TRADENOMILIITTO TRAL JÄSENTUTKIMUS 2016

Transkriptio

1 TRADENOMILIITTO TRAL JÄSENTUTKIMUS 2016

2 TRADENOMIN PROFIILI 9,3 AMMATTIVUOSIA KESKIMÄÄRIN 3533/kk TRADENOMIEN KESKIPALKKA 31,9% MIEHIÄ 68,1% NAISIA SEKTORI 89% YKSITYINEN 35,6 VUOTTA 15,9% KESKI-IKÄ KOULUTUSALA LUONNONTIETEIDEN ALA 0,3% KULTTUURIALA 11% JULKINEN TOIMIASEMA 48,2% 83,8% YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA 4,3% JOHTO 17,4% KESKIJOHTO ASIANTUNTIJAT 29,5% TOIMIHENKILÖT 2

3 TRADENOMILIITTO TRAL:N JÄSENTUTKIMUS 2016 Vuotuinen jäsentutkimuksemme toteutettiin jälleen lokakuussa Tutkimuksella selvitämme muun muassa tradenomien palkkatasoa, sijoittumista eri tehtäviin, työsuhteen varmuutta sekä työoloihin liittyviä kysymyksiä. T utkimus toteutettiin verkkokyselynä siten, että vastaajille lähetettiin sähköpostiviesti, joka sisälsi linkin tutkimussivustolle. Kohderyhmänä olivat liiton jäsenet ja vastauksia kertyi 2794 kappaletta vastausprosentin ollessa 21 prosenttia. Suurin osa vastanneista oli naisia (68 %). Vastaajien keski-ikä nousi edellisestä vuodesta noin puolella vuodella ollen 35,6 vuotta. Vastaajista noin 89 % oli työ- tai virkasuhteessa ja 6,6 % työttömänä tai lomautettuna. Palkattomalla vapaalla oli noin 6 % vastaajista. Yrittäjien ja itsensä työllistävien määrä liki kolminkertaistui edellisen vuoden 0,6 prosentista 1,7 prosenttiin. Tässä raportissa esittelemme tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Tuloksia käytämme edunvalvonta- ja vaikuttamistyössämme sekä jäsenille suunnatun palkkaneuvontamme pohjana. Olemme ainoana ammattijärjestönä tutkineet tradenomien sijoittumista työelämään ja palkkakehitystä jo yli 20 vuotta. Vuosien tutkimustyö laajoilla otannoilla takaa vertailukelpoiset tulokset, jonka ansiosta tradenomien palkkakehityksestä saadaan realistinen kuva. Samalla tradenomien tilannetta voidaan vertailla myös muihin korkeakoulutettuihin ryhmiin. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy toimeksiannostamme. 3

4 TOIMIASEMA Erot naisten ja miesten sijoittumisessa eri asematasojen välillä tasoittuivat vuonna Miesten osuus asiantuntijatehtävissä sekä esimiestehtävissä väheni ja toimihenkilötehtävissä työskentelevien määrä puolestaan kasvoi verrattuna aiempaan vuoteen. Vastaavasti naistradenomin osuus asiantuntijatehtävissä kasvoi ja toimihenkilötehtävissä väheni. Valtaosa tradenomeista eli noin 70 prosenttia työskenteli toimihenkilötasoa vaativammissa asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä, joihon tradenomitutkinto antaa valmiudet. Näille tehtäville ominaista on niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien naistradenomien määrä kasvoi reilulla kahdella prosenttiyksiköllä 46 prosenttiin, kun taas miesten vastaava osuus pieneni yhdellä prosenttiyksiköllä 52 prosenttiin. Vuonna 2016 valmistuneista tradenomeista hieman alle puolet (47 %) sijoittui toimihenkilötehtäviin, alle puolet (45 %) asiantuntijatehtäviin ja noin 8 prosenttia keskijohdon tehtäviin. Tradenomista 15,5 % työskentelee esimiestehtävissä. Esimiesasemassa työskentelevillä on keskimäärin kahdeksan suoraa alaista. Noin 17 prosentilla tradenomeista työhön liittyy toisten työn johtamista vailla varsinaista esimiesasemaa. ASEMATASO Mies Nainen Yhteensä 60 % 50 % 52,4 % 46,0 % 48,2 % 40 % 30 % 20 % 21,2 % 15,4 % 17,4 % 19,2 % 34,8 % 29,5 % 10 % 6,2 % 3,4 % 4,3 % 0,7 % 0,4 % 0,5 % 0 % Johto Keskijohto Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö 4

5 TOIMIALA T radenomeja työskentelee kaikilla toimialoilla ja sektoreilla. Julkisen sektorin osuus on 11 prosenttia ja yksityisen sektorin 87 prosenttia. Julkisella sektorilla valtion palveluksessa on noin 3,8 prosenttia ja kunnilla noin 4 prosenttia. Kolmannella sektorilla eli esimerkiksi järjestöissä ja säätiöissä työskentelee kaksi prosenttia tradenomeista. Yksityisen sektorin suurin yksittäinen toimiala on teknologiateollisuus (14 %), joka sisältää elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen sekä tietotekniikan palvelualan. Muita suuria toimialoja ovat finanssiala (11 %), kaupan ala (11 %) ja ICT-ala (7 %). Edelliseen vuoteen verrattuna kaupan alan ja teknologiateollisuuden osuus on hieman kasvanut ja finanssiala vastaavasti pienentynyt. Suuria muutoksia toimialoissa ei kuitenkaan ole tapahtunut. ICT-ala, esim. televerkkoyhtiöt 6,6 % Finanssiala 8,9 % SUURIMMAT TOIMIALAT Muut 35,5 % Julkinen sektori 11 % Kaupan ala, tukku- ja vähittäiskauppa 11,1 % Teknologiateollisuus, sis. tietotekniikan palveluala esim. ohjelmistoalan yritykset 14,1 % Muu teollisuus 12,4 % MUUT TOIMIALAT Mainostoimistot 0,8 % Muu palvelutoiminta 4,3 % Yrityskehitystoiminta 0,6 % Tilitoimistot 6,6 % Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) 1,0 % Graafinen ala 0,5 % Majoitus ja ravitsemistoiminta 0,7 % Kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhoito) 2,3 % Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi 1,4 % Järjestösektori 2,2 % Muu informaatioja viestintäala 2,4 % Muut palvelut liike-elämälle (esim. henkilöstöpalvelut) 2,8 % Kuljetus ja varastointi 3,3 % Muu toiminta (esim. terveys-ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta 2,6 % Koulutus 3,9 % 5

6 PALKKAUS T radenomien keskipalkka vuonna 2016 oli 3533 euroa. Palkkataso nousi kaikissa palkkaluokissa tasaisesti. Keskipalkassa mitattuna nousua tapahtui 67 euroa kuukaudessa eli noin kaksi prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Ylin neljännes tradenomeista ansaitsi 4100 euroa ja alin neljännes 2679 euroa. Vaihteluväli ylimmän ja alimman neljänneksen välillä oli reilut 1400 euroa. Vuonna 2015 vastaava vaihteluväli oli 1400 euroa ja vuonna euroa, joten palkkaero suurimman ja pienimmän neljänneksen välillä on kasvanut tasaisesti. TRADENOMIEN PALKAN KEHITTYMINEN (BRUTTO, EUR / KK) Alin 25 % Keskipalkka Mediaani Ylin 25 % KESKIPALKKA NOUSSUT KAIKILLA TOIMIASEMILLA T oimiasemalla on edelleen merkittävä korrelaatio palkan muodostumiseen. Asematason ja palkan yhteys on pääsääntöisesti suoraviivainen, mutta poikkeuksen tekee erittäin vaativien asiantuntijatehtävien ja alemman keskijohdon välinen palkkaero; erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä keskipalkka on 551 euroa suurempi kuin alemmassa keskijohdossa. Edelliseen vuoteen nähden keskipalkka oli noussut kaikilla toimiasemilla lukuun ottamatta alempaa keskijohtoa, vaativia asiantuntijatehtäviä ja asiantuntijatehtäviä. Keskipalkan nousu oli suurinta johdon tehtävissä, jossa keskipalkka nousi 11 prosenttia. KESKIPALKKA (BRUTTO, EUR / KK) TOIMIASEMAN MUKAAN Toimihenkilö Asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Alempi keskijohto Ylempi keskijohto Johto Ylin johto

7 TRADENOMIEN PALKKAKEHITYS POSITIIVISTA KAIKISSA PALKKALUOKISSA V uonna 2016 palkkakehitys oli positiivista kaikissa palkkaluokissa. Mediaanipalkka nousi 100 euroa eli hieman reilut 3 prosenttia. Palkkojen kehitys jatkui samalla maltillisella tasolla kuin aiempana vuonna. Vastaajista 56,5 prosenttia kertoo palkan nousseen edellisestä vuodesta ja kolmannes kertoo palkan pysyneen ennallaan. Edelliseen vuoteen nähden hieman suuremmalla osalla palkka on pysynyt ennallaan. Syynä ansiotason nousuun oli useimmiten liittojen neuvottelema kollektiivinen palkankorotus. Noin 40 prosenttia ilmoitti ansiomuutoksen syyksi yleiskorotuksen ja noin joka viides vastaajista sai henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän meriittikorotuksen. ANSIOIDEN KEHITYS Mies Nainen Yhteensä 70 % 60 % 56,5 % 58,5 % 57,8 % 50 % 40 % 30 % 34,3 % 28,9 % 30,7 % 20 % 10 % 4,2 % 4,9 % 4,7 % 4,2 % 7,0 % 6,0 % 0,7 % 0,8 % 0,8 % 0 % Noussut Pysynyt ennallaan Laskenut En ollut työssä lokakuussa 2015 opintojen, työttömyyden tms. vuoksi En osaa sanoa SYY ANSIOMUUTOKSEEN Yleiskorotus 41,2 % Henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus (meriitti) 22,6 % Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 18,1 % Uusi asema tai tehtävä 15,1 % Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos 9,8 % Jokin muu 6,4 % Paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) 4,9 % Muutos liikkuvassa palkanosassa (esim. provisio) 3,2 % Omat toimenpiteet (esim. paikkakunnan vaihto tai opiskelu) 2,8 % Muutos luontaisetujen verotusarvossa 2,2 % Lisäkoulutus tai -pätevyys 1,6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 7

8 TYÖKOKEMUKSELLA SUURI VAIKUTUS PALKKATASOON V uonna 2015 valmistuneiden palkkataso oli keskiarvolla mitattuna 2581 euroa kuukaudessa, vuonna 2005 valmistuneiden keskipalkka oli 3797 euroa kuukaudessa ja vuonna 2000 valmistuneiden keskipalkka oli 4085 euroa kuukaudessa. Kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen tradenomeilla ansiotaso on noussut keskimäärin 47 prosenttia. Työkokemuksen vaikutus palkkakehitykseen on tutkimuksen mukaan hyvin merkittävä. Työuran alkuvaiheesta lähtien palkkakehitys jatkuu samanlaisena aineiston päättymiseen saakka. KESKIPALKKA (BRUTTO, EUR / KK) TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEISEN TYÖKOKEMUKSEN MUKAAN vuotta 3-5 vuotta 6-8 vuotta 9-11 vuotta vuotta 15 vuotta tai enemmän SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKAERO HIEMAN SUPISTUNUT Miestradenomien keskiarvopalkka oli 3934 euroa kuukaudessa naisten palkan jäädessä 3322 euroon. Vuonna 2016 sukupuolten välinen palkkaero keskipalkalla mitattuna oli siis miesten eduksi 612 euroa. Edellisenä vuonna palkkaero oli 688 euroa. Palkkaero miesten ja naisten välillä pieneni siis noin 76 eurolla, joka selittyy naisten palkkatason nousulla. KOKONAISKUUKAUSIANSIO (KESKIARVO, BRUTTO, EUR / KK) SUKUPUOLEN MUKAAN Yhteensä Mies Nainen KA F10 F25 MED F75 F90 8

9 Miehet saavat keskiarvolla mitattuna noin 18 prosenttia suurempaa palkkaa. Palkkaero sukupuolten välillä on hyvin erilainen toimiasemasta riippuen. Asiantuntijatasolla palkkaerot ovat maltillisia, kun puolestaan keskijohdon ja erityisesti johdon tehtävissä ne repeävät erittäin suuriksi. SUKUPUOLTEN VÄLINEN PALKKAERO MIESTEN HYVÄKSI ERI ASEMATASOILLA Miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 24 % 29 % 21 % 11 % 6 % 3 % 5 % 9 % 0 % Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Miesten ja naisten välistä palkkaeroa selittävät osittain erot työelämään ja toimiasemaan sijoittumisessa. Miehistä noin 80 prosenttia on sijoittunut asiantuntija- tai esimiestehtäviin, kun naisista vastaaviin tehtäviin on sijoittunut noin 65 prosenttia. Toisena selittävänä tekijänä ovat miesten merkittävästi korkeammat palkkapyynnöt työnhakutilanteessa ja palkkaneuvottelussa. Kaikesta huolimatta noin 8 prosenttia palkkaerosta jää kuitenkin niin sanotuksi selittämättömäksi tekijäksi. Palkkaerot eri asematasoilla ovat suuria. Esimerkiksi johdon tehtävissä miehet ansaitsevat 23 prosenttia enemmän kuin naiset, kun taas asiantuntijatehtävissä miesten palkkataso on vain kolme prosenttia naisia korkeampi. Kokopäivätyössä olevista tradenomeista 40 prosenttia on tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkauksen piirissä on miehistä 45 % ja naisista 38 %. Tulospalkan osuus vuosiansioista oli keskimäärin 3931 euroa eli noin 8 % vuosiansioista. Miesten tulospalkkio oli keskimäärin 4857 euroa (8 % vuosiansioista) ja naisten 2817 euroa (7 % vuosiansioista) vuodessa. Tulospalkkioiden piiriin kuuluvista vastaajista palkkioita sai vuoden aikana 74 % vastaajista. Erityisesti johdon ja keskijohdon tehtävissä miesten tulospalkkiot ovat huomattavasti suurempia kuin naisten. TULOSPALKAN MÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 ASEMATASOITTAIN (BRUTTO, EUR / KK) Mies Nainen Kaikki ,7 % Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt 9

10 PALKKAPYYNTÖJEN EROAVAISUUDET SELITTÄVÄT OSALTAAN PALKKAEROJA Tutkimuksessa selvitettiin työhaastattelu- tai palkkaneuvottelutilanteessa esitetyn palkkapyynnön suuruutta sekä neuvottelun lopputuloksena syntyneen palkan tasoa, jolloin kävi ilmi, että palkkapyynnön ja toteutuneen palkan välillä on vahva yhteys. Myös miesten ja naisten välinen ero palkkapyynnön suuruudessa näkyy erona toteutuneessa palkkatasossa. PALKKAPYYNNÖN JA TOTEUTUNEEN PALKAN VÄLINEN ERO SUKUPUOLITTAIN JA ASEMATASOITTAIN (BRUTTO, EUR / KK) Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaikki 2000 Palkkapyyntö Toteutunut Palkkapyyntö Toteutunut Mies Nainen Miesten palkkapyynnöt ovat keskimäärin 433 euroa korkeampia kuin naisten ja toteutunut palkka on miehillä 410 euroa suurempi kuin naisilla. Sama ilmiö havaitaan asematasosta riippumatta. Miehet pyytävät keskimäärin 14 prosenttia enemmän palkkaa kuin naiset ja toteutuneen palkkatason sukupuolten välinen ero on saman suuruinen. Mitä korkeampaa asematasoa tarkastellaan, sitä suurempia ovat miesten palkkatoiveet sekä toteutuneet palkat verrattuna naisten vastaaviin. Esimerkiksi johdon tehtävissä miesten palkkatoiveet ovat 12 prosenttia korkeampia ja toteutunut palkkataso 13 prosenttia korkeampi kuin vastaavan asematason omaavilla naisilla. Poikkeuksen muodostavat asiantuntijatehtävät, joissa miehet sekä pyytävät että saavat viisi prosenttia enemmän palkkaa kuin naiset. MIESTEN PALKKATOIVE JA TOTEUTUNUT PALKKA SUHTEESSA NAISTEN VASTAAVIIN Palkkatoive Toteutunut 16 % 14 % 12 % 12 % 13 % 14 % 14% 10 % 8 % 6 % 9 % 7 % 5 % 5% 6 % 8 % 4 % 2 % 0 % Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaikki 10

11 USKO OMAAN TULEVAISUUTEEN TYÖELÄMÄSSÄ PARANTUNUT Usko oman työpaikan säilymiseen on tradenomien keskuudessa parantunut jo parin vuoden ajan. Vastaajista yli 80 prosenttia kokee oman työsuhteen tilanteen olevan vakaa tai melko vakaa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 75 prosenttia. Määräaikaisissa työsuhteissa olevat kokevat kuitenkin enemmän epävarmuutta: vain puolet kokee tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa. Usko työpaikan tilanteeseen yleisesti on myös parantunut. 70 prosenttia vastanneista uskoo työpaikan tilanteen säilyvän vakaana tai melko vakaana, kun edellisenä vuonna näin ajattelin vain 64 prosenttia. MILLAISENA NÄET OMAN TYÖPAIKKASI JA YRITYKSEN TILANTEEN LÄHITULEVAISUUDESSA? Oma tilanne Yrityksen tilanne 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 40,7 % 39,8 % 33,3 % 36,3 % 3,0 % 5,0 % 1,0 % 1,9 % 6,8 % 11,9 % 2,1 % 7,5 % 6,6 % 4,1 % Vakaa Melko vakaa Lomautukset mahdollisia Lomautukset todennäköisiä Irtisanomiset mahdollisia Irtisanomiset todennäköisiä En osaa sanoa 11

12 TYÖSSÄJAKSAMINEN T radenomien työssäjaksaminen on tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen kohtuullisen hyvällä tasolla. Asteikolla 1-5 keskimääräinen työssäjaksaminen sai arvosanan 3,6. Suurin osa vastaajista tunnistaa työstä aiheutuvan kuormituksen ja valtaosa palautuu työpäivän jäl- keen kuormituksesta. Kuitenkin vain 44 prosenttia kokee työpäivän aikana kuormituksesta palauttavia hetkiä. Tradenomien mielestä työssä viihtyvyyttä parannetaan parhaiten joustavilla työaikajärjestelyillä sekä kiinnittämällä huomiota esimiestyöhön. MIHIN SEIKKAAN PITÄISI MIELESTÄSI TYÖSSÄ VIIHTYVYYDEN PARANTAMISEKSI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA Esimiestyöhön Joustaviin työaikajärjestelyihin Toimeksiantojen / työtehtävien riittävään resursointiin Tiedonkulkuun Työmäärän jakautumiseen tasaisesti eri työntekijöille Etätyömahdollisuuksiin Palautteenantoon ja opastukseen Kouluttautumismahdollisuuksiin Yhteistoimintaan 12 % 19 % 19 % 42 % 41 % 38 % 36 % 35 % 33 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Mielipiteet työssä viihtyvyyden parantamiseksi vaihtelevat melko suuresti vastaajan oman asematason mukaan. Johtotehtävissä työskentelevät eivät näe kouluttautumismahdollisuuksia merkittävänä tekijänä, kun vastaavasti toimihenkilötasolla se koetaan hyvinkin tärkeäksi. Vain neljännes johtotehtävissä työskentelevistä pitää etätyömahdollisuuksien lisäämistä työssä viihtyvyyttä parantavaksi tekijäksi, kun taas asiantuntijoista ja keskijohdosta yli kolmannes kokee sen tärkeäksi. MIHIN SEIKKAAN PITÄISI MIELESTÄSI TYÖSSÄ VIIHTYVYYDEN PARANTAMISEKSI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA Toimeksiantojen / työtehtävien riittävään resursointiin Työmäärän jakautumiseen tasaisesti eri työntekijöille Etätyömahdollisuuksiin Kouluttautumismahdollisuuksiin 9 % 30 % 30 % 33 % 31 % 30 % 28 % 36 % 33 % 23 % 24 % 19 % 16 % 42 % 43 % 42 % Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 12

13 SIJOITTUMINEN ALUEELLISESTI Uudellamaalla työskentelee 52 prosenttia tradenomeista. Loput jakautuvat maakuntakaupunkeihin melko tasaisesti. Uudenmaan jälkeen eniten tradenomeja työskentelee Pirkanmaalla (10 %) ja Varsinais-Suomessa (8 %). Palkkataso vaihtelee maakuntien välillä maltillisesti lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, jossa on ollut koko tutkimushistorian ajan huomattavasti korkeampi ansiotaso. Koko maan keskiarvopalkka ilman Uudenmaan maakuntaa on 3167 euroa, joten Uudenmaan vaikutus palkkakeskiarvoon on noin 700 euroa. KESKIPALKKA ERI MAAKUNNISSA (BRUTTO, EUR / KK) Uusimaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu YLITYÖT T ehtyjen ylitöiden määrässä ei ole ollut merkittävää muutosta vuoden takaiseen verrattuna. Noin 35 prosenttia tradenomeista työskentelee yli 40 tuntia viikossa, kun vastaava luku oli aiempana vuonna 15 prosenttia. Jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi työmäärän arvioi 52 prosenttia vastaajista. Keskimäärin tradenomit työskentelevät 38,6 tuntia viikossa työsopimuksessa sovitun keskimääräisen 37,2 viikkotyötunnin sijaan. Pisin viikkotyöaika on johtavassa asemassa olevilla (45,5 tuntia viikossa), toiseksi pisin keskijohdossa työskentelevillä (40 tuntia viikossa) ja kolmanneksi pisin asiantuntijatehtävissä olevilla (39,5 tuntia viikossa). Lyhin viikkotyöaika on toimihenkilötehtävissä olevilla, joiden keskimääräinen viikkotyöaika on 38,1 tuntia. 13

14 TYÖSOPIMUKSESSA SOVITTU VIIKKOTYÖAIKA JA TOTEUTUNUT VIIKKOTYÖAIKA Sovittu keskiarvo Toteutunut keskiarvo ,4 % 45,5 % 37,2 % 41,6 % 37,6 % 40,2 % 37,3 % 39,3 % 37,1 % 40,1 % 37,4 % 39 % 37,2 % 38,4 % 37 % 38,1 % 37,2 % 38,6 % Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Yhteensä Lain mukaan ylityöt korvataan vain viidennekselle. Vastaajista 27 prosenttia ilmoittaa saavansa korvauksen ylitöistä tunti tunnista ilman korotuksia. Noin kymmenelle prosentille ylitöitä ei korvata lainkaan. Vastaajista reilu neljännes ilmoittaa, etteivät tee ylitöitä ollenkaan. KUINKA YLITYÖT KORVATAAN Korvataan ilman korotuksia En tee ylitöitä 26 % 27 % Työaikalain mukaan korotettuna rahana tai vapaana 20 % Ei korvata 11 % Korvataan muuten 4 % Korvataan ilman korotuksia vain osittain En tiedä Korvataan erillisenä rahakorvauksena 1 % 2 % 2 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Tradenomeista 53 prosenttia matkustaa työasioissa kotimaassa ja 32,5 prosenttia ulkomailla. Työssään matkustaville kertyy kotimaan matkapäiviä keskimäärin 9 päivää ja ulkomaan matkoja 7 päivää vuodessa. Matkatyötä tekevistä 27 prosenttia ei matkusta säännöllisen työajan ulkopuolella. 17 prosenttia saa työajalla tapahtuvasta matkustamisesta tuntipalkkaa vastaavan korvauksen kun taas 43 prosentilla matkustamisen katsotaan sisältyvän työaikaan eikä sitä korvata. 14

15 PALKKAMALLI TUTKIMUKSESTA T utkimukseen vastanneiden kuukausiansioihin vaikuttavia taustatekijöitä pyritään selittämään seuraavalla sivulla olevan regressiomallin avulla. Mallin selitettävänä muuttujana on käytetty kuukausipalkan sijaan sen luonnollista logaritmia, mikä helpottaa tulosten tulkintaa, sillä mallin tuottamat kertoimet kuvaavat palkassa tapahtuvaa prosentuaalista muutosta selittävän muuttujan yhden yksikön kasvusta. Selitettävän muuttujan pohjana käytetty palkka on vastaajan ilmoittama kokonaiskuukausiansio lokakuussa Kokonaiskuukausiansioon luetaan mukaan vain päätoimesta saadut tulot, luontoisetujen verotusarvo ja muut palkkaan kuuluvat lokakuuhun kohdentuvat lisät (esim. provisiot). Kokonaiskuukausiansiossa ei ole huomioitu esimerkiksi pääomatuloja, lomarahoja eikä ylityökorvauksia, vaikka ne korvattaisiin kiinteänä, erillisenä kuukausilisänä. Valmistumisvuodesta laskettua tutkinnon suorittamisesta kulunutta aikaa lukuun ottamatta kaikki mallin selittäjät ovat luokitteluasteikollisia. Näiden osalta tulkinta tehdään suhteessa lihavoituna merkityn vertailuluokan palkkatasoon. Mallin perusteella esimerkiksi naiset saavat noin 8 prosenttia pienempää kuukausipalkkaa kuin miehet, kun muut muuttujat pidetään muuttumattomina. Kultakin riviltä lukien kyseinen ominaisuus aiheuttaa mallin mukaan kyseisen prosentuaali- sen muutoksen kuukausiansioin vertailuluokkaan verrattuna. Tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan kohdalla tulkinta tehdään niin, että yhden vuoden lisäys tutkinnon ikään kasvattaa palkkaa 3,6 prosenttia. Tutkinnosta kuluneen ajan neliötermi on mallissa korjaamassa työkokemuksen palkkoja hidastuvasti nostavaa vaikutusta eli mitä enemmän työkokemusvuosia kertyy, sitä vähemmän yhden vuoden lisäys työkokemuksessa nostaa palkkaa. Mallin selitysaste on 63 %, eli tässä mallissa mukana olleet muuttujat pystyvät selittämään 63 % palkkojen vaihtelusta. Kunkin muuttujan p-arvo, sekä tilastollinen merkitsevyys (5 ja 10 prosentin riskitasoilla) on esitetty taulukossa. Malliin on pyritty pääosin ottamaan mukaan vain ne muuttujat, joiden vaikutus palkkatasoon on tilastollisesti merkitsevää, mutta mukana on myös muutamia valittuja työnantajan toimialoja, joiden vaikutus palkkatasoon ei ole tilastollisesti merkitsevää. Ylimmän johdon palkkaa tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että vaikka tulos on tilastollisesti merkitsevä, niin asemaltaan ylimpään johtoon itsensä kuuluviksi katsovia oli tutkimuksessa mukana suhteellisen vähän. 15

16 PALKKAMALLI TUTKIMUKSESTA Muuttuja Vaikutus p-arvo Tilastollisesti Tilastollisesti palkkaan merkitsevä merkitsevä 5 % riskitasolla 10 % riskitasolla Sukupuoli - vertailuluokka: miehet Työsuhde Aika tutkinnosta nainen -7,8 % 0,000 kyllä kyllä kokopäivätyö 34,1 % 0,000 kyllä kyllä vakituinen 10,1 % 0,000 kyllä kyllä aika tutkinnosta vuosina 3,5 % 0,000 kyllä kyllä aika tutkinnosta-neliötermi -0,1 % 0,000 kyllä kyllä Onko alaisia - vertailuluokka: ei alaisia alaisia 7,3 % 0,000 kyllä kyllä Tulospalkkauksen piirissä - vertailuluokka: ei tulospalkkaus 6,3 % 0,000 kyllä kyllä Seutukunta - vertailuluokka pääkaupunkiseutu Jyväskylän seutukunta -8,2 % 0,002 kyllä kyllä Lahden seutukunta -6,9 % 0,010 kyllä kyllä Oulun seutukunta -17,8 % 0,000 kyllä kyllä Tampereen seutukunta -13,8 % 0,000 kyllä kyllä Turun seutukunta -9,5 % 0,000 kyllä kyllä muu -13,7 % 0,000 kyllä kyllä Asema - vertailuluokka: asiantuntijat ylin johto 43,2 % 0,000 kyllä kyllä johto 31,5 % 0,000 kyllä kyllä ylempi keskijohto 16,2 % 0,000 kyllä kyllä alempi keskijohto 4,0 % 0,018 kyllä kyllä toimihenkilö -16,2 % 0,000 kyllä kyllä Työpaikan koko - vertailuluokka 1-9 henkilöä ,4 % 0,000 kyllä kyllä ,5 % 0,000 kyllä kyllä ,6 % 0,000 kyllä kyllä ,1 % 0,000 kyllä kyllä ,8 % 0,000 kyllä kyllä ,4 % 0,000 kyllä kyllä ,6 % 0,000 kyllä kyllä Työnantajan toimiala: vertailuluokka: kaupan ala teollisuus 7,2 % 0,000 kyllä kyllä ICT-ala 6,1 % 0,000 kyllä kyllä rahoitusala 6,3 % 0,001 kyllä kyllä liike-elämän palvelut 0,0 % 0,986 ei ei muu palvelutolminta -3,7 % 0,135 ei ei koulutus -3,0 % 0,255 ei ei julkinen hallinto -0,3 % 0,877 ei ei rakentaminen, kiinteistö, kuljetus 1,1 % 0,582 ei ei muut 7,7 % 0,048 ei kyllä 16

17 PALKKATAULUKOT JÄSENTUTKIMUKSEN TAULUKOIDEN LUKUOHJE KA keskiarvo F10 ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 10% ko. ryhmään kuuluvista. F25 ilmoittaa sen palkan, jota pienempiä palkkoja 25% ko. ryhmään kuuluvista. MED mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempi ja suurempi palkka on puolella ko. ryhmään kuuluvista. F75 ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 25% ko. ryhmään kuuluvista. F90 ilmoittaa sen palkan, jota suurempia palkkoja 10% ko. ryhmään kuuluvista. 17

18 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) TOIMIASEMAN MUKAAN Yhteensä KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijateht Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Mies KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijateht Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Nainen KA F10 F25 MED F75 F90 Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijateht Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö

19 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) KOULUTUSOHJELMAN MUKAAN Koulutusohjelma KA F10 F25 MED F75 F90 Finanssi- ja talousasiantuntijan ko Johdon assistenttityön ja kielten ko Kansainvälisen kaupan ko Kirjasto ja tietopalvelualan ko Liiketalouden ko Liiketoiminnan logistiikan ko Myynnin ko. (esim Myyntityön tai myynnin ja visuaalisen markkinoinnin ko. jne.) Tietojenkäsittelyn ko Turvallisuusalan ko Yrittäjyyden ko. (esim. pk-yrittäjyyden tai yritystoiminnan kehittämisen ko. jne.) BBA, International business tms Jokin muu KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) VALMISTUMISVUODEN MUKAAN Valmistumisvuosi KA F10 F25 MED F75 F

20 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) OPPILAITOKSEN MUKAAN Ammattikorkeakoulu KA F10 F25 MED F75 F90 Arcada-Nylands Svenska yh Centria (ent. Keski-Pohjanmaan amk) HAAGA-HELIA (ent. Haaga amk tai Helia) Hämeen amk Jyväskylän amk Kajaanin amk Karelia (ent. Pohjois-Karjalan amk) Kymenlaakson AMK Lahden amk Lapin amk (ent. Kemi-Tornion amk tai Rovaniemen amk) Laurea amk Metropolia (ent. EVTEK tai Stadia) Mikkelin amk Novia Yrkeshögskolan Oulun ammattikorkeakoulu Saimaan amk (ent. Etelä-Karjalan AMK) Satakunnan amk Savonia amk (ent. Pohjois-Savon amk) Seinäjoen amk Tampereen amk (ent. TAMK ja PIRAMK) Turun amk Vaasan amk Jokin muu

21 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) TYÖNANTAJAN TOIMIALALUOKAN MUKAAN Toimialaluokka KA F10 F25 MED F75 F90 TEOLLISUUS maa-, metsä- ja kalatalous kaivostoiminta ja louhinta elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus sahatavaran ja puutuotteiden valmistus paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, puunhankinta, metsänhoito koksin ja öljytuotteiden valmistus lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, keraamisten ja lasi-, betoni- ja kivituotteiden valmistus metallien ja metallituotteiden jalostus tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus kulkuneuvojen valmistus muu valmistus energia-ala (sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto) rakentaminen PALVELUT graafinen ala mainostoimistot tukkukauppa vähittäiskauppa kuljetus ja varastointi majoitus ja ravitsemistoiminta ICT-ala (esim. televiestintä, verkon hallinta) tietojenkäsittelypalvelut (esim. ohjelmistosuunnittelu, tietopalvelutoiminta) muu informaatio- ja viestintäala rahoitustoiminta vakuutustoiminta kiinteistöala (esim. isännöinti, kiinteistönhoito) arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä konsultointi (esim. insinööri- ja suunnittelutoimistot) kääntäminen ja tulkkaus tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi tilitoimistot yrityskehitystoiminta (teknologia- ja innovaatiokeskukset) muut palvelut liike-elämälle (esim. lakiasiaintoimistot) koulutus järjestösektori muu palvelutoiminta muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaalipalvelut, virkistystoiminta, vuokraustoiminta) JULKINEN SEKTORI julkinen hallinto (esim. verohallinto) kunta- tai kuntayhtymä valtio seurakunta

22 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) SYNTYMÄVUODEN MUKAAN Syntymävuosi KA F10 F25 MED F75 F

23 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) PÄÄASIALLISEN TYÖTEHTÄVÄN MUKAAN Työtehtävä KA F10 F25 MED F75 F90 HALLINTO Henkilöstöhallinnon yleistehtävät Henkilöstösuunnittelu ja -hallinto Rekrytointi Toimistohallinto (esim. toimistopäälliköt) Yleisjohto (esim. toimitus-/hallintojohtajat) Projektinhallinta (esim. projektikoordinaattorit/-päälliköt) IT-TEHTÄVÄT IT-järjestelmäsuunnittelu ja -ylläpito IT-tukihenkilöt ja -käyttöpalvelut Ohjelmistosuunnittelu ja ohjelmointi Tietohallinto ja tietoturvallisuus Konsultointi MYYNTI, MARKKINOINTI JA OSTO Myynnin tukitehtävät Myynti Myynti (B2B) Markkinoinnin ja mainonnan yleistehtävät Markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu Osto- ja hankintatehtävät LOGISTIIKKA, TUOTEHALLINTA, TUOTANTO JA T&K Logistiikka, huolinta ja rahtaus Kuljetus ja varastointi Tuotannon hallinta ja suunnittelu (esim. tuotantopäälliköt) Tuotehallinta Tuotesuunnittelu ja tuotekehitys Tutkimustehtävät Suunnittelu- ja kehitystehtävät TALOUDELLISET TEHTÄVÄT Sijoitustoiminta (esim. meklarit) Pankki ja rahoitus Vakuutus Verotus Luotonvalvonta ja perintä Kirjanpito Taloushallinnon yleistehtävät Vaativat taloushallinnon tehtävät (esim. controllerit ja tilintarkastajat) Palkanlaskenta MUUT TEHTÄVÄT Sihteeri- ja assistenttitehtävät (esim. toimistosihteerit) Vaativat assistenttitehtävät (esim. johdon assistentit) Asiakaspalvelu Tiedottaminen, viestintä ja pr Kiinteistönhoitotehtävät (esim. isännöitsijät) Muut tehtävät Opetus- ja koulutustehtävät

24 PALKKATAULUKOT KOKONAISKUUKAUSIANSIO (BRUTTO, EUR / KK) ALUEEN MUKAAN Alue KA F10 F25 MED F75 F90 PK-seutu Uusimaa Turku Lahti Pori Hämeenlinna Tampere Jyväskylä Kymenlaakso Mikkeli Lappeenranta Savonlinna Seinäjoki Vaasa Kokkola Kuopio Pieksämäki Joensuu Kajaani Oulu Kemi-Tornio Lappi

25 TRADENOMI, 210 OPINTOPISTETTÄ (BACHELOR OF BUSINESS ADMINISTRATION) LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (Barchelor of Business Administration), on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Opintojen suorittamisaika on noin 3,5 vuotta. Tradenomikoulutukseen sisältyy pakollinen 30 opintopisteen laajuinen alan työharjottelu sekä 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Tutkinto on laaja-alainen korkea-asteen liiketalouden tutkinto. Tutkintoa voi hakea opiskelemaan henkilö, jolla on suoritettuna II-asteen yleissivistävä ja / tai ammatillinen tutkinto. T radenomi on asiantuntija, jolla on valmiudet toimia kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Tutkinto mahdollistaa työllistymisen monipuolisesti eri sektoreille niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tradenomit toimivat useimmiten markkinoinnin, talous- ja henkilöstöhallin- non, viestinnän, tietojenkäsittelyn sekä kansaivälisen kaupan tehtävissä. Lisäksi entistä useampi tradenomi ryhtyy yrittäjäksi. Tradenomeja on koulutettu jo yli 20 vuotta. Tällä hetkellä koulutuksen aloittaa vuosittain noin 8000 opiskelijaa. TRADENOMI (YLEMPI AMK), 90 OPINTOPISTETTÄ (MASTER OF BUSINESS ADMINISTRATION) LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinto on läheisessä yhteydessä työelämään ja antaa mahdollisuuden mm. tradenomi- tai BBA-tutkinnon suorittaneille syventää ammattitaitoaan. T utkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja sen keskimääräinen suorittamisaika on 2-3 vuotta. Opinnot toteutetaan pääsääntöisesti työn ohessa. Opinnot sisältävät työelämän kehittämistehtävän, joka on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on AMKtutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus ao. alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkinto syventää ammatillista osaamista ja tuottaa lisävalmiuksia yritysten kehitys-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on tuottaa yrityskehityksen osaajia ja asiantuntijoita parantamaan yritysten kilpailukykyä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä muun muassa yrityksen kehitysprojektien vetäjänä sekä suunnittelu- ja johtotehtävissä. Tutkinnon suorittaneilla on kyky toimia myös kasvuhakuisina ja innovatiivisina yrittäjinä. Koulutuksen aloittaa vuosittain noin 1000 opiskelijaa. 25

26 TRADENOMI - URALLA ETEENPÄIN! Kuinka pyytää tehtävien mukaista palkkaa? Miten valmistautua palkka- tai kehityskeskusteluun? Onko tähtäimessäsi asiantuntijaura tai kokonaan uusi työpaikka? Osaatko markkinoida omaa osaamistasi? Tarvitseeko CV:si päivittämistä? TRAL:n monipuoliset urapalvelut tukevat urasuunnitteluasi niin työuran alkuvaiheessa, palatessasi perhevapailta työelämään tai uusia haasteita etsiessäsi. HENKILÖKOHTAINEN URAPALVELU Yksilöllinen uranohjauksemme auttaa urakehityksen eri käänteissä. Työnhakuun liittyen palvelu auttaa esimerkiksi työhakemuksen ja CV:n laatimisessa sekä työhaastatteluun valmistautumisessa. Jatko- ja lisäkoulutuksen tarve kartoitetaan yksilöllisesti, saat myös neuvontaa kehitys- tai palkkakeskusteluun valmistautumisessa sekä lisäeväitä urasuunnitteluun. Myös Musta- ja Kultajäsenet saavat henkilökohtaista uraohjausta. Järjestämme urakoulutuksia eri puolilla Suomea, valmennuksia toteutetaan myös verkossa. Mentorointiohjelmamme avulla työuraa aloittelevat tradenomit voivat sparrata työelämäasioista kokeneemman tradenomikollegan kanssa. Lue lisää: tral.fi/urapalvelut PALKKANEUVONTA Henkilökohtainen palkkaneuvonta on tukenasi, kun mietit palkkapyyntöäsi työhakemukseen tai valmistaudut palkkaneuvotteluun. Palkkaneuvonnastamme saat tietoa, minkälaista palkkaa samoissa tehtävissä tai samalla alueella työskentelevät tradenomit tai muut korkeakoulutetut ansaitsevat. Palkkaneuvonta on myös opiskelijajäsenten käytettävissä. Lue lisää tral.fi/palkkaneuvonta DIGIJURISTI TRAL:n uusi sähköinen palvelu, Digijuristi, vastaa yleisimpiin työsuhdekysymyksiin 24/7. Palvelusta löytyvät kysymykset vastauksineen on koottu vuosien varrella liittoon tulleista kysymyksistä. Valitse haluamasi aihe Digijuristin etusivulla. Palvelu kysyy tarkentavia kysymyksiä ja pyytää sinua kirjautumaan sisään ennen loppuvastauksen antamista ( jäsennumerolla). Digijuristista löydät vastauksia mm. näistä aiheista: määräaikainen työsuhde palkka vuosiloma perhevapaat yt-neuvottelut työsuhteen päättyminen työsuhdeturva Digijuristi on tarkoitettu helpottamaan ja sujuvoittamaan asiointia työsuhteisiin liittyvissä juridisissa asioissa. Se ei korvaa henkilökohtaista asiointia työsuhdelakimiehen kanssa, mutta esimerkiksi palvelussa annettavat esitiedot nopeuttavat asiasi käsittelyä. Voit antaa esitietoja esimerkiksi laittomasta irtisanomisesta, perusteettomasta määräaikaisuudesta ja palkkasaatavista. Tarvittaessa voit myös lähettää helposti yhteydenottopyynnön työsuhdeneuvontaan suoraan Digijuristi-palvelusta. Pääset palveluun TRAL:n verkkosivujen etusivulta tai suoraan osoitteessa digijuristi.tral.fi. 26

27 HYVINVOINNIN OHJAUSPALVELUT Stressinhallinta, ajanhallinta, palautuminen, hyvinvoinnin johtaminen ja psyykkisen kuormituksen hallinta ovat teemoja, jotka ovat puhuttaneet tradenomeja viime vuosina paljon. Ne ovat avainasemassa, kun puhutaan ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä ja työkyvyn arvioinnista, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Työhyvinvoinnin toteutuminen ei ole pelkästään työntekijän etu, vaan myös yritysten ja yhteiskunnan intressi. Työhyvinvoinnin edistäminen on liitolle tärkeää ja se on yksi strategiamme kärkitavoite. Vaikutamme asiaan niin edunvalvontatyön kautta kuin jäsenille suunnattujen uusien työhyvinvointipalvelujen avulla. Vuonna 2017 on jäsenille luvassa sekä hyvinvointi-, työkyky- ja esimiesohjausta että erilaisia työhyvinvointitapahtumia ja webinaareja. HYVINVOINTIOHJAUS Stressinhallinta Ajanhallinta Palautuminen Arjenhallinta TYÖKYKYOHJAUS Sairauden vaikutus työssäjaksamiseen Psyykkinen kuormitus työssä Psyykkinen hyvinvointi Yt-tilanteet Irtisanomistilanteet Kiusaaminen ja häirintä Työkyky ESIMIESOHJAUS Alaisen motivointi Työhyvinvoinnin tukeminen Alaisen työkykyongelmat ja työpahoinvoinnin tunnistaminen Hankalat tilanteet tiimissä Puheeksiottaminen Minä esimiehenä Erilaiset alaiset KAIKKI JÄSENEDUT JA -PALVELUT LÖYDÄT VERKKOSIVUILTAMME SEKÄ JÄSENETUOPPAASTAMME

28 TRADENOMI ON ASIANTUNTIJA. Tradenomiliitto TRAL ry Ratavartijankatu Helsinki tel toimisto@tral.fi tral.fi facebook.com/tradenomiliitto twitter.com/tradenomiliitto