Vaasan hallinto-oikeus

Transkriptio

1 1(10) Vaasan hallinto-oikeus Päätös Antopäivä Päätösnumero /0034/2 Diaarinumero 00665/16/5208 Asia Valitus vesitalousasiassa Luvan hakija ja muutoksenhakija Päätös, johon on haettu muutosta A:n ja B:n perikunta Etelä-Suomen aluehallintovirasto / Ympäristölupavastuualue Nro 8/2016/2 Hakemus A:n ja B:n perikunta on hakenut vesilain mukaista lupaa maa-aineksen ottamiseen kiinteistöltä Lautaviita ( ) Kokemäen kaupungissa. Hakija on ja täydentänyt hakemustaan. Päätös Aluehallintovirasto on hylännyt perikunnan hakemuksen. Perustelut Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijoittuu Järilänvuoren vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle, Harjavallan kaupungin Järilänvuoren ja Hiitteenharjun vedenottamoiden sekä Nakkilan kunnan Santamaan ottamon lähisuojavyöhykkeelle, jonka Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 145/2014/2 määrännyt. Aluehallinto-viraston päätös ei ole lainvoimainen. Suoja-alueen käyttöä koskevat rajoitukset on määrätty noudatettaviksi, vaikka päätökseen haettaisiinkin muutosta. Muutetun lupahakemuksen mukainen alue on lähes kokonaan edellä mainitun päätöksen mukaisella vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä ja pieneltä osalta Osoite Puhelin Telekopio Sähköposti Korsholmanpuistikko vaasa.hao@oikeus.fi PL VAASA

2 Vaatimukset hallinto-oikeudessa 2 (10) kaukosuojavyöhykkeellä. Ottamisalueen etäisyys on Järilänvuoren vedenottamoon noin 380 metriä ja Santamaan vedenottamoon noin 350 metriä. Vedenottamoiden suojavyöhykkeiden tarkoituksena on turvata pohjaveden laadun säilyminen hyvänä. Maaperä ottamisalueella on karkeaa ja hyvin vettä läpäisevää, jolloin mahdolliset haitta-aineet pääsevät nopeasti huuhtoutumaan pohjaveteen. Muutetun hakemuksen mukainen maa-ainesten ottaminen voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle sekä vedenottamoiden vedenotolle. Kaukosuojavyöhykemääräyksen 5 ja lähisuojavyöhykemääräyksen 19 mukaan alueella tapahtuvaan maa-aineslain mukaan luvanvaraiseen maa-ainesten ottamiseen tulee hakea myös vesilain mukainen aluehallintoviraston lupa. Maaainesten ottaminen on kielletty lähisuojavyöhykkeellä luonnontilaisilta alueilta paitsi silloin, kun se luiskien loiventamisen vuoksi on välttämätöntä. Jo avatulla ottoalueella maakerroksen paksuus ylimmän tutkitun luonnollisen pohjavedenpinnan yläpuolella on oltava vähintään 6 metriä. Aluehallintovirasto toteaa, että osalla hakemusaluetta on ollut maa-ainesten ottolupa, joka on päättynyt Ottamistoimintaa vanhan luvan nojalla on ollut vähäisessä määrin alueen keskiosassa. Muutoin kiinteistön alue on luonnontilaista. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan vanha ottamisalue on hyvin maisemoitunut, eikä alue nykyisellään aiheuta riskiä pohjavedelle. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei tule perustaa uusia ottamisalueita eikä jo maisemoituneita ottamisalueita tule avata uudelleen. Hankealue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Varsinais- Suomen pohjavesien toimenpideohjelmassa vuosille Järilänvuoren pohjavesialue on arvioitu riskialueeksi. Hankkeesta yksityiselle edulle saatavaa hyötyä ei voida pitää huomattavana verrattuna siitä yleiselle edulle koituviin menetyksiin vesilain mukaan arvioituna. Sovelletut oikeusohjeet Vesilain 3 luvun 4, 6 ja 7 A:n ja B:n perikunta on vaatinut, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja perikunnalle myönnetään muutetun hakemuksen mukainen lupa maa-aineksen ottamiseen. Perusteluinaan perikunta on muun muassa esittänyt, että se on muuttanut hakemustaan siten kuin Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta lausunnossaan esitti. Tämä tarkoitti ottamisalueen pienentämistä sekä kuuden metrin suojakerroksen jättämistä pohjaveden pinnan yläpuolelle. Nämä muutokset tarkoittivat ottomäärän pienemistä kiintokuutiometriä alkuperäiseen hakemukseen verrattuna. Alkuperäiseen hakemukseen kielteisesti suhtautunut Varsinais-Suomen ELYkeskus oli muutetusta hakemuksesta antamassaan lausunnossa myös valmis hyväksymään luvan myöntämisen haettuun ottamistoimintaan

3 Asian käsittely hallinto-oikeudessa 3 (10) tietyin edellytyksin. Perikunta on täydentänyt hakemustaan ELYkeskuksen edellyttämillä täydennyspiirustuksilla. Muutoksista huolimatta aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen kokonaisuudessaan. Aluehallintoviraston päätöksen perustelut nojautuvat pääosin siihen virheelliseen arvioon, että ottamishakemuksessa on ollut kysymys luonnontilaisesta tai jo hyvin maisemoituneesta vanhasta ottamisalueesta. Kokemäen ympäristölautakunta on edellyttänyt uuden hakemuksen mukaista ottamisaluetta rajattavaksi siten, että se rajautuu pääosin jo aiemman päättyneen ottamisluvan nojalla avattuihin alueisiin. Sellainen osa muutetun hakemuksen mukaista aluetta, jota ei vielä vanhan luvan nojalla ole ottotoimintaan avattu sijoittuisi suhteessa vedenottamoihin vanhojen ottamisalueiden taakse ja osin myös vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeille umpeutunut ottamislupa olisi sallinut maa-aineksen oton koko kiinteistöltä, joten maanomistaja kärsii joka tapauksessa muutetun hakemuksen seurauksena merkittävää vahinkoa siitä, ettei tuon aiemman luvan voimassa ollessa ollut hyödyntänyt koko kiinteistön ottamismahdollisuuksia. Täysin kohtuuttomaksi lopputulos muodostuisi, jos valituksenalainen päätös jäisi voimaan. Hakijakiinteistön keskellä on varsin suuri vanha ottamisalue, joka katkaisee tilan koko leveydeltään. Vanhalta ottamisalueelta on kaakon suuntaan koko hakijakiinteistön pohjoisen rajan kohdalla ottamisaluetta. Vanha ottoalue ei ole luonnontilaista eikä millään tavoin hyvin maisemoitunutta. Kokemäen kaupungin ympäristölautakunnan vaatimuksesta hakemusta muutettiin siten, että vanhan ottamisalueen länsipuolella oleva alue, joka sijaitsee ottoalueen ja lähimmän eli Järilänvuoren vedenottamon välissä, jätettiin luonnontilaiseksi. Hakijakiinteistön naapuritilojen 2:28 ja 2:0 ottamistoiminta on ulottunut lännessä hyvin paljon lähemmäs Järilänvuoren vedenottamoa kuin nyt hakemuksen mukainen maa-ainesten ottaminen sijoittuisi. Santamaan vedenottamo taas sijaitsee suhteessa hakijakiinteistöön tilan 2:0 ottamisalueen toisella puolella. Valituksenalaisessa päätöksessä ei näytä millään tavoin huomioidun ELY-keskuksen muuttunutta ja hyväksyvää kantaa lupahakemukseen. Aluehallintovirasto on arvioinut muutetun hakemuksen mukaisten alueiden olosuhteet virheellisesti. Se on päätynyt selvästi lainvastaiseen hakemuksen hylkäämiseen hahmottaessaan ottamisalueen olosuhteita toisin kuin valvontaviranomaiset ja yliarvioinut näin merkittävästi ottamistoiminnasta pohjavesiesiintymälle aiheutuvat riskit. Alueelle annetut pohjavesiesiintymän suojaaluemääräykset on mitoitetut siten, että niihin sisältyy merkittävä varmuusmarginaali. Varsinais-Suomen ELY-keskus on vastineenaan muun muassa esittänyt, että se on lausunut asiasta kahdesti. Ensimmäisessä lausunnossaan ELYkeskus on katsonut, ettei jo maisemoituneita ottamisalueita tule avata uudelle kaivulle ja hakemuksen mukaisen maa-ainesoton aiheuttavan riskin läheisten ottamoiden vedenotolle ja pohjaveden laadulle. Sittemmin hakija on muuttanut hakemustaan siten, että ottamisalueen länsiosa jätetään ottamistoiminnan ulkopuolelle, minkä lisäksi pohjaveden pinnan yläpuolelle tulee kuuden metrin suojakerros.

4 4 (10) Hakemusmuutosta koskevassa lausunnossaan ELY-keskus on katsonut uuden rajauksen mukaisen maa-ainesoton olevan mahdollista, mikäli ylimmän tutkitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle jätetään 6 metrin suojakerros ja mikäli lupaharkinnassa huomioidaan lausunnossa esitetyt alueen pohjavesiolosuhteita turvaavat seikat. Ottamisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että polttoaineiden ja muiden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään ja alueen jälkihoito toteutetaan huolellisesti. ELY-keskus on viitannut antamaansa lausuntoon ja vielä esittänyt muun muassa, että tilan Lautaviita alueella on harjoitettu vähäistä maa-ainesottoa, minkä jälkeen alue on pääosin maisemoitunut ja etenkin sen länsi- ja itäosia voidaan ilmakuvatarkastelun perusteella pitää luonnontilaisina. Alueen itäosassa kuitenkin on noin 5 metrin syvyinen kuoppa tasolla + 47 m ja keskellä suurempi, noin 10 metrin syvyinen, kuoppa tasolla + 41 m. Kiinteistön ottamaton alue on noin tasolla m. Keskellä oleva kuoppa on ollut mukana soranottoalueiden tilaa ja kunnostustarvetta kartoittaneessa SOKKAhankkeessa (2008), jossa se on yhdessä noin tasolla m olevan pohjoispuoleisen kiinteistön (RN:o 2:28) kanssa muodostanut kuopan nro 25. Kohdetta on tuolloin luonnehdittu vanhaksi ja maisemoimattomaksi ottoalueeksi, jota ollaan syventämässä ja laajentamassa. Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta on vastineenaan muun muassa esittänyt, että se on hakemuksesta antamassaan vastineessa edellyttänyt, että Voitoistentien puoleiseen päähän jätetään noin 120 metriä tien keskiviivasta lukien luonnontilainen alue, jolta maa-aineksia ei oteta. Koska hakija on sittemmin muuttanut ottosuunnitelmaansa siten, että kyseinen alue jää ottotoiminnan ulkopuolelle, voidaan toiminnalle myöntää lupa. Vanhan ottoluvan aikana maa-aineksia on otettu alueen keskiosalta ja alueella on myös ilmeisesti sitäkin vanhempia, jyrkkäreunaisia ottoalueita, jotka ovat maisemoimatta. Pohjoisreunalla on naapurikiinteistön ottoalue ulotettu kiinteistön Lautaviita rajalle siten, että luiska on rajan molemmin puolin. Myös etelässä alue rajoittuu ottoalueeseen. Hakemuksen mukaisen alueen maisemoinnin toteuttamiseksi vesilain mukainen lupa ja maa-ainesten ottolupa alueelle voitaisiin myöntää. Lautakunnan näkemyksen mukaan maa-ainesten otosta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai vedenottamoiden käyttömahdollisuuden vaarantumista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on todennut, ettei sillä ole lausuttavaa asiasta. A:n ja B:n perikunta on vastaselityksenään muun muassa esittänyt, ettei vastineissa tai aluehallintoviraston lausunnossa ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aiheetta muuttaa valituksessa esitettyjä vaatimuksia tai niiden perusteluja. ELY-keskus on vastineessaan todennut, että SOKKA-hankkeessa hakijatila on luokiteltu vanhaksi ja maisemoittamattomaksi ottoalueeksi, jota ollaan syventämässä ja laajentamassa. Myös tämä luokittelu osoittaa, että aluehallintoviraston lupapäätöksessään tekemä arvio alueen luonnontilaisuudesta ei vastaa alu-

5 5 (10) een todellisia olosuhteita. Lupaviranomainen ei suorittanut katselmusta hakemuksen mukaisella alueella. Varsin kapean hakijatilan jäädessä nykyiseen korkeuteensa on sen molemmilla laidoilla hyvin korkeat ja jyrkät hiekkaluiskat, koska molemmilla naapuritiloilla otto on jo nyt saavuttanut merkittävästi alemman tason. Tällä hetkellä korkeusero on noin 15 metriä. Hakemuksen mukaisestikin tila Lautaviita 1:29 jäisi kuuden metrin suojakerroksella edelleen korkeammalle tasolle kuin naapurikiinteistöt. Nykytilanne johtaisi siihen, että kiinteistön molemmin puolin sen alueelle jäisi sortuvat ja maisemaa hyvin paljon rumentavat korkeat suoraviivaiset paljaat luiskat, joita ei pystytä muotoilemaan ympäröivien maastonmuotojen mukaisesti ja kasvittaminen hankaloituu. Pöyry Oy on asiantuntijalausunnossaan muun muassa esittänyt, että se, että tilan Lautaviita alueelta poistetaan lisää puustoa ja kuoritaan pintamaat, ei muuta Järilänvuoren pohjavesialueen suojelutilannetta. Lähisuojavyöhykkeellä on jo useita vuosikymmeniä ollut ottotoimintaa, joiden ei ole voitu osoittaa heikentäneen veden laatua. Suunniteltu ottoalue käsittään noin 0,12 prosenttia pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-alasta. Pöyry Oy:n lausunnossa esitetyn perusteella on selvää, ettei lausunnossa esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke vaaranna pohjaveden eikä pohjavesiesiintymän vedenlaatua. Aluehallintovirasto on perusteetta kohdellut saman alueen maanomistajien ottamishakemuksia eri tavoin. Kahdelle hakijalle on myönnetty luvat, joiden mukaiset ottoalueet sijaitsevat aivan samalla etäisyydellä pohjavedenottamoilla kuin tila Lautaviita 1:29 ja aivan samalla tavalla osin ottamoiden lähisuojavyöhykkeellä ja osin kaukosuojavyöhykkeellä. Molemmilla alueilla on ollut aiemmat ottoluvat, jotka ovat päättyneet ja Hakijan lupa päättyi Toiset luvat on myönnetty tehdyn suoja-aluepäätöksen jälkeen. Aluehallintoviraston perustelujen perusteella ainoa ero näiden muiden hankkeiden ja hakijan hankkeen välillä oli se, että muilla alueilla oli ryhdytty ennen luvan myöntämistä ottamistoimintaa valmisteleviin toimiin tai maan pintakerroksen poistamisen. Vertailuluvut vastaavat hakijakiinteistön tilannetta. Olisi kestämätöntä, että perikunnan lupahakemus hylättäisiin vain siitä syystä, että ettei se ole aiemman luvan voimassa ollessa poistanut kaikkea puustoa ja pintamaata kiinteistöltään. Lupa voidaan enemmän viivytyksen välttämiseksi myöntää valitusviranomaisen päätöksellä ja Pöyry Oy:n lausunnossa esitetyillä lupaehdoilla. Pöyry Oy:n lausunto on vastaselityksen liitteenä. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

6 Perustelut 6 (10) Sovellettavat oikeusohjeet Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Vesilain 4 luvun 11 :n 1 momentin mukaan lupaviranomainen voi veden ottamista koskevassa päätöksessä tai erikseen määrätä pohjaveden ottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueeksi. Vesilain 4 luvun 11 :n 3 momentin mukaan suoja-alueen määräämistä koskevaa päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Vesilain 4 luvun 12 :n 1 momentin mukaan suoja-alueen määräämistä koskevassa päätöksessä on annettava vedenoton turvaamiseksi tarpeelliset määräykset suojatoimenpiteistä, muista suoja-alueen käytön rajoituksista ja määräysten noudattamisen valvonnasta (suoja-aluemääräykset). Vesilain 4 luvun 12 :n 2 momentin mukaan lupaviranomainen voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen suoja-aluemääräyksistä. Sovellettavat suoja-aluemääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 145/2014/2 muuttanut Länsi-Suomen vesioikeuden antamassa päätöksessä nro 10/1982 D Hiittenharjun ja Järilänvuoren pohjavedenottamoille määrättyä suoja-aluetta ja suoja-aluemääräyksiä sekä määrännyt Santamaan vedenottamolle suoja-alueen. Päätöksessä on annettu määräykset 1-27, joista 1-18 koskevat kaukosuojavyöhykettä ja lähisuojavyöhykettä. Suojaaluemääräykset 5 ja 19 kuuluvat seuraavasti: 5) Maa-ainesten ottaminen on kielletty pohjavedenpinnan alapuolelta lukuun ottamatta vanhan ottoalueen jälkihoitoon liittyvää ottoa ja suojelutoimenpiteitä. Alueella tulee maa-aineslain mukaan luvanvaraiseen maa-ainesten ottamiseen hakea myös vesilain mukainen aluehallintoviraston lupa. Jo avatulla maa-ainesten ottoalueella maakerroksen paksuus ylimmän tutkitun luonnollisen pohjavedenpinnan yläpuolella on oltava vähintään neljä metriä. 19) Alueella tulee maa-aineslain mukaan luvanvaraiseen maa-ainesten ottamiseen hakea myös vesilain mukainen aluehallintoviraston lupa. Kotitarveotosta tulee ottomäärästä riippumatta tehdä maa-aineslain 23a :n mukainen ilmoitus valvontaviranomaiselle. Maa-ainesten ottaminen on kielletty luonnontilaisilta alueilta paitsi silloin, kun se luiskien loiventamisen vuoksi on välttämätöntä. Jo avatulla ottoalueella maakerroksen paksuus ylimmän tutkitun luonnollisen pohjavedenpinnan yläpuolella on oltava vähintään 6 metriä.

7 7 (10) Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä numero 17/0340/2 muuttanut lupamääräyksiä 5 ja 19 siten, että velvollisuus hakea maa-aineksen ottamiselle maa-ainesluvan lisäksi myös vesilain mukaista lupa ei koske voimassa oleviin maa-aineslupiin perustuvaa, jo aloitettua maa-ainesten ottoa. Valitus Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asiassa saatu selvitys A:n ja B:n perikunta on hakenut vesilain mukaista lupaa maa-aineksen ottamiseen kiinteistöltä Lautaviita ( ) Kokemäen kaupungissa. Alkuperäisen hakemuksen mukaisen ottamisalueen pinta-ala on noin 2,37 hehtaaria, kokonaisottomäärä noin kiintokuutiometriä kymmenen vuoden aikana ja alin ottotaso +33,0. Hakija on myöhemmin muuttanut hakemustaan siten, että ottoalueen länsiosasta on rajattu oton ulkopuolelle noin 120 metrin levyinen alue ja pohjaveden pinnan päälle jätetään kuuden metrin paksuinen suojakerros. Muutosten seurauksena kokonaisottomäärää on pienentynyt kiintokuutiometriä. Ottamisalue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle Järilänvuoren pohjavesialueelle. Harjuytimen aines on hyvin vettä johtavaa kivistä soraa ja hiekkaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen harjun suuntaisesti. Pohjavesialueella sijaitsevat Santamaan, Hiittenharjun ja Järilänvuoren pohjavedenottamot. Lähin eli Järilänvuoren vedenottamo sijaitsee lähimmillään noin 380 metrin päässä ottamisalueesta. Santamaan vedenottamoon lyhin etäisyys on noin 350 metriä. Suunniteltu ottamisalue sijoittuu pääosin suoja-aluepäätöksen mukaiselle vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle, kiinteistön koilliskulma sijoittuu kuitenkin kaukosuojavyöhykkeelle. Kiinteistöllä Viherlehto ( ) sijaitsevassa havaintoputkessa pohjavedenpinta oli tasolla +27,95 m. Kiinteistötietojärjestelmästä saatujen ilmakuvien, valituskirjelmään liitettyjen valokuvien sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon perusteella suunnitellulla ottoalueella on ollut maa-ainesten ottotoimintaa, mutta ottotoiminta on sittemmin loppunut ja kaivuualue metsittynyt. Kokemäen kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan maa-ainesten ottolupa on päättynyt Muutoksenhakijan vastaselityksessä mainitut ottoalueet ovat hakijakiinteistön pohjoispuolella sijaitseva Porin Tilausajo Oy:n ottoalue, jolle on myönnetty vesilain mukainen ottolupa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 1/2016/2 ja hakijakiinteistön kaakkoispuolella sijaitseva C:n ottoalue, jolle on myönnetty vesilain mukainen ottolupa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nro 114/2015/2. Ilmakuvien perusteella kyse on käyttöön otetuista ottoalueista, joilla ei ole suojaavaa maannoskerrosta ja kasvillisuutta. Päätösten perusteella Porin Tilausajo Oy:n ottoalue sijaitsee puolittain vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä ja puolittain kaukosuojavyöhykkeellä siten, että ottoalue on lyhimmillään noin 360 metrin päässä Järilänvuoren vedenottamosta ja noin 500 metrin päässä Santamaan vedenottamosta. C:n ottoalue sijaitsee kokonaan lähisuojavyöhykkeellä noin 370 metrin

8 päässä Santamaan vedenottamosta. 8 (10) Oikeudellinen arviointi Valituskirjelmään liitetyistä valokuvista ja ilmakuvista näkyy, että ottoalue on valtaosin kasvipeitteistä. Sen ja muun asiassa saadun selvityksen perusteella on suunniteltua ottoaluetta, toisin kun Porin Tilausajo Oy:n ja C:n ottoalueita, pidettävä luonnontilaisena alueena. Tämän vuoksi ja koska suunniteltu ottoalue sijaitsee pääosin vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeellä, on suunniteltu ottotoiminta Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman suoja-aluepäätöksen nro 145/2014/2 määräyksen 19 vastainen. Koska tällaista määräystä on vesilain 4 luvun 11 :n 3 momentin ja 12 :n 2 momentin perusteella noudatettava muutoksenhausta huolimatta, edellyttää suunniteltu maa-aineksen ottaminen maa-aineslain mukaisen ottoluvan ja vesilain mukaisen luvan lisäksi vesilain 4 luvun 12 :n 2 momentin mukaista poikkeusta suoja-aluemääräyksistä. Tällainen poikkeus myönnetään sanotun lainkohdan mukaan hakemuksesta. Muutoksenhakijat eivät ole hakeneet poikkeusta. Hallinto-oikeus ei voi nyt ensiasteena ottaa kantaa poikkeuksen myöntämiseen. Asiaa ei ole myöskään perusteltua palauttaa aluehallintovirastolle uutta käsittelyä varten, koska poikkeusta ei ole haettu ja suoja-aluemääräysten lopullinen sisältö on muutoksenhaun vuoksi vielä epävarmaa. Tästä syystä hallintooikeus hylkää valituksen ottamatta enemmälti kantaa luvan ja poikkeuksen myöntämisen edellytyksiin. A:n ja B:n perikunta voi tämän päätöksen estämättä panna vireille aluehallintovirastossa hakemuksen poikkeuksen myöntämiseksi suoja-aluemääräyksistä sekä uuden hakemuksen vesilain mukaiseksi luvaksi. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut. Julkipano Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksestä ilmoittaminen Muutoksenhaku Kokemäen kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ilmoitustaululla. Vesilain 15 luvun 6 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä HallJp (01.18).

9 Diaarinumero 00665/16/ (10) Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Marjatta Korsbäck ja Patrick Sahlström sekä tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Susanna Airiola. Asian on esitellyt Patrick Sahlström. Marjatta Korsbäck Susanna Airiola Patrick Sahlström Toimituskirjan antaja: Tiina Lahtinen lainkäyttösihteeri

10 10 (10) Diaarinumero 00665/16/5208 Jakelu Päätös ja maksu A:n ja B:n perikunta Prosessiosoite: Asianajaja Juha Sario Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy oikeudenkäyntimaksu 250 euroa (Oikaisuvaatimusohje ilmenee hallinto-oikeuden päätöksen oikeudenkäyntimaksua koskevasta liitteestä.) Jäljennös maksutta Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta Kokemäen kaupunginhallitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto, sähköisesti Ympäristölupavastuualue Suomen ympäristökeskus, sähköisesti TL