Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) Rakennuslautakunta Aika , klo 17:00-19:18. Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2 krs.

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) Aika , klo 17:00-19:18 Paikka Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2 krs. Käsitellyt asiat 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 37 Pöytäkirjan tarkastus 38 Ilmoitusasiat 39 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 40 Rakennuslautakunnan talousarvioesitys vuodelle Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen uusiminen

2 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) Saapuvilla olleet jäsenet Anne Korhola, puheenjohtaja Kauko Väisänen, 1. varapuheenjohtaja Eija Peura, poistui 18:14 Eija Suutari-Piispa Erja Haukijärvi Hannu Kortelainen Jaana Kervinen, poistui 19:05 Kalevi Arnell Matti Piispa Markku Tirkkonen, varajäsen Nina Nyyssönen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Juha Ruuth, hallintopäällikkö, sihteeri Jaakko Väänänen, kaupunginhallituksen jäsen Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja, poistui 18:28 Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, saapui 17:47, poistui 19:02 Poissa Susanna Savander Allekirjoitukset Anne Korhola Puheenjohtaja Juha Ruuth Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Hannu Kortelainen Pöytäkirjantarkastaja Erja Haukijärvi Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Rakennuslautakunnan pöytäkirja on nähtävillä kaupungin virastotalon asiointipisteessä Juha Ruuth, hallintopäällikkö

3 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) 37 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Hannu Kortelainen ja Erja Haukijärvi. Pöytäkirja tarkastetaan kaupungin virastotalon asiointipisteessä maanantaina ja se on nähtävänä tiistaina Päätös Hyväksyttiin.

5 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) 38 Ilmoitusasiat Jäteasiain tarkastaja Jätehuoltopäätökset , Päätös tyhjennysvälin pidennyshakemuksen johdosta 144, 148 Päätös jätemaksusta tehdyn muistutuksen johdosta Kaupunginvaltuusto 98 Ero rakennuslautakunnan varajäsenyydestä ja uuden varajäsenen valitseminen Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin.

6 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) 39 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Johtava rakennustarkastaja 6 Päätös rakennuspaikkakohtaisesta tuotteen hyväksynnästä, BG- Liikekiinteistöt Oy/Motonet Mikkeli, Huuhkajankatu 2, rakennusluvassa Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Päätös Hyväksyttiin.

7 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) 40 Rakennuslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2017 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Sari Valjakka, Juha Ruuth Sari.Valjakka@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Rakennuslautakunnan talousarvioesitys Liite Eriävämielipide Matti Piispa Mikkelin kaupungin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Kaupungin tavoitteiden toteutuminen edellyttää entistä tiiviimpää poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän tueksi kaupunki on ottanut käyttöön ohjelmat. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Tavoitteena on Digitaalinen Mikkeli - kestävästi uudistuva kaupunkikeskus Saimaan rannalla. Kaupungin strategian toteuttamisessa hyödynnetään tuloskortteja: Kukin lautakunta ja toimiala ottavat vuosittaisen toimintansa suunnittelun ja seurannan pohjaksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niitä koskevat mittarit ja tavoitetasot. Kaikki tavoitteet koskevat hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin vähentämistä. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen (Kuntalaki 410/ ). Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä sekä henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungille tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman, jota on päivitetty tammikuussa 2015 vuosille (kvalt ). Talousarvion 2016 yhteydessä toimialat täsmentävät toimenpidelistaansa siten, että sen avulla kyetään aidosti saavuttamaan talouden tasapaino. Talousarvioehdotus perustuu raamiin, jonka kaupunginhallitus on antanut Teknistä toimialaa koskevat kohdat ovat: 1. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteuttamiseen ja toteuttamisen aikatauluun on kiinnitettävä huomiota. 2. Henkilöstömenojen on pysyttävä budjetissa. Yleisesti kaikilla toimialoilla sijaisten käytössä jatketaan tiukkaa kontrollia sekä pyritään jättämään vakanssit täyttämättä aina, kun se on mahdollista. Kaupungin henkilöstömäärän ja palkkamenojen seurantaa on edelleen tehtävä tiiviisti ja valvottava.

8 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) Henkilöstöä koskevassa osassa on kerrottu keskeiset henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset , henkilömäärän kehitys sekä koulutussuunnitelma. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Rakennuslautakunnan talousarvioraami on: Tulot euroa Kulut euroa Toimintakate euroa Rakennuslautakunnan talousarvioesitys on: Tulot euroa (ero raamiin euroa) Kulut euroa (ero raamiin euroa) Toimintakate euroa (ero raamiin euroa) Rakennuslautakunnan alaisilla yksiköillä on tulojen suhteen sama ongelma; tulot riippuvat täysin siitä, kuinka paljon asiakkaat käyttävät palveluita. Rakennusvalvontamaksuja kertyy sitä mukaa, kun asiakkaat hakevat lupia. Rakentamisen määrän ja lupamaksutuottojen on oletettu pysyvän samalla tasolla edellisiin vuosiin nähden. Viranomaisella ei ole juuri mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tähän määrään. Samalla tavalla pysäköintimaksuja saadaan vain, jos autoilijat käyttävät maksullisia pysäköintipaikkoja ja pysäköintivirhemaksujen määrä riippuu täysin siitä, kuinka paljon sääntöjen vastaista pysäköintiä tapahtuu ja havaitaan. Kun pysäköinninvalvonnan perimmäinen tavoite on ehkäistä virheellistä pysäköintiä, tulee tästä tavallaan ristiriita talousarvion tavoitteisiin nähden. Vain jätehuollon osalta tulot määräytyvät menojen mukaan. Pysäköintivirhemaksutulojen osalta talousarvion mukainen tulokertymä edellyttää sitä, että sisäasiainministeriö korottaa pysäköintivirhemaksun Mikkelin kaupungin osalta ensi keväänä 50 euroon. Menojen lisäystä vuonna 2017 aiheuttavat rakennusvalvonnan lupakäsittelyn digitalisoituminen. Lupapisteen sähköinen lupapalvelu sekä alkava sähköinen arkistointi ovat muuttuneet kunnille maksulliseksi. Asiakirjojen digitointia jatketaan saapuvien paperisten hakemusten sekä olemassa olevan arkiston osalta niiden sähköisen säilytyksen ja jakelun mahdollistamiseksi ja tämä aiheuttaa tilapäisen työvoiman palkkakustannuksia. Kesäajaksi on tarvetta edelleen palkata ylimääräinen rakennustarkastaja, jotta palvelutaso voidaan säilyttää myös vilkkaana loma-aikana. Rakennustarkastajille on tarve hankkia mobiililaitteet, jotta he pääsevät kirjaamaan katselmukset tietojärjestelmiin sekä katsomaan lupahakemusten liitteitä myös työmailla suoritettavien tarkastuskäyntien yhteydessä. Rakennuslautakunnan menoihin on kirjattu myönnettäviin hissiavustuksiin. Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja

9 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) Rakennuslautakunta päättää hyväksyä vuoden 2017 talousarvioesityksen liitteenä olevassa muodossa ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Keskustelun aikana Jaana Kervinen esitti, että rakennuslautakunnan talousarvioesitykseen tulisi lisätä määräraha yhden toimistotehtäviä hoitavan henkilön palkkaamiseen määräaikaisesti vuoden 2017 ajaksi. Tämä henkilö toimisi puoliksi rakennusvalvonnan ja puoliksi pysäköintipalveluiden toimistotehtävissä. Tällöin lupien ajan tasalle saamisen ja tehostuvan maksujen perinnän kautta saatavat lisätulot ylittäisivät palkkaamisesta aiheutuvan henkilöstömenojen lisäyksen. Määräaikaisuus voidaan perustella tarpeella saada nykyiset rästityöt hoidettua. Erja Haukijärvi kannatti Kervisen esitystä. Keskustelun jälkeen esittelijä muutti päätösehdotustaan niin, että talousarvioesitykseen lisätään Kervisen esityksen mukaisesti määräraha (arvioitu euroa) yhden toimistoalan henkilön määräaikaisen palkkaamiseen ja vastaavasti tuloja korotetaan eurolla, jolloin toimintakatteeksi tulee noin euroa. Matti Piispa esitti, ettei määrärahaa uuden henkilön palkkaamiseen oteta talousarvioesitykseen, vaan tehtävät pyritään hoitamaan sisäisin siirroin. Piispan esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Lautakunnan päätökseksi tuli esittelijän päätösehdotus lisättynä Jaana Kervisen esityksen mukaisella määrärahamuutoksella. Merkitään, että Matti Piispa ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteensä, joka liitetään pöytäkirjaan. Tiedoksi Kaupunginhallitus, talouspalvelut

10 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) 41 Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen uusiminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Sari Valjakka, Juha Ruuth Sari.Valjakka@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Rakennusjärjestys 2016 luonnos 2 Liite Suunnittelutarvealue kartta 1 3 Liite Suunnittelutarvealue kartta 2 4 Liite Pohjavesialueet Rakennusjärjestyksellä kunta voi antaa kaavoja ja valtakunnallisia säädöksiä täydentäviä kuntakohtaisia määräyksiä rakentamisesta. Rakennusjärjestys on aina toissijainen edellä mainittuihin nähden. Jos asiasta on valtakunnallinen säädös tai kaavamääräys, niitä sovelletaan rakennusjärjestyksen sijasta. Rakennusjärjestys on aikaisemmin ollut merkittävämpi rakentamisen ohjausväline, mutta kaavoituksen edetessä sen merkitys koko ajan vähenee. Entisten Ristiinan ja Suomenniemen kuntien alueella suhteellisesti suurempi osa kunnan alueesta on yleiskaavoitettu kuin Mikkelissä, joten niissä rakennusjärjestyksellä ei ole ollut yhtä tärkeää asemaa. Kuntien yhdistymisen seurauksena uudelle kunnalle on laadittava yhteinen rakennusjärjestys, jotta eri osa-alueet saadaan samanarvoiseen asemaan eikä vanha kuntaraja ratkaise sitä, millaisia rakentamismääräyksiä tulee noudattaa. Mikkelin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty , Ristiinan kunnan ja Suomenniemen kunnan Mikkelin ja Ristiinan rakennusjärjestykset ovat rakenteeltaan ja pääosin sisällönkin osalta hyvin samankaltaiset, joten niiden yhdistäminen ei aiheuta suuria muutoksia. Ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi on valmisteltu rakennusvalvonnan virkamiestyönä ja siitä on jo tässä vaiheessa pyydetty kannanottoja useilta muilta yksiköiltä. Uuden rakennusjärjestyksen pohjaksi on otettu entisen Mikkelin kaupunkialueen rakennusjärjestys, koska se on jo sisältänyt tiivistä kaupunkirakennetta koskevat määräykset. Siihen on otettu tarvittavia kohtia muiden kuntien rakennusjärjestyksistä. Määritelmiä (kohta 1.3) on lisätty ja tarkennettu käytännön kokemusten perusteella. Ranta-alueen määritelmää on tarkennettu ja lähtökohdaksi on otettu 150 metrin etäisyys rantaviivasta, joka on ollut Ristiinassa rantaalueen määritelmässä. Hallinto-oikeus ei ole pitänyt Mikkelin aiempaa 100 metrin etäisyysvaatimusta riittävänä, jos rakennuspaikan käyttö on tukeutunut rantaan. Uutena rakennustyyppinä on määritelty vierasmaja, jolle on ollut selkeästi tarvetta. Aitaamista koskevia määräyksiä on täsmennetty, koska aidat ovat yksi yleisimpiä riidan aiheita naapurikiinteistöjen välillä. Lupajärjestelmiä koskevaa osaa ja siihen sisältyvää taulukkoa (kohta 8) on tarkennettu ja monilta osin lupatarvetta samalla lievennetty vähäisempien toimenpiteiden kohdalla. Tällä on pyritty keventämään rakentamisen

11 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) normimäärää ja mahdollistamaan se, että rakennusvalvonnan rajallisia resursseja voidaan kohdentaa enemmän viranomaisvalvontaa edellyttäviin kohteisiin. Rakennusoikeudet kaavoittamattoman alueen ulkopuolella on otettu lähinnä Mikkelin nykyisestä rakennusjärjestyksestä, jossa ne ovat pääsääntöisesti olleet suuremmat kuin muissa liitoskunnissa. Rantarakennuspaikkojen rakennusoikeutta on samalla täsmennetty, koska vanhat määräykset ovat olleet epäselviä vanhojen pienten rakennuspaikkojen osalta. Rakentamiskorkeuksia rannoilla koskevaa määräystä on tarkennettu ja kaikkien kunnan osien järvet on lueteltu taulukossa. Tämä määräys on osoittautunut tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi vedenkorkeuden vaihdellessa. Suunnittelutarvealueita (kohta 7.1) koskeva määräys on aikaisemmin ollut vain Ristiinan rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että kunta tekee ensin suunnittelutarveratkaisun, jossa selvitetään, ovatko rakennusluvan myöntämiselle vaaditut erityiset edellytykset olemassa. Ristiinan osalta alue esitetään säilytettäväksi ennallaan, mutta kaupunkisuunnittelu on esittänyt, että myös nykyisen Mikkelin puolelle tulisi vastaava suunnittelutarvealue, joka ympäröisi valtatietä 13 ja liittyisi Ristiinan alueeseen. Tällä alueella on selviä rakentamispaineita ja se on ollut erityisen mielenkiinnon kohteena. Rakentamista pystytään kontrolloimaan paremmin, jos alue on merkitty suunnittelutarvealueeksi ja vanha kuntaraja poistuisi tältäkin osin. Suunnittelutarvealueet esitetään liitekartoissa samoin kuin pohjavesialue, jolla on tiettyjä rakentamis- ja toimenpiderajoituksia. Kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli kokouksessa rakennusjärjestysluonnokseen sisältyviä suunnittelutarvealuemääräyksiä ja alueiden rajauksia. Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta käy rakennusjärjestysluonnoksen läpi ja antaa valmistelusta vastaaville viranhaltijoille ohjeistusta mahdollisesti vielä tarvittavista muutoksista. Lautakunnan seuraavaan kokoukseen laaditaan esitys, joka lähetetään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja jatkotoimenpiteitä varten. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että Eija Peura, Jaana Kervinen, jäteasiain tarkastaja Kaisa Helaakoski ja kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

12 Mikkeli Pöytäkirja 6/ (12) Muutoksenhakukielto 36, 37, 38, 39, 40, 41 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.