OTK/JK * * *

Transkriptio

1 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET RIKOSOIKEUS/Aineopinnot STRAFFRÄTT/Ämnesstudier OTK/JK Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla erilliselle arkille. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Ne, jotka täydentävät ruotsalaista Juk-tutkintoa vastaavat kysymyksiin 1-3. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - kevätlukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja: kysymys 6 - kevätlukukaudella 2004 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden aineopintoluennot, aktiiviset oikeustapausharjoitukset tai Tvärminnen kurssi: kysymys 7 Luentokuulusteluja suorittaneiden tulee jättää erilliseen pinoon vastauspaperi, josta ilmenee kurssin ja opettajan nimi sekä lukukausi, jolloin kurssi on suoritettu. Näistä ilmoittaminen on suorituksen huomioonottamisen edellytys! * * * Varje fråga besvaras med tydlig handstil på separat ark. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. De som kompletterar svensk JK-examen svarar på frågorna 1-3. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 -under vårterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik: fråga 6 -under vårterminen 2004 eller senare avlagd föreläsningsserie i straffrättens ämnesstudier, rättsfallsövningar i straffrätt eller kursen i Tvärminne: fråga 7 De som avlagt föreläsningsförhör skall i en skild svarshög inlämna svarspapper, varav framgår kursens samt lärarens namn samt när kursen avlagts. Inlämnandet av denna information är en förutsättning för beaktandet av prestationen! 1. A, joka oli 18-vuotias, oli mennyt aterioimaan ja nauttimaan alkoholia ravintola Kannuun. Siellä hänelle tarjoiltiin alkoholia avokätisesti. Saatuaan tarjoilusta laskun A riitaantui tarjoilija B:n kanssa, joka oli todennut A:n jättäneen aikaisemmin maksamatta laskunsa. Hovimestari C:n tullessa paikalla selvittämään asiaa A päätti poistua paikalta ja poistuessaan tönäisi kumoon häneen tarttuneen vahtimestari D:n ja D:tä auttamaan rientäneen asiakkaan E:n. A:n poistumisen

2 havainnut hovimestari C:kin yritti estää A:n poistumisen asettumalla tämän eteen ja kampittamalla tämän, jolloin A kaatui ja loukkasi otsansa mutta pääsi karkuun. 2 A oli jättänyt ravintolan läheiselle pysäköintialueelle autonsa, ja hän meni sitä käynnistämään siinä kuitenkaan onnistumatta. A suostutteli paikalle sattumoisin tulleen jalankulkijan F:n käyttämään käynnistysyrityksessä virta-avainta, kun hän työntäisi autoa. Tästäkään ei ollut apua moottorin käynnistämisessä, ja A jätti autonsa työnnön jäljiltä siihen paikkaan risteysalueelle sekä jatkoi matkaansa G:n kadun varrelle lukitsematta jättämällä pyörällä. A:n poistuttua näkyvistä F tuli takaisin A:n autolle ja murtautui siihen sisään, koska muisteli havainneensa siellä irrotettavissa olevan autoradion. A:n autossa ei kuitenkaan ollut autoradiota eikä muutakaan sellaista omaisuutta, jota F olisi pitänyt anastamisen arvoisena. Myöhemmin A:n tekoja ja hänen autoonsa tapahtunutta murtautumista selvitettiin poliisin suorittamissa kuulusteluissa. Autoon murtautumista selvitettäessä A:ta kuultiin asianomistajana. Tällöin A:lta kysyttiin, oliko hän itse kuljettanut autonsa risteysalueelle, jonne jätetty auto oli vaarantanut liikenneturvallisuutta, ja milloin sellainen ajo olisi tapahtunut. Kun A:lle oli kerrottu, että F:ää epäiltiin murtautumisesta hänen autoonsa, A ilmoitti F:n kuljettaneen hänen pyynnöstään autoa, kunnes sen moottori oli sammunut risteysalueella ja he molemmat olivat poistuneet autosta. Miten tapaus on rikosoikeudellisesti arvosteltava? Vastauksissa edellytetään myös tapaukseen soveltuvan kurssikirjallisuuden hyödyntämistä åriga A hade gått till restaurang Kannu för att äta och förtära alkohol. I restaurangen hade han serverats alkohol frikostigt. Efter att ha fått räkningen blev A oense med servitören B, som hade konstaterat att A tidigare låtit bli att betala sin räkning. När hovmästaren C kom till platsen för att reda ut saken bestämde sig A att avlägsna sig. När han avlägsnade sig skuffade A omkull vaktmästaren D, som gripit tag i A, och E, en kund som rusat till D för att hjälpa honom. Hovmästaren C, som också märkt A:s avlägsnande försökte hindra A att avlägsna sig genom att ställa sig framför och sätta krokben för A, då A föll och stötte sin panna, men kom dock undan. A hade lämnat sin bil på en till restaurangen näraliggande parkeringsplats och han gick till bilen för att starta den, utan att lyckas med det. A övertalade fotgängaren F, som händelsevis råkade komma till platsen, att hålla i tändnyckeln när A skuffade bilen. Detta hjälpte dock inte heller vid startandet av motorn och A lämnade bilen där var den blivit då den skuffats i ett korsningsområde och fortsatte färden med G:s cykel, som olåst stod vid vägen. Efter att A avlägsnat sig kom F tillbaka till A:s bil och bröt sig in i den, då han återkallade att det i bilen funnits en bilradio som kunde lösgöras. Det fanns ändå ingen bilradio eller annan egendom i A:s bil som F skulle ha ansett värt att stjäla. Senare utreddes A:s företaganden samt inbrottet i hans bil genom polisförhör. Vid utredningen av bilinbrottet hördes A som målsägande. Då frågades A ifall han själv kört bilen till korsningsområdet, där bilen hade äventyrat trafiksäkerheten, och ifall han kört, när en sådan körning tagit plats. Efter att man till A berättat att man misstänkte F för att ha brutit in i A:s bil, anmälde A att F kört bilen på A:s begäran tills att motorn hade stannat i korsningsområdet då de båda hade avlägsnat sig från bilen. Hur skall fallet straffrättsligt bedömas? I svaret förutsätts också användning av kurslitteratur som tillämpas på fallet.

3 2. Kari ja Turo lupasivat Nikolle 500 euroa siitä, että tämä noutaisi heille erään ravintolan portieerilta Sepolta repun, jossa olisi kamaa. Tällä Niko arveli tarkoitettavan jotain huumausainetta. Ravintolasta Niko sai repun. Hänen mielestään oli parempi olla avaamatta reppua, tällöin voisi paremmin esittää viatonta, jos jäisi kiinni. Sittemmin, Nikon luovuttaessa repun Karille ja Turolle ja näiden avatessa sen kävi ilmi, että repussa olikin vain vaatteita tms. Siinä olisi pitänyt olla testosteronia, joka oli sangen kysyttyä voimailupiireissä. Seppo oli kuitenkin antanut Nikolle vahingossa väärän repun. 3 Seuraavalla viikolla Niko istui omakotitalonsa pihakeinussa. Harmiinsa viime aikojen vastoinkäymisistä hän popsi puolen tusinaa päärynöitä. Niitä hän sai näppärästi, sillä naapurin päärynäpuun eräät oksat ulottuivat Nikon tontille. Niko oli sitä mieltä, että näillä oksilla olevat päärynät kuuluivat hänelle. Hän oli ottanut päärynöitä näiltä oksilta jo kuukauden ajan, kuten aiempinakin kesinä. A. Rikosoikeudellinen vastuu 1 kappaleen tapahtumista? (6 p) B. Onko Nikon käsityksellä merkitystä 2. kappaleessa? Jos 2. kappaleessa kerrotusta menettelystä rangaistaan, miten se yksiköidään? (4 p) 2. Kari och Turo lovade ge Niko 500 euro för att han skulle hämta en ryggsäck, vilken skulle innehålla stoff av Seppo, en portiär vid en restaurang. Med detta antog Niko att man menade någon sorts droger. Niko fick ryggsäcken från restaurangen. Han ansåg det bättre att inte öppna ryggsäcken, eftersom han då bättre kunde låtsas vara ovetande, ifall han blev fast. Senare, när Niko gav ryggsäcken till Kari och Turo och dessa öppnade ryggsäcken, kom det fram att det i ryggsäcken endast fanns kläder eller annat liknande. I ryggsäcken borde det ha funnits testosteron, som var synnerligen efterfrågat i kraftsportkretsarna. Seppo hade dock i misstag gett Niko fel ryggsäck. Nästa veckoslut satt Niko i sitt egnahemshus gårdsgunga. Förargad över senaste tidens motgångar åt han ett halvt dussin päron. Päronen var lätt tillgängliga, då grannens päronträds vissa grenar nådde till Nikos tomt. Niko ansåg att de päron som fanns på dessa grenar tillhörde honom. Han hade redan i en månads tid tagit päron från dessa grenar, såsom även under tidigare somrar. A. Det straffrättsliga ansvaret över händelserna i 1 stycket? (6 p) B. Har Nikos uppfattning relevans i 2 stycket? Ifall förfarandet i 2 stycket bestraffas, hur många brott är det frågan om? (4 p) Kysymys 3 niille, jotka eivät ole hyväksytysti suorittaneet rikosoikeuden seuraamusjärjestelmää koskevaa luentosarjaa (tutkintovaatimusten kohta 5): 3. a) A (synt ) tuomitaan tänään Helsingin KO:ssa kahdesta törkeän petoksen yrityksestä (tehty ja ) ja lievästä petoksesta (tehty ) yhteiseen vankeusrangaistukseen. Mikä on vankeusrangaistuksen vähin ja mikä enin määrä? Perusteltu vastaus. (2 p) b) Helsingin KO on muuntanut B:lle (synt ) pahoinpitelystä (tehty ) tuomitsemansa 6 kk vankeutta 165 tunniksi yhdyskuntapalvelua. Suoritettuaan

4 4 yhdyskuntapalvelua 55 tuntia B rikkoi törkeästi palvelusvelvollisuuksiaan ja Helsingin KO muuntaa tänään syyttäjän vaatimuksesta rangaistuksen takaisin vankeudeksi. Mikä tulee vankeuden pituudeksi? Kuinka pitkän ajan rangaistustaan suoritettuaan B vankeinhoidollisesti ensikertaisena voi päästä ehdonalaiseen vapauteen ja kuinka pitkä on silloin koeaika? Perusteltu vastaus. (3 p) c) Helsingin kihlakunnansyyttäjä antaa tänään C:lle (synt ) rangaistusmääräyksen. C on ajanut 50 km/h nopeusrajoitusalueella henkilöautolla 75 km/h. Hänelle määrätään tästä 14 päiväsakkoa. Mikä tulee C:n päiväsakon rahamääräksi ja sakon kokonaisrahamääräksi, kun C:n kuukausipalkka on ennen verotuksessa maksuunpantujen verojen ja maksujen vähentämistä euroa ja niiden vähentämisen jälkeen euroa? C:llä on huollettavana kolme lasta. Hänellä ei ole verotettavaa varallisuutta. Jos C:ltä ei saada perityksi tätä sakkoa, voidaanko se muuntaa vankeudeksi ja jos voidaan, mikä on silloin muuntorangaistuksen pituus? Perusteltu vastaus. (5 p) Fråga 3 för dem som inte med godkänt betyg har avlagt en föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem (punkt 5 i examensfordringarna): 3. a) A (född ) döms idag i Helsingfors TR till gemensamt fängelsestraff för två försök till grovt bedrägeri (begångna och ) och för lindrigt bedrägeri (begånget ). Vad är fängelsestraffets minimi- och maximilängd? Motiverat svar. (2 p) b) Helsingfors TR har förvandlat det till B (född ) för misshandel (begången ) utdömda 6 månaders fängelsestraffet till 165 timmars samhällstjänst. Efter att ha utfört 55 timmar bröt B grovt emot sina tjänsteskyldigheter och Helsingfors TR förvandlar idag på åklagarens yrkande straffet tillbaka till fängelsestraff. Vad blir straffets längd? Efter en hur lång tid som fångvårdsmässig förstagångsfånge kan B bli villkorligt frigiven och hur lång är prövotiden då? Motiverat svar. (3 p) c) Helsingfors häradsåklagare ger idag till C (född ) en strafforder. C har på ett område med hastighetsbegränsningen 50 km/t kört 75 km/t med en personbil. Han föreläggs 14 dagsböter för detta. Vad blir penningbeloppet på C:s dagsböter och totalbeloppet då C:s månadslön före de i beskattningen verkställda skatter och avgifter är euro och efter dessa euro? C har tre barn att försörja. Han har ingen beskattningsbar egendom. Ifall man inte får indrivet dessa böter av C, kan dessa förvandlas till fängelse och ifall detta är möjligt vad är då förvandlingsstraffets längd? Motiverat svar. (5 p) 4. Mitä tarkoitetaan rikosten yksiköimisellä? Selosta asiaa Fränden kirjan esimerkkien ja erityisesti myös KKO-ratkaisujen avulla. (10 p) 4. Vad avses med brottsenhet? Redogör över ärendet genom exemplen i Frändes bok och framför allt också genom HD:s avgöranden. (10 p) 5. Vastavuoroisen tunnustamisen ja harmonisoinnin keskinäinen suhde sekä tähän liittyvät tulevaisuuden ongelmat. (Asp, 10 p) 5. Förhållandet mellan ömsesidigt erkännande och harmonisering samt framtida problem som hör ihop med detta. (Asp, 10 p)

5 5 Nimi ja opiskelijanumero: Niille, jotka eivät ole hyväksytysti suorittaneet kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarjaa (tutkintovaatimusten kohta 2): 6. Anna ytimekäs selitys seuraavista termeistä kriminologiassa (Hopkins Burke, yhteensä 10 p) a) XYY syndrooma b) panopticon c) Chicagon koulukunta d) konstitutiivinen kriminologia

6 Namn och studienummer: 6 För dem som inte med godkänt betyg avlagt föreläsningsserien i kriminologi och kriminalpolitik (punkt 2 i examensfordringarna): 6. Ge en koncis förklaring över de följande termerna i kriminologin (Hopkins Burke, tillsammans 10 p) a) XYY syndromet b) panopticon c) Chicago skolan d) konstitutiv kriminologi

7 7 Niille, jotka eivät ole hyväksytysti suorittaneet rikosoikeudessa aineopintoluentosarjaa tai oikeustapausharjoituksia (tutkintovaatimusten kohta 1): För dem som inte med godkänt betyg avlagt föreläsningsserien i straffrättens ämnesstudier eller rättsfallsövningar i straffrätt (punkt 1 i examensfordringarna): 7. Tee selkoa Fletcherin esityksestä alaluvussa The conceptual analysis of Punishment. (10 p) 7. Redogör för Fletchers presentation i underkapitlet The conceptual analysis of Punishment (10 p) Tulokset tiistaina klo Resultaten tisdagen kl

8 8 Mallivastaukset / Modellsvar Rikosoikeuden aineopintotentti Tapaustehtävä 1 (Raimo Lahti) Yleistä Tehtävä oli varsin perinteinen tapaustehtävä, jossa pääpaino on rikosoikeuden erityisen osan ongelmien tunnistamisessa ja käsittelemisessä. Kun tehtävillä tentissä kontrolloidaan kurssiaineiston osaamista, erityistä painoa arvostelussa pannaan sille, onko siinä asiantuntevasti pohdittu niitä kysymyksiä, joita tuossa aineistossa on käsitelty esimerkiksi silloin kun asianomaiset rikossäännökset sisältyvät oppikirjasta luettavaan osaan. Ennen kaikkea tulee kyetä soveltamaan rikossäännöksiä ja arvioimaan tehtävässä kuvattujen tekojen vastaavuutta rikostunnusmerkistöjen kanssa (tekojen tunnusmerkistönmukaisuutta), mutta myös muita rangaistavuuden edellytyksiä on tehtävän edellyttämässä laajuudessa käsiteltävä. Lakikirjoissa tai oppimateriaalissa selostettuja relevantteja ennakkopäätöksiä tulee tällöin hyödyntää samoin kuin kurssiaineiston esittelemää doktriinia eli oikeuskirjallisuutta. Vastausten arvosteluun vaikuttaa myös se, miten hyvin jäsennellysti ja johdonmukaisesti tapauksen oikeusongelmia on käsitelty, ja varsinkin se, minkälaista osaamista vastauksen arvostelu kokonaisuutena osoittaa. Virheelliset tiedot tai täysin kestämättömät perustelut heikentävät vastauksen kokonaisarvostelua. Ravintola Kannun tapahtumat Ravintola Kannun tarjoilun leväperäisyydessä on todennäköisesti rikottu alkoholilainsäädännön sisältämiä, mutta sen tarkempaan arviointiin ei luettavan säädös- tai muun kurssiaineiston pohjalta ole edellytyksiä. Jos A oli alun alkaen päättänyt olla maksamatta ravintolaskua ja väite laskun virheellisyydestä oli tekaistu, hänen menettelyään on arvioitava ns. palvelupetosta eli (lievää) petosta koskevan tunnusmerkistön valossa (ks. RL 36:1 ja 3). Nuutila (teoksessa Rikosoikeus, 2002, s. 1171) edellyttää tällaiselta maksukyvyttömyytensä tai -haluttomuutensa salaavalta selvää tai nimenomaista erehdyttämistä tai erehdyksen hyväksi käyttämistä, jottei petoksen erehdyttämistunnusmerkkiä sovellettaisi liian laajasti. Toisaalta jos tarjoilija B olisi laatinut tietoisesti vääräsisältöisen laskun, hänen menettelynsä A:ta kohtaan tulisi arvosteltavaksi petoksen yrityksenä. Jokainen saa jokamiehen kiinniotto-oikeuden perusteella ottaa kiinni verekseltä tavatun rikoksentekijän, jos rikos on mm. lievä petos, ja myös käyttää pakenevan kiinniottamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina (ks. pakkokeinolain 1:1. Voimakeinojen käytön liioittelua merkitseviä (lähinnä RL 21 luvun tunnusmerkistön täyttäviä) tekoja arvioidaan RL 4:6.3 ja 4:7 huomioon ottaen. Tuntuvin voimakeino oli C:n suorittama A:n kampittaminen, ja tuskin se ylittää puolustettavuuden rajat, paitsi jos A:n paha loukkaantuminen olisi C:n mieltämä kampittamisen todennäköinen seuraus. A:n D:hen ja E:hen kerrotuissa olosuhteissa kohdistama töniminenkin on pahoinpitelyn (RL 21:5:n perustunnusmerkistö) törkeysarvostelussa lievän pahoinpitelyn (RL 21:7) perustavaa fyysistä väkivaltaa (nimenomaisesti näin Lappi-Seppälä & Nuutila, em. teoksessa Rikosoikeus s. 772). Lisäksi on huomattava RL 17:6:n tunnusmerkistö järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. Siinä tarkoitetun väkivallan käytön kohteen on oltava A:n tieten järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999, Tu 616) tarkoitettu järjestyksenvalvoja.

9 9 Tällainen järjestyksenvalvoja voidaan asettaa mm. majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen, ja asetetulla järjestyksenvalvojalla tapauksessa todennäköisesti vain D:llä tulee olla tehtävää suorittaessaan sisäasiainministeriön vahvistama näkyvä tunnus (ks. em. lain 1 ja 11 ). Lievä pahoinpitely sisältyy lainkonkurrenssin nojalla RL 17:6:n rikokseen (ex analogia lakikirjassa RL 16:1:n alla selostettu KKO 1986 II 1). Auton käynnistämisyritys ja sen jälkeiset toimet A:n alkoholin vaikutuksen alaisuus nostaa kysymyksen rattijuopumussäännöksen (RL 23:3) sovellettavuudesta. Ensinnäkään auton käynnistysyritys ei ole kuljettamista eikä rattijuopumuksen yritys ole rangaistava. Onko kuljettamista käynnistämättömän auton työntäminen? Ohjauksesta ratilla on ilmeisesti huolehtinut F, jonka voidaan olettaa olleen selvänä. Rattijuopumusta pidetään ns. omakätisenä rikoksena, jota ei voi suorittaa toisen välityksellä; ts. A:n olisi täytynyt itse suorittaa välittömiä ohjauksellisia toimenpiteitä. Vaikka A olisi yksinkin työntänyt autoa, menettelyn katsominen kuljettamiseksi on kyseenalaista, vaikka vanhemmassa oikeuskäytännössä (kuten lakikirjassa RL 23:3:n alla mainitussa KKO 1972 II 59:ssä) kuljettamisen tunnusmerkkiä on tulkittu laajentavasti. Ks. oikeuskäytännöstä ja - kirjallisuudesta Lappi-Seppälä & Nuutila, em. teoksessa Rikosoikeus s ; kirjoittajien mukaan käynnistämättömän auton työntäminen ratista kiinni pitäenkin on kovin etäällä tilanteista, joiden vuoksi rattijuoppous on määrätty rangaistavaksi. On kuitenkin huomattava, että auton pysäköinti risteysalueelle on kielletty (TieliikenneL 27.2 :n 2 k.). Se, onko silloin voinut olla käsillä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (RL 23:1), on sen tunnusmerkistön normaaliedellytysten lisäksi riippuvainen TieliikenneL 105 :n tulkinnasta, koska sen mukaan pysäköintivirheestä rangaistaan (pysäköintivirhemaksun määräämisen sijasta) vain, jos pysäköintivirheestä on aiheutunut tai voinut aiheutua vakavaa vaaraa tai haittaa. Tällaisesta kielletystä pysäköinnistä on ensisijaisessa vastuussa A, mutta teosta on vastuussa myös auton siirtämiseen osallistunut F:kin. Vaikka hän ei ole auton omistaja, hän olisi vastuusta vapautuakseen voinut reagoida esim. ilmoittamalla poliisille auton jättämisestä kielletylle alueelle. A:n poistuminen paikalta G:n pyörällä tulee arvioitavaksi luvatonta käyttöä (RL 28:7 tai 9) tai varastamista (RL 28:1 tai 3) koskevan tunnusmerkistön perusteella sen mukaan, onko A:lla ollut vain käyttämisen vai anastamisen oli omaksi ottamisen tarkoitus. Myös liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla (RL 23:9) on saattanut toteutua. F:n murtautuminen A:n autoon autoradion anastamistarkoituksessa nostaa kysymyksen varastamisen (RL 28:1 tai 3) yrityksen (RL 5:1) käsilläolosta. Se, ettei vaaraa rikoksen täyttymisestä syntynyt, on ilmeisesti johtunut vain satunnaisista syistä, eikä luopuminen ole silloin tapahtunut F:n omasta tahdosta. Siten yrityksen rangaistavuus ei sulkeudu pois. Ks. RL 5:1.2 ja 5:2 sekä tapaukselle analoginen KKO 1988:109 (selostettu lakikirjassa RL 5:1:n alla). Satunnaisten syiden tulkinnasta laajemmin ks. Frände, Yleinen rikosoikeus, 2005, s : Jos tilanne näytti objektiivisesti tarkasteltuna rikokseen mahdolliselta eli oli varteenotettava, yritys on käsillä, vaikka ex post osoittautuu, että rikoksen täyttymisen ontologinen mahdollisuus oli poissuljettu tai että todennäköisyys ei ollut edes varteenotettava. Kriteeriä ei tulisi soveltaa laajentavasti (ibid. s. 262). Jos omaisuuden vahingoittaminen on vain keino anastuksen toteuttamiseksi (kuten tehtävässä), sisältyy vahingonteko (RL 35:1 tai 3) lainkonkurrenssin perusteella varkausrikokseen tai sen yritykseen. Ks. Lappi-Seppälä em. teoksessa Rikosoikeus s. 959 ja lakikirjassa RL 28:1:n alla mainittu KKO 1975 I 1.

10 A:n kertomat poliisikuulusteluissa 10 Onko A:n asianomistajana poliisikuulustelussa esittämä arvosteltava perättömäksi lausumaksi viranomaismenettelyssä (RL 15:2), kun hän olennaisessa suhteessa kertoi asiassa totuudenvastaisesti eli salasi tyystin oman osuutensa auton siirtämisessä risteysalueelle? Lakikirjassa RL 15:2:n alla selostetun KKO 1987:93:n mukaan niin olisi ilmeisesti katsottava: Syytettyä oli esitutkinnassa kuulusteltu asianomistajana. Tällöin hän oli salatakseen oman lainvastaisen menettelynsä antanut paikkansa pitämättömiä tietoja, jotka sittemmin olivat johtaneet toisen henkilön aiheettomaan syytteeseenpanoon. KKO:n kritiikille alttiiden perustelujen mukaan OK 17:24:ssä tarkoitettu vaitiolo-oikeus ei oikeuttanut kertomaan tutkittavana olevasta asiasta totuudenvastaisesti (Rovaniemen HO oli tältä osin toista mieltä). Vaikka rikoksentekijän valehteluoikeuden (oikeuden olla kertomatta sellaista, jolla saattaa itsensä syytteen vaaraan) perusteella A:n vastuu RL 15:2:n rikoksesta suljettaisiin pois, hän on joka tapauksessa rikosvastuussa väärästä ilmiannosta (ks. RL 15:6) ja/tai kunnianloukkausrikoksesta (RL 24:9 10). A:n humalatilan merkityksestä A:n humalatilan vaikutusta rikosvastuuseen ja rangaistuksen määräämiseen on ollut aihetta pohtia. Ks. erit. RL 3:4.4 ja Frände, mt Tenttitapaus /2 JM Vastauksessa käsiteltäviä asioita A Karin ja Turon tarkoituksena oli hankkia testosteronia. Testosteroni on RL 44:16:n 2 kohdassa määritelty dopingaineeksi. Dopingrikoksia koskevat säännökset ovat RL 44:6-8:ssä. Perustekomuotoa, dopingrikosta koskevan RL 44:6:n 2 momentin mukaan dopingrikoksesta tuomitaan myös se, joka pitää hallussaan dopingainetta todennäköisesti tarkoituksenaan levittää sitä laittomasti. Seppo näyttää toteuttaneen tällä tavoin dopingrikoksen edellytykset: hän pitää dopingainetta hallussaan ja hän on toiminnallaan ilmentänyt levittämistarkoitusta, eikä levittäminen olisi oikeutettua. Tämä edellyttää kuitenkin, kuten muidenkin vastuu dopingrikoksesta, että tekijällä on ollut riittävä käsitys siitä, että hänellä on hallussaan/hän käsittelee dopingainetta sisältävää reppua (RL 4:1). RL 44:6.1 momentin 3 kohdassa säädetään rangaistavaksi se, että laittomasti myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää dopingainetta. Tapahtuneen erehdyksen takia dopingainetta ei ole levitetty, jolloin herää kysymys, onko sellaista kuitenkin säännöksessä tarkoitetuin tavoin yritetty levittää. Levittämisen yrittämisessä on kyse nk yritysrikoksesta. Siinä yritys on kriminalisoitu tekniikalla tekee x tai sitä yrittää. Yritysrikokseen soveltuvat RL:n yritystä koskevat säännökset, joskaan tällainen yritys ei ole rangaistuksen vähentämisperuste, vaan tunnusmerkistön rangaistusasteikko dopingrikoksessa sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta koskee sellaisenaan yritysrikosta. Yritysrikoksen edellytykset täyttävä ei syyllisty asianomaisen rikoksen yritykseen vaan tuohon rikokseen. Joka yrittää levittää dopingainetta syyllistyy näin ollen dopingrikokseen (eikä dopingrikoksen yritykseen ). Jos repussa olisi ollut dopingainetta, olisi Seppo myynyt, välittänyt tai luovuttanut dopingainetta ja Niko olisi repun Karille & Turolle toimittaessaan luovuttanut tai välittänyt sitä. Kari ja Turo olivat ostamassa sitä, mikä sellaisenaan ei ole säännöksen mukaan rangaistavaa. Jos tämä ei tapahtuisi suoraan, vaan kolmannen välityksellä, kuten tässä, saattaisi Karin & Turon osalta olla kyseessä levittäminen, sillä siinä tapauksessa dopingainetta luovutetaan kolmannelle. Lisäksi, jos

11 he olisivat myyneet testosteronia voimailijoille, mistä tapaus ei anna täyttä kuvaa, kyseessä olisi ollut myymällä tapahtuva levittäminen. Kyse on nyt siitä, miten yrityksen edellytyksiä arvioidaan kunkin kohdalla. 11 Yrityksen tunnusmerkistön mukaisuuden objektiivisella puolella edellytetään rikoksen tekemisen aloittamista (täytäntöönpanovaatimus) sekä konkreettista tai abstraktistyyppistä (satunnaiset syyt) vaaraa (vaaravaatimus). Kysymys on siten ensinnäkin siitä, onko dopingaineen levittämisen yrittäminen katsottava aloitetuksi tapauksessa mainituilla teoilla. Näin varmaan on ainakin Sepon ja Nikon ja ehkä myös Karin & Turon kohdalla. Päin vastainen lopputulos lienee perusteltu suhteessa mahdolliseen edelleen myyntiin voimailijoille. Konkreettinen tai ainakin abstraktistyyppinen vaara lienee ollut käsillä, sillä dopingaine oli Sepolla ja hän vain erehtyi antamaan väärän repun. Dopingaineen levittämisen yrittäminen on ollut oikeudetonta. Ilmeisesti Sepolla sekä Karilla & Turolla on ollut dopingrikoksen edellyttämä tahallisuus. Nikolta se puuttuu, sillä kaikesta päätellen hän ei tullut edes ajatelleeksi, että repussa voi olla dopingaineita. Sepon, Nikon ja Karin & Turon toiminta voi toteuttaa myös rikoksen osallisuuden edellytykset. Esimerkiksi Kari & Turo ovat tahallaan saaneet aikaan Nikon päätöksen hakea reppu. Antamalla repun Nikolle Seppo on ainakin edistänyt Nikon toimintaa. Avunanto ja yllytys edellyttävät kuitenkin rangaistavan pääteon tai ainakin sellaisen yrityksen tapahtumista. Jos välittömältä tekijältä puuttuu tahallisuus, kuten Nikolta dopingrikokseen, voi osallinen olla vastuussa välillisenä tekijänä. Jos joku toteuttaa menettelyllään sekä tekijänvastuun että osallisuusvastuun edellytykset, hän tulee yleensä tuomittavaksi vain ensin mainitusta (lainkonkurrenssi). Lainkonkurrenssi sulkenee pois myös Sepon tuomitsemisen erikseen RL 44:6.2:n tarkoittamasta hallussapitoteosta. Ainakin Seppo mutta mahdollisesti myös Kari & Turo ovat syyllistyneet dopingrikokseen. Tapausfaktojen pohjalta ei voida tyhjentävästi arvioida, voisiko käsillä olla dopingrikoksen kvalifioitu tai privilegioitu tekomuoto. Niko oletti, että repussa on jotain huumausainetta. Tilannetta onkin tarkasteltava myös RL 50 luvun näkökulmasta. Huumausainerikoksen (RL 50:1) struktuuri on samantapainen kuin dopingrikoksen. Myös siinä yritys on kriminalisoitu yritysrikoksen muodossa. Koska tapauksessa ei tosiasiassa käsitelty huumeita, tulee kyseeseen jälleen yrityksen tarkastelu. Arvioitavana on, onko Niko yrittänyt levittää tai hankkia huumausainetta (RL 50:1.1 3 ja 4 kohta). Käsityksensä mukaan hän on aloittanut tällaisen rikoksen tekemisen. Konkreettista vaaraa rikoksen täyttymisestä ei ollut, sillä teksti ei esimerkiksi viittaa siihen, että Sepolla olisi ollut myös huumeita. Ei myöskään vaikuta siltä, että rikoksen täyttymättä jääminen olisi johtunut satunnaisista syistä. Käsillä ei ole rangaistava yritys. Huumausainerikoksen edellyttämä tahallisuus Nikolla kylläkin oli. Mahdollisesti tahallisuus olisi riittänyt jopa törkeään huumausainerikokseen, mutta sillä ei ole nyt merkitystä. Myös huumausainerikoksen valmistelun (RL 50:3) edellytyksiä on voinut pohtia. Tapauksesta ei ilmene, voiko aine olla myös lääkelaissa tarkoitettu lääke, mutta toissijaisuuslausekkeen sisältäviä lääkerikosta tai terveysrikosta on voinut käsitellä. Erehdyksessä otetun repun omistajasta ei ole tietoa. Tapauksessa ei kuitenkaan ole syyllistytty anastusrikokseen tahallisuuden puuttuessa. B. Puussa olevat päärynät olivat naapurin omaisuutta. Omistusoikeutta koskeva erehdys johti teon luvallisuutta koskevaan erehdykseen. Teon luvallisuutta koskeva erehdys on luonteeltaan kieltoerehdys (RL 4:2). Kun se on johtunut omistusoikeutta koskevasta erehdyksestä, keskeistä on, miten tätä erehdystä on arvioitava. Vaihtoehtoina ovat tunnusmerkistöerehdys (RL 4:1) ja kieltoerehdys (RL 4:2). Jos käsillä on ensin mainittu, anastusrikoksen edellyttämä tahallisuusvaatimus ei täyty, ja Niko on rikosoikeudellisesta vastuusta vapaa. Jos omistusoikeuserehdys on vain kieltoerehdys, se voi vapauttaa vastuusta ainoastaan

12 anteeksiannettavana, jonka edellytykset ovat sangen tiukat, ja tulee muussa tapauksessa otettavaksi huomioon rangaistuksen määräämisessä. 12 Yksiköinti. Yksi vai usea rikos? Ratkaisut ovat jossain määrin rikostyyppikohtaisia. Ns. luonnollista katsantokantaa koskevan yksiköintiopin mukaan mitä läheisempi ajallis-paikallistoiminnallinen yhteys osateoilla (päärynöiden otto puusta) on, sitä lähempänä on pitää niitä yhtenä rikoksena. Vaihtoehtoina olisi näin lähinnä koko toiminnan pitäminen yhtenä rikoksena, ehkä näpistyksenä, tai pitää kunkin satokauden osatekoja yhtenä näpistyksenä. RIKOSOIKEUS aineopinnot 3./ / Majanen a) A (synt ) tuomitaan tänään Helsingin KO:ssa kahdesta törkeän petoksen yrityksestä (tehty ja ) ja lievästä petoksesta ( ) yhteiseen vankeusrangaistukseen. Mikä on vankeusrangaistuksen vähin ja mikä enin määrä? Perusteltu vastaus. (2 p) b) Helsingin KO on muuntanut B:lle (synt ) pahoinpitelystä (tehty ) tuomitsemansa 6 kk vankeutta 165 tunniksi yhdyskuntapalvelua. Suoritettuaan yhdyskuntapalvelua 55 tuntia B rikkoi törkeästi palvelusvelvollisuuksiaan ja Helsingin KO muuntaa tänään syyttäjän vaatimuksesta rangaistuksen takaisin vankeudeksi. Mikä tulee vankeuden pituudeksi? Kuinka pitkän ajan rangaistustaan suoritettuaan B vankeinhoidollisesti ensikertaisena voi päästä ehdonalaiseen vapauteen ja kuinka pitkä on silloin koeaika? Perusteltu vastaus. (3 p) C) Helsingin kihlakunnansyyttäjä antaa tänään C:lle (synt ) rangaistusmääräyksen. C on ajanut 50 km/h nopeusrajoitusalueella henkilöautolla 75 km/h. Hänelle määrätään tästä 14 päiväsakkoa. Mikä tulee C:n päiväsakon rahamääräksi ja sakon kokonaisrahamääräksi, kun C:n kuukausipalkka on ennen verotuksessa maksuunpantujen verojen ja maksujen vähentämistä euroa ja niiden vähentämisen jälkeen euroa? C:llä on huollettavana kolme lasta. Hänellä ei ole verotettavaa varallisuutta. Jos C:ltä ei saada perityksi tätä sakkoa, voidaanko se muuntaa vankeudeksi ja jos voidaan, mikä on silloin muuntorangaistuksen pituus? Perusteltu vastaus. (5 p) Runkovastaus: a) Törkeä petos RL 36:2: 4 kk - 4 v vankeutta. Yritys RL 6:8: Min. 14 vrk vankeutta. Maks. 3/4 x 4 v = 3 v vankeutta. Erityisen painavista syistä sakkoa ps. Lievä petos RL 36:3: ps. Yhteinen vankeus: Min. 14 vrk vankeutta. Maks. 3 v + 2 v = 5 v vankeutta (EI 3 v + 3 v + 1 kk = 6 v 1 kk vankeutta). Ks. RL 7:2. b) Muunto takaisin vankeudeksi samassa muuntosuhteessa, jota on käytetty yhdyskuntapalvelua tuomittaessa. Suorittamatta = 110 tuntia 110:165 x 6 kk = 4 kk vankeutta. Ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan ensikertaisena 1/2 x 4 kk = 2 kk. Koeaika = jäännösrangaistus 2 kk. Ks. RL 2c:5 ja 13. c) Päiväsakon rahamäärä 1/60 keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty asetuksella määritellyt verot ja maksut ja kiinteä peruskulutusvähennys. ( ) : 60 = 995 : 60 = 16 euroa (täysin euroin)

13 13 Vähennys alaikäisestä lapsesta 3 euroa: 16-3x3 = 7 euroa Rahamäärä 14 x 7 euroa = 98 euroa, Sakon vähin rahamäärä ylinopeustapauksissa autolla on 115 euroa. Ks. RL 2a:2 ja asetus päiväsakon rahamäärästä. Rangaistusmääräysmenettelyssä annettua enintään 20 päiväsakon sakkoa ei muunneta vankeudeksi (RL 2a:6,4 L /68).