Tuko Logistics Osuuskunta. Vastuullisuusraportti 2017

Transkriptio

1 Tuko Logistics Osuuskunta Vastuullisuusraportti 2017

2 Sisältö TIETOA VASTUULLISUUSRAPORTISTA 2 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU, VASTUULLISET TOIMINTATAVAT JATKUVAT 3 ORGANISAATION KUVAUS 4 Tuotteet ja palvelut 4 Hallintorakenne 5 ARVOT JA LIIKETOIMINTAPERIAATTEET 6 Tukon arvot 6 Hyvä hallintotapa 6 Jäsenyydet ja edustus järjestöissä ja edunvalvonnassa 6 VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN 7 Tukon toimitusketju ja vastuullisuusvaikutukset 7 Sidosryhmävuorovaikutus 8 Tunnistetut olennaiset näkökohdat 9 Vastuullisuusohjelma 9 Vastuullisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet 10 VASTUULLINEN HANKINTAKETJU 11 Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet 12 Hyvien kauppatapojen mukaiset periaatteet 13 Tuoteturvallisuus ja laatu 14 Elintarviketurvallisuus ja laatu 14 Omien merkkien ja oman maahantuonnin toimittaja- ja tuotevalinta 14 Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys 15 Kuluttajapalautteet 15 ASIAKKAIDEN JA YHTEISÖN PARHAAKSI 16 Asiakastyytyväisyys 17 Taloudellisen lisäarvon tuottaminen 17 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI 18 Henkilöstön kuvaus 19 Palkitseminen 20 Henkilöstön etuudet 20 Tukon henkilöstötyytyväisyys 20 Koulutus ja kehittyminen 21 Työterveys ja turvallisuus 21 Valitusmekanismit 23 YMPÄRISTÖN HUOMIOINTI TOIMINNASSA 24 Tukon ympäristötavoitteet 25 Hankinta- ja jakelukuljetukset 26 Tukon kasvihuonekaasupäästöt 27 Sähkö- ja lämpöenergian käyttö 27 Jätehallinta ja materiaalien käyttö 28 RAPORTOINTIPERIAATTEET 29 Raportin kuvaus 29 Laskentarajat 29 Sisältövertailu 30 Tietoa vastuullisuusraportista Tuko Logistics Osuuskunta raportoi yritysvastuustaan vuosittain. Tällä raportilla kerrotaan vuoden 2017 keskeisistä tapahtumista. Keskitymme olennaisiksi tunnistettuihin vastuullisuusnäkökohtiin ja niiden mukaisiin tunnuslukuihin. Raportoimme vastuullisuudesta kalenterivuosittain, edellinen vastuullisuusraportti vuodelta 2016 ilmestyi huhtikuussa Tämä vastuullisuusraportti on toteutettu Global Reporting Initiative (GRI) G4 -ohjeiston mukaisesti pääsääntöisesti noudattaen sen perustasoa (core). Raportin tarkemmat laskentarajat sekä GRI-sisältövertailu löytyvät raportin lopusta. 2

3 Liiketoimintaympäristö muuttuu, vastuulliset toimintatavat jatkuvat Vuonna 2017 jatkoimme vastuullisuusohjelmaamme tavoitteenamme edistää kestävää kehitystä. Ohjelmamme keskeisinä tavoitteina ovat visiomme Olemme luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri mukaisesti: Vastuullinen hankintaketju, asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi, henkilöstön hyvinvointi ja ympäristön huomiointi toiminnassa. Yhtiön tulevaisuudenkuvaa ovat muuttaneet niin yrityskaupat kuin suuret investointipäätöksetkin. Suomen Lähikaupan volyymit poistuivat Tukolta toukokuun alussa Lisäksi Tukon omistajista Stockmann Oyj Abp ilmoitti kesällä 2017 myyvänsä Suomen Stockmann Herkun liiketoiminnan S-ryhmälle. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan joulukuussa 2017 määräten sille 12 kuukauden siirtymäajan. Myös Heinon Tukku on poistamassa volyymejaan Tukosta vuoden 2018 aikana. Merkittävin muutos oli kuitenkin suurimman omistajan Wihuri Oy:n päätös rakentaa oma logistiikkakeskus 2018 loppuun mennessä ja keskittää sinne kaikki toiminnot Tukolta. Tällä hetkellä työstetään näiden muutosten vaikutuksia yhtiön toimintaan ja Tuko keskittyy jäsentensä palveluiden turvaamiseen ja Tukon oman toimintakyvyn hallitsemiseen. Olemme vallitsevassa tilanteessa myös hakeneet ja saaneet verottajalta ohjausta käytössä olevan osuuskuntaveromallin toteuttamiseen. Tukon vastuullisuustyötä jatkettiin vastuullisuusohjelman linjausten mukaisesti ja jäsentemme muutoshankkeita tukien. Keskeiset sitoumuksemme, kuten hyvä kauppatapa, energiatehokkuussopimus ja amfori (entinen FTA) BSCI:n toimintaperiaatteet ohjaavat valintojamme ja toimintaamme. Myös laatu-, ympäristö- ja työterveyden ja turvallisuuden standardien mukainen toiminta ohjaa työtämme. Toiminnan haasteita huolimatta henkilöstöstä ja jaksamisesta on pyritty pitämään huolta. Sisäisessä henkilöstökyselyssä tyytyväisyys eri osastojen toimintaan kasvoi edellisvuosista. Myös henkilöstön sairaspoissaolot vähenivät selvästi ja työtapaturmien positiivinen kehitys jatkui; Tukolla ei sattunut vuonna 2017 yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Ympäristötyössä saimme kunniamaininnan Energiavirastolta ja Motivalta. Kesäkuussa saimme ainoana kaupan alan yrityksenä tunnustuksen energiatehokkuustyöstämme kaudella Olemme myös mukana Energiatehokkuussopimuksen uudella kaudella, tavoitteena on tehostaa energiankulutusta 7 % vuoteen 2020 mennessä vertailuvuodesta Vuonna 2017 energiankulutus laski 10 %. Osuuskuntamme keskittyy suurten muutosten keskellä operatiivisen toiminnan turvaamiseen panostamalla toimitus- ja toimintavarmuuteen. Haluamme erityisesti kiittää omaa henkilöstöämme kuluneen vuoden aikana tehdystä hyvästä työstä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Juha Viskari toimitusjohtaja Päivi Huhtala vastuullisuuspäällikkö 3

4 Organisaation kuvaus Tuko Logistics Osuuskunta (jäljempänä myös Tuko) on jäsentensä päivittäistavarakaupan strateginen toimitusketjupartneri, joka kokoaa asiakkaidensa volyymit ja ostovoiman sekä hyödyntää jäsenkunnan yhteisen synergian. Tukon kaikki toiminnot sijaitsevat Keravalla hyvien liikenneyhteyksien varrella ja optimaalisesti Suomen pt-kaupan logistisessa keskipisteessä. Lisäksi Tuko hyödyntää yhteistyökumppaneidensa koko maan kattavaa terminaali- ja jakeluverkostoa. (Tuko Logisticsin omistusosuus 50 %), myymälä- ja varastotäydennyspalveluja tarjoava Analyteq Oy (49 %), muovisten kuljetus- ja esillepanolaatikoiden vuokrausyhtiö Transbox Oy (10 %)ja juomapakkausten talteenotto- sekä kierrätysyhtiö PALPA - Suomen Palautuspakkaus Oy (12,5 %). Tuotteet ja palvelut - Pikatukut - HoReCa - Suurkeittiöt HERKKU-OSASTOT Pika-/toimitustukut Asiakkaitamme ja omistajiamme ovat Wihuri Oy (omistusosuus 67,2 %), Stockmann Oyj (16,4 %) ja Heinon Tukku Oy (16,4 %). Palvelemme päivittäin noin 200 vähittäiskauppaa ja noin 5000 foodservice-asiakasta kotimaan markkinoilla, jonka lisäksi tuemme jäsentemme toimintaa Baltiassa. Osuuskunnan jäsen Stockmann Oyj möi Kilpailu- ja kuluttajaviraston loppuvuonna 2017 hyväksymällä kaupalla Stockmann Herkku -myymälät SOK:lle ja alueosuuskaupoille. Tuko jatkaa Stockmann Oyj:n muiden toimintojen palvelemista ja vuoden 2018 ajan myös Herkkujen tavarantoimittajana. Yritysmuotomme on osuuskunta, joka sopii yhtiömuotona hyvin omistajiemme yhteiselle hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiölle. Tukon liikevaihto vuonna 2017 oli 341 miljoonaa euroa ja omaa henkilöstöä oli vuoden 2017 lopussa 239 henkilöä. Päivittäistavarahankinnan hoidamme tehokkaasti ostamalla tuotteet noin 1400 tavarantoimittajalta, joista yli puolet ovat kotimaisia. Tehokas logistiikkamme kerää ja jakelee viikkotasolla keskimäärin kaksi miljoonaa kiloa tuotteita asiakkaillemme. Tuko Logisticsilla on neljä kotimaista osakkuusyhtiötä: pakasteiden hankinta-, varastointi- ja jakeluyhtiö Finnfrost Oy Tuotevalikoimaamme kuuluu noin tuotetta, muun muassa teollisia elintarvikkeita, tuoretuotteita, pakasteita, käyttötavaroita, tupakkatuotteita sekä hedelmiä ja vihanneksia. Pakasteiden hankinnoista, varastoinnista ja jakelusta huolehtii osakkuusyhtiömme Finnfrost Oy. Tarjoamme asiakkaillemme myös omia tuotemerkkejämme, joita ovat laadukas ja monipuolinen Eldorado, edullinen First Price sekä Tukon kahvimerkit. Omien tuotemerkkien valikoimissa on noin 300 tuotetta. Omien merkkien osalta 37 % (2016: 43 %) volyymistä tulee kotimaisilta toimittajilta. Muita Tukon omia ja oman maahantuonnin tuotemerkkejä ovat mm. Banderos texmex-tuotteet, Powerking-energiajuomat sekä Smart-eläintenruoat. Teemme ostoyhteistyötä pohjoismaisen United Nordicin (josta Tuko Logisticsin omistusosuus 25 %) ja eurooppalaisen yhteisosto-organisaatio EMD:n (3,5 %) kanssa. Tuko tarjoaa jäsenilleen laajasti erilaisia hankinta-, logistiikka- ja muita palveluja. Näistä suuri osa on kaikille tarjottavia yhteisiä palveluja. Lisäksi Tuko tuottaa jäsenilleen jäsenkohtaisia räätälöityjä palveluja. HANKINTA Hankintapalvelut Omat merkit Asiakkaiden omat tuotteet Tuotelaatu- ja vastuullisuuspalvelut Tuotetietopalvelut LOGISTIIKKA Hankintalogistiikka Varastopalvelut Jakelupalvelut Asiakaspalvelukeskus Tukon palveluvalikoima MUUT Pakasteet Volyymisuunnittelupalvelut Jakelun kierrätyspoolit Projektipalvelut Raportointi Edunvalvonta 4

5 Organisaation kuvaus Hallintorakenne Toimitusjohtaja Tuko Logistics Osuuskunnan toimintaa ohjaavat lainsäädännön ohella osuuskunnan säännöt ja jäsensopimus. Hankinta Johdon assistentti/ viestintä Osuuskunnan kokous. Osuuskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous, joka mm. vahvistaa osuuskuntalain mukaisesti tuloslaskelman ja taseen, myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä valitsee hallituksen jäsenet, varajäsenet ja tilintarkastajan. Teolliset elintarvikkeet Non Food Hevi Teolliset tuoretuotteet ja pakasteet Tupakkatuotteet Omat merkit ja tuonti Hankinnan tukipalvelut Myymälä- ja varastotäydennyspalvelut/ Analyteq Oy Logistiikka Varastopalvelut Terminaalipalvelut Kuljetuspalvelut Logistiikan kehitys Hallitus. Hallitus vastaa osuuskunnan hallinnosta ja muista lakisääteisistä tehtävistä. Hallitus vahvistaa mm. osuuskunnan strategian, budjetin ja käsittelee suurimmat investoinnit. Tukon hallitukseen kuuluu neljä varsinaista ja neljä varajäsentä. Naisia heistä on yksi ja yli 50-vuotiaita 63 %. Kaikki hallituksen jäsenet edustavat omistajatahoja eivätkä kuulu yhtiön toimivaan johtoon. He edustavat päivittäistavaratoimialan vankkaa kokemusta ja osaamista. Osa hallituksen jäsenistä toimii myös tiiviissä operatiivisessa yhteistyössä yhtiön kanssa. Hallitukselle ei makseta palkkioita. Hallitus käsittelee vastuullisuusasioita ja riskejä vuosittain ja vastuullisuuden keskeiset tapahtumat on kirjattu hallituksen toimintakertomukseen. Johtoryhmä. Tukon johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan avustaminen ja yhtiön toiminnan sekä kehittämisen johtaminen ja koordinointi. Talous & hallinto Ulkoinen laskenta Sisäinen laskenta Rahoitus Kiinteistö Tukon organisaatiorakenne ICT ja ltk kehitys ICT-infrapalvelut Sovelluspalvelut Service Desk Liiketoiminnan kehitys Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi viisi jäsentä: hankinta-, logistiikka-, talous- ja ICT-johtaja sekä henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja. Johtoryhmän jäsenistä vuonna 2017 yksi oli nainen ja yli 50-vuotiaita oli 50 %. Vastuullisuuspäällikkö raportoi toimitusjohtajalle, joka johtoryhmässä vastaa vastuullisuusasioista kokonaisuutena. Muut johtoryhmän jäsenet vastaavat vastuullisuusasioista omien vastuualueidensa osalta. Henkilöstö- ja lakiasiat HRD ja rekrytointi Työsuhde- ja palkkapalvelut Lakiasiat Vastuullisuus Johtoryhmän tehtävänä on: Asiakas- ja kuluttajapalvelu Tuotelaatu- ja turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen vastuu hankinnoissa Työturvallisuus Prosessilaatu 1. varmistaa Tukon jatkuva menestyminen 2. asettaa ja seurata toiminnan tavoitteita 3. johtaa, kehittää ja motivoida Tuko-tiimiä 4. edistää yhteistyötä yli rajojen 5. varmistaa toiminnan lainmukaisuus ja vastuullisuus 5

6 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Tukon arvot Toimimme vastuullisesti on yksi Tukon neljästä perusarvosta. Vastuullisuus näkyy myös muissa arvoissa, joita ovat Toimimme tuloksellisesti ja olemme aikaansaavia, Luotamme ja olemme luottamuksen arvoisia sekä Kehitämme ja kehitymme asiakkaiden parhaaksi. Nämä yhdessä muodostavat pelisäännöt, jotka ohjaavat henkilöstöä ja Tukon toimintaa organisaationa. Tilintarkastaja Sisäinen tarkastaja Omistajat Osuuskunnan kokouksessa Hallitus Toimitusjohtaja symiä ja vuoden 2016 alussa voimaan astuneita Kestävän kehityksen tavoitteita. Agenda toimintaohjelmaan kuuluu 17 päätavoitetta, joilla ohjataan kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka tavoitteena poistaa köyhyys, suojella planeettaamme sekä varmistaa jokaisen hyvinvointi. Jäsenyydet ja edustus järjestöissä ja edunvalvonnassa Hyvä hallintotapa Hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan hallintojärjestelmää, jolla toimintaa johdetaan, valvotaan ja toiminnan organisointia tuetaan. Hallintojärjestelmä käsittää suhteet omistajiin ja muihin sidosryhmiin. Hyvän hallintotavan periaatteina ovat: omistajien oikeuksien suojeleminen ja tasapuolinen kohtelu organisaation taloudellisten tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi organisaation johtoelinten ohjaus- ja valvontatehtävät sekä tilivelvollisuus Hyvä hallintotapa sisältää tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen, riskien hallinnan, lakien ja määräysten noudattamisen valvonnan sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen asianmukaisen järjestämisen. Viereisessä kaaviossa kuvataan Tuko Logistics Osuuskunnan hallintorakennetta nimitys- ja raportointisuhteineen. Ulkoiset sitoumuksemme ja lakisääteiset vaatimukset ohjaavat Ulkoinen toimintaympäristö: Lait, asetukset, jne. Nimittää Raportoi Sisäinen toimintaympäristö: Jäsensopimus, osuuskunnan säännöt, politiikat, ohjeistukset ja arvot Tuko Logistics Osuuskunnan hyvän hallintotavan rakenne. osaltaan työtä ja päätöksentekoa. Tuko on sitoutunut noudattamaan mm. seuraavia ulkoisia säännöksiä ja sopimuksia: Kaupan alan työehtosopimus Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuden hallintastandardit (ISO ja OHSAS) amfori BSCI Code of Conduct (Business Social Compliance Initiative) PTY Päivittäistavarakaupan hankinnan eettiset normit (kannanotto 1/2016) Hyvän kauppatavan periaatteet (EU-tason aloite) Kaupan alan energiatehokkuussopimus Tuko on sitoutunut edistämään YK:n yleiskokouksen hyväk- Tuko on jäsenenä noin 20 eri järjestössä, yhdistyksessä tai liitossa, mm. Kaupan Liitossa, amfori BSCI-organisaatiossa, yritysvastuuverkosto FIBS:ssä sekä Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK). Tukon edustajia on mukana myös Päivittäistavarayhdistyksen (PTY) työryhmissä. Lisäksi Tuko on huoltovarmuuskriittisenä yrityksenä mukana Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikesektorin Kauppa- ja jakelupoolissa. Elintarviketeollisuusliitto Päivittäistavaratukkuliikkeet ry Yleinen Teollisuusliitto Teknokemian yhdistys ry Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Päivittäistavarakauppa PTY ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Kaupan Liitto amfori BSCI FIBS Huoltovarmuuskeskus GS1 Finland Suomen Pakkausyhdistys Suomen Pakkauskierrätys Suomen laatuyhdistys ry RINKI Oy Suomen Tukkukauppiaiden liitto 6

7 Vastuullisuuden johtaminen Vastuullisuustyömme pohjautuu Tukon yhteisiin arvoihin, visioon ja strategiaan. Näihin perustuu myös yrityksemme politiikat, mm. laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuspolitiikka, hankintojen eettiset periaatteet ja henkilöstön muut toimintaohjeet. Vastuullisuustyömme kattaa koko arvoketjun tuotteen alkuperämaasta tuotteen käyttäjään saakka. Näkökulmina koko ketjussa ovat taloudellinen, ympäristö- sekä sosiaalinen vastuu. Näitä edistämme vastuullisuusohjelmallamme. Tukon toimitusketju ja vastuullisuusvaikutukset Tukolla on suoria ja epäsuoria vastuullisuusvaikutuksia sen koko arvoketjussa. Vaikutukset voivat olla joko taloudellisia tai näkyä vaikutuksina ihmisiin tai ympäristöön. Tukon yritysvastuun tavoitteena on hallita näitä arvoketjun moninaisia vaikutuksia, kuten ihmisoikeus- ja sosiaalisen vastuun kysymyksiä riskimaahankinnassa tai kuljetusten ja jakelukeskuksen ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä. Tukon toimitusketjua sekä Tukon vaikutuksia sen eri osissa kuvataan alla olevassa kuvassa lisää. Tukolla yritysvastuuasioita koordinoi toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva vastuullisuus-yksikkö. Tukon johto päättää yritysvastuun keskeisistä periaatteista ja linjauksista ja seuraa myös niiden toteutumista. Keskeiset vastuullisuuskysymykset käsitellään vastuullisuuden ohjausryhmässä, jossa on mukana vastuullisuusasiantuntijoiden lisäksi ylimmän johdon edustajia eri toiminnoista. Vastuullisuus-yksikkö koordinoi johdon linjaamien vastuullisuustavoitteiden toteuttamista sekä johtamisjärjestelmän mukaisia laadun, ympäristön ja työturvallisuuden hallinnan tehtäviä yhteistyössä linjaorganisaation ja prosessien omistajien kanssa. Yksiköissä toimintaa kehitetään itsenäisesti yhteisesti sovittujen suuntaviivojen toteuttamiseksi. Vastuullisuuden tavoitteet on myös kytketty Tukon palkitsemisjärjestelmiin. Toimitusketjun osa ja sitä kuvaava tunnusluku Taloudellinen vaikutus Sosiaalinen vaikutus Tukon hankinnat 750 kotimaista 670 ulkomaista toimittajaa Maksut toimittajille Työllistäminen Ihmisoikeuskysymykset Työturvallisuus Tuonti- ja kotimaan hankintakuljetukset hankintakuljetustonnia 32 yhteistyökumppania Maksut yhteistyökumppaneille Työllistäminen Työturvallisuus Tukon Keravan toiminnot Henkilöstö n. 260 ( ), josta viidennes alihankkijoilta Henkilöstön palkat Maksut valtiolle (verot ja veroluonteiset maksut) Työllistäminen Työterveys- ja turvallisuus Työhyvinvointi Omavalvonta Jakelukuljetukset toimitettua tonnia 20 yhteistyökumppania Maksut yhteistyökumppaneille Työllistäminen Työturvallisuus Jäsenet ja jäsenten asiakkaat Kolmella omistaja-asiakkaalla yhteensä n. 200 myymälää ja 5000 sk-toimituspistettä Jäsenet Tukon synergiahyödyt jäsenilleen Vastuulliset hankintaja logistiikkapalvelut Omavalvonta Asiakkaat Kilpailukyky Tuoteturvallisuus Vastuullisuuden yhteistyöryhmässä (YTR), on mukana osuuskunnan jäsenten edustajia johdosta ja asiantuntijaorganisaatioista. Sen tavoitteena on ylläpitää jatkuvaa vuorovaikutusta vastuullisuusasioissa Tukon ja osuuskunnan jäsenten välillä. Vastuullisuuden YTR kokoontui vuonna 2017 kolme kertaa. Tukon johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:2008 ja ISO 14001:2004 laatu- ja ympäristöstandardien sekä OHSAS 18001:2007 työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän mukaisesti. Sertifioinnit kattavat Keravan jakelukeskuksessa kaupan, logistiikan ja siihen liittyvien toimitus-, tuotehallinta- ja asiakassuhdepalvelujen alueet. Johtamisjärjestelmien mukaisesti Tukolla on ympäristö- ja työterveyden ja -turvallisuuden ohjelma. Ympäristövaikutus Hankinnan ympäristövaikutukset (raaka-aineet, vesi, jätteet) Kuljetusten ympäristövaikutukset (polttoaine, melu ja muut päästöt) Energiankulutus Jätteet Veden käyttö Päästöt Kuljetusten ympäristövaikutukset (polttoaine, melu ja muut päästöt) Pakkausjäte Epäsuora vaikutus Epäsuora vaikutus Suora vaikutus Epäsuora vaikutus Epäsuora vaikutus Pakkausjäte 7

8 Vastuullisuuden johtaminen Sidosryhmävuorovaikutus Toimintamme vaikuttaa moniin sidosryhmiin lähellä ja kaukana. Ylläpidämme tärkeimpiin sidosryhmiimme säännöllistä vuoropuhelua voidaksemme tunnistaa Tukoon kohdistuvia, liiketoiminnan kannalta keskeisiä odotuksia ja tarpeita - ja vastata niihin. Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat, henkilöstö, tavaran- ja palvelutoimittajat sekä kuluttajat. Näiden lisäksi käymme säännöllistä vuoropuhelua monien muiden sidosryhmien, kuten edunvalvonnan, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja lähinaapuruston kanssa. Kirjaamme kaikki hankintaketjuun, työturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät yhteydenotot ja käsittelemme ne sovittujen toimintamallien mukaisesti. Tarvittaessa ryhdymme välittömiin toimenpiteisin epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi. Palautteet myös osaltaan ohjaavat vastuullisuustyötämme eteenpäin. Viereen on koottu keskeisten sidosryhmien esille nostamia asioita ja Tukon toimenpiteitä. Sidosryhmä Osuuskunnan jäsenet ja asiakkaat Henkilöstö Kuluttajat Tavaran- ja palvelutoimittajat Vuoropuhelu ja palautteen keruu Asiakastyytyväisyyskyselyt vuosittain jäsenten tukiorganisaatioille ja toimitusasiakkaille. Asiakaspalvelukeskuksen päivittäinen yhteys asiakkaisiin ja palautteisiin vastaaminen. Lisäksi: Osuuskunnan kokous, hallituksen kokoukset, Vastuullisuuden YTR, erilaiset prosessinohjaus- ja projektityöryhmät sekä kahdenväliset keskustelut jäsenten kanssa Työhyvinvointikysely koko omalle henkilöstölle. Sisäinen asiakastyytyväisyyskysely, jolla mitataan toimihenkilöiden tyytyväisyyttä tukitoimintojen palveluihin. Henkilöstö- ja työsuojelutoimikunnat. Kehityskeskustelut koko omalle henkilöstölle. Lisäksi: osastopalaverit, kehityspalaverit, johdon infotilaisuudet sekä muut palautteet ja aloitteet. Kuluttajien odotuksia kootaan saaduista kuluttajayhteydenotoista sekä erilaisista kyselyistä ja tutkimuksista. Asiakaspalvelu vastaanottaa ja käsittelee kuluttajapalautteet. Säännölliset tapaamiset, joissa kerätään ja saadaan palautetta. Amfori BSCI-yhteistyössä riskimaissa toimivien tavarantoimittajien koulutukset ja auditoinnit. Sidosryhmän odotukset Tukolle ja niihin vastaaminen Kustannustehokas toiminta. Yhteisten toimintojen synergioiden hyödyntäminen. Toimittaja- ja tuoteriskien hallinta koko hankintaketju huomioiden. Asiantuntijuuden jakaminen sekä avoin ja säännöllinen vuoropuhelu jäsenten kesken. Asiakaspalvelukeskuksen CRM-järjestelmä mahdollistaa tehokkaat prosessit palvelupyyntöjen käsittelyyn ja vastaamiseen. Vastuullisuusodotuksiin vastataan vastuullisuusohjelmassa, jossa painopisteenä hankintaketju ja läheiset yhteistyösuhteet. Arvoperustainen työskentely. Osaamisen varmistaminen. Työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtiminen. Ajantasainen ja riittävä tiedottaminen sekä kannustava palkitseminen. Kyselyjen pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelmat. Vuonna 2018 keskitytään työilmapiiriin ja tiedottamiseen mm. järjestämällä ajankohtaisinfot keskiviikkokaffien merkeissä. Kehityskeskusteluissa on keskusteltu Tukon muutoksista ja sovittu toimenpiteistä henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Lisäksi keskustellaan osaamisesta ja koulutustarpeista. Luotettavat ja turvalliset tuotteet. Hankintaketjun vastuullisuus, tuotteiden alkuperän läpinäkyvyys. Vastuullinen hankintaketju on vastuullisuusohjelmamme painopiste. Saadut kuluttajapalautteet käsitellään tapauskohtaisesti asiantuntijoiden kanssa ja huomioidaan myös tuotekehityksessä. Osaaminen, luotettavuus ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet. Tuko nojaa toimitusketjussaan vahvasti yhteistyökumppanien tuotteisiin ja palveluihin. Tukolle on tärkeää toimia luotettavien ja omassa toiminnassaan vastuullisten tavarantoimittajien kanssa. Kaikessa yhteistyössä Tukolle on tärkeää toimia Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaisesti. Muut keskeiset aiheet sidosryhmävuorovaikutuksessa Vuonna 2017 sidosryhmien esille nostamat kysymykset ja huolenaiheet liittyivät pääsääntöisesti tuotelaatuun (mm. saatavuuskyselyjä), sosiaalisen vastuun kysymyksiin hankintaketjussa sekä ympäristökysymyksiin, joihin liittyen kävimme vuoropuhelua jakelukeskuksemme lähialueen asukkaiden kanssa. Tärkeimpien sidosryhmien kanssa yhteydenpitomallit ovat jo vakiintuneita ja palautetta kerätään säännöllisesti. Saatu palaute analysoidaan ja palautteen pohjalta Tukon yksiköt tekevät toimenpidesuunnitelmat, jotka Tukon johtoryhmä vahvistaa. Ne käsitellään myös hallituksessa, jäsentapaamisissa ja henkilöstöpalavereissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan osastoittain, johtoryhmässä ja laatujärjestelmän mukaisten johdon katselmusten yhteydessä. 8

9 Vastuullisuuden johtaminen Tunnistetut olennaiset näkökohdat VASTUULLISUUSTEEMAMME LOPPUTULEMA VISIO TAVOITTEET Tukon toiminnan olennaiset, sidosryhmien vastuullisuusnäkemyksiin ja odotuksiin perustuvat vastuullisuusnäkökohdat päivitettiin viimeksi vuonna Selvityksen taustaksi oli koottu laaja listaus odotuksia sidosryhmittäin. Näiden lisäksi huomioitiin kansainväliset standardit ja globaalit megatrendit, joista koottiin lista keskeisimmistä tunnistetuista yritysvastuukysymyksistä. Näistä muodostettuja näkökohtia arvioitiin asiantuntijatyöpajassa kolmen eri ulottuvuuden kautta, joita olivat merkitys sidosryhmille, merkitys liiketoiminnalle sekä vaikutus arvoketjussa. Myös Tukon johtoryhmä käsitteli ja hyväksyi olennaisuusmäärittelyn, ottaen priorisoinnissa huomioon sidosryhmäselvityksen tulosten lisäksi Tukon strategian ja vastuullisuuden linjaukset. Vuoden 2018 alussa johtoryhmä arvioi nykytilanteeseen peilaten vastuullisuusohjelman teemoja, ja aiemmin olennaiseksi näkökohdaksi nostettu suora taloudellinen lisäarvo päätettiin jättää pois ja korvata toimintakyvyn turvaamisella. Vastuullinen hankintaketju 1. Elintarviketurvallisuus ja laatu 2. Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys 3. Hyvät kauppatavat 4. Sosiaalinen vastuu toiminnassa Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 5. Lisäarvon tuottaminen jäsenille 6. Toimintakyvyn turvaaminen Henkilöstön hyvinvointi 7. Työterveys ja turvallisuus 8. Hyvä työnantajuus 9. Henkilöstön osaaminen 10. Tasavertaiset mahdollisuudet Ympäristön huomiointi toiminnassa 11. Jätteiden hyötykäyttö 12. Energia- ja materiaalitehokkuus 13. Kuljetusten ympäristötehokkuus Hankintaketjussamme huomioidaan eettisyys, turvallisuus sekä sosiaalinen vastuu Toimintaamme ohjaa asiakkaidemme ja yhteisön etu Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö varmistavat menestyksemme Hallitsemme ympäristövaikutuksiamme arvoketjussa on toimitusketjunsa luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri Vastuullisuus näkyy tuote- ja palvelutarjoomassamme Tiivis sidosryhmäyhteistyö kautta arvoketjun ja sitä tukeva vastuullisuusviestintä Käytössämme ovat monipuoliset ja asiantuntevat resurssit verkostoja hyödyntäen Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa toiminnan kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden Standardit ja sitoumukset ohjaavat liiketoimintaa Vastuullisuusohjelma Tukon vastuullisuusohjelma ulottuu vuoteen 2020 ja sen visiona on, että Tuko on toimitusketjunsa luotettava ja kehittyvä vastuullisuuspartneri. Vuoden 2015 alussa käynnistyneen vastuullisuusohjelman perustana ovat vastuullisuusnäkökohdista muodostetut teemakokonaisuudet. Perinteiset vastuullisuuden osa-alueet taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu näkyvät seuraavien neljän vastuullisuusteeman kautta: Vastuullisella hankintaketjulla tarkoitetaan vastuullisia toimintatapoja koko tilaus-toimitusketjussa. Edellytämme tätä myös yhteistyökumppaneiltamme. Meille on tärkeää tarjota asiakkaillemme hyvälaatuisia, turvallisia tuotteita ja palveluja. Omissa merkeissä ja omassa maahantuonnissa parannamme jatkuvasti koko hankintaketjumme vastuullisuutta, brändituotteissa keskitymme omaan osuuteemme arvoketjussa. Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi tarkoittaa, että kannamme taloudellisen vastuumme kaikille sidosryhmillemme. Asiakkaiden kannattava toiminta on menestyksemme edellytys. Tunnistamme myös roolimme osana yhteiskuntaa ja lähiyhteisöä. Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta sekä työturvallisuudesta. Vahvistamme arvojemme mukaista toimintaa. Ympäristön huomiointi toiminnassa näkyy siten, että vähennämme jatkuvasti oman toimintamme ympäristövaikutuksia toimimalla resurssitehokkaasti, eli säästävällä luonnonvarojen käytöllä, päästöjen minimoinnilla sekä energiatehokkuudella. 9

10 Vastuullisuuden johtaminen Vastuullisuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Vuonna 2017 olemme vastuullisuusohjelmassa keskittyneet olennaisten näkökohtien ylläpitoon ja keventäneet joitakin kehitystavoitteitamme. Vuoden 2017 tärkeimpänä tavoitteena oli varmistaa toimintavarmuus ja vastuullisuusohjelman mukainen eteneminen sidosryhmien odotuksista muodostettujen tavoitteiden mukaisesti. Vastuullisuusteema Tavoitteet ja näkökohdat Eteneminen vuonna 2017 ja tavoite 2018 Status Vastuullinen hankintaketju Elintarviketurvallisuus ja laatu Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys Hyvät kauppatavat Sosiaalinen vastuu toiminnassa Oiva-toimintamallit on vakiinnutettu ja saimme Oiva-tarkastuksesta arvosanan Hyvä. Omia kala- ja kalastustuotteita ei ollut WWF:n kalaoppaan vältettävien listalla. Muissa merkeissä oli kolme äyriäistuotetta, joille pyritään löytämään kestävämpi vaihtoehto. Ei riitatilanteita. BSCI:n periaatteet ovat osa omien merkkien ja brändien toimittajavalintaa. Logistiikkatoiminnoissa vuoden 2018 tavoitteena on ylläpitää toimintavarmuus asiakkaiden edellyttämällä tasolla ja varmistaa tuoteturvallisuus sisäisillä toiminta- ja valvontamalleilla. Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Toimintakyvyn turvaaminen Asiakastyytyväisyys Liiketoiminnan haasteista huolimatta olemme ylläpitäneet toimitus- ja toimintavarmuuden hyvällä tasolla vuonna 2017 ja jatkamme niiden turvaamista myös vuonna Asiakaskyselyssä 2017 asiakastyytyväisyys oli heikentynyt, mutta hyvällä tasolla. Hankinnassa jatkamme oman toimintamme ylläpitämistä amfori BSCI-periaatteiden ja niiden toimeenpanoehtojen vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi edellytämme yhteistyökumppaneiltamme sitoutumista niihin. Koulutamme henkilöstöä vastuullisuuden eri osa-alueilla tarpeiden mukaan ja järjestämme myös kaikille yhteisiä infotilaisuuksia. Henkilöstön hyvinvointi Työterveys ja -turvallisuus Hyvä työnantajuus Henkilöstön osaaminen Tasavertaiset mahdollisuudet Tapaturmataajuus oli nolla, työpaikalla ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Vuoden 2018 tavoite on < 20. Myös sairaspoissaolot laskivat selvästi aiemmista vuosista. Tavoite vuodelle 2018 on EK:n teollisuuden keskiarvotason mukainen: 5,4 (työntekijät) ja 2,0 (toimihenkilöt). Henkilöstöä on tuettu työssä jaksamisessa, se on tavoitteena myös vuonna Vuonna 2017 toteutettiin Minä ja muutos -koulutusohjelma toimihenkilöille tavoitteena vahvistaa muutokseen sopeutumista. Vuonna 2018 koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan. Eteneminen tasa-arvosuunnitelman mukaan, ei poikkeamia. Viereisessä taulukossa on kooste vuoden 2017 toteumista sekä tavoitteista vuodelle Ellei toisin ole mainittu, vuoden 2018 tavoitteena on toiminnan pitäminen saavutetulla tasolla. Ympäristön huomiointi toiminnassa Jätteiden hyötykäyttö Energia- ja materiaalitehokkuus Kuljetusten ympäristötehokkuus Jätteiden hyötykäyttöaste pysyi 100 %:ssa, tavoitteena 2018 on vähintään 99 %. Biojätteiden osuus jätteistä väheni hieman. Vuoden 2018 tavoitteena on jatkaa kehityssuuntaa. Energiankulutus väheni 10 % energiatehokkuustoimenpitein ja pienemmillä volyymeillä. Hävikkiprojektissa uudistettiin kirjaamiskäytäntöjä ja seurantaa. Hävikki laski suhteessa liikevaihtoon. Tavoitteena ollut päästöjen vähentäminen toteutui, mutta päästöt suhteessa toimitettuihin pysyivät lähes ennallaan. 10

11 Vastuullinen hankintaketju 11

12 Vastuullinen hankintaketju Vastuullinen hankinta ja eettiset periaatteet Vastuullisen hankinnan perustana ovat hankinnan eettiset periaatteet ja Tukon vastuullisuuslinjaukset. Näitä ovat amfori BSCI:n (Business Social Compliance Initiative) Code of Conduct -toimintaohjeet sekä United Nordicin omien merkkien ja oman tuonnin eettiset periaatteet (Quality Policy). Hankintaneuvotteluissa toimimme lisäksi Hyvän kauppatavan periaatteiden mukaisesti (EU:n komission sekä elintarvikeketjun EU-järjestöjen yhteiset periaatteet). Olemme olleet amfori BSCI:n auditointijärjestelmän aktiivinen jäsen vuodesta Järjestöllä on yli 2000 jäsentä maailmanlaajuisesti. Auditointeja tehdään vuositasolla yli kpl. Tuko on osallistunut järjestelmällisesti toimintaohjeen kehittämiseen ja uudistamiseen sekä käyttäjille tarkoitetun käsikirjan laatimiseen ja päivityksiin. Amfori BSCI Code of Conductin toimintaperiaatteet ovat: Järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus Syrjintäkielto Oikeudenmukainen korvaus Kohtuulliset työajat Työterveys ja -turvallisuus Lapsityön kielto Nuorten työntekijöiden erityinen suojelu Epävakaiden työsuhteiden kielto Pakkotyön kielto Ympäristönsuojelu Eettinen liiketoiminta Olennainen näkökohta: Sosiaalinen vastuu toiminnassa Aikaisemmin olemme keskittyneet työolojen parantamiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja muiden BSCI-linjausten jatkuvaan kehittämiseen lähinnä oma merkki -tuotteiden korkean riskin hankintalähteissä niin tuotteissa kuin raaka-aineissakin alueilla, joilla edellä mainitut riskit ovat olemassa ja todennettuja. Olemme tarkentaneet toimintamallejamme amfori BSCI:n päivitetyn Code of Conductin mukaan. Tämä mahdollistaa entistä paremmin tarkastelun ja valvonnan myös kaikkialla muualla, mikäli toimittajiemme tai heidän raaka-ainetoimittajiensa tavassa toimia havaitaan puutteita tai väärinkäytöksiä. Olemme laajentaneet amfori BSCI-periaatteet kattamaan myös muuta hankintaamme. Vuoden 2017 lopulla kotimaisista toimittajista noin 80 % oli sitoutunut periaatteisiin ja ulkomaisista lähes puolet. Omien merkkien ja oman maahantuonnin osuus myynnistä on vajaa kymmenesosa. Niiden toimittajia Tukolla on noin 190. Arvosta laskettuna kaikista oma merkki -hankinnoista kotimaisilta toimittajilta tulee 35 % ja riskimaahankintaa on noin 20 %. Tyypillisiä tuotteita riskialueilta ovat kala-, hedelmä- ja vihannessäilykkeet, tee, kaakao ja kahvi sekä maataloustuotteet kuten tuoreet hedelmät ja kasvikset. Alkuperämaita tavallisimmin ovat Kreikka, Turkki, Kiina, Thaimaa, Kolumbia, Marokko ja Meksiko. Tuko kannustaa ns. riskimaiden toimittajia osallistumaan amfori BSCI:n järjestämiin koulutuksiin. Viime vuonna näitä järjestettiin mm. Thaimassa. Olimme myös mukana vuonna 2017 käynnistyneessä yhteispohjoismaisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa koulutusaineistoa edistämään Thaimaan elintarviketeollisuudessa työskentelevien siirtotyöläisten tietämystä heidän oikeuksistaan mm. rekrytoinneissa ja työturvallisuudessa. Lisäksi osallistuimme United Nordicin jäsenten yhteiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena oli varmistaa italialaisten ja kreikkalaisten tomaattitoimittajiemme ymmärrys hankintalinjauksiimme ja myös todentaa niitä käytännössä. 12

13 Vastuullinen hankintaketju Amfori BSCI-auditointien piirissä on ollut vuoden 2017 aikana merkittävä osa tavarantoimittajista/tehtaista riskimaista, joissa valmistetaan Tukon oma merkki -tuotteita. Yhdellä toimijoista on lisäksi SA8000 sertifiointi. Tavoitteemme on, että toimimme ainoastaan amfori BSCI:n tai vastaavan vaatimustason täyttävien yritysten kanssa. Edellä mainittujen kolmannen osapuolen suorittamien sertifiointien ja auditointien lisäksi hyväksymme myös muita järjestelmiä ja aloitteita, kuten ETI (sosiaalinen vastuu), Rainforest Alliance (ympäristö/sosiaalinen vastuu), Reilu Kauppa (sosiaalinen/ ympäristö), MSC (kalastus) sekä UTZ (ympäristö/sosiaalinen). Amfori BSCI:llä on käytössään valitusmekanismeja liittyen hankintaketjun sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Valitusmekanismeista ja niiden työvälineistä järjestetään koulutuksia BSCI:n jäsenille ja heidän tavarantoimittajilleen. Omien merkkien sosiaalinen vastuu riskimaahankinnoissa Riskimaaostot oma merkki -tuotteissa (% arvosta) SA 8000 sertifioidut tavarantoimittajat (kpl) BSCI-auditointiprosessissa olevat tavarantoimittajat (kpl) Muissa auditointijärjestelmissä mukana olevat tavarantoimittajat (kpl) * * Muita hyväksyttyjä auditointijärjestelmiä ovat mm. ETI, SEDEX, Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja UTZ Hyvien kauppatapojen mukaiset periaatteet Olennainen näkökohta: Hyvät kauppatavat Tuko on ollut vuodesta 2014 mukana EU-tason toimintamallissa hyvien kauppatapojen edistämiseksi. Toimintamallin taustalla on EU-komission huoli pienten elintarviketuottajien ja vähittäiskauppiaiden mahdollisuuksista toimia suurten ketjujen ja kauppakumppanien kanssa samoilla markkinoilla tilanteessa, jossa suuret toimijat valtaavat markkinaosuuksia. Rekisteröitymisen yhteydessä Tuko sitoutui noudattamaan omalta osaltaan seuraavia periaatteita: Kuluttajat: Sopimusosapuolten on aina otettava huomioon kuluttajien edut ja toimitusketjun yleinen kestävyys yritysten välisessä suhteessa. Sopimusosapuolten on varmistettava maksimaalinen teho ja voimavarojen optimointi tavaroiden jakelussa koko toimitusketjussa. Sopimusvapaus: Sopimusosapuolet ovat riippumattomia taloudellisia yksiköitä, jotka kunnioittavat toistensa oikeutta suunnitella oma strategiansa ja toimintalinjansa. Tämä kattaa mm. vapauden riippumattomaan päätöksentekoon sopimukseen osallistumisesta. Hyvän kauppatavan mukainen menettely: Sopimusosapuolten on meneteltävä toistensa kanssa vastuullisesti, hyvää liiketapaa noudattaen. Epäoikeutetun tai epäsuhtaisen riskin siirtäminen toiselle sopimusosapuolelle on kiellettyä. Käytännössä toimintamalli tarkoittaa mm. sopimusten kirjallista muotoa, ennakoitavuutta, joka estää mm. yksipuoliset sopimusmuutokset, sopimusten noudattamista, tietojenvaihdon huolellisuutta ja kilpailuolosuhteiden huomioimista sekä luottamuksellisuutta. Hyvien kauppatapojen tavoitteena on ko. periaatteiden jalkauttamisen lisäksi riitatapausten nopea ja joustava ratkaiseminen. Riitatapausten ratkaisemiseksi mallissa on luotu eriasteisia toimintamalleja. Rekisteröityessään yritykset sitoutuvat ratkaisemaan hyvien kauppatapojen periaatteisiin liittyvät riidat jollain yhteisesti sovitulla toimintamallilla. Riitatapausten käsittelyä varten perustettua kauppatapalautakuntaa uudistettiin keväällä Uudistuksessa madallettiin kynnystä tuoda mahdollisia epäkohtia puolueettoman lautakunnan käsittelyyn. Tukoa koskevia riitoja ei ole ollut riitojenratkaisumenetelmissä vuonna 2017 (2016: 0). 13

14 Vastuullinen hankintaketju Tuoteturvallisuus ja laatu Olennainen näkökohta: Elintarviketurvallisuus ja laatu Tuotteiden turvallisuus ja laatu ovat erittäin laajalti valvottuja ja säädeltyjä vastuullisuuden alueita. Tehokkaalla ja kattavalla riskienhallinnalla koko hankintaketjussa on merkittävä rooli tuotteiden laadun ja turvallisuuden varmistamisessa. Tässä tukena on toimiva ja riittävä omavalvonta. Tavoitteena on, että kaikki hankkimamme tuotteet ovat turvallisia ja lainsäädännön mukaisia aina loppukäyttäjälle asti. Kiinteä ja jatkuva yhteistyö tavarantoimittajiemme kanssa on osa tuotteiden laatu- ja turvallisuusvalvontaa sekä lopputuotteen että raaka-aineiden osalta. Omien merkkien ja oman maahantuonnin toimittaja- ja tuotevalinta Oma merkki -tuotteiden laatua ja turvallisuutta ohjaa vastuullisuus-yksikkö kiinteässä yhteistyössä hankinnan, tavarantoimittajien sekä viranomaisten ja yhteistyölaboratorioiden kanssa. Tuotteita valittaessa edellytämme toimittajalta voimassa olevaa laatusertifiointia (BRC, IFS, FSSC 22000); maataloudessa tuontituotteilla on vaatimuksena GlobalGAP ja kotimaisilla toimijoilla alan hyvät tuotantomenetelmät -ohjeistus (Laatutarha-ohjeistuksen käyttö tai IP Kasviksetperussertifiointi). Olemme myös olleet mukana kotimaisille maataloustuotteille suunnatun kolmannen osapuolen auditointijärjestelmän kehittämisessä. Tavarantoimittajia auditoidaan tarpeen mukaan myös itse. Tuotelaadun ja turvallisuuden auditoinneissa painoarvo on tuotantotiloissa, -tavoissa ja -olosuhteissa ja laboratoriokäytännöissä sekä allergia- ja hygieniaosaamisessa. Sosiaalisen auditoinnin yhteydessä erityistä painoarvoa on ihmisoikeuksien kunnioittamisella, huolellisuusperiaatteella ja työoloilla muiden BSCI-vastuullisuuslinjausten lisäksi. Vuonna 2017 ei toteutettu tuoteturvallisuuden auditointeja. EU-alueella tehtiin sosiaalisen vastuun vuoropuhelukäyntejä neljällä tavarantoimittajalla yhteistyössä United Nordicin kanssa. Tuotteita arvioidaan myös tuotteen elinkaaren aikana. Tuotteilla on tavarantoimittajan spesifikaatio, josta selviävät niin ainesosat, allergeenit, ravintoarvot kuin tarvittavat varoituksetkin. Ehdolla olevat tuotteet testataan tarvittaessa aistinvaraisesti ja tuoteriskejä sisältävät tuotteet testataan myös ulkopuolisessa laboratoriossa ennen hyväksyntää. Valikoimissa olevia ja sinne valittavia tuotteita seurataan ja testataan päiväysmerkintään asti. Mikäli jo markkinoilla olevassa tuotteessa löytyy poikkeamia, jotka tuoteturvallisuuden vuoksi aiheuttavat kuluttajalle terveysriskin, ne poistetaan markkinoilta viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2017 aikana oma merkki - ja oman tuonnin tuotteille tehtiin yhteensä 422 tutkimusta, joista 2/3 oli viranomaisten tekemiä ja 1/3 omavalvontaa. Tuotteiden analyyseissä käytämme EU-hyväksyttyjä laboratorioita ja hyödynnämme myös valmistajan tekemiä tai teettämiä testituloksia. Takaisinvetojen määrä nousi valikoimissa olevien brändituotteiden osalta vuonna 2017, jolloin niitä oli 149 (2016: 40). Suurin osa takaisinvedoista johtui laatuvirheistä ilman terveysriskiä tai perustuivat viranomaismääräykseen (kuten kuvattomien tupakka-askien takaisinvedot). Tukon omissa merkeissä ja omassa maahantuonnissa ei tehty yhtään takaisinvetoa myymälöistä eikä kuluttajilta. Tukon jakelukeskus Keravalla on elintarvikevarastolaitos. Omavalvontasuunnitelma toimii osana tuoteturvallisuuden riskienhallintaa ja se kattaa elintarvikkeiden lisäksi muita tuoteryhmiä, kuten tupakka- ja alkoholituotteet, lemmikkieläinten rehut, käyttötarvikkeet sekä pesu- ja puhdistusaineet. Vuonna 2017 elintarvikevalvonnan valvontakäyntejä oli kaksi, joista saimme arvosanaksi Hyvä. 14

15 Vastuullinen hankintaketju Olennainen näkökohta: Tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys Tuotteita valittaessa oma merkki -tuotteiksi tai omaan maahantuontiin, tavarantoimittajilta pyydetään tarvittaessa selvitys myös tuotteiden raaka-aineiden alkuperistä ja taustoista, mikäli tuotteessa on useita komponentteja. Koska hankintaketjut ovat pitkiä, ei aina voida turvautua ainoastaan elintarviketurvallisuuden sääntöön yksi askel eteenpäin yksi taaksepäin, vaan hankintaketjua on tarkasteltava laajemmin. Eräseuranta. Eräseuranta on oleellinen osa takaisinvetojen onnistumisessa. Tavarantoimittajan on merkittävä tuotteilleen eräkoodi, joka on laadittu antamiemme ohjeiden pohjalta. Tämän koodin on seurattava tuotetta niin vähittäis-, myyntierä- kuin lavatasollakin. Eräkoodin pohjana on tuotteen päiväysmerkintä, joka varastoon saapumistietojen lisäksi mahdollistaa tuotteen seurannan koko hankintaketjussa aina myymälään ja kuluttajille asti. Mikäli markkinoilla olevissa tuotteissa löytyy poikkeamia, jotka aiheuttavat kuluttajalle terveys- tai turvallisuusriskin, ne poistetaan markkinoilta viranomaisohjeiden mukaisesti jäljittämällä kyseiset tuote-erät. Tuko on myös mukana Golli-palvelussa, joka on GS1:n tarjoama tilaus-toimitusketjun verkkopalvelu. Se mahdollistaa sähköisten toimitustietojen välitykset ja standardien mukaiset lavamerkinnät. Tämä osaltaan helpottaa vastaanottoprosessia ja tuottaa järjestelmiin valmiiksi asianmukaiset erä- ja päivämäärämerkinnät. Luonnon monimuotoisuus. Kalastustuotteiden osalta noudatamme WWF:n kalalinjauksia ja pyrimme tuotteisiin, jotka ovat jäljitettävissä kalastusalueiden ja pyyntitapojen mukaan sekä noudattavat suosituksen liikennevaloja. Tukon valikoimissa ei ole vältettävien listalle merkittyjä kala- ja kalastustuotteita. Tuotantoeläinten hyvinvointi. Tuotantoeläinten hyvinvointi on varmistettavien ja valvottavien asiakokonaisuuksien joukossa tuotteissa, jotka ovat joko eläinperäisiä tai sisältävät eläinperäisiä aineksia. Omassa tuonnissa ja omissa merkeissä näitä tuotteita on vähän ja niiden tavarantoimittajien kanssa on neuvoteltaessa tarkistettu, että lainsäädäntöä noudatetaan ja tuotanto-olosuhteet vastaavat sovittua. Kuluttajapalautteet Omien merkkien ja Tukon maahantuomien tuotteiden kuluttajapalautteet käsitellään asiakaspalvelukeskuksessamme, johon palautteet tulevat pääsääntöisesti www-sivujen palautelomakkeen kautta. Vuonna 2017 saimme 168 palautetta (2016: 681), joista 6 luokiteltiin vakavaksi tai erittäin vakavaksi (2016: 21). Yhteydenotoista 24 % oli saatavuus- tai lisätietokyselyitä, sillä Lähikaupan poistumisen myötä kuluttajat tiedustelivat suosikkituotteidensa ostopaikkoja. Toiseksi tyypillisin kuluttajapalaute koski tuotteelle epätyypillistä hajua, makua tai rakennetta. Mikäli kyseessä on vakava tai samaan tuotteeseen usein kohdistuva reklamaatio, käynnistetään tuotteen ja sen saapumiserän tarkempi tutkinta. Omien merkkien tuotevastuu Auditoidut tavarantoimittajat (kpl) Tutkitut tuotenäytteet (kpl) Kuluttajapalautteet (kpl) Takaisinvedot kuluttajilta (kpl)

16 Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi 16

17 Asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi Toimiminen asiakkaiden ja yhteisön parhaaksi merkitsee Tukolla asiakaslähtöistä, kustannustehokasta toimintaa ja taloudellisesta vastuusta huolehtimista. Tällä tarkoitetaan sertifioitujen toimintajärjestelmien ja hyvän hallintotavan mukaisesti lainmukaista ja hyvää talouden hoitoa, jolla vastataan osuuskunnan jäsenien palvelu-, tehokkuus- ja tulosodotuksiin. Taloushallinnon perustehtävänä on tukea liiketoiminnan päätöksentekoa luotettavilla ja reaaliaikaisilla taloudellisilla laskelmilla ja analyyseillä, sekä huolehtia yhtiön taloudenpidon velvoitteista. Periaatteenamme on turvata kaikille jäsenille samanaikaisesti, viipymättä ja tasapuolisesti riittävä ja oikea tieto osuuskunnan taloudellisesta suorituskyvystä. myös vuosittain ulkoisten ja sisäisten asiakkuuksien näkökulmasta. Vuoden 2017 lopulla toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely, jossa mitattiin asiakkaiden tyytyväisyyttä hankinnan ja logistiikan palveluihin sekä Tukoon yleisesti. Vastauksia saatiin jäsenorganisaatiosta ja heidän asiakkailtaan yhteensä 91 kpl. Kokonaisuutena asiakastyytyväisyytemme laski, mutta oli vielä hyvällä tasolla vastausten painotetun keskiarvon ollessa 4,37 asteikolla 1-6 (2016: 4,81). Taloudellisen lisäarvon tuottaminen Vuonna 2017 jatkoimme talousprosessien kehittämistä ja automatisointia sekä otimme käyttöön uudistetut käyttöpääoma- ja rahavirtaraportointijärjestelmät. Yhtiössä toteutettiin vuoden 2017 aikana osto- ja kululaskujen Recovery Audit Qvalia Oy:n toimesta. Tarkastus kohdistui Osuuskunnan vuosien ostolaskuja sisältävään aineistoon. Tavoitteena oli pääoman palauttaminen tunnistamalla kirjaamatta jäänyt tai väärin kirjattu arvonlisävero, tupla- ja liikamaksut, sekä muut mahdolliset ostoreskontraan liittyvät virheellisyydet. Laskujen oikeellisuus oli alan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Vuoden 2017 aikana jatkoimme myös hankinnan katehallintatyökalun hyödyntämistä ja kehittämistyötä. Lisäksi hävikin tehostamiseen liittyvä toimintamalli otettiin käyttöön. Asiakastyytyväisyys Olennainen näkökohta: Lisäarvon tuottaminen jäsenille Tukon toiminnan peruslähtökohta on taloudellisen ja toiminnallisen lisäarvon tuottaminen jäsenille. Tukon yritysvastuutyö erityisesti hankintaketjun osalta on jäsenillemme tärkeä lisäarvotekijä. Keräämme säännöllisesti palautetta kaikilta tärkeimmiltä sidosryhmiltämme. Asiakaspalautetta saadaan säännöllisesti erilaisissa jäsentapaamisissa ja yhteistyöpalavereissa sekä asiakaspalvelumme kautta. Asiakastyytyväisyyttä mitataan Olennainen näkökohta: Toimintakyvyn turvaaminen Tukon liikevaihto laski vuonna 2017 merkittävästi vuodesta 2016, Suomen Lähikaupan ostovolyymien poistumasta johtuen. Vaikka tuotot ja liikevaihto laskivat, kustannustehokkuus säilyi hyvänä ja yhtiön kiinteät kulut alittivat selkeästi budjetoidun tason Tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Maksut omistajille ja rahoittajille Maksut valtiolle (verot, tullimaksut, valmisteverot ja muut maksut) Omavaraisuusaste (%) 19,1 26,0 24,3 17

18 Henkilöstön hyvinvointi 18

19 Henkilöstön hyvinvointi Vastuullinen työnantajuus tarkoittaa Tukolla mm. henkilöstön hyvinvointia, osaamisen kehittämistä, kannustavaa palkitsemista, hyvää johtamista sekä osuuskunnan toimintaedellytysten turvaamista. Tukon toimintamallit on kuvattu ja ne perustuvat yhteisiin pelisääntöihin ja arvoihin. Yhteiset toimintamallit luovat hyvän ja kestävän perustan osuuskunnan toiminnalle. Työnantajana Tuko voi luottaa vastuunsa tuntevaan, yhteiseen hiileen puhaltavaan henkilöstöön, joka on sitoutunut palvelemaan asiakaskuntaamme luotettavasti ja asiantuntevasti. Henkilöstön kuvaus Olennaiset näkökohdat: Hyvä työnantajuus Tasavertaiset mahdollisuudet Keravan toimipisteessä työskentelee noin 260 henkilöä. Siellä tehdystä työstä tukolaiset tekivät noin 235 *) henkilötyövuotta (2016: 409). Omasta henkilöstöstä noin 150 *) henkilötyövuotta tehtiin varastolla ja noin 85 *) henkilötyövuotta toimihenkilötehtävissä. Ylempiä toimihenkilöitä lukuun ottamatta Tukon henkilöstöryhmät ovat työehtosopimusten piirissä. Tuko on Kaupan Liiton jäsenyritys. Ylempiä toimihenkilöitä oli *). Myös ylempien toimihenkilöiden osalta Tuko noudattaa laajasti Kaupan alan työehtosopimusta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on varmistaa henkilöstön tasapuolinen kohtelu ikään, sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyviin tekijöihin katsomatta. Tasaarvosuunnitelma palkkavertailuineen vahvistetaan vuosittain Tukon henkilöstötoimikunnassa ja käydään läpi johtoryhmässä. Toimihenkilöryhmässä Tukon palveluksessa olevien naisten ja miesten kokonaismäärässä on 10 %-yksikön ero. Työntekijäpuolella miehiä henkilöstöstä on noin 79 % ja naisia noin 21 Henkilöstö (htv) Toimihenkilöt Työntekijät Tukon työntekijät yhteensä Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet -17 Toimihlö Työntekijä Keski-ikä oli noin 45,9 42,4 Työsuhteen pituus oli keskimäärin 9,2 v. 14,7 v. Vaihtuvuus oli 24,7 % 19,0 % Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,3 v. 63 v. %. Työntekijäpuolella henkilöstön sukupuolijakaumaan vaikuttaa se, että kyse on keskiraskaasta varastotyöstä, johon hakeutuu naisia vähemmän kuin miehiä. Vuonna 2017 Tukolle palkattiin takaisinottovelvollisuuden piirissä 4 vanhaa toimihenkilöä ja tuotantoon 3 vanhaa varastotyöntekijää. Tukon henkilökunnan työsuhteista ,6 % % oli toistaiseksi voimassa olevia ja 97,7 % kokoaikaisia työsuhteita. *) *) tilanne

20 Henkilöstön hyvinvointi Palkitseminen Tuko noudattaa varastotyöntekijöihin ja tes-toimihenkilöihin Kaupan alan työehtosopimusta ja heille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkkauksessa ei ole sukupuoleen perustuvia eroja. Tukon ylempien toimihenkilöiden palkkataso määritellään ns. Hay-palkkausjärjestelmän kautta. Tukon palkkatasoa vertaillaan vuosittain Hay-palkkatutkimuksessa kaupan alan markkinapalkkoihin. Tämän avulla Tuko varmistaa osuuskunnan palkkatason kilpailukykyisyyden suhteessa alan markkinapalkkoihin. Tasa-arvosuunnitelman yhteydessä tehdään vuosittain naisten ja miesten välinen palkkavertailu. Naisten ja miesten palkkavertailun yhteydessä ei ole ilmennyt ns. selittämättömiä sukupuoleen tai muuhun vastaavaan syyhyn perustuvia palkkaeroja. Peruspalkan lisäksi koko Tukon henkilöstö on mukana joko suorite- tai kannusteohjelmissa. Varastotyöntekijöiden suoriteohjelmassa maksetaan työsuoritukseen perustuvaa palkanlisää sekä varaston äänikeräilyssä edellisen lisäksi ns. tuotantolisää. Toimihenkilöryhmille maksetaan yhtiö-, tiimi- sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin sidottua kannustinpalkkiota. Henkilöstön etuudet Tukolla on käytössä laajat henkilöstöetuudet. Samat etuudet tarjotaan sekä vakituiselle että määrä- tai osa-aikaiselle henkilöstölle. Tässä kuitenkin huomioidaan tehty työaika, esimerkiksi osa-aikaisen henkilöstön työterveyshuollon palvelut ovat käytettävissä sovittuina työssäolopäivinä. Tuemme henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista mm. tarjoamalla kuntosalin henkilökunnan käyttöön ja tarjoamalla Smartum-kortille saldoa 50% omavastuulla. Tukon tiloissa toimii myös hieroja, jonka palveluita henkilökunta voi ostaa. Muita merkittäviä etuja ovat laaja työterveyshuolto, tuettu henkilöstöruokailu sekä henkilökunnan myymälä, joka on avoinna myös alihankinnan henkilöstölle. Tuko palkitsee henkilöstöä pitkästä palvelussuhteesta raha- ja korulahjoin. Vuosittain järjestetään myös palvelusvuosijuhla, jonne kutsutaan palvelusvuosijuhlijoita ja Tukoopinnoista valmistuneita henkilöitä. Joulukuussa Tuko tarjoaa koko henkilöstölle sekä Tukon tiloissa työskenteleville alihankkijoille joululounaan. Lisäksi Tuko muistaa henkilöstöään joulupaketilla. Loppuvuodesta 2017 Tukolla otettiin käyttöön ns. keskiviikkokahvit, jolloin tukolaiset kerääntyvät ruokalaan keskustelemaan yhteisistä asioista kahvikupposen äärelle. Tukon henkilöstötyytyväisyys Tukon henkilöstötyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti henkilöstökyselyin. Vuonna 2017 toteutettiin työhyvinvointikysely, jossa saatiin palautetta Tukon tilanteesta ja pyydettiin toimenpide-ehdotuksia henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Palautteen pohjalta parannettiin tiedottamista ja lisättiin yhteisiä tapahtumia, joihin myös johto on osallistunut aktiivisesti. Lisäksi syksyllä 2017 toteutettiin sisäinen asiakastyytyväisyyskysely, jossa kaikki osastot ja toiminnot saivat selvästi edellisvuotta parempaa palautetta. Aiemminkin hyvin menestyneet talouden, henkilöstöhallinnon ja kuljetuspalveluiden yksiköt ylsivät parempiin tuloksiin kuin koskaan aiempina vuosina. 20

21 Henkilöstön hyvinvointi Koulutus ja kehittyminen Työterveys ja turvallisuus Olennainen näkökohta: Henkilöstön osaaminen Olennainen näkökohta: Työterveys ja turvallisuus Sairauspoissaolot EK:n keskiarvotasolle Vuonna tukolaista osallistui yhteensä 27 eri koulutukseen. Koulutustunteja käytettiin kaikkiaan 647, joka on n. 3 tuntia tukolaista kohti. Miehet käyttivät koulutukseen aikaa 366 tuntia ja naiset 281 tuntia. Keskimäärin miehet osallistuivat koulutukseen 1,7 tuntia per tukolainen ja naiset noin 1,3 tuntia. Vuonna 2017 Tukolla toteutettiin toimihenkilöille Minä ja muutos -koulutusohjelma, jonka tarkoituksena oli kasvattaa muutosvalmiutta Tukon haastavassa tilanteessa. Koko Tukon oma henkilöstö on mukana vuosittain pidettävissä kehityskeskusteluissa. Koulutustunnit yhteensä v Keskimääräiset koulutustunnit/ hlö Naiset TH 250 7,8 Naiset TT 32 5,3 Miehet TH 267 9,2 Miehet TT Tukon työterveyden ja -turvallisuuden (TTT) johtamisjärjestelmä on sertifioitu kansainvälisen OHSAS 18001:2007 standardin mukaisesti. TTT-asioiden johtamista ohjaa ylimmän johdon vahvistama työturvallisuuspolitiikka. Yhtiön TTT-tavoitteet on asetettu vuosille Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittaisen raportoinnin sekä johtoryhmälle annettujen katsausten avulla. Osastokohtaiset tavoitteet johdetaan yhtiötavoitteista. Osana johtamisjärjestelmää TTT-asioiden toteutumista arvioidaan myös vuosittain sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Päivittäisen johtamistavan kuvaus eri organisaatiotasojen vastuineen ja tehtävineen on kirjattu Tukon turvallisuusjohtamisen periaatteet -asiakirjaan. Myös kaikissa kehityshankkeissa huomioidaan työterveys ja -turvallisuusnäkökulma. Vuosi 2017 oli muutosten vuosi, mutta kaiken tämän keskellä pystyimme tunnuslukujen valossa jatkamaan positiivista kehitystä. Sairauspoissaoloja seuraamme erikseen työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta ja lisäksi raportoimme tapaturmapoissaolot omana osa-alueenaan. Molemmille osa-alueille on asetettu vuosittaiset prosentuaaliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan kuukausittain HR-raportoinnin yhteydessä. Tavoitteet on asetettu EK:n laskentavan mukaisesti toimialakohtaisen vertailun helpottamiseksi. Vuodelle 2017 asetetut sairaspoissaoltavoitteet saavutettiin työntekijöiden osalta ja toimihenkilöiden osalta tavoite ylitettiin vain hieman. Tapaturmapoissatavoitteet saavutettiin upeasti ja vuoden 2017 aikana Tukolla ei tapahtunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Kehitys on ollut tällä saralla huomattava. Tavoite Toteuma Sairaspoissaolo-% TT 6,60 5,04 Sairaspoissaolo-% TH 2,05 2,11 Tapaturmapoissaolo-% TT < 0,28 0 Tapturmapoissaolo-% TH 0,

22 Henkilöstön hyvinvointi Työtapaturmat alle toimialan keskiarvon Turvallisuuskäytännöt ja -kulttuuri osaksi päivittäistä toimintaa 20 18,6 Tavoitteen toteutumista mittaamme yleisesti käytössä olevan tunnusluvun, tapaturmataajuuden mukaan. Tunnuslukuumme lasketaan kaikki vähintään kolmen päivän poissaolojakson aiheuttaneet työpaikkatapaturmat, joita vertaamme teoreettiseen työaikaan kuukausittaisen työsuhteiden määrän pohjalta. Ennakoivan työturvallisuustyön kehittymistä seuraamme alla olevan taulukon mukaisilla tunnusluvuilla. Tunnuslukujen avulla pyrimme varmistamaan, että sovitut päivittäiset käytännöt ja prosessit toteutuvat suunnitelluilla tavoilla. Tavoitteet saavutettiin muilta osin, mutta turvallisuuskierrosten toteuma jäi tavoitteesta resurssivajauksen vuoksi ,3 Vuoden 2017 tulosten valossa tapaturmien torjunnassa onnistuttiin erinomaisesti, koska yhtään sairaspoissaoloon johtanutta tapaturmaa ei vuoden aikana tapahtunut. Tapaturmataajuus jäi vuoden 2017 osalta puhtaaseen 0 %:iin, joten tavoitteet ylitettiin kirkkaasti. Tunnusluku Tavoite 2017 Toteuma 2017 Kirjattujen turvallisuushavaintojen lukumäärä > 150 kpl 160 kpl Työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen Turvallisuuskierrosten toteuma 95 % 85 % Riskienarviointien toteuma 100 % 100 % Työhyvinvointi on myös keskeinen osa Tukon TTT-politiikkaa tapaturmien ennaltaehkäisyn ja työterveydestä huolehtimisen ohella. Tuko tarjoaa työntekijöilleen laajaa työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon Tukon toimipisteessä työskentelee joka toinen maanantai työterveyshoitaja ja 1,5 arkipäivänä työterveyslääkäri. Lisäksi Tukon toimipisteessä on mahdollista käyttää työfysioterapeutin palveluita. Työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto työskentelevät aktiivisesti yhdessä tukolaisten työkyvyn ylläpitämiseksi Tapaturmataajuus (kpl/ milj. työtuntia) Alle 3 pv Väh 3 pv Työmatka Työtapaturmat 22

23 Henkilöstön hyvinvointi Muita toimenpiteitä vuonna 2017 Tavoiteohjelmamme puitteissa kehitämme työturvallisuutta ja - terveyttä toteuttamalla linjaorganisaatioiden toimesta jatkuvasti pieniä korjaus- ja kehitystoimenpiteitä. Näiden toimien käynnistäjinä toimivat mm. työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, työntekijöiden palautteet ja parannusehdotukset, turvallisuuskierrosten havainnot yms. Vuoden 2017 aikana tällaisia konkreettisia parannuksia olivat mm. seuraavat toimenpiteet: Jatkoimme kuormalavahyllyjen ns. tunnelisuojien lisäämistä työntekijöiden kanssa sovittuihin paikkoihin, mm. korkeille keräyspaikoille. Lisäsimme kuormalavahyllyssä keräilypaikkojen korkeutta nostamalla vaakapalkkia ylöspäin parantaen keräilyn ergonomiaa. Valitusmekanismit Työtapaturmien kirjaamisessa ja raportoinnissa noudatetut periaatteet Kaikki työpaikalla ja työmatkoilla sattuneet tapaturmat kirjataan. Samoin kirjataan myös kaikki työpaikalla sattuneet vaaratilanteet sekä muut turvallisuushavainnot. Tapahtumat luokitellaan niiden vakavuuden mukaan ja kaikki tapaturmat sekä vakavammat vaaratilanteet tutkitaan linjaesimiesten toimesta. Tutkinnan tavoitteena on löytää tapahtumien juurisyyt ja määrittää ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Työpaikkatapaturmia kirjattiin 1 kpl (2016: 25), työmatkatapaturmia 1 kpl (2016: 9) ja turvallisuushavaintoja yhteensä 160 kpl (2016: 384). Tukolla sattuneet tapaturmat raportoidaan kvartaaleittain johtoryhmän tuloskortille sekä laajemmassa vastuullisuusyksikön kuukausiraportissa linjaorganisaatioiden vastuuhenkilöille. Keskeisiä esille nousevia asioita käsitellään myös työsuojelu- ja henkilöstötoimikunnissa. Muut oman henkilöstön valitusmekanismit Tukolla on käytössä epäasialliseen kohteluun ja niiden käsittelyyn liittyvät ohjeistukset ja toimintamallit. Toimintaohjeiden vastaisesta toiminnasta voi ilmoittaa omalle esimiehelle, johdolle, työterveyshuollolle, työsuojeluvaltuutetuille tai henkilöstöhallinnon edustajille. Ilmoituksen voi tehdä myös viestillä aloitelaatikkoon. Myös henkilöstökyselyssä vastaajilla on mahdollista antaa kirjallista palautetta anonyymisti. Kaikki saadut palautteet käsitellään johtoryhmässä ja yksiköiden palavereissa. Viitaten G4-SO8 tunnuslukuun - Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä, Tukolla ei tapahtunut rikkomuksia vuonna

24 Ympäristön huomiointi toiminnassa 24

25 Ympäristön huomiointi toiminnassa ISO ympäristöjärjestelmä Tukon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti. Ympäristövaikutukset arvioidaan säännöllisesti ja ne ovat pohjana ympäristöpäämäärille ja -tavoitteille. Keskeiset tavoitteet on linjattu myös johdon hyväksymässä ympäristöpolitiikassa, joiden toteutumista johto seuraa säännöllisesti. Ympäristöjärjestelmää auditoidaan osana muita auditointeja ja katselmoidaan säännöllisesti. Ympäristötyötä koordinoi vastuullisuus-yksikkö yhteistyössä linjaorganisaation ja tukitoimintojen kanssa. Ympäristötavoitteet on määritelty ja niistä on johdettu myös osastokohtaiset tavoitteet. Tavoitteet 2017 toteuma 2018 tavoite CO2-päästöjen -35 % ed. vuoteen verrattuna. Vähenemä Laskevat CO2-päästöt vähentäminen tulee pitkälti volyymin laskun kautta. Energiansäästö - 10,3 % Energiankulutus -2 % Jaksolla %:n energian käytön tehostuminen (vertailuvuosi 2015). Jätteiden hyötykäyttöaste% Hyötykäyttöaste 100 Hyötykäyttöaste 99 Tuotetarjooman ympäristönäkökohdat Ei merkittävää etenemistä, biojätteen suhteellinen osuus jätteistä laski hieman. Oma merkki -toimittajien ympäristöasiat osana amfori BSCI-sitouttamista. Biojätteen määrän vähentäminen. Oma merkki -toimittajien sitouttaminen ympäristöasioiden hallintaan. Tavoitteissa onnistumista mitataan määriteltyjen mittarien lisäksi asiakkailta ja henkilöstöltä saatavan palautteen perusteella. Vuoden 2017 ulkoisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä Tukon vastuullisen toiminnan (ympäristö, hankinta ja tuoteturvallisuus, työturvallisuus sekä yhteiskuntavastuu) arvioitiin olevan hyvällä tasolla. Sisäisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä ympäristövastuun hoitamista mittaavat arvosanat olivat kiitettävällä tasolla. Ympäristölupa Tukon keskeiset ympäristötavoitteet Tukon ympäristölupaan liittyy määräyksiä koskien mm. jätehallintaa, melun hillintää sekä ulkotilojen siisteyden ylläpitämistä. Lupaehtojen täyttymisestä raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaiselle. Vuonna 2017 saatiin lähinaapureilta useita yhteydenottoja liittyen jakelukeskuksen pohjoispäädyn purku- ja lastausääniin, rekkojen pysäköintiin sekä alueen yleiseen siisteyteen. Yhteisistä asioista ja vireillä olevasta ympäristöluvan muutoksesta pidettiin myös kolmikantatapaaminen naapurien ja viranomaisten kanssa. Lisäksi toteutettiin ympäristömelun mittaus. Keväällä 2016 vireille laitettu Tukon ympäristöluvan muutoshakemus sai lainvoiman loppuvuonna Ympäristövaatimukset ja riskit Keskeisimmät ympäristöriskit liittyvät osaamiseen, jätteiden käsittelyyn ja kemikaalien varastointiin. Kemikaalien vähäisestä teollisesta käytöstä ja varastoinnista tehtiin viranomaisilmoitus Pelastuslaitokselle. Kemikaalikäsittelyn osaamista vahvistettiin nimeämällä Tukolle Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin vahvistama vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja. Vuonna 2017 pidettiin myös ympäristöinfot koko henkilöstölle. Ympäristöasioiden hallintavaatimus ulotetaan myös hankintaketjuun. Uutta oma merkki - tai oman maahantuonnin toimittajaa valittaessa tarkistetaan tämän ympäristövalmiudet ja osaaminen. Edellytämme ympäristöasioiden huomioimista myös yhteistyökumppaneiltamme. Tukon ympäristötavoitteet Tukon tavoitteena on vähentää oman toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti (ks. taulukko) tehostamalla energian käyttöä, parantamalla jätteiden lajittelua ja kierrätystä sekä kiinnittämällä huomiota tuotteiden ympäristövaikutuksiin. Näiden lisäksi tavoitteena on Tukon toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. 25

26 Ympäristön huomiointi toiminnassa Hankinta- ja jakelukuljetukset Olennainen näkökohta: Kuljetusten ympäristötehokkuus Tuko ostaa valtakunnalliset jakelu- ja terminaalipalvelut, kotimaan nouto- sekä tuontikuljetukset yhteistyökumppaneiltaan. Pyrimme säännöllisellä jakeluverkoston optimoinnilla vähentämään kuljetusten ympäristövaikutuksia kahdella tasolla. Strategisella tasolla valitsemme kuljetus- ja terminaalikumppaneita, joilla on elintarvikejakeluamme tukevaa muuta volyymiä sekä ajanmukainen ja tarpeisiimme soveltuva kalusto ja vaatimusten mukainen ammattipätevyys. Operatiivisella tasolla toimitamme yhdellä toimituksella mahdollisimman paljon tuotteita asiakkaalle. Lisäksi käyttämällä runkokuljetuksia varmistamme ajoneuvoyhdistelmien mahdollisimman suuren täyttöasteen täysin rullakoin. Loppujakeluun pyrimme saamaan perinteisen varastovolyymin lisäksi terminaaliyhdistelyn kautta lisää tuotteita. Tästä esimerkkejä ovat mm. maito, lihajalosteet, panimotuotteet sekä suurkeittiöasiakkaiden pakasteet. Jakelureittejä suunniteltaessa hyödynnetään reittioptimointia tukevia työvälineitä, joiden avulla minimoimme jakelun aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja energian kulutusta. Puhtain kilometri on aina ajamaton kilometri. Viime vuonna jatkoimme jakelureittien optimoimista Keravan jakelualueella sekä ajoneuvojen ja kuljetusalustojen täyttöasteen parantamista. Jakelun rakenteellisten muutosten myötä on kuljetusten tiivistäminen mahdollistanut ympäristön kannalta tehokkaamman jakelutoiminnan. Jakelukeskuksen alueella muina päästöinä syntyy mm. melua ja pölyä. Näitä minimoimme mm. ylläpitämällä piha-alueen siisteyttä, valvomalla lastausliikennettä ja ohjaamalla sitä erityisesti yöaikaan alueille, joista ei aiheudu suoraa melua läheiselle asuinalueelle. Tuotteet kulkevat kierrätettävillä kuljetusalustoilla Valtaosa tuotteista kuljetetaan rullakoissa ja loput kierrätettävillä puulavoilla. Rullakoiden keskimääräinen käyttöikä on yli kymmenen vuotta ja niitä korjataan ja huolletaan koko käyttöiän ajan. Kaikki käytössä rikkoontuneet rullakot toimitetaan korjattavaksi ja korjauskelvottomat yksiköt käytetään varaosina tai kierrätetään. Vastaavasti kiertävät myös puulavat teollisuuden, Tukon ja asiakkaiden väillä. Tukon jakelussa kulkee huomattava määrä erilaisia kierrätettäviä laatikoita, alusvaunuja sekä kennolevyjä. Ne noudetaan asiakkailta toimitusten yhteydessä niin, ettei ylimääräistä ympäristön kuormitusta synny. Niiden tehokkaan käytön ja seurannan mahdollistavat lukuisat eri seuranta- ja panttijärjestelmät. Tuko tukee myös asiakkaidensa kierrätystavoitteita keräämällä jakelun yhteydessä tuotteiden kuljetuspakkauksista syntyvää pahvi- ja muovijätettä edelleen kierrätettäväksi. Tukon tuoretuotteiden toimituksissa käytetään Transboxin hallinnoimia kierrätettäviä muovilaatikoita. Laatikoiden valmistemateriaali HDPE kestää erinomaisesti kosteutta ja lämpötilan vaihteluja. Laatikot kestävät lisäksi sekä dynaamista että staattista kuormitusta ja siten ne suojaavat tuotteita käsittelyn ja kuljetuksen eri vaiheissa. Transbox-laatikko toimii sellaisenaan vähittäiskaupassa myyntikalusteisiin sopivana myyntialustana, josta asiakkaat voivat poimia haluamansa tuotteet ilman ylimääräisiä käsittelykertoja. Transbox-laatikoita käyttämällä myös jätteiden määrä vähenee. 26

27 Ympäristön huomiointi toiminnassa Tukon kasvihuonekaasupäästöt Olennainen näkökohta: Energia- ja materiaalitehokkuus tco tco tco Huomiot Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) Tukolla ei ole ollut aikana Scope 1 mukaisia päästöjä Tuko on raportoinut toiminnastaan aiheutuvat suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kansainvälisen GHG -mallin mukaisesti vuodesta 2014 alkaen. Tukon kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2017 yhteensä tco2-e (2016: tco2-e). Laskua edellisvuoteen oli 35 %. GHG-protokollan Scope 2 epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat tco2-e (2016: tco2-e). Päästöt olivat lähes samat, vaikka energiankulutus kokonaisuudessaan laski, johtuen hankitun energian alkuperän muutoksista. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) Energia (sähkö & lämpö) Muut epäsuorat kasvihuonepäästöt (Scope 3) Kotimaan jakelukuljetukset Jätteet Työmatkaliikkuminen PÄÄSTÖT YHTEENSÄ Jätteiden päästöt on laskettu HSY:n PETRA-raportointijärjestelmässä. Työsuhdeautot, työpaikan ja kodin väliset matkat, lentomatkat, kilometrikorvatut työajot. GHG-protokollan Scope 3 mukaiset muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat Tukolla kotimaan jakelukuljetuksista, jätteistä, työmatkaliikkumisesta, liikematkoista sekä työsuhdeautojen sekä kilometrikorvattujen työmatkojen aiheuttamista päästöistä. Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt olivat tco2-e (2016: tco2- e). Scope 3 mukaiset päästöt laskivat lähes 50 %. Suurimmat päästöt syntyivät kotimaan jakelukuljetuksista, joiden määrä laski 51 %. Tämä johtui kuljetettavan volyymin ja ajettujen kilometrien vähenemisestä. Jätteiden kokonaismäärän selkeä lasku sekä mm. sekajätteen ja vaarallisten jätteiden puuttuminen kokonaan vaikuttivat jätteiden aiheuttamien kokonaispäästöjen määrää vähentävästi. Tukon kasvihuonekaasupäästöjen jakauma Tukon työmatkaliikkumisen päästöt vähenivät 37 %. Vähenemistä selittää työpaikan ja kodin välisten matkojen väheneminen työntekijöiden määrän vähenemisen suhteessa sekä lentomatkojen väheneminen. Tukolla oli vuoden 2017 lopussa työsuhdeautoja 15 kpl (2016: 21 kpl), joiden keskimääräinen CO2-päästöarvo oli 120 g/km (2016: 121). Sähkö- ja lämpöenergian käyttö Olennainen näkökohta: Energia- ja materiaalitehokkuus Tuko on mukana Kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa ja on sen mukaisesti sitoutunut tehostamaan sähkö- ja lämpöenergiankulutusta energiansäästötoimenpitein 7 %:lla vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 2015). Sopimuskauden ensimmäisenä vuotena saavutimme asetetut tavoitteet selvästi. Kokonaisenergiankulutuksemme laski 10 %. Tukol- 27

28 Ympäristön huomiointi toiminnassa Jätehallinta ja materiaalien käyttö le myönnettiin kesäkuussa 2017 kunniamaininta ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnasta ja tunnollisesta sitoutumisesta Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuosina Valinnan teki Energiavirasto ja Motiva. Jakelukeskuksen sähköenergian kulutusta seurataan kokonaisuutena ja usealla aluekohtaista kulutusta seuraavalla alamittarilla, seurantaa tukeva järjestelmä myös hälyttää suurista poikkeamista ja siten mahdollistaa nopean reagoinnin ja korjaavat toimenpiteet. Keravan kiinteistön pinta-alasta 30 % on jäähdytettyä tilaa (4-6 C ) ja sen osuus sähkönkulutuksesta on noin 40 %. Kiinteistössä ja prosesseissa kokonaisenergiankulutus laski 10,3 % edellisvuoteen verrattuna. Sähkö- ja lämpöenergiaa käytettiin yhteensä MWh (2016: MWh). Sähkönkulutus laski 12,1 % ja kaukolämmön kulutus 4,1 %. Tämä johtui pääosin liiketoiminnassa tapahtuneista muutoksista. Vuonna 2017 toteutettiin edelleen monia energiansäästötoimenpiteitä, joista keskeisimpinä jatkettiin sisä- ja ulkotilojen valaisimien vaihtamista energiatehokkaisiin sekä tehtiin erilaisia säätöjä ja pienempiä energiatehokkuustoimenpiteitä. Osallistuimme kuluneena vuonna myös Motivan koordinoimalle valtakunnalliselle Energiansäästöviikolle. Vuonna 2018 jatkamme energiatehokkuuden parantamista erilaisin säädöin ja energiatehokkuustoimenpitein tavoitteena laskea energiankulutusta vähintään 2 %-yksiköllä. Osana energia- ja materiaalitehokkuutta parannamme jatkuvasti jätehallintaamme ensisijaisesti jätemääriä vähentämällä ja toissijaisesti tehostamalla jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä. Olennainen näkökohta: Jätteiden hyötykäyttö Tukon toiminnoista syntyy jätettä pääosin erilaisista pakkausmateriaaleista sekä poisheitettävästä pakatusta biojätteestä. Pakatulla biojätteellä tarkoitetaan pakkauksineen käsiteltävää biojätettä, joka menee hyötykäyttöön (maanparannusaineeksi). Jätteiden lajittelua pyritään jatkuvasti parantamaan lisäämällä henkilöstön osaamista koulutuksin ja ohjeistuksin. Tukon omasta toiminnasta aiheutuva kokonaisjätemäärä väheni vuonna %. Hyötykäyttöaste oli 100 % kuten v Jätteiden hyötykäyttöaste on laskettu huomioimalla hyötykäytettäviin jätteisiin kaikki muut paitsi rakennusjäte, SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) ja vaarallinen jäte. Vuonna 2017 ei syntynyt lainkaan SER:iä eikä vaarallista jätettä. Tuko toi vuonna 2017 maahan ja pakkautti kotimaan markkinoille noin kaksi miljoonaa kiloa pakkauksia. Raportoimme pakkausmateriaalien määrät vuosittain Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle ja näin olemme siirtäneet tuottajavastuun käytännön tehtävät sopimuksella heidän huolehdittavakseen. Yhteistyön tavoitteena on saavuttaa EU:n ja Suomen lainsääsäädännön asettamat tavoitteet pakkausten kierrätykselle. Tuko vaikuttaa ja osaltaan ohjaa tuottajavastuuasioita paitsi RINKI Oy:n yhden omistajan PTY:n kautta, myös sen taustalla olevissa tuottajayhteisöissä, kuten Puupakkausten kierrätys Oy:ssä sekä Suomen Palautuspakkaus Oy:ssä eli Palpassa, jossa olemme omistajana. Lavat ja rullakot kiertävät jatkuvasti Tukon ja asiakkaidemme välillä. Tarvittaessa lavoja korjataan uudelleenkäytön mahdollistamiseksi. Logistiikan paluukuljetuksia hyödynnetään myymälöiden ja sk-asiakkaiden pakkauspahvien ja -muovien keräämiseksi ja toimittamiseksi Tukolle, josta ne ohjataan keskitetysti edelleen hyötykäyttöön. Tukon jätemäärät (1000 kg) *) Hyötykäyttöön menevä jäte Sekajäte Jätettä yhteensä Hyötykäyttöaste *) Luvut eivät sisällä rakennusjätettä, jotka käsitellään erilliserinä (vuonna 2017 rakennusjätettä syntyi 3 t). Jätteet jätelajeittain 2017: Muut jätteet hyötykäyttöön (mm. puu) 23 % Metalli 1 % Muovi 6 % Energia 10 % Pahvi 19 % Biojäte 40 % Paperi 1 % 28

29 Raportointiperiaatteet Raportin kuvaus G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla, G4-17 Konsernin laskentaraja, G4-22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa, G4-23 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa tai näkökohtien laskentarajoissa, G4-33 Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen. Raporttiin on sisällytetty pääsääntöisesti Tukoa koskevat tiedot. Hankintaketjun osalta raportoidaan myös oma merkki -hankintaa ja henkilöstötunnusluvuissa myös alihankintaa. Tarkemmat kuvaukset laskentarajoista on ao. tunnuslukujen yhteydessä sekä kohdassa G G4-21. Tällä raportilla ei ole merkittäviä muutoksia aiemmin raportoituihin tietoihin, myöskään raportin laajuudessa tai näkökohtien laskentarajoissa ei ole muutoksia. Vuonna 2017 tapahtui merkittäviä muutoksia Tukon organisaatiossa ja jäsenkunnassa. Muutokset ovat vaikuttaneet tunnuslukuihin pääsääntöisesti niitä heikentävästi. Raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Laskentarajat G4-20 G4-21 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä ja ulkopuolella Olennaisille näkökohdille on määritelty niitä koskevat laskentarajat organisaation sisällä ja ulkona, ks. taulukko vieressä. 29