Tradenomiliitto TRALin jäsentutkimus 2018

Transkriptio

1 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Tradenomiliitto TRALin jäsentutkimus

2

3 Tradenomiliitto TRALin jäsentutkimus 2018 TRALin vuosittainen jäsentutkimus toteutettiin jälleen lokakuussa Selvitimme tutkimuksessa mm. tradenomien palkkausta ja sijoittumista eri tehtäviin sekä työhyvinvointiin ja työsuhteen varmuuteen liittyviä kysymyksiä. Esittelemme tässä julkaisussa tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Tuloksia hyödynnetään edunvalvonnan suunnan määrittämisen lisäksi TRALin palkkaneuvonnassa. Tutkimus toteutettiin verkossa siten, että vastaajille lähetet tiin sähköpostitse linkki tutkimussivustolle. Kohderyhmänä olivat jäsenemme ja perusjoukkoon kuului noin vastaajaa. Tutkimukseen vastasi hieman yli 2200 jäsentä ja vastausaste oli noin 17 %. TRAL on ainoana ammattijärjestönä tutkinut tradenomien palkkakehitystä ja sijoittumista työelämään jo yli 20 vuotta. Vuosien tutkimustyö laajoilla otannoilla takaa vertailukelpoiset tulokset, jonka ansiosta tradenomien palkkakehityksestä saadaan realistinen kuva. Samalla tradenomien tilannetta voidaan vertailla myös muihin korkeakoulutettuihin ryhmiin. Naisia 69 % Vastaajat Keski-ikä 37 vuotta Työ- tai virkasuhteessa 93 % Tradenomit työelämässä Tradenomeja työskentelee kaikilla toimialoilla ja sektoreilla sijoittuen kaikille asematasoille. Tutkimukseen vastaajista 93 % oli työ- tai virkasuhteessa. Työttömänä tai lomautettuna oli 3,9 % vastaajista ja palkattomalla vapaalla, kuten perhe- tai opintovapaalla 3 % vastaajista. Tradenomiyrittäjien määrä kasvoi edellisvuodesta noin prosenttiyksikön ja oli nyt 3,3 %. 87 % vastaajista työskentelee yksityisellä sektorilla, jolla suurin yksittäinen toimiala on teknologiateollisuus. 3

4 Suurimmat toimialat ICT-ala, esim. televerkkoyhtiöt 8% Julkinen sektori 13 % Finanssiala 9% Kaupan ala, tukkuja vähittäiskauppa 9% Muu teollisuus 13% Muut 34 % Teknologiateollisuus, sis. tietotekniikan palveluala 14% Muita toimialoja esimerkiksi: Tilitoimistot 7 % Muu palvelutoiminta 5,1 % Koulutus 4 % Kuljetus ja varastointi 3 % Muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta) 2,9 % ESIMIESASEMASSA 13,7 % VAKITUISESSA TYÖ SUHTEESSA 90,6 % 4

5 Tradenomien yleisimpiä tehtävänimikkeitä Tradenomit luottavaisia tulevaisuuden suhteen Usko oman työpaikan säilymiseen ja luottamus työnantajayrityksen vakauteen ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti tradenomien keskuudessa. Samaan aikaan irtisanomisten ja lomautusten pitäminen mahdollisena tai todennäköisenä omalla työpaikalla on vähentynyt. Samankaltaista kehitystä on edelleen nähtävissä, mutta hieman maltillisemmin kuin aiempina vuosina. 77 % TRADENOMEISTA USKOO OMAN TYÖPAIK KANSA TILANTEEN SÄILYVÄN VAKAANA TAI MELKO VAKAANA 5

6 Tradenomien palkkaus Tradenomien positiivinen palkkakehitys jatkuu edelleen, ja edellisvuoteen verrattuna tradenomien keskipalkka nousi noin 3,3 %. Vaihteluväli korkeimman ja alimman neljänneksen välillä pysyi ennallaan noin 1500 eurossa. Miesten ja naisten välinen palkkaero oli noin 17,6 % (630 ) miesten hyväksi, vuonna 2017 eron ollessa 18,4 % (635 ). Miesten palkat olivat korkeampia kaikilla asematasoilla, mutta erot vaihtelivat suuresti asematasoittain. TRADENOMIEN KESKIPALKKA ON 3780/KK. 6

7 Tradenomien sijoittuminen alueellisesti ja mediaanipalkat maakunnittain 7

8 Palkat nousivat yleiskorotusten ansiosta Tradenomit saivat vuonna 2018 selkeästi enemmän palkankorotuksia edellisvuoteen verrattuna. Palkka nousi noin 70 prosentilla vastaajista, kun vuonna 2017 palkankorotuksen oli saanut noin 49 % vastaajista. Palkankorotusten yleisin syy oli työehtosopimuksissa sovitut yleiskorotukset, joita ilmoitti saaneensa noin puolet vastaajista. Edellisvuonna yleiskorotuksia sai vain 11 % ja yleisin palkankorotuksen syy oli tuolloin henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus. TRADENOMIEN KESKI PALKKA ON NOUSSUT NOIN 31 % KYMMENESSÄ VUODESSA 8

9 TRADENOMEISTA NOIN 54 % ON VALMIS KERTO MAAN PALKKANSA AVOI MESTI TYÖPAIKALLAAN 9

10 Tulospalkkiot TULOSPALKAN OSUUS VUOSIANSIOSTA 10

11 Osaamisen kehittäminen Noin puolet vastaajista kertoo saaneensa tarvitsemansa määrän koulutusta kuluneen vuoden aikana. Asematasojen välillä oli jonkin verran eroja, ja toimihenkilöt saavat selkeästi vähiten koulutusta. Toimihenkilöt myös kokivat muita vähemmän, että heidän osaamistaan hyödynnetään työpaikalla täysimääräisesti. Johtotehtävissä työskentelevät kokivat selkeimmin, että heidän osaamistaan hyödynnettiin. Noin 17 % vastaajista on joko suorittanut tai suorittaa parhaillaan ylempää AMK-tutkintoa ja 5,5 % on suorittanut yliopiston maisteritutkinnon. Noin 60 % tradenomeista on taustaltaan ylioppilaita, noin 14 % on suorittanut kaksoistutkinnon ja 15 % ammatillisen tutkinnon. AMMATTITAITONI KEHITTYY TYÖSSÄNI 3,9/5. OSAAMISTANI ARVOSTETAAN TYÖPAIKALLANI 3,8/5 11

12 Kuka päättää osaamisesi päivittämisestä (koulutukset)? Minä itse päätän, työnantajan antamista vaihtoehdoista 15 % En tiedä 12 % Joku muu, kuka? 4 % Työnantaja päättää, kaikille sama koulutus 14 % Minä itse päätän, tarvitsemani koulutus 32 % Työnantaja päättää, yksilölle räätälöityjä koulutuksia 23 % Osaamisen kehittämisestä päätetään sekä oma-aloitteisesti että työnantajan toimesta. Avoimissa vastauksissa korostui, että koulutuspäätöksiä tehdään myös yhteistyössä työnantajan kanssa. Hyödyllisimpänä koulutuksena koettiin yksittäiset kurssit ja koulutukset. Noin kolmannes näki tutkintoon johtavan koulutuksen yhtenä hyödyllisimmistä koulutusmuodoista. 12

13 13

14 Uratavoitteet Tutkimustulosten perusteella tradenomit tavoittelevat selvästi asiantuntijatehtäviä. Vastaajat saivat valita kaksi tehtävää, joihin he tähtäävät urallaan. Asiantuntijatehtävät ja vaativat asiantuntijatehtävät nousivat suosituimmiksi. Yrittäjiksi tähtää 8 % vastaajista, mutta yrittäjyydestä kiinnostuneita on kuitenkin jopa 28 % vastaajista. 14

15 Työhyvinvointi Tradenomit kokivat hieman enemmän työstressin ja uupumuksen oireita kuin vuotta aiemmin. Kun oireiden määrää arvioitiin asteikolla 1-10, keskiarvo oli 5,1, kun vuonna 2017 se oli 4,7. Myös tradenomien näkemys siitä, miten työhyvinvointia voitaisiin lisätä, muuttui edellisvuodesta. Tärkeimpänä työhyvinvointia lisäävänä keinona 30 % vastaajista piti osaamisen kehittämistä kun vastaava luku vuonna 2017 oli 26 %. Edellisvuonna tärkeimpänä työhyvinvointia lisäävänä keinona (33,4 %) pidettiin työnjaon selkiyttämistä, joka oli nyt vasta neljännellä sijalla. 15

16 Puolet kokee työmääränsä liian suureksi Kaikilla asematasoilla työskenneltiin hieman enemmän, kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. Vähintään 40 tuntia viikossa työskenteli noin 35 % vastaajista. Jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi työmääränsä arvioi 52 %, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 55 %. Asematasojen välillä oli selkeitä eroja. 16

17 Etätyöt Etätöitä tehdään lähes kaikkien vastaajien työpaikoilla (83 %). Suurin osa vastaajista voi halutessaan tehdä etätöitä, pois lukien toimihenkilöt, joista vain alle puolella on etätyömahdollisuus. Jopa 41 % toimihenkilöistä haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Etätyön määrä ei muuttunut merkittävästi vuoteen 2017 verrattuna. Etätyöhön suhtautuminen vaihteli asematasoittain jonkin verran. Toimihenkilöt olivat vahvimmin sitä mieltä, että kaikilla tulisi olla sama oikeus etätyöhön. Johtotehtävissä työskentelevistä noin 80 % ajatteli, että etätyöoikeutta on perusteltua rajoittaa esimerkiksi asematason tai työn luonteen vuoksi, kun toimihenkilöistä näin ajatteli noin 60 %. 17

18 Palkkataulukot LUKUOHJE: KA F10 F25 MED F75 F90 keskiarvo ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 10 % ko. ryhmään kuuluvista ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 25 % ko. ryhmään kuuluvista mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempi ja suurempi palkka on puolella ko. ryhmään kuuluvista ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 25 % ko. ryhmään kuuluvista ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 10 % ko. ryhmään kuuluvista. Sukupuoli KA F10 F25 MED F75 F90 N Mies Nainen

19 Vuosivertailu Vuosi KA F10 F25 MED F75 F Toimiasema kaikki KA F10 F25 MED F75 F90 N Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntija Toimihenkilö Toimiasema nainen KA F10 F25 MED F75 F90 N Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntija Toimihenkilö

20 Toimiasema mies KA F10 F25 MED F75 F90 N Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntija Toimihenkilö Koulutusohjelma KA F10 F25 MED F75 F90 N Finanssi- ja talousasiantuntijan ko Johdon assistenttityön ja kielten ko Kansainvälisen kaupan ko Kirjasto ja tietopalvelualan ko Liiketalouden ko Liiketoiminnan logistiikan ko Myynnin ko. (esim Myyntityön tai myynnin ja visuaalisen markkinoinnin ko. jne.) Tietojenkäsittelyn ko Turvallisuusalan ko Yrittäjyyden ko. (esim. pkyrittäjyyden tai yritystoiminnan kehittämisen ko. jne.) BBA, International business tms Jokin muu, mikä

21 Valmistumisvuosi KA F10 F25 MED F75 F90 N

22 Oppilaitos KA F10 F25 MED F75 F90 N Arcada -Nylands Svenska yh Centria (ent. Keski-Pohjanmaan AMK) HAAGA-HELIA (ent. Haaga AMK tai Helia) Hämeen AMK Jyväskylän AMK Kaakkois-Suomen AMK (ent. Mikkelin AMK ja Kymenlaakson AMK) Kajaanin AMK Karelia (ent. Pohjois-Karjalan AMK) Lahden AMK Lapin AMK (ent. Kemi-Tornion AMK tai Rovaniemen AMK) Laurea AMK Metropolia (ent. EVTEK tai Stadia) Oulun AMK Saimaan AMK (ent. Etelä-Karjalan AMK) Satakunnan AMK Savonia AMK (ent. Pohjois- Savon AMK) Seinäjoen AMK Tampereen amk (ent. TAMK ja PIRAMK) Turun AMK Vaasan AMK Jokin muu

23 Alue KA F10 F25 MED F75 F90 N Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Varsinais-Suomi

24 Toimiala KA F10 F25 MED F75 F90 N Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus Graafinen ala Mainostoimistot Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, puunhankinta, metsänhoito Koksin ja öljytuotteiden valmistus Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, keraamisten ja lasi-, betoni- ja kivituotteiden valmistus Metallien ja metallituotteiden jalostus Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus Energia-ala (sähkö-, kaasu-, lämpöja vesihuolto) Rakentaminen Tukkukauppa Vähittäiskauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus ja ravitsemistoiminta ICT-ala (esim. televiestintä, verkon hallinta)

25 Tietojenkäsittelypalvelut (esim. ohjelmistosuunnittelu, tietopalvelutoiminta) Muu informaatio- ja viestintäala Rahoitustoiminta Vakuutustoiminta Kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhoito) Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi Tilitoimistot Yrityskehitystoiminta (teknologia- ja innovaatiokeskukset) Muut palvelut liike-elämälle (esim. lakiasiaintoimistot) Koulutus Järjestösektori Muu palvelutoiminta Muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta) Julkinen hallinto (esim. verohallinto) Kunta- tai kuntayhtymä Valtio

26 Syntymävuosi KA F10 F25 MED F75 F90 N

27

28 Työtehtävä KA F10 F25 MED F75 F90 N Kirjanpito Luotonvalvonta ja perintä Palkanlaskenta Pankki ja rahoitus Sijoitustoiminta (esim. meklarit) Taloushallinnon yleistehtävät Vaativat taloushallinnon tehtävät (esim. controllerit ja tilintarkastajat) Vakuutus Verotus Henkilöstöhallinnon yleistehtävät Henkilöstösuunnittelu ja -hallinto Rekrytointi Osto- ja hankintatehtävät Tuotehallinta Tuotesuunnittelu ja tuotekehitys Tuotannon hallinta ja suunnittelu (esim. tuotantopäälliköt) Kiinteistönhoitotehtävät (esim. isännöitsijät) Kuljetus ja varastointi Logistiikka, huolinta ja rahtaus Markkinoinnin ja mainonnan yleistehtävät Markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu Myynnin tukitehtävät Myynti Myynti (B2B) Asiakaspalvelu Sihteeri- ja assistenttitehtävät (esim. toimistosihteerit) Vaativat assistenttitehtävät (esim. johdon assistentit) IT-tukihenkilöt ja -käyttöpalvelut

29 IT-järjestelmäsuunnittelu ja -ylläpito Ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmointi Tietohallinto ja tietoturvallisuus Tiedottaminen, viestintä ja pr Suunnittelu- ja kehitystehtävät Analytiikkatehtävät (data mining, business intelligence) Projektinhallinta (esim. projektikoordinaattorit/-päälliköt) Toimistohallinto (esim. toimistopäälliköt) Yleisjohto (esim. toimitus-/ hallintojohtajat) Konsultointi Opetus- ja koulutustehtävät Tutkimustehtävät Turvallisuuspalvelutehtävät Muut tehtävät, mikä?

30 TRAL tukena urasi kaikissa tilanteissa Miten pyytää tehtävien mukaista palkkaa? Miten valmistautua palkka- tai kehityskeskusteluun? Tarvitsetko CV:n tsekkausta tai yritysidean sparrailuapua? TRALin monipuoliset ja laadukkaat urapalvelut tukevat urasuunnitteluasi niin työuran alkuvaiheessa, palatessasi perhevapailta työelämään tai uusia haasteita etsiessäsi. Henkilökohtainen urapalvelu TRALin jäsenenä saat henkilökohtaista uravalmennusta juuri niistä aiheista, jotka ovat sinulle ajankohtaisia. Urapalvelu voi keskittyä työnhakuun tai kehittymismahdollisuuksiin nykyisessä työpaikassa. Ohjaus tapahtuu helposti puhelimen tai videoyhteyden välityksellä. Lue lisää: tral.fi/urapalvelut Palkkaneuvonta Jos huomasit tutkimusta lukiessasi, että oma palkkasi kaipaa päivittämistä, ota yhteyttä palkkaneuvontaamme. Palkkaneuvonnassa saat perustellut argumentit palkkatoiveesi tueksi esimerkiksi työhakemusta tehdessä tai palkkaneuvotteluun valmistautuessa. 93 % VUONNA 2018 URA PALVELUA KÄYTTÄNEISTÄ KOKI SEN ITSELLEEN HYÖDYLLISEKSI, 88 % OLISI VALMIS SUOSIT TELEMAAN MYÖS KAVERILLEEN Lue lisää: tral.fi/palkkaneuvonta Työsuhdeneuvonta Jos esimerkiksi työsopimuksen sisältö, lomarahojen määrä, työaika tai sovellettavan työehtosopimuksen pykälät mietityttävät, kysy neuvoa lakimiehiltämme. Saat myös neuvottelutukea mahdollisiin ongelmatilanteisiin, esim. irtisanomistilanteiden selvittelyyn ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä johtuvien korvausten hakemiseen. Lue lisää: tral.fi/lakipalvelut Muista myös TRAL 24/7-palvelut Käytettävissäsi on Digijuristi - TRALin sähköinen lakipalvelu, joka vastaa yleisimpiin työsuhdekysymyksiin Tradenomiitti - kokoaa yhteen tradenomit, työpaikat ja uravinkit Oma luottamusmies YTN:n työelämätietoa tarjoava palvelu Videokirjasto tarjolla yli 50 itseopiskeluvideota työelämän ajankohtaisista aiheista. Lue lisää: tral.fi/jasenedut 30

31 Hyvinvoinnin ohjauspalvelut Stressinhallinta, ajanhallinta, palautuminen, hyvinvoinnin johtaminen ja psyykkisen kuormituksen hallinta ovat teemoja, jotka ovat puhuttaneet tradenomeja viime vuosina paljon. Ne ovat avainasemassa, kun puhutaan ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä ja työkyvyn arvioinnista, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Työhyvinvoinnin toteutuminen ei ole pelkästään työntekijän etu, vaan myös yritysten ja yhteiskunnan intressi. Työhyvinvoinnin edistäminen on liitolle tärkeää ja se on yksi strategiamme kärkitavoite. Tutustu tavoitteisiimme osoitteessa tral.fi/maailmanparastyoelama. LÖYDÄT KAIKKI JÄSENEDUT JA -PALVELUT SIVUILTAMME! TRAL.FI/JASENEDUT Hyvinvointiin liittyvän vaikuttamistyön lisäksi tarjoamme jäsenillemme hyvinvointi-, työkyky- ja esimiesohjausta sekä erilaisia työhyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. tral.fi/hyvinvointipalvelut

32 Tradenomiliitto TRAL ry Ratavartijankatu Helsinki puh toimisto@tral.fi tral.fi facebook.com/tradenomiliitto twitter.com/tradenomiliitto Tradenomiliitto TRAL on tradenomi- ja tradenomi (YAMK) tutkintojen suorittaneiden oma ammattijärjestö. Edustamme ja palvelemme jäseniämme työelämään ja työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Edistämme tradenomitutkinnon tunnettuutta ja tradenomien urakehitystä. TRAL on lähes jäsenellään Akavan viidenneksi suurin jäsenliitto. Tradenomiopiskelijoiden edunvalvonnasta huolehtii Tradenomiopiskelijaliitto TROL.