varusteluja. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 3

4 ALKUSANAT Valtatie 8 Turun ja Porin välillä on tavaraliikenteen merkittävä väylä Länsi-Suomessa. Sen merkitystä korostavat ratayhteyden puuttuminen ja tien varrella sijaitsevat viisi vientisatamaa. Tieosuuden turvallisuuden, sujuvuuden ja toimivuuden parantamiseksi on hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa 2012 tehty 100 miljoonan euron kehyspäätös Turku-Pori yhteysvälihankkeelle. Vuonna 2012 tehtiin uuden liikennepolitiikan mukainen uudelleenarviointi, jossa tutkittiin hankkeen keventämismahdollisuuksia. Uudelleenarvioinnin tulosten perusteella on muodostettu ensimmäinen vaihe toteutettavasta hankkeesta. Rakentumassa ovat parhaillaan Raisio-Nousiainen moottoritie, Isomäen risteyssilta Porissa, Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla, Niittymaan liittymäjärjestelyt sekä Hangassuon ohituskaistat. Suunnitelluista toimenpiteistä jää kuitenkin vielä toteutumatta useita merkittäviä turvallisuutta ja sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. Vuodenvaihteessa Liikennevirasto järjesti yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa esisuunnittelukilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää uusia ratkaisuja yhteysvälin kehittämiselle ja testata palvelutasolähtöistä suunnittelun hankintaa. Neljä osallistumishakemusten perusteella valikoitunutta kilpailijaa jätti nimettöminä kilpailutyönsä, jotka tuomaristo arvioi tietyin annetuin kriteerein. Kilpailun lähtökohtina toimivat etukäteen muodostetut palvelutasotavoitteet, joihin kaivattiin monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäviä ratkaisuja. Ramboll Finland Oy sai voitokkaalla HOT- POT-kilpailutyöllään mahdollisuuden jatkaa Turku-Pori käytävän esisuunnittelua. Tässä kehittämisselvityksessä raportoidaan kilpailun jatkotyön tuloksia. Työtä on ohjannut Liikenneviraston, maakuntaliittojen ja ELY-keskuksen edustajista sekä esisuunnittelukilpailuvaiheen sihteerikonsultista koostunut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet: Matti Kiljunen Antti Kärki Matti Vehviläinen Laura Leppänen Päivi Liuska-Kankaanpää Jukka Peura Mervi Karhula Heikki Metsäranta Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Satakuntaliitto Liikennevirasto Liikennevirasto Strafica Tämän lisäksi suunnittelutyötä kommentoimassa ovat olleet Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta Tiina Myllymäki, Markus Kivelä, Raimo Järvinen, Jaakko Klang ja Piritta Keto. Esisuunnittelutyön alussa, heti kilpailuvaiheen jälkeen, järjestettiin Turku-Pori kasitien kuntaseminaari, johon kutsuttiin ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja liittojen edustajien lisäksi yhteysvälin kuntia ja elinkeinoelämän edustajia. Kehittämisselvityksen tarkoituksena on määrittää valtatiellä 8 Nousiaisten ja Söörmarkun välillä seuraavan kymmenen vuoden aikana edistettävät toimenpiteet. Mukana ovat niin infrastruktuurin parantamiseen kuin joukkoliikenteeseen, liikkuminen palveluna -kokonaisuuteen kuin älyliikenteeseenkin liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet ottavat huomioon maankäytön ja elinkeinoelämän tulevat tarpeet ja tavoitteena on ollut löytää eri sidosryhmien yhteisesti hyväksymä kokonaisuus. Selvityksen laatiminen alkoi huhtikuussa Laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut DI Riikka Salli. Työryhmän muut jäsenet vastuualueineen ovat olleet: Projektisihteeri Maankäyttö Tiesuunnittelu Joukkoliikenne Älyliikenne ja rahoitus Vaikutukset Graafinen suunnittelu Vuorovaikutus Laadunvarmistus DI Leena Manelius DI Pasi Rajala / DI Saija Miettinen Ins. (AMK) Sari Kirvesniemi DI Reijo Vaarala KTM, FM Sini Kahilaniemi DI Jukka Ristikartano / DI Kimmo Heikkilä Ark. yo Mikko Peltonen FM Hanna Herkkola Ins. Jouni Lehtomaa 4 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Esisuunnittelukilpailun satoa Palvelutasotavoitteet 7 2. TOIMENPIDE- JA SUUNNITELMATILANNE Päätetyt hankkeet (ns. vertailuverkko) Aiemmat suunnitelmat Pienet toimenpiteet TUTKITUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KYTKEYTYMINEN MAANKÄYTTÖÖN Taajamajaksot Turku-Mynämäki Laitila Unaja-Eurajoki Luvia-Söörmarkku Maaseutujaksot ÄLY-, SÄHKÖINEN JA JOUKKOLIIKENNE Äly- ja sähköisen liikenteen tilannekuva Joukkoliikenteen tilannekuva VAIKUTUKSET Vaikutustarkastelujen perusteet Vaikutusten arviointi Yhteenveto vaikutuksista TURKU-PORI KEHITTÄMINEN (eli valitut toimenpiteet) Äly- ja sähköisen liikenteen pilotit Pilottikohteiden rahoituskanavat Toimenpiteet 10 vuoden aikana Pidemmän tähtäimen toimenpiteet Kustannukset ja vastuut YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 30 LIITE 1 31 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 5

6 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Toimintaympäristö TAULUKKO 1: KILPAILUTÖISTÄ JATKOTARKASTELUUN POIMITTUJA RATKAISUJA. Liikennevirasto on viime vuosina kehittänyt palvelutasoajatteluun perustuvaa päätieverkon kehittämistä, jossa yhteysväleille määritetään palvelutasotavoitteet merkittävimpien tarpeiden sekä alueellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden perusteella. Näihin tavoitteisiin pyritään vastaamaan priorisoimalla niitä puutteita, joita tavoitteisiin nähden esiintyy. Asiakaskeskeisyydellä ja uudella tavalla ajattelulla pyritään uudistamaan perinteistä tie- ja liikennesuunnittelun toimintakenttää. Päätöksiä tullaan tekemään entistä enemmän ratkaisujen tehokkuuden perusteella. Suurten kehittämisinvestointien sijaan painopiste siirtyy pieniin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin ja monipuolisen keinovalikoiman käyttöön. Liikkumisen ja liikenteen uusia palveluita kehitetään monipuolisesti uusien toimintatapojen luomiseksi. Kehittämisinvestointien rahoitus muuttuu monipuolisemmaksi ja hyötyjien edellytetään osallistuvan kustannuksiin aiempaa enemmän. LUVIA asukasluku: EURAJOKI asukasluku: PORI asukasluku: HOTPOT Jessöör Novum Vias Meri Joukkoliikenteen laatupysäkit Kevennettyjä infrastruktuuritoimenpiteitä Vaikuttavuustarkastelujen menetelmät ja prosessi Raskaan liikenteen tauko- ja lepopaikat Liittymäkohtaiset toimenpideluonnokset Älyteknologian palvelut ja sovellukset Infrastruktuurin parantamistoimenpiteitä Pieniä turvallisuustoimenpiteitä Kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä Joukkoliikenteen parantamistoimenpiteitä Palvelutasoanalyysi Liikennevirasto on koonnut näkemyksen liikenneolosuhteiden ja -palveluiden kehittämisestä Liikenne kohti tulevaa -internetsivuston alle. Tulevina vuosina korostetaan perusväylänpitoa, kunnossapidon tarvelähtöistä priorisointia, digitalisaation tietotarpeisiin varautumista ja sen hyödyntämistä palveluiden tuotannossa, kaupungistumiskehityksen huomioimista sekä asiakastarpeita ja toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Painotukset näkyvät muun muassa siinä, että kuluvan hallituskauden hallitusohjelmassa painotusta on siirretty yhä enemmän korjausvelan kasvua vähentäviin, elinkeinoelämän kilpailukykyä parantaviin sekä innovatiivisiin, uusia palveluita mahdollistaviin liikennehankkeisiin. RAUMA asukasluku: PYHÄRANTA asukasluku: Esisuunnittelukilpailun satoa Vuoden 2014 loppupuolella järjestetyssä Turku - Pori -esisuunnittelukilpailussa palautettiin neljä kilpailutyötä: HOTPOT, Jeessöör, Novum Vias ja Meri. Tähän kehittämisselvitykseen valittiin jatkotyöstöön parhaat ratkaisuehdotukset kilpailutöistä (taulukko 1). Maankäytön, asumisen, liikkumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän (MALPE) muodostamaa kokonaisuutta tarkastellaan etenkin kasvukeskuksissa. Kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edistäminen edellyttää toimivaa kokonaisuutta, jossa MALPE-yhteistyö ylittää kunta- ja hallintorajat. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien kannalta valtatie 8 Turun ja Porin välillä on päätieverkon keskeisimpiä kehitettäviä osia. Varsinais-Suomen liikennestrategia korostaa valtatien 8 merkitystä erityisesti Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen teollisuudelle sekä satamien työvoiman liikkumiselle ja kuljetuksille. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa valtatie 8 on priorisoitu kärkihankkeeksi. Molempien maakuntaliittojen hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyy valtatien 8 kehittäminen toisen vaiheen toimenpiteillä nyt rakenteilla olevien osuuksien jatkona. Maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmissa on esitetty liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita ja -linjauksia, joista tätä kehittämisselvitystä ohjaavat palvelutasotavoitteet on johdettu. Molempien maakuntien tavoitteistossa korostuvat sujuvat kuljetukset, kilpailukykyiset satamat sekä elinkeinoelämän tarpeiden tukeminen. Henkilöliikenteessä tavoitellaan nopeita, alle tunnin työssäkäyntiyhteyksiä maakunnan sisällä sekä kilpailukykyisempiä joukkoliikenneyhteyksiä maakuntien välillä. Maankäytön kannalta tavoitellaan uutta maankäyttöä alueille, joilla arjen toiminnot ovat kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä saavutettavissa. Tässä kehittämisselvityksessä tarkasteltavalle Turun ja Porin Söörmarkun väliselle osuudelle sijoittuu yhteensä yksitoista kuntaa: Turku, Raisio, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Laitila, Pyhäranta, Rauma, Eurajoki, Luvia ja Pori sekä näiden taajamia (kuva 1). LAITILA asukasluku: MASKU asukasluku: RAISIO asukasluku: MYNÄMÄKI asukasluku: TURKU asukasluku: NOUSIAINEN asukasluku: RUSKO asukasluku: HOTPOT-työssä käytettyjä vaikutustarkastelun menetelmiä ja prosessia sovellettiin ja kehitettiin eteenpäin myös tässä jatkotyössä. Infrastruktuurin parantamiseen liittyviä keventämistarpeita ja -ratkaisuja tarkasteltiin muun muassa Laitilan kohdalla. Kilpailutyössä keskeisenä teemana olleet joukkoliikenteen laatupysäkit otettiin mukaan ja niiden laatukriteerejä sekä sijoittumista yhteysvälillä tarkennettiin. Jessöör otti kilpailuehdotuksessaan kantaa raskaan liikenteen tauko- ja lepopaikkoihin ja ne kytkettiin mukaan myös tähän jatkotyöhön. Jessöörin toimenpide-ehdotukset liittymäkohtaisesta parantamisesta käytiin läpi ja kehittämiskelpoisia toimenpiteitä sisällytettiin osin myös jatkotyön aikana tarkasteltaviin toimenpiteisiin. Älyteknologian palvelut ja sovellukset otettiin mukaan myös jatkotyön yhdeksi teemaksi. Novum Viasin infrastruktuurin parantamistoimenpiteet käytiin jatkotyön alussa läpi ja niitä sisällytettiin mukaan tarkasteltaviin toimenpiteisiin. Meri-työssä oli kuvattu kattavasti pieniä turvallisuustoimenpiteitä, kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteitä sekä joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä, jotka käytiin läpi ja otettiin suunnittelussa huomioon. Myös jatkotyöhön sisällytettiin pienten toimenpiteiden osio. Meri-työn palvelutasoanalyysin avulla täydennettiin analyysiä yhteysvälin keskeisistä puutteista ja niiden priorisoinnista. Analyysia käytettiin apuna suunnittelussa ja raportoinnissa. Kuva 1: Valtatien 8 varrella sijaitsevat kunnat ja niiden suurimmat taajamat. 6 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

7 TAULUKKO 2: VALTATIEN 8 KEHITTÄMISEN PALVELUTASOTAVOITTEET JA NIIDEN PAINOARVOT KILPAILUVAIHEESSA. TAULUKKO 3: TÄSSÄ KEHITTÄMISSELVITYKSESSÄ TEHDYT MUUTOKSET PALVELU- TASOTAVOITTEIDEN PAINOARVOIHIN MAASEUTU- JA TAAJAMAJAKSOILLA. PAINOARVO Liikenneturvallisuus 30 % PALVELUTASOTAVOITTEET 1. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä siten, että kuolemien määrä vähenee 50 % vuoteen 2020 mennessä. Liikenneturvallisuus KILPAILUVAI- HEEN PAINO- ARVOT (%) 30 % TAAJAMAJAKSO MUUTOS MAASEUTUJAKSO Kuljetukset 25 % Ympäristö ja maankäyttö 15 % 2. Tiekuljetukset sujuvat valtatiellä nykyistä tasaisemmalla nopeudella. 3. Kaikkien häiriöiden määrä ja niiden aiheuttama haitta yhteysvälillä vähenevät nykyisestä. 4. Yhteysvälin ratkaisut luovat edellytyksiä maankäytön kehittämiselle siten, että ne tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kaavoituksen tavoitteita sekä yhteysvälin palvelutasotavoitteita. Kuljetukset Ympäristö ja maankäyttö Ilman henkilöautoa tehtävät matkat Henkilöautomatkat 25 % 15 % 15 % 15 % 5. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet ja houkuttelevuus paranevat nykyisestä siellä, missä on tarve ja kysyntää. Ilman henkilöautoa tehtävät matkat 15 % Henkilöautomatkat 15 % 6. Liikenteen melusta kärsivien määrä yhteysvälillä vähenee nykyisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 20 % vuoteen 2020 mennessä (vuoden 2003 tasosta). 7. Pohja- ja pintavesien pilaantumisriski vähenee nykyisestä. 8. Alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku Laitila, Laitila Rauma, Rauma Pori Söörmarkku) on mahdollisuus tarjota nykyistä nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä. 9. Turun ja Porin välillä on mahdollisuus tarjota nykyistä kilpailukykyisempiä joukkoliikennepalveluja. 10. Henkilöautoliikenteen matka-ajat alle tunnin työmatka- ja asiointivyöhykkeillä (Turku Laitila, Laitila Rauma, Rauma Pori Söörmarkku) eivät heikkene nykytasosta. 11. Liikennevirran sujuvuus taajamien ulkopuolella on jatkuvasti vähintään palvelutasoluokkaa C (taajamien ulkopuolella) tai D (kaupunkialueilla Turku, Rauma, Pori). Sitä huonompi sujuvuus sallitaan 1 2 kertaa viikossa (<100 tuntia vuodessa). YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Ikääntyvälle väestölle palveluiden saatavuus on tärkeää Laajeneva yhdyskuntarakenne pidentää matkoja Kävely ja pyöräily taajamien sisällä ei houkuttele Pysäkeille pääsy on vaikeaa ja vaarallista Joukkoliikennettä ei käytetä vaikka kulkijoita olisi Liikenteen kasvu lisää melusta ja päästöistä kärsiviä Suojaamattomat pohjavesialueet ja onnettomuudet ovat ympäristöriski LIIKENNETURVALLISUUS Yhteysvälin onnettomuustiheys on keskimääräistä suurempi Taajamien tasoliittymät ovat vaarallisia Ohituspaikkoja puuttuu MATKAT ILMAN HENKILÖAUTOA Joukkoliikenteen matka-ajat eivät ole kilpailukykyisiä autoliikenteen kanssa työmatka- ja asiointivyöhykkeillä. Joukkoliikennepysäkkien laatutaso ei houkuttele bussilla kulkemiseen KULJETUKSET Valoliittymä Laitilassa pysäyttää rekat Ajonopeudet vaihtelevat Rauman ja Porin välillä Valtatie 8 on keskeinen erikoiskuljetusreitti MATKAT HENKILÖAUTOLLA Henkilöauton matka-aika kasvaa ja liikenteen ruuhkautuminen lisääntyy Nousiainen - Söörmarkku -välillä, jos liikenne kasvaa ennustetusti ja toimenpiteitä ei tehdä. Kuva 2: Palvelutasopuutteet 1.3. Palvelutasotavoitteet Turku-Pori esisuunnittelukilpailussa osallistujajoukkueille annettiin yksitoista tuomariston muodostamaa palvelutasotavoitetta, joihin suunnitelmalla tuli vastata (taulukko 2). Kilpailuvaiheen palvelutasotavoitteet ovat toimineet myös tämän työn tavoitteina, mutta niiden painoarvoja on tarkennettu. Palvelutasopuutteet suhteessa palvelutasotavoitteisiin on esitetty kuvassa 2. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 7

8 Tämän kehittämisselvityksen alkuvaiheessa, järjestetyssä kuntaseminaarissa, käsiteltiin yhteysvälin kuntien kanssa palvelutasotavoitteita ja niiden painoarvoja. Joukkoliikenteen painoarvoa oltiin valmiita laskemaan ja vastaavasti kuljetusten ja maankäytön painoarvoa lisäämään. Painoarvoja muutettiin vastaamaan paremmin sidosryhmien näkemyksiä ja muutokset kohdistettiin erilaisina maaseutu- ja taajamajaksoille (taulukko 3). Jaksot on esitetty kuvassa 3. Kuljetusten sekä ympäristön ja maankäytön painoarvoa kasvatettiin taajamajaksoilla. Joukkoliikenteen painoarvoa laskettiin maaseutujaksoilla ja henkilöautomatkojen painoarvoa laskettiin taajamajaksoilla. Tavoitteet ja niiden painoarvot vaikuttavat toimenpiteiden valintaan vaikuttavuuden kautta. Vaikutusten arvioinnin perusteista on kerrottu kappaleessa 5.1. Taajamajaksoilla on nopeustasotavoitteena 80 km/h. Jaksojen muutoskohdissa tienkäyttäjälle välittyy tuntuma erilaiseen ympäristöön saapumisesta ja nopeustason muutoksesta liittymätyyppien, liikenneympäristön tai poikkileikkauksen kautta. Valtatie välittää taajamajaksoilla kaupunkiseutujen liikennettä, jonka ennustetaan maankäytön tehostuessa kasvavan. Taajamajaksoilla joukkoliikenteen kehittämisellä nähdään olevan potentiaalia. Myös maankäyttö kasvaa ja tiivistyy nykyisten taajamien yhteyteen. Jaksot palvelevat enemmän lyhyt- kuin pitkämatkaista liikennettä. Maaseutujaksoilla nopeustavoitteena on 100 km/h (poikkeustapauksissa 80 km/h), mikä mahdollistaa nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet kaupunkiseutujen välillä. Maaseutujaksoilla maankäytön kasvu on hillittyä. Jaksot palvelevat etenkin pitkämatkaista liikennettä. Yhteysvälin asiakkailla eli käyttäjillä on erilaisia liikkumisen tarpeita. Käyttäjäryhmissä näkyvät sekä seudullinen että paikallinen näkökulma, henkilöliikenne ja kuljetukset (kuva 4). Väestörakenteen muuttuessa erityisesti kaupunkiseutujen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Taajamajakso Maaseutujakso (9 %) (10 %) (10 %) (11 %) (14 %) (10 %) (13 %) (11 %) (11 %) (11 %) (11 %) (10 %) (8 %) (6 %) Kuva 3: Maaseutu- ja taajamajaksot, valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuonna 2014 ja raskaan liikenteen osuus. Kuva 4: Käyttäjä- ja alueprofiilit. 8 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

9 Kuva 5: Raumalla valtateiden 8 ja 12 risteämiskohdassa liikkuu paljon kuljetuksia. Kuva 7: Maaseutujaksoilla valtatie 8 kulkee keskellä peltoja ja metsiä. Kuva 6: Porin kohdalla valtatie 8 on vilkas työmatkaliikenteen käyttämä väylä. Kuva 8: Laitilassa valtatie 8 halkoo taajamarakennetta. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 9

10 2. TOIMENPIDE- JA SUUNNITELMATILANNE 2.1. Päätetyt hankkeet (ns. vertailuverkko) Turku - Pori -yhteysvälihanke on esitetty vuoden 2012 eduskunnalle annetussa hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeeseen kuuluvat toimenpiteet, Isomäen risteyssilta Porissa ja Raisio - Nousiainen -moottoritie, ovat jo rakenteilla. Myös Niittymaan liittymäjärjestelyt ja Hangassuon ohituskaistat Luvian ja Porin välillä ovat toteutumassa yhteysvälihankkeessa. Edellä mainittujen lisäksi Mynämäen pohjoisen liittymän porrastus sekä Kämpän liittymän porrastus Eurajoella ovat todennäköisesti mahtumassa yhteysvälihankkeen kustannusraamiin. Luostarinkylän eritasoliittymä Raumalla on saanut erillisrahoitusta ja toteutuu samassa yhteydessä yhteysvälihankkeen toimenpiteiden kanssa. Edellä mainitut toteutumassa olevat kohteet on tässä kehittämisselvityksessä otettu huomioon vaikuttavuustarkasteluissa. Yksittäisten toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa nykyistä liikenneverkkoa on täydennetty jo toteutumassa olevilla toimenpiteillä. Tätä liikenneverkkoa kutsutaan niin sanotuksi vertailuverkoksi. Hangassuon ohituskaistat Luostarinkylän eritasoliittymä Isomäen risteyssilta Niittymaan liittymäjärjestelyt Kämpän liittymän porrastus 2.2. Aiemmat suunnitelmat Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat -raportissa vuodelta 2007 on esitetty Turun ja Söörmarkun välille tavoitetilaksi seuraavaa: Turku - Mynämäki -moottoritie Unaja - Eurajoki ja Luvia - Pori kapea nelikaistainen tie Pori - Söörmarkku osittain uuteen paikkaan toteutettu nelikaistainen eritasoliittymin varustettu tie Mynämäki - Unaja ja Eurajoki - Luvia eritasoliittymin varustettu 2+1-kaistainen keskikaidetie Laitilan ja Rauman keskustojen kohdalla kaksikaistainen päätie. Aikaisemmin esitetty tavoitetila ei ole enää ajantasainen ja Liikennevirasto on päivittämässä pääteiden kehittämiseen liittyviä linjauksia. Tämän selvityksen aikajänteellä (seuraavat kymmenen vuotta) vuonna 2007 määritellyn tavoitetilan toteutuminen on epärealistista. Turku - Pori -yhteysvälillä on laadittu tarkemmat suunnitelmat seuraavista ohituskaistaosuuksista: Nousiainen - Kurjenmäki -ohituskaistat välillä Nousiainen - Mynämäki (Vt 8 parantaminen rakentamalla Nousiaisten-Kurjenmäen ohituskaistat, tiesuunnitelmaa päivitetään) Mynämäen ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteella välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Mynämäen keskustan kohdalla ja ohituskaistojen rakentaminen välillä Mynämäki - Kivikylä) Nästin ohituskaistan jatkaminen ja uuden rakentaminen välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen rakentamalla ohituskaistat välillä Nästi - Kovero) Peränkylän ohituskaistat välillä Eurajoki - Luvia (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen välillä Kämpän liittymä - Peränkylä). Mynämäen pohjoisen liittymän porrastus Raisio-Nousiainen moottoritie Myös seuraavia muita tarkempia suunnitelmia on tehty: Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Mynämäen keskustan kohdalla ja ohituskaistojen rakentaminen välillä Mynämäki - Kivikylä, tie- ja rakennussuunnitelma) Laitilan kohdan parantaminen (Vt 8 Turku - Pori yhteysvälin parantaminen Laitilan keskustan kohdalla, tiesuunnitelma, ei hyväksytty) Eurajoen ohitustie (Vt 8 parantaminen Eurajoen ohikulkutie, yleissuunnitelma, hyväksymiskäsittelyssä) Hyvelä-Söörmarkku nelikaistainen ohitustie (Vt 8 parantaminen välillä Hyvelä - Söörmarkku, aluevaraussuunnitelma) Unajan liittymäjärjestelyt (Vt 8 Turku-Pori yhteysvälin parantaminen välillä Pyhärannantie-Koijärventie, tie- ja rakennussuunnitelma) Kuva 9: Vertailuverkon toimenpiteet. 10 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

11 2.3. Pienet toimenpiteet Kilpailutöistä, aiemmista suunnitelmista sekä maastokäynnin perusteella on poimittu yhteysvälin tärkeimpiä liikenneturvallisuutta parantavia ja pieniä toimenpiteitä. Toimenpiteet on esitetty tässä yhteydessä omana kokonaisuutenaan eikä niitä ole arvioitu vaikuttavuuden kannalta. Toimenpiteet kustannusarvioineen on esitetty taulukossa 4. Porissa sekä Laanin eritasoliittymässä että eteläisemmässä Ruutukuopan eritasoliittymässä puuttuu liittymiskaistat valtatien 2 suunnasta tultaessa. Laanin eritasoliittymän pohjoispuolella, Karjarannantieltä, puuttuu niin ikään liittymiskaistat. Luvian kohdalla on tarvetta liittymäporrastuksille, sillä alueella sijaitsee kaksi nelihaaraliittymää. Eurajoen pohjoispuolella Lauhtuntien kohdalla on myös vaarallinen nelihaaraliittymä. Raumalla valtatien 12 ja 8 eritasoliittymästä puuttuu valtatieltä 12 valtatielle 8 liityttäessä liittymiskaistat, mikä aiheuttaa muun muassa kuljetuksille häiriötä. Satamakuljetuksilla on vaikeuksia liittyä valtatien 12 vilkkaaseen liikennevirtaan, mikä on siirtänyt kuljetuksia osin katuverkolle. Eritasoliittymän parantamista on suunniteltu kaksivaiheisesti. Laitilan ja Rauman kohdalle sijoittuvien Unajan ja Ihoden pienten taajamien kohdilla on liikenneturvallisuuden kannalta parantamistarpeita. Kyseisiä taajamakohtia on käsitelty myös myöhemmin raportissa vaihtoehtotarkastelujen yhteydessä. Laitilan pohjoispuolella Untamalan kylä sijoittuu valtatien varteen. Untamalan kohdalla liittymissä on pieniä parantamistarpeita liikenneturvallisuuden kannalta. Myös Laitilan keskustan eteläpuolella on tarvetta pienille liittymäparannuksille. Mynämäen ja Laitilan välillä Juvan sekä Nästin kohdalla on pieniä liittymien parannustarpeita, kuten kanavointeja ja väistötiloja. Mynämäellä on laadittu liittymien parannuksista tie- ja rakennussuunnitelma Mahliontien ja Munatanhuantien välillä, mutta Roukkulin liittymä ei sisälly tähän suunnitelmaan. Valtatien 12 ja 8 liittymän parantaminen Unajan liittymäjärjestelyt Valtatien 2 ja 8 liittymien parantaminen Karjarannantien eritasoliittymän liittymiskaista Karhuhallin alikulkukäytävä Niittymaa Hankreeti jalankulku- ja pyörätie Luvian liittymäjärjestelyt Lauhtuntien liittymän parantaminen Lapijoen alikulkukäytävä Sorkan pt Lapijoki jalankulku- ja pyörätie Ihoden liittymäjärjestelyt Untamalan liittymäjärjestelyt TAULUKKO 4: LIIKENNETURVALLISUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET. TOIMENPITEEN NIMI JA KUVAUS Toteutetaan Karjarannantien eritasoliittymän kohdalle liittymiskaista valtatielle 8 pohjoisen suuntaan. Valtatien 8 ja 2 ramppien parantaminen Porissa: Toteutetaan liittymiskaista eritasoliittymään valtatielle 8 ja eritasoliittymän rampin tasossa sijaitseva kävely- ja pyöräily väylä korvataan alikulkukäytävällä. Toteutetaan liittymiskaista pohjoisen suuntaan valtatielle 8 Laanin eritasoliittymässä. Karhuhallin alikulkukäytävä, Pori Niittymaa-Hankreeti jalankulku- ja pyörätie (2,7 km), Pori Luvian liittymäjärjestelyt; Toteutetaan kahden nelihaaraliittymän muuttaminen porrastetuiksi liittymiksi. Lauhtuntien liittymän parantaminen, Eurajoki. Lapijoen alikulkukäytävä, Eurajoki Sorkan paikallistie - Lapijoki jalankulku- ja pyörätie (1,6 km), Rauma/Eurajoki Valtatien 12 ja 8 liittymän parantaminen Raumalla: Eritasoliittymään toteutetaan puuttuvat liittymiskaistat valtatielle 8 molempiin suuntiin. Unajan liittymäjärjestelyt KUSTANNUSARVIO MAKU 150, 2005=100 1,5 M 2 kohdetta yhteensä 1,4 M 0,4 M 0,8 M 0,4 M 0,2 M 0,4 M 0,5 M Liikennevalot (1.vaihe) 0,2 Liittymiskaistat (2. vaihe) 1,0 SUUNNITELMA- TILANNE Porin kaupungin suunnittelu käynnissä Ei suunnitelmia Ei suunnitelmia Tie- ja rakennussuunnitelma Ei suunnitelmia Ei suunnitelmia Ei suunnitelmia Tie- ja rakennussuunnitelma Suunnittelu käynnissä Sisältyy luvussa 3 esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin Yhteysvälin tärkeimpiä, taajamajaksoille sijoittuvia jalankulun ja pyöräilyn toimenpiteitä ovat: - Mynämäen alikulkukäytävä, mt liittymä, Mynämäki - Karhuhallin alikulkukäytävä, Pori - Lapijoen alikulkukäytävä, Eurajoki - Niittymaa - Hankreeti jalankulku- ja pyörätie (2,7 km), Pori - Sorkan pt - Lapijoki jalankulku- ja pyörätie (1,6 km), Rauma/Eurajoki. Yhteysvälillä on myös muita alikulku- ja yhteystarpeita olemassa, mutta ne joko sijoittuvat maaseutujaksoille tai sisältyvät jo muihin, laajempiin hankkeisiin. Mynämäen alikulkukäytävä Roukkulin liittymän kanavointi Juva - Nästi -liittymäjärjestelyt Ihoden liittymäjärjestelyt Untamalan liittymäjärjestelyt: Valtatien ja maantien sekä valtatien ja Torikantien liittymien kanavointi. Osa yksityisteiden liittymistä valtatielle katkaistaan ja yhteydet korvataan rinnakkaistiejärjestelyillä. Juva-Nästi liittymäjärjestelyt; Kivikyläntien porrastus, Limokorventien porrastus, Lemmintien porrastus Sisältyy luvussa 3 esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin 0,6 M 1,2 M Ei suunnitelmia Ei suunnitelmia lukuunottamatta Kivikyläntien porrastusta (esitetty Mynämäen ohituskaistat trs-yhteydessä) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen meluntorjunnan kärkihanke on Härkämäki-Huhko meluesteet, jotka sijoittuvat Turun ja Raision kaupunkien alueille. Härkämäki - Huhko -meluesteet Mynämäen alikulkukäytävä, mt liittymä, Mynämäki 0,4 M Ei suunnitelmia Mynämäki, Roukkulin liittymän kanavointi 0,2 M Ei suunnitelmia Härkämäki-Huhko meluesteet, Turku ja Raisio 3 M Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kuva 10: Pienet toimenpiteet. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 11

12 3. TUTKITUT TOIMENPITEET JA NIIDEN KYTKEYTYMINEN MAANKÄYTTÖÖN 3.1. Taajamajaksot TAULUKKO 5: TAAJAMAJAKSON TURKU-MYNÄMÄKI TUTKITUT TOIMENPITEET Turku-Mynämäki Turku-Mynämäki taajamajaksolle sijoittuvat Turun, Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kuntien taajamakeskukset. Tässä selvityksessä tarkastellaan tarkemmin yhteysväliä Nousiaisten ja Mynämäen välillä sekä Mynämäen keskustan kohdalla. TOIMENPI- TEEN NIMI Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Mynämäen kohdalla liittymien porrastuksia KUSTANNUS- ARVIO MAKU 150, 2005=100 0,5 M SUUNNITTE- LUTILANNE Tie- ja rakennussuunnitelma KAAVOITUS- TILANNE Turusta Nousiaisiin sijoittuvaa valtatien 8 jaksoa parannetaan parhaillaan. Turun seudun kasvu on lisännyt liikennemääriä aiheuttaen moottoritietarpeen. Parantamisen yhteydessä Turku-Pori yhteysväliltä poistuu korkean onnettomuusriskin jakso, jolla on paljon vaarallisia liittymiä. Moottoritiejakso päättyy Nousiaisten keskustan kohdalle. Nousiainen-Mynämäki Moottoritien jatkaminen Nousiaisista pohjoiseen Mynämäelle saakka on ollut esillä aiemmissa suunnitelmissa. Myös Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa väli Nousiainen-Mynämäki on osoitettu uutena moottoritienä. Jaksolla onkin suuri riski joutua onnettomuuteen ja liikennemäärä on suuri. Autoliikenteen palvelutaso on nykyisin luokassa D ja se laskee ennusteiden mukaan kymmenen vuoden aikana lähelle E:tä. Moottoritieosuuden toteutuksen aikajänne jää kuitenkin tämän suunnitelman aikajänteen ulkopuolelle, joten se on jätetty tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. Mynämäen etl Nousiainen- Kurjenmäki ohituskaistat Mynämäki P. porrastus aiemmin toteutettu Mynämäen pohjoisen liittymän muuttaminen porrastetusta eritasoliittymäksi Ohituskaistapari Nousiaisten pohjoispuolelle 5 M 6,5 M Ei suunnitelmia Tie- ja rakennussuunnitelma (päivitettävänä) Eritasoliittymä Mynämäen keskusta-asemanseutu osayleiskaavassa sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitettu nelikaistatie Nousiaisten pohjoispuolella on laadittu Nousiainen-Kurjenmäki ohituskaistojen toteuttamisesta tie- ja rakennussuunnitelma, jota parhaillaan päivitetään. Ohituskaistat on otettu mukaan tarkasteluun. Nousiainen - Mynämäki -väli on maaseutumaisen asumisen aluetta, mutta Turun kaupunkiseudulle suuntautuvan liikkumisen ja joukkoliikenteen tavoitteiden vuoksi se on luokiteltu taajamajaksoksi. Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa välillä on yksi eritasoliittymävaraus sekä teollisuustoimintojen kohdevaraus tien länsipuolella. Nousiaisissa on voimassa hyväksytty rakenneosayleiskaava. Mynämäki Mynämäen keskusta ja sen ympäristön maankäyttö rajautuvat pääasiassa valtatien 8 länsipuolelle. Valtatien itäpuoliset alueet ovat lähinnä pientaloaluetta. Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavan maankäyttövaraukset edellyttävät valtatielle turvallisempia poikittaisia järjestelyjä. Mynämäen kohdalla suurena ongelmana on nykytilanteessa valtatien 8, Kirkkokadun ja Yläneentien nelihaaraliittymä, jossa on tapahtunut paljon henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Kyseisen liittymän porrastamisen on oletettu sisältyvän vertailuverkon toimenpiteisiin. Nousiainen Kurjenmäki ohituskaistat Mynämäen etl Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt Kuva 12: Ote Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta välillä Turku - Mynämäki. Valtatien 8 parantamisesta Mynämäen kohdalla on laadittu tie- ja rakennussuunnitelma. Suunnitelma sisältää liittymäjärjestelyjen parantamisen keskustan kohdalla sekä Mynämäen pohjoispuolella sijaitsevien nykyisten ohituskaistojen varustamisen keskikaiteella. Ohituskaistat sijoittuvat maaseutujaksolle ja niitä käsitellään kappaleessa 3.2. Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavassa sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on esitetty kaksi eritasoliittymää Mynämäen keskustan kohdalle. Pohjoisempi eritasoliittymä sijaitsee Kirkkokadun ja Yläneentien liittymässä ja eteläisempi Roukkulin työpaikka- ja teollisuusalueiden yhteydessä. Molempiin eritasoliittymiin liittyy maankäytön kehittämisen paineita valtatien itäpuolella. Pohjoisemman eritasoliittymän kohdalla valtatien itäpuolisia alueita ei kuitenkaan ole vahvistettu muuten lainvoimaisessa Mynämäen keskustan ja asemanseudun osayleiskaavassa. Valtatien itäpuoleisten alueiden kehittyminen ei ole mahdollista pelkän porrastetun liittymän kautta, vaan maankäytön kehittyminen edellyttää eritasoliittymän toteuttamista. Eteläisen eritasoliittymän itäpuolelle on merkitty työpaikka- ja teollisuusalueiden reservialueita, jotka voidaan toteuttaa vasta Roukkulin eritasoliittymän toteutuksen jälkeen. Kuva 11: Taajamajakson Turku-Mynämäki tutkitut toimenpiteet. Eteläisemmän Roukkulin eritasoliittymän aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkasteluajankohdan ulkopuolelle ja on siten jätetty tarkastelusta ulkopuolelle. Mynämäellä tarkasteltavina vaihtoehtoina ovat Mynämäen kohdan liittymäjärjestelyt sekä eritasoliittymän toteuttaminen. Taulukkoon 5 ja kuvaan 11 on koottu taajamajakson Turku-Mynämäki tutkittavat toimenpiteet. Kuva 13: Ote Mynämäen keskusta - Asemanseutu -osayleiskaavasta. 12 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

13 Laitila Laitilan keskusta sijoittuu valtatien 8 ja kantatien 43 risteyskohtaan. Keskusta levittyy sekä valtatien että kantatien molemmin puolin. Kantatie 43 Harjavallasta Uudenkaupungin suuntaan on vilkas henkilöliikenteen ja kuljetusten käyttämä väylä, jonka liikennemäärät Laitilan kohdalla ovat valtatietä suurempia. Kantatien sekä valtatien liittymä on yksi lounaisen Suomen vilkkaimmista erikoiskuljetusten solmukohdista rannikon satamien läheisyyden vuoksi. Laitilan taajaman kohdalla riski joutua onnettomuuteen on yhteysvälin suurimpia. Kantatien 43 liikennevalo-ohjatun liittymän lisäksi toinen vaarallinen tasoliittymä sijaitsee pohjoisemmassa, Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien ja valtatien 8 liittymässä. Valo-ohjattu liittymä ja 60 km/h nopeusrajoitus aiheuttaa sekä kantatiellä että valtatiellä liikkuville kuljetuksille pysähdyksiä ja kiihdytyksiä. Pohjoisemmasta liittymästä liittyy alueen tuotantolaitoksista paljon kuljetuksia päätien liikennevirtaan ja siitä kulkee valtatien poikki runsaasti kaupungin sisäistä liikennettä. Kantatien liittymän eteläpuolella on tarpeita turvallisille jalankulun ja pyöräilyn poikittaisille yhteyksille. Valtatien 8 parantamisesta Laitilan keskustan kohdalla on vuonna 2012 laadittu tiesuunnitelma. Tiesuunnitelma perustuu vuonna 2009 valmistuneeseen liikenteelliseen selvitykseen sekä tätä edeltävään yleissuunnitelmaan. Tiesuunnitelmassa on esitetty kahden eritasoliittymän toteuttamista Laitilaan valtatielle 8. Eritasoliittymät sijoittuvat kantatien 43 sekä Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymien kohdille. Tämän lisäksi tiesuunnitelma sisältää kolme risteyssiltaa tai alikulkua sekä rinnakkaisten teiden järjestelyjä. Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaava perustuu tiesuunnitelmaan, jota ei ole hyväksytty Liikennevirastossa. Osayleiskaavasta on jätetty vahvistamatta Meijerin alue, koska Varsinais-Suomen ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) on valittanut kaavasta. Meijerin alueen vähittäiskauppojen suuryksikköjen merkinnät on jätetty pois myös Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta. Vahvistamatta jättämistä on perusteltu sillä, että keskustatoimintojen alueen ja vähittäiskaupan suuryksiköiden ei haluta laajentuvan valtatien eteläpuolelle. Valtatien 8 suunnittelutilanteen keskeneräisyys on jo vuosien ajan estänyt Laitilan kaavoituksen etenemistä ja alueen kehittymistä. Laitilan keskustan liikennejärjestelyjä ja maankäyttöä on tutkittu tämän suunnitelman yhteydessä erillisessä selvityksessä. Vaihtoehtoina Laitilan kohdalla ovat: Kantatielle johtavat kokoojakatutyyppiset väylät toimivat turvallisina yhteyksinä, vaikka Turkuun tai Poriin suuntautuva raskas liikenne siirtyisi käyttämään näitä väyliä. Kiertoeritasoliittymä on kaupunkikuvallisesti parempi ratkaisu kuin tiesuunnitelman mukainen eritasoliittymäratkaisu. Kaupunkikuvan kannalta ylittävät risteyssillat kytkevät alikulkuja paremmin valtatien puolet toisiinsa. Valtatien tasauksen laskeminen parantaa tilannetta melun kannalta. LAITILAN YKSI ETL + RAMPIT POHJ. TAULUKKO 6: LAITILAN KOHDAN TUTKITUT TOIMENPITEET TOIMENPI- TEEN NIMI Laitilan yksi etl + rampit pohj. Kaukolantieltä Laitilan kaksi etl:ää, TS-ratkaisu Kt 43 liittymään kiertoeritasoliittymä ja Kaukolantielle vain pohjoisen suunnan rampit. Tiesuunnitelman mukaiset kaksi eritasoliittymää KUSTAN- NUSARVIO MAKU 150, 2005= M (23 M ilman Kaukolantien liittymän pohjoisen suunnan ramppeja) 32 M SUUNNITTELU- TILANNE Liikenteellinen selvitys Tiesuunnitelma, ei hyväksytty KAAVOITUS- TILANNE Yksi eritasoliittymä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Kaksi eritasoliittymää Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaavassa sekä voimassa olevassa maakuntakaavassa Kuva 15: Ote Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta Laitilan kohdalla. a) Kiertoeritasoliittymän toteuttaminen kantatien 43 liittymään ja Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymään tulee tilanvaraus pohjoisen suunnan rampeille. b) Kahden eritasoliittymän toteuttaminen; kantatien 43 sekä Kaukolantien / Erik Sorolaisen tien liittymään. Tämän lisäksi on tutkittu vaiheittain rakentamisen mahdollisuutta pohjoisessa eritasoliittymässä. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan toteuttaa vain risteyssilta ja rampit pohjoisen suuntaan vasta myöhemmin (kuva 14). Selvityksen perusteella voidaan todeta, että liikenne toimii verkollisesti myös yhden eritasoliittymän ja risteyssillan vaihtoehdossa. Risteyssilta ja tilanvaraus pohjoisen suunnan rampeille LAITILAN KAKSI ETL:ÄÄ, TS-RATKAISU Kiertoeritasoliittymä Eritasoliittymä Kiertoeritasoliittymän toteuttamisella saavutetaan uusia maankäyttöalueita valtatien ja kantatien liittymässä aikaisemmin laadittuun tiesuunnitelmaan verrattuna. Eritasoliittymän läheisyyteen voidaan keskittää kaupan alueita ja palveluita. Tiivistä sekä monipuolista keskustatoimintojen aluetta voidaan sijoittaa myös valtatien eteläpuolelle, mikäli valtatien eri puolia yhdistävien sisäisten liikenneyhteyksien toimivuudesta huolehditaan. Eritasoliittymä Kuva 14: Laitilan kohdan strateginen maankäyttösuunnitelma keskustan kehittämisestä ja tutkitut toimenpiteet Kuva 16: Ote Laitilan keskustan ja sen ympäristön osayleiskaavasta. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 13

14 Unaja-Eurajoki Unaja-Rauma Taajamajaksolla Unajan ja Rauman välillä liikennemäärä on Unajan eteläpuolista maaseutujaksoa selvästi korkeampi. Liikennemäärän ennustetaan kymmenen vuoden kuluessa kasvavan nykytilanteen ajoneuvosta noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Rauman ja Unajan välillä liikenteellinen palvelutaso on D-luokassa ja putoaa ennustetilanteessa D:n ylärajalle. on vilkas liikenne, paljon kuljetuksia ja tapahtuu runsaasti onnettomuuksia. Eurajoen, Lapijoen ja Rauman välillä kulkee paljon paikallista liikennettä, jolla on yhteyspuutteita rinnakkaistiestön tai turvallisten jalankulun ja pyöräilyn reittien osalta. Rauman ja Eurajoen välillä liikenteellinen palvelutaso on nykyisin luokassa C, mutta ennustetilanteessa putoaa jopa E:hen. Rauman kaupunki kehittää parhaillaan rakentuvaan Luostarinkylän eritasoliittymään tukeutuvaa maankäyttöä. Raumalla on vireillä yleiskaava Yleiskaavassa Lakarin logistiikka- ja teollisuusalue tukeutuu Luostarinkylän eritasoliittymään. TAULUKKO 7: TAAJAMAJAKSON UNAJA-EURAJOKI TUTKITUT TOIMENPITEET. TOIMENPI- TEEN NIMI Eurajoen etl toimenpiteineen Yleissuunnitelman mukainen eritasoliittymä ja valtatien uusi linjaus KUSTAN- NUSARVIO MAKU 150, 2005= M SUUNNITTELU- TILANNE Yleissuunnitelma, hyväksymiskäsittelyssä KAAVOITUS- TILANNE Satakunnan maakuntakaavassa ja Eurajoen keskustan osayleiskaavassa Unajan ja Rauman välillä on nauhamaisesti asuinrakennuksia lähinnä rinnakkaistien varressa, joitakin myös vt8 varressa. Muilta osin väli on maaseutua. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Satakunnan maakuntakaavassa on Unajan ja Rauman välinen osuus esitetty nelikaistatienä. Nelikaistatien ja eritasoliittymän toteutusten aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkasteluajankohdan ulkopuolelle ja ne on siten jätetty tästä tarkastelusta ulkopuolelle. Unajan ja Rauman välille on tutkittu yhden ohituskaistaparin toteuttamista Unajan pohjoispuolelle. Unaja Unaja kuuluu Rauman kaupunkiin ja sisältyy vireillä olevaan Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaava-alueeseen. Unajan kohdalla paikallinen liikenne on useammassa kohdassa ohjattu eritasoon, mutta tarvetta on edelleen yhteyksien parantamiselle. Osayleiskaavassa maankäytön tiivistämistä on esitetty hajautetusti olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Maankäytön kasvu taajamassa on kuitenkin vähäistä. Osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa Unajan liikenneselvityksessä sekä valmiissa tie- ja rakennussuunnitelmassa on esitetty yhdystien 1960 (Pyhärannantie) liittymän kanavointia, liittymien katkaisuja, rinnakkaistiestöä sekä alikulku. Liikenneturvallisuuden parantaminen etenkin yt1960 liittymässä helpottaisi maankäytön kehittymistä nykyisissä puitteissa. Satakunnan maakuntakaavassa sekä Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaavaluonnoksessa on varauduttu myös eritasoliittymään, jonne yhdystie 1960 käännetään. Samalla nykyinen yt 1960 liittymä esitetään katkaistavaksi. Rauman ja Eurajoen välillä on nykyisin kaksi ohituskaistaa: Luostarinkylän ohituskaista ja Impivaaran ohituskaista. Rauma-Eurajoki väli on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa nelikaistatienä. Tässä selvityksessä on tutkittu seuraavia toimenpiteitä: Eurajoen etl toimenpiteineen, Rauman ja Eurajoen välinen nelikaistatie sekä yksi uusi ohituskaistapari Lapijoen ja Eurajoen välille. Eurajoki Eurajoen keskusta rajautuu valtatien 8 itäpuolelle. Nykyinen tasoliittymä Eurajoen kohdalla on liikenneturvallisuuden ja toimivuuden kannalta ongelmallinen ja Eurajoen taajaman kohdalla riski joutua onnettomuuteen on suuri. Eurajoki alittaa valtatien keskustan kohdalla ja rajoittaa liittymän parantamismahdollisuuksia. Valtatien tasaus aiheuttaa keskustan kohdalla ongelmia raskaalle liikenteelle ja erityisesti Turun suuntaan raskaiden ajoneuvojen nopeudet laskevat ylämäessä. Nykyisen maankäytön sijoittuessa lähelle valtatietä meluongelmiakin on vaikea ratkaista. Eurajoen keskustaa koskee Eurajoen keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty, mutta ei oikeusvaikutteinen. Eurajoelle on laadittu vuonna 2010 yleissuunnitelma ohitustien toteuttamisesta valtatien 8 nykyisen linjauksen länsipuolelle noin kolmen kilometrin matkalla. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut perustuvat ohitustien toteuttamiseen. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa keskustaan noin 450 asukkaan lisäys seuraavan vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tavoite on tiivistää kuntakeskusta ja hillitä yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä vastata siirtotyöntekijöiden yhä kasvavaan määrään. Myös Eurajoen elinkeinoelämän vetovoimaisuus ja kehittyminen vaativat riittävää työpaikkarakentamisen tonttivarantoa. Keskustaan kaivataan myös lisää yksityisille palveluille varattuja alueita. Olkiluodon uusi yhteys Olkiluodon etl Rauma-Eurajoki 2+2 Lapijoki-Eurajoki ohituskaistat Unaja-Rauma ohituskaistat Unajan liittymäparannus Olkiluodon ydinvoimalan toinen yhteys, joka kytkeytyy päätieverkkoon Luostarinkylän eritasoliittymän kautta Olkiluodon liittymän parantaminen eritasoliittymäksi Nelikaistatie Rauman ja Eurajoen välillä. Sisältää ohituskaistaparin täydentämisen ja uutta nelikaistatietä Lapijoen ja Eurajoen välille 2+2 osuus noin 2 km matkalla Unajan pohjoispuolelle 2+2 ohituskaistapari noin 2 km matkalla Mt 1960 liittymän kanavointi, liittymien katkaisuja sekä rinnakkaistiestöä 13,5 M 5 M 23 M 3 M 4 M 2 M Rauman kaupungin suunnitelmaluonnos, TVO:n esisuunnitelma Ei suunniteltu Ei suunniteltu Ei suunniteltu Ei suunniteltu Tie- ja rakennussuunnitelma Tullaan esittämään Rauman yleiskaavassa, Eurajoen puolella ei kaavaa. Satakunnan maakuntakaavassa Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Osayleiskaava vireillä Uudella liittymällä ei ole merkittävää vaikutusta nykyisen taajamarakenteen kannalta, sillä taajaman eteläpuolinen alue on hyvin mäkistä ja maakuntakaavassa se onkin merkitty arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi, joka itsessään rajoittaa alueen hyödyntämistä rakentamiseen. Potentiaali jääkin lähinnä uuden tien länsipäähän, tai työpaikkarakentamiseen uuden tien eteläpuolelle. Myöskään kaavoissa ei ole varauduttu muutoksiin aluevarauksin. Unajan kohdalla on tässä työssä tutkittu liittymäparannusten toteuttamista. Rauma-Eurajoki Rauman kohdalla maankäytön kehittämisen painopistealueet ja valtatien merkittävimmät parantamistarpeet sijoittuvat Rauman ja Eurajoen väliselle osuudelle, jossa Eurajoen eritasoliittymän toteuttaminen antaisi nykyiselle keskustarakenteelle laajenemismahdollisuuden. Samalla se mahdollistaisi kauppa-, palvelu- ja työpaikkarakentamista puskuriksi valtatien ja asumisen väliin. Ohitustie on osoitettu myös maakuntakaavassa. Olkiluodon yhteydet Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalaitos ja sen rakentamistyöt edellyttävät toimivia ja turvallisia liikennejärjestelyjä. Olkiluodontien nykyisestä valtatieliittymästä liittyminen liikennevirtaan on hankalaa. Olkiluodon ydinvoimalan rakenteilla olevien uusien reaktoreiden ja turvallisuusmääräysten vuoksi on tarve kehittää voimalalle johtavia reittejä. Vaihtoehtona on joko kehittää Olkiluotoon kulkevaa nykyistä reittiä eritasoliittymänä tai toteuttaa uusi yhteys, joka kytkee Olkiluodon Raumalla Pohjoiskehän kautta Luostarinkylän eritasoliittymään. Uusi yhteys tullaan esittämään Rauman yleiskaava luonnoksessa. Maakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve Olkiluodon ja valtatien 8 välille. Uusi yhteys siirtäisi raskaan liikenteen uudelle tielle, mikä helpottaa maankäytön kehittymistä kyläalueilla, joiden läpi nykyinen yhteys kulkee. Olkiluodon eritasoliittymän yhteyteen ei ole maakuntakaavassa esitetty merkittävää maankäyttöä. Liittymän parantaminen ei muuta merkittävästi maankäytön kehittämismahdollisuuksia. 14 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

15 Olkiluodon uusi yhteys Lapijoki-Eurajoki ohituskaistat Eurajoen etl toimenpiteineen Olkiluodon etl Rauma-Eurajoki 2+2 kaistaa Unaja-Rauma ohituskaistat Unajan liittymäparannus Kuva 18: Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Ihoden liittymäjärjestelyt Ihoden etl Kuva 20: Ote Eurajoen keskustan osayleiskaavaehdotuksesta. Kuva 17: Unaja-Eurajoki taajamajakson tutkitut toimenpiteet. Kuva 19: Ote Rauman yleiskaava2025 alustavasta visiosta. Kuva 21: Ote Voiluoto-Anttila-Unaja osayleiskaavaluonnoksesta. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 15

16 Luvia-Söörmarkku Luvia-Pori Luvian taajama sijoittuu valtatien länsipuolelle ja sitä ympäröivät melko laajat peltoalueet. Taajamalle ei ole merkittäviä laajentumissuunnitelmia. Luvia-Pori väli on pitkältä matkalta alavaa, soistuvaa metsäaluetta, jossa on muutama kylä, yksittäisiä asuinrakennuksia, molempien taajamien läheisyydessä peltoja, pieniä teollisuusalueita, moottoriajorata ja kaatopaikka. Porin keskustalla on kasvupainetta. Porin eteläpuolella on Luvialle saakka vilkas valtatiejakso, jolla tapahtuu paljon onnettomuuksia ja liikkuu runsaasti raskasta liikennettä. Rinnakkaisyhteyksien puuttumisen vuoksi Porin eteläpuolella liikkuu valtatiellä 8 myös paljon mopoautoja. Eteläpuolen turvallisuustilanteeseen tulee kuitenkin parannusta, kun käynnissä olevan yhteysvälihankkeen toimenpiteet, Hangassuon ohituskaistaosuudet, Niittymaan liittymäjärjestelyt sekä Isomäen risteyssilta liikennejärjestelyineen, on toteutettu. Autoliikenteen palvelutaso on nykytilanteessa luokassa D, mutta laskee toimenpiteistä huolimatta ennustetilanteessa luokkaan E. Porin eteläpuolella on tarpeita eritasoliittymien toteuttamiselle. Valtatien 11 Porin eteläinen ohitus on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin yleiskaavassa vuodelta Kaava on oikeusvaikutteinen. Valtatien 11 linjaus liittyy valtatiehen 8 Tuorsniementien kohdalla. Valtateiden eritasoliittymästä ei kuitenkaan ole laadittu tarkempaa suunnitelmaa. Eritasoliittymän ja valtatien 11 jatkeen toteutuminen ajoittuu tämän suunnitelman aikajännettä pidemmälle, joten se on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin yleiskaavassa on esitetty Porin kaupungin sisäisen kokoojakatuyhteyden, Länsiväylän, liittyminen eritasoliittymällä valtatiehen 8 Tiiliruukin alueen kohdalla. Isomäen risteyssillan toteuttaminen ja läheisen Yläruukintien liittymän sulkeminen lisäävät Alaruukintien ja Tiiliruukin liittymän kautta kulkevaa liikennettä. Tiiliruukin eritasoliittymä on sisällytetty tarkasteltavaan hankejoukkoon. Eritasoliittymät niihin liittyvine uusine väylineen avaavat uusia mahdollisuuksia liittymän ympäristön maankäytön kehittymiselle. Porissa valtatie 8 liittyy valtatiehen 2 keskustan läheisyydessä ja erkanee siitä jälleen pohjoiseen valtatien 2 jatkuessa kohti satamaa. Keskustan kohdalla liikkuu paljon kuljetuksia, jotka suuntautuvat satamiin tai ovat läpikulkumatkalla. Kaksikaistaisen tieosuuden liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja sen ennustetaan nousevan kymmenessä vuodessa lähes ajoneuvoon vuorokaudessa. Palvelutaso osuudella on jo nykytilanteessa luokassa F. Valtatieltä kantautuva melu ja rinnakkaistiestön puuttuessa asuntoalueiden läpiajoliikenne aiheuttavat haittoja alueen asukkaille. Valtatien 2 varrella on myös jalankulun ja pyöräilyn verkon yhteyspuutteita. Valtatien 2 ja valtatien 8 nelikaistaistaminen Luvian ja Porin välillä on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa, mutta kummastakaan ei ole laadittu tarkempia suunnitelmia. Porin kaupunki suunnittelee ehdotusvaiheessa olevaan Käppärä-Musa asemakaavan muutokseen liittyvää uutta rinnakkaistietä ja ramppeja valtatiellä 2 ja 8. Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu nelikaistaistamista maakuntakaavan mukaisille osuuksille Luvia-Pori-välille sekä Porin keskustan kohdalla valtatielle 2. Vaikutustarkasteluissa on tutkittu valtatielle 2 ainoastaan nelikaistaistamisen vaikutuksia. Luvia Luvian keskusta sijoittuu valtatien 8 länsipuolelle. Keskusta kytkeytyy nykyisin valtatiehen 8 pääasiassa kahden yhdystien 2640 liittymän (Yhdystie ja Kirkkotie) kautta. Keskustan kohdalla valtatien 8 itäpuolella on Luvian sahan alue, jolle on oma liittymänsä. Sahan kohdalla sijaitsee myös Löytyn risteyssilta, jonka kautta keskustan ja Sahan välinen liikenne kulkee. Sahan liittymän eteläpuolella on nykyisin nelihaarainen tasoliittymä. Vaikka Luvian kohdalla on suuri onnettomuusriski, ei valtatien 8 parantamiseksi ole laadittu suunnitelmia. Tarve pienille turvallisuustoimenpiteille on kuitenkin olemassa (kappale 2.2). Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä valtatien poikki on tarve parantaa. Parantunut liikenneturvallisuus voi hieman helpottaa maankäytön kehittymistä, merkittäviä maankäytön muutoksia ei kuitenkaan ole suunnitteilla. Luvian keskustan osayleiskaavassa ja Satakunnan maakuntakaavassa on esitetty Luvian kohdalle kahta eritasoliittymää, josta pohjoisempi sijoittuisi Yhdystien liittymään ja eteläisempi Kirkkotien liittymään. Eritasoliittymillä on ennen kaikkea liikenteellinen merkitys, mutta ei merkittäviä uusia maankäyttövaikutuksia tai mahdollisuuksia. Eteläisen eritasoliittymän toteutuksen aikajänne sijoittuu tämän suunnitelman tarkasteluajankohdan ulkopuolelle ja on siten jätetty tarkastelusta ulkopuolelle. Pohjoisemman eritasoliittymän toteutusta on tutkittu. Pori-Söörmarkku Porin ja Söörmarkun välillä liikennemäärät ovat korkeat ja palvelutaso on nykyisin luokassa D. Liikenteen kasvaessa palvelutasoluokka putoaa E:hen ja tien välityskyky uhkaa loppua. Toimenpiteitä valtatien parantamiseksi tarvitaan. Aluevaraussuunnitelma valtatien 8 linjauksen siirrosta Hyvelä - Söörmarkku -välillä on valmistunut Uuteen maastokäytävään on jo rakennettu ilmajohto. Noormarkku - Toukari osayleiskaava on hyväksytty, mutta ei ole vielä saanut lainvoimaa. Kaava perustuu uuteen, aluevaraussuunnitelman mukaiseen valtatielinjaukseen. Myös Porin kantakaupungin yleiskaava perustuu aluevaraussuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin. Maankäytön suunnitelmiin on sisällytetty teollisuusaluevarauksia uuden ja vanhan tielinjan välille sekä Hyvelän liittymän ympärille. Maankäytön kehittyminen edellyttää välin parantamista. Tapauksessa, jossa valtatietä siirretään, muuttuu nykyinen tie maankäyttöväyläksi. Nykyisen tien varrella ja eritasoliittyminen ympäristöissä on erityisiä, kaavoissa osoitettuja maankäytön, erityisesti työpaikka-alueiden kehittämismahdollisuuksia. Maankäytön kehittymisen kannalta on tarpeen tarkastella myös välivaiheen ratkaisuja ennen uuden linjauksen toteutumista, joten tarkasteltavina toimenpiteinä ovat sekä aluevaraussuunnitelman mukainen ratkaisu että välivaiheen kevyt parantaminen. Kevyeen parantamiseen sisältyy Hyvelän liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi ja muiden maantieliittymien kanavointi. Suunniteltu raskaan liikenteen läpiajokielto Porin keskustan kautta valtatielle 11 lisää osaltaan Hyvelän liittymän liikennettä Valajankadun suunnasta, mikä lisää tarvetta liittymän parantamiselle. Liittymässä on myös alikulkutarve jalankulkijoille ja pyöräilijöille. TAULUKKO 8: LUVIA-SÖÖRMARKKU -VÄLIN TUTKITUT TOIMENPITEET. TOIMENPI- TEEN NIMI Vt 8 ja vt 23 etl Vt 8 ja vt 23 kl Hyvelä - Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Hyvelä - Söörmarkku, välivaiheen kevyt par. Laani - Hyvelä 2+2- kaistaa Musa - Käppärä 2+2- kaistaa Tiiliruukin etl Luvia - Pori 2+2-kaistaa Luvian etl Söörmarkun liittymän aluevaraussuunnitelman mukainen ratkaisu Söörmarkun liittymän kiertoliittymä Uuteen maastokäytävään nelikaistatie, eritasoliittymät (2kpl, Söörmarkun liittymä ei sisälly tähän) Hyvelän liittymään kiertoliittymä, muut maantieliittymät kanavoidaan (Söörmarkun liittymä ei sisälly tähän) Nelikaistatie välillä valtatie 2 - Hyvelän liittymä Nelikaistatie valtatien 2 kanssa yhteisellä osuudella, ei sisällä uusia eritasoliittymiä Uusi eritasoliittymä Porin eteläpuolelle Alaruukintien kohdalle. Kytkeytyy Porin katuverkolla Länsiväylän jatkeeseen. Nelikaistatie Luvian ja Porin välille Eritasoliittymä Luvian pohjoiseen liittymään. Sahan yhteydet eritasoliittymään KUSTANNUS- ARVIO MAKU 150, 2005=100 5,5 M 1,1 M 40,5 M 1,5 M 15 M 3,5 M 5 M 24 5 SUUNNITTE- LUTILANNE Suunniteltu Hyvelä-Söörmarkku aluevaraussuunnitelmassa Tutkittu Hyvelä-Söörmarkku aluevaraussuunnitelmassa Aluevaraussuunnitelma Ei suunniteltu Ei suunniteltu Ei suunniteltu Ei suunniteltu Ei suunniteltu Ei suunniteltu Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Kaksi eritasoliittymää Luvian keskustan osayleiskaavassa ja Satakunnan maakuntakaavassa KAAVOITUS- TILANNE Satakunnan maakuntakaavassa ja Noormarkku-Toukari osayleiskaavassa Satakunnan maakuntakaavassa ja Noormarkku-Toukari osayleiskaavassa Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu nelikaistatie Satakunnan maakuntakaavassa ja Porin kantakaupungin osayleiskaavassa Söörmarkun liittymä on kahden valtatien (vt 8 ja vt 23) välinen vaarallinen kolmihaaraliittymä. Valtatietä 23 käyttävien kuljetusten ja Porin suuntaan kulkevien henkilöautojen on vaikea liittyä valtatien 8 liikennevirtaan. Noormarkusta ja Söörmarkusta on runsaasti pendelöintiliikennettä Porin suuntaan. Hyvelä-Söörmarkku aluevaraussuunnitelman yhteydessä tutkittiin sekä kiertoliittymän että eritasoliittymän toteuttamista liittymään. Söörmarkun liittymän liikennettä ja parantamistarvetta lisäävät Porin Tahkoluodon öljyja kemikaalisatamaan vuoden 2016 aikana toteutumassa oleva nesteytetyn maakaasun terminaali. Myös valtatien 23 oikaisua on suunniteltu Söörmarkun pohjoispuolella helpottamaan Tahkoluotoon kulkua pohjoisen suunnasta. Söörmarkun liittymän toteuttamista on tässä työssä tarkasteltu erillään välin Hyvelä-Söörmarkku parantamisesta. Hyvelä - Söörmarkku -hankkeen lisäksi Porin ja Söörmarkun välillä on tarkasteltu välin Laani - Hyvelä parantamista nelikaistatieksi. 16 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

17 Hyvelä-Söörmarkku 2+2, avs-ratkaisu Vt 8 ja vt 23 etl Vt 8 ja vt 23 kl Laani-Hyvelä 2+2 kaistaa Hyvelä-Söörmarkku, välivaiheen kevyt par Musa-Käppärä 2+2 kaistaa Alaruukin etl Luvia-Pori 2+2 kaistaa Kuva 23: Ote Satakunnan maakuntakaavasta välillä Luvia-Söörmarkku. Kuva 25: Ote Noormarkku-Toukari osayleiskaavaehdotuksesta. Luvian etl Peränkylän ohituskaistat Kuva 22: Luvia-Söörmarkku taajamajakson tutkitut toimenpiteet. Kuva 24: Ote Porin kantakaupungin osayleiskaavasta. Kuva 26: Ote Luvian keskustan osayleiskaavasta. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 17

18 3.2. Maaseutujaksot TAULUKKO 9: MAASEUTUJAKSOJEN TUTKITUT TOIMENPITEET. Maaseutujaksoina yhteysvälillä toimivat välit Mynämäki - Unaja sekä Eurajoki - Luvia (Laitila toimii pistemäisenä taajamakohtana välillä Mynämäki - Unaja). Mynämäki - Unaja Mynämäen ja Unajan välinen maaseutujakso on Laitilaa lukuun ottamatta yhteysvälin harvimmin asuttuja ja liikennemäärät ovat sillä alhaisimmillaan. Palvelutaso on Mynämäen ja Laitilan välillä nykyisin C-luokassa ja täyttää siten asetetut palvelutasotavoitteet. Ennustetilanteessa palvelutaso heikentyy eikä tavoitetta enää saavuteta. Laitilan ja Unajan välillä palvelutasotavoitteet eivät täyty nykytilanteessakaan. Mynämäki - Laitila -väli on huomattavan harvaan asuttu. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan luonnoksessa alueelle ei myöskään esitetä muutoksia. Laitilan ja Unajan välillä, valtatien läheisyydessä, on muutamia kyliä, joista suurimpana taajamana Ihode. Laitilan ja Untamalan väliä hallitsee laajat peltoalueet. Ihode Ihode on maaseutujaksolle Mynämäki - Unaja sijoittuva yksittäinen taajamakohta, joka ei tässä selvityksessä kuitenkaan noussut taajamajaksoksi maankäytön ja joukkoliikenteen heikomman potentiaalin kannalta. TOIMENPI- TEEN NIMI Peränkylän ohituskaistat Ihoden liittymäjärjestelyt Ihoden etl Laitila - Untamala -ohituskaistat Ohituskaistapari Eurajoen ja Luvian välille (2,4+2,6 km) Rinnakkaistiejärjestelyt, liittymien sulkemisia, liittymien porrastuksia (2 kpl) Eritasoliittymä Ihodeen joen eteläpuolelle 2+2 ohituskaistapari Laitila-Untamala välille, pohjavesisuojauksia noin 2 km matkalla KUSTANUS- ARVIO MAKU 150, 2005=100 9,5 M 3,5 M 5 M 4 M SUUNNITTELU- TILANNE Tie- ja rakennussuunnitelma Osayleiskaavan liikenneselvitys Osayleiskaavan liikenneselvitys Ei suunniteltu KAAVOITUS- TILANNE Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettava valtatie Osayleiskaava vireillä Yksi eritasoliittymä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Ihoden liittymäjärjestelyt, Ihoden etl Peränkylän ohituskaistat Ihoden taajama kuuluu Pyhärannan kuntaan. Sen maankäyttö kytkeytyy nykyisin valtatiehen usean nelihaaraisen tasoliittymän kautta. Liittyvien teiden liikennemäärät ovat kuitenkin vähäisiä. Ihodessa on vireillä osayleiskaava. Osayleiskaavatyön aikana on tarkasteltu liittymäjärjestelyjä ja eritasoliittymien sijoittumista. Ihoden osayleiskaavan liikenneselvityksen (2014) mukaan ensimmäisessä vaiheessa pyritään vähentämään liittymiä ja porrastamaan nelihaaraliittymiä, mikä edellyttää myös rinnakkaistiestön kehittämistä. Liikenneselvityksessä on esitetty lopputilanteessa kaksi eritasoliittymää, joista pohjoisempi sijoittuisi Ihoden kylätien ja joen eteläpuolelle sekä eteläisempi Varhokyläntien liittymän eteläpuolelle. Eritasoliittymien toteuttaminen mahdollistaisi tasoliittymien poistamisen myöhemmässä vaiheessa. Osayleiskaavaluonnoksessa liittymävarauksen yhteyteen on tehty uusia teollisuusalueen varauksia. Nästin ohituskaistat Mynämäen ohituskaistat Ohituskaistapari Laitilan eteläpuolelle, pohjavesialueella (3+2,4 km), nykyisin noin 0,7 km ohituskaistaa Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteella (sis. rinnakkaistiet, pohjavesisuojauksen täydentäminen, riista-aidat ja valaistus) 13 M 6,5 M Tie- ja rakennussuunnitelma Tie- ja rakennussuunnitelma Laitila - Untamala -ohituskaistat Nästin ohituskaistat Mynämäen ohituskaistat Sekä Varsinais-Suomen 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa että voimassa olevassa maakuntakaavassa on Ihoden kohdalle esitetty vain yksi eritasoliittymä. Varsinais-Suomen voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve Rohdaisten eli Pyhärannan kuntakeskuksen sekä Ihoden välillä, mutta yhteys tullee poistumaan uudesta maakuntakaavasta. Parantuvat yhteydet ja liikenneturvallisuus luovat edellytyksiä taajaman kehittämiselle kaavojen tavoitteiden mukaisesti. Ihoden kohdalla on tarkasteltu vaihtoehtoina liittymäjärjestelyjen parantamista ja yhtä eritasoliittymää. Eurajoki-Luvia Eurajoen pohjoispuolella Eurajoen ja Luvian välisellä maaseutujaksolla liikennemäärä las- kee jopa 6000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Jakson liikenteellinen palvelutaso on nykyisin luokassa C täyttäen asetetut palvelutasotavoitteet, mutta ennustetilanteessa putoaa D:- hen. Sujuvuuden puutteet eivät kuitenkaan ole yhtä merkittäviä kuin muilla jaksoilla. Reilun kymmenen kilometrin osuus Eurajoelta pohjoiseen on lähestulkoon asumaton. Maasto on pääosin melko alavaa metsää, peltoa ja suota. Luvian eteläpuolella on maaseutumaista asutusta. Ohituskaista- ja nelikaistaosuudet Maaseutujaksojen ohituskaistat perustuvat pääosin jo suunniteltuihin ohituskaistaosuuksiin, mutta mukana on myös yksittäinen uusi ohituskaista Laitilan pohjoispuolelle. Maaseutujaksoille ei tässä työssä ole tutkittu nelikaistaosuuksia. Kuva 27: Maaseutujaksoilla tutkitut toimenpiteet. 18 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti

19 Kuva 30: Ihodessa on nykysin useita vilkkaita nelihaaraliittymiä. Kuva 29: Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta Ihoden kohdalla. Kuva 28: Ote Ihoden osayleiskaavaluonnoksesta. Kuva 31: Eurajoen ja Luvian välisellä maaseutujaksolla liikkuu runsaasti raskasta liikennettä. Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti 19

20 4. ÄLY-, SÄHKÖINEN JA JOUKKOLIIKENNE 4.1. Äly- ja sähköisen liikenteen tilannekuva TAULUKKO 10: ÄLY- JA SÄHKÖISEN LIIKENTEEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET TURKU - PORI -YHTEYSVÄLILLÄ ERI NÄKÖKULMISTA. Suomi on älyliikenteen johtavia maita. Älykäs liikennejärjestelmä pohjautuu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen toimivamman liikenneympäristön luomiseksi. Älyliikenteen palveluilla ja sovelluksilla voidaan vaikuttaa yksilöiden valintojen suuntautumiseen ja sitä kautta mahdollisesti ohjata sitä myös yhteiskunnan toivomaan suuntaan. Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti turvallisempi, sujuvampi, taloudellisempi sekä ympäristöystävällisempi liikkuminen. Lisäksi on todettu, että yksi potentiaalisimmista älyliikennejärjestelmien ensivaiheen omaksujaryhmistä ovat sähköautoilijat. Myös sähköinen liikenne on viime vuosina saanut jalansijaa Suomessa. Sekä ajoneuvo- että latauspistemäärät ovat selkeässä kasvussa. Vuonna 2010 julkaistun älyliikennedirektiivin sisältö painottuu seuraaviin aiheisiin: 1) eri kulkutapoja yhdistävät matkustajainformaatiopalvelut 2) ajantasaiset liikennetietopalvelut 3) liikenneturvallisuus 4) automaattinen hätäpuhelujärjestelmä ecall sekä 5) raskaiden ajoneuvojen pysäköinti- ja paikanvarauspalvelut. Suomen valtakunnallisessa älyliikennestrategiassa huomioidaan myös näiden teemojen edistäminen. Tällä hetkellä myös digitalisaatio ja automaattiliikenne on voimakkaassa nosteessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Automaation kehittymisessä hyödynnetään olemassa olevia ja kehitteillä olevia kuljettajien tukijärjestelmiä, anturiteknologiaa sekä erilaisia ajoneuvojen tietoliikennetoiminnallisuuksia yhdistämällä ne tehokkaimmalla tavalla. Liikenteen automatisaatio on noussut yhä vahvempaan rooliin ainakin pilotointi- ja testauskohteena sekä täysin uudenlaisten, liikennejärjestelmää tehokkaammin hyödyntävien liikkumisratkaisuiden mahdollistajana. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemassa Liikenteen älykkään automaation edistämissuunnitelmassa painotetaan testausekosysteemin rakentamista ja kokeiluja erilaisissa liikenneympäristöissä, nopeiden ja toimintavarmojen kiinteiden ja langattomien yhteyksien rakentumista liikenneväylien varteen sekä sääntelyn helpottamista automaattiseen liikenteeseen liittyen. Vuoden 2015 loppuun mennessä on valmistumassa myös automaattiliikenteen toimenpideohjelma vuosille , jossa priorisoidaan toimenpiteitä alan edistämiseksi Suomessa. KEHITTÄMISTOIMET LIIKENTEEN SUJUVUUS LIIKENNESUORITTEEN JA -PÄÄSTÖJEN VÄHEN- TÄMINEN ÄLYKÄS MAKSAMINEN MUUT KANSAINVÄLISET JA VALTAKUNNALLISET - ecallin käyttöönotto - Sujuvuustietojen (hyödyntämisen) kehittäminen - SUMP Sustainable Urban Mobility Plan - Jakamistalouden kehittäminen (yhteiskäyttöautot, kimppakyydit jne.) - Sähköisen liikenteen edistäminen (EVE-ohjelma, TEMin energiatuet) - Mobiilimaksamisen kehittäminen - Mobility as a Service (MaaS) kehitys (operaattori, Tekes-hankkeet) SEUDULLISET - Vt 8 yhteysväli ecall testauksen pilottialueeksi - Sujuvuustiedon automaattinen analysointi ja sen käyttö poikkeustilanteiden tunnistuksessa - Reaaliaikaisen liikennetilanteen jakamisen ja tiedonkeruun pilotoiminen esim. Waze- tai muun yhteisöllisen sovelluksen avulla - Latausverkoston kehittämistarkastelu vt 8:n yhteysvälin osalta - Mobiiliseutulippu - MaaSin seudulliset pilotit KAUPUNKIKOHTAISET - Avoimien datalähteiden julkistaminen kaupungeissa liikenteen osalta (mahdollistaa palvelukehityksen) - Liikenteen (poikkeus)tilanteista kertovat infotaulut pääväylillä - Kimppakyytipalvelupilotit ja yhteiskäyttöautopilotit (kaupungin sisäiset/kaupungin alueella toimivat julkiset) - Sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelmat ja tyyppikuvat kaupungeittain - Sähköistymisen kolmikantaprojekti (saavutettavuus, pyöräily, autot&lataus) - Matkakortti (sis. eri liikkumismuodot, opiskelijatunniste, pankkikortti?) - Joukkoliikenne-etuudet - Hälytysajoneuvoetuudet - Laatupysäkit (aikataulutiedot, sujuvuustiedot, liityntäpysäköinti jne.) Sähköinen liikenne on muutaman viime vuoden aikana levittäytynyt latausverkoston osalta koko Suomeen. Myös kansallinen latausoperaattori on luotu useiden energiayhtiöiden toimesta. Latausoperaattori tarjoaa käyttäjäystävällistä ja sujuvaa latauspalvelua ympäri Suomen riippumatta sähkön myyjästä. Ajoneuvokanta on jo ylittänyt 1000 autoa ja kasvu on ollut lähtötilanteeseen nähden merkittävää. Niin latausinfrastruktuurin kuin ajoneuvojen hankintaa tuetaan ministeriötasolta energiatuen kautta merkittävästi ainakin toistaiseksi. Varmaa on, että alati kiristyvät päästövähennystavoitteet ohjaavat ajoneuvokantaa kohti puhtaampia vaihtoehtoja ja sähköautot ovat tärkeä osa tätä kehitystä, joten siihen tulee varautua. HELIPOSTI TPS LUKKO ÄSSÄT matkailu i information Taulukkoon 10 on koottu esimerkkejä Turku - Pori -yhteysväliä koskevista äly- ja sähköisen liikenteen kehittämismahdollisuuksista. Kehittämistoimet voivat liittyä esimerkiksi liikenteen sujuvuuteen, liikennesuoritteen ja päästöjen vähentämiseen tai älykkääseen maksamiseen. Erilaisia hankkeita voidaan toteuttaa kansainvälisellä tai valtakunnallisella, seudullisella sekä kaupunkikohtaisella tasolla. LUOTIBUSSI TURKU-PORI AIKATAULUT TARJOUKSET Kuva 32: Sähköautojen latauspiste. 20 Turku - Pori -yhteysvälin kehittämisselvitys, loppuraportti