MIKKELIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2018 Kirkkoneuvosto

Transkriptio

1 Aika Tiistai klo Paikka Seurakuntakeskus, Aulakahvio, Savilahdenkatu 20 Läsnä Juha Palm, tuomiorovasti, puheenjohtaja Marjukka Tikka, varapuheenjohtaja Juha Hasanen, jäsen Heikki Huttunen, jäsen Juha Kontinen, jäsen Seija Kuikka, jäsen Timo Leskinen, jäsen Pauli Nieminen, jäsen Vuokko Pietarila, jäsen Pekka Siikavirta, jäsen Kirsi Töyrynen, jäsen Monica Valjakka, jäsen Heikki Väätäinen, jäsen Läsnäolo- ja puheoikeudella Petri Pekonen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eeva-Riitta Hahtola, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Viranhaltijat Markku Salmi, hallintojohtaja Tiina Snicker, talouspäällikkö Mervi Sensio, vs. tiedottaja Riitta Niemi, hallinnon sihteeri Poissa Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjanpitäjä Juha Palm Markku Salmi Riitta Niemi

2 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 119 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkolain 7 luvun 4 :n mukaan seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 11 jäsentä, joten päätösvaltaisuuteen tarvitaan heistä vähintään seitsemän henkilön läsnäolo. Kirkkojärjestyksen 9 luvun 1 :n mukaan Kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt, että kokouskutsut toimitetaan postin kuljetettavaksi viisi päivää ennen kokousta (postitettu ). Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 120 Pöytäkirjan tarkastajat Kirkkoneuvoston ohjesäännön 2 luvun 8 :n mukaan Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Seija Kuikka ja Timo Leskinen. 121 Työjärjestys Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin osanottajille lähetetty esityslista. 125 Kiinteistön myyminen poistettiin esityslistalta. Ilmoitusasioissa keskustellaan alueellisesta keskusrekisterihankkeesta.

3 Talousarvion toteutuminen Taloudellisen tilan kehittymisestä raportoidaan kirkkoneuvostolle neljännesvuosittain. Tämä raportointi kohdistuu kuluvan vuoden toteumaan mennessä, jolloin 50 % vuodesta on kulunut. Raportointi sisältää vain ulkoiset kulut. Käyttötalouden tuotot ovat toteutuneet mennessä talousarvioon verrattuna 44,0 prosenttisesti. Korvauksista on kertynyt 35,1 %, myyntituotoista 52,7 %, maksutuotoista 51,6 % ja vuokratuotoista 49,1 %. Metsätalouden tuotoista on kertynyt budjetoituun verrattuna 12,3 %, keräystuotoista 64,2 % ja tuista ja avustuksista 46,7 %. Toimintatuotot olivat yhteensä euroa. Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna toimintatuotot ovat noin euroa pienemmät. Tämä johtuu pääasiassa metsätalouden tuottojen kertymisestä. Vuoden 2017 alun tulona oli suojelualuekorvaus euroa. Myös puunmyyntituloja on kertynyt alkuvuonna noin euroa viime vuotista vähemmän. Lisäksi vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna pysyvien vastaavien myyntivoittoja oli kirjattu tuloslaskelmaan euroa kuluvaan vuotta enemmän. Toimintakulut ovat toteutuneet ajankohtaan nähden hyvin. Niiden toteuma on vertailuajankohtana 46,8 % ja kokonaissumma euroa. Tiliryhmittäin kulut ovat toteutuneet budjettiin verrattuna seuraavasti: henkilöstökulut 48,2 %, palvelujen ostot 44,2 %, vuokrat 53,3 %, aineet ja tarvikkeet 46,2 %, annetut avustukset 51,2 % ja muut toimintakulut 25,8 %. Muihin toimintakuluihin on kirjattu pysyvien vastaavien myyntitappiota euroa, mikä on euroa viime vuotista vähemmän. Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna toimintakulut ovat laskeneet eurolla. Tästä henkilösivukulujen osuus on euroa, mikä pääosin johtuu eläkemaksuprosentin alentamisesta. Pääluokkatasolla toteumavertailun luvut ovat tasapainossa budjettiin verrattuna. Toteumien tilanne on seuraava: Toteuma 2017 Budjetti 2018 Tot Tot Käyttö- % (vrt. budj.) Hallinto Tuotot ,6 % Kulut ,7 % Netto ,8 % Seurakuntatyö Tuotot ,0 % Kulut ,9 % Netto ,9 % Hautaustoimi Tuotot ,2 % Kulut ,2 % Netto ,3 % Kiinteistötoimi Tuotot ,7 % Kulut ,5 % Netto ,1 %

4 106 Yhteensä Tuotot ,0 % Kulut ,8 % Netto ,4 % Toimintakate on euroa, mikä on budjetoidusta 47,4 %. Se on noin euroa vuoden 2017 vastaavaa ajankohtaa huonompi, mikä johtuu pääosin edellä mainituista metsätalouden tuotoista sekä myyntivoittojen ja tappioiden kirjauksista. Toimintakatteen jälkeiset erät ovat seuraavat: Toteuma 2017 Budjetti 2018 Tot Tot Käyttö-% (vrt budj.) Toimintakate ,4 Verotulot ,8 Verotuskulut ,6 Keskusrahastomaksut ,8 Rahoitustuotot ja -kulut ,5 Vuosikate ,1 Poistot ,3 Tilikauden tulos ,9 Poistoeron vähennys ,8 Tilikauden ylijäämä ,8 Verotuloja ja valtionrahoitusta on kertynyt vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä euroa, mikä on 56,8 % arvioista. Kirkollisveron kertymä on toteutunut 57,6 prosenttisesti ollen euroa, kun vuonna 2017 vastaavana ajankohtana kertymä oli euroa. Verotulotilitykset ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Luvut eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2017 veroja tilitettiin helmi-marraskuussa virheellisellä, liian pienellä jako-osuudella. Tilitysoikaisu tehtiin joulukuussa Kirkollisverojen toteumaprosentti on muutenkin koko vuotta ajatellen liian optimistinen, koska marraskuussa tehtävä maksuunpanotilitys, joka heinäkuun ennakkotiedon mukaan on euroa viime vuotista suurempi, muuttaa koko vuoden tilannetta. Valtionrahoitusta on saatu mennessä euroa. Vuosikate on euroa, mikä on noin euroa edellistä vuotta pienempi. Tilikauden ylijäämä on euroa. Tilikauden ylijäämää kasvattaa matala poistotaso. Vuodelle 2018 hyväksytyt investoinnit ovat yhteensä euroa mennessä investointikuluja on toteutunut noin euroa. Yhtään investointihanketta ei ole vielä päätetty. Avaavan taseen loppusumma oli euroa. Taseen loppusumma on euroa.

5 107 Toteutuma V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat V A S T A A V A A Oma pääoma Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma V A S T A T T A V A A Rahoituslaskelman mukaan rahavarat ovat kuluneen vuoden aikana kasvaneet noin eurolla. Kasvu johtuu investointien ajoittumisesta loppuvuoteen. Myös loppuvuoden verotulotilitykset hidastavat kassavarojen kasvua. Hautainhoitorahaston toimintatuotot olivat kesäkuun loppuun mennessä noin euroa ja toimintakulut euroa. Toteuma on budjetoidun mukainen. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto käsittelee talousarvion toteuman Merkittiin tiedoksi lisätalousarvio vuodelle 2018 Taloussäännön 5 :n mukaan kirkkovaltuuston päättämän sitovuustason ylittävistä määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksista ja muutoksista talousarviossa päättää kirkkovaltuusto. Määrärahan ja tuloarvion muutosesityksissä selvitetään myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä selvitetään muutoksen vaikutus määrärahoihin ja tuloarvioihin. Muutettaessa talousarviota hyväksytään kaikki ne talousarvion osat, joihin muutos vaikuttaa. Talousarvion muutokset on esitettävä kirkkovaltuustolle tilikauden aikana. Vuoden 2018 toinen lisätalousarvio sisältää muutoksia erityisesti investointiosaan. Vuoden 2018 investointiosan investoinnit ovat kirkkovaltuuston hyväksymän lisätalousarvion jälkeen yhteensä euroa. Osa suunnitelluista investointihankkeista jää jäljempänä mainituista syistä johtuen toteuttamatta ja osan määrärahatarve muuttuu. Esityksessä on mukana myös uusia investointeja.

6 108 Investointiosan lisätalousarvio on seuraava: TA LISÄTA 2. LISÄTA YHTEENSÄ Pitäjänkirkon kellotapulin katon maalaus Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus Tuomiokirkon urkujen korjaus As Oy Savilahdenkatu 18, rah.vast Hautausmaiden jäteastiat Kirkkojen kameravalvonta (A, H, R, S) Lähemäen srk-talon iv-laitteet ja automaatio Pianot / Ristimäen alueseurakunta Srk-keskuksen AV-laitteet Srk-keskuksen sokkeli- ja sadevesikall. korj Suomenniemen kirkon vesikaton maalaus Rouhialan kappelin liittymäjärjestelyt Susiniemen leirikeskuksen kylmäkalusteet Susiniemen keittiön lattian uusiminen Yhteensä Lisätalousarvion perustelut ovat seuraavat: Pitäjänkirkon kellotapulin vesikaton maalaus Toteutuneet kustannukset perustuvat voittaneen tarjouksen hintaan ja lopullisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Haukivuoren kirkon vesikaton korjaus Urakkasopimuksessa sovittujen töiden lisäksi tehtiin seuraavat lisä- ja muutostyöt: ikkunoiden ulkopokien tiivistys, puuosien korjauksia, kattotiilien lisäkiinnikekoukkujen asentaminen, kattotiilien pesu pesuaineella, ukkosenjohdattimen kiinnikkeet erikoistyönä, räystäiden ruoteiden päähän kuparinen peittopellitys sekä murtuneiden pää- ja sivuportaiden korjaus. Näiden kustannukset olivat yhteensä euroa. Edellä mainituista töistä aiheutui myös ylimääräisiä rakennusaikaisia suunnittelu- ja rakennuttamiskuluja. Tuomiokirkon lehteriurkujen korjaus Hankkeen toteutuksen pääosa siirtyy vuodelle 2019, joten kuluvana vuonna toteutuvat kulut ovat arvion mukaan korkeintaan euroa. Lähemäen srk-talon IV-laitteet ja automaatio Hyväksyttyjen tarjousten mukaisten urakoiden kulut ylittivät budjetoidun eurolla. Muita budjetin ylittäviä kuluja on aiheutunut ja aiheutuu lisä- ja muutostöistä, joista merkittävin on vuotaviksi todettujen kattoikkunoiden uusiminen pellityksineen, noin euroa. Muiden tähän mennessä hyväksyttyjen lisätöiden kulut ovat euroa. Saneerauskohteessa on aiheellista varautua mahdollisiin muihinkin muutos- ja lisätöihin. Kun pelkät urakat ylittivät budjetin, on lisätalousarviossa lisäksi huomioitava toteutuneet ja rakennusaikana vielä tulossa olevat rakennuttamis- sekä arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelukulut.

7 109 Seurakuntakeskuksen AV-laitteet Toteutus siirtyy vuodelle Srk-keskuksen sokkeli- ja sadevesikallistuskorjaukset Toteutus siirtyy vuodelle Suomenniemen kirkon vesikaton maalaus Toteutuneet kustannukset perustuvat voittaneen tarjouksen hintaan ja lopullisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Rouhialan kappelin liittymäjärjestelyt Rouhialan kappelin sähkö- sekä vesi- ja viemäriliittymät ja lämmitysjärjestelmä ovat yhteiset Rouhialan seurakuntatalon ja asuinrakennuksen kanssa. Kun Rouhialan seurakuntatalo ja asuinrakennus puretaan, kappeliin on siirrettävä tai hankittava omat sähkö- sekä vesi- ja viemäriliittymät ja liitännät. Laskelmien mukaan kappelin lämmitys on tarkoituksenmukaisinta tuottaa maalämpöpumpulla. Lisätalousarviolla on tarkoitus kattaa tarvittavat muutostyöt. Susiniemen keittiön lattiapinnoitteen uusiminen Susiniemen leirikeskuksen keittiön sekä keittiön eteistilan lattian ja seinän liitoskohdissa ja läpivienneissä on todettu kuluneen vuoden aikana halkeamia lattian akryylibetonipinnoitteessa. Lisäksi ylösnostojen pinnoite on osin irronnut alustastaan. Halkeamia on paikattu vaurion laajentumisen estämiseksi, mutta asiassa tehtyjen selvitysten perusteella on käynyt ilmeiseksi, että keittiön ja eteistilan lattialaatan pintarakenne ja pinnoitus ylösnostoineen on syytä uusia kokonaan riskien välttämiseksi mahdollisimman pian. Hankkeelle on valittu urakoitsija kilpailuttamalla. Urakka-aika on Susiniemen leirikeskuksen kylmäkalusteet Susiniemen keittiön lattian uusimisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista uusia keittiön kylmäkalusteet. Investointiosaan esitettyjen muutosten vaikutuksesta investointikulut laskevat eurolla ollen yhteensä euroa. Rouhialan seurakuntatalo ja asuinrakennus ovat olleet tyhjillään heinäkuun alusta lähtien ja rakennusten purkaminen on ajankohtaista. Tyhjillään olevat rakennukset ovat usein ilkivallan kohteena ja ne edellyttävät edelleen valvontaa, minkä vuosi purkamisen nopea aikataulu on perusteltua. Lisäksi keskeisellä paikalla olevan alue halutaan saada siistiksi. Rakennusten purkaminen ei ole investointi, vaan käyttötalouden kulu, joten käyttötalouteen kiinteistötoimen pääluokkaan Rouhialan seurakuntatalon kustannuspaikalle ehdotetaan lisättäväksi muihin kuluihin tilille euroa.

8 110 Tuloslaskelmaan vaikutus on seuraava: TP 2017 TA 2018 LISÄ TA 2018 YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT Korvaukset Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Metsätalouden tuotot Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvar Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Vuokrakulut Aineet ja tarvikkeet Annetut avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot ja valtionrahoitus Verotuskulut Keskusrahastomaksut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lis.(-) tai väh. (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Esitetyt investointiosan ja käyttötalousosan muutokset vaikuttavat rahoituslaskelmaan seuraavasti: TA 2018 TA + 1. LISÄ TA 2. LISÄ TA TA + LISÄ TA:T Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Pysyvien vastaavien myyntitulot

9 111 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat vähenevät rahoituslaskelman mukaan lisätalousarvion jälkeen noin eurolla. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy selvitysosan mukaisen 2. lisätalousarvion vuodelle Esitys kirkkovaltuustolle 124 Tuloveroprosentti vuodelle 2019 Kirkkolain 15 luvun 2 :n mukaan kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin. Tuloveroprosentti vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Keskimääräinen kirkollisveroprosentti vuonna 2018 on 1,39. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,5. Vuoden 2018 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on kirkollisverotuloa kertynyt , mikä on 67,7 prosenttia budjetoidusta kirkollisverosta. Kertymä on noin suurempi kuin vuonna 2017 vastaavana ajankohtana. Luvut eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia, koska vuonna 2017 veroja tilitettiin helmimarraskuussa virheellisellä, liian pienellä jako-osuudella. Tilitysoikaisu tehtiin joulukuussa Vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kuluvan vuoden kirkollisverotulokertymä on euroa pienempi. Verohallinnon ennakkotiedon mukaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkollisverotulot laskivat vuonna ,0 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. ja verottajan ennakkotiedon mukaan vuoden 2017 maksuunpanotilitys on tavanomaista suurempi. Heinäkuun verotulokertymän mukaan laskettu arvio kirkollisveron määrästä vuodelle 2018 on Valtionrahoituksen, jolla rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä; hautaustointa, väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa, määrä on vuonna euroa. Tilitettävä määrä on sidoksissa kunnan väkilukuun.

10 112 Verotulojen kertymätiedot vuosilta sekä arvioidut kertymät vuosille 2018 ja 2019 (veroprosentti 1,5 %) on esitettynä seuraavassa taulukossa. Kirkollisvero Muutos-% Yhteisövero/ rahoitusosuus Muutos-% Yhteensä Muutos-% ,9 % ,1 % ,2 % ,1 % ,1 % ,0 % ,6 % ,0 % ,3 % ,4 % ,1 % ,8 % ,4 % ,3 % ,6 % 2018b ,9 % ,6 % ,8 % 2018e ,0 % ,6 % ,1 % 2019b ,8 % ,9 % ,9 % Vuoden 2016 valtionrahoituksen ja yhteisöveron korkeampi määrä johtuu siitä, että kyseisenä vuonna seurakunnille tilitettiin valtionrahoituksen lisäksi edellisten vuosien yhteisöveroa. Vuoden 2019 talousarvion valmistelu on aloitettu keväällä Talousarvion laadintaohjeen budjetin raami on muodostettu vuoden 2017 oikaistun talousarvion toteuman perusteella. Oikaisuissa toteutuneet rahastosiirrot ja rahastojen käyttö on eliminoitu. Lisäksi vuoden 2017 seurakuntatyön erityishankkeiden kulut, euroa, on eliminoitu kuluista. Kiinteistötoimessa vuoden 2017 luvuista on eliminoitu tuotoista omaisuuden myyntivoitto euroa ja kuluista omaisuuden myyntitappio euroa. Vuoden 2018 hallinnon talousarvioluvuista on eliminoitu seurakuntavaalien osuus, johon on budjetoitu kuluja noin euroa. Käyttötalouden kehys vuodelle 2019 on laadittu seuraavasti: käyttötaloudessa palkankorotusvaraus on Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukainen 1,8 prosenttia. Henkilöstökulujen pohjana on käytetty vuoden 2018 henkilöstökuluja. Vuoden 2019 käyttötalouden tuotot on laskettu korottamalla kahdella prosentilla vuoden 2018 talousarviolukuja. Muiden kuin henkilöstökulujen osalta pohjana on käytetty vuoden 2017 toteumalukuja, joihin on tehty kahden prosentin inflaatiokorotus. Vuoden 2017 toteumalukujen käyttämisellä pyritään pääsemään realistisempaan budjetointiin. Lisäksi kehyksessä on kiinteistötoimelle varattu ylimääräinen euroa rakennusten purkamista varten. Edellä mainituilla perusteilla talousarviokehyksen toimintakate on euroa. Se on euroa vuoden 2017 eliminoitua tilinpäätöstä huonompi. Muutoksesta euroa koostuu palkankorotusvarauksesta. Vuoden 2018 eliminoituun toimintakatteeseen verrattuna kate on noin euroa parempi.

11 113 Näillä perusteilla vuoden 2019 tuloslaskelmaraami, jota on oikaistu talousarvion laadintaohjeeseen verrattuna verotulokertymän osalta, on seuraava: TOTEUMA 2017 TA 2018 ENNUSTE 2018 KEHYS 2019 MUUTOS-% vs. TOT 2017 MUUTOS-% vs. TA 2018 TOIMINTAKATE ,3 % -1,4 % Verotulot ja valtionrahoitus ,9 % -0,1 % Verotuskulut ,5 % -3,4 % Keskusrahastomaksut ,2 % -6,9 % Rahoitustuotot- ja kulut ,7 % 36,8 % VUOSIKATE ,1 % 18,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % 1,4 % TILIKAUDEN TULOS ,8 % 62,0 % Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 % 0,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,2 % 45,5 % Vuoden 2018 toteuman arvioidaan olevan tasapainoinen ja vuosikate tullee olemaan strategiassa asetetulla tasolla. Tavoitteena on rahoittaa investoinnit tulorahoituksella. Tämä tavoite onkin saavutettu viime vuosien tilinpäätöksissä. Nyt tavoitteena on säilyttää saavutettu toiminnan ja talouden tasapino. Sen edellytyksenä on, että toiminta mitoitetaan verotulojen, valtionrahoituksen ja muiden tulojen mukaiseksi. Vuoden 2018 ennusteeseen ja talousarvioraamiin tulee tässä vaiheessa suhtautua varauksella. Ennusteita tarkennetaan syksyn aikana, kun kuluvan vuoden uusia toteumaraportteja on käytettävissä, budjetin valmistelu etenee ja verotuloennusteet tarkentuvat. Muutokset otetaan huomioon talousarvion valmistelussa. Kokonaistilanne huomioon ottaen kirkollisveron nykyinen taso, 1,5 %, on järkevä. Ehdotus, talouspäällikkö: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää vahvistaa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vuoden 2019 kirkollisveron veroprosentiksi 1,50 %. Esitys kirkkovaltuustolle 125 Kiinteistön myyminen Esitys poistettiin esityslistalta.

12 Investoinnit vuoden 2019 talousarviossa ja investointisuunnitelma vuosille / lähetekeskustelu Kirkkovaltuuston hyväksymän strategian mukainen vuosikatetavoite on ilman satunnaisia eriä 1,5 miljoonaa euroa, jonka pitää kattaa sekä investoinnit että noin euron suuruiset lainojen lyhennykset. Strategian lähtökohtana on lisäksi, että investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Investointien osalta tämä tarkoittaa noin 1,3 miljoonan tasoa. Talousarviovuodelle suunnitellut investoinnit vastaavat lainanlyhennysten kanssa strategian mukaista vuosikatetavoitetta. Vuoden 2020 suunnitelmaa rasittaa kustannusarvioltaan tällä hetkellä 1,4 miljoonan euron suuruinen hautaustoimen toimisto- ja henkilöstötilojen rakentaminen, joka tosin on strategiassa mainittu tavallista suurempi investointi, joihin strategiassa on pyritty varautumaan. Sen lisäksi vuodelle 2020 on merkitty tällä hetkellä vain Asunto Oy Savilahdenkatu 18 rahoitusvastikkeet. Vuodelle 2021 kirjatut investoinnit ja lainojen lyhennykset alittavat tässä vaiheessa vuosikatetavoitteen eurolla. Talousarviovuodelle on nyt käsiteltävässä luonnoksessa merkitty vuonna 2017 sille suunnitellut investoinnit ja uusina Haukivuoren kirkkosalin takaosan kokoontumistilaksi muuntamiseen sekä seurakuntakeskusta ympäröivien puistokäytävien valaistukseen ja pysäköintiin liittyvät hankkeet. Lisäksi vuodelle 2019 esitetään siirrettäväksi eräitä kuluvalle vuodelle budjetoituja hankkeita, joista merkittävin on tuomiokirkon lehteriurkujen korjaus. Osa kustannuksista toteutuu kuluvana vuonna. Suunnittelukauden suurin hanke tulisi olemaan Harjun hautausmaan uusien tilojen toinen vaihe, joka käsittää toimisto- ja henkilöstötilat. Varikko- ja korjaamotilat rakennettiin vuonna Tuolloin toinen vaihe suunniteltiin toteutettavaksi noin viiden vuoden päästä. Nykyiset tilat on todettu kuntoarvioissa ja katselmuksissa käyttötarkoitukseensa sopimattomiksi kuntonsa puolesta jo useita vuosia sitten. Nykyisten tilojen vaatima korjausaste todettiin niin korkeaksi, että päädyttiin uusien tilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen kahdessa osassa. Tuolloin tehtiin myös valtaosa toimisto- ja henkilöstötilojen arkkitehti- ja muusta suunnittelusta siten, että muun muassa toisen vaiheen edellyttämät varaukset kunnallistekniikan osalta on tehty ensimmäisen vaiheen yhteydessä. Hankkeen suunnitelmien päivittäminen on sijoitettu vuodelle Suunnitelmien tarkentuessa myös kustannusarvio tarkentuu, ja tavoitteena on nyt arvioitujen kustannusten aleneminen. Kokonaisuutena korjausinvestointien tilanne näyttää olevan hyvin hallinnassa, koska vuonna 2017 ja kuluvana vuonna on toteutettu sellaisia hankkeita, jotka oli pitkään arvioitu kiireellisiksi, mutta joita on siirretty usean vuoden ajan investointikustannusten riittävän tasaiseksi jakautumiseksi eri vuosille. Nyt tällaisia ehdottoman kiireellisiä korjausinvestointeja ei ole näköpiirissä. Tilanteeseen vaikuttaa myös se, että seurakunnassa on tehty päätökset luopua kolmesta seurakuntatalosta, joihin olisi pitänyt yhteen laskettuna tehdä miljoonaluokan saneerausinvestoinnit. Seuraavassa on esitelty vuosien investointisuunnitelman kohteet ja tarvittaessa tarkemmat perustelut. Kooste investoinneista on liitteenä 1/126.

13 115 Haukivuoren kirkko Kirkon takaosan muuttaminen siten, että osa takimmaisista penkeistä poistetaan kokoontumistilan saamiseksi kirkkoon. Toteutus vuonna Kustannusarvio kalusteineen euroa. Mikkelin tuomiokirkko Lehteriurkujen korjaus. Toteutuksen pääosa siirtyy vuodelta 2018 vuodelle Kustannukset euroa vuonna Pitäjänkirkko Kellotapulin uusitun alapeltikaton maalaus, ylemmän peltikaton ja ristin kunnostus ja maalaus sekä tornin puuosien ja ikkunoiden kunnostus vuonna Kustannusarvio euroa. Ristiinan kirkko Kirkon, kellotapulin ja kirkonpihan varastorakennuksen ulkomaalaus vuonna Kustannusarvio euroa. Suomenniemen kirkko ja kellotapuli Kirkkosalin maalaus vuonna Kustannusarvio euroa. Kirkon ja kellotapulin ulkomaalaus vuonna Kustannusarvio euroa. As Oy Savilahdenkatu 18 Rahoitusvastikkeet vuosille , euroa/vuosi. Mikkelin seurakuntakeskus Uuden osan sokkelin rakennekorjaukset ja maanrakennustyöt sadeveden ohjaamiseksi pois sokkeleista tarvittavilta osin. Siirtyy vuodelta 2018 vuodelle Kustannusarvio Pysäköintialueen laajennus (6 lisäpaikkaa), lämmitystolppien uusiminen ja lisääminen sekä puistokäytävien valaistus vuonna Kustannusarvio Vuonna 2016 korjatun vesikaton, -kourujen ja syöksytorvien maalaus vuonna Kustannusarvio euroa. Sisätilojen huoltomaalaus sekä aula- ja porraslaatoitusten korjaus vuonna Kustannusarvio euroa. Ristimäkisalin AV-laitteet ovat vanhentuneet eivätkä vastaa salin omien ja ulkopuolisten käyttäjien vaatimuksia kokous- ja esityskäytössä. Samalla uusitaan induktiosilmukka. Hanke esitetään siirrettäväksi kuluvalta vuodelta vuodelle 2019, jolloin hanke voidaan osaltaan niveltää sisätilojen huoltomaalaukseen ja sijoittaa ajankohtaan, jolloin tilojen käyttö on vähäisintä. Hankkeen suunnittelu on aloitettu kuluvana vuonna. Kustannusarvio euroa.

14 116 Harjun kappeli Harjun kappeli on saneerattu Jo usean vuoden ajan katselmuksissa on todettu korjaustarpeita kappelin julkisivun, kellotornin ja vesikaton osalta. Näistä vesikaton uusiminen räystäskorjauksineen sekä kappelin ja kellotornin rappauskorjaukset maalauksineen esitetään vuodelle Kustannusarvio euroa. Uusitun vesikaton maalaus vuonna Kustannusarvio euroa. Hautaustoimi Uusien jäteastioiden hankkimisen neljäs vaihe vuonna Kustannusarvio euroa. Kaivinkoneen hankinta. Nykyisen koneen käyttöikä on tullut täyteen jo muutama vuosi sitten. Varaus euroa vuodelle Harjun hautausmaan toimisto- ja henkilöstötilojen suunnittelu toteutettiin vuonna 2014 osana kokonaisuutta, johon sisältyivät toimisto- ja sosiaalisten tilojen lisäksi vuonna 2014 hankkeen ensimmäisenä vaiheena toteutettu varikko- ja korjaamotilojen rakentaminen. Toisen vaiheen eli toimisto- ja henkilöstötilojen hankesuunnitteluun ja toteutussuunnitelmien tarkentamiseen esitetään euroa vuodelle Mahdollinen toteutus sijoittuisi vuodelle 2020, kustannusarvio aiempien suunnitelmien pohjalta tässä vaiheessa euroa. Yhteenveto: Nyt käsiteltävässä investointisuunnitelmaluonnoksessa vuodelle 2019 merkittyjen investointien loppusumma on liitteen 1/126 mukaisesti euroa, vuoden 2020 hankkeiden summa euroa, ja vuodelle 2021 tällä hetkellä tiedossa olevien hankkeiden loppusumma euroa. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto käy lähetekeskustelun vuodelle 2019 esitettävistä investoinneista ja investointisuunnitelmasta vuosille Hautausmaakatselmus Hautaustoimen ohjesäännön mukaan kirkkoneuvoston on huolehdittava siitä, että hautausmaan ja sillä olevien rakennusten katselmus suoritetaan vuosittain. Katselmuksessa päätetään toimenpiteistä, joihin hautausmaan hoidosta vastaavan viranhaltijan tekemät esitykset sekä tehdyt havainnot antavat aihetta. Erityisesti katselmuksessa todetaan 1) onko hautaustoimen ohjesääntöä ja vahvistettua hautausmaan käyttösuunnitelmaa noudatettu; 2) onko hautakirjanpito yhtäpitävä hautausmaalla suoritettujen toimenpiteiden kanssa; 3) onko yksityisiä hautoja kunnostettu ja hoidettu ohjesäännön mukaisesti; ja

15 117 4) onko seurakunnan huolehtimien hautojen hoito ollut sopimusten ja annettujen määräysten mukaista. Katselmuksesta on laadittava pöytäkirja. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastukset sekä rahavarojen ja arvopaperien tarkastukset hoidetaan seurakunnassa osana sisäistä valvontaa ja tilintarkastaja tarkastaa ne tarpeelliseksi katsomallaan tavalla hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Kirkkoneuvosto vastaa sisäisestä valvonnasta, joten sen tulee huolehtia myös siitä, miten vuosittainen hautausmaakatselmus toteutetaan. Hautausmaakatselmukseen osallistuvat varsinaisten katselmuksen toimittajien lisäksi hautaus- ja kiinteistötoimesta vastaavat viranhaltijat. Alueneuvostojen johtosäännön 2 :n kohdan 11 mukaan alueneuvoston tehtävänä on osallistua alueella sijaitsevien tai alueen käytössä olevien hautausmaiden katselmuksiin ja kiinteistöjen tarkastuksiin kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Edellisissä katselmuksissa tämä on huomioitu siten, että katselmuksen kohteina olevista alueseurakunnista katselmukseen osallistuvat aluekappalainen ja kirkkoneuvoston edustajaksi alueneuvostoon nimetty luottamushenkilö. Ehdotus, hallintojohtaja: 1) Kirkkoneuvosto päättää suorittaa hautausmaakatselmuksen torstaina klo 8.15 alkaen. 2) Kirkkoneuvosto nimeää katselmuksen suorittavat kirkkoneuvoston luottamushenkilöjäsenet. Kaikilla kirkkoneuvoston jäsenillä on halutessaan oikeus osallistua katselmukseen. 3) Viranhaltijoista katselmukseen osallistuu tuomiorovasti kirkkoneuvoston puheenjohtajana ja hänen lisäkseen katselmukseen määrätään hautaus- ja kiinteistötoimesta vastaavat viranhaltijat sekä kutsutaan asianomaiset aluekappalaiset. 4) Ylipuutarhuri ja hallintojohtaja esittävät katselmuksen kohteiksi Anttolan ja Haukivuoren hautausmaat. Lisäksi voidaan tarvittaessa katselmoida Harjun hautausmaan toimisto- ja henkilöstötilat liittyen mahdolliseen Harjun hautausmaan uusien tilojen toiseen vaiheeseen, jonka suunnittelu ja toteutus sisältyvät vuosien 2019 ja 2020 investointisuunnitelmiin. 5) Katselmuksen ajankohta ja aiheet annetaan tiedoksi tilintarkastajalle. 1) 2) Kirkkoneuvosto nimesi katselmukseen luottamushenkilöedustajiksi Tapani Korhosen, Eila Leppäsen, Pekka Siikavirran ja Heikki Huttusen. 3) 4) 5) Tiedoksi hautausmaakatselmukseen osallistuville, tiedoksi tilintarkastaja

16 Lupa tulla haudatuksi veteraanilehtoon Esittelymuistioon sisältyvät perhe-elämään tai muihin niihin verrattaviin henkilökohtaisiin oloihin liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä Hallintolain 24 :n 1 momentin kohdan 32 nojalla Vastaanottosihteeri Anna-Katriina Rantakylän virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen Kirkkolain 6 luvun 37 :n mukaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi, varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, päättää, että viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää. Perheasiain neuvottelukeskuksen asiakaskäyntimäärissä on vuoden 2017 ja kuluvan vuoden ensimmäiseen puoliskon välillä tapahtunut pääasiassa Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymän palvelutuotannossa tapahtuneista muutoksista johtuen vähenemistä, joilla on ollut selkeä vaikutus vastaanottosihteerin työmäärään. Euromääräisesti muutos vastaa noin puolen henkilötyövuoden kustannuksia. Essoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johdon kanssa kuluvan vuoden kesäkuussa käydyn neuvottelun perusteella perheasiain neuvottelukeskuksen ostopalvelumääriin vaikuttavat muutokset tulevat jatkumaan myös vuonna 2019, vaikka Essote pitääkin keskusta edelleen tärkeänä yhteistyökumppanina. Muutoksista ja samanaikaisesti seurakunnan hautausasiakaspalvelussa pitkään jatkuneesta resurssivajeesta johtuen hallintojohtaja ja tuomiorovasti yhdessä diakonian ja erityistyöalojen johtajan Sari-Annika Pettisen ovat panneet vireille neuvottelukeskuksen vastaanottosihteerin virantoimitusvelvollisuuden muuttamisen siten, että noin puolet viran työajasta kohdennetaan hautaustoimen asiakaspalveluun. Se lisäksi viran tehtävissä säilyvät siinä tälläkin hetkellä olevat keskuksen vastaanottosihteerin ja yleishallinnon tehtävät. Uudet tehtävät siirtyvät hautaustoimen kustannuspaikalle, mikä tarkoittaa niiden rahoittamista seurakunnan saamalla valtionrahoituksella. Virantoimitusvelvollisuuden muutoksen perusteena olevat syyt samoin kuin tehtävien jakautuminen edellä mainittujen tehtäväalueiden välillä prosenttiosuuksineen on selostettu liitteessä 1/129. Muutoksen pohjalta tehty viran uusi tehtävänkuvaus on liitteenä 2/129. Muutoksella ei ole vaikutusta virkanimikkeeseen tai viran palkkaukseen. Viranhaltijan hallinnollinen esimies on diakonian ja erityistyöalojen johtaja. Anna-Katriina Rantakylää on kuultu muutoksista pidetyssä kuulemistilaisuudessa, jossa hänen lisäkseen olivat läsnä luottamusmies Risto Luukkanen, tuomiorovasti Juha Palm, hallintojohtaja Markku Salmi ja diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen. Muutoksen täytäntöönpanoajankohdaksi esitetään

17 119 Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto päättää muuttaa perheasiain neuvottelukeskuksen vastaanottosihteerin viranhoitovelvollisuuden lukien liitteenä 2/129 olevan tehtävänkuvan mukaiseksi siten, että kokonaistyöajasta ja palkasta perheneuvontaan kohdennetaan 42 %, yleishallintoon 10 % ja hautaustoimeen noin 48 %. Ote Anna-Katriina Rantakylälle, tiedoksi diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen, palkanlaskenta/tiina Aalto, tiedotus/katja Valtanen, ylipuutarhuri Jaana Nyström, hallintopastori Eija Juuma 130 Jenni Paajasen työvapaa osittaista hoitovapaata varten Henkilöstösihteeri Jenni Paajanen anoo osittaista työvapaata hoitovapaata varten ajalle siten, että työaika on 23 tuntia 15 minuuttia viikossa, joka sijoitettaisiin kolmelle työpäivälle per viikko. Oikeudesta osittaiseen hoitovapaaseen säädetään työsopimuslain 4 luvun 4 :ssä, jonka mukaan: Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa. Talouspäällikkö Tiina Snicker puoltaa anomusta. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto myöntää henkilöstösihteeri Jenni Paajaselle osittaisen työvapaan hoitovapaata varten ajalle anomuksen mukaisesti. Palkka määräytyy siten, että Paajaselle maksetaan tehtävän hoitoa vastaava osuus

18 120 täyden työajan palkasta (60 %). Työvapaan sijoittamisesta työviikolle ja henkilöstöhallinnon tehtävien työnjaosta toimistosihteeri Tiina Aallon kanssa sovitaan talouspäällikön johdolla. Ote Jenni Paajaselle, tiedoksi talouspäällikkö Tiina Snicker, palkanlaskenta/tiina Aalto, tiedotus/katja Valtanen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä 131 Tarja Tiilikaisen oppisopimusperusteinen suntion työsuhde Kiinteistötoimessa on tapahtunut ja on tulossa seuraavat muutokset suntioiden palvelussuhteissa: 1. Seurakuntamestari Antero Frilander siirtyi eläkkeelle syksyllä Hänen tehtäviään on hoidettu jääneellä vakinaisella ja tarvittaessa työhön tulevalla työvoimalla. Pidempiaikainen järjestely tältä osin on kuluvan vuoden keväällä tehty määräaikainen oppisopimusperusteinen työsopimus ajalle seurakunnan emännän Eeva-Liisa Tiilikan kanssa. 2. Suntio Jussi Reinilälle on myönnetty opintovapaa ajalle Kaksi vakinaisista suntioista on siirtymässä eläkkeelle vuoden 2019 aikana. Tarja Tiilikainen on toiminut tuomiokirkkoseurakunnassa työelämäharjoittelussa suntion tehtävissä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Kuluneena kesänä hänellä on ollut suntion määräaikainen työsuhde. Kiinteistöpäällikkö ja ylivahtimestari esittävät, että hänen kanssaan tehdään työsopimus oppisopimusperusteisena suntiona toimimisesta ajalla , jolla voidaan täyttää virkavapaasta ja eläköitymisistä johtuvaa työvoimatarvetta ilman välitöntä vakinaista rekrytointia. Samalla erityisosaamista omaavien suntioiden työaikaa on mahdollista kohdentaa kiinteistöjen korjaus- ja huoltotöihin, mikä vähentää korjaus- ja huoltotöiden ostopalvelujen tarvetta. Työnantaja saa Tarja Tiilikaisen palkkaamiseen palkkatukea, joka on suuruudeltaan euroa/kk. Lisäksi oppisopimuksesta maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta noin 50 euroa/kk. Ehdotus, hallintojohtaja: Kirkkoneuvosto tekee Tarja Tiilikaisen kanssa työsopimuksen oppisopimusperusteisena suntiona toimimisesta ajalla Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 401 mukaisesti. Työsuhteessa on neljän (4) kuukauden koeaika. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista työntekijän on toimitettava työnantajalle seurakunnan työterveyshuollon lääkärin antama lääkärintodistus terveydentilastaan.

19 121 Ote Tarja Tiilikainen, tiedoksi kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen, ylivahtimestari Kimmo Hällback, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, tiedotus/katja Valtanen 132 Diakonian viran haettavaksi julistaminen Valmistelija: hallintopastori Eija Juuma Kirkkoneuvosto on myöntänyt Maaret Marttiselle eron diakonian virasta vanhuuseläkkeelle siirtymistä varten lukien. Kirkkoneuvosto julistaa vapautuvan diakonian viran haettavaksi. Viran hakuilmoitus julkaistaan lyhennettynä Kotimaa lehdessä ja kokonaisuudessaan ja -nettisivuilla. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa julistetaan haettavaksi diakonian virka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on 12 diakonian viranhaltijaa. Diakoniaa johtaa diakonian ja erityistyöalojen johtaja ja diakonian viranhaltijoiden lähiesimiehenä toimii johtava diakoniatyöntekijä. Haettavan viran vastuualueeseen kuuluu yleinen diakoniatyö erikseen määriteltävällä alueella, erityisvastuualueena vammaistyö sekä työparina toimiminen jollakin diakonian erityisvastuualueella erikseen sovittavan työjaon mukaisesti. Vastuualueisiin voi tulla muutoksia viran aikana. Valittavalta työntekijältä edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta diakonian muuttuvassa tehtäväkentässä, tietoteknisiä valmiuksia sekä innostavaa ja kehittävää työotetta. Viran kelpoisuusehtona on kirkon säädöskokoelman nro 124 mukainen kelpoisuus. Kielivaatimuksena on suomen kielen erinomainen kirjallinen ja suullinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Palkkaus on kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukainen (vaativuusryhmä 502). Peruspalkan lisäksi maksetaan viranhaltijan työkokemukseen perustuvaa palkanosaa (enintään 15 % peruspalkasta). Valitun on ennen työn vastaanottamista esitettävä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Viranhoito edellyttää oman auton käyttöä. Viran voi ottaa vastaan alkaen. Hakemukset pyydetään toimittamaan sähköisesti klo mennessä KirkkoHR osoitteessa sakasti.evl.fi/työpaikat. Lisätietoa antaa diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen, tai sari-annika.pettinen@evl.fi Haastattelut pidetään klo välisenä aikana. Ehdotus, tuomiorovasti: 1) Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto julistaa diakoniatyöntekijän viran haettavaksi. 2) Kirkkoneuvosto asettaa haastattelutyöryhmän, johon nimetään tuomiorovasti Juha Palm (työryhmän puheenjohtaja), diakonian ja erikoistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen, johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry ja hallintopastori

20 122 Eija Juuma, joka toimii myös työryhmän sihteerinä. Kirkkoneuvosto nimeää halutessaan luottamushenkilöedustajan haastattelutyöryhmään. 1) 2) Kirkkoneuvosto nimesi luottamushenkilöedustajaksi haastattelutyöryhmään Eeva-Riitta Hahtolan. Tiedoksi haastattelutyöryhmään nimetyt 133 Lastenohjaajan työsopimussuhteinen tehtävä Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Kirkkoneuvosto valitsi kokouksessaan lastenohjaajan avoinna olleeseen työsopimussuhteiseen tehtävään Maiju Luodon. Luoto on päivätyllä sähköpostilla ilmoittanut, ettei ota tehtävää vastaan perhesyistä. Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen esittää, että tehtävään valitaan samassa rekrytoinnissa tehtävää hakenut Mervi Vesterinen, joka on aiemmin toiminut Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lastenohjaajan sijaisuuksissa. Mervi Vesterisen koulutus- ja työkokemustiedot on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille esityslistan mukana. Ehdotus: Mervi Vesterisen kanssa tehdään työsopimus lastenohjaajan työsopimussuhteisesta tehtävästä alkaen. Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 401 mukaan. Tehtävään valitun on ennen työsopimuksen tekemistä esitettävä tuomiokirkkoseurakunnan työterveyslääkärin antama hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä RLL 6 :n mukainen rikosrekisteriote. Ote Mervi Vesteriselle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, vastaava lastenohjaaja Minna Toivonen, vastaava lastenohjaaja Marjo Therman, hallintopastori Eija Juuma, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen

21 Oppisopimusopiskelijan palkkaaminen varhaiskasvatukseen Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Avoinna olleeseen oppisopimusperusteiseen lastenohjaajan työsuhteeseen tuli määräaikaan mennessä 48 hakemusta. Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, vastaava lastenohjaaja Minna Toivonen ja vastaava lastenohjaaja Marjo Therman haastattelivat 4 hakijaa. Haastattelun perusteella kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen esittää, että oppisopimusopiskelijaksi otetaan Laura Pulkkinen. Pulkkisen koulutuspaikkana on Pieksämäen seurakuntaopisto, jossa hän suorittaa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Pulkkisella on ennestään ravintola-alan ja ravintola-alan ammattiaineiden opettajan koulutus. Ehdotus, tuomiorovasti: Laura Pulkkinen otetaan oppisopimusperusteiseen työsuhteeseen hoitamaan lastenohjaajan tehtäviä ajalle Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 401 mukaan. Pulkkisen on ennen työsopimuksen allekirjoittamista esitettävä RLL 6 :n mukainen rikosrekisteriote. Pulkkisen työpaikkaohjaajana toimii vastaava lastenohjaaja Marjo Therman. Ote Laura Pulkkiselle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, vastaava lastenohjaaja Minna Toivonen, vastaava lastenohjaaja Marjo Therman, hallintopastori Eija Juuma, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 135 Nuorisotyönohjaajan viranhoito Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Nuorisotyönohjaaja Carita Kattaiselle on myönnetty vuosiloma ajalle sekä virkavapaa hoitovapaata varten ajalle Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen esittää, että Kattaisen viransijaiseksi ajalle otetaan Emma Kauhanen. Kauhasen edellinen viranhoitomääräys nuorisotyönohjaajan viransijaiseksi on ajalle Ehdotus, tuomiorovasti: Emma Kauhaselle annetaan viranhoitomääräys hoitamaan nuorisotyönohjaaja Carita Kattaisen viransijaisuutta ajalle , kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes viran vakinainen haltija palaa virkaansa. Tehtäväkohtainen peruspalkka on 2.322,53 euroa (vaativuusryhmä 502).

22 124 Ote Emma Kauhaselle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, hallintopastori Eija Juuma, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 136 Sonja Paukkusen osittainen virkavapaa Salassa pidettävä Julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdan nojalla 137 Esa Ahtiaisen viranhoitomääräys Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen esittää, että mikäli kirkkoneuvosto myöntää nuorisotyönohjaaja Sonja Paukkuselle osittaisen virkavapaan ajalle , viransijaiseksi otetaan Esa Ahtiainen (50 %). Ahtiaisen edellinen virkamääräys Paukkusen viransijaiseksi on ajalle Ehdotus, tuomiorovasti: Esa Ahtiaiselle annetaan viranhoitomääräys hoitamaan osa-aikaisesti (50 %) Sonja Paukkusen viransijaisuutta ajalle Ote Esa Ahtiaiselle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, hallintopastori Eija Juuma, palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 138 Kanttori Lea Laineen virkaero Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Lea Laine anoo eroa kanttorin virasta lukien. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto myöntää Lea Laineelle eron kanttorin virasta lukien.

23 125 Ote Lea Laineelle, tiedoksi johtava kanttori Mikko Kallio, hallintopastori Eija Juuma palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, ITaluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 139 Nuorisotyönohjaaja Tiina Korhosen virkaero Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Tiina Korhonen anoo eroa nuorisotyönohjaajan virasta lukien. Ehdotus, tuomiorovasti: Kirkkoneuvosto myöntää Tiina Korhoselle eron nuorisotyönohjaajan virasta lukien. Ote Tiina Korhoselle, tiedoksi kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen, hallintopastori Eija Juuma palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen, IT-aluekeskus/Petri Pulkkinen, puhelinvaihde/anna-katriina Rantakylä, tiedotus/katja Valtanen 140 Juha Palmin ja Osmo Luukkosen virkamatka Unkariin Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Tuomiorovasti Juha Palm ja kappalainen Osmo Luukkonen anovat ulkomaan virkamatkaa Unkariin. Matka on rovastikunnallinen ystävyysseurakuntamatka, jonka aikana tutustutaan yhteisesti Budapestiin ja Balatoniin sekä jokaisen matkalle osallistuvan rovastikunnan seurakuntien edustajat omiin ystävyysseurakuntiinsa. Palm ja Luukkonen vierailevat Köszegin seurakunnassa. Matka toteutetaan talousarviomäärärahojen puitteissa ja sen ajankohta on Virkamatkan päivärahat maksetaan voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Käsittely: Juha Palm todettiin esteellisiksi tämän asian käsittelyn osalta Hallintolain 28 :n kohdan 1 nojalla. Puheenjohtajana asian käsittelyn aikana toimii kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Marjukka Tikka.

24 126 Ehdotus, varapuheenjohtaja: Kirkkoneuvosto hyväksyy tuomiorovasti Juha Palmin ja kappalainen Osmo Luukkosen virkamatkan Unkariin ajalla Palmille ja Luukkoselle maksetaan KirVESTESin mukainen ulkomaan päiväraha. Ote Juha Palmille ja Osmo Luukkoselle, tiedoksi palkanlaskenta/tiina Aalto, henkilöstösihteeri Jenni Paajanen 141 Sairaalasielunhoitaja Raila Leino-Ehrnroothin sivutoimilupa Valmistelija: tuomiorovastin sihteeri Eija Lehtonen Sairaalasielunhoitaja Raila Leino-Ehrnrooth anoo sivutoimilupaa toimiakseen kognitiivisena psykoterapeuttina omalla vastaanotolla ajalla Työ ajoittuu viikonloppuisin lauantaipäiviin, jotka pääsääntöisesti ovat sairaalasieluhoitajalla vapaapäiviä, sekä viikolla yhdelle arki-illalle. Vastaanottoja on lauantaisin korkeintaan viisi ja arki-iltana korkeintaan kolme. Yhden vastaanottoajan pituus on 45 min. Anomuksessaan Leino-Ehrnrooth toteaa, että psykoterapeuttina työskentely on oma erityisalansa eikä haittaa sairaalasielunhoitajana tehtävää työtä, joka tapahtuu sairaalassa potilaiden, henkilökunnan ja omaisten kutsumana. Leino-Ehrnroothin esimies diakonian ja erityistyöalojen johtaja Sari-Annika Pettinen puoltaa anomusta. Tuomiokapituli on aiemmin myöntänyt Leino-Ehrnroothille sivutoimiluvan sielunhoitotehtäviin Mikkelin vankilassa. Tämä sivutoimi on päättynyt Tuomiokapituli päättää sivutoimiluvan myöntämisestä seurakunnan papin viran haltijalle. Ehdotus, tuomiorovasti: Lausuntonaan Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille kirkkoneuvosto puoltaa sairaalasielunhoitaja Raila Leino-Ehrnroothin sivutoimilupaa toimia kognitiivisena psykoterapeuttina ajalla Lausunto Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille