Hakemus koskee Sonkajärven kunnassa sijaitsevan Kohisevansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakemus koskee Sonkajärven kunnassa sijaitsevan Kohisevansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista."

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 48/2013/1 Dnro ISAVI/88/04.08/2012 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kohisevansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutos, joka koskee tuotannon jatkamista 31,5 hehtaarin alueella ja toiminnanaloittamislupa, Sonkajärvi HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus koskee Sonkajärven kunnassa sijaitsevan Kohisevansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista. Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennytty toiminnanaloittamislupaa koskevan hakemuksen perusteluilla ja vakuusesityksellä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 43/07/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kohisevansuon pinta-alaltaan noin 71 hehtaarin turvetuotantoon. Lupa Kohisevansuon turvetuotannolle on ollut voimassa tuotantolohkoilla 3, 4, 5 ja osalla lohkoa 2 määräaikaisena saakka. Lohkolla 1 ja osalla lohkoa 2 ympäristölupa on voimassa toistaiseksi niin, että lupamääräysten tarkistamishakemus on määrätty jätettäväksi viimeistään Nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa on kyse turvetuotannon jatkamisesta Kohisevansuolla yhteensä 31,5 hehtaarin alueella lohkoilla 1, 2 ja lohkon 3 aumaalueella. Lohkojen 3 5 turpeennosto on loppunut kokonaan lukuun ottamatta lohkon 3 auma-aluetta. Hakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pyynnön aloittaa hakemuksen mukainen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (toiminnanaloittamislupa). ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Aluehallintovirasto käsittelee hakemuksen ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisena toiminnan olennaisena muutoksena, johon on oltava lupa. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. NYKYINEN YMPÄRISTÖLUPA Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan päästöjä, jätehuoltoa sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: 1. Tuotantoalueen kuivatus ja vesien johtaminen on toteutettava hakemuksen suunnitelmakartan (liite 1, MK 1:10 000) mukaisesti ja muutoin hakemuksesta ilmenevästi. Lohkojen 4 ja 5 välisen kokoojaojan rummun yhteyteen ennen laskeutusaltaita on asennettava hakemuksen liitteessä 1 esitetyn mitoituksen täyttävä virtaamansäätöpato ja myös laskeutusaltaiden purkupäät on varustettava virtaamansäätöpadoilla. Toimenpiteet tulee tehdä tuotantokauden 2007 aikana. Viimeistään vuoden 2011 tuotantokauden aikana on otettava käyttöön tuotantoalueen pohjoisosan (lohko 1 ja osa lohkoa 2) vesien käsittelyyn mitoitusohjeet täyttävä uusi laskeutusallas. Tarkempi suunnitelma laskeutusaltaasta mitoitustietoineen sekä tarvittavista vesien johtamisen muutoksista on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. 2. Eristys-, kokooja- ja sarkaojat, virtaamansäätörakenteet sekä laskeutusaltaat on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomeilla. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset siellä, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, ja lietteenpidättimet. Vesiensuojelurakenteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava välittömästi. Sarkaojien ja virtaamansäätörakenteiden lietesyvennykset sekä laskeutusaltaat on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaiden puhdistusajankohta on ilmoitettava ennakolta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 4. Luvan saajan on huolehdittava laskuojan kunnossapidosta siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotannon kuivatusvesistä. 5. Luvan saajan on ilmoitettava Kohisevansuon tuotantoalueen ympäristösuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä, niiden toimintaa tehostavia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. 2

3 7. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s on turpeen tuotantotoimet keskeytettävä. 8. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 9. Siirrettävät polttonestesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään tai vesistöön on estetty. 10. Toiminnassa on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista ja kuljetuksesta ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehdittava, että toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaisesti luvalliseen jätteiden käsittelypaikkaan. Jätehuolto on järjestettävä Sonkajärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 11. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. 12. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 13. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. KOHISEVANSUON SIJAINTI, KAAVOITUSTILANNE JA ALUETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET Kohisevansuon turvetuotantoalue sijaitsee Sonkajärven kunnan Sukevan kylässä noin viisi kilometriä Sukevan taajamasta länteen Sukevanjärven länsipuolella. Kohisevansuo on merkitty ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois- Savon maakuntakaavassa luvitetuksi turvetuotantoalueeksi (EO ) nimellä Suurisuo. Maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi on osoitettu Kohisevansuon pohjoispuolella sijaitseva Jutkolansuo (EO ) ja Kohisevansuon eteläpuolella sijaitseva Mäenalussuo (EO ). Lisäksi Sukevanjärven pohjoispuolella maakuntakaavaan on merkitty tuotannossa olevat Pappilansuon (EO ), Ruokosuon (EO ) ja Pitkäsuon (EO ) turvetuotantoalueet. Sukevanjärveen eteläosaan koillisesta laskevan Raudanjoen valuma-alueella on lukuisia turvetuotantoalueita. Sonkajärven kunnan internet-sivuilta saatavan tiedon mukaan Kohisevansuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien laskujärvellä (Sukevanjärvi) on voimassa Sonkajärven kunnanvaltuuston hyväksymä Sukevan osayleiskaava. 3

4 Vapo Oy omistaa Kohisevansuon alueella tilan Kohiseva ( ) ja sillä on vuokrattuna 10,3 hehtaaria Kauppilan tilasta ( ) vuoden 2016 loppuun asti voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Tuotannosta poistuneiden alueiden vuokrasopimukset ovat päättyneet ja alueet palautetaan maanomistajille. Tilan Hietaniemi ( ) osalta vuokrasopimus on vielä voimassa (11,3 ha), mutta myös tämä alue palautetaan maanomistajalle, koska tuotanto on sen alueella päättynyt. TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Yleiskuvaus toiminnan jatkamisesta Kohisevansuon turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden jäljellä oleva tuotantoala on lohkoilla 1, 2 ja 3 auma-alueineen yhteensä 31,5 hehtaaria. Myös auma-alueilla oleva turve nostetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Kohisevansuolla on nostettu loppuun yhteensä 37,4 hehtaaria alue. Tuotannossa ovat enää lohkot 1 2 ja lohkon 3 auma-alue. Lohkot 3 5 ovat poistuneet tuotannosta ja ne luovutetaan takaisin maanomistajalle. Lohkon 5 eteläosassa olevien laskeutusaltaiden osalta hakija pitää käyttöoikeuden niin, että altaiden kautta johdetaan vedet suunnitelman mukaisesti. Kohisevansuon turvetuotanto käsittää tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Tuotantovaiheen arvioidaan kestävän vuotta päättyen vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja uuteen käyttömuotoon. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantovuorokausia on keskimäärin kpl vuodessa tuotantokaudella touko-syyskuussa. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Tuotannosta, kunnossapidosta ja toimituksista vastaavat yrittäjät. Jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiallisesti Kajaanissa ja Kuopiossa sijaitseviin käyttökohteisiin. Työmaalla ei ole erillistä tukikohta-aluetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osaalueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. 4

5 5 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelyn nykytila Kohisevansuon kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat tällä hetkellä sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kolme laskeutusallasta. Kohisevansuon lohkojen 3 5 ja osa lohkon 2 kuivatusvesistä johdetaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta laskuojassa 1 Kohisevanpuroon ja siitä edelleen Sukevanjärveen. Lohkon 1 ja osa lohkon 2 kuivatusvesien käsittelyyn on rakennettu laskeutusallas 3, josta vedet johdetaan laskuojassa 2 metsäojaan ja edelleen Kohisevanpuroon. Vesienkäsittelyn tehostaminen Koska toiminta Kohisevansuolla tulee jatkumaan lohkon 1 ja osittain lohkon 2 osalta pidempään, hakija esittää vesienkäsittelyn tehostamista. Lohkon 3 jo tuotannosta poistuneelle alueelle rakennetaan kasvillisuuskosteikko, jolle johdetaan tuotantoalueen kuivatusvedet pumppaamalla sulan maan aikana. Kasvillisuuskosteikko rakennetaan eli muotoillaan ja pengerretään tuotannosta poistuneelle alueelle ja sille kylvetään ruokohelpi. Ruokohelven annetaan kasvaa 1 2 kasvukautta, jonka jälkeen kentälle aloitetaan tuotantoalueen vesien johtaminen. Kuivatusvedet pumpataan kentälle sulan maan aikana. Silloin kun vettä ei voida jäätymisen vuoksi pumpata, ohjataan vedet laskeutusaltaiden kautta laskuojilla Kohisevanpuroon. Pumppausallas varustetaan ohitus-/settipadolla pumppaamon ohitus- ja häiriötilanteita varten. Kasvillisuuskosteikolle tullaan johtamaan koko tuotannossa olevan alueen (31,5 ha) kuivatusvedet. Kosteikon kokonaisvaluma-alue on 35,9 hehtaaria. Kasvillisuuskentän koko on 4,4 % sille johdettavasta pinta-alasta. Kasvillisuuskosteikon rakentaminen aloitetaan kesällä Kun kasvillisuuskosteikko otetaan käyttöön, esitetään laskeutusallas 3 jätettäväksi pois käytöstä, jolloin kuivatusvedet johdettaisiin suoraan pumppausaltaaseen ja siitä edelleen kasvillisuuskentälle. Pumppaamon ohitustilanteissa kuivatusvedet johdetaan pumppausaltaan kautta laskeutusaltaille 1 ja 2. Hakijan mukaan Kohisevansuolle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset tuotantoalueen sijainti ja jäljellä oleva tuotantoaika huomioiden. Kohisevansuon tuleva arvioitu nettovuosikuormitus on tuotantovaiheessa 759 kiloa kiintoainetta, 184 kiloa typpeä ja 8,6 kiloa fosforia. Kohisevansuon kuormitus tulee pienenemään tuotantoalan pienenemisen ja tehostetun vesienkäsittelyn (kosteikon käyttöönotto) myötä.

6 6 Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pölyhaitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Turvetuotannossa syntyvän pölyn määrää pyritään vähentämään valitsemalla vähän pölyäviä tuotantotapoja. Myös turveaumojen sijoittelulla niin, että ne sijaitsevat mahdollisimman kaukana asutuksesta, voidaan pölyhaittaa vähentää. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 80 rekkakuormaa. Toimitus tapahtuu reittiä työmaatie Järvenpääntie Sukevantievaltatie 5. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana.

7 7 Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Keskimääräinen säiliökoko on litraa. Polttoöljyn kokonaiskulutus on tuotantokauden aikana noin litraa. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 100 litraa ja muita voiteluaineita noin 20 kiloa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tarvittaessa varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 800 kiloa. Tuotannossa arvioidaan vuodessa syntyvän jäteöljyjä 100 litraa, kiinteää öljyjätettä 20 kiloa, kuivajätettä 500 litraa, aumamuovia 800 kiloa ja rautaromua 60 kiloa. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Keruupaikoista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä, joita koskeva jätehuoltosuunnitelma on liitetty hakemukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija arvioi, että tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus kasvillisuuskosteikolla sulan maan aikana on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Kohisevansuon tapauksessa. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen käsittelyyn tai hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvion mukaan Kohisevansuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä (BEP). TUOTANTOALUE, SEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotantoalueen nykytila Kohisevansuo on tuotantokunnossa olevaa aluetta. Kohisevansuon lohkot 1 ja 2 rajoittuvat itä-, pohjois- ja länsipuolelta ojitettuihin, puustoisiin suoalueisiin ja kangasmetsiin. Lohkojen 1 ja 2 eteläpuolella ovat tuotannosta poistuvat lohkot 3, 4 ja 5, jotka luovutetaan maanomistajille.

8 8 Asutus ja maankäyttö Kohisevansuon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia eikä kesäasuntoja. Lähimpään rakennukseen on suolta matkaa noin kilometri luoteeseen. Asuinkiinteistöjä on enemmän Sukevanjärven rannalla, jonne on matkaa Kohisevansuolta noin 1,5 kilometriä. Kohisevansuota lähin turvetuotantoalue on Kohisevansuosta pohjois-luoteeseen sijaitseva Pappilansuo (Ylä-Savon Turve Oy). Sukevanjärveen laskee turvetuotannon vesiä (2010) yhteensä noin 600 hehtaarin alueelta. Kohisevanpuron valuma-alue on metsävaltainen eli metsän, avoimien kankaiden ja kallioiden osuus pinta-alasta noin 90 %. Kosteikkojen ja avosoiden osuus on noin 9 %, maatalousalueiden noin 1 % ja vesistöjen alle 1 % valuma-alueesta. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita eikä muita suojelualueita. Lähin suojelualue on Tavisuon Natura-alue (FI ) noin kahdeksan kilometriä Kohisevansuosta koilliseen. Hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä eikä luonnonsuojelulain 42 :n ja luonnonsuojeluasetuksen 20 :n mukaisia rauhoitettuja tai luonnonsuojelulain 46 :n mukaisia uhanalaisia kasvilajeja. Hankealueella ei ole tavattu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai luonnonsuojelulain 47 :n tarkoittamia erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. Hankealueen ympäristössä ei ole tiedossa suurten petolintujen pesäpuita. Hankealueella ei karttatarkastelun perusteella ole vesilain tarkoittamia suojeltuja pienvesityyppejä (alle 1 hehtaarin lampia tai järviä, luonnontilaisia uomia tai lähteitä). Kohisevansuon välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee hankealueesta lounaaseen 10,5 kilometrin etäisyydellä. Hankealueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä kulttuuriperintökohteita. Vesistö ja kuormituksen vaikutukset sen tilaan Kohisevansuon turvetuotantoalue sijaitsee Iisalmen reitin vesistöalueen (4.5) Sonkajärven reitin (4.58) Sukevanjärven valuma-alueella (4.584). Tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojissa alapuoliseen vesistöön reittiä Kohisevanpuro Sukevanjärvi. Vesimatkaa tuotantoalueen reunasta Kohisevanpuroon on noin kaksi kilometriä ja Sukevanjärveen noin 2,8 kilometriä. Sukevanjärvestä vesireitti jatkuu edelleen Pieniveteen.

9 Kohisevanpuron keskivirtaamaksi on arvioitu noin 200 litraa sekunnissa ja keskimääräiseksi ylivirtaamaksi 1,6 m 3 /s. Keskialivirtaama on vain 30 litraa sekunnissa. Tietoja veden laadusta on saatavissa Kohisevanpurosta, Sukevanjärvestä ja sen alapuolisesta Pienivedestä ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä ja turvetuotannon velvoitetarkkailuraporteista. Vedenlaatutietojen mukaan Kohisevanpurossa (havaintopisteet Kohisevanpuro 1 ja 2) vesi on lievästi hapanta. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Kohisevanpuro on rehevä ja runsasravinteinen. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja väriluvun perusteella Kohisevanpuron vesi on runsashumuksista. Sukevanjärven (havaintopisteet Sukevanjärvi 7 ja Sukevanjärvi 156) vesi on lievästi hapanta. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Sukevanjärven vesi on melko rehevää tai rehevää. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella Sukevanjärven vesi on runsashumuksista. Sukevanjärveä on kunnostettu vuoden 2010 talven ja kevään aikana. Kunnostuksessa rakennettiin kiinteä pohjapato Tenetinvirtaan, joka seurauksena Sukevanjärven alin vedenkorkeus nousi 45 cm ja vuoden keskimääräinen vedenkorkeus nousi 21 cm. Tulvakorkeuksiin padolla ei ole vaikutusta. Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpidesuunnitelman mukaan Sukevanjärven ekologinen luokka on hyvä ja sen alapuolisen Pieniveden välttävä. Turvetuotanto on yksi kuormittaja Sukevanjärven yläpuolisilla valuma-alueilla, joilla sijaitsee useita turvetuotantoalueita. Toimenpideohjelman mukaan paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) määritellään aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen erityisolosuhteet ja jäljellä oleva käyttöaika. Kohisevansuon tuleva tuotantoala ja käyttöaika huomioon ottaen kosteikon käyttöönotto on hakijan käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kohisevansuon turvetuotannon vesistökuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kohisevansuon vedenlaatuun ovat suhteellisen vähäisiä. Laskennallinen vaikutus on suurimmillaan puron alivirtaamatilanteissa, jolloin Kohisevansuon kuormitus (brutto) nostaa Kohisevanpuron kiintoainepitoisuutta 1,1 mg/l, fosforipitoisuutta 12 µg/l ja typpipitoisuutta 270 µg/l. Kohisevansuon tuotantopinta-alan pienentyminen ja kosteikon perustaminen laskevat hakijan arvion mukaan kiintoainekuormitusta. Sukevanjärveen laskevien vesistöjen turvetuotannon yhteiskuormitus Sukevanjärven koko valuma-alueen turvetuotannon vesistövaikutuksista on esitetty tiedot kuormitustilanteesta vuosina ja arvio turvetuotannon kuormitusosuudesta valuma-alueella vuonna 2015 siinä tilanteessa, jolloin suuri osa Vapo Oy:n vanhoista tuotantoalueista on poistunut tuotannosta ja suunnitellut uudet alueet olisivat toteutuneet. 9

10 Kalasto ja kalastus Sukevanjärven alueen turvetuotannon pinta-alat vuonna 2011 ja arvio kuormittavasta pinta-alasta vuonna 2015 (tuotantoala + alle viisi vuotta tuotannosta pois ollut ala): Tuotantoalue Pinta-ala (ha) v Pinta-ala (arvio) v Palosuo 48,7 10,0 Hirsisuo 61,3 30,0 Ritasuo 12,3 0,0 Pihlajasuo 147,0 120,0 Turvesuo 62,9 25,5 Teerisuo 34,0 23,4 Kohisevansuo 70,3 30,0 Ruokosuo 56,0 56,0 Haarasuo (uusi) 0,0 109,8 Suovasuo (uusi) 0,0 84,9 Pappilansuo (yks.) 49,2 44,0 Pitkäsuo (yks.) 23,4 23,4 Pihlajasuo (yks.) 35,0 30,0 Yhteensä 600,1 587,0 Sukevanjärven alueella on enimmillään ollut yhteensä noin hehtaaria tuotantoaluetta. Edellä olevassa taulukossa uusina hankkeina olevista soista Haarasuon turvetuotannon ympäristölupahakemus on vireillä Itä-Suomen aluehallintovirastossa (dnro ISAVI/125/04.08/2011). Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Suovasuon turvetuotannon ympäristölupahakemuksen (KHO , taltio 2554). Haarasuon ja Suovasuon turvetuotannon arvioidut vesistökuormitukset ovat kuitenkin mukana hakijan teettämässä Sukevanjärven turvetuotannon vuoden 2015 vesistövaikutusarviossa. Tuotantopinta-alan vähentymisen ja vanhojen tuotantoalueiden vesienkäsittelyn parantumisen seurauksena kiintoaine- ja ravinnekuormitusten arvioidaan pienentyvän vuoteen 2015 mennessä merkittävästi verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen. Kiintoainekuormitus olisi vuonna 2015 Sukevanjärven alueella noin kg/a eli noin 45 % pienempi kuin vuosien kuormituksen keskiarvo ja 30 % pienempi kuin vuoden 2011 kiintoainekuormitus. Fosfori- ja typpikuormituksen arvioitu tilanne vuonna 2015 olisi hyvin samantyyppinen kuin kiintoainekuormituksessa. Typpikuormituksen alenema vuosien keskimääräisestä typpikuormituksesta vuoteen 2015 olisi 46 % eli kuormitus olisi noin kiloa typpeä vuonna Fosforikuormituksessa vastaama alenema olisi noin 29 % ja keskimääräinen fosforikuormitus olisi 183 kiloa vuonna Kuormituksen vaihteluväli muun muassa sadannan vaihtelujen perusteella olisi merkittävä, esimerkiksi fosforin osalta vuosikuormituksen minimiarvio on 77 kiloa ja maksimiarvio 320 kiloa fosforia vuodessa. Sukevanjärven alueella tehdään säännöllistä kalataloudellista tarkkailua. Vuonna 2011 alueella on toteutettu koekalastukset, havaskokeet ja sähkökalastukset. 10

11 Virkistyskäyttö Ympäristöriskit Vuonna 2011 Sukevanjärven koekalastuksissa tavattiin kahdeksaa kalalajia; ahven, särki, lahna, kiiski, salakka, kuore, kuha ja pasuri. Kokonaisuudessaan Sukevanjärven kalatiheys oli koko järven alueella alhainen ja tulosten perusteella varsinkin Sukevanjärven pohjoisosassa kalatiheys oli alentunut vuodesta Vuoden 2011 havaskokeiden perusteella todettiin, että ainekertymä havaksiin (verkkokudoksiin) oli elokuussa 2011 melko vähäistä, mutta hieman voimakkaampaa kuin edellisellä näytekerralla vuonna Voimakkaimmillaan kertymä oli Sukevanjärven pohjoisosassa. Kokonaisuudessaan ainekertymä ja samalla verkkojen likaantuminen oli kuitenkin kaikilla alueilla vähäistä. Mikroskooppitarkastelun perusteella havasten likaantumisen aiheutti pääasiassa humusaines ja jossain määrin myös piilevät. Kohisevanpuron ja Sukevanjärven alueella toimivalta osakaskunnalta on saatu tietoja alueen kalastosta ja kalastuksesta. Osakaskunnan mukaan Kohisevanpurolla ei ole kalastuksellista merkitystä ja Sukevanjärven kalastuksellinen merkitys on suuri. Sukevanjärvessä käytettyjä pyydyksiä ovat verkot, katiskat, vetouistimet, koukut, matoja pilkkionget. Sukevanjärven ahven- ja haukikanta on pysynyt ennallaan, kuhakanta kasvanut sekä lahna- ja madekannat pienentyneet. Osakaskunnan mukaan veden laatuun on ollut vaikutusta metsä- ja suo-ojituksilla sekä turvetuotannolla. Kohisevansuon turvetuotannosta aiheutuvan pyydysten likaantumisen ja kalataloudelliseen arvoon liittyvän vaikutuksen arvioidaan jäävän vähäiseksi Sukevanjärven alueella. Istutusrekisteritietojen mukaan Sukevanjärven kalastusalueen vesiin on istutettu vuosina 2010 ja 2011 yhteensä rapua, kesäistä kuhaa ja kesäistä siikaa. Myös vuosina kalavesien hoito on painottunut rapu- ja kuhaistutuksiin. Sukevanjärveen laskevan Kohisevanpuron virkistyskäyttö on vähäistä. Sukevanjärven rannoilla on runsaasti loma- ja vakituista asutusta. Järven eteläpäässä on kunnan uimaranta ja Hirsikankaan kohdalla leirikeskus. Kohisevansuon turvetuotantoalueen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta järven käyttöarvolle uimavetenä. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. 11

12 Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan alueelliselle ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövastuuvakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja virtavesitarkkailu ehdotetaan tehtävän Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman ( ) mukaisesti. Kalataloudellinen tarkkailu ehdotetaan tehtävän edelleen Sukevanjärven alueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman mukaan seuraavat koekalastukset ja havaskokeet tehdään Sukevanjärvellä vuonna Pöly- ja melutarkkailuun ei ole hakijan mielestä tarvetta. HAITTOJEN JA VAHINKOJEN KORVAAMINEN Kohisevansuon turvetuotannon vesistö- ja kalatalousvaikutukset hakija arvioi kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kohisevansuon turvetuotantoalueen kalatalousmaksun suuruudeksi hakija esittää jatkossa 80 euroa vuodessa. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä edellyttäviä vaikutuksia. Turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita kohtuuttoman pöly- ja melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja vesien johtaminen eivät vaikuta pohja- ja talousveden ottoon. TOIMINNANALOITTAMISLUPA KOSKEVA PYYNTÖ JA VAKUUS Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja kyseistä lainkohtaa koskevien hallituksen esityksen perustelujen (HE 84/1999 vp) mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Hakijalla on tarve tuotannon jatkamiseen hakemusta koskevalla alueella vuonna 2013, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä talousalueella on pysyvää. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija esittää vakuudeksi euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. 12

13 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Sonkajärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Miilu-nimisessä paikallislehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Sonkajärven kunnanhallitukselta sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että hakemuksen mukaan Kohisevansuon vesienkäsittelyä esitetään tehostettavaksi käsittelemällä alueen kuivatusvedet sulan maan aikana tuotannosta poistuneelle alueelle perustetulla kasvillisuuskosteikolla. Tuotannon Kohisevansuolla on arvioitu jatkuvan vuoteen 2022 saakka. Varsin pitkä jäljellä oleva tuotantoaika huomioiden ELYkeskus katsoo, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista olisi toteuttaa kosteikkokäsittely ympärivuotisena. Sulan maan ajalle kosteikon toiminnalle tulisi asettaa tavoitteelliset puhdistustehovaatimukset. Talviajalle puhdistustehovaatimuksia ei ole tarpeen asettaa, mutta koska erilaisten kosteikon puhdistusprosessien voi olettaa toimivan myös talvella, on käsittely tarpeen toteuttaa ja käsittelyn tehoa seurata ympärivuotisesti. Kosteikon toimintaa tulee seurata säännöllisesti ja kosteikon seuranta- ja hoitotoimenpiteet tulee kirjata turvetuotantoalueen käyttö- ja hoitopäiväkirjaan. Kosteikkoon kertyvän lietteen määrä tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Jos kosteikon syvien altaiden tai niihin johtavien ojien pohjalle kertyy kosteikon toimintaa häiritsevässä määrin lietettä, hakijan tulee huolehtia lietteen poistosta. Jos kosteikon kasvillisuutta poistetaan niittämällä, tulee niittojätteet poistaa kosteikkoalueelta. Tarkkailujen järjestämiseksi on suositeltavaa rakentaa kosteikon alapäähän selkeä yksi purkupiste, johon järjestetään mahdollisuuksien mukaan virtaaman mittaus. Ympäristöluvassa tulee määrätä ajankohta, mihin mennessä kosteikko on otettava käyttöön. Kun kosteikon rakentaminen aloitetaan 2013, sopiva ajankohta kosteikon käyttöönottoon on tuotantokauden 2014 alku. Kosteikko on suunniteltu tehtäväksi vuokramaalle, jonka vuokrasopimus on hakemuksen mukaan voimassa vain vuoden 2016 loppuun saakka. Tulevan lupapäätöksen mukainen vesienkäsittely tulee olla käytössä tuotannon loppuun saakka. Laskeutusallas 3 esitetään jätettäväksi pois käytöstä, kun kosteikko otetaan käyttöön. Hakemuksessa olevassa työmaakartassa ei ole esitetty vesien johtamista kosteikon käyttöönoton jälkeen. Luvan saajan tulee esittää ELY-keskukselle heti kosteikon käyttöönoton jälkeen päivitetty tuotantosuunnitelma tai työmaakartta, missä näkyy vesien

14 johtaminen kosteikolle sekä laskeutusaltaan 3 kautta kulkevan vesienjohtamisreitin sulkeminen. Hakemuksesta ei käy ilmi, tuotetaanko pumppaamon sähkövirta aggregaatilla vai otetaanko sähkö suoraan sähköverkosta. Hakemusta tulee täydentää tältä osin. Jos sähkö tuotetaan aggregaatilla, hakemuksessa tulee kuvata aggregaatin vaatiman polttonesteen varastointi ja siihen liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet. Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa tuotantoalueen alapuolisen Sukevanjärven tila on hyvä ja tavoitteena on, että nykyinen tila säilyy. Sukevanjärveen kohdistuva Kohisevansuon turvetuotannon kuormitus tulee uusien vesiensuojelurakenteiden ja pienenevän tuotantopinta-alan myötä vähenemään, mikä edistää vesienhoitolain mukaisen tavoitteen saavuttamista. Hakemuksen mukaan alueen turvetuotanto tulee päättymään vuonna ELYkeskus esittää harkittavaksi, että lupa myönnettäisiin määräaikaisena vuoden 2024 loppuun. Näin lupamääräysten erilliselle tarkistamispäivämäärälle ei olisi tarvetta. Lupaan tulisi tällöin lisätä määräykset toiminnan lopettamisesta. Luvan ollessa voimassa vuoteen 2022 saakka, luvan haltijalle jäisi ennakkoarvioihin nähden kaksi ylimääräistä vuotta tuotannon loppuun vientiin myös tilanteissa, missä tuotanto joinakin vuosina jäisi esim. sääolosuhteiden takia arvioitua pienemmäksi. 2) Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on lausunut, että lupa hakemuksen mukaiseen turvetuotantoon voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että sen aiheuttama kalataloudellinen haitta kompensoidaan maksamalla vuosittain 120 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi haitta-alueen kalastukselle ja kalakannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailua tulee jatkaa myös toiminnan päätyttyä. Kalatalousmaksun suuruutta määriteltäessä on otettu huomioon myös indeksikorotus. Turvetuotantoalueen jälkihoitoon tulee sisältyä toimenpiteet, joilla estetään tuotantoalueen alapuoliseen laskuojaan jääneen kiintoaineen kulkeutuminen Sukevanjärveen. Ellei kiintoaineen pidättäminen muuten onnistu, tulee se poistaa. Kohisevanpuron kalataloudellinen arvo ja mahdollisuudet kala- tai rapukantojen hoitoon tai kotiuttamiseen on todennäköisesti menetetty jo aiemmin metsäojitusten ja turvetuotannon aiheuttaman liettymisen ja rehevöitymisen vaikutuksesta. Kohisevanpuroa ei ole perattu, mutta laskeutunut kiintoaine on pohjia täyttämällä hävittänyt ja heikentänyt elinympäristöjä. Kohisevanpuron turvetuotannon vesistökuormitus alentaa Sukevanjärven kalataloudellista arvoa. Sukevanjärven vesistöä kuormittavat nykyisin usean turvetuotantoalueen jätevedet. Turvetuotannon aiheuttamia kalataloushaittoja ovat esim. pohjien ja rantojen liettyminen sekä ravinnekuormituksesta johtuvat rehevöityshaitat, kuten pyydysten limoittuminen ja happipitoisuuden lasku syvänteissä. Sukevanjärven kalasto painottuu selkeästi rehevyyttä suosiviin lajeihin. Kiintoainekuormitus heikentää järven pohjien tilaa ja vähentää sekä kalojen että niiden ravintoeläinten elinympäristön monimuotoisuutta. 14

15 Sukevanjärven vesistöä kuormittavat usean turvetuotantoalueen jätevedet, joiden kalatalousvaikutusten arvioimiseksi on tarkoituksenmukaista järjestää yhteinen tarkkailu muiden samaa vesistöä kuormittavien turvetuotantohankkeiden kanssa. 3) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunnossaan painottanut, että Kohisevansuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muutoshakemuksen käsittelyssä on otettava huomioon korkeimman hallinto-oikeuden päätös , taltio 2554, jossa on ratkaistu Vapo Oy:n Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Suovasuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksestä tehdyt valitukset. KHO:n päätöksellä on pysytetty Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla puolestaan on pysytetty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston Suovasuon lupahakemuksen hylkäävä päätös ( ). KHO on perustellut päätöstä mm. sillä, että Vapo Oy:n valituksessaan esittämän turvetuotannon tuotantoalueiden poistuman sekä vesiensuojelutoimenpiteiden parantumisen ja siten vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähenemisen vaikutuksia vesistön tilaan ei voida saadun selvityksen perusteella tässä vaiheessa todentaa siten, että luvan myöntämisen edellytyksiä olisi arvioitava toisista lähtökohdista kuin hallinto-oikeus ja ympäristölupavirasto ovat tehneet. Se, että Sukevanjärveen tässä tilanteessa, kun kunnostustoimenpiteet on saatu päätökseen, sallittaisiin kohdistettavan lisäkuormitusta tai edes entisen suuruista turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta, voisi johtaa ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun merkittävään ympäristön pilaantumiseen. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan edellä mainitun KHO:n päätöksen perusteella on ratkaistava se, missä määrin Kohisevansuon turvetuotantoalueen vesistökuormitusta Sukevanjärveen voidaan lisätä tai rajoittaa sekä voidaanko tuotantoa jatkaa esitetyin vesienkäsittelyratkaisuin vuoteen 2022 saakka. Vaikka turvetuotannon Sukevanjärveen kohdistuvat vesistövaikutukset ovat Kohisevansuon hakemuksessa esitetyn aineiston mukaan menossa parempaa suuntaan, niin ympäristölautakunnan mielestä nykyisen toiminnan kuivatusvesien koko purkureitin vesiensuojelusyistä sekä KHO:n Suovasuon päätöksen takia, kuivatusvesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus laskeutusaltailla ja sulana aikana toimivalla kasvillisuuskosteikolla (4,4 % valuma-alueesta) on Kohisevansuon tapauksessa riittävä. Silloin, kun vettä ei voida jäätymisen vuoksi pumpata, ohjataan vedet laskeutusaltaiden kautta laskuojilla Kohisevanpuroon. Ympäristölautakunta korostaa, että luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan Kohisevansuon kuivatusvesien käsittelyesitys ei täysin vastaa nykytietämyksen mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) esimerkiksi kasvillisuuskentän koon suhteen. Tältä osin hakemusta olisi täydennettävä. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset kuivatusvesien BAT:n mukaisesta käsittelystä. Toiminnalle nykyisessä ympäristöluvassa asetetut lupamääräykset olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden (mm. laskeutusaltaat, sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet) tarkkailusta ja kunnossapidosta on pidettävä voimassa. Myös nykyi- 15

16 sessä ympäristöluvassa kaivutöitä, auma-alueita, melua, pölyä, polttoaineiden/öljyjen käyttöä, jätteitä ja häiriö-/poikkeustilanteita koskevat määräykset on pidettävä voimassa. Uudessa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset uudistetut määräykset käyttötarkkailua sekä alueiden jälkihoitoa varten. Vesistö- ja päästötarkkailua on tarpeen tehdä osallistumalla Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailuohjelmaan. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava tiedoksi myös Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakija on pyytänyt toiminnan aloituslupaa (YSL 101 ) niillä tuotantoalueiden kohteilla, joiden osalta ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan toiminnan aloitusoikeutta ei tule myöntää, koska se tekee mahdollisen muutoksenhaun hyödyttömäksi, jos muutoksenhaku koskee toiminnan vesistöpäästöjä. 4) Sonkajärven kunnanhallitus on hyväksynyt edellä esitetyn SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunnon kunnan lausunnoksi. 16 Muistutukset 5) Sukevan osakaskunta on vaatinut, että lupaehdoissa tulee määrätä riittävä tarkkailu vesien käsittelypaikoille ja alapuolisessa vesistössä. Kuormituksen aiheuttama haitta kalastolle ja kalastukselle tulee korvata vuosittaisella 250 euron kalatalousmaksulla siihen asti, kun tuotanto loppuu ja alue on ennallistettu luonnontilaan. 6) AA:t ( ) ovat vaatineet turvetuotannon lopettamista kaikilla Sukevanjärven yläpuolisilla osilla. Päättyvien lupien jatkaminen ei millään perusteella voi olla sallittavaa. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan seuraavasti: He ovat asuneet Sukevanjärven välittömässä läheisyydessä vuodesta 1985 lähtien ja viimeiset kymmenen vuotta aivan ranta-asukkaina. Muistuttajat ovat havainneet Sukevanjärven pilaantumisen 1990-luvun alussa. Järven humuspitoisuus nousi merkittävästi tuolloin. Turvetuotanto oli alkanut Sukevanjärven yläpuolisilla alueilla. Uimassa käydessä ihokarvat olivat ruskean turpeen peitossa. Viime vuosina Sukevan järven veden silmämääräinen laatu on parantunut, joskin pohjassa lepää turvetta merkittäviä kerroksia. Vedenpinnan nosto on selvästi parantanut veden laatua ja sateiset kesät, kun turpeen nosto ei ole ollut mahdollista, ovat parantaneet veden laatua. Hakijan esittämä vesien pumppaaminen entiselle tuotantoalueelle ei ole uskottava menetelmä. Rankkasateen sattuessa turve tulee vesien mukana Sukevanjärveen, mihin se laskeutuu. Kuivaan aikaan turpeennostosta nouseva pöly laskeutuu laajalle alalle ympäristöön, josta se sateella kulkeutuu ojien kautta Sukevan-

17 järveen. Hakijan esittämät toimet huuhtoutumien estämiseksi ovat riittämättömiä ja osoittavat hakijan välinpitämättömyyttä vesistöä ja luontoa kohtaan. Hakijan esittämä vakuus ja kalataloudelle koituvan haitan korvaaminen ovat aivan riittämättömiä niiden vahinkojen korjaamiseen mitä kyseinen tuotanto on jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan. Kyseiset vahingot eivät ole rahalla mitattavia. 7) BB:t ( ) puolesta vaatineet turvetuotannon lopettamista kaikilla Sukevanjärven yläpuolisilla osilla. Päättyvien lupien jatkaminen ei millään perusteella voi olla sallittavaa. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan seuraavasti: Muistuttajilla on ollut vapaa-ajan asunto Sukevanjärven rannalla vuodesta 1995 lähtien. Järven veden laatu on tuona aikana heikentynyt ja se on ollut silminnähtävää ja tuntuvaa. Turvetuotanto oli alkanut Sukevanjärven yläpuolisilla alueilla. Uimassa käydessä ihokarvat olivat ruskean turpeen peitossa. Vedenkorkeuden nosto ja sateiset kesät, jolloin turpeen nosto ei ole ollut mahdollista, ovat edesauttaneet järven veden laadun parantumista. Hakijan esittämä vesien pumppaaminen entiselle tuotantoalueelle ei ole välttämättä hyvä menetelmä. Rankkasateen sattuessa turve tulee vesien mukana Sukevanjärveen, mihin se laskeutuu. Kuivaan aikaan turpeennostosta nouseva pöly laskeutuu laajalle alalle ympäristöön, josta se sateella kulkeutuu ojien kautta Sukevanjärveen. Hakijan esittämät toimet huuhtoutumien estämiseksi ovat riittämättömiä. 17 Hakijan esittämä vakuus ja kalataloudelle koituvan haitan korvaaminen ovat aivan riittämättömiä niiden vahinkojen korjaamiseen mitä kyseinen tuotanto on jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan. Kyseiset vahingot eivät ole rahalla mitattavia. 8) Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry on esittänyt seuraavaa: Hakijan hakemukseen liittämät selvitykset ovat olleet riittämättömät mm.: a) sen määrittämiseksi, kuinka haittavaikutukset estetään; ja kuinka päästömittausten perusteella määritetään irtautuvan humuksen kokonaismäärää. b) siitä kuinka BAT ja BEP otetaan käyttöön kosteikolla ja kuivatus- ja eristysvesien käsittelyssä. YSL 43 :n mukaisten parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden yhdistelmää ei ole hakemuksessa esitetty Sukevanjärven tilasta huolimatta. Käytössä tulee olla ns. ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate (BEP), jolloin pitää huomioida myös mahdollisuudet toisenlaiseen toimintaan. c) Happamoittavaa vaikutusta ei ole vielä arvioitu. d) Nykyisten ja entisten turvekenttien aiheuttama vesien kuormitus nostaa ravinnetasoa ja voimistaa virkistyskäyttöarvoa vähentävää rehevöitymistä Sukevanjär-

18 Hakijan vastine vessä. Vesientila-arvio tai muukaan hakijan selvitys eivät ota kantaa Suovasuota koskeviin päätöksiin. e) Hakijan arvioimat bruttopäästöt niin kiintoaineen, fosforin kuin typenkin osalta ovat edelleen aivan liian korkeat. Lisäksi muistutuksissa on muun muassa todettu, että edellisessä Kohisevansuon lupapäätöksessä ei ole riittävästi otettu huomioon eri turvehankkeiden yhteisvaikutusta. Lupamääräyksiä on tiukennettava, jotta päästöt Sukevanjärveen vähenevät oleellisesti. Humustiedot ovat puutteellisia ja noin 90 % kuormittavista humus- ja ravinneainesosista karkaa vesistöön. Hakijalle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloituslupaa. Hakemuksessa esitetyllä vesienkäsittelyllä ei voida riittävästi poistaa alapuoliselle vesistölle aiheutuvia haittoja vesistön tila huomioon ottaen. Turvetuotanto aiheuttaisi yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön eli alapuolisen vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Yhdistyksen mukaan lupaa ei tule myöntää ilman muistutuksessa esitettyjä lisäselvityksiä. Hakija on vastineessaan ilmoittanut, että purkureitin laskeutusaltaat 1 ja 2, jotka sijoittuvat Kohisevansuon eteläosaan, eivät ole käytössä silloin, kun vedet johdetaan kasvillisuuskentän kautta. Vastineenaan lausuntoihin ja muistutuksiin hakija on lausunut: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Kohisevansuon kasvillisuuskenttää ei voida toteuttaa ympärivuotisena: talviaikaisen vesienjohtamisen vuoksi kentän pintaan muodostuva jääkerros aiheuttaa ruokohelpikasvustossa jääpoltetta, joka vaarantaa kasvien talvehtimisen. Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu vesienkäsittelyn tehostaminen sulan maan aikaan on riittävää tässä tapauksessa, kun kyseessä on vanha ja jo tuotannossa oleva/tuotannossa ollut alue. Pumppaamon sähkövirta tullaan tuottamaan aggregaatilla. Polttonesteen varastointiin käytetään hyväksyttyä kaksivaippaista säiliötä. Muut polttonesteen varastointiin liittyvät toimenpiteet on kuvattu hakemuksessa. 18

19 19 Pohjois-Savon Ely-keskusksen kalatalousviranomainen Lausunnossa kuvatut kalataloudelliset haitat johtuvat yhteiskuormituksesta, eivät yksinomaan turvetuotannosta. Ely-keskuksen esitys kalatalousmaksusta voidaan hyväksyä. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Sonkajärven kunta Hakija katsoo, että esitetty vesienkäsittelyn tehostaminen on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista tässä tapauksessa kun kyseessä on vanha ja jo tuotannossa oleva/tuotannossa ollut alue. Lausunnoissa on viitattu KHO:n Suovasuon päätökseen. Kyseinen päätös koskee kokonaan uutta turvetuotantoaluetta, joten sitä ei voida pitää relevanttina vanhan tuotantoalueen lupakäsittelyn kannalta. Myös toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää, koska se koskee jo aiemmin tuotannossa ollutta aluetta ja vesiensuojelun tehostamista. Aloittamislupa myös lyhentää jäljellä olevaa kuormittavaa nostoaikaa ja alueen jälkihoidon ja -käytön aloitusta. Hakija katsoo, että hakemusasiakirjat ovat selvityksiltään riittävät lupaharkinnan suorittamiseksi. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Hakija viittaa soveltuvin osin edellä lausumaansa. Iisalmen Luonnon ystäväin Yhdistys ry Hakija viittaa soveltuvin osin hakemukseen ja edellä lausumaansa sekä lausuu lisäksi, että turvetuotannon päästöt tunnetaan varsin tarkasti, koska tarkkailua on ollut jo yli 30 vuoden ajan. Turvetuotannon valumavedet ovat laadultaan lähempänä luonnonvesiä kuin esimerkiksi asumajätevesiä. Turvetuotannon päästötarkkailujen vesinäytteiden suodatuksissa käytettävä lasikuitusuodatin (GF/C) on standardin (SFS-EN 872:1996) mukainen. Huokoskoko on 1,2 mikrometriä (0,0012 mm). Kyseistä suodatinta on käytetty eri seurannoissa jo vuosikymmenten ajan. Sillä saadaan tutkittavasta vedestä kiinni kaikki orgaaniset ja epäorgaaniset kiintoainepartikkelit, jotka ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin bakteerit. Valtaosa orgaanisesta kuormituksesta on liukoista humusta, joka ei pidäty tiheimmällekään kiintoainesuodattimelle. Kaikkialta maa-alueilta, mukaan lukien luonnontilaiset suot, vesistöihin kohdistuva orgaanisen aineksen huuhtouma on valtaosin juuri humusta, ei hiukkasmaista kiintoainesta. Turvetuotannon velvoitetarkkailussa orgaanista kuormaa on seurattu jo vuosia kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja eräissä tapauksissa myös veden väriarvon avulla. COD Mn -analyysi tehdään suodattamattomasta vesinäytteestä ja se kuvaa siinä olevien kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää. Molempien analyysimenetelmien tulosten on todettu korreloivan hyvin veden humuspitoisuuden kanssa ja sen vuoksi niitä käytetään yleisesti veden humuspitoisuuden mittarina. Kiintoaineen ja COD Mn määrää ei voi laskea yhteen, eikä niitä voi verrata toisiinsa.

20 Turvetuotannon yhteiskuormitusta on selvitetty kattavasti koko Sukevanjärven alueella (hakemuksen liite). Turvetuotannon osuus Sukevanjärven kuormituksesta on noin 4 %, joten järven tila riippuu 96 %:sti muusta kuin turvetuotannosta. Selvitys sisältää arvion myös muusta kuormituksesta. Kohisevansuon kuormitusarvio perustuu tarkkailutuloksiin pitkällä aikavälillä. Kohisevansuon eristysojat ovat vanhoja ja vastaavat ominaisuuksiltaan metsäojia. Eristysojien vedet ovat tuotantoaluetta ympäröivän alueen vesiä, eivät turvetuotantoalueen. Eristysojilla estetään ulkopuolisten vesien pääseminen tuotantoalueen ojastoihin ja hallitsemattomia ylivirtaamatilanteita. Tuotantoalueen ojitus ja vesienpuhdistusmenetelmät mitoitetaan tuotantoalueelta muodostuvalle valumalle. Eristysojiin johtuu valumaa käytännössä niiden ulkopuolisilta alueilta, eivätkä vedet eristysojissa sinällään pilaannu tai muutu huonommaksi verrattuna ojaan saapumistilaansa. Veden laatu määräytyy ulkopuolisten alueiden ominaisuuksien ja toimintojen (yleensä metsätalousalueita) mukaan. Tarkkailussa havaitut alimmat ph-arvot (4,8 6,1) on havaittu Kohisevansuon yläpuolisella tarkkailupisteellä, johon Kohisevansuolta tulevat vedet eivät vaikuta. Kohisevansuo ei sijaitse sulfidiriskialueella eikä lähistöllä ole mustaliuskealueita. Kohisevansuolla ei ole ilmennyt poikkeuksellisia happamuusarvoja, joiden vuoksi olisi tarvetta neutraloinnille tai kenttien rajaamiselle. Laskeutusaltailta lähtevä vesi on ollut pääasiassa lievästi hapanta ja samanaikaisesti kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) arvo on ollut melko korkea eli O 2 mg/l. Kohisevansuolta lähtevän veden ph ilmentää suovesille tyypillistä humushappamuutta. Vastaava humusperäinen happamuus on luonteenomaista myös luonnontilaisille soille. Kohisevansuon vesiensuojelun tehostaminen kasvillisuuskentällä on vesienhoidon tilatavoitteiden mukaista. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Esitetyt vaateet ovat aiheettomat. Sukevan osakaskunta Kalatalousmaksun osalta hakija viittaa edellä lausumaansa. Muutoin hakija viittaa soveltuvin osin hakemukseen ja edellä lausumaansa. Muistutukset 6 ja 7 Haetun luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Esitetyt vaateet ovat aiheettomat. Perusteluinaan hakija viittaa soveltuvin osin edellä lausumaansa. Hakijan kuulemisen jälkeen toimittamat lisäselvitykset (sopimukset kosteikko- ja oja-alueista) Hakija on toimittanut vuokrasopimuksen kosteikkoalueesta (2,8 ha) ja toimittanut sopimukset (3 kpl) laskuojan käytöstä Kohisevansuon eteläosalla, jonka tuotannosta poistuneet osat luovutetaan maanomistajille. Tilan Hietaniemi ( ) osalta vuokrasopimus on laskuojan käytön osalta voimassa vuoden 2021 loppuun. Laskuojan sijaintiin on 150 metrin matkalla tehty muutos, joka on merkitty työmaakarttaan. 20

21 21 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Kohisevansuon lohkoilla 1 3 Sonkajärven kunnassa Sukevanjärveen laskevan Kohisevanpuron valuma-alueella. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 31,5 hehtaaria. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä alapuolisten vesialueiden kalastolle ja kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle luvan aloittaa Kohisevansuon turvetuotanto tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan työmaakartan (MK 1:10 000) ja siihen tehdyn laskuojan sijainnin muutoksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Kohisevanpuroon. Sen jälkeen, kun jäljempänä määrätty kasvillisuuskosteikko on otettu käyttöön, vedet on johdettava koko tuotantoalueelta roudattomana aikana kasvillisuuskosteikon kautta ja muulloin laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta laskuojaan 1. Tuotantoalue ja vesien purkureitit on merkitty tämän päätöksen liitteenä olevaan karttaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyn mukaisesti niin, että käytössä ovat laskuojan 1 osalta uusi kasvillisuuskosteikko ja laskeutusaltaat 1 ja 2 ja laskuojan 2 osalta laskeutusallas 3 sekä tuotantoalueella sarkaojien lietesyvennykset ja lietteenpidättimet. Uuden kasvillisuuskosteikon, jonka pinta-alan on oltava vähintään 1,6 hehtaaria, rakentaminen on toteutettava vuoden 2013 tuotantokauden aikana. Se on otettava käyttöön sen jälkeen, kun kentän kasvillisuus on muodostunut (1 2 kasvukautta) ja kenttä pystyy käsittelemään sille johdettavat vedet. Kentän käyttöönotosta ja laskuojan 2 käytön lopettamisesta on ennakolta ilmoitettava Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja varattava sille tilaisuus kentän toimintakelpoisuuden tarkistamiseen.

22 3. Vedet tuotantoalueelta on johdettava kasvillisuuskosteikolle vähintään välisenä aikana kuitenkin niin, että kosteikkoalueen ollessa roudassa vedet voidaan johtaa laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Kohisevanpuroon. Kosteikon ohituksista edellä mainittuna aikana on tehtävä merkintä käyttöpäiväkirjaan. Kasvillisuuskosteikon tavoitteellisen puhdistustehon on käsittelyajan keskiarvona oltava vähintään: Kiintoaine 40 % Kokonaisfosfori 30 % Kokonaistyppi 20 % Jos kosteikon puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Päästöt ilmaan ja melu 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 22

23 23 Varastointi ja jätteet 8. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 12. Kohisevansuon käyttö- ja vesistötarkkailu on toteutettava Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi päästötarkkailu ja kasvillisuuskosteikon puhdistustehon tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä kalatalousviranomaisen hyväksymän Sukevanjärven alueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousviranomaiselle sekä Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle, Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Sonkajärven kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

24 Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Kalatalousmaksu 15. Luvan saajan on maksettava vuosina vuosittain 200 euroa ja vuodesta 2017 alkaen vuosittain 120 euroa kalatalousmaksua Pohjois-Savon ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Savon ELYkeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesistö- ja kalataloustarkkailua sekä kalatalousmaksun maksua on jatkettava kaksi vuotta turvetuotannon (turpeen nostotoiminnan) päättymisen jälkeen. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Mikäli turvetuotantoa on tarpeen jatkaa vuoden 2022 nostokauden jälkeen, luvan haltijan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden 24

25 Korvattava päätös tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Tällä päätöksellä korvataan Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 43/07/2 niiden osa-alueiden osalta, joilla kyseinen lupa olisi ollut voimassa toistaiseksi (tarkistamishakemuksen jättäminen viimeistään ). Toiminnasta jo poistuneiden alueiden osalta ovat voimassa ympäristöluvan nro 43/07/2 toiminnan lopettamista koskevat määräykset (kyseisen päätöksen s ). RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kohisevansuon turvetuotannossa on kysymys turvetuotannon jatkamisesta myös niillä Kohisevansuon osilla, joilta turvetta ei oltu nostettu loppuun vuoden 2011 loppuun mennessä, jolloin ympäristöluvan voimassaolo näillä alueilla päättyi. Lisäksi tuotantoa jatketaan lohkoilla 1 ja 2, joilla nykyinen ympäristölupa olisi ollut voimassa osalla alueesta toistaiseksi (tarkistamishakemuksen jättäminen viimeistään ). Lisäksi tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä on käsitelty hakijan esitys vesienkäsittelyn tehostamisesta. Nyt on myönnetty lupa turvetuotannon jatkamiseen yhteensä 31,5 hehtaarin alueella. Koska käsiteltävänä ovat Kohisevansuon turvetuotannon ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan eikä eri osa-alueiden kuormitusta voida erotella, hakemus on käsitelty ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaisena toiminnan olennaisena muutoksena. Lupaharkinta on tehty uudelleen koko toiminnalle. Kohisevansuon turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 1986 lähtien. Tuotantoalueella ja toiminnan päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kohisevansuolla on jatkossa sulan kauden aikana vesienkäsittelymenetelmänä kasvillisuuskosteikko ja muulloin niin sanottu perustason vesienkäsittely eli sarkaojaratkaisut ja laskeutusaltaat. Vesienkäsittely vastaa Kohisevansuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia, kun otetaan huomioon supistuva tuotantopinta-ala ja kasvillisuuskosteikon kuormitusta alentava vaikutus. Luvan mukainen toiminta ei nosta turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta Sukevanjärven valuma-alueella verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Tuotannon jatkaminen alueilla, joilla sitä on harjoitettu jo pitkään, ei aiheuta yhtä suurta vesistökuormitusta kuin ojitusten aloittaminen uusilla turvealueilla. Sukevanjärven valumaalueen kokonaiskuormitus Kohisevansuon turvetuotannon kuormitus siihen mukaan lukien tulee otettavaksi huomioon arvioitaessa tälle valuma-alueelle sijoittuvien uusien turvetuotantoalueiden luvanmyöntöedellytyksiä. 25

26 Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 Kohisevansuo on merkitty olemassa olevaksi turvesuoksi. Turvetuotanto on aloitettu ennen kuin Sukevanjärvelle on laadittu yleiskaava. Toiminta ei sijoitu kaavojen eikä kaavamääräysten vastaisesti. Kohisevansuon alapuolisen Sukevanjärven ekologinen tila on vesienhoidon suunnitteluun liittyvässä vesimuodostumien tilan arvioinnissa luokiteltu hyväksi. Kohisevansuon turvetuotannon jatkaminen tämän päätöksen mukaisesti ei vaaranna alapuolisen vesistön tilan säilymistä vähintään nykyisellään. Kohisevansuon turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnanharjoittajalla on oltava toiminta-alueeseen ja oja-alueiden käyttöön näiden alueen omistajan kanssa voimassa olevat sopimukset. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Kohisevansuon toiminnan jatkaminen tämän päätöksen mukaisesti vuoden 2013 tuotantokaudesta alkaen niin, että kokonaistuotantoalueeseen (31,5 ha) sisältyy myös aluetta, jonka osalta aikaisempi ympäristölupa oli voimassa vuoden 2011 loppuun, on perusteltua. Kaikki Kohisevansuon vedet johdetaan samojen vesienkäsittelyjärjestelyjen kautta, joten luvan epääminen osalta aluetta ei vaikuttaisi merkittävästi Kohisevansuon vesistökuormitukseen. Vesienkäsittelyn tehostus on perusteltua aloittaa mahdollisimman nopeasti eli rakentamalla kasvillisuuskosteikko vuoden 2013 aikana. Asetettavan vakuuden määrässä (5 000 euroa) on otettu huomioon tuotantopinta-ala ja päästöjen suuruus. Kohisevansuon turvetuotannon ympäristövaikutukset ovat hyvin tiedossa eikä niissä tapahdu lisääntymistä, koska kyse on turvetuotannosta aikaisempaa suppeammalla tuotantoalalla. Asetettava vakuus on määrätty ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten perustelut Kohisevansuon turvetuotannon ympäristövaikutusten hallinnasta, jätehuollosta ja tarkkailusta annettavat lupamääräykset ovat pääperiaatteiltaan samoja kuin aikaisemmassa ympäristöluvassa. Kohisevansuon kasvillisuuskosteikon rakentaminen on aloitettava tuotantokaudella Kentän toimintakyky riippuu siitä, kuinka hyvin kasvillisuus (ruokohelpi) juurtuu ja voimistuu. Yleensä vesien johtaminen voidaan aloittaa 1 2 vuoden kuluttua kentän perustamisesta eli Kohisevansuolla vuonna 2014 tai Luvassa on annettu tavoit- 26

27 teelliset puhdistustehomääräykset, joiden saavuttamisen seuranta on määrätty tehtäväksi erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla toteutettavilla toimenpiteillä. Kalatalousmaksu on ennen kasvillisuuskentän täysimääräistä toimintaa suuruudeltaan 200 euroa ja vuodesta 2017 alkaen 120 euroa vuodessa. Tuotantoalueen kuormituksella voi olla vaikutusta laskuojien liettymiseen. Laskuojien kunnossapito on toiminnanharjoittajan velvoite siltä osin, kun ojien kunnossapitotarve johtuu turvetuotannosta. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Viranomaisten vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Kasvillisuuskosteikkoa ei ole määrätty ympärivuotiseen käyttöön, koska se voisi aiheuttaa kentän kasvillisuudelle vaurioita ja toimintakyvyn heikkenemistä myös kesäisin. Sonkajärven kunnan ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimus Sukevanjärven vesistöalueen turvetuotannon yhteiskuormituksen huomioon ottamisesta on päätöksessä otettu huomioon siten, että toiminta nyt myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti ei lisää vesistöalueen kokonaiskuormitusta. Edellytykset myös toiminnanaloitusluvalle ovat olemassa. Vastauksena muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin aluehallintovirasto viittaa ympäristöluparatkaisun perusteluissa esittämäänsä. Kun otetaan huomioon se, että kyse on olemassa olevan tuotantoalueen toiminnan jatkamisesta, ovat hakemuksessa esitetyt selvitykset riittävät asian ratkaisemiseen. Koko Sukevanjärven valuma-alueen kuormitusrakenteesta ja sen kehittymisestä sekä vaikutuksista vesistön tilaan on hakemuksessa esitetty kattava koosteraportti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 8,13 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 27

28 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista (YSL 28 :n 3 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sonkajärven kunta Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikan ilmoitustaululla Mikkelissä ja päätöksestä kuulutetaan Sonkajärven kunnan virallisella ilmoitustaululla.

29 29 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteet Valitusosoitus Tuotantoaluekartta Päästötarkkailusuunnitelma Timo J. Lehtonen Antti Ylitalo Asian ovat ratkaisseet johtaja Timo J. Lehtonen ja ympäristöneuvos Antti Ylitalo (asian esittelijä).

30 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

31 KOHISEVAN PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA LIITE Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailua on tehtävä vuosittain koko lupakauden ajan. Mikäli kasvillisuuskosteikon puhdistustehossa saavutetaan asetetut puhdistustehotavoitteet kolmena peräkkäisenä vuotena, voidaan tarkkailun toteutusta harventaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaama kasvillisuuskosteikolta purkuojaan on mitattava vähintään jokaisen näytteenottokerran yhteydessä. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen kasvillisuuskosteikkoa ja sen jälkeen kahden viikon välein. Silloin kun vesiä ei johdeta kasvillisuuskosteikolle, näytteet on otettava vähintään kerran kuukaudessa vesistöön laskeutusallaskäsittelyn kautta johdettavasta vedestä. Näytteistä määritetään alla mainittu analyysivalikoima: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4 -N Fe Vesienkäsittelyn teho kasvillisuuskosteikolla lasketaan kentän vuotuisen käyttöajan keskiarvona näytteiden pitoisuuksien perusteella. Vesistöön johdettavan veden määrän ja ainepitoisuuden perusteella on laskettava Kohisevansuon kasvillisuuskosteikon kautta vesistöön kohdistuva kuormitus (fosfori, typpi, kiintoaine ja COD Mn ). Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti Pohjois-Savon ELYkeskuksen määräämän ajan. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset ja raportti on toimitettava myös sähköisessä muodossa. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

32 Tuotantoaluekartta LIITE