Sisäasiainministeriö U-JATKOKIRJELMÄ SM SM Koivisto Marjut EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö U-JATKOKIRJELMÄ SM SM Koivisto Marjut EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon erityisistä menettelyistä tieteellisen tutkimuksen harjoittamista varten (tutkijadirektiivi) U/E-tunnus: U 28/2004 vp EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 96 :n mukaisesti annettua valtioneuvoston kirjelmää täydentävä selvitys koskien tutkijadirektiiviä Hallitusneuvos Eero Koskenniemi

2 2(6) EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: U 28/2004 vp Käsittelyvaihe ja käsittelyn tarkoitus: Asiakirjat: Asiaa on käsitelty useaan otteeseen maahanmuuttotyöryhmässä syksyllä 2004, viimeksi Seuraavan kerran asia on jälleen työryhmässä Suomella on asiassa enää muutama varauma. Tarkoituksena on saada asia todennäköisesti lokakuun tai marraskuun oikeus- ja sisäasiainneuvostoon hyväksyttäväksi /04 LIMITE MIGR 74 RECH 179 COMPET 153 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Perustamissopimuksen 63 artiklan 3 a ja 4 kohta, neuvoston yksimielinen päätös. Eero Koskenniemi, SM, puh Amanita Marvin, SM, puh Suomen kanta/ohje: Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti yhteisten maahantulosäännösten kehittämiseen ja tutkijoiden aseman vahvistamiseen. Direktiiviesitys kehittää maahanpääsymenettelyä, jossa tutkimuslaitokset voivat kutsua palvelukseensa tutkijoita nopeutettua maahantulomenettelyä käyttäen. Nopeutettu menettely tulisi olemaan rinnakkainen nykyisten ulkomaalaislain mukaisten maahanpääsymenettelyjen ohella. Direktiivi antaa tutkimuslaitoksille erioikeuksia, mutta asettaa niille taloudellista vastuuta kutsumastaan tutkijasta. On oletettavissa, että tutkimuslaitokset eivät ole Suomessa suuressa määrin halukkaita hakeutumaan direktiivin mahdollistaman menettelyn käyttäjiksi, vaan kutsuessaan palvelukseensa tutkijoita käyttävät mieluummin nykyisiä ulkomaalaislain säätämiä menettelyjä tutkijoiden maahantuloon. Suomessa eri tahot ovat katsoneet, että ehdotus ei paranna tutkijoiden maahanpääsyä. Eri yhteistyötahot ovat todenneet, että ulkomaisten tutkijoiden Suomeen saapumisen ongelma ei ole lupakäytäntömme. Suurempia ongelmia ovat tutkimusrahojen vähäisyys sekä erityisesti huippututkijoille maksettavien palkkojen taso. Erityisesti vielä käsittelyssä olevia asiakokonaisuuksia: Yleiset säännökset

3 3(6) Suomi voi hyväksyä direktiivin yleiset puitesäännökset (I luku). Hallintovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota tutkijan käsitteeseen. Direktiiviehdotusta on muutettu siten, että tutkijalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on sellainen ylempi korkeakoulututkinto, joka mahdollistaa pääsyn tohtorin tutkintoon johtaviin ohjelmiin. Tutkimuslaitos valitsee tutkijan suorittamaan tutkimusprojektia. Hallintovaliokunta on lausunnossaan todennut, että asiassa on aiheellista jatkovalmistelussa vielä varmistua siitä, että direktiiviehdotuksen mukaiset menettelyt muodostavat kaikilta osin sääntelyn vähimmäistason, joka voidaan kansallisesti ylittää. Direktiiviehdotusta onkin muutettu siten, että direktiiviin on lisätty 3 a -artikla, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai säilyttää kansallisessa lainsäädännössään suotuisammat säännökset. Tutkimuslaitokset Suomi voi hyväksyä tutkimuslaitoksia koskevat säännökset (II luku). Suomella on kuitenkin vielä tällä hetkellä tutkintavarauma artiklaan 4, joka pyritään poistamaan seuraavassa työryhmäkokouksessa. Direktiiviehdotuksessa pyritään kehittämään säännökset erityismenettelystä, jonka puitteissa tutkija saa nopeasti oleskeluluvan. Menettelyn nopeus perustuu siihen, että tutkimusorganisaatio ottaa tutkijasta taloudellista vastuuta, jolloin viranomaiskontrolli jää minimaaliseksi. Tutkimuslaitos ei automaattisesta voi käyttää nopeutettua menettelyä kutsumansa tutkijan maahantuloon, vaan viranomaisen täytyy etukäteen hyväksyä ne tutkimuslaitokset, joilla on tällainen mahdollisuus. Jos tutkijoita tarvitseva laitos ei saa hyväksyntää tai ei halua sitoutua taloudelliseen vastuuseen, voi laitos edelleen ottaa palvelukseensa ulkomaalaisia tutkijoita ja käyttää tavallista oleskelulupamenettelyä. Hallintovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota tutkimuslaitosten rooliin ja tutkimustahoille asetettuun taloudelliseen vastuuseen. Alkuperäisessä ehdotuksessa tutkimuslaitoksen vastuu olisi kattanut tutkijasta aiheutuvat oleskelu- terveydenhoito- ja paluukustannukset. Sekä eduskunnan että muiden tahojen antamissa lausunnoissa on katsottu, että direktiivistä tulisi voida poiketa kansallisesti joustavammilla säännöksillä. Hallintovaliokunnan lausunnon antamisen jälkeen direktiiviehdotusta on muutettu siten, että vastuu kattaisi pakollisena ainoastaan paluukustannukset. Vastuunkannon määräaika olisi ehdotuksen mukaan vähintään vuosi. Paluukustannukset ovat vakio riippumatta siitä kuinka kauan tutkimuslaitoksen vastuu kestää. Tutkijoiden oikeudet Suomella on vielä varauma artiklaan 12 koskien tasavertaista kohtelua. STM on esittänyt, että työryhmäkeskustelussa täsmennettäisiin vielä ehdotuksen työskentelyasiakirjoihin komission näkemys siitä, mitä artiklan 12 tasavertainen kohtelu tarkoittaa ja kattaa. STM on asiasta kuitenkin myös suoraan yhteydessä komissioon riittävän selvennyksen saamiseksi.

4 4(6) Suomella on varauma artiklaan 13 koskien tutkijoiden liikkuvuutta. 13 artiklaan haetaan vielä kompromissia. Suomi voi hyväksyä artiklan sellaisena kuin se on asiakirjassa 12624/04. Suomi kannattaa sitä, että tutkijoilla olisi mahdollisuus liikkua EU:n alueella tutkimusprojektien suorittamista varten. Pääasiallinen sisältö: Barcelonan Eurooppa neuvosto asetti tavoitteeksi, että vuosikymmenen loppuun mennessä unionin jäsenmaiden BKT:stä 3 % käytetään tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen. Jotta tavoite toteutuisi, tarvitsee Euroopan unioni komission arvion mukaan uutta tutkijaa. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on kehittää ainutlaatuinen maahantulomenettely tutkijoita varten. Menettely olisi rinnakkainen olemassa olevien maahantulomenettelyjen kanssa. Viranomaisten ennalta hyväksymät tutkimusta harjoittavat järjestöt olisivat osallisina ulkomaalaisen maahanpääsyprosessissa. Tutkimuslaitos ottaisi vastattavakseen sen selvittämisen, että tutkijalla on riittävät taloudelliset edellytykset maassa oleskelua varten ja hän on tarpeeksi ansioitunut tutkimustyön harjoittamista varten. Maahanmuuttoviranomaisen vastuulla olisi selvittää ulkomaalaisen henkilöllisyys, matkustusasiakirjat sekä se, että hän ei ole uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Viranomaisten tulee etukäteen hyväksyä sellainen tutkimustaho, jolla on osavastuu ulkomaalaisen henkilön maahantuloedellytysten tutkimisessa. Koska direktiivin taustalla olevana tavoitteena on, että unionin jäsenmaiden BKT:stä 3 % käytetään tutkimukseen, tulee tutkimusta suorittava taho määritellä varsin laajasti niin, että sellaiseksi voidaan hyväksyä mm. yliopistoja ja tutkimuskeskuksia sekä myös yksityisiä yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Direktiiviehdotuksen mukaisesti hyväksytty tutkimustaho olisi vastuussa jäsenvaltiolle tutkijasta aiheutuvista tutkijan palauttamisesta johtuvista kustannuksista. Vastuu säilyisi vähintään vuoden vastaanottosopimuksen päättymisestä. Kansallisesti voidaan päättää tuleeko tutkimusorganisaation vastata myös muista kuluista kuten esim. oleskelu- ja terveydenhoitokustannuksista. Jäsenvaltio voi peruuttaa tutkimustaholta hyväksynnän suorittaa maahantuloedellytysten tarkastamista, mikäli taho käyttää väärin valtuuttaan tai ei kykene suoriutumaan tehtävästä. Direktiiviehdotus kattaisi myös henkilöt, jotka eivät ole harjoittaneet tutkimustoimintaa ennen unionin alueelle saapumistaan. Vaatimuksena, että henkilöllä on ylempi korkeakoulututkinto ja että tutkimustaho arvioi hänet sopivaksi tehtävään. Direktiiviehdotus harmonisoisi tutkijoiden oleskelulupastatuksen kautta unionin. Nykyisin tutkijoille myönnetään oleskelulupia erilaisin perustein: työntekijöinä, ammatin harjoittajina, opiskelijoina, stipendiaatteina jne. Ehdotuksen tarkoituksena on, että kun tutkija saapuu direktiivissä säädellyn menettelyn kautta, hänen oleskelulupansa myönnettäisiin aina nimenomaisesti tutkija-aseman perusteella riippumatta siitä, toimiiko hän esim. työsuhteessa tai apurahalla. Direktiiviehdotus pyrkii myös helpottamaan tutkimusprojektien suorittamista eri maissa. Tutkija voi oleskelulupansa voimassaoloaikana harjoittaa projektiinsa liittyvää tutkimustoimintaa toisessa jäsenvaltiossa kun hänellä on voimassaoleva matkustusasiakirja eikä hän ole uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Lisäksi tutkija voi pyrkiä suoraan toiseen tutkimusprojektiin samassa tai toisessa jäsenvaltiossa, eikä hänen tarvitse hakea oleskelulupaa kotimaastaan käsin.

5 Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: 5(6) Tutkijoiden maassa oleskelua helpotetaan myös siten, että tutkija voi tehdä hakemuksen maassa oleskellessaan tai tultuaan maahan esim. viisumilla. Jaosto 6 kokous , ja , jaosto , jaosto EU-ministerivaliokunnan kokous Hallintovaliokunnan lausunto 14/2004 vp Kansallinen lainsäädäntö: Direktiivin mahdollinen toteuttaminen aiheuttaa muutoksia ulkomaalaislakiin. Taloudelliset vaikutukset: Kyseessä ei merkittäviä kansallisia tai yhteisön tason taloudellisia vaikutuksia. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: LIITTEET

6 6(6) Asiasanat Hoitaa SM Tiedoksi Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä