Sivistystoimi

Transkriptio

1 1

2 SIVISTYSVERKKO 2020 SELVITYS

3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Johdantoa Miksi sivistysverkkoselvitys? Sivistysverkkoon liittyviä aiemmin tehtyjä selvityksiä ja päätöksiä Selvitystyön aikana tehdyt kyselyt Katsaus kaupungin kaavoitustilanteeseen Koulu- ja esikoulukuljetukset Tilakustannukset/ koulut ja päiväkodit Tilojen kuntoluokat 2020 Kouluverkko Päiväkotiverkko Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkko Yhteenveto Liitteet 3

4 Miksi sivistysverkkoselvitys? Kaupunginvaltuusto hyväksyi Talouden tervehdyttämisen ja tuottavuuden parantamisen linjaukset jotka olivat lähtökohtina sivistysverkkotyölle joka sivistystoimessa lähti liikkeelle samana syksynä. Kaupunginhallitus päätti viitaten valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvotteluun että ei toistaiseksi ole poliittisia edellytyksiä jatkaa sivistysverkkoa koskevaa päätöksentekoa. Kaupunginhallitus päätti keskeyttää asian valmistelun ja käsittelyn ja totesi että uuden kaupunkistrategian valmistelu alkaa 2017 kevään aikana. Sivistysverkkoselvitys palautettiin kaupunginhallituksen päätöksellä sivistystoimelle uuteen valmisteluun 4

5 Miksi sivistysverkkoselvitys?, jatkuu Lautakunta totesi että selvityksen ensimmäinen vaihe on syytä tehdä niin, että todetaan verkon nykytilanne. Selvitystyötä on tehty kevään aikana sivistystoimen omien resurssien puitteissa sivistystoimen johtoryhmän koordinoimana, hyödyntäen kaupungin muita toimialoja sekä ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Sivistysverkkoselvitys 2020 kuvaa kyseistä vuotta kustannusten ja palvelutarpeen mukaisesti. 5

6 Sivistysverkkoon liittyviä aiemmin tehtyjä selvityksiä ja päätöksiä Ruotsinkielinen kouluverkko Jatkoselvitys 2014 Kerkkoo-Tuorila selvitys 2010 ja 2014 Päiväkotiverkkoselvitys 2013 Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkkoselvitys Kaupunginvaltuuston päätökset koulu- ja päiväkotihankkeista Kaupunginvaltuuston päätös rakenneryhmän raportista 2015 Liikuntatilaselvitys 2014 Esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksia koskevat periaatteet Kylärakenneohjelma 2014 Vanhempien varjoraportti

7 Selvitystyön aikana tehdyt kyselyt Koulutuspalveluiden huoltajakysely tammi-helmikuu 2018 Varhaiskasvatuksen asiakaskysely, maaliskuu 2018 Oppilaskuntakysely, kevät 2018 Porvoon Vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf:n huoltajakysely, kevät 2018 Liikuntaselvitys, johon sisältyy yhdistys- ja asiakaskyselyt, valmistuu syksyllä

8 Koulutuspalveluiden huoltajakysely tammi-helmikuu Huoltajakyselyn väittämien keskiarvot (suomenkielinen koulutustoimi) 3,5 3,38 3,3 3 3,02 2,98 3,43 3,31 3,39 3,36 3,36 3,33 3,3 2,91 3,02 3,1 3,04 3,41 3,4 3,04 3,17 3,38 3,33 2,5 2,46 2 1,5 1 0,5 0 8

9 Koulutuspalveluiden huoltajakysely tammi-helmikuu Svarsmedeltal: vårdnadshavarenkäten 2018 (svenska utbildningstjänsterna) 3,5 3 2,5 2 1,5 3,35 3,4 2,95 3 3,69 3,25 3,42 3,28 3,29 3,26 3,29 3,19 2,82 2,87 2,68 3,45 3,4 2,87 2,99 3,31 3,3 1 2,23 0,5 0 9

10 Varhaiskasvatuksen asiakaskysely Toteutettiin maalis-huhtikuussa 2018 Kyselyn toteutuksesta vastasi Feelback Oy Aihealueet: Varhaiskasvatuspaikan hakeminen, Aloittaminen, Lapsen kasvatus ja huomioiminen yksilönä, Vanhempien osallisuus, Viestintä, Yleisarvosana. Vastausasteikko 1-5, jossa 1=täysin samaa mieltä 5=täysin eri mieltä. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta aihealueittain 10

11 Varhaiskasvatuksen asiakaskysely/ Tulokset aihealueittain Erinomainen taso Hyvä taso Tyydyttävä taso Kehittämistarpeita 11 4,3 tai yli = Erinomainen taso // 3,6-4,2 = Hyvä taso // 3,0-3,5 = Tyydyttävä taso // alle 3,0 = Kehittämistarpeita

12 Oppilaskuntakysely pyysi oppilaskuntia vastaamaan kysymyksiin 1. Mikä tekee hyvän koulun 2. Kehitettäviä asioita kouluissa Vastaukset ryhmittyivät viiden teeman alle: opetus ja opettajat, tilat, turvallisuus, ruoka ja kouluyhteisö. Kouluverkkoon ja -tiloihin liittyvät useimmin esille nousseet hyvän koulun tunnusmerkit olivat Fyysiset tilat kunnossa Tilava, turvallinen, viihtyisä koulupiha, jossa monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia ja -välineitä Puhdas sisäilma Max 25 oppilasta per luokka Riittävän isot luokkahuoneet Kouluverkkoon liittyvinä kehittämiskohteina oppilaskunnat nostivat esille Toimivat verkkoyhteydet Koulun piha-alueilla suuria ja pieniä kunnostustarpeita, oppilaiden osallistaminen pihasuunnitteluun Sisäilman laadun ja ilmanvaihdon parantaminen Vastausten läpikäyntiä ja kehittämiskohteiden eteenpäin vientiä jatketaan koulukohtaisesti. 12

13 Porvoon Vanhempainyhdistykset ry Föräldraföreningar i Borgå rf:n (POFF) toteuttama huoltajakysely Kartoitettiin huoltajien näkemyksiä kouluverkostamme sellaisena kuin se jo tehtyihin päätöksiin perustuen tulee olemaan vuonna 2020 Aihealueet: Lapsen koulumatkan pituus Koulukuljetuksen järjestämistapa Sopivin aika aloittaa koulu Sopivin oppitunnin pituus Kouluun liittyvien eri asioiden tärkeyden arviointi Tästä kyselyn raporttiin 13

14 POFF:N yhteenveto kyselystä Yhteenvedoksi POFF on valinnut kyselyvastausten suorat lainaukset: Maaseudun koulut ovat käyneet vähiin ja on oikeutettua kysyä, onko jäljellä olevilla kouluilla enää merkitystä kylän asukkaiden yhteen saattajina tai kyläyhteisön yhteisen tekemisen paikkoina? Kyläkoulut/lähikoulut eivät varmaankaan tule lisääntymään, joten mielestäni alakoulun käsittävä kaksikielinen ns. sivistyskeskus ajaisi paremmin kylän ihmisiä yhteen kuin pari pientä (joskus liiankin pientä) koulua hyvin laajalla alueella. Samalla opittaisiin kulkemaan yhtä matkaa kouluun, äidinkielestä riippumatta. Voisi kuvitella koulukyyditystenkin helpottuvan yhden ja saman osoitteen myötä. Koulumatkan pituus, varsinkin maaseudulla, vaihtelee lapsilla hyvinkin paljon, mutta joka tapauksessa joku tulee aina pidemmältä kuin joku toinen. Eikö pääasia kuitenkin ole, että lapset kävisivät ainakin alakoulun tutunoloisissa maisemissa, saavat kavereita, ja jos vanhemmatkin vielä avautuisivat avoimempaan kanssakäymiseen, olisi yhtälö aika hyvä. 14

15 KATSAUS KAUPUNGIN KAAVOITUSTILANTEESEEN Sisältö: Keskeisten alueiden osayleiskaava Asemakaavoitettu alue Maankäytön toteuttamissuunnitelma Omakotitonttien markkinointi ja luovutus Kylärakenneohjelma 15

16 Keskeisten alueiden osayleiskaava Oikeusvaikutteinen, hyväksytty , voimaantulo 2006 Uudistaminen aloitettu KYLÄRAKENNEOHJELMA PROGRAM FÖR BYSTRUKTUREN Kaupunginvaltuusto, stadsfullmäktige Elinvoimainen kaupunkitaajama, joka ylläpitää asemansa seudullisena keskuksena, on myös ympäröivien kylien kehitykselle etu. Väestönkasvusta aiempaa suurempi osa ohjataan kaupunkitaajamaan. 16

17 Asemakaavoitettu alue

18 Maankäytön toteuttamissuunnitelma Kaupunkikehityslautakunta Kaavareservi Kerrostalot (AK) ja Rivitalot (AR) sekä muut yhtiötyyppiset pientalot Kerrostalojen (AK) ja rivitalojen ja muiden yhtiömuotoisten asuntojen (AR) kaavoitus kaupungin tontinluovutusta varten Kerrostalojen ja rivitalojen ja muiden yhtiömuotoisten asuntotontteja markkinoidaan /luovutetaan AK ja AR tontteja markkinoidaan/luovutetaan seuraavilta alueilta: Vuonna 2018 Länsiranta Skaftkärr Toukovuori Länsi-Haikkoo, Haikkoonrinne ja Haikkoon Lasaretin alue Pääskypelto Vuosina : Länsiranta Skaftkärr: Toukovuori ja Kevätlaakso Näsi Keskusta Pääskypelto Alkrog II Mansikkaniitty 18

19 Maankäytön toteuttamissuunnitelma , Kaupunkikehityslautakunta Omakotitonttien markkinointi/ luovutus : Skaftkärr : Toukovuori Omenatarha, Kevätlaaksonpuro ja Kevätlaaksonkallio Länsi-Haikkoo Tarmola Hinthaara Kerkkoo (ohjeellinen, ajoitetaan tarkemmin vuosittain): Skaftkärr Haikkoo Mansikkaniitty Hamari Kerkkoo Hinthaara Ilola Epoo Eestinmäki Alkrog Mensas Suomenkylä Uddas 16 19

20 Kylärakenneohjelma kaupunginvaltuusto Kylärakenteen kehittämisen päälinjaukset: Kaupunkitaajama ja sen laajenemisalueet ja lievealueet: Elinvoimainen kaupunkitaajama ja seudullinen keskus on myös ympäröivien kylien kehitykselle etu. Väestönkasvusta aiempaa suurempi osuus ohjataan kaupunkitaajamaan. Kaupunkirakenne eheytyy ja tiivistyy. Laajenemis- ja lievealueille varaudutaan kaupungin tuleviin kasvutarpeisiin, ja eikä alueelle suunnata haja-asutusmaista asutusta. Palvelukylät Kaupunki tarjoaa palvelukylissä lähipalveluja. Väestönkasvu kylissä ohjataan suurelta osin palvelukyliin. Palvelukylissä on oma kasvu- ja kehittämisen tahtinsa kussakin. Hyvä maaseutu ja rauhallisesti kehittyvät alueet palvelukylien ympärillä Kaupunki tarjoaa liikkuvia palveluja ja virkistyspalveluja kylien ja koko kaupungin asukkaille Saaristoalue oma luonne ja elinvoimaa Saariston elinvoimaisuudesta pidetään huolta niin että saaristo pysyy elävänä. Kaupunki tarjoaa liikkuvia palveluja saaristoon. Saaristossa pidetään myös yllä virkistyspalveluja koko kaupungin asukkaille. Palvelut kylissä: Palvelukyliä ovat Kulloo, Hinthaara, Kerkkoo, Ilola ja Epoo sekä Fagersta Gäddrag kyläkeskittymä. Kaupunki keskittää kylissä tarjottavia pääsääntöisesti palveluja palvelukyliin. Kaupunki tarjoaa palvelukylissä lähipalveluja. Kaupunki sitoutuu palvelukylissä kylän kehittämiseen, mutta yksittäisistä palveluista, palvelun säilyttämisestä tai kehittämisestä ja muista toimenpiteistä sekä niiden sisällöstä päätetään aina erikseen. Kaupungin palveluverkon kehittämisessä otetaan huomioon kylien kehittämisen linjaukset Palvelukyliä ympäröi 20 hyvä maaseutu ja saaristo, jossa on elinvoimaa. Kaupunki järjestää näillä alueilla liikkuvia palveluja sekä virkistyspalveluja kylien ja koko kaupungin asukkaille.

21 KOULU- JA ESIKOULUKULJETUKSET 2020 Sisältö: Koulu- ja esikoulukuljetukset Koulukuljetusten tilausliikenne Uusien koulujen ja oppilaaksiottoalueiden vaikutukset kuljetuksiin Esikoululaiset 21

22 Koulu- ja esikoulukuljetukset Koulukuljetusoikeutettujen oppilaiden lukumäärä ja heidän mahdollisuutensa käyttää joukkoliikennettä vaihtelee vuosittain. Esimerkki: Perusopetuksen oppilasmäärä Koulukuljetusoikeutetut oppilaat ja esikoululaiset oppilasta Perusopetuksen oppilaista 23,5 % koulukuljetusoikeutettuja Perusopetusoppilaiden koulukuljetuskustannukset olivat vuonna euroa Josta kustannukset joukkoliikenteen matkakorteista euroa ja tilausliikenteestä euroa Uusien koulujen tai oppilaaksiottoalueiden ei arvioida vaikuttavan merkittävästi koulukuljetusten kokonaiskustannusten nousuun vuonna

23 Koulukuljetusten tilausliikenne kilpailuttaa koulukuljetusten tilausliikenteen. Uudet sopimukset astuvat voimaan lukuvuonna Tilausliikenne saattaa olla edullisempaa kuin edellisen hankinnan yhteydessä, mikäli kilpailua syntyy ja palvelutasovaatimukset pidetään kohtuullisina. Kustannusten kehitystä on vaikea arvioida m.m. uuden henkilöliikennelain ja Porvoon joukkoliikenteen kehityksen ja palvelutason mahdollisten muutosten takia. Tähän vaikuttaa myös maakuntauudistuksen myötä mahdollisesti kaikille matkustajille avoimen tilausliikenteen lisääntyminen, josta myös sivistystoimi hyötyisi. 23

24 Uusien koulujen ja oppilaaksiottoalueiden vaikutukset kuljetuksiin Strömborgska skolan vuosiluokkien 7 9 koulukuljetusoikeutettujen oppilaiden määrä tullee olemaan nykytasolla ts. 54,2 % Strömborgska skolan vuosiluokkien 1 6 oppilaat tulevat nykyisistä Näse skolasta, Saxby skolasta ja Gammelbacka skolasta. Strömborgska skolaan siirtyy lisäksi yksi erityisluokka Kvarnbackens skolasta. Kvarnbackens skolan erityisopetukseen siirretyistä oppilaista 84 % on koulukuljetusoikeutettuja ja heidän oletetaan olevan sitä myös, kun he vaihtavat koulua. Muiden koulujen koulukuljetusoppilaat ja oppilasmäärät: Strömborgska skolan 143/264 oppilasta 54,2 % Näse skola 4/140 oppilasta 2,9 % Gammelbacka skola 9/101 oppilasta 8,9 % Saxby skola 26/47 oppilasta 55,3 % Saxby skolan vanhasta oppilaaksiottoalueesta tulevien oppilaiden koulumatka tulee olemaan pidempi kuin Näse ja Gammelbacka skolan oppilaaksiottoalueiden oppilaiden. Siksi voidaan lähtökohtaisesti arvoida, että Saxby skolan vanhalta oppilaaksiottoalueelta tulevien kuljetusoikeutettujen oppilaiden määrä tulee vastaamaan vuosiluokkien 7-9 tasoa, ts. n. 55 %. Tolkis skolan oppilaaksiottoalue laajenee pohjoisen suuntaan Trappaksentielle. Tolkis skolan koulukuljetusoppilaiden määrä kasvaa jonkin verran Tolkis skolassa oli 86 oppilasta, joista 13 oppilasta (15,1 %) oli oikeutettuja koulukuljetukseen. Tämä luku noussee alle 10:llä Hamarissa asuvalla vuosiluokkien 1 2 oppilaalla. Tolkkisten koulun koulukuljetusoikeutettujen oppilaiden määrä on 5,1 %. Tolkkisiin on suhteellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet ja koulut ovat huomioineet linja-autoaikataulut lukujärjestystyössään. 24

25 Esikoululaiset Maksuttomaan esiopetukseen osallistuvat oppilaat voivat perusopetuslain mukaan olla oikeutettuja koulukuljetukseen. Näiden lasten lukumäärä vaihtelee vuodesta toiseen ja on erittäin vaikea arvioida. Lisäksi he voivat olla kuljetusoikeutettuja vain yhteen suuntaan. Ensisijaisesti koulukuljetusoikeutetuille esiopetusoppilaille myönnetään koulukuljetus huoltajalle maksettavan saattoavustuksen muodossa, jolloin huoltajat itse järjestävät kuljetuksen. Koulukuljetustarpeen linja-autolla tai tilausliikenteellä odotetaan kuitenkin kasvavan. 25

26 KUSTANNUKSET/ peruskoulut ja päiväkodit PERUSKOULUT vuokra henkilöstömenot siivous muut menot yhteensä Ruotsinkielinen Suomenkielinen Yhteensä Muutos PÄIVÄKODIT vuokra henkilöstömenot siivous muut menot yhteensä Yhteensä Muutos PERUSKOULUT JA PÄIVÄKODIT vuokra henkilöstömenot siivous muut menot yhteensä YHTEENSÄ MUUTOS

27 Kokonaisneliömäärät perusopetuksessa 2017/2018 yht m2, tilaa 14,4 m2/oppilas ( oppilasmäärä) 2020/2021 yht m2, tilaa 14,9 m2/oppilas (Porvoon ennuste oppilasmäärä) Joista liikuntatilat noin 6500 m2 (n. 8 %) Arvio perusopetuksen tiloista: Tiloihin saattaa mahtua suurempikin oppilasmäärä (5 500). Tämä edellyttää tarkkaa käsitystä varsinaisten opetustilojen (niin kutsutut OT-tilat) kapasiteetista. Tunnuslukuja tiloista Kokonaisneliömäärät varhaiskasvatuksessa 2017/2018 yht m2, tilaa 12,3 m2/oppilas 2020/2021 yht m2, tilaa 12,7 m2/oppilas Arvio varhaiskasvatuksen tiloista: Tiloihin saattaa mahtua suurempikin lapsimäärä. Tämä riippuu tilojen käytettävyydestä ja kaupungin käyttämästä suhdeluvusta. 27

28 TILOJEN KUNTOLUOKAT 2020 Sisältö: Koulujen kuntoluokka Päiväkotien kuntoluokka Kulttuuri- ja vapaa-aikatilojen kuntoluokka 28

29 Kuntoluokka 2020/ koulut Albert Edelfeltin koulu Epoon koulu Grännäs skola Hamarin koulu Hindhår skola Hinthaaran koulu Huhtisen koulu Ilolan koulu Kantele talo Kerkkoon koulu Keskuskoulu Kullo skola Kulloon koulu Kvarnbackens skola Linnajoen koulu Lyceiparkens skola Peipon koulu Pääskytien koulu Sannäs skola Strömborgska skolan Tolkis skola Tolkkisten koulu Tuorilan koulu 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 29

30 Kuntoluokka 2020/Päiväkodit Päiväkoti Helmi Toukovuoren päiväkoti Hornhattulan päiväkoti Haikkoontörmän päiväkoti Bjurbölen päiväkoti Eestinmäen päiväkoti 2 Eestinmäen päiväkoti 1 Kaarenkylän päiväkoti Gammelbackan päiväkoti Päiväkoti Metsätähti Epoon päiväkoti Huhtisen päiväkoti Huvikummun päiväkoti Puistopäiväkoti Satumäen päiväkoti Mäntykummun päiväkoti Kevättuulen päiväkoti 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 30

31 Kuntoluokka 2020/ Kulttuuri-ja vapaa-aika Kaupunginkirjasto Holmin talo Walter Runeberg Vanha raatihuone Vanha Kappalaisentalo Porvoon talo Övikin leirikeskusrakennus KoMbi Urheiluhalli Hinthaaran urheiluhalli Uimahalli Tolkkisten monitoimitalo Aurora-halli Kokonhalli Kokonniemen jäähalli Kokonniemen nuorisojäähalli 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 31

32 KOULUVERKKO

33 KOULUVERKKO Selvityksen osat: Kouluverkko 2020 kartalla (ala- ja yläkoulut) Oppilasmäärät alakouluissa Koulujen kapasiteettilaskenta Kuntayhteistyö Suomen- ja ruotsinkieliset koulut oppilasmäärineen Havainnot koskien kouluverkkoa 33

34 KOULUVERKKO

35 OPPILASMÄÄRÄT ALAKOULUISSA Porvoon alakoulujen oppilasmäärä ja -ennuste Ennusteessa on huomioitu nykyiset ikäluokkakoot, kaksikielisten perheiden kielivalinnat ja muuttovoitto Suomenkieliset alakoulut Ruotsinkieliset alakoulut 35

36 KOULUJEN KAPASITEETTILASKENTA Laskennan on tehnyt Vertikal Oy Tavoitteena on löytää yhteismitallinen kaava koulujen kapasiteetin laskemiseen Vihreä alue, jolle oppilasmäärän olisi hyvä asettua Lähtökohtana kapasiteetin laskennassa on, että jokaiselle luokalle on varattu yksi kotiluokkatila (OT3) Myös yläkouluissa muodostetaan luokkia, niiden kotiluokkina toimii jokin aineopetusluokka Lasketaan luokkahuoneet Minimikapasiteetti mahdollisimman epäedullisilla ryhmäkoilla, niin että kaikki huoneet saadaan täytettyä. esim. 13, jos maksimikoko on 22 Lisäksi tarvitaan tilat erityisopetukseen, liikuntaan, tekniseen työhön, pienryhmille, ym. 36

37 Kapasiteetti: tietojen keruu ja tarkistus Kerättiin tilojen lukumäärä rehtoreilta Samalla tarkistettiin pohjakuvista, että kaikilla yhtenäinen tulkinta ohjeista Laskenta tarkistetuilla luvuilla 37

38 Kapasiteetti, tulokset Suomenkieliset koulut Koulu Minimi Maksimi Oppilasmäärä Linnajoen koulu 400,00 660, Tuorilan koulu 50,00 90,00 50 Tolkkisten koulu 180,00 310, Pääskytien koulu 440,00 720, Peipon koulu 260,00 440, Kulloon koulu 60,00 100,00 69 Kevätkummun koulu 140,00 230, Keskuskoulu 350,00 590, Kerkkoon koulu 70,00 110,00 69 Ilolan koulu 50,00 90,00 76 Huhtisen koulu 230,00 400, Hinthaaran koulu 140,00 220, Hamarin koulu 100,00 180, Epoon koulu 50,00 80,00 47 Albert Edelfeltin koulu 440,00 710,

39 Kapasiteetti, tulokset Suomenkieliset koulut Koulu Minimi Maksimi Opp.määrä Linnajoen koulu 400,00 660, Tuorilan koulu 50,00 90,00 63 Tolkkisten koulu 180,00 310, Pääskytien koulu 440,00 720, Peipon koulu 260,00 440, Kulloon koulu 60,00 100,00 72 Kevätkummun koulu 140,00 230, Keskuskoulu 350,00 590, Kerkkoon koulu 70,00 110,00 70 Ilolan koulu 50,00 90,00 63 Huhtisen koulu 230,00 400, Hinthaaran koulu 140,00 220, Hamarin koulu 100,00 180, Epoon koulu 50,00 80,00 51 Albert Edelfeltin koulu 440,00 710,

40 Kapasiteetti, tulokset Ruotsinkieliset koulut Strömborgska skolan Koulu Minimi Maksimi LV Oppilasmäärä Strömborgska skolan 360,00 590, Lyceiparkens skola 290,00 470, Vårberga skola 80,00 140,00 97 Tolkis skola 100,00 180, Sannäs skola 80,00 130,00 96 Kvarnbackens skola 300,00 490, Kullo skola 40,00 70,00 50 Hindhår skola 50,00 80,00 50 Grännäs skola 50,00 90,

41 Kapasiteetti, tulokset Ruotsinkieliset koulut Strömborgska skolan Koulu Minimi Maksimi Oppilasmäärä Strömborgska skolan 360,00 590, Lyceiparkens skola 290,00 470, Vårberga skola 80,00 140, Tolkis skola 100,00 180, Sannäs skola 80,00 130,00 88 Kvarnbackens skola 300,00 490, Kullo skola 40,00 70,00 42 Hindhår skola 50,00 80,00 62 Grännäs skola 50,00 90,

42 Täyttöaste, kun ryhmäkokona on 20 Koulu Täyttöaste Tilaa (oppilaat) Täyttöaste Tilaa Täyttöaste Tilaa Grännäs skola 86,25 % ,50 % -2 96,25 % 3 Hindhår skola 71,43 % 20 88,57 % 8 90,00 % 7 Kullo skola 83,33 % 10 70,00 % 18 53,33 % 28 Kvarnbackens skola 87,61 % 57 73,04 % ,17 % 174 Sannäs skola 80,00 % 24 73,33 % 32 73,33 % 32 Tolkis skola 116,88 % ,13 % -5 95,00 % 8 Vårberga skola 74,62 % 33 97,69 % 3 109,23 % -13 Lyceiparkens skola 73,72 % ,74 % ,67 % 96 Strömborgska skolan 83,52 % 89 81,67 % 99 81,67 % Albert Edelfeltin koulu 98,62 % 9 92,00 % 52 84,00 % 104 Epoon koulu 58,75 % 33 63,75 % 29 63,75 % 29 Hamarin koulu 93,75 % 10 87,50 % 20 82,50 % 28 Hinthaaran koulu 82,38 % 37 68,10 % 67 59,52 % 85 Huhtisen koulu 75,83 % 87 75,28 % 89 68,33 % 114 Ilolan koulu 95,00 % 4 78,75 % 17 71,25 % 23 Kerkkoon koulu 69,00 % 31 70,00 % 30 60,00 % 40 Keskuskoulu 87,78 % 66 76,11 % ,93 % 157 Kevätkummun koulu 98,10 % 4 138,10 % ,52 % -116 Kulloon koulu 76,67 % 21 80,00 % 18 75,56 % 22 Peipon koulu 67,75 % ,50 % ,50 % -19 Pääskytien koulu 76,06 % ,88 % ,91 % 159 Tolkkisten koulu 84,29 % 44 85,36 % 41 79,29 % 58 Tuorilan koulu 62,50 % 30 78,75 % 17 80,00 % 16 Linnajoen koulu 92,30 % 47 87,21 % 78 88,20 % 72 Yht

43 Kuntayhteistyön mahdollisuuksien selvittäminen pohjoiset alueet Porvoon pohjoisosien koulu- ja varhaiskasvatusverkon kehittämistä on tutkittu yhteistyössä Askolan kunnan edustajien kanssa. Porvoon kaupungilla alueella sijaitsee Tuorilan koulu (63 oppilasta) ja Kerkkoon koulu (70 oppilasta) sekä Kaarenkylän kolmen ryhmän päiväkoti. Askolan kunnalla alueella sijaitsee Monninkylän koulu (noin 190 oppilasta). Monninkylän koulua on päätetty uudisrakentaa siten, että toteutussuunnittelu ja rakentaminen tapahtuisi 9/2018 7/2019. Hankkeen I-vaihe, 1350 m 2 ja noin 3 miljoonaa euroa, olisi valmis käyttöönotettavaksi lukuvuoden alusta alkaen. Monninkylän koulu jatkaa toimintaansa rakennustöiden ajan nykyisessä koulukiinteistössä sekä siirtotiloissa Edupolin (Amiston) tiloissa. Nykyisen koulun vanhin osa puretaan ennen I-vaihetta. Hankesuunnitelman mukaan loppuosa koulusta korvataan uudisrakennuksella hankkeen mahdollisessa II-vaiheessa, jonka laajuus olisi noin 1600 m 2 ja kustannukset noin 5 miljoonaa euroa. Huomiot Porvoon kaupungin näkökulmasta: Askolan nykyiset investoinnit kattavat heidän omat tarpeensa varsinkin I vaiheen osalta ja II vaiheessa mitoitus riittäisi maksimissaan noin 250 oppilaalle erikoistiloineen. Porvoon näkökulmasta vaikuttaa siltä, että ei ole tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti kannattavaa lähteä mukaan mahdolliseen Askolan Monninkylän koulun II-vaiheen investointiin, sillä nykyiselläänkin Porvoon Pohjoisosan nykyisten koulujen kapasiteetti mahdollistaa lisäoppilaiden ottamisen. 43

44 SUOMENKIELISET ALAKOULUT Hinthaara (167) Kulloo (69) Tuorila (50) Albert Edelfelt (460) Peippo (271) Tolkkinen (236) Kerkkoo (69) Huhtinen (273) Ilola (76) Keskuskoulu (474) Fredrika (76) Hamari (149) Kevätkumpu (205) Epoo (47) ALAKOULULAISET SUOMENKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI Albert Edelfeltin koulu 460 Epoon koulu 47 Hamarin koulu 149 Hinthaaran koulu 167 Huhtisen koulu 273 Ilolan koulu 76 Kerkkoon koulu 69 Keskuskoulu 474 Kevätkummun koulu 205 Kulloon koulu 69 Peipon koulu 271 Tolkkisten koulu 236 Tuorilan koulu 50 YHTEENSÄ Lisäksi: Fredrika-koulu 76 alakoululaista (+ 18 yläkoululaista)

45 KESKUSTA-ALUEEN SUOMENKIELISET ALA- JA YLÄKOULUT Huhtinen YLÄKOULULAISET SUOMENKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI Albert Edelfelt Keskuskoulu Linnajoki Kevätkumpu Albert Edelfeltin koulu 220 Linnajoen koulu 564 Pääskytien koulu 502 YHTEENSÄ 1286 Kävelysilta on kehän keskipiste Säde 3 km Alakoulu Peippo Pääskytie Yläkoulu tai yhtenäiskoulu Fredrika-koulu Hamari

46 Havainnot koskien suomenkielistä kouluverkkoa Suomenkielisten koulujen vuokrakulujen arvioidaan kasvavan nykytilasta, vaikka verkkoon ei ole tulossa merkittäviä uudistuksia. Henkilöstökustannukset pysyvät suunnilleen nykytasolla. Kokonaisuudessaan hieman alemmat oppilaskohtaiset kustannukset kuin ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa. Koulujen käyttöasteen perusteella voidaan arvioida, että tiloja on riittävästi tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaita voidaan ottaa lisää keskustan suuriin kouluihin ja myös palvelukylien kouluissa on kasvunvaraa. Kaavoituksen ja kaupungin suunnitellun kasvun näkökulmasta suomenkieliset koulut ovat oikeissa paikoissa Taajama-alueiden täydennysrakentamisen edetessä on alueen kouluissa kapasiteettia ottaa vastaan lisää oppilaita. Palvelukylien asemakaavatyön ja rakentamisen edetessä koulujen kapasiteetti ei myöskään tule vastaan. Oppilasmäärä on saavuttanut huippunsa ja sen arvioidaan kääntyvän lievään laskuun. Tulevaisuuden epävarmuustekijöitä: Suurten keskusta-alueen koulurakennusten tekninen kunto ja peruskorjaustarve: Keskuskoulu, Linnajoen koulu, Pääskytien koulu ja Peipon koulu. Muuta: Investointitarve ja sen mitoitus Hinthaaran sivistyskeskuksesta purettujen tilojen korvaamiseksi. 46

47 RUOTSINKIELISET ALAKOULUT ALAKOULULAISET RUOTSINKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI Hindhår (50) Kullo (50) Saxby (47) Näse (140) Tolkis (86) Gammelbacka (101) Kvarnbacken (402) Vårberga (97) Sannäs (96) Grännäs (69) Gammelbacka skola 101 Grännäs skola 69 Hindhår skola 50 Kullo skola 50 Kvarnbackens skola 402 Näse skola 140 Sannäs skola 96 Saxby skola 47 Tolkis skola 86 Vårberga skola 97 YHTEENSÄ 1138 Punaisella merkityt koulut ovat vuonna 2020 osa uutta Strömborgska yhtenäiskoulua ja Tolkis skolaa. 47

48 KESKUSTA-ALUEEN RUOTSINKIELISET ALA- JA YLÄKOULUT YLÄKOULULAISET RUOTSINKIELISISSÄ KOULUISSA LUKUVUOSI Lyceiparkens skola 317 Strömborgska skolan 264 YHTEENSÄ 581 Kvarnbacken Kävelysilta on kehän keskipiste Säde 3 km Näse Strömborgska Lyceiparken Alakoulu Yläkoulu Vårberga 48 Gammelbacka

49 Havainnot koskien ruotsinkielistä kouluverkkoa Kokonaisoppilasmäärän ei odoteta kasvavan ruotsinkielisissä kouluissa, pikemminkin päinvastoin. Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden kustannukset tulevat nousemaan uusien kiinteistöjen korkeammasta vuokrasta johtuen. Tätä kustannusten nousua ei riitä kompensoimaan suurempien yksiköiden ja pienemmän oppilasmäärän mukanaan tuoma säästö henkilöstökustannuksissa. Ruotsinkielisten koulujen käyttöastetta voidaan nostaa joko koulujen määrää vähentämällä tai oppilasmäärää lisäämällä. Viitaten kylärakenneohjelmaan ja siihen että kaupunki kasvaa länteen päin, sijaitsevat ruotsinkieliset koulut oikeissa paikoissa. Ruotsinkielisen koulun oppilaalla on keskimäärin pidempi matka kouluun kuin suomenkielisen koulun oppilaalla. Samanaikaisesti on ruotsinkielisen koulun oppilas hieman kalliimpi kuin suomenkielisen koulun oppilas. Tulevaisuuden epävarmuustekijöitä ovat: Sannäs skolan koulurakennuksen tekninen kunto ja mm. Paviljonkirakennus, Kvarnbackens skolan kunnostustarve ja Hinthaaran sivistyskeskuksen investointitarve. 49

50 PÄIVÄKOTIVERKKO

51 PÄIVÄKOTIVERKKO Selvityksen osat: Päiväkotiverkon kehittämisen tavoitteet Huomioitava varhaiskasvatuksen palvelutarpeissa vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen Uudisrakentaminen muuttanut päiväkotiverkkoa vuosina Päiväkotiverkossa tapahtuneita muutoksia uudisrakentamisen yhteydessä Investoinnit (TA 2018) Esiopetus Päiväkotiryhmien määrät 2016 ja 2020 Varhaiskasvatuspalvelut numeroina 2020 Päiväkotiverkko kartalla 51

52 Päiväkotiverkon kehittämisen tavoitteet Päiväkotiverkon kehittämisessä tavoitteena on saada päiväkoteihin turvalliset ja terveelliset toimitilat, joissa on huomioitu ajanmukaiset vaatimukset Päiväkotikiinteistöjen kunto ja elinkaari otetaan huomioon arvioitaessa päiväkotiverkkoa Varhaiskasvatuksen palveluverkkoon kuuluvia toimintamuotoja kehitetään ja ylläpidetään edelleen kunnallinen ja yksityinen päiväkotitoiminta kunnallinen ja yksityinen perhepäivähoito avoimet varhaiskasvatuspalvelut 52

53 Huomioitava varhaiskasvatuksen palvelutarpeissa 2020 Lasten kokonaismäärä varhaiskasvatuspalveluissa säilyy v nykyisellään Syntyvyys laskee Muuttoliike ja maahanmuutto nostaa lasten määrää Varhaiskasvatukseen osallistuu ikäluokista nykyistä enemmän lapsia Kunnallinen perhepäivähoito vähenee perhepäivähoitajia eläkkeelle 36 lasta (1-3-vuotiaita) siirtyy päiväkotiin Tarvitaan kolme uutta päiväkotiryhmää Yksityisen perhepäivähoidon määrä pysyy ennallaan Kotihoidossa olevien lasten määrä vähenee jonkin verran 53

54 1-6-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen 1/2018 tilasto: Porvoossa 1-6-vuotiaita yhteensä 3772 Varhaiskasvatuksen piirissä yhteensä vuotiasta lasta Osallistumisaste (%) kunnalliseen tai yksityiseen varhaiskasvatukseen ml. päiväkodit ja perhepäivähoito (kerhoja ei ole huomioitu) 1-v. 47 % 2-v. 67 % 3-v. 84 % 4-v. 88 % 5-v. 92 % 6-v. 98 % osallistuu esiopetukseen / varhaiskasvatukseen 54

55 Uudisrakentaminen muuttanut päiväkotiverkkoa vuosina V Gammelbackan päiväkoti Mäntykummun päiväkoti Kevättuulen päiväkoti: esiopetus Kantele-talon koulutilojen yhteyteen V Toukovuoren päiväkoti Päiväkoti Helmi Ylä-Haikkoon päiväkodin esiopetus Tolkkisen koulun tilojen yhteyteen V Haikkoontörmän päiväkodin esiopetus Tolkis skolanin tilojen yhteyteen 55

56 Päiväkotiverkossa tapahtuneita muutoksia uudisrakentamisen yhteydessä Luovuttu tiloista A-asuntojen vuokratilat Huhtisissa ja Johannesbergissä Vuokratila Huhtisissa (entiset nuorisotilat) Perhetupa Ilona / Vaahteramäen päiväkodin sivurakennus Perhepaikka Famili: Gammelbackan monitoimitalon salin tiloista luovuttu Väistötiloiksi tai tilojen käytön muutokset Huvikummun päiväkodin sivurakennukseen Perhetupa Ilona Kartanoniityn päiväkodin tiloihin Perhepaikka Famili Kissankulman päiväkotiin Puistopäiväkoti tilapäisesti peruskorjauksen ajaksi Vaahteramäen päiväkotiin Puistopäiväkodin esiopetusryhmä tilapäisesti 56

57 Investoinnit (TA 2018) 2020 Päiväkoti Metsätähti 10 ryhmää päiväkodissa ja 2 esiopetusryhmää Strömborgska skolanilla Päiväkoti Metsätähti toimii tilapäispäiväkodissa Kokonniemessä kunnes uudisrakennus valmistuu Kultalistantielle 2022 Huhtisen päiväkodin peruskorjaus ja laajennus kahdella ryhmällä 57

58 Esiopetus Esiopetus järjestetään kunnallisten päiväkotien alaisuudessa Esiopetusryhmiä Päiväkotitiloissa 17,5 12 Koulujen yhteydessä olevissa tiloissa 9,5 15, Yhteensä 27 27,5 58

59 Esiopetus 2020 A. Päiväkotitiloissa 12 esiopetusryhmää B. Koulujen yhteydessä olevissa tiloissa yhteensä 15,5 esiopetusryhmää Hinthaaran päiväkoti (1,5) Hinthaaran koulu ja Hindhår skolan Kevättuulen päiväkoti (3) Kantele-talo Kulloon päiväkoti (2 x 0,5) Kulloon sivistyskeskus Kuutamopolun päiväkoti (2) Päiväkoti Huhtisen koulun yhteydessä Puistopäiväkoti (2) Keskuskoulu Ylä-Haikkoon päiväkoti (2) Tolkkisen koulu Haikkoontörmän päiväkoti (1) Tolkis skolan Päiväkoti Metsätähti (2) Strömborgska skolan Päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi tilapäisesti koulun tiloissa Kaarenkylän päiväkoti (1) Tuorilan koulu 59

60 Päiväkotiryhmien määrät 2016 ja 2020 Päiväkotiryhmät Kunnalliset päiväkodit 127,5 125,5 Yksityiset päiväkodit YHTEENSÄ 144,5 146,5 60

61 Varhaiskasvatuspalvelut numeroina kunnallista päiväkotia v määrästä vähennys neljä päiväkotia 13 päiväkotia, joissa 6-8 ryhmää 8 päiväkotia, joissa 3-5 ryhmää 9 yksityistä päiväkotia (v määrä) v määrään lisäystä 1 päiväkoti 19 kunnallista perhepäivähoitajaa v määrästä vähennys 17 perhepäivähoitajaa 15 yksityistä perhepäivähoitajaa v tasolla Kotihoito: 580 lasta (v tasolla) v tasosta vähentynyt 90 lasta Lisäksi avoimia varhaiskasvatuspalveluja: kerhot, puistot, perhekahvilat, vanhempainryhmät tarjotaan päiväkotien yhteydessä 61

62 KESKUSTA-ALUEEN PÄIVÄKODIT Kuutamopolku Touhula Steiner Regnbågen Hornhattula Luontopäiväkoti Huvikumpu Huhtinen Satumäki Puistopäiväkoti PEP Solhem Omenatarha Mäntykumpu Frendit Kevättuuli Päiväkotiverkko vuonna 2020 Kunnallinen päiväkoti Yksityinen päiväkoti Horisontti Metsätähti Steiner Päivänsäde Helmi Toukovuori Monika Gammelbacka 62

63 KESKUSTAN ULKOPUOLELLA OLEVAT PÄIVÄKODIT Kaarenkylä Päiväkotiverkko vuonna 2020 Hinthaara Eestinmäki Ylä-Haikkoo Kulloo Haikkoontörmä Bjurböle Epoo Kunnallinen päiväkoti Yksityinen päiväkoti 63

64 KULTTUURI- JA VAPAA- AIKAVERKKO

65 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAVERKKO 2020 Huomioitavaa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden verkossa Toiminnan kustannukset Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkko vuonna

66 Huomioitavaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden verkossa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kohderyhmänä ovat kaikenikäiset asukkaat. Palvelut ovat asukkaiden perus- ja lähipalveluja, joita tuotetaan pääasiassa kaupungin tiloissa ja joiden merkityksen ihmisten elämässä ja yhteiskuntakehityksessä odotetaan kasvavan nykyisestä, tieto- ja elämysyhteiskuntakehityksen voimistuessa. Digitalisaatiokehitys monipuolistaa mahdollisuuksia järjestää ja levittää palveluja, mutta se ei korvaa eläviä yleisökontakteja ja palveluja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut järjestää ja tuottaa itse, tekee yhteistyötä 3. ja 4. sektorin toimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa täydentäen muuta vapaa-ajan toimintaa ja tarjontaa kaupungissa. Taiteen perusopetuksen laitokset ja vapaan sivistystyön Kansalaisopisto-Medborgarinstitut Kombi toteuttavat koulutusta, kursseja ja tapahtumia yhteistyössä muiden alan yksityisten toimijoiden kanssa, alueen asukkaiden, lasten, koululaisten ja aikuisten työn tueksi ja harrastusten mahdollistamiseksi. 66

67 Huomioitavaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden verkossa 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yksiköt kokoavat vuosittain koulujen opetussuunnitelmiin linkitettävän Kulttuurikasvatussuunnitelman. Varhaiskulttuurikasvatussuunnitelmaa ja Ikäihmisten kulttuurikasvatussuunnitelma työstetään parhaillaan. Kulttuurilla, taiteella ja liikunnalla on todettu useissa tutkimuksissa olevan suuri merkitys hyvinvointiin ja terveyteen ja ennalta ehkäiseviään toimintaan, samoin osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Ikääntyneiden määrän kasvaessa palveluita kohdistetaan nykyistä enemmän ikäihmisille. v tapahtumatarjonta jakautuu: lapset ja nuoret: 52 % (54 % vuonna 2018), työssäkäyvät 20 % (20 %), ikäihmiset 28 % (26 %). Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden taloudelliset vaikutukset liittyvät ensi sijaisesti - niiden suoriin ja välillisiin työllistäviin vaikutuksiin, - elinkeinopolitiikkaa vahvistaviin vaikutuksiin sekä - kunnan ja alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa lisääviin vaikutuksiin. 67

68 Toimintakustannukset Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut TP 2017 (1 000 e) TA 2018 (1 000 e) 2020 (1 000 e) henkilöstö palvelut, tarvikkeet vuokrat muut menot (ei avustukset) henkilöstö palvelut, tarvikkeet vuokrat muut menot (ei avustukset) henkilöstö palvelut, tarvikkeet vuokrat muut menot (ei avustukset) Kuva, yhteiset Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Musiikkiopisto Taidekoulu KoMbi Yhteensä

69 Avustukset/ Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Vuosi TP 2017 TA 2018 TA 2020 AVUSTUKSET YHTEENSÄ KULTTUURIPALVELUT Avustukset yhteisöille Museoavustus Porvoon museoyhdistys ry, vuokra- ja toiminta-avustus Yleisavustus Pro Avanti, Taidetehtaan säätiö, Porvoon teatteriyhdistys Kohdeavustukset * Avustukset yksityisille: Hopea-Untracht-apuraha, Taiteilija- apuraha, Kulttuuripalkinto, Runeberg-palkinnot TAITEEN PERUSOPETUS NUORISOPALVELUT Yleis- ja kohdeavustukset LIIKUNTAPALVELUT TA Yleisavustus Kohdeavustus: ohjausavustus, koulutusavustus, stipendit ja liikuntapalkinto

70 Övikin leirikeskus/ Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Övikin leirikeskus suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi lokakuun alussa Lapsia ja nuoria kävijöitä: Majoittuneet Käyttövuorokausia: 186. Toimintaa toteutettiin Epoon leirikeskuksessa väliaikaisesti lokakuusta 2017 helmikuuhun Toiminta Epoossa lopetettiin helmikuun lopussa 2018 leirien järjestäjien palautteiden perusteella. Korvaavia tiloja ei ole tällä hetkellä (6/2018) käytössä. Leirikeskustoiminnan tulevaisuutta käsittelevä selvitys valmistuu syksyllä

71 Kirjastopalvelut Kirjastoverkko Pääkirjasto, 3 000m 2, palvelee asukasta, lainaa, Omatoimikirjasto 2019 Gammelbackan kirjasto, n. 400 m 2, palvelee n asukasta ( lainaa). Omatoimikirjasto Kevätkummun kirjasto, n. 160 m 2, palvelee n asukasta ( lainaa). Omatoimikirjasto Kirjastoauto palvelee n asukasta, n lainaa, eli keskustan ulkopuolella sijaitsevia päiväkoteja, kouluja sekä haja-asutusalueiden, kylien ja syrjäseutujen asukkaita. Kirjastoauto myy palveluja Sipoon kunnankirjastoille kahtena päivänä kuukaudessa. Alueellista kirjasto- ja kirjastoautoyhteistyön laajentamista selvitetään. 71

72 Kulttuuripalvelut Kulttuuritilojen verkko Tapahtuma-, museo- ja näyttelykävijät ( ) Taidetehdas (omat tilat 600 m 2, vuokra- ja tuetut tilat) Toimisto, Avanti- ja Tehdassaleissa lasten, nuorten ja aikuisten ja ikisten tapahtumatoimintaa Taidehallissa, Galleria Kulmassa ja Vitriinissä nykytaiteen näyttelyitä Studiot 1 2: Taiteen, käsityön ja musiikin perusopetustilat. Taiteilijoiden ateljeetilat (20) Taidetehtaan tanssikoulun tanssisalit (2); 900 oppilasta, kulttuuripalvelut hallinnoi/subventoi tiloja. Taidetehtaan residenssiasunto, kulttuuripalvelut hallinnoi/subventoi tilaa. Taiteilijatalo (100 m 2 ) Galleria Kappalaisentalo (150 m 2 ) Walter Runebergin veistoskokoelma ja Runebergin koti (Sopimus/Senaattikiinteistöt) 72

73 Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen verkko Liikuntapaikat ja -tilat (n. 180 eri toimipaikkaa ) Urheiluhalli (vuokra e vuonna 2019), uimahalli ( e), jäähallit ja talvijalkapallokenttä ( e), Aurora-halli ( e), Kokonhalli (Oy), muut liikuntasalit ja -paikat koulujen yhteydessä, keskustan ja Hamarin urheilukentät, lähiliikunta-alueet, ulkoilureitit, uimarannat, tenniskentät, hiihtoladut, pienvenelaiturit ja luistinradat. Ulkoliikunta-, sisäliikunta- ja lähiliikuntapaikat kartalla Liikuntaselvitys 2018 luo kokonaiskuvan liikuntapalveluista kaupungissa ja kertoo tarpeet liikuntaverkon kehittämiselle Koulujen/päiväkotien yhteydessä olevat liikuntapaikat arvioidaan verkkomuutosten yhteydessä, jolloin otetaan huomioon muun muassa kolmannen sektorin rooli. Lisätietoa liikuntatiloista: 73

74 Liikuntapaikkojen käyttötunnit 6000 Käyttötunnit kuukausittain

75 Nuorisopalvelut Nuorisotilojen verkko Nuorisotila Zentra WSOY-talo, n m 2. Gammelbackan nuorisotila, monitoimitalo, 385 m 2 Kevätkummun nuorisotila, Kantele-talo, oma tila 125 m 2, yhteinen torialue 62 m 2, talon yhteiskäyttötilat. Ohjaamo; nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste, WSOY-talo Linnamäen bänditilat, 8 huonetta, m 2. Vuokrasopimus voimassa asti. Virvikin leiri- ja retkialue, alueella 3 huonokuntoista rakennusta; sauna, lossimökki ja keittiö. Toimintaa kesäaikana ja ulkotoimintana. Nuorisopalveluiden työtilat (kohdennettu, etsivä työ, toimisto), WSOY-talo 75

76 Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen verkosto Porvoonseudun musiikkiopisto, WSOY-talo (2 072 m m 2 yht m 2 ) oppilasta, opetustuntia, opetusta 8 kunnan alueella Porvoon taidekoulu, Porvoontalo 950 oppilasta, opetustuntia, opetusta 2 4 kunnan alueella Taidekoulun tilojen (Porvoontalo) peruskorjaus Suomenkielinen teatteritaiteen perusopetus, KoMbi, Porvoon teatterikoulu Teatterikoulun yhteistyön kehittäminen 2 4 kunnan alueella, yhteistyössä mukana Porvoon kansalaisopisto (suomi), FSU/BUF (ruotsi), Teatteri Soittorasia (suomi). 76

77 Vapaa sivistystyö KoMbi Porvoon kansalaisopisto Borgå medborgarinstitut KoMbi-talo, 530 m 2 Lyceiparkens skola, 280 m 2. Kudontatilat Lundin talon alakerrassa 57 m 2, ja Linnankoskenkadulla 72 m 2 Toimintaa noin 80 muussa toimipisteessä, pääsääntöisesti Porvoon kaupungin omissa tiloissa opetustuntia, opiskelijaa, pääasiassa aikuisopetusta 77

78 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAVERKKO Keskeiset toimipisteet LIIKUNTA NUORISO KIRJASTO KULTTUURI TPO* Vapaa sivistystyö, KoMbi * Musiikkiopisto ja Taidekoulu 78

79 YHTEENVETO Koulutus ja varhaiskasvatuspalveluissa asiakkaat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä palvelun sisältöön. Oppilaat pitävät sekä sisä- että ulkotilojen hyviä ominaisuuksia sekä sopivaa luokkakokoa tärkeinä. Vanhempainyhdistys pitää ns. sivistyskeskuksia hyvänä ratkaisuna. Koulu- ja päiväkotiverkko on samansuuntainen kuin kylärakenneohjelma. Koulu- ja esikoulukuljetusten kustannukset ovat vuonna 2020 nykytasolla. Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluissa vuokrat nousevat noin 3,5 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Sivistystoimen kiinteistöjen kunnossa on isoja eroja, kuntoluokat (tekninen arvo/jälleenhankintahinta) ovat 32% - 108% välillä. 79

80 YHTEENVETO, jatkuu Lasten määrä on lievässä laskussa. Isoja vaihteluita koulujen kesken mitä tulee neliöihin/oppilas. Nykyiset koulutilat mahdollistaisivat suuremman oppilasmäärään. Syntyvyyden laskusta huolimatta varhaiskasvatuksessa lapsimäärää pysyy samana johtuen muuttoliikkeestä sekä osallisuusasteen noususta. Esiopetus siirtyy yhä enemmän koulujen yhteyteen. Kulttuuri- ja vapaa-aikaverkossa yksittäisiä avoimia kysymyksiä, kuten leirikeskus, joilla ei vaikutusta sivistyksen muuhun verkkoon. Liikuntatilaselvityksellä, joka on tekeillä, on enemmän vaikutusta keskustan suurille kiinteistöille. 80

81 LIITTEET Porvoon kaupungin kaavoituksesta sivistysverkkoselvitystä varten Porvoo_perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen talouden kehitys _2021: Vertikal Oy Koulujen kapasiteettilaskenta ja oppilasennuste: Vertikal Oy 81

82 Bildningssektorn 82