TRADENOMILIITTO TRAL JÄSENTUTKIMUS 2017

Transkriptio

1 TRADENOMILIITTO TRAL JÄSENTUTKIMUS 2017

2 TRADENOMIN PROFIILI 9,4 AMMATTIVUOSIA KESKIMÄÄRIN 3661/kk TRADENOMIEN KESKIPALKKA 32,1% MIEHIÄ 67,9% NAISIA SEKTORI 88,1% YKSITYINEN 16,0% LUONNONTIETEIDEN ALA 36 VUOTTA KESKI-IKÄ KOULUTUSALA 0,3% KULTTUURIALA 11,9% JULKINEN TOIMIASEMA 45,6% 31,1% 83,7% YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA 4,9% JOHTO 18,5% KESKIJOHTO ASIANTUNTIJAT TOIMIHENKILÖT 2

3 TRADENOMILIITTO TRAL:N JÄSENTUTKIMUS 2017 Vuotuinen jäsentutkimuksemme toteutettiin jälleen lokakuussa Tutkimuksessa selvitettiin mm. tradenomien palkkausta ja sijoittumista eri tehtäviin sekä työhyvinvointiin ja työsuhteen varmuuteen liittyviä kysymyksiä. Tässä raportissa esittelemme tutkimuksemme keskeisimmät tulokset. Tutkimustuloksia hyödynnämme edunvalvontatyön lisäksi palkkaneuvontamme pohjana. T utkimus toteutettiin verkossa siten, että vastaajat saivat linkin tutkimussivustolle sähköpostitse. Kohderyhmänä olivat jäsenemme ja perusjoukkoon kuului noin henkilöä. Vastauksia kertyi noin 2790 kappaletta, vastausasteen ollessa 21 prosenttia. Suurin osa vastanneista oli naisia (67,9 prosenttia). Vastaajien keski-ikä nousi edellisestä vuodesta noin puolella vuodella ollen 36 vuotta. Vastaajista noin 90,5 prosenttia oli työ- tai virkasuhteessa ja 5,1 prosenttia työttömänä tai lomautettuna. Palkattomalla vapaalla oli noin 4,2 prosenttia vastaajista. Yrittäjien ja itsensä työllistävien määrä nousi hieman vuoden ,7 prosentista 2,1 prosenttiin. TRAL on ainoana ammattijärjestönä tutkinut tradenomien sijoittumista työelämään ja palkkakehitystä jo yli 20 vuotta. Vuosien tutkimustyö laajoilla otannoilla takaa vertailukelpoiset tulokset, jonka ansiosta tradenomien palkkakehityksestä saadaan realistinen kuva sekä samalla tradenomien tilannetta voidaan vertailla myös muihin korkeakoulutettuihin ryhmiin. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy TRALin toimeksiannosta. 3

4 TOIMIASEMA Vuonna 2017 ei ilmennyt suuria muutoksia eri asematasoille sijoittumisessa. Valtaosa tradenomeista eli noin 70 prosenttia työskenteli toimihenkilötasoa vaativammissa asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Näille tehtäville ominaista on niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Toimihenkilötehtävissä tapahtui hieman kasvua molempien sukupuolten osalta. Miesten osuus johtotehtävissä kasvoi hieman. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien naistradenomien määrä laski noin 3,6 prosenttiyksilöllä, mutta keskijohdossa naisten osuus nousi edellisvuoteen verrattuna noin 2 prosenttia. Vuonna 2017 valmistuneista tradenomeista suurin osa (60,5 prosenttia) sijoittuu toimihenkilötehtäviin, alle puolet (31 prosenttia) asiantuntijatehtäviin ja noin 7 prosenttia puolestaan keskijohdon tehtäviin. Kaikista tradenomista hieman alle 15 prosenttia työskentelee esimiestehtävissä ja noin 17 prosentilla työhön liittyy toisten työn johtamista vailla varsinaista esimiesasemaa. Esimiesasemassa olevilla on suoria alaisia keskimäärin seitsemän ja yhteensä alaisia oli 41 henkilöä. ASEMATASO Mies Nainen Yhteensä 60 % 52,2 % 50 % 40 % 42,4 % 45,6 % 36,4 % 31,1 % 30 % 20 % 21,1 % 17,3 % 18,5 % 19,8 % 10 % 7,0 % 3,9 % 4,9 % 0,7 % 0,4 % 0,5 % 0 % Johto Keskijohto Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö 4

5 TOIMIALA T radenomeja työskentelee kaikilla toimialoilla ja sektoreilla. Julkisella sektorilla työskentelee 12 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 86 prosenttia tradenomeista. Kolmannella sektorilla eli esimerkiksi järjestöissä ja säätiöissä työskentelee 2 prosenttia tradenomeista. Yksityisen sektorin suurin yksittäinen toimiala on teknologiateollisuus (13,4 %), joka sisältää elekt- roniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen sekä tietotekniikan palvelualan. Muita suuria toimialoja ovat finanssiala (8,3 %), kaupan ala (10,6 %) ja ICTala (6,9 %). Edelliseen vuoteen verrattuna teknologiateollisuuden ja muun teollisuuden osuudet ovat hieman kasvaneet ja finanssiala vastaavasti pienentynyt. Merkittäviä muutoksia toimialoissa ei kuitenkaan ole tapahtunut. ICT-ala 7 % Finanssiala 8 % SUURIMMAT TOIMIALAT Muut 36 % Julkinen sektori 12 % Kaupan ala 11 % Teknologiateollisuus, sis. Tipal 13 % Muu teollisuus 13 % MUUT TOIMIALAT Muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta) 3,4 % Muu palvelutoiminta 5 % Järjestösektori 2 % Koulutus 4 % Muut palvelut liike-elämälle (esim. lakiasiaintoimistot) 2,7 % Graafinen ala 0,6 % Mainostoimistot 1,2 % Yrityskehitystoiminta (teknologia- ja innovaatiokeskukset) 0,4 % Kuljetus ja varastointi 2,8 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) 1,1 % Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi 1 % Tilitoimistot 6,2 % Muu informaatio- ja viestintäala 2 % Kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhuolto) 2,4 % Kääntäminen ja tulkkaus 0 % 5

6 KILPAILUKIELTO Vastaajista 27 prosentilla kilpailukielto sisältyy nykyiseen työsopimukseen. Asematasojen välillä oli kuitenkin vaihtelua: esimerkiksi johdon sekä ylimmän johdon työsopimuksista noin puolella oli kilpailukieltosopi- mus. Toimihenkilöillä vastaava luku oli 21 prosenttia ja muilla asematasoilla noin 30 prosenttia. SISÄLTYYKÖ NYKYISEEN TYÖSOPIMUKSEESI KILPAILUKIELTO? Toimihenkilö Asiantuntijatehtävät 21 % 27 % 50 % 52 % 29 % 21 % Kyllä, sisältyy Ei sisälly En osaa sanoa Vaativat asiantuntijatehtävät 32 % 49 % 19 % Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 30 % 62 % 9 % Alempi keskijohto 25 % 54 % 21 % Ylempi keskijohto 33 % 59 % 9 % Johto 53 % 42 % 5 % Ylin johto 50 % 50 % 0 % Yhteensä 27 % 52 % 21 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 6

7 PALKKAUS T radenomien keskipalkka vuonna 2017 oli 3661 euroa kuukaudessa. Palkkataso nousi osassa palkkaluokista hieman. Keskipalkassa mitattuna nousua tapahtui 128 euroa kuukaudessa eli noin 3,6 prosenttia. Ylin neljännes tradenomeista ansaitsi 4200 euroa ja alin neljännes 2667 euroa. Vaihteluväli ylimmän ja alimman neljänneksen välillä oli reilut 1500 euroa. Vuonna 2016 vastaava vaihteluväli oli reilut 1400 euroa, joten palkkaero suurimman ja pienimmän neljänneksen välillä on kasvanut tasaisesti. TRADENOMIEN PALKAN KEHITTYMINEN (BRUTTO, EUR / KK) Alin 25 % Keskipalkka Mediaani Ylin 25 % KESKIPALKOISSA VAIHTELUA T oimiasemalla on merkittävä korrelaatio palkan muodostumiseen. Yhteys asematasolla ja palkalla on pääsääntöisesti suoraviivainen, mutta poikkeuksen tekevät vaativien ja erittäin vaativien asiantuntijatehtävien palkat verrattuna alemman ja ylemmän keskijohdon keskipalkkoihin. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä keskipalkka on 1118 euroa suurempi kuin alemmassa keskijohdossa ja 433 euroa suurempi kuin ylemmässä keskijohdossa. Edelliseen vuoteen nähden keskipalkka oli noussut lähes kaikilla asematasoilla, ainoastaan ylimmällä johdolla ja ylemmällä keskijohdolla keskipalkka oli laskenut. Toimihenkilöillä ja asiantuntijoilla palkka nousi hieman, kun taas vaativissa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevillä kasvu oli suurinta. KESKIPALKKA (BRUTTO, EUR / KK) TOIMIASEMAN MUKAAN Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö

8 TRADENOMIEN PALKKAKEHITYS V astaajista noin 49 prosenttia kertoo palkan nousseen edellisestä vuodesta ja 37,8 prosenttia puolestaan kertoo palkan pysyneen ennallaan. Edelliseen vuoteen verrattuna palkat olivat nousseet hieman vähemmän, tradenomimiehillä hieman naisia enemmän. Palkat olivat laskeneet noin 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Poissa palkkatyöstä lokakuussa 2017 oli naisia noin 3 prosenttia enemmän kuin miehiä. Suurimpia syitä ansiotason muutoksiin olivat henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvät syyt, siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen tai uusi asema tai tehtävä. ANSIOIDEN KEHITYS Mies Nainen Yhteensä 60 % 50 % 40 % 52,4 % 47,3 % 48,9 % 37,1 % 38,1 % 37,8 % 30 % 20 % 10 % 0 % Noussut Pysynyt ennallaan 5,3 % 5,8 % 5,6 % Laskenut 4,8 % 8,1 % 7,0 % En ollut työssä lokakuussa 2016 opintojen, työttömyyden tms. vuoksi 0,5 % 0,8 % 0,7 % En osaa sanoa SYY ANSIOMUUTOKSEEN Henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus (meriitti) Uusi asema tai tehtävä (saman työnantajan palveluksessa) Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 24 % 24 % 31 % Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos Yleiskorotus 11 % 13 % Paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) Jokin muu, mikä 6 % 7 % Muutos provisiossa tms. liikkuvassa palkanosassa Lisätutkinto tai -pätevyys Muutos luontoiseduissa Vuorotteluvapaa, osittainen hoitovapaa, paikkakunnan vaihto, opiskelu tms. oma valinta Lomautus tai muu työnantajasta johtuva syy Yritykseni tilanne (olen yrittäjä) 4 % 3 % 3 % 2 % 1 % 0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 8

9 TYÖKOKEMUKSELLA SUURI VAIKUTUS PALKKATASOON so on noussut noin 60 prosenttia. Työkokemuksen vaikutus palkkakehitykseen on tutkimuksen mukaan hyvin merkittävä. KESKIPALKKA (BRUTTO, EUR / KK) KOULUTUSTA VASTAAVAN TYÖKOKEMUKSEN MUKAAN vuotta 3-5 vuotta 6-8 vuotta 9-11 vuotta vuotta Yli 15 vuotta SUKUPUOLTEN VÄLISESSÄ PALKKAEROSSA PIENTÄ KASVUA V uonna 2016 valmistuneiden palkkataso oli keskiarvolla mitattuna 2743 euroa kuukaudessa ja vuonna 2006 valmistuneiden keskipalkka oli 4374 euroa kuukaudessa. Kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen ansiota- Miestradenomien keskiarvopalkka oli 4082 euroa kuukaudessa naisten palkan jäädessä 3447 euroon. Vuonna 2017 sukupuolten välinen palkkaero keskipalkalla mitattuna oli siis miesten eduksi 635 euroa. Edellisenä vuonna palkkaero oli 612 euroa. Palkkaero miesten ja naisten välillä kasvoi noin 23 eurolla. KOKONAISKUUKAUSIANSIO (KESKIARVO, BRUTTO, EUR / KK) SUKUPUOLEN MUKAAN Yhteensä Mies Nainen KA F10 F25 MED F75 F90 9

10 Miehet saavat keskiarvolla mitattuna noin 18,4 prosenttia suurempaa palkkaa. Palkkaero sukupuolten välillä on hyvin erilainen toimiasemasta riippuen. Kaikilla muilla toimiasemilla miesten palkat ovat suurempia, paitsi asiantuntijatehtävissä työskentelevät naiset ansaitsevat 1,13 prosenttia miehiä enemmän. Kuitenkin erityisesti erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä, johdossa ja ylimmässä johdossa työskentelevien miesten palkat ovat reilusti naisten palkkoja korkeampia. SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKAERO MIESTEN HYVÄKSI ERI ASEMATASOILLA Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset % 35 % 31,3 % 33,1 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 21 % 8,7 % 7,3 % 9,6 % 7,3 % 5 % 0 % -1,1 % Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Miesten ja naisten välistä palkkaeroa selittävät osittain erot työelämään sijoittumisessa. Miehistä noin 80 prosenttia on sijoittunut asiantuntija- tai johtotehtäviin kun naisista vastaaviin tehtäviin on sijoittunut noin 64 prosenttia. Kokopäivätyössä olevista tradenomeista 41 prosenttia on tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkauksen piirissä on miehistä 48 prosenttia ja naisista puolestaan 38 prosenttia. Tulospalkan osuus vuosiansioista oli keskimäärin 4516 euroa eli hieman yli 9 prosenttia vuosiansioista. Miesten tulospalkkio oli keskimäärin 6718 euroa (10,9 % vuosiansioista) ja naisten 3017 euroa (8,1 % vuosiansioista) vuodessa. Tulospalkkioiden piiriin kuuluvista vastaajista palkkioita sai vuoden aikana noin 70 prosenttia vastaajista. Erityisesti johdon ja keskijohdon tehtävissä miesten tulospalkkiot ovat huomattavasti suurempia kuin naisten. TULOSPALKKION MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN VUONNA ERI ASEMATASOILLA (BRUTTO, EUR / KK) Mies Nainen Kaikki ,7 % Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt 10

11 USKO OMAAN TULEVAISUUTEEN TYÖELÄMÄSSÄ PARANTUNUT Usko oman työpaikan säilymiseen on tradenomien keskuudessa parantunut jo parin vuoden ajan. Vastaajista hieman yli 82 prosenttia kokee oman työsuhteen tilanteen olevan vakaa tai melko vakaa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli noin 80 prosenttia. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat kokevat kuitenkin huomattavasti enemmän epävarmuutta: alle puolet (n. 44 %) kokee tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa. Vakituisessa työssa olevista kokivat oman tilanteensa vakaaksi tai melko vakaaksi 87 prosenttia vastaajista. Usko työpaikan tilanteeseen yleisesti on myös parantunut. Noin 77 prosenttia vastanneista uskoo työpaikan tilanteen säilyvän vakaana tai melko vakaana kun edellisenä vuonna näin ajatteli noin 70 prosenttia. Melkein 10 prosentilla vastaajien työpaikoista kuitenkin irtisanomiset ovat mahdollisia. Edellisvuonna vastaava luku oli noin 12 prosenttia. MILLAISENA NÄET OMAN TYÖPAIKKASI JA YRITYKSEN TILANTEEN LÄHITULEVAISUUDESSA? Yrityksen tilanne Oma tilanne 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 38,6 % 43,3 % 38,2 % 38,9 % 3,0 % 1,6 % 1,3 % 0,9 % 9,7 % 7,3 % 5,8 % 2,3 % 3,4 % 5,6 % Vakaa Melko vakaa Lomautukset ovat mahdollisia Lomautukset ovat todennäköisiä Irtisanomiset ovat mahdollisia Irtisanomiset ovat todennäköisiä En osaa sanoa MILLAISENA NÄET OMAN TILANTEESI TYÖPAIKALLASI LÄHITULEVAISUUDESSA? Toistaiseksi voimassa oleva, vakituinen/yrittäjä Määräaikainen 50 % 47,1 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 12,0 % 40,0 % 31,6 % 1,6 % 1,5 % 0,9 % 0,8 % 6,0 % 18,0 % 1,2 % 10,2 % 3,1 % 25,9 % Vakaa Melko vakaa Lomautukset ovat mahdollisia Lomautukset ovat todennäköisiä Irtisanomiset ovat mahdollisia Irtisanomiset ovat todennäköisiä En osaa sanoa 11

12 TYÖAIKA TYÖAJAN SEURANTA ERI ASEMATASOILLA Ei seurata Kellokortin tai muun vastaavan järjestelmän avulla Henkilökohtaisen kirjanpidon avulla Muulla tavalla, miten? 70 % 60 % 50 % 54,0 % 45,2 % 52,5 % 58,1 % 51,3 % 40 % 30 % 20 % 19,8 % 21,4 % 29,8 % 23,5 % 17,9 % 27,4 % 13,1 % 26,4 % 20,3 % 26,1 % 10 % 4,8 % 1,5 % 2,3 % 2,4 % 2,3 % 0 % Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt Yhteensä Työajan seuranta toteutettiin suurimmaksi osaksi kellokortin tai muun vastaavan järjestelmän avulla. Kaikista vastaajista noin viidenneksellä työaikaa ei seurata lainkaan, mutta asematasojen välillä oli selkeitä eroja. MITEN TYÖAIKASI ON MÄÄRITELTY? 80 % 70 % 66,6 % 81,2 % 68,6 % Johto 72,7 % Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt Yhteensä 60 % 50 % 40 % 43,3 % 38,6 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3,1 % 9,3 % 6,0 % 20,1 % 10,8 % 15,0 % 10,4 % 5,4 % 6,4 % 7,1 % 12,5 % 6,6 % 4,0 % 8,5 % 0,0 % 1,3 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % Kiinteä työaika Liukuva työaika Sopimukseen perustuva kokonaistyöaika Ei määriteltyä työaikaa En osaa sanoa Suurimmalla osalla vastaajista oli liukuva työaika. Hieman yli kolmannes ilmoitti, että työpaikalla on käytössä työaikapankki ja 79 prosenttia ilmoitti voivansa käyttää kertyneitä saldotunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä. 12

13 ONKO TYÖPAIKALLASI KÄYTÖSSÄ TYÖAIKAPANKKI? En osaa sanoa 12 % Kyllä 35 % Ei 51 % On tekeillä 2 % VOITKO KÄYTTÄÄ SÄÄSTYNEITÄ SALDOTUNTEJA PITÄMÄLLÄ KOKONAISIA VAPAAPÄIVIÄ? En osaa sanoa 6 % Ei 15 % Kyllä 79 % 13

14 ETÄTYÖ E tätyötä tehdään suurimmalla osalla työpaikoista. Valtaosa (82%) ilmoitti omalla työpaikalla tehtävän etätyötä. Hieman alle neljännes vastaajista ei voi tehdä etätyötä, vaikka haluaisivat. Asematasojen välillä oli eroja etätyön tekemisessä. Asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevistä yli 80 prosenttia saivat halutessaan tehdä etätyötä, kun taas toimihenkilöistä vain alle puolet (43 %) tekivät etätyötä. Toimihenkilöistä 45 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä, mutta eivät voi, kun asiantuntijolla ja keskijohdolla vastaava luku on 14 prosenttia. TEHDÄÄNKÖ TYÖPAIKALLASI ETÄTYÖTÄ? VOITKO HALUTESSASI TEHDÄ ETÄTYÖTÄ? En osaa sanoa 2 % Ei 16 % En, vaikka haluaisin 24 % En halua tehdä etätyötä 6 % Kyllä 82 % Kyllä 70 % VOITKO HALUTESSASI TEHDÄ ETÄTYÖTÄ? Kyllä Yhteensä Toimihenkilö 43 % 70 % 45% 24 % 6 % 11 % En, vaikka haluaisin En halua tehdä etätöitä Asiantuntija 82 % 14 % 4 % Keskijohto 82 % 14 % 4 % Johto 94 % 2 % 4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 14

15 Suurin osa vastaajista koki etätyön helpottavan arkea, parantavan keskittymistä ja työhyvinvointia. Jopa 65,5 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai osittain samaa mieltä, että mahdollisuus etätyöhön vaikuttaa työpaikan valintaan. ETÄTYÖ (1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä) Etätyö helpottaa työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistämistä 2,1 % 5,4 % 22,8 % 68,1 % Etätyöskentely vaatii työntekijältä kykyä johtaa itse itseään 3,1 % 30,8 % 64,5 % Etätyömahdollisuus edistää työhyvinvointia 2,4 % 7,5 % 30,1 % 58,7 % Etätyömahdollisuus on työnantajalta luottamuksenosoitus 2,0 % 8,3 % 34,4 % 53,8 % Etätyöskentely lisää työrauhaa ja parantaa keskittymistä 4,0 % 12,1 % 30,1 % 52,2 % Etätyö lisää tehokkuutta ja työn tuottavuus paranee 6,1 % 20,1 % 32,9 % 39,4 % On perusteltua, että kaikilla työntekijöillä ei esim. työn luonteen tai asematason vuoksi ole oikeutta etätyöhön 5,4 % 9,4 % 15,9 % 32,6 % 36,7 % Mahdollisuus etätyöhön vaikuttaa työpaikan valintaan 6,3 % 9,3 % 18,9 % 31,9 % 33,6 % Työpaikalla kaikilla tulisi olla sama oikeus etätyöhön 6,3 % 17,3 % 21,7 % 25,4 % 29,4 % Etätyö tuo haasteita johtamiselle ja esimiestyölle 7,4 % 20,3 % 23,7 % 34,7 % 13,8 % Etätyöpäivien sisällöstä/tuotoksista tulisi raportoida esimiehelle 16,1 % 23,7 % 24,6 % 24,5 % 11,1 % Etätyö sekoittaa työ- ja vapaa-ajan 19,0 % 29,8 % 23,5 % 20,1 % 7,6 % Etätyötä tehdessä kasvaa houkutus tehdä muuta kuin itse työtä 19,5 % 28,9 % 22,1 % 22,9 % 6,7 % Etätyö on riski työyhteisön suhteille 16,9 % 30,1 % 28,5 % 20,1 % 4,4 % Etätyö vähentää tehokkuutta 36,7 % 40,1 % 15,8 % 5,9 % 1,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asematasoja vertaillessa löytyi myös jonkin verran eroja. Toimihenkilöinä työskentelevistä 65 prosenttia oli sitä mieltä, että kaikilla tulisi olla sama oikeus etätyöhön, kun taas johtotehtävissä olevista näin ajatteli vain 28 prosenttia. Etätyömahdollisuus vaikuttaa työpaikan valintaan noin 57 prosentin mielestä toimihenkilöistä, kun vastaava luku asiantuntijoiden ja johdon osalta on 70 prosenttia. 15

16 TYÖAIKA S äännöllisen työajan ulkopuolella tulevia yhteydenottoja tuli jonkin verran, mutta asematasojen välillä oli selkeitä eroja. Esimerkiksi iltaisin kaikista vastaajista noin 9 prosenttia sai säännöllisesti yhteydenottoja, mutta johtotehtävissä työskentelevistä yhteydenottoja säännöllisesti sai jopa 27 prosenttia. Johdosta vain 3 prosenttia ilmoitti, että eivät saa koskaan lomien aikana yhteydenottoja. Muilla asematasoilla vastaava luku oli korkeampi, mutta säännöllisesti tai silloin tällöin yhteydenottoja myös lomien aikaan saivat toimihenkilöitä lukuun ottamatta yli puolet vastaajista. Yhteensä 13 prosenttia kaikista vastaajista on velvoitettu vastaamaan viipymättä säännöllisen työajan ulkopuolella tuleviin yhteydenottoihin. Kuitenkin vastaavat luvut olivat johdossa 27 prosenttia ja keskijohdossa 17 prosenttia. Myös suuri osa heistä, joilla ei ole velvollisuutta, haluavat silti vastata yhteydenottoihin viipymättä. KUINKA USEIN SAAT YHTEYDENOTTOJA SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN ULKOPUOLELLA? ILTAISIN ÖISIN VIIKONLOPPUISIN LOMIEN AIKANA Yhteensä Toimihenkilöt Asiantuntijat Keskijohto Johto Yhteensä Toimihenkilöt Asiantuntijat Keskijohto Johto Yhteensä Toimihenkilöt Asiantuntijat Keskijohto Johto Yhteensä Toimihenkilöt Asiantuntijat Keskijohto 11 % 6 % 38 % 10 % 19 % 28 % 4 % 37 % 2 % 23 % 3 % 35 % 5 % 12 % 1 % 9 % 0 % 5 % 1 % 9 % 1 % 12 % 2 % 22 % 9 % 4 % 39 % 8 % 15 % 52 % 54 % 59 % 61 % 55 % 58 % 65 % 91 % 95 % 90 % 87 % 69 % 69 % 76 % 37 % 56 % 36 % 16 % 3 % 59 % 75 % 62 % 36 % 27 % 37 % 57 % 34 % 16 % Säännöllisesti Silloin tällöin En koskaan Johto 27 % 69 % 4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16

17 ODOTETAANKO SINUN VASTAAVAN YHTEYDENOTTOIHIN VIIPYMÄTTÄ? Yhteensä Johto 13 % 26 % 46 % 60 % 41 % 14 % Kyllä Ei, mutta haluan vastata itse Ei, enkä vastaa Keskijohto 17 % 57 % 26 % Asiantuntijat 11 % 46 % 43 % Toimihenkilöt 11 % 35 % 53 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % TYÖHYVINVOINTI S uurin osa vastaajista koki työajan ja muun elämän sopivan hyvin tai erittäin hyvin yhteen (86,5 %). Melko huonosti tai erittäin huonosti niiden kokivat sopivan yhteen 11,8 prosenttia kaikista vastaajista. Asematasojen välillä ei ollut merkittäviä eroja. KUINKA HYVIN TYÖAIKASI SOPII YHTEEN PERHESITOUMUSTEN JA SOSIAALISTEN SUHTEIDEN HOITAMISEN KANSSA? PALAUDUTKO TYÖN AIHEUTTAMASTA KUORMITUKSESTA TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN? Erittäin huonosti 2 % En osaa sanoa 2 % Melko huonosti 10 % Erittäin hyvin 26 % En osaa sanoa 0,8 % Huonosti 16,8 % Hyvin 34 % Hyvin 60 % Kohtalaisesti 48,4 % 17

18 MISSÄ MÄÄRIN TUNNET ITSESSÄSI TYÖSTRESSIN TAI TYÖUUPUMUKSEN OIREITA? 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 8,1 % 16,3 % 16,1 % 9,1 % 8,4 % 10,8 % 14,4 % 12,0 % 3,6 % 1,2 % 0 % ei ongelmia = Vakavia ongelmia = 10 Työstressin tai uupumuksen oireita tunteneiden keskiarvo asteikolla 1-10 oli 4,7. Noin puolet vastaajista oli antanut arvosanaksi 1-4, kun taas selkeitä tai vakavia oireita (arvosanat 7-10) ilmoitti tuntevansa noin kolmannes. Näkemykset työhyvinvoinnin parantamisesta erosivat asematasojen välillä jonkin verran. Toimihenkilöistä noin viidennes koki tärkeäksi organisaation toiminnan tavoitteiden ja päämäärien selkeyttämisen, kun johdolla ja keskijohdolla vastaava luku oli hieman yli kolmannes vastaajista. Osaamisen kehittämisen kokivat vähiten tärkeäksi johdossa työskentelevät (noin 20 %), kun taas asiantuntijoista ja toimihenkilöistä vajaa kolmannes kokivat sen tärkeäksi. MILLÄ TAVOIN TYÖHYVINVOINTIASI VOISI PARHAITEN LISÄTÄ? Selkeyttämällä työnjakoa 33,4 % Selkeyttämällä organisaation toiminnan tavoitteita ja päämääriä Parantamalla työmenetelmiä ja -välineitä Kehittämällä osaamista Vähentämällä työkuormaa 28,8 % 26,1 % 26,1 % 25,7 % Lisäämällä esimieheltä saatavaa tukea Parantamalla vuorovaikutusta organisaatiossa Lisäämällä joustavia työaikajärjestelyjä Parantamalla palkitsemisen kokonaisuutta Tehostamalla viestintää Lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön 21,8 % 21,4 % 19,4 % 19,1 % 18,6 % 15,4 % Selkeyttämällä urapolkuja työpaikalla Lyhentämällä työaikaa 8,6 % 10,0 % Muulla tavoin, miten 5,2 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 18

19 YLITYÖT Tehtyjen ylitöiden määrässä ei ole ollut merkittävää muutosta vuoden takaiseen verrattuna. Tradenomeista yli 40 prosenttia työskentelee yli 40 tuntia viikossa, kun viime vuonna vastaava määrä oli 35 prosenttia. Jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi työmäärän arvioi noin 55 prosenttia vastaajista. Keskimäärin tradenomit työskentelevät 39,8 tuntia viikossa työsopimuksessa sovitun keskimääräisen 37,3 viikkotyötunnin sijaan. Pisin viikkotyöaika on johtavassa asemassa olevilla (42,8h / vko). SOVITTU TYÖAIKA JA TOTEUTUNUT TYÖAIKA ASEMATASOITTAIN Sovittu ka Toteutunut ka 44,0 42,8 42,0 40,0 38,0 38,5 38,2 40,4 37,0 39,9 37,7 38,1 36,0 34,0 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Vastaajista hieman yli kolmannes ilmoittaa, että ei tee ylitöitä. Vastaajista vain 24 prosenttia saa lainmukaiset ylityökorvaukset ja noin 14 prosentille ylitöitä ei korvata lainkaan. MITEN YLITYÖT KORVATAAN? En tee ylitöitä 37 % Työaikalain, virka- tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna rahana tai vapaana Korvataan ilman korotuksia rahana tai vapaana (ns. yhden suhde yhteen) 24 % 24 % Ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan 14 % Ylityöt korvataan muuten, miten? En tiedä Korvataan ilman korotuksia vain osittain rahana tai vapaana Korvataan erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettavana rahakorvauksena (ns. könttäkorvaus) 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Tradenomeista noin 40 prosenttia matkustaa työasioissa kotimaassa ja noin 20 prosenttia ulkomailla. Työssään matkustaville kertyy kotimaan matkapäiviä keskimäärin 12 päivää ja ulkomaanmatkoja 9 päivää vuodessa. Matkatyötä tekevistä noin 12 prosenttia ei matkusta säännöllisen työajan ulkopuolella. Hieman yli 20 prosenttia saa työajalla tapahtuvasta matkustamisesta tuntipalkkaa vastaavan korvauksen kun taas noin puolella vastaajista matkustamisen katsotaan sisältyvän työaikaan eikä sitä korvata. 19

20 SIJOITTUMINEN ALUEELLISESTI Uudellamaalla työskentelee noin puolet tradenomeista. Loput jakautuvat maakuntakaupunkeihin melko tasaisesti. Uudenmaan jälkeen eniten tradenomeja työskentelee Pirkanmaalla (10 %) ja Varsinais-Suomessa (8 %). Palkkataso vaihtelee maakuntien välillä maltillisesti lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, jossa on ollut koko tutkimushistorian ajan huomattavasti korkeampi ansiotaso. Koko maan keskiarvopalkka ilman Uudenmaan maakuntaa on 3272 euroa. Toimialavertailuissa ovat mukana vain ne alat, joissa vastaajia oli yli 20. KESKIPALKKA MAAKUNNITTAIN (BRUTTO, EUR / KK) Helsinki-Uusimaa Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Lappi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa

21 KILPAILUKYKYSOPIMUS V astaajista melkein 40 prosenttia ilmoitti, ettei kilpailukykysopimuksen mukaista työajanpidennystä tehty lainkaan. Toimialojen väliset erot olivat suuria, johtuen työehtosopimuksissa sovituista soveltamistavoista sekä työehtosopimuksen puuttumisesta osalla toimialoista ja työpaikoista. Tehtävittäin vertaillessa eri tehtäväalueiden välillä oli selkeitä eroja, mutta kilpailukykysopimuksen soveltaminen riippuu siitä, sovelletaanko työpaikalla jotain työehtosopimusta. Asematasoittain vertaillessa suurimmat erot muodostavat johtotehtävissä työskentelevät. Toimihenkilö- ja asiantuntijatasoilla työskentelevistä hieman yli kolmanneksella työaikaa ei oltu pidennetty lainkaan. Toimialavertailuissa ovat mukana vain ne alat, joissa vastaajia oli yli 20. TOTEUTETTIINKO TYÖPAIKALLA NS. KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAINEN TYÖAJANPIDENNYS? Ei pidennetty lainkaan 38 % Kokonaisuudessaan 24 tuntia / vuosi 58 % Vähemmän kuin 24 tuntia 4 % KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAINEN TYÖAJANPIDENNYS ASEMATASOITTAIN Toimihenkilö Asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät 60 % 61 % 64 % 4 % 3 % 3 % 36 % 36 % 33 % Kokonaisuudessaan 24 tuntia / vuosi Vähemmän kuin 24 tuntia / vuosi, kuinka monta tuntia? Ei pidennetty lainkaan Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät 69 % 3 % 28 % Alempi keskijohto 53 % 6 % 42 % Ylempi keskijohto 50 % 3 % 47 % Johto 46 % 3 % 51 % Ylin johto 37 % 4 % 59 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 21

22 KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAINEN TYÖAJANPIDENNYS TOIMIALOITTAIN Kokonaisuudessaan 24 tuntia / vuosi Vähemmän kuin 24 tuntia / vuosi, kuinka monta tuntia? Ei pidennetty lainkaan Valtio Kunta- tai kuntayhtymä 96 % 2 % 3 % 97 % 1 % 2 % Julkinen hallinto (esim. verohallinto) 96 % 4 % 0 % Muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta) 58 % 5 % 37 % Muu palvelutoiminta Järjestösektori Koulutus Muut palvelut liike-elämälle (esim. lakiasiaintoimistot) Tilitoimistot Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi 43 % 5 % 52 % 46 % 12 % 42 % 15 % 2 % 83 % 47 % 6 % 47 % 8 % 53,7 % 92 % 86 % 1 % 13 % Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) Kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhoito) 96 % 43 % 2 % 56 % 4 % Vakuutustoiminta Rahoitustoiminta Muu informaatio- ja viestintäala 83 % 2 % 15 % 79 % 1 % 19 % 39 % 2 % 59 % Tietojenkäsittelypalvelut (esim. ohjelmistosuunnittelu, tietopalvelutoiminta) 54 % 5 % 42 % ICT-ala (esim. televiestintä, verkon hallinta) Majoitus ja ravitsemistoiminta Kuljetus ja varastointi Vähittäiskauppa Tukkukauppa Rakentaminen Energia-ala (sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto) Muu valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Metallien ja metallituotteiden jalostus 63 % 1 % 36 % 61 % 4 % 35 % 29 % 1 % 70 % 48 % 6 % 46 % 41 % 5 % 55 % 17 % 1 % 81 % 72 % 3 % 25 % 48 % 4 % 48 % 71 % 10 % 19 % 58 % 0 % 42 % 83 % 9 % 9 % Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, keraamisten ja lasi-, betoni- ja kivituotteiden valmistus 74 % 9 % 17 % Mainostoimistot Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 13 % 0 % 87 % 37 % 7 % 56 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 22

23 PALKKAMALLI TUTKIMUKSESTA Vastaajien kuukausiansioihin vaikuttavia taustatekijöitä pyritään selittämään oheisen regressiomallin avulla. Mallin selitettävänä muuttujana on käytetty kuukausipalkan sijaan sen luonnollista logaritmia, mikä helpottaa tulosten tulkintaa, sillä mallin tuottamat kertoimet kuvaavat palkassa tapahtuvaa prosentuaalista muutosta selittävän muuttujan yhden yksikön kasvusta. Selitettävän muuttujan pohjana käytetty palkka on vastaajan ilmoittama kokonaiskuukausiansio lokakuussa Kokonaiskuukausiansioon luetaan mukaan vain päätoimesta saadut tulot, luontoisetujen verotusarvo ja muut palkkaan kuuluvat lokakuuhun kohdentuvat lisät (esim. provisiot). Kokonaiskuukausiansiossa ei ole huomioitu esimerkiksi pääomatuloja, lomarahoja eikä ylityökorvauksia, vaikka ne korvattaisiin kiinteänä, erillisenä kuukausilisänä. Valmistumisvuodesta laskettua tutkinnon suorittamisesta kulunutta aikaa lukuun ottamatta kaikki mallin selittäjät ovat luokitteluasteikollisia. Näiden osalta tulkinta tehdään suhteessa lihavoituna merkityn vertailuluokan palkkatasoon. Mallin perusteella esimerkiksi naiset saavat noin 6 prosenttia pienempää kuukausipalkkaa kuin miehet, kun muut muuttujat pidetään muuttumattomina. Kultakin riviltä lukien kyseinen ominaisuus aiheuttaa mallin mukaan kyseisen prosentuaalisen muutoksen kuukausiansioin vertailuluokkaan verrattuna. Tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan kohdalla tulkinta tehdään niin, että yhden vuoden lisäys tutkinnon ikään kasvattaa palkkaa noin prosentin verran. Tutkinnosta kuluneen ajan neliötermi on mallissa korjaamassa työkokemuksen palkkoja hidastuvasti nostavaa vaikutusta eli mitä enemmän työkokemusvuosia kertyy, sitä vähemmän yhden vuoden lisäys työkokemuksessa nostaa palkkaa. Mallin selitysaste on 48 %, eli tässä mallissa mukana olleet muuttujat pystyvät selittämään lähes puolet palkkojen vaihtelusta. Oheisessa taulukossa vähintään 5 prosentin vaikutukset on merkitty vihreällä tai punaisella palkkavaikutuksen suunnasta riippuen. Kunkin muuttujan p-arvo, sekä tilastollinen merkitsevyys on esitetty taulukossa. Malliin pyrittiin pääosin ottamaan mukaan vain ne muuttujat, joiden vaikutus palkkatasoon on tilastollisesti merkitsevä. Mukana on kuitenkin myös vastaajan päätehtävä, jolla muut tekijät vakiovan mallin mukaan näyttää olevan vain vähän vaikutusta palkkatasoon. 23

24 PALKKAMALLI TUTKIMUKSESTA Vaikutus p-arvo Tilastollisesti palkkaan merkitsevä (p<0,05) Työsuhde Vakituinen 8 % 0,000 kyllä Kokopäivätyö 26 % 0,000 kyllä Sukupuoli - vertailuluokka: Mies Aika tutkinnosta Nainen -6 % 0,000 kyllä Aika tutkinnosta vuosina 1 % 0,221 ei Neliötermi 6 % 0,098 ei On alaisia 8 % 0,000 kyllä On tulospalkkauksen piirissä 8 % 0,000 kyllä Asema - vertailuluokka: Asiantuntija Ylin johto 28 % 0,000 kyllä Johto 31 % 0,000 kyllä Ylempi keskijohto 14 % 0,000 kyllä Alempi keskijohto 3 % 0,153 ei Toimihenkilö -16 % 0,000 kyllä Työnantajan toimiala - vertailuluokka: Kaupan ala Teollisuus 6 % 0,011 kyllä ICT-ala 8 % 0,001 kyllä Rahoitusala 3 % 0,276 ei Liike-elämän palvelut -4 % 0,124 ei Muu palvelutoiminta -4 % 0,222 ei Koulutus -2 % 0,512 ei Julkinen hallinto 2 % 0,493 ei Rakentaminen, kiinteistö, kuljetus 1 % 0,745 ei Muu 10 % 0,050 ei Paikkakunta - vertailuluokka: Pääkaupunkiseutu Tampere -10 % 0,000 kyllä Lahti -13 % 0,001 kyllä Oulu -14 % 0,000 kyllä Jyväskylä -17 % 0,000 kyllä Turku -12 % 0,000 kyllä Muu -14 % 0,000 kyllä Työnantajan henkilöstömäärä - vertailuluokka 1-9 henkilöä % 0,012 kyllä % 0,001 kyllä % 0,000 kyllä % 0,000 kyllä % 0,000 kyllä % 0,000 kyllä % 0,000 kyllä Päätehtävä - vertailuluokka: Taloushallinto Henkilöstöhallinto -3 % 0,292 ei Markkinointi 0 % 0,925 ei Myynti -1 % 0,597 ei Pankki, rahoitus ja vakuutus -6 % 0,199 ei It, ohjelmointi -3 % 0,228 ei Sihteerin ja assistentin tehtävät -7 % 0,017 kyllä Asiakaspalvelu -12 % 0,000 kyllä Tuotehallinto, suunnittelu ja kehitystehtävät 0 % 0,946 ei Konsultointi, opetus ja tutkimus 7 % 0,081 ei Projektihallinto 2 % 0,383 ei Muut -1 % 0,722 ei 24

25 PALKKATAULUKOT JÄSENTUTKIMUKSEN TAULUKOIDEN LUKUOHJE KA keskiarvo F10 ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 10% ko. ryhmään kuuluvista. F25 ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 25% ko. ryhmään kuuluvista. MED mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempi ja suurempi palkka on puolella ko. ryhmään kuuluvista. F75 ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 25% ko. ryhmään kuuluvista. F90 ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 10% ko. ryhmään kuuluvista. 25

26 PALKKATAULUKOT TÄYSIPÄIVÄISESSÄ TYÖSSÄ KÄYVIEN KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTOPALKKA>1500) LOKAKUUSSA 2017 Vuosi KA F10 F25 MED F75 F Sukupuoli KA F10 F25 MED F75 F90 Mies Nainen Toimiasema KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Toimiasema mies KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Toimiasema nainen KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö

27 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) KOULUTUSOHJELMAN MUKAAN Koulutusohjelma KA F10 F25 MED F75 F90 Finanssi- ja talousasiantuntijan ko Johdon assistenttityön ja kielten ko Kansainvälisen kaupan ko Kirjasto- ja tietopalvelualan ko Liiketalouden ko Liiketoiminnan logistiikan ko Myynnin ko. (esim. Myyntityön tai myynnin ja visuaalisen markkinoinnin ko. jne.) Tietojenkäsittelyn ko Turvallisuusalan ko Yrittäjyyden ko. (esim. pk-yrittäjyyden tai yritystoiminnan kehittämisen ko. jne.) BBA, international business tms Jokin muu, mikä KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) VALMISTUMISVUODEN MUKAAN Valmistumisvuosi KA F10 F25 MED F75 F

28 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) OPPILAITOKSEN MUKAAN Oppilaitos KA F10 F25 MED F75 F90 Arcada - Nylands Svenska yh Centria (ent. Keski-Pohjanmaan AMK) HAAGA-HELIA (ent. Haaga AMK tai Helia) Hämeen AMK Jyväskylän AMK Kaakkois-Suomen AMK (ent. Mikkelin AMK ja Kymenlaakson AMK) Kajaanin AMK Karelia (ent. Pohjois-Karjalan AMK) Lahden AMK Lapin AMK (ent. Kemi-Tornion AMK tai Rovaniemen AMK) Laurea AMK Metropolia (ent. EVTEK tai Stadia) Novia Yrkeshögskolan Oulun AMK Saimaan AMK (ent. Etelä-Karjalan AMK) Satakunnan AMK Savonia AMK (ent. Pohjois-Savon AMK) Seinäjoen AMK Tampereen amk (ent. TAMK ja PIRAMK) Turun AMK Vaasan AMK Jokin muu, mikä

29 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) TYÖNANTAJAN TOIMIALALUOKAN MUKAAN Toimialaluokka KA F10 F25 MED F75 F90 maa-, metsä- ja kalatalous kaivostoiminta ja louhinta elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus graafinen ala mainostoimistot sahatavaran ja puutuotteiden valmistus paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, puunhankinta, metsänhoito koksin ja öljytuotteiden valmistus lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, keraamisten ja lasi-, betoni- ja kivituotteiden valmistus metallien ja metallituotteiden jalostus tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus kulkuneuvojen valmistus muu valmistus energia-ala (sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto) rakentaminen tukkukauppa vähittäiskauppa kuljetus ja varastointi majoitus ja ravitsemistoiminta ICT-ala (esim. televiestintä, verkon hallinta) tietojenkäsittelypalvelut (esim. ohjelmistosuunnittelu, tietopalvelutoiminta) muu informaatio- ja viestintäala rahoitustoiminta vakuutustoiminta kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhoito) arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi tilitoimistot yrityskehitystoiminta (teknologia- ja innovaatiokeskukset) muut palvelut liike-elämälle (esim. lakiasiaintoimistot) koulutus järjestösektori muu palvelutoiminta muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta) julkinen hallinto (esim. verohallinto) kunta- tai kuntayhtymä valtio seurakunta

30 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) SYNTYMÄVUODEN MUKAAN Syntymävuosi KA F10 F25 MED F75 F

31 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) PÄÄASIALLISEN TYÖTEHTÄVÄN MUKAAN Työtehtävä KA F10 F25 MED F75 F90 Kirjanpito Luotonvalvonta ja perintä Palkanlaskenta Pankki ja rahoitus Sijoitustoiminta (esim. meklarit) Taloushallinnon yleistehtävät Vaativat taloushallinnon tehtävät (esim. controllerit ja tilintarkastajat) Vakuutus Verotus Henkilöstöhallinnon yleistehtävät Henkilöstösuunnittelu ja -hallinto Rekrytointi Osto- ja hankintatehtävät Tuotehallinta Tuotesuunnittelu ja tuotekehitys Tuotannon hallinta ja suunnittelu (esim. tuotantopäälliköt) Kiinteistönhoitotehtävät (esim. isännöitsijät) Kuljetus ja varastointi Logistiikka, huolinta ja rahtaus Markkinoinnin ja mainonnan yleistehtävät Markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu Myynnin tukitehtävät Myynti Myynti (B2B) Asiakaspalvelu Sihteeri- ja assistenttitehtävät (esim. toimistosihteerit) Vaativat assistenttitehtävät (esim. johdon assistentit) IT-tukihenkilöt ja -käyttöpalvelut IT-järjestelmäsuunnittelu ja -ylläpito Ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmointi Tietohallinto ja tietoturvallisuus Tiedottaminen, viestintä ja pr Sunnittelu- ja kehitystehtävät Projektinhallinta (esim. projektikoordinaattorit/-päälliköt) Toimistohallinto (esim. toimistopäälliköt) Yleisjohto (esim. toimitus-/hallintojohtajat) Konsultointi Opetus- ja koulutustehtävät Tutkimustehtävät Muut tehtävät, mikä

32 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) ALUEEN MUKAAN Alue KA F10 F25 MED F75 F90 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Varsinais-Suomi

33 TRADENOMI, 210 OPINTOPISTETTÄ (BACHELOR OF BUSINESS ADMINISTRATION) LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (Barchelor of Business Administration), on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Opintojen suorittamisaika on noin 3,5 vuotta. Tradenomikoulutukseen sisältyy pakollinen 30 opintopisteen laajuinen alan työharjottelu sekä 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Tutkinto on laaja-alainen korkea-asteen liiketalouden tutkinto. Tutkintoa voi hakea opiskelemaan henkilö, jolla on suoritettuna II-asteen yleissivistävä ja / tai ammatillinen tutkinto. T radenomi on asiantuntija, jolla on valmiudet toimia kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Tutkinto mahdollistaa työllistymisen monipuolisesti eri sektoreille niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tradenomit toimivat useimmiten markkinoinnin, talous- ja henkilöstöhallin- non, viestinnän, tietojenkäsittelyn sekä kansaivälisen kaupan tehtävissä. Lisäksi entistä useampi tradenomi ryhtyy yrittäjäksi. Tradenomeja on koulutettu jo yli 20 vuotta. Tällä hetkellä koulutuksen aloittaa vuosittain noin 8000 opiskelijaa. TRADENOMI (YLEMPI AMK), 90 OPINTOPISTETTÄ (MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION) LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinto on läheisessä yhteydessä työelämään ja antaa mahdollisuuden mm. tradenomi- tai BBA-tutkinnon suorittaneille syventää ammattitaitoaan. T utkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja sen keskimääräinen suorittamisaika on 2-3 vuotta. Opinnot toteutetaan pääsääntöisesti työn ohessa. Opinnot sisältävät työelämän kehittämistehtävän, joka on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on AMKtutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus ao. alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkinto syventää ammatillista osaamista ja tuottaa lisävalmiuksia yritysten kehitys-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on tuottaa yrityskehityksen osaajia ja asiantuntijoita parantamaan yritysten kilpailukykyä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä muun muassa yrityksen kehitysprojektien vetäjänä sekä suunnittelu- ja johtotehtävissä. Tutkinnon suorittaneilla on kyky toimia myös kasvuhakuisina ja innovatiivisina yrittäjinä. Koulutuksen aloittaa vuosittain noin 1000 opiskelijaa. 33

34 TRADENOMI - URALLA ETEENPÄIN! Kuinka pyytää tehtävien mukaista palkkaa? Miten valmistautua palkka- tai kehityskeskusteluun? Onko tähtäimessäsi asiantuntijaura tai kokonaan uusi työpaikka? Osaatko markkinoida omaa osaamistasi? Tarvitseeko CV:si päivittämistä? TRALin monipuoliset urapalvelut tukevat urasuunnitteluasi niin työuran alkuvaiheessa, palatessasi perhevapailta työelämään tai uusia haasteita etsiessäsi. HENKILÖKOHTAINEN URAPALVELU Yksilöllinen uranohjauksemme auttaa urakehityksen eri käänteissä. Työnhakuun liittyen palvelu auttaa esimerkiksi työhakemuksen ja CV:n laatimisessa sekä työhaastatteluun valmistautumisessa. Jatko- ja lisäkoulutuksen tarve kartoitetaan yksilöllisesti, saat myös neuvontaa kehitys- tai palkkakeskusteluun valmistautumisessa sekä lisäeväitä urasuunnitteluun. Myös Musta- ja Kultajäsenet saavat henkilökohtaista uraohjausta. Järjestämme urakoulutuksia eri puolilla Suomea, valmennuksia toteutetaan myös verkossa. Mentorointiohjelmamme avulla työuraa aloittelevat tradenomit voivat sparrata työelämäasioista kokeneemman tradenomikollegan kanssa. Lue lisää: tral.fi/urapalvelut PALKKANEUVONTA Henkilökohtainen palkkaneuvonta on tukenasi, kun mietit palkkapyyntöäsi työhakemukseen tai valmistaudut palkkaneuvotteluun. Palkkaneuvonnastamme saat tietoa, minkälaista palkkaa samoissa tehtävissä tai samalla alueella työskentelevät tradenomit tai muut korkeakoulutetut ansaitsevat. Palkkaneuvonta on myös opiskelijajäsenten käytettävissä. Lue lisää tral.fi/palkkaneuvonta DIGIJURISTI TRALin uusi sähköinen palvelu, Digijuristi, vastaa yleisimpiin työsuhdekysymyksiin 24/7. Palvelusta löytyvät kysymykset vastauksineen on koottu vuosien varrella liittoon tulleista kysymyksistä. Valitse haluamasi aihe Digijuristin etusivulla. Palvelu kysyy tarkentavia kysymyksiä ja pyytää sinua kirjautumaan sisään ennen loppuvastauksen antamista ( jäsennumerolla). Digijuristista löydät vastauksia mm. näistä aiheista: määräaikainen työsuhde palkka vuosiloma perhevapaat yt-neuvottelut työsuhteen päättyminen työsuhdeturva Digijuristi on tarkoitettu helpottamaan ja sujuvoittamaan asiointia työsuhteisiin liittyvissä juridisissa asioissa. Se ei korvaa henkilökohtaista asiointia työsuhdelakimiehen kanssa, mutta esimerkiksi palvelussa annettavat esitiedot nopeuttavat asiasi käsittelyä. Voit antaa esitietoja esimerkiksi laittomasta irtisanomisesta, perusteettomasta määräaikaisuudesta ja palkkasaatavista. Tarvittaessa voit myös lähettää helposti yhteydenottopyynnön työsuhdeneuvontaan suoraan Digijuristi-palvelusta. Pääset palveluun TRALin verkkosivujen etusivulta tai suoraan osoitteessa digijuristi.tral.fi. 34

35 HYVINVOINNIN OHJAUSPALVELUT Stressinhallinta, ajanhallinta, palautuminen, hyvinvoinnin johtaminen ja psyykkisen kuormituksen hallinta ovat teemoja, jotka ovat puhuttaneet tradenomeja viime vuosina paljon. Ne ovat avainasemassa, kun puhutaan ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä ja työkyvyn arvioinnista, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Työhyvinvoinnin toteutuminen ei ole pelkästään työntekijän etu, vaan myös yritysten ja yhteiskunnan intressi. Työhyvinvoinnin edistäminen on liitolle tärkeää ja se on yksi strategiamme kärkitavoite. Vaikutamme asiaan niin edunvalvontatyön kautta kuin jäsenille suunnattujen uusien työhyvinvointipalvelujen avulla. Vuonna 2017 on jäsenille luvassa sekä hyvinvointi-, työkyky- ja esimiesohjausta että erilaisia työhyvinvointitapahtumia ja webinaareja. HYVINVOINTIOHJAUS Stressinhallinta Ajanhallinta Palautuminen Arjenhallinta TYÖKYKYOHJAUS Sairauden vaikutus työssäjaksamiseen Psyykkinen kuormitus työssä Psyykkinen hyvinvointi Yt-tilanteet Irtisanomistilanteet Kiusaaminen ja häirintä Työkyky ESIMIESOHJAUS Alaisen motivointi Työhyvinvoinnin tukeminen Alaisen työkykyongelmat ja työpahoinvoinnin tunnistaminen Hankalat tilanteet tiimissä Puheeksiottaminen Minä esimiehenä Erilaiset alaiset KAIKKI JÄSENEDUT JA -PALVELUT LÖYDÄT VERKKOSIVUILTAMME SEKÄ JÄSENETUOPPAASTAMME

36 TRADENOMI ON ASIANTUNTIJA. Tradenomiliitto TRAL ry Ratavartijankatu Helsinki tel toimisto@tral.fi tral.fi facebook.com/tradenomiliitto twitter.com/tradenomiliitto