Pihlajasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen sekä toiminnanaloittamislupa, Sonkajärvi ja Kajaani

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 32/2013/1 Dnro ISAVI/19/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pihlajasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen sekä toiminnanaloittamislupa, Sonkajärvi ja Kajaani HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus koskee Sonkajärven kunnassa sijaitsevan Pihlajasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista. Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennytty LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 35/08/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pihlajasuo Matilansuon pinta-alaltaan yhteensä noin 278 ha:n turvetuotantoon. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 09/0410/3 täsmentänyt lupamääräyksiä 1 ja 8. Lupa on ollut Pihlajasuolla voimassa tuotantolohkoilla 4, 5 ja 6 määräaikaisena saakka. Lohkolla 7 ja osalla lohkoja 1, 2 ja 3 lupa on määräaikaisena voimassa saakka. Osalla Pihlajasuon lohkoja 1, 2 ja 3 (yhteensä noin 77 ha) ympäristölupa on voimassa toistaiseksi niin, että lupamääräysten tarkistamishakemus on määrätty jätettäväksi viimeistään Matilansuon tuotantoalueella ympäristöluvan voimassaolo on päättynyt vuoden 2011 lopussa. Nyt käsiteltävänä oleva hakemus ei koske toiminnan jatkamista Matilansuon alueella. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa on kyse turvetuotannon jatkamisesta Pihlajasuolla yhteensä 146,9 ha:n alueella, johon sisältyy 39,4 ha aluetta, jonka osalta aikaisemman ympäristöluvan voimassaolo on päättynyt Hakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pyynnön aloittaa hakemuksen mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (toiminnanaloittamislupa). Aluehallintovirasto käsittelee hakemuksen ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisena toiminnan olennaisena muutoksena, johon on oltava lupa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. NYKYINEN YMPÄRISTÖLUPA Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan päästöjä, jätehuoltoa sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset kuuluvat Vaasan hallinto-oikeuden muutokset huomioon otettuina seuraavasti: 1. Tuotantoalueen kuivatus ja vesien johtaminen on toteutettava hakemuksen suunnitelmakartan (liite 1, MK 1:10 000) mukaisesti ja muutoin hakemuksesta ilmenevästi. Pihlajasuon tuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat laskeutusallas ja vähintään 14,7 ha:n laajuinen haihdutus-imeytyskenttä sekä sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Matilansuon tuotantoalueen vesiensuojelurakenteina ovat yksi laskeutusallas sekä sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Pihlajasuon kuivatusvedet on johdettava imeytys-haihdutuskentälle vähintään välisenä aikana kuitenkin niin, että kentän ollessa roudassa vedet voidaan johtaa laskeutusaltaan kautta Pihlajapuroon. Kentän ohituksista ja ohitustarpeesta edellä mainittuna aikana on tehtävä merkintä käyttöpäiväkirjaan. 2. Eristys-, kokooja- ja sarkaojat, pumppaamorakenteet sekä laskeutusaltaat on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset siellä, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, ja lietteenpidättimet. Vesiensuojelurakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Sarkaojien lietesyvennykset sekä laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaiden puhdistusajankohta on ilmoitettava ennakolta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 3. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 4. Luvan saajan on huolehdittava laskuojien kunnossapidosta siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotannon kuivatusvesistä. 5. Pihlajasuon tukikohdassa syntyvä talousjätevesi, jos se sisältää vesikäymälöiden vesiä, on koottava umpisäiliöön ja kuljetettava jätevedenpuhdistamolle tai se on käsi- 2

3 teltävä siten, että kuormitusta vähennetään orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen mennessä. 6. Luvan saajan on ilmoitettava Pihlajasuo Matilansuon tuotantoalueen ympäristösuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Sonkajärven kunnan ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 7. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä, niiden toimintaa tehostavia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 8. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Kun tuulen nopeus 10 minuutin keskituulena mitattuna ylittää 3 m/s ja tuulen suunta lohkoilta 6 ja 7 on lähiasutukseen päin (nykyisin tilat Kulmala RN:o 48:0 ja Tanneri RN:o 49:0), pölyä aiheuttavat työvaiheet on mainituilla lohkoilla keskeytettävä. Alueella on oltava kiinteästi asennettu tuulen suunnan ja nopeuden osoittava ja rekisteröivä mittari. 9. Turvetuotannosta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimpien asuttujen kiinteistöjen piha-alueilla melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db klo 7 22 välisenä aikana eikä 50 db klo 22 7 välisenä aikana. 10. Kiinteiden polttoainesäiliöiden tulee olla joko suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia. Siirrettävät polttonestesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään tai vesistöön on estetty. 11. Toiminnassa on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista ja kuljetuksesta ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehdittava, että toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaisesti luvalliseen jätteiden käsittelypaikkaan. Jätehuolto on järjestettävä Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 12. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 13. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 14. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. 3

4 4 PIHLAJASUON SIJAINTI, KAAVOITUSTILANNE JA ALUETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET Pihlajasuon tuotantoalue sijaitsee Sonkajärven kunnan ja Kajaanin kaupungin rajaalueella noin yhdeksän kilometriä Sukevan taajamasta koilliseen. Pihlajasuo on merkitty Pohjois-Savon maakuntakaavassa luvitetuksi turvetuotantoalueeksi (EO 1). Maakuntakaavassa muita lähialueen turvetuotantoalueita ovat Teerisuo ja Turvesuo Pihlajasuon lounaispuolella. Pihlajasuosta etelään sijaitsee Kalliomäen kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä alue (MA1-v) ja maatalouskäyttöön osoitettu alue (MT). Vapo Oy omistaa Pihlajasuon alueella maata 48 ha ja vuokralla on viisi palstaa yhteensä 251 ha. Vapo Oy:llä on vuonna 1977 solmitut, koko turvetuotannon ajan voimassa oleva ojasopimukset kolmen tilan kanssa. TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yleiskuvaus toiminnan jatkamisesta Pihlajasuon turvetuotantoalue muodostuu seitsemästä lohkosta, joiden jäljellä oleva tuotantoala on yhteensä 138,5 ha ja neljästä auma-alueesta, joiden yhteisala on 8,4 ha. Myös auma-alueilla oleva turve nostetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Tuotantoalueen pinta-ala (nostoala) on jatkossa yhteensä 146,9 ha. Pihlajasuolla on nostettu loppuun yhteensä 115 ha:n alue, josta osa on luovutettu takaisin maanomistajille. Tällä hakemuksella haetaan muutosta Pihlajasuon ympäristölupaan siten, että tuotantoa jatkettaisiin myös 39,4 ha:n suuruisella alueella, jonka osalta ympäristölupa on päättynyt Toiminta käsittää tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Pihlajasuolla tuotantovaihe kestää vielä noin 15 vuotta päättyen arviolta vuonna Tuotannon jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja uuteen käyttömuotoon. Pihlajasuo on osaksi vuokra-aluetta ja osaksi hakijan omistuksessa. Tuotannon jälkeen vuokra-alue palautetaan maanomistajille. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Tuotantovuorokausia on keskimäärin kpl vuodessa touko syyskuussa. Keskimäärin vuosittain nostetaan noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Työmaalla ei ole erillistä tukikohta-aluetta.

5 Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat urakoitsijat. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiallisesti Kajaanin ja Kuopion käyttökohteisiin. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja sieltä poistetaan tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat. Vapo Oy kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen ( nro 35/08/2) mukaisesti. Jälkikäyttömuotona Pihlajasuolla tulee kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta, pumppausallas sekä haihdutus-imeytyskenttä. Vedet johdetaan haihdutus-imeytyskentälle vähintään välisenä aikana. Silloin, kun vesiä ei johdeta kentälle, ne johdetaan laskeutusaltaiden 3 ja 4 kautta alapuoliseen vesistöön. Haihdutus-imeytyskentän pinta-ala on noin 18 ha ja sen tehollinen ala on noin 14,7 ha, joka on noin 6 % kentälle tulevien vesien valuma-alueesta (242 ha). Kentän toimivuutta on tarkkailtu vuonna Tarkasteltaessa kentälle tulevan ja sieltä kahden purkuojan kautta lähtevän veden kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuuksia voidaan todeta, että haihdutus-imeytyskenttä sitoo ravinteita hyvin. Puhdistusteho neljän näytekerran keskiarvona on ollut toisessa purkuojassa kiintoaine 63 %, fosfori 34 % ja typpi 49 %, toiseen purkuojaan laskevien vesien osalta puhdistustehot ovat olleet kiintoaine 91 %, fosfori 61 % ja typpi 52 %. Vesimäärän jakautumisesta purkuojien välillä ei ole tarkkaa tietoa. Pihlajasuon tulevaksi nettokuormitukseksi (146,9 ha) on arvioitu kg kiintoainetta, 32 kg fosforia ja 974 kg typpeä vuodessa. Pihlajasuon vesienkäsittelyrakenteet ovat hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä Pihlajapuro Raudanjoki Sukevanjärvi. Raudanjoen valuma-alueella (4.585) sijaitsee yhteensä kahdeksan turvetuotantoaluetta. Näistä seitsemän on Vapo Oy:n alueita ja yksi Imuturve Oy:n Pihlajasuo. Alueiden yhteenlaskettu kuormittava pinta-ala on vaihdellut vuosina välillä ha. Tuotantoalueiden bruttovuosikuormitus oli vuosina keskimäärin seuraava: kiintoaine kg, fosfori 194 kg ja typpi kg. 5

6 6 Haihdutus-imeytyskentän puhdistusteho Pöly, melu ja liikenne Hakija on esittänyt, että jatkossa kentän vuotuiselle puhdistusteholle voidaan asettaa tavoitteelliset sulan kauden puhdistustehorajat seuraavasti: - Kiintoaine 50 % - Kokonaisfosfori 50 % - Kokonaistyppi 20 % Tavoitearvojen toteutumista seurataan vuosittain tarkkailulla kentän ylä- ja alapuolelta. Jos kahden tuotantovuoden jälkeen tavoitearvoja ei ole saavutettu, hakijan tulee esittää Pohjois-Savon ELY-keskukselle selvitys ja tarvittaessa suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Selvityksessä on tarkasteltava puhdistustehoon vaikuttavia asioita, mm. puhdistukseen tulevan veden laatua. Jos se on hyvälaatuista, sillä voi olla puhdistustehoon pääsemiseen merkittävä vaikutus. Selvityksessä on verrattava pintavalutuskentältä purkautuvan veden laatua suhteessa Etelä-Suomessa toiminnassa olevien kenttien veden laatuun. Selvityksessä on tarkasteltava myös tarkkailun kautta lasketun kuormituksen suuruutta ja verrattava sitä hakemuksessa esitettyihin päästöarvioihin. Pöly Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuor-

7 mauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Liikenne Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 458 rekkakuormaa. Kuljetukset tapahtuvat reittiä Pihlajasuontie Suojärventie Kalliomäentie Valtatie 5. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Yhtäaikaisesti alueella säilytettävä polttoainemäärä on alle litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 440 litraa ja muita voiteluaineita noin 100 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kg. Pihlajasuolla on tukikohta, jonka jätevesien käsittelystä on nykyisessä ympäristöluvassa annettu lupamääräys. Hakija on ilmoittanut, että Pihlajasuon tukikohdan talousjätevedet kerätään umpisäiliöön, josta ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle (nykyisin Kiinteistöhuolto Rytkönen). Turvetuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 440 litraa, kiinteää öljyjätettä 70 kg, akkuja 22 kg, sekajätettä litraa, aumamuovia kg ja rautaromua 290 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakija on ilmoittanut lisäselvityksenä Turvesuon tuotantoalueen ympäristölupahakemukseen, että Pihlajasuon läheisyydessä sijaitsevan Turvesuon jätehuolto 7

8 järjestetään Pihlajasuon kautta. Tämä merkitsee noin 20 %:n lisäystä edellä ilmoitettuihin jätemääriin. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä, joita koskeva jätehuoltosuunnitelma on liitetty hakemukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus sulana aikana haihdutus-imeytyskentällä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, kun huomioidaan jäljellä oleva 15 vuoden tuotantoaika ja jatkuvasti pienenevä tuotantoala. Pumppausjaksot haihdutus-imeytyskentälle pidetään mahdollisimman pitkinä ottaen huomioon veden jäätymisen putkistossa. Pumppaus lopetetaan syksyllä silloin, kun on vaarana, että veden jäätyminen reikäputkistoon rikkoo muun laitteiston. Keväällä pumppaus aloitetaan heti, kun sääolot sen sallivat. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Pihlajasuo on tuotantokunnossa oleva vanha tuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on nyt 146,9 ha. Poistuneita alueita on yhteensä 115,7 ha ja niitä on luovutettu takaisin maanvuokraajalle. Osa alueesta on kasvittunut tai luontaisesti metsittynyt. Kasvittuneet alueet sijaitsevat osin luovutetuilla alueilla. Pihlajasuon läheisyydessä sijaitsee kaksi kiinteistöä. Hankealueen itäpuolella noin 190 metrin etäisyydellä sijaitsevan kiinteistön (Kulmala) rakennus on tyhjillään ja 430 metrin päässä sijaitseva kiinteistö (Tanneri) on vakituisessa asumiskäytössä. Hankealueen länsipuolella sijaitsevat Vapo Oy:n työmaan tukikohtarakennukset. Hakija katsoo, että puusto muodostaa hyvän esteen pöly- ja meluhaittojen syntymiselle. Asuinrakennusten lähialueelle sijoittuva osa-alue on melko pieni, joten toimintoja ajoittuu alueelle melko harvoin. Pöly- ja meluhaittojen ennalta ehkäisy on oleellinen osa hakijan turvetuotantotoimia ohjaavassa toimintajärjestelmässä. Pöly- tai meluhaittaa aiheuttava toiminta on keskeytettävä, jos olosuhteet sitä vaativat. Toiminnalle voidaan asettaa vallitsevan käytännön mukainen tarkkailuvelvoite. Edellä olevaan viitaten hakija katsoo, että luvassa ei ole tarpeen erikseen määrätä toimintarajoitteita. Pihlajasuota ympäröivät havumetsät ja suoalueet. Pihlajasuon lähellä olevia Vapo Oy:n turvetuotantoalueita ovat Pihlajasuosta 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa oleva 8

9 Matilansuo, 2,5 km:n etäisyydellä lounaassa oleva Turvesuo ja 2,4 km luoteessa oleva Ritasuo. Pihlajasuosta 3,5 km:n etäisyydellä koillisessa sijaitsee yksityisen tuottajan omistama Pihlajasuo. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Pihlajasuon välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita. Hankealueesta 4 km pohjoiseen sijaitsee kaksiosainen Kiiskisen ja Varissuon Natura-alue (FI ). Hankealueesta 6,5 km luoteeseen sijaitsee Tavisuon Natura-alue (FI ). Kiiskinen, Varissuo ja Tavisuo ovat aapasoita. Hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä eikä luonnonsuojelulain 42 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 20 :n mukaisia rauhoitettuja tai luonnonsuojelulain 46 :n mukaisia uhanalaisia kasvilajeja. Hankealueella ei ole tavattu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai luonnonsuojelulain 47 :n tarkoittamia erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. Hankealueen ympäristössä ei ole tiedossa suurten petolintujen pesäpuita. Hankealueella ei karttatarkastelun perusteella ole vesilain tarkoittamia suojeltuja pienvesityyppejä (alle 1 ha:n lampia tai järviä, luonnontilaisia uomia tai lähteitä). Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee hankealueesta lounaaseen 10,5 km:n etäisyydellä. Hankealueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriperintökohteita. Pihlajasuon tuotantoalue sijaitsee Iisalmen reitin vesistöalueen (4.5) Sonkajärven reitin (4.58) Raudanjoen osavaluma-alueella (4.585). Turvetuotantoalueiden yhteispintaala (vuonna 2010 noin 500 ha) muodostaa 1,2 % Raudanjoen valuma-alueen pintaalasta. Hakemuksessa purkuvesistön vedenlaatua on tarkasteltu Pihlajapurosta, Raudanjoesta ja Sukevanjärvestä ympäristöhallinnon ja Vapo Oy:n vesistötarkkailuista saatujen tietojen perusteella. Vedenlaatutietojen mukaan Pihlajapuron vesi on lievästi hapanta. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Pihlajapuro on rehevä ja runsasravinteinen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella runsashumuksista. Raudanjoen vesi Pihlajapuron laskupaikan yläpuolella on lievästi hapanta. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Raudanjoen vesi on melko rehevää ja keskiravinteista. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella Raudanjoen vesi on runsashumuksista. 9

10 Kalasto ja kalastus Raudanjoen alajuoksulla lähellä Sukevanjärveä (havaintopiste 5C) joen vedenlaatu on yleiskuvaltaan samanlaista kuin Pihlajapuron yhtymäkohdan yläpuolella. Sukevanjärven vesi on lievästi hapanta ja fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella melko rehevää tai rehevää. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella Sukevanjärven vesi on luokiteltavissa runsashumuksiseksi. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpidesuunnitelmassa Raudanjoen kemiallinen tila on määritelty hyväksi ja fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan arvioituna sen tila tyydyttävä. Sukevanjärven ja Raudanjoen ekologinen luokka on hyvä. Turvetuotanto on yksi kuormittaja Sukevanjärven yläpuolisilla valuma-alueilla, joilla sijaitsee useita turvetuotantoalueita. Tarkkailutuloksien mukaan Pihlajasuon turvetuotannolla on vaikutusta Pihlajapuron veden laatuun. Raudanjoessa Pihlajapuron vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Hakemukseen on liitetty selvitys turvetuotannon vesistövaikutuksista Sukevanjärven valuma-alueella. Sen mukaan turvetuotannon kokonaisosuus Pihlajapuron kuormituksesta on eri menetelmillä arvioituna noin %. Tuotannon vaikutus Pihlajapuron pohjan liettymiseen rajoittuu laskuojaan ja Pihlajapuron yläosaan laskuojan alapuolelle. Raudanjoessa osuudet ovat enää 3 8 %. Raudanjoen veden laadussa ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa minkään mitatun vedenlaatutekijän suhteen tarkkailujaksolla Sukevanjärven valuma-alueen turvetuotannon vesistövaikutuksista on esitetty myös arvio turvetuotannon kuormitusosuudesta järven valuma-alueella vuonna 2015 tilanteessa, jolloin suuri osa Vapo Oy:n vanhoista tuotantoalueista on poissa tuotannosta ja suunnitellut uudet alueet ovat toteutuneet. Arvion mukaan turvetuotannon laskennallinen kuormitus vähenee vuosien keskimääräisestä tasosta kiintoaineen ja kokonaistypen osalta noin 45 % ja kokonaisfosforin osalta noin 30 %. Sukevanjärven alueella tehdään säännöllistä kalataloudellista tarkkailua. Vuonna 2011 alueella on toteutettu koekalastukset, havaskokeet ja sähkökalastukset. Vuonna 2011 Sukevanjärven koekalastuksissa tavattiin kahdeksaa kalalajia; ahven, särki, lahna, kiiski, salakka, kuore, kuha ja pasuri. Kokonaisuudessaan Sukevanjärven kalatiheys oli koko järven alueella alhainen ja tulosten perusteella varsinkin Sukevanjärven pohjoisosassa kalatiheys oli alentunut vuodesta Vuoden 2011 havaskokeiden perusteella todettiin, että ainekertymä havaksiin (verkkokudoksiin) oli elokuussa 2011 melko vähäistä, mutta hieman voimakkaampaa kuin edellisellä näytekerralla vuonna Voimakkaimmillaan kertymä oli Sukevanjärven pohjoisosassa. Kokonaisuudessaan ainekertymä ja samalla verkkojen likaantuminen oli kuitenkin kaikilla alueilla vähäistä. Mikroskooppitarkastelun perusteella havasten likaantumisen aiheutti pääasiassa humusaines ja jossain määrin myös piilevät. Raudanjoen virtavesikalaston tilaa seurattiin sähkökalastuksilla syyskuussa Yhteenvetona sähkökalastuksen tuloksista todettiin, että kalatiheydet olivat koealoilla 10

11 Virkistyskäyttö Ympäristöriskit pääsääntöisesti alempia kuin edellisellä kalastuskerralla vuonna Myös lajisto oli suppeampi kuin aikaisemmin ja lajisto koostui pääosin kivisimpusta. Vuonna 2011 sähkökalastuksissa esiintyi pieniä määriä rapua Raudanjoen alaosassa. Pihlajapuron, Raudanjoen ja Sukevanjärven alueella toimiville osakaskunnille lähetettiin tiedustelu alueen kalastoon ja kalastukseen liittyen. Sukevan/Pihlajamäen osakaskunnan vastauksen mukaan Sukevanjärven kalastuksellinen merkitys on suuri ja Raudanjoen keskinkertainen. Vastauksen perusteella Raudanjoessa käytettyjä pyydyksiä ovat heitto- ja perhovavat ja rapumerta. Sukevanjärvessä käytettyjä pyydyksiä ovat verkot, katiskat, vetouistimet, koukut, mato- ja pilkkionget. Raudanjoen ahven-, hauki- ja kirjolohikanta on pysynyt ennallaan ja rapukanta kasvanut. Sukevanjärven ahven- ja haukikanta on pysynyt ennallaan, kuhakanta kasvanut sekä lahna- ja madekannat pienentyneet. Sukevan/Pihlajamäen osakaskunnan mukaan veden laatuun ovat vaikuttaneet metsä- ja suo-ojitukset sekä turvetuotanto. Kalastusta haittaavia, pyydysten likaantumiseen liittyviä vaikutuksia arvioidaan ilmenevän Pihlajapuron ja Raudanjoen alueella. Sukevanjärven alueella kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisemmiksi. Pihlajasuon alapuolisella vesistöalueella virkistyskäyttö on pääasiassa pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Pihlajapuron merkitys virkistyskäyttökohteena on pieni. Turvesuon kuormitusvaikutukset kalastollisesti merkittävämmässä Raudanjoessa ja Sukevanjärvessä jäävät hyvin vähäisiksi. Sukevanjärven eteläpäässä on kunnan uimaranta ja Hirsikankaan kohdalla leirikeskus. Laskelmien perusteella Pihlajasuon ja valuma-alueen muiden turvetuotantoalueiden kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta järven käyttöarvolle uimavetenä. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövastuuvakuutus. 11

12 12 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja virtavesitarkkailu ehdotetaan tehtävän Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman ( ) mukaisesti. Kalataloudellinen tarkkailu ehdotetaan tehtäväksi edelleen Sukevanjärven alueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman mukaan seuraavat koekalastukset ja havaskokeet tehdään Sukevanjärvellä vuonna 2015 ja sähkökalastuksia Raudanjoella vuonna Pöly- ja melutarkkailu esitetään järjestettäväksi aistinvaraisena tarkkailuna lähimpien asuinrakennusten osalta. HAITTOJEN JA VAHINKOJEN KORVAAMINEN Pihlajasuon turvetuotannon vesistö- ja kalatalousvaikutukset hakija arvioi kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Pihlajasuon turvetuotantoalueen kalatalousmaksun suuruus on ollut 600 euroa vuodessa. Hakija esittää, että maksua pienennetään pinta-alan pienentymisen vuoksi siten, että vuotuinen maksu on jäljellä olevana tuotantoaikana 400 euroa vuodessa. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä edellyttäviä vaikutuksia. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita kohtuuttoman pöly- ja melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja vesien johtaminen eivät vaikuta pohja- ja talousveden ottoon. HAKIJAN ESITYS LUVAN VOIMASSAOLOSTA JA LUPAA LIITETTÄVISTÄ TOIMINNAN LOPET- TAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Hakija esittää, että lupa muutetaan koko Pihlajasuota koskien toistaiseksi voimassaolevaksi. Mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2022 jälkeen, hakija toimittaa lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen lupaviranomaiselle mainitun vuoden loppuun mennessä. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmista poikkeavia jälkihoitotoimien vesienjohtamisjärjestelyjä, on niistä ennakolta ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Alueet voidaan ojituksella rajata pois tuotantoalueesta ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Pohjois-Savon ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuun liittyviä tarkentavia määräyksiä. TOIMINNANALOITTAMISLUPA KOSKEVA PYYNTÖ JA VAKUUS Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja kyseistä lainkohtaa koskevien hallituksen esityksen perustelujen (HE 84/1999 vp) mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

13 Hakijalla on tarve tuotannon jatkamiseen hakemusta koskevalla alueella vuonna 2013, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija esittää vakuudeksi euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Kajaanin kaupungissa ja Sonkajärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Miilu-nimisessä paikallislehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon ja Kainuun ELY-keskuksien ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta ja kalatalousviranomaisilta, Kajaanin kaupunginhallitukselta ja Sonkajärven kunnanhallitukselta sekä kyseisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että hakemus koskee pääasiassa sitä, että lohkojen 4, 5 ja 6 auma-alueilla, joilla lupa on päättynyt , voidaan turvetuotantotoimintaa jatkaa. Tuotantoalueelle tehdyissä tarkastuksissa on todettu, että edellä mainituilla aumaalueilla on vielä paksulti turvetta ja auma-alueet ovat muuta tuotantoaluetta korkeammalla. ELY-keskus katsoo järkeväksi ja perustelluksi sen, että auma-alueille kertynyt turve kerätään mahdollisimman tarkkaan talteen. Turpeen nosto olemassa olevilta tuotantoalueilta mahdollisimman tarkkaan vähentää uusien alueiden avaamisen tarvetta. Vesienkäsittely Pihlajasuolla on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, kun käsittelymenetelmänä on sulan maan aikainen haihdutus-imeytyskenttä. ELY-keskus esittää kuitenkin, että Vapo Oy kokeilisi alueella haihdutus-imeytyskentän käyttöä myös ympärivuotisena. Tietoa menetelmän toiminnasta talviaikaan ei ole, eikä haihdutus-imeytykseltä voi talvella merkittävää tulosta odottaakaan, mutta koska erilaisten maaperän puhdistusprosessien voi olettaa toimivan myös talvella, olisi hyvä selvittää haihdutus-imeytyskentän tehoa myös talviaikaan. ELY-keskus puoltaa tavoitearvojen asettamista haihdutus-imeytyskentän toiminnalle. Puhdistusteho tulee määrittää havaintoajankohtien puhdistustehojen vuosikeskiarvona. Todettakoon kuitenkin, että vuonna 2012 kentän puhdistusteho ei täyttänyt fosforin eikä typen osalta puhdistustehon tavoitearvoja kentän kummallakaan purkupisteellä. Kiintoaineen osalta puhdistustehotavoite täyttyi toisella purkupisteellä, mutta jäi toisella sen alle vuonna Vuonna 2012 havaitut Pihlajasuon haihdutusimeytyskentän puhdistustehot havaintoajankohtien keskiarvona olivat seuraavat: 13

14 Reduktio (puhdistusteho), % Kiintoaine Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Kentän purkuoja Kentän purkuoja Vuoden 2012 määräaikaistarkastuksella todettiin, että pääosa vedestä jakautui kentälle pääjakoputken loppupään kautta. Pääjakoputken loppupäästä alkoi ajoura, jonka kautta suuri osa virtaamasta näytti kulkevan. Tarkastuksen perusteella vettä tulisi saada enemmän ohjautumaan jakoputken sivuhaaroihin kentän yläosaan. Yleisesti ELY-keskus katsoo, että oleellisinta turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa on nimenomaan kiintoaineen väheneminen. Koska vesienkäsittely alueella on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, ELYkeskus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä alueelle toistaiseksi voimassa olevana. Estettä toiminnanaloittamisluvan myöntämiselle ei myöskään ole, koska kyse on toiminnan jatkamisesta jo aiemmin turvetuotannossa toimineella alueella. 2) Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on lausunut, että sillä on hakemuksesta huomautettavaa vain kalatalousmaksun tason osalta, joka on liian alhainen kuormitukseen ja vaikutuksiin nähden. Pienillä maksuilla ei pystytä tekemään sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät riittävästi syntyvää haittaa. Vesistön tai kalakantojen tila ei kyseisellä vesistöalueella ole vielä muuttunut parempaan suuntaan. Kalatalousviranomainen esittää maksun suuruudeksi 700 euroa vuodessa. Lisäksi lupamääräyksiin tulee edelleen sisällyttää velvoite osallistumisesta kalatalousvaikutusten yhteistarkkailuun. Kalatalousmaksua on tähän saakka käytetty Sukevanjärven kuhaistutuksiin ja Raudanjoen taimen- ja jokirapuistutuksiin. 3) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta on lausunnossaan painottanut, että Pihlajasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutoshakemuksen käsittelyssä on otettava huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltio 2554, jossa on ratkaistu Vapo Oy:n Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Suovasuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksestä tehdyt valitukset. KHO:n päätöksellä on pysytetty Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla puolestaan on pysytetty Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston Suovasuon lupahakemuksen hylkäävä päätös ( ). KHO on perustellut päätöstä mm. sillä, että Vapo Oy:n valituksessaan esittämän turvetuotannon tuotantoalueiden poistuman sekä vesiensuojelutoimenpiteiden parantumisen ja siten vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähenemisen vaikutuksia vesistön tilaan ei voida saadun selvityksen perusteella tässä vaiheessa todentaa siten, että luvan myöntämisen edellytyksiä olisi arvioitava toisista lähtökohdista kuin hallinto-oikeus ja ympäristölupavirasto ovat tehneet. Se, että Sukevanjärveen tässä tilanteessa, kun kunnostustoimenpiteet on saatu päätökseen, sallittaisiin kohdistettavan lisäkuormitusta tai edes entisen suuruista turvetuotannosta aiheutuvaa 14

15 kuormitusta, voisi johtaa ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun merkittävään ympäristön pilaantumiseen. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan edellä mainitun KHO:n päätöksen perusteella on ratkaistava se, missä määrin Pihlajasuon turvetuotantoalueen vesistökuormitusta Raudanjokeen ja Sukevanjärveen voidaan lisätä tai rajoittaa sekä voidaanko tuotantoa jatkaa jo päättyneillä (39,4 ha) alueilla. Vaikka turvetuotannon Sukevanjärveen kohdistuvat vesistövaikutukset ovat Pihlajasuon hakemuksessa esitetyn aineiston mukaan menossa parempaa suuntaan, niin ympäristölautakunnan mielestä nykyisen toiminnan kuivatusvesien koko purkureitin vesiensuojelusyistä sekä KHO:n Suovasuon päätöksen takia, haihdutus-imeytyskentän vuotuiselle puhdistusteholle tulee asettaa tavoitteellisten arvojen sijaan puhdistustehon raja-arvot. Ympäristölautakunta esittää, että raja-arvojen tulisi olla vähintään seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset puhdistustehon seurannasta sekä toimenpiteistä sen varalle, jos puhdistustehoa koskevia vaatimuksia ei saavuteta. Ympäristölautakunta korostaa, että luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Nykyisessä ympäristöluvassa asetetut lupamääräykset muiden vesiensuojelurakenteiden (mm. laskeutusaltaat, sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet) tarkkailusta ja kunnossapidosta on pidettävä voimassa. Myös kaivutöitä, auma-alueita, melua, pölyä, polttoaineiden/öljyjen käyttöä, jätteitä, tukikohdan jätevesiä ja häiriö- /poikkeustilanteita koskevat määräykset on pidettävä voimassa. Uudessa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset uudistetut määräykset käyttötarkkailua sekä alueiden jälkihoitoa varten. Ympäristölautakunta katsoo, että vesistö- ja päästötarkkailua on tarpeen tehdä osallistumalla Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelmaan. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava tiedoksi myös Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakija on pyytänyt toiminnanaloituslupaa niillä tuotantoalueiden kohteilla (39,4 ha), joiden osalta ei ole voimassa olevaa lupaa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminnan aloitusoikeutta ei tule myöntää, koska se tekee mahdollisen muutoksenhaun hyödyttömäksi, jos muutoksenhaku koskee toiminnan vesistöpäästöjä. 4) Sonkajärven kunnanhallitus on hyväksynyt edellä esitetyn SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunnon kunnan lausunnoksi. 15

16 16 Muistutukset 5) Sukevan osakaskunta on vaatinut, että lupaehdoissa tulee määrätä riittävä tarkkailu vesien käsittelypaikoille ja alapuolisessa vesistössä. Kuormituksen aiheuttama haitta kalastolle ja kalastukselle tulee korvata vuosittaisella 900 euron kalatalousmaksulla siihen asti, kun tuotanto loppuu ja alue on ennallistettu luonnontilaan. 6) AA:t ( ) ovat todenneet, että Sukevanjärveä on kunnostettu nostamalla vedenpintaa. Tämä toimenpide on hieman helpottanut likaisuutta, muttei ole poistanut sitä. Ei siis ole mitään mieltä jatkaa järven likaamista uusilla tuotantoalueilla, kun järveä on jo hieman kunnostettu, vaan järven kunnostamista olisi jatkettava. Järven virkistyskäyttö on olematonta, vain järvinäköala on olemassa. Kiinteistön arvo on laskenut, koska se sijaitsee turvesoitten kuivatusvesien valumaalueen järven rannalla. Muistuttajat ovat ilmoittaneet, että he tulevat myöhemmässä vaiheessa hakemaan korvausta, kun suoalueen valumien aiheuttama vahinko Sukevanjärvelle ja ranta-alueen arvon euromääräinen aleneminen selviää. 7) BB:t ( ) ovat vaatineet turvetuotannon lopettamista kaikilla Sukevanjärven yläpuolisilla osilla. Päättyvien lupien jatkaminen ei millään perusteella voi olla sallittavaa. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan seuraavasti: Olemme asuneet Sukevanjärven välittömässä läheisyydessä vuodesta 1985 lähtien ja viimeiset kymmenen vuotta aivan ranta-asukkaina. Olemme havainneet Sukevanjärven pilaantumisen 1990-luvun alussa. Järven humuspitoisuus nousi merkittävästi tuolloin. Turvetuotanto oli alkanut Sukevanjärven yläpuolisilla alueilla. Uimassa käydessä ihokarvat olivat ruskean turpeen peitossa. Viime vuosina Sukevan järven veden silmämääräinen laatu on parantunut, joskin pohjassa lepää turvetta merkittäviä kerroksia. Vedenpinnan nosto on selvästi parantanut veden laatua ja sateiset kesät, kun turpeen nosto ei ole ollut mahdollista, ovat parantaneet veden laatua. Hakijan esittämät menetelmät huuhtoutumien estämiseksi ovat mitättömiä ja osoittavat hakijan välinpitämättömyyttä vesistöä ja luontoa kohtaan. Hakijan esittämä vakuus ja kalataloudelle koituvan haitan korvaaminen ovat aivan riittämättömiä niiden vahinkojen korjaamiseen mitä kyseinen tuotanto on jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan. Kyseiset vahingot eivät ole rahalla mitattavia. 8) CC ( ) on ilmoittanut asuneensa Sukevanjärven ranta-asukkaana vuodesta 1985 lähtien. Muistutus on samansisältöinen kuin muistutus 7) edellä.

17 Hakijan vastine 9) Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry ja Kajaanin Seudun Luonto ry ovat yhteisessä muistutuksessaan, joka on saapunut aluehallintovirastoon , tehneet seuraavat vaatimukset: a) (AVI) ei myönnä aloituslupaa 39,4 ha:lle ilman BAT-tasoisen puhdistustason todentamista. b) (AVI) vaatii yksilöintiä haetun sekä lupa-alueen, että koko Pihlajasuo-Matilansuon tietoihin, jotta myös 2016 mennessä tarvittavien tietojen hankinta voidaan viivytyksettä aloittaa: - purkuvesien laadun tarkemmat tiedot, jotta tehostettaisiin humuksen kiinniottoa, - kuinka BEP toteutuu vesienkäsittelyssä ja ylivuotojen estämisessä? - kuinka hakija vähentää mineraalimaakontaktien haittoja ja eristysojien päästöjä? - kuinka tihennetyn näytteenoton avulla voidaan vähentää vesistökuormitusta? c) (AVI) arvioi ja perustelee vaikutukset vesistöihin suhteessa Suovasuon päätöksiin (VYO, PSY, VHaO ja KHO), ja joiden johdosta aluehallintoviraston kuuluu: - velvoittaa sedimenttiselvitykseen missä määrin eri maankäyttömuodot ovat kuormittaneet Raudanjokisuuta ja sen kohdalla olevia Sukevanjärven syvänteitä, - määritellä millaiset kasvipeitteiset kosteikot sopivat alavimmille turvekentille, - edellyttää vesivarastokapasiteettia ja keinoja rankkasadehaittojen estämiseksi, - vaatia ilmoitusta alasta, jolta pintamaa on kuorittu, eikä aluetta ole kuitenkaan luvitettu ja - vaatia määrittelemään millaiset kasvipeitteiset kosteikot sopivat alavimmille turvekentille. d) (AVI) vaatii varmuutta vesienkäsittelystä, myös sen osalta miten hakija edistää vesientilatavoitetta jälkikäytön avulla. e) (AVI) ilmoittaa muistuttajien yhteyshenkilölle, kun hakemusta on täydennetty. Muistutuksessa on esitetty perustelut edellä oleville vaatimuksille. Hakija on vastineena lausuntoihin ja muistutuksiin lausunut: 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija pitää suunniteltua vesienkäsittelyä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Tarkoitus on pitää pumppausjaksot mahdollisimman pitkinä ja vähintään nykyisessä luvassa määrätyn pituisena. Esitys vesienkäsittelyn jatkamisesta myös talvella kokeiluluonteisesti ei ole kentän nykyiset rakenteet ja kasvillisuus huomioon ottaen varteen otettava vaihtoehto. Talviaikaisen käytön kokeilulla voidaan menettää kentän nykyinen toimintakyky. Kentän nykyisillä rakenteilla talviaikaista pumppausta kentälle ei voi toteuttaa. Jotta Pihlajasuon kuivatusvedet voisi pumpata ympärivuotisesti haihdutus-imeytyskentälle, pitäisi toteuttaa seuraavat rakennemuutokset: Paineputken upotus maahan kentän keskelle (n. 600 metriä), jakoputkiston (reikäputki) kohotus maasta ja lisäreijitys sekä penkereiden korotus kentän ympärillä, joka vaatii ensin puuston raivauksen penkkojen ympäriltä ja sen jälkeen kaivutyöt. Koska putkisto (runkolinja ja jakoputkisto) on keskellä haihdutus-imeytyskenttää, jouduttaisiin putkien upottamiseksi ja jakoputkis- 17

18 ton kohottamiseksi menemään raskailla koneilla kentälle ja poistamaan mahdollisesti puustoa sekä suorittamaan maanrakennustyöt kaivinkoneella. Lisäksi olemassa olevat mittapadot tulisi vaihtaa eristetyiksi mittakaivoiksi. Kentän muutostöistä aiheutuu noin euron kustannukset sekä ylimääräistä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta alapuoliseen vesistöön. Haihdutus-imeytyskentän alueella kasvaa tiheä männikkö. Kentällä olevat laskusuhteet ovat sellaiset, että vettä voi talven aikana kerääntyä puiden juurille. Havupuut eivät ole parhaita mahdollisia veden sietäjiä, varsinkaan, jos puut ovat veden kyllästämässä maassa ja talviaikana niiden juuriston päälle jäätyy happea läpäisemätön jääkerros. Kentän alaosan puustossa on jo nyt havaittavissa veden vaikutus kaatuneina puina. Edellä esitetyistä seikoista johtuen luvan hakija ei katso hyväksi vaihtoehdoksi talviaikaista vesienjohtamista kentälle. Vedenjakoa kentälle on parannettu syksyn 2012 aikana tapittamalla putkiston alaosan reijitystä niin, että vettä jakaantuu paremmin kentän yläosalle. Hakija on hakemussuunnitelmassa esittänyt ja edelleen esittää, että vesienkäsittelyn tavoitteellisia tehoarvoja tarkkaillaan kahden vuoden ajan, minkä jälkeen tehdään selvitys ja tarvittaessa toimenpide-ehdotus toteuttamiskelpoisista tehostamistoimenpiteistä. 2) Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen Hakijan käsityksen mukaan hakemuksessa esitetty kalatalousmaksu on riittävä. 3) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta ja 4) Sonkajärven kunnanhallitus Hakemuksessa on esitetty menettelytapa vesienkäsittelyn tavoitteellisten tehoarvojen selvittämisestä ja mahdollisista tehostamistoimenpiteistä kahden vuoden jälkeen. Hakija pitää esitystä Pihlajasuolle sopivana. Toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää, koska sen nojalla on mahdollista turvata toiminnan jatkaminen keskeytyksettä, mikä lyhentää jäljellä olevaa kuormittavaa nostoaikaa ja alueen jälkihoidon ja -käytön aloitusta. 5) Sukevan osakaskunta Hakijan käsityksen mukaan 900 euron kalatalousmaksu on liian suuri, kun otetaan huomioon nykyisin voimassa oleva lupa ja vesienkäsittelyn tehokkuus. Hakija viittaa myös kalatalousviranomaisen vaatimukseen lausumaansa. 18

19 19 Muistutus 6) Muistutuksessa on vastustettu uutta turvetuotantoaluetta, josta tässä hankkeessa ei varsinaisesti kuitenkaan ole kyse. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset ovat siten aiheettomia. Muistutukset 7) ja 8) Pihlajasuon kuivatusvesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hakija on hakemussuunnitelmassa esittänyt selvitykset alapuolisen vesistön tilasta ja tehnyt arviot vesistövaikutuksista. Selvitysten perusteella estettä luvan myöntämiselle vanhalle tuotantokunnossa olevalle tuotantoalueelle hakemuksen mukaisesti ei ole. Sama koskee lupaa toiminnan jatkamiseen muutoksenhausta huolimatta. Tähän liittyen hakija viittaa myös edellä Sonkajärven ympäristönsuojeluviranomaisen ja kunnanhallituksen vaatimuksiin esittämäänsä. Toiminnasta aiheutuva haitta voidaan kaikkinensa korvata hakijan esittämällä tavalla vuotuisen kalatalousmaksun käytöllä hankkeen vaikutusalueella. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Pihlajasuon turvetuotantoon Sonkajärven kunnassa Sukevanjärveen laskevan Raudanjoen vesistöalueella. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 146,9 ha. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä alapuolisten vesialueiden kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle luvan aloittaa Pihlajasuon turvetuotanto tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

20 20 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 4 olevan työmaakartan (MK 1:11 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Pihlajapuroon. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyn mukaisesti niin, että käytössä ovat laskeutusaltaat 1 3 ja vähintään 14,7 ha:n laajuinen haihdutus-imeytyskenttä sekä sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Kuivatusvedet on johdettava haihdutus-imeytyskentälle vähintään välisenä aikana kuitenkin niin, että kentän ollessa roudassa vedet voidaan johtaa laskeutusaltaan kautta Pihlajapuroon. Kentän ohituksista ja ohitustarpeesta edellä mainittuna aikana on tehtävä merkintä käyttöpäiväkirjaan. 3. Haihdutus-imeytyskentän tavoitteellisen puhdistustehon on käsittelyajan keskiarvona oltava vähintään: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Jos kentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.