LUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/1 Dnro Psy-2007-y-44 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/1 Dnro Psy-2007-y-44 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan yläpuolelta tilalta Sorala RN:o 25:6, Yli-li Ruskon Betoni Oy Piuhatie OULU

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Taustaa... 3 Suunnitellut työt... 4 Yleistä... 4 Ottovaihe I... 4 Ottovaihe II... 5 Maisemointi... 5 KAAVOITUSTILANNE... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Asutus ja tiestö... 5 Alueen nykytila... 5 Pohjavesi... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 Vaikutus pohjaveteen... 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 Yleistä... 6 Tarkkailupisteet... 7 Pohjavesipinnan tarkkailu... 7 Veden laadun tarkkailu... 7 Raportointi... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU... U 11 PÄÄASIARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen Maisemointi- ja viimeistelytyöt Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus Tarkkailu- ja raportointimääräykset RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU U Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 16

3 3 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ruskon Betoni Oy on ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa jatkaa maaainesten ottamista tilalla Sorala RN:o 25:6 Yli-Iin kunnan Tannilan kylän Kyrönniemessä hakemuksen liitteenä olevan ottosuunnitelman mukaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 7 HANKKEEN KUVAUS Taustaa Oulun Sora Oy haki maa-ainesten ottolupaa kohteeseen 1990-luvun alussa. Yli-Iin kunnanhallituksen evättyä ottoluvan Oulun lääninhallitus (päätös nro A 403 P, ) kumosi kunnanhallituksen päätöksen ja myöhemmin korkein hallinto-oikeus (taltio 5371, ) pysytti lääninhallituksen päätöksen. Oulun Osuuspankki, tilan siirryttyä sille, haki Pohjois-Suomen vesioikeudelta lupaa maa-ainesten ottamiseksi samalta tilalta pienemmälle alueelle kuin aikaisemmin. Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi päätöksellään nro 44/95/1 Oulun Osuuspankille ottoluvan hakemuksen mukaisesti Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen jälkeen on Yli-Iin kunnanhallitus myöntänyt Oulun Osuuspankille maa-ainesten ottoluvan ( 117) 10 vuodeksi vesioikeuden päätöksessä mainituin ehdoin. Ruskon Betoni Oy on myöhemmin hankkinut tilan omistukseensa ja ottolupa on siirretty Ruskon Betoni Oy:lle. Yrityksen betonikiviainesten kulutuksen perusteella on laskennallisesti oletettavaa, että Ruskon Betoni Oy ei ehdi ottaa Yli-Iin kunnanhallituksen myöntämän maa-aineslain mukaisen luvan mukaisia aineksia tilalta Sorala RN:o 25:6 ottoluvan voimassaolon aikana ja lupaa tullaan aikanaan hakemaan ottotoiminnan jatkamiseksi vuoden 2010 jälkeen. Oulun Osuuspankin omistusaikana ei tilalla ole harjoitettu maa-ainesten ottoa. Ruskon Betoni Oy on aloittanut ottotoiminnan vuonna Omistajavaihdosten vuoksi nykyinen maanomistaja ei toimintaa harjoittaessaan ole huomannut, että Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston luvan määräaika on umpeutunut vuonna Samasta syystä ei alueella ole ennen Yli-Iin kunnan ilmoitusta suoritettu lupaehdoissa mainittua tarkkailua. Tarkkailu on aloitettu vuonna 2006 ja tarkkailun tulokset toimitettu Yli-Iin kunnan valvontaviranomaiselle. Yli-Iin kunnanhallitus on myöntänyt Ruskon Betoni Oy:lle maa-ainesten ottoluvan myös viereiselle tilalle Rissala RN:o 25:5 10 vuodeksi. Maa-ainesten ottoa ei tilalla Rissala RN:o 25:5 ole vielä aloitettu.

4 Geopudas Oy on laatinut "Pohjaveden ja maa-ainesten ottotason tarkkailuohjelman tiloille Rissala RN:o 25:5 ja Sorala RN:o 25:6 Yli-Iin kunnan Tannilan kylässä". Asiakirja on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle Tarkkailuohjelmaa ei kuitenkaan ole käsitelty, koska Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1995 myöntämä lupa on umpeutunut ja ympäristökeskus on edellyttänyt, että ottoluvalle tulee hakea jatkoaikaa ennen tarkkailuohjelman hyväksymistä. 4 Suunnitellut työt Yleistä Ottosuunnitelma koskee samaa aluetta ja on sisällöltään sama, kuin vesioikeuden päätöksessä nro 44/95/1 sanottu hanke. Ottosuunnitelman mukaisesti tullaan 11 ha:n alueelta ottamaan maaaineksia noin m 3 ktr. Aines on pääasiassa betoniteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvaa soraa ja vähemmässä määrin hiekkaa. Ottoalue sijoittuu Kyrönniemen pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Kyrönniemen vedenottamon ja suunnitellun ottoalueen väliselle alueelle on myönnetty useita maa-ainesten ottolupia. Otto ulotetaan tasolle N , ,0 m, mikä on kolme metriä ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella, kuten muillakin Kyrönniemen ottoalueilla. Otto suoritetaan kahdessa vaiheessa, jolloin ensimmäinen vaihe kohdistuu tilan länsiosaan ja ennen toisen vaiheen aloittamista ensimmäisen vaiheen ottoalue kunnostetaan. Tilan pohjoisosassa on tutkimusten mukaan orsivesialue, jolle ottoa ei kuitenkaan tulla tämän hakemuksen mukaisesti ulottamaan. Maa- ja Vesi Oy on laatinut Yli-Iin kunnan toimeksiannosta Kyrönniemen pohjavesialueen suoja-aluesuunnitelman Yli-Iin kunta on myöhemmin rakentanut uuden vedenottamon Huiskan alueelle muutama kilometri ottoalueesta itään. Suunniteltu otto kohdistuu vain sille osalle tilaa, jolla on todettu olevan hyvälaatuista betoniteollisuuden tarvitsemaa luonnonsoraa, josta Oulun talousalueella on suuri puute. Lähimmät vastaavat esiintymät sijaitsevat Pudasjärvellä, huomattavasti tarkasteltavaa aluetta kauempana Oulusta. Ainesten hyödyntäminen rakennusteollisuuden käyttöön on taloudellisesti perusteltua, varsinkin koska Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (aikaisemmin Oulun vesi- ja ympäristöpiiri) on aluetta koskevissa lausunnoissaan todennut, että otto voidaan tiloilla Sorala RN:o 25:6 ja Rissala RN:o 25:5 ulottaa kolme metriä pohjavesipinnan yläpuolella olevalle tasolle. Näin ollen hankkeesta saatava taloudellinen hyöty on merkittävästi suurempi kuin siitä mahdollisesti aiheutuva haitta. Ottovaihe I Ottoalue I sijoittuu tilan länsiosan karkeaa soraa ja hiekkaa sisältävälle osalle. Otto yhdistetään tilan Rissala 25:5 ottoalueeseen, mikäli sille haetaan uutta ottolupaa. Tilaa Marttila RN:o 47 ja suoaluetta vasten jätetään vähintään viiden metrin suojavyöhyke, jotta suovedet eivät pääse kaivettavalle monttualueelle, jonka pohjataso tosin jää suon pinnan yläpuolelle.

5 Otto ulotetaan tasolle + 79, ,0 m, mikä on kolme metriä havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Pohjavesipinnan tasoa seurataan oton aikana jo olevissa ja oton edetessä asennettavissa tarkkailuputkissa. Otettavien ainesten määrä ottovaiheessa I on noin m 3 ktr. Aines on pääosin karkeaa betonisoraa. Alue maisemoidaan ennen ottovaiheen II aloittamista. 5 Ottovaihe II Ottoalue sijoittuu alueen itäosaan ja aines on pääosaltaan karkeahkoa hiekkaa. Alueen itäreunassa tilaa Rantala RN:o 25:4 vasten jätetään 10 m:n suojavyöhyke suota vasten. Otto ulotetaan tasolle + 80, ,0 m. Pohjavesipinnan tasoa seurataan oton aikana asennettavissa tarkkailuputkissa. Otettavien ainesten määrä ottovaiheessa II on noin m 3 ktr. Aines on pääosaltaan karkeahkoa hiekkaa, jonka välikerroksina on merkittäviä määriä myös betonisoraa. Maisemointi Alue maisemoidaan, ellei tilalle Rissala RN:o 25:5 haeta ja myönnetä ottolupaa tämän suunnitelman mukaisen oton aikana. Mikäli tilalla Rissala tulee ottotoimintaa, ei sitä vasten jätetä välikannasta ja luiskausta. Oton jälkeen alue siistitään, luiskataan ja metsitetään metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti. KAAVOITUSTILANNE Alue kuuluu Siuruanjoen rantakaava-alueeseen ja on siinä merkitty tunnuksella M (metsätalousvaltainen alue). Alueen halki kulkee sähkölinja ja sen viereen on kaavassa merkitty kevyen liikenteen reitti, joka käytännössä lienee moottorikelkkareitti. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Asutus ja tiestö Lähin asutus sijaitsee noin 0,5 km:n etäisyydellä. Alueelle kuljetaan nykyistä tiestöä pitkin Venkaan tieltä. Alueen nykytila Tilan luoteis- ja keskiosasta on aikaisemmin otettu maa-ainesta Tielaitoksen tarpeisiin 2 3 m:n paksuudelta. Pääosa alueesta on luonnontilaisena. Tilalla suoritetuissa tutkimuksissa on todettu alueelta löytyvän hyvälaatuista betoniteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvaa soraa sekä pohjavesipinnan ylä- että alapuolelta.

6 Tilan pohjoisosan maa-aines on pääasiassa hiekkaa, jonka alapuolella on moreenikerros. Moreenin päällä on orsivesikerros. 6 Pohjavesi Alueelle on asennettu useita pohjaveden tarkkailuputkia, joiden perusteella pohjavesipinnan taso on voitu määrittää. Tilan keskiosassa olevan tarkkailuputken kunnosta ei ole täyttä varmuutta. Muodostuman pohjoisreunassa on hiekkojen sisällä kiilamainen moreenikerros, joka salpaa moreenin päälle orsivettä. Orsiveden pinta on hieman korkeammalla kuin varsinaisen pohjaveden pinta ja orsiveden virtaus on luoteeseen ja pohjoiseen. Pohjaveden virtaus on länsi-lounaaseen. Alue sijaitsee laaditun "Kyrönniemen pohjavesialue suojaaluesuunnitelma" mukaisella Kyrönniemen pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on Kyrönniemen ottolupahakemuksiin liittyvissä lausunnoissaan todennut, että alueella voidaan maa-aineksia ottaa siten, että ylimmän havaitun luonnontilaisen pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään kolmen metrin suojamaakerros. Oton yhteydessä ei alueelle sijoiteta pohjaveden laatua mahdollisesti vaarantavia laitteistoja ja poltto- ym. säiliöt sijoitetaan oton ulkopuoliselle osalle tilaa. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pohjaveteen Suunniteltu otto ei tule vaikuttamaan Huiskan alueelle rakennetun vedenottamon vedenlaatuun tai veden määrään. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Yleistä Tarkkailu kohdentuu tiloilla suoritettavan maa-ainesten oton ympäristövaikutuksiin. Otto kohdistuu tärkeällä pohjavesialueella Kyrönniemi oleviin tiloihin Rissala RN:o 25:5 ja Sorala RN:o 25:6. Tilaa Sorala RN:o 25:6 koskevan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 44/95/1 ( ), lupaehdoissa edellytetään, että oton yhteydessä tulee seurata oton vaikutuksia pohjavesioloihin sekä tarvittaessa muita ympäristövaikutuksia ja että tarkkailuohjelma hyväksytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Tila Sorala on Oulun Sora Oy:n konkurssipesän ja Oulun Osuuspankin kautta tullut Ruskon Betoni Oy:n omistukseen. Monivaiheisten omistussuhteiden muutosten vuoksi myös lupamääräykset ovat jääneet osittain hoitamatta. Tilan Rissala ottoluvan ehdoissa edellytetään mm. vesinäytteiden ottamista tilan alueen pohjavedestä.

7 Maa-ainesten otto on toistaiseksi edennyt vain tilan Sorala RN:o 25:6 ottoalueen I alueella, jonka vaikutuksia seurataan tarkkailuputkilla. Oton edetessä tilan Rissala RN:o 25:5 alueelle tullaan sinne asentamaan lupapäätöksen mukaiset putket. 7 Tarkkailupisteet Pohjavesipinnan korkeuden tarkkailupisteinä käytetään toistaiseksi seuraavia tarkkailuputkia: tilan Sorala ottoalueella RB1, naapuritilalla Sora- Suvanto (Lohja Rudus Oy Ab:n ottoalue) LO1 sekä tilojen Rissala ja Sorala rajan eteläpäässä P12, tilan Sorala ottoalueen pohjoispäässä P3 ja tilan Sorala pohjoisosassa P2. Putket P2, P3 ja P12 on numeroitu tarkkailuohjelmaan Huiskankankaan ja Kyrönniemen pohjavesi-alueiden suojelusuunnitelman mukaisesti. Pohjavesipinnan tarkkailu Vesipinnan tasoa tarkkaillaan pohjavesiputkissa neljä kertaa vuodessa: touko-kesäkuun vaihteessa, elokuun lopussa, marraskuun lopussa ja maalis-huhtikuun vaihteessa. Tarkkailu ajoittuu normaaleihin pohjavedenkorkeuden minimi- ja maksimiajankohtiin. Pohjavesipintojen tarkkailua putkissa LO1, P2, P3 ja P12 on suoritettu hajanaisesti ottosuunnitelmien laatimisen ja putkien asentamisen aikana. Säännöllinen tarkkailu on aloitettu tämän suunnitelman mukaisesti. Pohjavesipinnan tason tarkkailua jatketaan yksi vuosi oton jälkeen. Veden laadun tarkkailu Geopudas Oy:n ja Ruskon Betoni Oy:n maastokäynnillä otettiin vesinäyte putkesta P12 tilan Sorala RN:o 25:6 eteläpuolella. Tarkkailua jatketaan vuosittain ottamalla yksi näyte vuodessa kaivun aikana tai mikäli siihen muutoin ilmenee erityistä tarvetta. Näytteet otetaan toistaiseksi edelleen putkesta P12 ja uusi putki asennetaan oton edetessä tilan Rissala alueelle. Putki asennetaan ottoalueelle siten, että mahdolliset oton haittavaikutukset näkyvät otettavassa vesinäytteessä. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, aistinvarainen arviointi, lämpötila, happi (O 2 ), ammoniumtyppi (NH 3 -N), nitraattityppi (NO 3 -N), COD Mn, kloridi (Cl), rauta (Fe), mangaani (Mn) ja alkaliteetti. Näytteiden analysointi tulee suorittaa hyväksytyssä laboratoriossa. Raportointi Tiedot tarkkailusta toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Yli- Iin kunnan ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle. Laboratorio toimittaa analyysitulokset toiminnan harjoittajalle, joka toimittaa tulokset edelleen. Oton mahdollisista ympäristövaikutuksista laaditaan lopuksi yhteenvetoraportti, joka toimitetaan ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylilin kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianomaisille viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi Yli-Iin kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa esitetty maaaineksenottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ( Kyrönniemi). Kyrönniemen vedenottamo, joka toimii tällä hetkellä varavedenottamona, sijaitsee ottoalueesta noin metriä lounaaseen. Pohjavedenvirtaus on ottoalueelta vedenottamolle päin. Yli-Iin kunnan uusin vedenottamo (Huiska) sijaitsee muutaman kilometrin päässä ottoalueesta, eikä otolla tule olemaan vaikutuksia vedenottamon veden laatuun tai määrään. Kyrönniemen pohjavesialueen suoja-aluesuunnitelman , joka on päivitetty , mukaan koko ottoalue sijaitsee Kyrönniemen vedenottamon ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä, ottovaihe I sijaitsee vedenottamon tehokkaalla valuma-alueella ja ottovaihe II potentiaalisella vedenottovyöhykkeellä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan suojelusuunnitelman mukainen vedenottamon ohjeellinen lähisuojavyöhyke on kuitenkin melko laaja, ja se sisältää myös mahdollisen potentiaalisen vedenottovyöhykkeen käyttöönoton, jota ei kuitenkaan ole tutkittu. Ympäristökeskus on katsonut, että suojelusuunnitelmassa esitetty potentiaalinen vedenottovyöhyke tulee turvata, niin että vedenotto siltä alueelta on tulevaisuudessa mahdollista. Tämän vuoksi esitetystä suunnitelmasta poiketen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolelle on jätettävä neljän metrin koskematon suojamaakerros. Näin meneteltäessä lupahakemuksen mukaisesta maa-aineksen otosta ei ole odotettavissa merkittäviä ympäristöllisiä haittoja. Ympäristökeskus on puoltanut hakemusta edellyttäen, että ottaminen suoritetaan muilta osin hakemussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi seuraavat näkökohdat tulee ottaa huomioon: Riittävän suojamaakerroksen varmistamiseksi ottoalueiden pohjavesitasoa on tarkkailtava luotettavalla tavalla 4 5 pohjavesiputkesta niin, että pohjavedenpinnan kevät- ja syysmaksimit tulevat havaituiksi. Ottoalueelle esitettyyn tarkkailuohjelmaan (Pohjaveden ja maa-ainesten ottotason tarkkailuohjelma tiloille Rissala RN:o 25:5 ja Sorala RN:o 25:6 Yli-Iin kunnan Tannilan kylässä) tulisi lisätä havaintoputkia ainakin alueen pohjois- ja kaakkoisosaan sekä etelä- ja keskiosassa sijaitsevien putkien toiminta tulee varmistaa. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla vähintään kerran vuodessa ottoalueen etelä- ja lounaisosassa. Tarkkailutulokset on toimitettava Yli- Iin kunnan maa-aineksen ottoa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä ympäristökeskukselle.

9 Maa-aineksen otto tulee toteuttaa niin, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli ottoalueella varastoidaan tai käsitellään öljytuotteita, on toiminnassa toteutettava riittävät vesiensuojelutoimenpiteet. Muualta tuotavia tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. Alueilta kuorittavat pintamaat on levitettävä jälkitöiden yhteydessä muotoilluille alueille osaksi kasvukerrosta. Maa-ainesten ottaminen tulee suorittaa vähintään kahdessa vaiheessa ja jälkihoitotyöt (siistiminen, muotoilu, kasvillisuuden palautus jne.) tulee tehdä mahdollisimman pian edellisen ottovaiheen lopussa ennen ottotoiminnan jatkamista uudella osa-alueella. Ottoalueen jälkihoito, millä korjataan ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja sopeutetaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan, on tehtävä vähintään ympäristöoppaassa (Ympäristöopas 85, s. 67, YM 2001) esitetyn vaativan tason periaatteiden mukaisesti, joka sisältää mm. aluskasvillisuuden palauttamisen kylvämällä ja metsittämisen istuttamalla. Jälkitöitä tehtäessä luiskat on muotoiltava luontaista korkeusvaihtelua hyödyntäen vaihtelevin kaltevuuksin (1:3 1:5), luiskien ylä- ja alaosat pyöristäen. 2. Yli-Iin Vesihuolto Oy Yhtiö on todennut, että Huiskankankaan ja Kyrönniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman mukaan ei pohjavesialueiden lähisuojavyöhykkeellä tulisi sallia maa-ainesten ottoa lainkaan. Tässä tapauksessa ottoalue nähtävästi ainakin osittain rajoittuu Kyrönniemen pohjavesialueen lähisuojavyöhykkeeseen. Mikäli ottoalueen tulkitaan olevan kaukosuojavyöhykkeellä tulisi ottotason olla suojelusuunnitelman mukaan vähintään 4 m pohjavesipinnan yläpuolella. Lisäksi suojelusuunnitelmassa todetaan seuraavasti: "Nykyisellään maa-aineksia otetaan vain Kyrönniemen alueelta. Suositeltavaa olisi, ettei enää uusia luonnontilaisia alueita osoitettaisi maaainestenottoon myöskään Kyrönniemen alueelta. Kyrönniemen itäosaan on tässä suunnitelmassa esitetty potentiaalinen vedenottovyöhyke, jonka toteuttamisedellytykset tulisi mahdollisimman pikaisesti selvittää. Sitä ennen alueelle ei tulisi myöntää uusia maa-aineslupia" 3. AA, Rantala RN:o 90, Yli-Ii Muistuttaja on vastustanut hanketta ja muistuttanut, että hänen tilansa on hankkeen lähivaluma-alueella. Muistuttaja on ollut erityisen huolestunut vuotavista työkoneista ja polttoainesäiliöistä ja siitä kenelle kuuluu vastuu ja valvonta. 9 Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutuksista. Ympäristölupavirastoon saapuneessa selityksessä hakija on todennut seuraavaa:

10 Ruskon Betoni Oy on suorittanut tilan Sorala ottoalueella maa-ainesten ottoa aikaisemman ottoluvan mukaisesti siten, että pohjavesipinnan yläpuolelle jätetään 3 metrin suojavyöhyke. Ottolupa on aikoinaan myönnetty Oulun Osuuspankille, jolta Ruskon Betoni Oy on alueen ostanut mm. sillä perusteella, että otto voidaan toteuttaa myönnetyn vesioikeuden lupapäätöksen mukaisesti. Nykyisellä ottoalueella otto on ulotettu luvan mukaiselle tasolle. Kyrönniemen vedenottamon ja tilan Sorala välissä olevalla laajalla ottoalueella otto on ulotettu tasolle pohjavesipinta + 3 ja vanhimmat otot jopa tasolle pohjavesipinta + 2 metriä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että suunniteltu otto kohdistuu vain sille osalle tilaa, jossa on todettu olevan hyvälaatuista betoniteollisuuden tarvitsemaa luonnonsoraa, josta Oulun talousalueella on suuri puute. Ruskon Betoni Oy:n toiminta perustuu kelvollisen betonikiviaineksen hyödyntämiseen rakennusteollisuudelle. Kyrönniemen muodostuman soravarat ovat merkittävä taloudellinen perusta yhtiön toiminnalle Oulun talousalueella. Mikäli aikaisempien lupapäätösten mukaista ottoa 3 metrin suojakerrospaksuudella ei voida toteuttaa, aiheuttaa se yritykselle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on aluetta koskevissa lausunnoissaan A 060/19, ja Y , todennut, että otto voidaan tiloilla Sorala RN:o 25:6 ja Rissala RN:o 25:5 ulottaa kolme metriä pohjavesipinnan yläpuolella olevalle tasolle. Uudessa lausunnossaan ympäristökeskus toteaa kuitenkin, että pohjavesipinnan yläpuolelle tulee jättää neljän metrin koskematon suojakerros. Tämä on ristiriidassa aikaisempiin ympäristökeskuksen lausuntoihin nähden ja toteutuessaan aiheuttaisi hakijalle merkittäviä taloudellisia tappioita. Toteutetun oton edetessä on ottoalueella todettu maa-aineksesta noin 60 % olevan hiekkaa ja vain noin 40 % soraista ainesta. Koska suunnitellulla ottoalueella oleva sora-aines on hakijalle merkityksellinen, hakija esittää, että lupa myönnettäisiin siten, että katkeilevina juonteina ja kerroksina oleva sorainen maa-aines saadaan jatkossa ottaa tasolle pohjavesipinta + kolme metriä ja alueella olevalla hiekalla nostetaan lopullinen suojakerrospaksuus neljään metriin vielä ottamattomilla osilla ottoaluetta. Hakijalla ei ole merkittävää käyttöä alueella valtaosana esiintyvälle hiekalle ja aines voidaan levittää suoraan ottoalueen rintauksista ottoalueen karkeaa soraa olevien kohdille. Hiekalla korotettu suojakerros antaa hakijan mielestä muiden jälkihoitotöiden lisänä paremman suojauksen pohjavedelle myös tulevaisuudessa. Ottoalueen pohjan korottaminen hiekalla voidaan toteuttaa jo oton edetessä. Pohjavesipinnan tason määrittämiseksi alueelle tullaan asentamaan ympäristökeskuksen esittämät pohjaveden havaintoputket ottotason seuraamiseksi. Hankkeesta saatava taloudellinen hyöty hakijalle ja Oulun alueen rakennustoiminnalle on merkittävästi suurempi kuin siitä mahdollisesti aiheutuva haitta, mikäli yllä esitetty soraisen aineksen vaihto hiekkaan voidaan toteuttaa. Hakija pyytää, että Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Pohjois- Suomen ympäristölupavirasto tutkivat ehdotuksen ja myöntävät luvan esityksen mukaisesti. Yli-Iin Vesihuolto Oy:n muistutuksen johdosta hakija on huomauttanut, että Yli-Iin kunta on nykyään järjestänyt pohjaveden oton Huiskan alueelta eikä kunnalla ole tarvetta suurempaan pohjaveden ottoon kuin mitä Huiskan tutkitulta pohjavesialueelta on saatavissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa PPO-2007-L ( ) todetaan, että suunnitellulla otolla ei ole vaikutusta Huiskan vedenottamon laatuun tai 10

11 määrään. Nykyinen Kyrönniemen vedenottamo toimii samaisen lausunnon mukaan varavedenottamona eli tämänkään mukaan kunnalla ei ole tarvetta uusien vedenottamoiden perustamiseen. Hakijan mielestä Yli-Iin Vesihuolto Oy:n perustelut ottotason nostamiseksi ja luvan epäämiseksi siihen saakka kunnes Kyrönniemen muodostuman itäosan pohjavesivarojen hyödyntämismahdollisuudet on tutkittu, eivät ole perusteltuja. AA:n kirjelmän johdosta hakija on ilmoittanut ymmärtävänsä AA:n huolestumisen pohjaveden puhtauden säilymisestä, mutta ei halua tarkemmin ottaa kantaa kirjelmässä esitettyihin seikkoihin. Ottosuunnitelman mukaisesti toimittaessa ei hakijan mielestä ole vaaraa pohjaveden likaantumiselle eikä Siuruan oman kaivon veden laadulle, koska pohjaveden virtaussuunta PSV- Maa ja Vesi Oy:n karttojen perusteella ei suuntaudu AA:n mainitsemaa talousvesikaivoa kohti. AA ei asu Kyrönniemen alueella. 11 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Hakemus käsitellään uutena lupa-asiana. PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Ruskon Betoni Oy:lle määräaikaisen vesilain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen Yli-Iin kunnan Tannilan kylässä sijaitsevalta tilalta Sorala RN:o 25:6 noin 11 hehtaarin suuruiselta alueelta. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen 1. Maa-ainesten ottaminen on toteutettava päivättyjen hakemuksen liitteenä olevien piirustusten "Suunnitelmakartta" MK 1:3 000 ja "Poikkileikkaukset" MK 1:2 000/1:200 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Maa-aineksia saadaan ottaa enintään tasoon N , ,0 m asti kuitenkin siten, että alueella havaittavan ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolelle jää vähintään kolmen metrin paksuinen suojamaakerros. Ottoalue on oton edetessä viipymättä täytettävä puhtaalla mineraalisella maaaineksella niin, että suojamaakerroksen paksuudeksi tulee vähintään neljä metriä.

12 2. Otto on toteutettava ottosuunnitelman mukaisesti kahdessa vaiheessa ja niin, ettei alue, jolta pintamaa on poistettu tai jota työn jäljiltä ei ole viimeistelty ja maisemoitu, ole neljää hehtaaria suurempi. 12 Maisemointi- ja viimeistelytyöt 3. Maa-ainesten ottamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen ympäristöstä ei puustoa saa poistaa tarpeettomasti. 4. Ottoalue on maisemoitava ympäristöministeriön julkaisussa (Ympäristöopas 85, YM 2001) "Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito" sanotun vaativan tason mukaisesti. Ottoalueen reunat on luiskattava jo ottovaiheessa suunnilleen kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi, luiskien ylä- ja alaosat pyöristäen. Kiinteistöä Marttila RN:o 47 vasten tulee jättää vähintään 5 metrin ja Rantala RN:o 25:4 vasten vähintään 10 metrin levyinen ottamaton suojavyöhyke. Luiskausta ei tarvita tilan Rissala RN:o 25:5 rajalle siltä osin kuin molemmilla tiloilla otetaan maa-ainesta rajalta. Maa-ainesalueen tasauksessa ja muotoilussa on käytettävä ainoastaan puhdasta maa-ainesta. Alueelta kuoritut pintamaat on levitettävä jälkitöiden yhteydessä muotoilluille alueille osaksi kasvukerrosta. Alue on metsitettävä ja aluskasvillisuus on palautettava kylvämällä. Maisemointi- ja viimeistelytyöt on tehtävä luvan voimassaoloaikana. 5. Luvan saajan on toimitettava vuoden kuluessa maa-aineksen ottoalueen töiden päättymisestä alueen kartta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet 6. Maa-ainesten ottoalue on pidettävä mahdollisimman puhtaana. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasvispohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia hydrauliikkaöljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin, tiivisiin ja katoksellisiin suoja-altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Muutoinkin luvan saajan on noudatettava erityistä huolellisuutta näitä aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa. 7. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä Oulun Koillismaan pelastuslaitokselle. 8. Tarvittavilta osin maa-ainesten ottoalue on aidattava vahinkojen estämiseksi. Lisäksi alueelle on asetettava riittävä määrä varoitustauluja. 9. Työn suorittamisesta aiheutuva vahinko on luvan saajan viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

13 13 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus 10. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 11. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Maa-ainesten ottamisen lopettamisesta ja alueen maisemointi- ja viimeistelytöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Yli-Iin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten ottamisen vaikutuksia pohjaveden korkeuteen ja laatuun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma tulee laatia kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja toimittaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset on annettava tiedoksi ympäristökeskukselle ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmassa hyväksyttävällä tavalla. 14. Luvan saajan on pidettävä tarkkailuun liittyvät laitteet asianmukaisessa kunnossa. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Hakemusta ei voida käsitellä hakemuskirjelmässä haettuna määräajan jatkamisena, koska sitä ei ole jätetty ottoa koskevan aikaisemman luvan voimassa ollessa. Hakemus on siten käsitelty uutena lupa-asiana. Pääasiaratkaisun perustelut Maa-ainesten ottoalue kuuluu Kyrönniemen tärkeään pohjavesialueeseen. Hakemuksessa tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu pohjavedenlaadun haitallista muuttumista tai muita haitallisia pohjavesimuutoksia. Hakemussuunnitelman mukaisesta maa-ainesten ottamisesta saatava hyöty on huomattava toimenpiteestä aiheutuvaan vahinkoon verrattuna toimittaessa tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

14 14 Lupamääräysten perustelut Maa-ainesten ottamisesta aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Koska ottoalue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, on pohjavedenlaadun vaarantumisen riskiä pyritty pienentämään myös siten, että samanaikaisesti otetaan maa-aineksia vain osalta pohjavesialuetta ja siten, että lopullinen suojamaakerros pohjavedenpinnan yläpuolella on 4 m. Hakemuksen liitteenä on tarkkailuohjelma. Kun hakemuksesta käy ilmi, että tarkoitus on tarkkailla samanaikaisesti ja samoista pohjavesiputkista myös naapuritilalla tapahtuvaa maa-ainesten ottoa, on tarkoituksenmukaista, että tällainen hakemuksen kohteena olevaa maa-ainesten ottoa laajemman toiminnan tarkkailuohjelma käsitellään yhtenäisenä tarkkailuohjelmana ympäristökeskuksessa. Muut lupamääräykset on annettu valvonnallisista syistä tai hankealueen jälkihoitoa silmällä pitäen. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Yli-Iin Vesihuolto Oy:n vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon. Koskematonta suojamaakerrosta koskeva vaatimus on otettu huomioon siten, että lopullisen suojamaakerroksen paksuuden on oltava neljä metriä. 3. Eino Siuruan luvan epäämistä koskeva vaatimus on hylätty edellä kohdassa Luparatkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupa on voimassa saakka. Jos tämän luvan mukainen toiminta aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta lupamääräyksiä muuttaa tai mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Maa-ainesten ottamiseen tämän luvan mukaisesti saadaan ryhtyä päätöksen saatua lainvoiman. Tämä lupa ei vapauta toiminnanharjoittajaa velvollisuudesta hakea maa-aineslaissa edellytettyä lupaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 4, 12, 14 a 1 ja 2 momentti ja 15 sekä 9 luku 8 1 momentti ja 15

15 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Perustelut Alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maaainesten ottamista koskevan päätöksen, ottomäärän ollessa yli m 3, käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

16 16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh SP/lk Liite Valitusosoitus

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv , telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.