SEPÄNKATU 7. KAAVATUNNUS 11:098 kaavan päiväys , tarkistettu selostuksen päiväys ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S SEPÄNKATU 7 KAAVATUNNUS 11:098 kaavan päiväys , tarkistettu selostuksen päiväys

2 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan korttelia 51 tonttia 7 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 11. kaupunginosan kortteli 51 tontit 9 ja 10 sekä katualue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kahden asuinkerrostalon rakentaminen, joista toinen on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Pysäköinti sijoitetaan maan alle. Tontilla on liiketalo, joka puretaan. Tontti on osa paikallisesti arvokkaaksi arvioitua ja 80 luvuilla toteutettua Nisulan punatiiliasuinaluetta. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä x.x.20xx. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa x.x.201x. 1.4 Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki / asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, sisäänkäynti F, 3.krs Puh etunimi.sukunimi(a)jkl.fi

3 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosehdotus, pienennös (tark ) 3) asemakaavan havainnekuva 4) asemakaavan seurantalomake 5) yhteiskäyttöautosopimuksen sisältö ja ehdot 6) tonttijakokartta

4 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kiinteistö Oy Nisulanportti on hakenut asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa kahden asuinkerrostalon rakentaminen. Toinen rakennuksista on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Tontilta purettaisiin nelikerroksinen liiketalo. 2.2 Tavoitteet Lisärakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta Jyväskylän kaupungin keskustan täydennysrakentamisperiaatteiden mukaisesti. Rakentamisen tulee sopia paikallisesti arvokkaaksi arvioituun rakennettuun kulttuuriympäristöön. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue on Jyväskylän kaupungin keskustan vieressä Nisulan kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on kaupunkikeskustan läheisyydessä. Korttelin itäpuolella on laaja risteysalue, jota ympäröivät puistoalueet ja ammattikoulun edessä oleva aukio. Risteys on vilkkaasti liikennöity ja sitä on paranneltu viimevuosina niin ajoneuvo- kuin kevyenliikenteen sujuvoittamiseksi. Lähialueen rakennuskanta on hyvin asuinvoittoinen mutta Sepänkadun pohjoispuolella on jonkin verran liikerakentamista. Suunnittelualue ja sen ympäristöä vuoden 2015 loppupuolella.

5 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Kunnallistekniset järjestelmät Jalonraitin alla kulkee Jyväskylän Energia Oy:n talousvesi-, hulevesi- ja viemäriverkostoa, joidenlisäksi suunnittelualueella kulkee JE:n kaukolämpöverkostoa. Aluetta rajaavat vilkasliikenteiset kadut, Sepänkatu ja Nisulankatu sekä niiden vieressä kulkevat kevyenliikenteenväylät. Kunnallistekniset järjestelmät. Nisulan alueen rakennushistoriasta Rakennettu kulttuuriympäristö Nisulan kaupunginosa käsittää Kortesuonkadun pohjoispuoliset alueet Viitaniemeen ja Nisulankatuun saakka. Nisula oli vuoteen 1941 asti kaupungin ulkopuolista esikaupunkialuetta, missä asui pienituloisia ihmisiä mökeissään tilanomistajilta vuokraamillaan tonteilla. Alue jakautuu vanhaan, pääosin jälleenrakennuskauden taloista koostuvaan omakotitaloalueeseen ja uuteen Nisulaan, luvuilla rakentuneeseen punatiilikerrostaloalueeseen Nisulankadun pohjoispuolella. Alun perin Nisulalla tarkoitettiinkin nykyisen punatiilitaloalueen paikkeilla sijainnutta puutaloaluetta, joka tylysti ja piittaamatta purettiin kerrostalojen tieltä. Kaavamuutosalue on juuri tällä alueella. Keski-Suomen museo kuvaa aluetta luonnosvaiheen lausunnossaan näin: Jyväskylän Nisulan kaupunginosassa sijaitseva asemakaavan muutosalue liittyy arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelemaan Nisulan kerrostaloalueen kaksi korttelia käsittävään, yhtenäiseen kokonaisuuteen, joka rakentui luvun taitteessa Viitaniemen ja Harjun väliselle alueelle, Aatoksenkadun ja Nisulankadun tuntumaan (korttelit 50 ja 51). Alueen ensimmäiset kerrostalot Aatoksenkadun varteen tehtiin punatiilestä 1970-luvun ensimmäisinä vuosina. Niiden suunnittelijoina toimivat arkkitehti Raimo Halonen ja Arkkitehtitoimisto N. Hartikainen ja E. Kantonen. Asemakaavan muutosalue koskee 1980-luvun alussa Sepänkadun puoleiseen osaan rakennettuja kerrostaloja, joiden suunnittelusta vastasi arkkitehti Erkki Kantonen. Aatoksenkadun ja Nisulankadun punatiilisten asuinkerrostalojen yhtenäinen kokonaisuus pitää sisällään kaikkiaan neljätoista osin toisiinsa kiinni rakennettua kerrostaloa Sepänkadun ja Kisakadun välisellä alueella. Paikallisesti merkittävän aluekokonaisuuden kerrostalot on rakennettu vuo-

6 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) sina Rakennusten julkisivut ovat tummaa poltettua punatiiltä. Sokkelit ovat pääosin harmaat. Rakennuksiin kuuluu rakennusrungosta ulkoneva parvekelinja. Parvekkeissa tehosteena on nykyisin vaaleaa betonia. Katot ovat mustia tai tumman harmaita. Suurimmassa osassa alueen kerrostaloja on käytetty alkujaan tummaa tai mustaa puuta arkkitehtuurin tehokeinona ikkunoissa ja parvekkeissa. Asuinkerrostalojen korkeudet vaihtelevat. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat kortteleiden keskelle. Korkeimpia ovat Aatoksenkatu 6 ja 8 kahdeksankerroksiset kerrostalot. Matalimmat asuinrakennukset ovat puolestaan osin kaksi- ja kolmekerroksisia sijoittuen Nisulankadun puoleisille osille korttelia. Vain arkkitehti Halosen suunnittelema Aatoksenkatu 12, Nisulankadun puoleisella osalla korttelia, on osittain nelikerroksinen. Se muodostaa taitepisteen alueen korkeimmalle kohdalle. Alueen yleisilme on arkkitehtuurin sekä rakennuksien massoittelun ja sijoittelun myötä edelleen yhtenäinen. Alue on rakennushistoriallisesti edustava. Nisulan alue vuoden 1922 peruskartassa. Suunnittelualue on rajattu karttaan valkoisella viivalla. Punaiset viivat ovat nykyisiä kiinteistörajoja.

7 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Nisulan aluetta 1960-luvun peruskartassa. Suunnittelualue on rajattu karttaan mustalla viivalla. Punaiset viivat ovat nykyisiä kiinteistörajoja. Kaavamuutosalue on osa ja 80- luvuilla syntynyttä asuinaluekokonaisuutta, jolla talot ovat sijoittuneet suorakulmaiseen koordinaatistoon kokoavan tekijän, Jalonraitin, ympärille. Nisulankadun suuntaiset rakennusmassat ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän välillä. Korkeammat rakennukset ovat asettuneet Sepänkadun suuntaisesti päädyt Harjun ja keskustan suuntaan. Niiden kerrosluvut vaihtelevat kuuden ja kahdeksan välillä. Arkkitehtuurille on leimallista punatiilen käyttö ja tehostemateriaalina mustat vaaka- tai pystysuuntaiset puiset julkisivupanelit ikkunanauhoissa tai parvekkeiden kaideaiheina. Rakennusten välinen tila on yleisilmeeltään puistomainen. Suuret puut pienentävät rakennusten mittakaavavaikutelmaa. Julkisen tilan haasteena ovat asfaltoidut pysäköintikentät.

8 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Korttelirakenne. Matalat rakennukset sijoittuvat Nisulankdun varteen ja, korkeat Aatoksenkadun varteen. Kuvasta voi havaita sekä laajat pysäköintikentät Aatokasenakdun varressa että vehreämmän Nisulankadun ja Jalonraitin varren. Nisulan punatiiliarkkitehtuuria. Parveketornin kaideaihe on tummaksi käsiteltyä vaakasuuntaista puupaneelia (valokuva 4/2018).

9 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Nisulankadun suuntaiset rakennukset ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän välillä (4/2018). Kortteleiden 50 ja 51 talot ovat Jalonraitin ympärillä.

10 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Jalonraittia heinäkuussa Jalonraitti on suljettu henkilöautoilta. Jalonraittia kesällä 2018.

11 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Jalonraittia. Aatoksenkatu 14. Aatoksenkatu 14 pysäköintialue.

12 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Jalonraittia. Aatoksenkatu 14 Jalonraitin vieressä. Raitin eri puolilla olevat rakennukset ovat mittakaavaltaan erilaisia. Aatoksenkatu 16 näkyy Sepänkatu 7:n suuntaan vankan puuverhon takana.

13 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Sepänkatu 7 ja laaja Sepänkadun ja Nisulankadun risteysalueen alikulkutunneli. Sepänkatu 7:n ja Aatoksenkatu 14 liittyminen toisiinsa Nisulankadun suunnasta katsottuna. Sepänkatu 7 ja liike- sekä toimistotilojen pysäköinti.

14 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Pysäköintialue Sepänkatu 7. Taustalla Aatoksenkatu 14 korkeampi rakennus Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä Maanomistus Maanomistaja on Kiinteistö Oy Nisulanportti Asemakaavat Suunnittelualueelle on laadittu asemakaavoja eri vuosikymmeninä. Vuonna 1971 kaavassa varauduttiin kaupunkimoottoritien rakentamiseen. Ote asemakaavasta vuodelta 1971.Kaupunkimoottoritielle varattu maastokäytävä menee suunnittelualueen yli.

15 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavamuutos liittyy tavoitteeseen1, missä painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa alue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa. Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Karttaote yleiskaavan kartasta 1/7 Yhdyskuntarakenteen ohjaus.

16 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Voimassa oleva asemakaava Ajantasa-asemakaavassa (Sisäasiainministeriö hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Ajantasakaavassa kerrosluku tontilla on neljä ja rakennusoikeutta on kaavaan merkitty 1300 kerrosalaneliömetriä. Tätä ennen alueella voimassa olleessa asemakaavassa kaavamuutosalue on ollut osa kaupunkimoottoritiealuetta ja asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta. Asemakaavaselostuksessa todetaan, että asemakaavan laatiminen on tullut mahdolliseksi yleiskaavan 1968 ja liikenteellisten järjestelyjen tultua valmiiksi. Tontteja on yhdistelty tehokkaan rakentamistavan saavuttamiseksi. Korttelissa 51 yhdistettyjen asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueella on korkeammat rakennusmassat sijoitettu Aatoksenkadun varrelle kohtisuoraan sitä vastaan. Tällöin ne eivät estäisi järvimaiseman näkymistä kortteleiden sisäosiin, missä matalat, I-III kerroksiset rakennusmassat on sijoitettu Aatoksenkadun suuntaisiksi. Ajantasa-asemakaavan selostuksessa vuodelta 1981 todetaan, että korttelin 51 reuna-alueilla voidaan palauttaa tonttimaata rakentamiselle (vuoden 1971 kaavasta) ja samalla eheyttää Nisulankadun katunäkymää ja että kaavaehdotus noudattaa voimassa olevan asemakaavan tehokkuuksia ja periaatteita. Jalonraitin eteläpuolella olevista rakennuksista arvioitiin olevan näköaloja Tuomiojärvelle korkeiden, Aatoksenkatua kohti suoraan asetettujen, talojen välistä. Ote ajantasa-asemakaavan arkistokappaleesta.

17 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Lähiympäristön kaavatilanne Asemakaavat suunnittelualueen ympärillä ovat toteutuneet ja alue on aikanaan valmistunut. Muut aluetta koskevat päätökset - Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavaluonnoksen ollessa nähtävänä julkistettiin Jyväskylän keskustan kehittämishankkeen osaselvitys: Ehdotus henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi sekä asemakaavojen pysäköintinormien tarkistamiseksi (Pysäköinti; hallinta ja normit Jyväskylässä, ). Pysäköintinormissa keskustan jalankulkuvyöhykkeellä oleellisin muutos tapahtuisi yhteiskäyttöautojen huomioimisessa. Yhdellä yhteiskäyttöautolle varatulla pysäköintipaikalla voisi korvata viisi tavallista autopaikkaa. Uudet pysäköintinormit mahdollistavat entistä tehokkaamman yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja autoriippuvuuden vähenemistä. Nisulan kerrostaloalueen täydennysrakentaminen myös muilla tonteilla voidaan tarvittaessa ottaa pysäköintinormien kevennyksen ansiosta uuteen tarkasteluun. Aluerakenne on vanhanaikainen ja väljä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Kiinteistö Oy Nisulanportti on hakenut kaavamuutosta ( ). Kaavan aloituskokous pidettiin Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavamuutokseen liittyen pidettiin asukasilta Kaavoituksen sisäinen aloituskokous, Silli, pidettiin Keski-Suomen museo toi esiin, että suunnittelussa tulisi huomioita Erkki Kantosen aluesuunnitelma ja että rakennuskorkeuksien suhteen tulisi noudattaa erityistä herkkyyttä. Viranomaisneuvotteluita (ELY-keskus) ei ole katsottu tarpeelliseksi pitää. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin ja siitä laadittu muistio on luettavissa osoitteessa: Tilaisuudessa pidetty esitys on luettavissa: Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan pohjaksi laadittiin useita kortteliluonnoksia. Alueen sijainti kaupungin keskustassa perustelee tehokasta maankäyttöä. Yhtenä vaihtoehtona kokeiltiin tornia, koska sellainen sopisi korttelin kulmaan selkeäksi maamerkiksi ja kaupunkikuvalliseksi kiintopisteeksi. Tornin arvioitiin olevan sopimaton alkuperäisen aluesuunnitelman henkeen eikä Viitatornille haluttu kilpailevaa aihetta.

18 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Tornivaihtoehto. Viitatornin hahmo näkyy kuvan yläreunassa. Toinen vaihtoehto perustui siihen, että vanha toimistorakennus säilyy. Uudisrakentaminen noudattelee alueen rakentamisen perussääntöjä, mikä tuntui sopivan paikalle paremmin. Myöhemmin kävi ilmi, että toimistorakennus on huonokuntoinen. Toimistorakennus säilyy. Suunnitelmassa osittain sen päälle on tehty uudisrakennus. Syksyllä 2017 pidetyn asukasillan jälkeen tonttia tutkittiin edelleen. Lopulta päädyttiin siihen, että toimistorakennus puretaan ja tontille sijoitetaan kaksi eri korkuista ja suuntaista rakennusta. Toinen rakennus olisi Sepänkadun ja toinen Jalonraitin suuntainen. Lisäksi Sepänkadun suuntaisen rakennukseen tulisi yksi- tai kaksikerroksinen uloke.

19 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) Kaavaluonnoksen havainnekuva, (Arkkitehtuuritoimisto AT). Ote asemakaavamuutosluonnoksesta.

20 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) huomioon ottaminen Lausunnot lyhennettyinä Keski-Suomen liitto, maakunta-arkkitehti Liisa Bergius Asemakaavamuutoksessa on asianmukaisesti tutkittu täydennysrakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan. Kaavamuutos on Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan ja Jyväskylän yleiskaavan mukainen. Keski-Suomen liitolla ei ole luonnoksesta huomauttamista. Keski-Suomen museo, museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen, amanuenssi/rakennustutkimus Saija Silen ja amanuenssi/arkeologia Miikka Kumpulainen Aatoksenkadun ja Nisulankadun punatiilisten asuinkerrostalojen yhtenäinen kokonaisuus pitää sisällään kaikkiaan neljätoista osin toisiinsa kiinni rakennettua kerrostaloa Sepänkadun ja Kisakadun välisellä alueella. Paikallisesti merkittävän aluekokonaisuuden kerrostalot on rakennettu vuosina Alueen yleisilme on arkkitehtuurin sekä rakennuksien massoittelun ja sijoittelun myötä edelleen yhtenäinen. Alue on rakennushistoriallisesti edustava. Asemakaavaselostuksessa on kuvattu alueen rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Selostuksessa todetaan, että aluekokonaisuus perustuu ajallisesti ja tyylillisesti varsin yhtenäiseen rakennuskantaan. Sen erityisenä ja maisemallisesti hahmotettavana ominaispiirteinä on rakennusten sijoittuminen selkeään koordinaatistoon alueella. Uusi asemakaava nostaa nyt matalien rakennusmassojen Nisulankadun laitaan tästä koordinaatistosta poikkeavan rakennuksen kääntäen koordinaatiston jopa päinvastaiseksi. Nisulankadun ja Sepänkadun risteysalue on pääosin avointa, puistomaista aluetta. Kulmaan sijoittuva rakennus ei sen myötä ota kiinni keskustan suuntaisiin osiin ympäristöään vaan nimenomaisesti nousee esitetyllä korkeudella tornimaiseksi maisemapisteeksi ympäristöönsä nähden. Havainnekuvissa kerrosluku on seitsemän, kun kaavassa esitetään kahdeksaa. Muutoksen vaikutuksen arviointia on vaikea tehdä lopputulokseen nähden havainnekuvien avulla varsinkaan, kun muutosta rakennuskorkeudessa ei ole missään esitetty suhteessa asemakaavan mahdollistamaan määrään ja havainnekuvissa tarkasteltuihin massoitteluihin. Rakennusoikeuden lisäys on lähes kolminkertainen lähtötilanteeseen nähden ja tila-ahtaus näkyy tutkielmissa. Lisäksi maan alle sijoitetaan pysäköintiä. Esitetty asemakaavan muutos ei sopeudu ympäristönsä mittakaavaan eikä toisaalta näyttäydy arkkitehtonisesti sellaisena kohteena, joka toimisi hyvällä tavalla maiseman porttikohtana. Kahdeksankerroksinen ratkaisu on aluekokonaisuuden ominaispiirteitä heikentävä. Maisemallisesti keskeisellä paikalla tulisi paremmin huomioida arkkitehti Kantosen aluesuunnitelma ja sen myötä syntyneet alueen ominaispiirteet sekä kulmatontin laajalle avautuva kaupunkikuvallinen vaikutus eli vaikutus laajemminkin ympäristöön. Korttelin sisäinen puistomainen rakenne ja rakennusten välisten tilojen vuoropuhelu tulee ottaa huomioon. Uusi rakennuskokonaisuus ei huomioi ympäristönsä koordinaatistoa eikä mittasuhteita riittävällä tavalla. Rakentamistapaan liittyviä määräyksiä ja erityisesti vaatimusta paikalla muurattavista julkisivuista voi pitää hyvänä, sillä rakennukset tulevat sijoittumaan vaikutuksiltaan laajaan kaupunkimaisemalliseen kokonaisuuteen. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Jyväskylän Energia Oy, suunnittelupäällikkö Juha Kettunen Alueen läpi kulkee vesijohtolinja, jätevesilinja ja hulevesilinja, joille kaavassa on esitetty maanvaraiselle johdolle varattu alue. Kaavassa on esitetty myös tälle alueelle mahdollisuus rakentaa piha-

21 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) 1/1 kansi. Pihakansi merkintä tulee poistaa Maanvaraiselle johdolle varattu alueelta, koska jätevesilinja ja hulevesilinja ovat viettoviemärilinjoja ja niiden korkeustaso on m:ssä. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakenteen toimialan liikenne ja viheralueet pääprosessi Sijainti on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja näkymät risteyksessä oleellisessa osassa tilan hahmottamisessa. Kaavassa tulee edellyttää, että julkisivuvalaistus toteutetaan. Mukana on oltava valaistussuunnittelija ja suunnitelmissa esitettävä pimeän ajan visualisointikuvat Nisulankadun ja Sepänkadun suunnista. Kaavamääräyksissä olisi hyvä olla maininta vieraspysäköintipaikkojen rakentamisesta. Jos rakennetaan paljon pieniä asuntoja, on vaarana, ettei minimivaatimus 34 autopaikkaa riitä. Mielipiteet lyhennettyinä Asunto Oy Aatoksenkatu 12, asunto-osakeyhtiö Aatoksenkatu 12 hall.pj. Suunnitellut rakennukset rikkoisivat väljän, puistomaisen alueen ilmeen. Rakennuksissa ei ole liiketiloja vaikka niitä tarvittaisiin Nisulan ja Viitaniemen alueilla, joiden väestö on ikääntynyttä. Täydennysrakentamisen lisäämä liikenne pahentaisi liikenneruuhkia ja lisäisi vaaratilanteita. Suunniteltu liittymä Sepänkadulle sijaitsee liittymäalueella, mikä olisi turvallisuusuhka. Tontille suunnitellut autopaikat riitä suunnitellulle asukasmäärälle. Kadunvarsipaikkoja ei ole eivätkä naapuritalojen paikat ole käytettävissä uuden kiinteistön asukkaiden pysäköintiin. Esteetön kevyen liikenteen kulku Jalonraittia pitkin Kisakadulta Sepänkadulle on turvattava. As Oy Aatoksenkatu 16, hallituksen pj. Sepänkatu 7:n tontille ei tule rakentaa kahta korkeaa asuintaloa vaan yksi rakennus, jossa enintään 6 asuinkerrosta ja tilat esim. elintarvikekioskille. Aloitusvaiheen asukastilaisuudessa tuotiin esiin, että rakennusten väliin tulisi jättää riittävästi tilaa ja puuston säilyttäminen koettiin tärkeänä. Tuolloisten suunnitelmien rakennusten kerroslukua pidettiin liian korkeana. Nisulan ja Viitaniemen alueilla ei ole kauppapalveluja, joten kiinteistölle olisi saatava ainakin elintarvikekioski. Tilaisuudessa luvattiin, että alueelle tulee kauppa. Luonnoksessa liiketilaa ei kuitenkaan ole. Siihen voidaan varmaan kaavamuutoksen hakija velvoittaa. OAS:n mukaan tavoitteena on rakentaa tontille uusi seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo, mutta luonnoksessa esitetään kahta taloa, joissa on 8 ja 5 kerrosta. Toinen rakennuksista tulee peittämään talomme päätyasuntojen näkymät ja päivänvalon. Parvekkeet jäävät käyttökelvottomiksi. Emme usko väitettyyn asuntojemme arvonnousuun, koska on eri asia elää puistomaisessa ympäristössä ja nähdä ikkunoista jotain aivan muuta kuin vastapäisen talon tiiliseinä. Tontillamme kasvaa suuria puita, jotka vaurioituisivat kaivuutyön takia. Samalla menetetään näkösuoja ja vihreys talomme pihalta. Uusien puiden kasvaminen veisi vuosia. Mahdollisista räjäytyksistä ja paalutustöistä aiheutuisi meluhaittaa ja vaara naapuritalojen rakenteille. Ajoneuvoliittymä johtaa suoraan risteysalueelle. Pyöräilijät eivät pääse ajoväylälle Sepänkadun kautta, koska pyörätie alkaa alikulkutunnelin kohdalla. Sepänkadun ja Nisulankadun risteystöiden jälkeen pyörätie on vain Sepänkadun Taulumäen puoleisella reunalla, vaikka pyöräilijät käyttävätkin edelleen lähes ainoastaan Sepänkadun Nisulan puoleista jalkakäytävää ajoväylänään. Henkilö 1 Suunnitteilla olevat kaksi massiivista rakennusta peittäisivät alkuperäisen avoimen näkymän ylös Jalonraitin rinteeseen. Parkkialue, johon esitetään viisikerroksista asuintaloa, on ollut tarpeellinen viereisille liiketiloille ja toimistoille. Onko sen alla kaukolämpölinjoja, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita ja vesiputkia?

22 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) Jalonraittia, joka on pelastustie ja huoltoväylä, ei voi kaventaa ahtaaksi käytäväksi rakennusten väliin. Aatoksenkatu 14:n ja Sepänkatu 7:n yhteinen jätekatos sijaitsee tonttien rajalla ja pitää olla jäteautojen saavutettavissa. Lisäksi Jalonraitin kautta ajetaan pysäköintipaikoille Aatoksenkatu 14:n matalan osan pihaan eli Sepänkatu 7:n taakse. Sinne ei ole muuta reittiä. Asukkaiden viihtyvyys on huomioitava. Suunnitteilla olevat rakennukset peittäisivät näkymät ja vaikuttaisivat asuntojen arvoon alentavasti. Asukastilaisuudessa väitettiin, että alueen arvo pikemminkin nousee. Tähän emme usko ainakaan niiden asuntojen osalta, jotka jäisivät uusien talojen varjoon ilman luontonäkymiä. Vastaavassa tilanteessa Helsingissä rakennuttaja on maksanut korvauksia pahiten kärsineille asukkaille. Uuteen taloon ei haluta muuttaa, jos vastapäätä ei ole kuin naapureiden ikkunat ja parvekkeet. Asukastilaisuudessa kerrottiin, että taloihin tulisi pääasiassa kaksioita ja yksiöitä sekä joitakin kolmioita. Sijoittajat ostavat pienet asunnot ja taloista tulee vuokrataloja jatkuvasti vaihtuvine asukkaineen. Uuteen rakennukseen tulee toteuttaa vähintään elintarvikekioski. Samalla pitää rakentaa parkkitiloja asiakkaille ja tavarakuljetuksille. Voimme hyväksyä toimistorakennuksen paikalle 5-7- kerroksisen asuintalon liiketiloineen, mutta parkkipaikka pitää jättää avoimeksi. Parkkipaikalle voisi lisätä viheraluetta ja vaikkapa suihkulähteen, jotta uuden rakennuksen asukkailla olisi oma piha ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Ylipäätään keskusta-alueella pitäisi käynnistää kokonaisselvitys lisärakentamisesta, ennen kuin yksittäisillä hankkeilla pilataan hyvän kaupunkisuunnittelun vaihtoehdot. Henkilö 2 Aatoksenkatu 14 talo 2 K92 ja P89, tiloissa on yritystoimintaa, joihin autolla-ajo tulee varmistaa. Autolla-ajo kahdesta eri paikasta maanalainen ja päädystä Aatoksenkatu 14 kiinteistölle. Autolla kulkuun liittyy rasite Sepänkatu 7. Uuden talon ja Aatoksenkatu 14 väliin suunniteltu yksikerroksen osa ei sovellu alueeseen, eivätkä pelastus- ja muut huoltotoiminnat eivät mahdu liikkumaan. Suunnitelmissa oleva muuri ei toimi. Uusi talo on liian korkea, kunnioitetaan myös vanhaa kaavaa.

23 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaehdotusta varten laadittiin uusi havainnekuva, jossa havainnollistetaan kaavalla tavoitettua arkkitehtonista ilmettä, jotta sitä voidaan verrata ympäristön arkkitehtuuriin. Asemakaavan autopaikkamääräyksiä on tarkennettu kaavan laatimisen aikana valmistuneen Pysäköintistrategian autopaikkanormien mukaisiksi. Ehdotusvaiheen asukastilaisuus järjestettiin Sepänkatu 7:n piha-alueella kaavakävelynä, johon osallistui henkilöä. Asemakaavaehdotuksen rakennusalojen kulmapisteet oli ennen tätä merkitty maastoon ja piha-alueelle, jotta yleisöllä oli mahdollista arvioida suunnitellun rakentamisen seinälinjojen lähimmät etäisyydet olemassa oleviin taloihin. Kävelyä varten laadittiin myös keskustelun pohjaksi kartta, jonka toisella puolella oli asemakaavaa koskeva lehtikuulutus. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua mm. kaupan tarpeellisuudesta, liikenteestä, pysäköinnistä ja esitetyn rakentamisen laajuudesta Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen Asemakaavaehdotus oli nähtävänä Kaavasta saatiin kaksi lausuntoa (Keski- Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen museo) ja kahdeksan muistutusta (Viitaniemen asukasyhdistys ry, As Oy Aatoksenkatu 12, As Oy Aatoksenkatu 14 ja As Oy Aatoksenkatu 16 sekä neljä yksityishenkilöä). Keski-Suomen pelastuslaitos ilmoitti, että asemakaavan muutoksella ei ole henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta esteitä. Ehdotusvaiheen asukastilaisuus järjestettiin Sepänkatu 7:n piha-alueella kaavakävelynä, johon osallistui henkilöä. Asemakaavaehdotuksen rakennusalojen kulmapisteet oli ennen tätä merkitty maastoon ja piha-alueelle, jotta yleisöllä oli mahdollista arvioida suunnitellun rakentamisen seinälinjojen lähimmät etäisyydet olemassa oleviin taloihin. Kävelyä varten laadittiin myös keskustelun pohjaksi kartta, jonka toisella puolella oli asemakaavaa koskeva lehtikuulutus. Kooste ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista Keski-Suomen pelastuslaitos, johtava palotarkastaja Jouni Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitoksen osalta ilmoitamme, että asemakaavan muutokselle ei ole henkilöja paloturvallisuuden kannalta esteitä. Keski-Suomen museo, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, amanuenssi/rakennustutkimus Saija Silen, amanuenssi/arkeologia Miikka Kumpulainen Keski-Suomen museo on saanut lausuntopyynnön koskien Sepänkatu 7 asemakaavan muutosehdotusta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontille kahden uuden kerrostalon rakentaminen, joista toinen on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Uudisrakentamisen tieltä tontilta puretaan pois kolmekerroksinen, toimistokäytössä ollut rakennus. Jyväskylän Nisulan kaupunginosassa sijaitseva asemakaavan muutosalue liittyy arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelemaan Nisulan kerrostaloalueen kaksi korttelia käsittävään, yhtenäiseen kokonaisuuteen, joka rakentui luvun taitteessa. Asemakaavan muutosalue koskee 1980-luvun alussa Sepänkadun puoleiseen osaan rakennettuja kerrostaloja, joiden suunnittelusta vastasi arkkitehti Erkki Kantanen. Asemakaavan sisältö ei ole merkittävästi kehittynyt luonnosvaiheen jälkeen. Toteutuessaan asemakaava muuttaa olennaisesti risteysalueen ja siihen liittyvää rakennettua kulttuuriympäristöä,

24 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) kerrostaloalueen kokonaisuutta. Tavoitteena oleva tehokas rakentaminen ja suuret rakennuskorkeudet ovat viime vuosina leimanneet Jyväskylän keskeisten alueiden rakentamista muiden ominaisuuksien korostumisen sijaan. Ehdotusvaiheen asemakaava-aineisto ei ole merkittävästi täydentynyt eikä lisätutkielmia luonnosvaiheen massoitteluvaihtoehtojen lisäksi ole tehty suhteessa olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Uudisrakennukset tuovat alueelle mittakaavan olennaisen muutoksen, jonka myötä korkeampi uudisrakennus tulee hallitsemaan risteysaluetta Sepänkatua keskustan suunnasta lähestyttäessä. Keski-Suomen museo toi jo asemakaavan luonnosvaiheen lausunnossa esiin, että asemakaavan muutoksen mahdollistamia vaikutuksia ajallisesti ja arkkitehtonisesti yhtenäiseen aluekokonaisuuteen ja sen myötä syntyneeseen ympäristöön on kaava-aineiston perusteella vaikea arvioida. Asemakaavan ehdotusvaiheen osalta Keski-Suomen museo pitää hyvänä julkisivujen käsittelyyn ja rakentamistapaan liittyviä tarkempia määräyksiä. Kaavoittajan vastine: Keski-Suomen museo on arvioinut alueen luonnosvaiheen lausunnossaan paikallisesti merkittäväksi. Alueella ei kuitenkaan ole maakunta- tai yleiskaavallista suojelustatusta, kuten läheisellä Viitaniemen alueella. Kaupungin keskustassa sijaitseva erittäin laaja risteysalue muuttuisi kaavan mahdollistaman seitsemän/kahdeksan kerroksisen rakennuksen myötä selkeärajaisemmaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Risteystä rajaavan rakennuksen on tarkoitus olla kaupunkikuvallinen elementti ja kiintopiste. Uudisrakennusten valaisemisestakin on annettu määräys, jotta kaupunkikuvallinen vaikutus olisi havaittavissa myös pimeään aikaan. Sepänkadun suuntainen Aatoksenkatu 16 seitsemän kerroksinen rakennus on kooltaan samaa luokkaa. Kaava-aineistoa on luonnosvaiheen täydennetty havainnekuvalla, jossa esitetään alueen julkisivu risteysalueen suunnasta. Siinä esitetään suunniteltujen rakennusten julkisivuja koskevien tarkkojen asemakaavamääräysten edellyttämän arkkitehtuurin olennaiset piirteet sekä rakennusten suhde olemassa oleviin. Asemakaavan selostuksen vaikutusten arviointiosiossa havainnollistetaan kuinka suunniteltu rakentaminen muuttaa ympäristöä ja vaikuttaa näkymiin luvun suunnittelulle tyypillinen korttelin sisäinen raitti (Jalonraitti) on säilytetty ja sen asema selkeytyisi Sepänkatu 7 kohdalla nykyisestä asfaltoidun pysäköintialueen epämääräisesti rajatusta osasta talojen välistä kulkevaksi selkeäksi reitiksi. Suunnitellut talot muodostaisivat Jalonraitin näkymäpäätteen. Toisin päin rakennukset toimisivat kehyksenä näkymälle, ikään kuin avaimenreikänä, josta korttelin sisäosia voi tarkastella ja lähestyä. Näin muodostuisi uusi mielenkiintoinen kaupunkitila ja näkymäpaikka. Viitaniemen asukasyhdistys (lyhennetty) Asukasyhdistys kannattaa kauppapalveluiden mahdollista paluuta alueellemme. Ikäihmiset tarvitsevat lähipalveluja, ja on hienoa, että yrityksille tarjotaan tilat. Kahdeksan ja viisikerroksisten talojen rakentaminen on maisemallisesti ja funktionaalisesti huono ratkaisu. Mikään kaupparyhmä ei todennäköisesti halua tulla näin ahtaaseen paikkaan, sillä asiakkaille ja tavarantoimittajille ei vaikuta olevan parkki- ja lastaustilaa. Nisulan-Viitaniemen alueen tuloväylä muuttuu avarasta ja puistomaisesta ahtaaksi. Havainnekuvissa korkeamman rakennuksen kerrosluku on seitsemän, kun kaavassa esitetään kahdeksaa. Kahdeksankerroksinen ratkaisu heikentää aluekokonaisuuden ominaispiirteitä. Arkkitehti Kantosen aluesuunnitelma ja alueen ominaispiirteet tulisi huomioida sekä kulmatontin laajalle avautuva kaupunkikuvallinen vaikutus eli vaikutus laajemminkin ympäristöön.

25 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (25) Asunto-osakeyhtiö Aatoksenkatu 16, hallituksen puheenjohtaja (lyhennetty) Kirjeessä on alustusosa, jossa kerrotaan mm. aiemmista kaavavaiheista ja yleisötilaisuuksista, jonka jälkeen alkaa varsinainen muistutusosa. Suunnitellut 8- ja 5 -kerroksiset rakennukset rikkoisivat maiseman ja arkkitehti Erkki Kantosen suunnitteleman alueen yleisilmeen. Alue tulee säilyttää oman aikansa rakentamista edustavana kokonaisuutena. Mikäli Nisulankadun reunalle tulevasta talosta tulee julkisivultaan havainnekuvassa esitetyn näköinen, poikkeaa se Aatoksenkadun taloista, joissa parvekkeet eivät ole sisäänvedettyjä. Uuden talon päätyseinä Nisulankadun suuntaan olisi kuvan mukaan lasinen. Nisulassa ja Viitaniemessä ei ole kauppapalveluja, joten tälle kiinteistölle olisi saatava ainakin elintarvikekioski. Siihen voidaan kaavalla velvoittaa. Liikehuoneistoille on taattava tarpeellinen määrä asiakaspysäköintipaikkoja. Pysäköintialueelle pitää jäädä vain pysäköintiä sekä mahdollisia istutuksia varten ja Jalonraitille riittävästi tilaa hälytys- sekä huoltoajoneuvojen tarpeisiin. OAS:ssa ( ), kerrotaan, että "tavoitteena on rakentaa tontille uusi seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo". Kaavaehdotuksessa esitetään rakennettavaksi kahta taloa, joissa olisi 8 ja 5 kerrosta. KiOy Nisulanportti on hakenut kaavamuutosta yhdelle rakennukselle. Mistä idea toisen asuintalon rakentamiselle on tullut ja mihin tonttijakoa tarvitaan? Nykyisen rakennuksen paikalle voi hyväksyä yhden rakennuksen, jonka kerrosluku on enintään kuusi. Kaksi suurta rakennusta tekisivät ruman muurin Nisulan alueen tärkeimmälle näköalapaikalle Nisulankadun risteykseen ja asuinalueen sisääntuloon. Toinen rakennus peittäisi talomme päätyasuntojen näkymät ja päivänvalon. Parvekkeet jäävät käyttökelvottomiksi, kun vastapäätä on toisen talon ikkunat tai parvekkeet. Sama ongelma koskisi uutta taloa. Asuntojen arvonnousua ei tule tapahtumaan, koska on eri asia elää puistomaisessa ympäristössä ja nähdä puistoa kuin vastapäisen talon tiiliseinä, ikkunat ja parvekkeet. Tontin rajan puut vaurioituvat rakennuksen kaivuutyön takia ja samalla häipyy näkösuoja sekä vihreys pihalta. Vie kauan ennen kuin uusista puista saadaan näkösuojaa. Jos perustukset paalutetaan, aiheutuu siitä melun lisäksi vaara naapuritalojen rakenteille, jotka voivat olla vaikeasti korjattavissa. Sama koskee mahdollisia räjäytyksiä. Hankkeen edustajien mukaan taloihin tulisi perheasuntoja ja ehkä noin 150 asukasta. Ne eivät edesauta keskustan palvelujen säilymistä. Lisäksi toiminnot keskittyvät Seppälään. Keskustaan on tulossa vain ravintoloita ja muita vapaa-ajan palveluja. Sepänkatu 7:n tonttiliittymä johtaa suoraan risteysalueelle, joka tuo haasteita. Pyöräilijätkään eivät pääse omalle ajoväylälleen Sepänkadun kautta, koska pyörätie alkaa vasta alikulkutunnelin kohdalla. As Oy Aatoksenkatu 14, hallituksen puheenjohtaja (lyhennetty) Pysäköintialueelle ei saa rakentaa suunniteltua 5-kerroksista asuintaloa, koska se pilaa alueen väljän ilmeen yhdessä korkeamman talon vieressä. Rakennus pimentää ja vie luontonäkymät ja avaruuden viereisiltä kerrostaloilta. Ikkunat ja parvekkeet olisivat vastakkain vain muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Rakentaminen vaikuttaisi asuntojen arvoon heikentävästi. Pysäköintialueen supistaminen taas vaikuttaisi palveluihin heikentävästi, koska kauppaa tai kioskia ei tule, jos parkkitiloja ei ole tarjolla asiakkaille. Jalonraitti on pelastus- ja huoltoväylä, sitä ei voi kaventaa olemattomaksi. Huoltoautojen on mahduttava peruuttamaan Aatoksenkatu 14:n jätekatoksen ovelle. Hyväksymme 6-7-kerroksisen asuinrakennuksen liiketiloineen toimistorakennuksen tilalle, kuten tontinomistaja alkuperin suunnitteli. Avoin parkkitila on ehdottomasti säilytettävä. Tonttia ei saa jakaa kahtia.

26 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (26) As Oy Aatoksenkatu 12, hallituksen puheenjohtaja (lyhennetty) Erkki Kantosen suunnittelema väljä, miellyttävä asuinaluekokonaisuus on säilytettävä. Suunnitellut rakennukset rikkoisivat alueen ilmeen. Sepänkatu 7 tontille tulee rakentaa vain yksi rakennus nykyisen paikalle. Viitaniemestä ja Nisulasta ovat palvelut kadonneet; niitä on jäljellä vain purettavaksi suunnitellussa talossa. Kaavaehdotuksen mukaan taloihin voidaan rakentaa katutasoon liiketiloja mutta niiden toteutumiseen tulisi velvoittaa. Lähimmät palvelut tulisivat sijaitsemaan Torikeskuksessa ja Kauppakadulla, joka ei ole kaikkien lähipalveluja tarvitsevien kohtuudella saavutettavissa. Uudet asukkaat eivät parantaisi palvelujen saatavuutta keskusta-alueella, sillä palvelut ovat siirtyneet keskustan ulkopuolelle ostoskeskuksiin päivätyssä OAS:ssa tontille suunnitellaan yhtä vaan ei kahta taloa: "Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa tontille uusi seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo". Tontille ei mahdu kahta kerrostaloa. Risteysalueella on paljon liikennettä ruuhka-aikaan. Liittymä Sepänkadulle näyttäisi sijaitsevan risteysalueella, mikä olisi turvallisuusuhka. Suunnitellut autopaikat eivät tule riittämään suunnitellulle asukasmäärälle ja liikehuoneistojen tarpeisiin. Kadunvarsipaikkoja ei ole. Kevyen liikenteen kulku Jalonraittia pitkin on ehdottomasti turvattava. Hälytysajoneuvoille ja jätteenkuljetusautoille on varattava riittävästi tilaa. Jos tontille rakennetaan kaksi taloa, tulee Jalonraitista pimeä kuilu. Henkilö 1 (lyhennetty) Suunnitellun rakennuksen ja Aatoksenkatu 16 välinen puusto ei olisi näkösuojana yläkerroksissa, jonne puusto ei yletä kauttaaltaan. Ainakin osa puustosta tulee kuolemaan rakennusvaiheessa. Viisikerroksisen rakennuksen toteuduttua alakerran asunnoista näkyisi talon seinä. Näkymät muuttuisivat niin asunnoista kuin parvekkeelta ja luonnonvalon määrä asunnossa vähenisi kaikkina vuorokauden aikoina. Näkymä harjulle peittyisi ja luontoa sekä luonnonilmiöitä näkisi rajoitetusti. Suunnitellun talon asunnoista olisi mahdollista nähdä Aatoksenkatu 16 huoneisiin ja tästä olisi haittaa yksityisyyden kannalta. Suunniteltu rakentaminen laskisi merkittävästi asunnon arvoa. Pysäköintipaikat tulee laskea asuntoa kohden, sillä jos asuntoja on paljon, kasvaa autojen määrä samalla. Alueella on pula pysäköintipaikoista, joten paikkoja ei autojen muualla säilytykseen ole. Auto on usein työssäkäynnin ja palvelujen savutettavuuden kannalta välttämättömyys, eikä tähän auta yhteisautot. Polkupyörien pysäköintipaikkoja varataan yksi asuntoa kohden. Määrä ei ole riittävä perheellisille. Lastenrattaat vaatisivat säilytyspaikan oven läheisyydestä ja kun paikkaa ei ole, niin niitä säilytetään pyörävarastossa. Muistutuksen liitteenä on kuva asunnon parvekkeelta.

27 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (27) Muistutuksen liite. Henkilö 2 (lyhennetty) Alueen arkkitehtuuria tulee kunnioittaa eikä yleisilmettä saa turmella kahdella suurella kerrostalolla. Näkymän Sepänkadulta Jalonraitille tulee olla avoin eikä Kehä Vihreää saa katkaista. Tontteja rajoittavat koivut eivät saa vaurioitua rakennustyömaan myllerryksissä. Parkkialueelle ei saa rakentaa kerrostaloa, koska se tulisi liian lähelle Aatoksenkatu 14:sta ja Aatoksenkatu 16:n päätyä parvekkeineen. Talot jäisivät osin pimentoon eikä ikkunoista näkyisi kuin tiiliseinää ja ikkunoita. Asuntojen arvo romahtaisi. Puolin ja toisin jouduttaisiin elämään ilman päivänvaloa verhot kiinni. Parkkialue tulee säilyttää, koska mikään kaupparyhmittymä tai kioski ei halua tulla paikalle, johon asiakkaat ja tavarantoimittajat eivät mahdu autoillaan. Palvelujen saatavuus pitää taata Nisulan ja Viitaniemen asukkaille, joilta viimeinenkin palvelu eli R-kioski joutuu lähtemään. Uudet rakennukset kaventaisivat Jalonraitin solaksi. Raitti on pelastustie, huoltoväylä ja Nisulan asukkaiden reitti Sepänkadulta Kisakadulle. Taloyhtiön jätekatokseen autot pääsevät vain Jalonraitin kautta peruuttamalla, joten niillä pitää olla kääntymistilaa parkkipaikalla Jalonraitin alkupäässä. Sepänkatu 7:n toimistorakennuksen paikalle voi rakentaa 5-7-kerroksisen asuintalon liiketiloineen ja parkkipaikka pitää jättää avoimeksi. Tämä oli alunperin tontinomistajan tarkoitus. Miksi kaupunki haluaa jakaa tontin ja tunkea lisärakennuksen pilaamaan aluetta? Henkilöt 3 ja 4 (lyhennetty) Kaupunki ei ole esittänyt riittäviä perusteluja asemakaavan muuttamiselle. Muistuttajat vaativat kaavan palauttamisesta valmisteluun ja muutoksia kaavaan. Parkkipaikan tilalle suunniteltua rakennusta ei tule toteuttaa ja toisen rakennuksen kerroskorkeutta tulee madaltaa niin, että se olisi korkeintaan nelikerroksinen ja sen maantasokerrokseen tulee sijoittaa palveluja. Viitaniemen alueella ei ole kauppaa tai kioskeja kuin nyt purettavaksi suunnitellussa talossa. Liiketilojen rakentaminen tukisi kaupungin aikeita laajentaa keskusta-aluetta Viitaniemen suuntaan. Kaavaratkaisu tukkii alueen ja luo ahtauden tuntua. Aatoksenkatu 14 ja 16 asukkaille kaavamuutos aiheuttaa elinympäristön laadun merkittävää heikkenemistä sekä kohtuutonta taloudellista haittaa. Parkkipaikan tilalle suunniteltu rakennus tulee niin lähelle, että vanhojen asuntojen arvon aleneminen ja heikentää asumismukavuutta. Ikkuna- ja parvekenäkymät aukeavat nyt avarina parkkipaikalle, sitä reunustavaan puustoon, sekä Sepänkadulle ja uusittuun risteysalueeseen. Tilalle tulisi akvaarionäkymä naapuritalon asuntoihin ja parvekkeille, kun uusi talo on suunnitteilla noin 10 metrin etäisyydelle Aatoksenkatu 16 talosta. Asukkaat ovat sijoittaneet asuntoihin, jotka sijaitsevat

28 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (28) alueella, jossa on suhteellisen tuore, lainvoimainen asemakaava. Alueen pidempiaikaiseen pysyvyyteen on kaavan perusteella luotettu. Henkilö 5 (lyhennetty) Muistuttaja on kopioinut ehdotusvaiheen asemakaavaselostuksen sivut 21 ja 22 ja keltaisella korostuskynällä nostanut esiin osia tekstistä. Kaavoittaja olettaa, että muistuttajan tarkoitus on esittää kyseiset kohdat sekä kirjoituskoneella tehdyn lisäyksen muistutuksenaan. Suunnitellut rakennukset rikkoisivat väljän, puistomaisen alueen ilmeen. Lisääntyvä liikenne pahentaisi liikenneruuhkia ja lisäisi vaaratilanteita. Tontille suunnitellut autopaikat riitä suunnitellulle asukasmäärälle. Kadunvarsipaikkoja ei ole eivätkä naapuritalojen paikat ole käytettävissä uuden kiinteistön asukkaiden pysäköintiin. Esteetön kevyen liikenteen kulku Jalonraittia pitkin Kisakadulta Sepänkadulle on turvattava. Toinen rakennuksista tulee peittämään talomme päätyasuntojen näkymät ja päivänvalon. Suunnitteilla olevat rakennukset peittäisivät näkymät ja vaikuttaisivat asuntojen arvoon alentavasti. Parvekkeet jäävät käyttökelvottomiksi. Parkkialue, johon esitetään viisikerroksista asuintaloa, on ollut tarpeellinen viereisille liiketiloille ja toimistoille. Lisäksi Jalonraitin kautta ajetaan pysäköintipaikoille Aatoksenkatu 14:n matalan osan pihaan eli Sepänkatu 7:n taakse. Sinne ei ole muuta reittiä. Toimistorakennuksen paikalle voi hyväksyä 5-7-kerroksisen asuintalon liiketiloineen, mutta parkkipaikka pitää jättää avoimeksi. Uusi talo on liian korkea, kunnioitetaan vanhaa kaavaa. Kaavoittajan vastine: Kauppa ja palvelut Asemakaavassa mahdollistetaan kaupan tms. palvelujen rakentaminen kerrostalojen maantasokerrokseen. Kaupan toimijat arvioivat liikepaikkojen kannattavuuden. Ne voivat olla yhteydessä hankkeen toteuttajaan. Kauppa- ja kioskipalveluja soisi olevan asuinalueiden lähellä. Kaupunkirakenteen tiivistäminen Jyväskylän asukasluku on noussut koko 2000-luvun yli 1000 asukkaalla vuosittain ja sen ennustetaan jatkuvan, joten asuntoja tarvitaan. Kaupungin tavoitteena on keskustan ja sen lähialueen väestön kaksinkertaistaminen keskustan elinvoiman takaamiseksi. Keskustan ja sen lähialueen kaupunkirakenteessa selkeästi tunnistettavat täydennysrakentamisen mahdollisuudet on tutkittava tarkoin. Täydennysrakentamisen tavoitteita edistää kesällä 2018 päätetty keskusta-alueen pysäköintinormin väljentäminen. Kaupunkikuva ja rakennetun ympäristön arvot Kaavaprosessin aikana kaavamuutosalueelle on laadittu tarkasteluja uudisrakentamisen määrästä ja sijoittelusta sekä arvioitu vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön (Viitaniemi), kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Laadittu kaavaratkaisu turvaa rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen. Asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamat sisältövaatimukset, alueiden käytön suunnittelulle asetetut tavoitteet sekä rakentamisen ohjauksen tavoitteet. Rakennettua ympäristöä vaalitaan ja siihen liittyviä erityisiä arvoja suojellaan ja mahdollistetaan arvojen säilyminen. Rakentamisen jakaminen kahteen erilliseen rakennusmassaan ja korkeamman rakennuksen toteuttaminen Sepänkatu 16 rakennuksen kanssa samansuuntaisena parantaa ja yhtenäistää kaupunkikuvaa ja katutilaa. Näkymät, valo-olosuhteet Suunniteltu viisikerroksinen rakennus vaikuttaisi toteutuessaan erityisesti Aatoksenkatu 16 päädyn alakerran asuntojen näkymiin ja valo-olosuhteisiin. Rakennusalueen raja on Aatoksenkatu 16 seinästä ja ikkunoista 16 metrin päässä ja päädyn parvekkeista yli 14 m päässä. Tätä lähemmäksi ei uudisrakennusta voi rakentaa. Aatoksenkatu 14 parvekkeisiin etäisyys on selvästi pitempi. Suunniteltujen uudisrakennusten etäisyys toisistaan Jalonraitin molemmin puolin on puolestaan 8 metriä. Tätä lähemmäksi ei voi nykysäännösten mukaan tavanomaisia asuintilojen ikkunoita toisistaan rakentaa. Asemakaavaratkaisu ei mahdollista sellaista rakentamista, että olemassa olevien asun-

29 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (29) tojen turvallisuus tai terveellisyys vaarantuisi tai asumisviihtyvyys merkittävästi heikentyisi. Aatoksenkatu 16 tontilla oleva puusto peittää alakerrosten asuntojen näkymän itäsuuntaan varsinkin kesäaikaan. Puusto voi säilyä uuden rakentamisen toteuduttua ja se toimii myös toisin päin estäen ainakin osittain suorat näkymät uudesta kerrostalosta Aatoksenkatu 16 suuntaan. Liikenne ja pysäköinti Asemakaavamuutoksen vaikutukset Sepänkadun liikennemääriin ovat vähäiset. Kaavamuutoksen toteuttaminen ei vaikuta Sepänkadun ja Nisulankadun liikenteen sujuvuuteen haitallisesti, koska asemakaavan muutoksessa tonteille tulee nykytilannetta vähemmän autopaikkoja. Hyvät joukkoliikenne- ja kevyenliikenneyhteydet vähentävät autopaikkojen tarvetta kaupungin keskustassa ja sen lähialueella. Koulut, oppilaitokset, harrastusmahdollisuudet, palvelut ja suuret määrät työpaikkoja on kävelyetäisyydellä. Nisulankadun ja Sepänkadun risteystä on uudistettu vuonna 2018 ja erityisesti pyöräilyolosuhteita on parannettu. Tässä yhteydessä myös ns. Kehä Vihreän jatkuvuus parani. Asemakaavamuutos ei vaikuta Kehä Vihreän olosuhteisiin mitenkään. Rakentamisen aikainen tärinä, melu ja pöly Rakennustyötä tehdään pääsääntöisesti vuorokauden valoisaan aikaan arkisin klo 7-16, jolloin melua, tärinää ja pölyä aiheutuu ympäristöön eniten. Tällöin myös muu kaupungissa tapahtuva toiminta on suurimmillaan. Mahdollinen paalutus ja räjäytystyöt on suoritettava siten, ettei lähiympäristön rakennuksille ja rakenteille eikä asukkaille aiheudu vahinkoa. Asemakaava-asiakirjat Asemakaavan tavoitteet voivat muuttua kaavaprosessin aikana. Asemakaavan aloitusvaiheen jälkeen on kaavan tavoitteita tarkistettu suunnitteluun vaikuttavien olosuhteiden muututtua. Kaupungin tavoite kaksinkertaistaa keskustan ja sen lähialueen asukasmäärä on vaikuttanut kaavan määrällisiin tavoitteisiin. Pysäköintinormien keventyminen kesällä 2018 on osaltaan mahdollistanut tiiviimmän rakentamisen. Asemakaavan kerrosluvun VIII(2/3) määräyksessä sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan kyseisen rakennusalan seitsemännen kerroksen kerrosalasta saa rakennuksen ylimmässä kahdeksannessa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Havainnekuvassa kahdeksas kerros esitetään sisään vedettynä, koska kaavamääräyksissä edellytetään, että ylin kahdeksas kerros tulee toteuttaa vähintään kahden metrin sisäänvetona Sepänkadun ja Nisulankadun puoleisilla julkisivuilla. Näin rakennuksen julkisivun korkeusvaikutus Sepänkadun ja Nisulankadun puolella jää matalammaksi. 4.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavan selostusta on tarkennettu ehdotusvaiheen jälkeen seuraavasti: Asemakaavaselostuksen sivulla 27 Muut vaikutukset, vaikutukset näkymiin kohdassa on korjattu suunnitellun viisikerroksisen rakennuksen rakennusalan rajan virheellisesti esitetty etäisyys Aatoksenkatu 16 päädyn seinään 16 metriksi.

30 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (30) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kahden uuden asuinkerrostalon rakentaminen, joista toinen on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Rakennusten väliin jää Jalonraitin kevyenliikenteen yhteys ja ajoyhteys sisempään naapurikortteliin säilyy ennallaan. Pysäköinti sijoitetaan maan alle. Vanha toimistotalo puretaan. Toimistotalon kohdalle tuleva rakennus sijoittuisi nykyistä kauemmas Aatoksenkatu 14:sta. Toinen, viisikerroksinen rakennus sijoittuu suunnilleen nykyisen pysäköintialueen päälle Mitoitus Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1). Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä 4800 kerrosalaneliömetriä (k-m²) kahdella eri tontille, josta 1600 kem² on viisikerroksiselle asuinkerrostalolle ja 3200 k-m² seitsemänkerroksiselle asuinkerrostalolle. Autopaikkoja edellytetään rakennettavaksi 1/140 k-m² kohti mikä tarkoittaa Sepänkatu 7 kaavassa 34 autopaikkaa. Asemakaavaehdotuksessa esitetään kolmea yhteiskäyttöpaikkaa, jotka korvaavat 15 tavallista autopaikkaa. Näin ollen autopaikkoja tulee rakentaa yhteensä 19 autopaikkaa eli kolme yhteiskäyttöautoille ja 16 tavallista. Tavanomaiset autopaikat sijoitetaan autokannen alle. Uusia asukkaita tulisi olemaan noin Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä Sepänkadun ja Nisulankadun liikenteen aiheuttamaa melua ja kaupungin taustamelua lukuun ottamatta. Melu on keskustan täydennysrakentamiskohteissa erityinen haaste, mihin tässä tapauksessa on vastattu rakennusten ja piha-aluetta suojaavan muurin sijoittelulla niin, että ne yhdessä muodostavat melumuurin katujen suuntaan ja erityisillä kaavamääräyksillä liittyen rakenteiden ääneneristyskykyyn. Kaupunkiympäristölle tyypillisiä ongelmia ovat myös pöly ja liikenteen aiheuttamat päästöt. Joskus ilmenee myös sosiaalisia ongelmia. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1. Korttelissa on rakennusoikeutta 4800 kerrosalaneliömetriä, joka on jaettu kahteen rakennukseen. Kerrosluvut ovat V ja VIIu2/3. Korttelialuetta halkoo Jalonraitti, jonka alla kulkee kunnallisteknisiä järjestelmiä, kuten vesi- ja viemäriverkostoa. Nämä on huomioitu kaavassa tarpeellisilla merkinnöillä Muut alueet Ei muita alueita.

31 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (31) 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutos on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Suunnittelun kohteena oleva tontti sijoittuu lähelle kaupungin keskustaa, joten on luontevaa mahdollisimman suureen tehokkuuteen rakennettu ympäristö huomion ottaen. Olemassa olevan rakennuskannan hävittäminen ja uusien rakentaminen tilalle osin liiketaloudellisin perustein on rakennusalan perinteiden mukaista. Kuitenkin verraten yksityiskohtaisilla asemakaavamääräyksillä varmistetaan, että uudet talot sopivat arkkitehtuuriltaan olemassa olevaan ympäristöön. Lisäksi kaavamääräyksellä edellytetään, ettei liiketaloa saa purkaa, ennen kuin uuden rakennuksen lupapiirustukset on hyväksytty. Laajaa risteysaluetta rajaavana rakennuksena kulmarakennus voisi olla huomattavasti korkeampi, jopa tornimainen. Korkeammasta rakennuksesta avautuisi näkymiä kauas idän suuntaan. Kaavaratkaisu on kompromissi, jolla kulmaan saadaan riittävän korkea talo, jotta se toimii kaupunkikuvallisena elementtinä ja näkymäpäätteenä. Jalonraitin suuntainen viisikerroksinen uudisrakennus täydentää ruutukaavamaista korttelirakennetta. Se rakennetaan pysäköintialueen päälle ja siten se tosiasiassa parantaa ympäristön laatua, kun tarvittava pysäköinti sijoitetaan maan alle. Rakennukset noudattavat alueen suorakulmaista koordinaatistoa ja ovat muodoltaan saman tyyppisiä arkaaisia laatikoita, kuin olemassa olevat rakennukset. Siltäkin osin ne ovat luvun suunnitteluperiaatteiden mukaisia. Verraten yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä ja tiukoilla rakennusalan rajauksilla varmistetaan, että rakennukset ovat muotokielensä ja julkisivumateriaaliensa osalta ympäröiviin rakennuksien kaltaisia. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Täydennysrakentamista ohjataan kaavamääräyksillä olemassa olevaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivaksi. Arkkitehtuuria koskevat kaavamääräykset: Uudisrakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto ja yksittäisissä rakennuksissa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Ylin kahdeksas kerros tulee toteuttaa vähintään kahden metrin sisäänvetona Sepänkadun ja Nisulankadun puoleisilla julkisivuilla. Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käyttää väriltään mustaa vaakasuuntaista laudoitusta. Parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina. Sisäpihojen puoleiset parvekkeet saavat ylittää rakennusalueen rajat. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon Nisulankadun puoleisen päädyn parvekkeet tulee toisesta kerroksesta alkaen rakentaa lasitettuina ulokeparvekkeina yhtenäisenä vyöhykkeenä, pois lukien ylin kahdeksas kerros joka tulee rakentaa sisäänvedettynä. Parvekevyöhykkeen pitkien sivujen puoleiset päädyt tulee rakentaa yhtenäisenä pintana paikallamuurattuna punatiilenä kuten julkisivut. Uudisrakennusten sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset tai ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. Kaikki korttelin tekniset rakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat (kuten maanalaisen tilan ilmanvaihtokanavat yms.) on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueenyleisilmeeseen ja muuhun arkkitehtuuriin. Uudisrakennuksiin ei sallita ilmastointi ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle, vaan ne tulee toteuttaa rakennusmassansisäpuolelle. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon ylin kerros tulee osoittaa vain asuinkäyttöön.

32 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (32) 5.5 Nimistö Kaavamuutoksella ei synny uutta nimistöä. 5.6 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta mikä edistää toimivan kaupunkirakenteen syntymistä ja edistää kestävän liikkumisen tavoitteita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää kolmikerroksisen toimistotalon purkamista. Tältä osin paikallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön osa muuttuu. Tämä on normaalia kaupungin kehittymistä, kuten oli myös ns. vanhan Nisulan tuhoaminen aikoinaan. Kaavamääräykset edellyttävät kuitenkin, että uudisrakentamien tulee toteuttaa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin ehdoilla alueen arvot tunnistaen ja kunnioittaen. Jo muutaman vuoden jälkeen kaavan toteutumisesta voi olla vaikea sanoa, mikä osa on alkuperäistä rakennettua kulttuuriympäristöä ja mikä uutta rakentamista. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaupunkikuvallisesti sijainti on erittäin tärkeä lähestyttäessä keskustan suunnasta Nisulaa ja Viitaniemeä sekä risteysalue on merkittävä liikenteellinen solmukohta. Kun kolmikerroksisen toimistotalon tilalle rakennetaan kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo, muutos kaupunkikuvassa on merkittävä. Laaja risteysalue on kaupunkikuvallisen jäsentelyn tarpeessa ja uusi suunnitelma luo asuinalueelle uuden korkealuokkaisen julkisivun laajan ja tapahtumaköyhän risteysalueen suuntaan. Uudisrakennuksen sijainti kulmassa on luonteva. Rakennuksen julkisivuvalaistuksella risteysalueen suuntaan voidaan luoda mielenkiintoisia näkymiä myös pimeään aikaan. Rakennusten arkkitehtuurin periaatteet katsottaessa risteysalueen suunnasta.

33 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (33) Vaikutukset liikenteeseen Asukasmäärän lisäys asukasta ei oleellisesti lisää alueen liikennettä, mutta vaikuttaa alueen naapurikortteleiden liikennöintiin varsinkin rakennusaikana. Lähtökohtaisesti ei ole tarkoitus muuttaa alueen liikenneratkaisuja. Tontin sisäinen liikenne. Kulku Aatoksenkatu 14 maanlaisiin liiketiloihin järjestetään talon alitse kulkevan tunnelin kautta. Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin Asuinalueen lähipalvelut vähenevät liiketalon lopetettua toimintansa. Uudisrakennuksiin on mahdollistettu liike- ja toimistorakentaminen ensimmäiseen kerrokseen. Alue on suhteellisen lähellä keskustan palveluja mutta erityisesti vanhemmalle väestölle ne eivät ole helposti saavutettavissa. Muut vaikutukset, vaikutukset näkymiin ja suunniteltujen sekä olemassa olevien rakennusten etäisyys toisiinsa Jalonraitin suuntainen viisikerroksinen rakennus muuttaa näkymiä Aatoksenkatu 16 kaakkoispäädyn asunnoista Sepänkatu 7:n suuntaan. Etäisyys Aatoksenkatu 16 päädyn seinästä suunnitellun viisikerroksien rakennuksen seinään on noin 16 metriä. Väliin jää Aatoksenkatu 16 tontilla oleva sankka puusto. Puuston säilyttäminen Aatoksenkatu 16 tontilla voi olla päädyn asuntojen näkymien kannalta tärkeää. Etäisyys suunnitellusta uudisrakennuksista lähimpiin puihin on noin 5 metriä. Sankka puusto peittää erityisesti kesällä osan näkymästä mutta talvella tilanne on toinen. Nykyinen pysäköintialuenäkymä poistuu ja tilalle tulee uudisrakennus. Aatoksenkatu 14 korkeampaan taloon uudisrakennuksesta etäisyyttä kertyy noin 22 metriä. Tähän suuntaan rakennuksen vaikutus näkymään on vähäisempi. Aatoksenkatu 14 päädyn asuntojen saunojen ikkunoista näkymät muuttuvat. Saunojen ikkunoista voi nähdä risteysalueelle mutta uuden rakennuksen rakentamisen jälkeen näkymänä on julkisivu. Uusien kerrostalojen asunnoista voi olla mahdollista nähdä nykyisiin asuntoihin ja päinvastoin. Tilanne tulee uutena niille asukkaille, jotka asuvat alueella nyt ja muutoksen jälkeen. Tämä on tyypillinen tilanne erityisesti taajaan rakennetuissa kaupungeissa.

34 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (34) Nykytilanne. Uudisrakennusten vaikutus näkymiin.

35 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (35) Aatoksenkatu 16:sta Sepänkatu 7 puoleisen päädyn pohjapiirros (VI-krs). Olohuoneiden ja makuuhuoneiden, löylyhuoneiden ja parvekkeiden näkymät tulevat muuttumaan. Parvekkeelta avautuu näkymiä sivusuuntiin. Aatoksenkatu 14 kolmikerroksisen rakennuksen päädyn asuntojen (III-krs) pohjapiirustukset lupapiirustusten mukaan. Löylyhuoneet sijoittuvat Sepänkatu 7 puoleiseen päätyyn. Makuuhuoneissa ei ole ikkunoita tähän. suuntaan. Aatoksenkatu 16 on puuston takana. Näkymät kuvassa vasemmalla olevista parvekkeilta tulevat muuttumaan uusien rakennusten rakentuessa ja valmistuessa. Parvekkeilta on luontevaa ja mahdollista katsoa myös muihin suuntiin. Parvekkeiden takana on asuntojen olohuoneet. Lisäksi makuuhuoneiden ja saunojen löylyhuoneiden ikkunat avautuvat Sepänkatu 7 suuntaan.

36 Ympäristöhäiriöt Rakentamisen aiheuttama melu, pöly ja tärinä tulee vaikuttamaan naapuruston asuinolosuhteisiin. Rakentaminen ja siten haitta ajoittuu kuitenkin päiväsaikaan ja arkipäiville. Pölyäminen voi kuivina aikoina haitata myös muulloin. Rakentamisen aiheuttamat haitat päättyvät rakennusten valmistuttua. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaa toteutetaan asemakaavakartan ja kaavamääräysten mukaan. Kaavamääräysten tulkintaa helpottaa asemakaavaselostuksen ja havainnekuvamateriaalin tutkiminen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavaa ryhdyttäneen toteuttamaan kaavan saatua lainvoiman. Työ alkaa vanhan liikerakennuksen purkamisella ja kulman uudisrakennuksen rakentamisella. Kaupunkikuvan kannalta olisi tärkeää, että liikerakennusta ei pureta ennen kaavan lainvoimaisuutta ja että uudisrakennukset, erityisesti Sepänkadun suuntainen rakennus, toteutetaan mahdollisimman pian. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: - rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen siten, että uudisrakennukset toteutetaan kaavamääräysten mukaisesti - kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen - tonttien piha-alueiden ja valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

37 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SEPÄNKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 51 TONTILLE 7 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 11: (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Asemakaavassa ( ) suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Ajantasakaavassa kerrosluku on neljä (IV) ja rakennusoikeutta tontilla on 1300 k-m 2. Suunnittelualueen nykytilanne: Alueella on vuonna 1983 valmistunut arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelema kolmikerroksinen punatiilinen toimistorakennus (1345 k-m 2 ), joka on osa paikallisesti arvokkaaksi arvioitua rakennettua kulttuuriympäristöä. Sen lisäksi tontilla on laaja asfaltoitu pysäköintialue. Tarkoitus on, että rakennus puretaan kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimus. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62. Muutoksen hakija: Kiinteistö Oy Nisulanportti 1. Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskustan vieressä Harjun pohjoispuolella Nisulan kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Maanomistaja Kiinteistö Oy Nisulanportti on hakenut asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa alueen korkeatasoinen täydennysrakentaminen ja tämän päivän rakentamisesta poikkeavan asuntotyypistön lisääminen keskustan yhteyteen. Samalla eheytetään Sepänkadun ja Nisulankadun risteysaluetta. Pysäköinti sijoitetaan kannen alle. Tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa alue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Viranomaiset: Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Telia Finland Oyj Elisa Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) KAAVOITUS

38 11:098 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on suunnittelualue ja sen lähiympäristö, Nisula, Viitaniemi ja keskusta. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa MRL 9 :n mukaisesti. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset kaupunkikuvaan ja näkymiin Vaikutusten arviointi pohjautuu jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu ( ) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Yleisötilaisuus järjestettiin Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa Maanomistajille tiedotettiin myös kirjeitse. Yleisötilaisuus järjestettiin Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavaehdotus käsitellään lautakunnassa Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Kivääritehtaankatu 6, porras A1. Yleisötilaisuus järjestetään lokakuussa Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/Kaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 Puh. (014) (014) reijo.teivaistenaho(a)jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi KAAVOITUS

39 11:098 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) KAAVOITUS

40 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa toteuttaa liike ja toimistotiloja. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan kyseisen rakennusalan seitsemännen kerroksen kerrosalasta saa rakennuksen ylimmässä kahdeksannessa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Uloke, joka tulee toteuttaa yhtenäisenä parvekevyöhykkeenä toisesta kerroksesta alkaen. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja, kuten irtaimistovarastoja, talonsaunan tai pesulan, aputiloja, väestönsuojan ja teknisiä tiloja. Tilan maanpäällisten osien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja niiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Maanalaisen tilan alueella tulee ottaa huomioon kunnallisteknisten järjestelmien kuten johtojen sijoittaminen ja huolto. Olemassa oleva ajoyhteys korttelin 51 tontille 6 tulee säilyttää tai toteuttaa uusin järjestelyin. Alue, jolle saa rakentaa pihakannen. Pihakannen alla on maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Pihakannen ja pysäköintihallin maanpäällisten osien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja niiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Maanalaisen tilan alueella tulee ottaa huomioon kunnallisteknisten järjestelmien kuten johtojen sijoittaminen ja huolto.

41 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen ajoyhteys pihakannelle. Ajoyhteys korttelin 51 muille tonteille tulee säilyttää tai toteuttaa uusin järjestelyin. Ajoluiskan päälle ei saa rakentaa katosta. Ajoluiskan rakenteiden tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista ja sen tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Ohjeellinen ajoyhteys pysäköintihalliin. Pysäköintikannen yhteyteen ei saa rakentaa erillistä katosta. Istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu. Pysäköimispaikka. Alueelle ei saa rakentaa katoksia. Viemäriä varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka 140 asuinkerrosalaneliömetriä kohti 1 autopaikka 200 liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti Jos kiinteistö liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan asemakaavan pysäköintinormin velvoittamasta autopaikkamäärästä vähentää korkeintaan 5 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 30 prosenttia autopaikkojen kokonaismäärästä. Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupunginmäärittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa haettaessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Sopimuksilta edellytettävä sisältö ja ehdot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee olla sähköautojenlatauspisteet. Polkupyörien pysäköintipaikkoja tulee olla vähintään yksi paikka asuntoa kohden. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on oltava katettuja. Katetut polkupyöräpaikat voivat sijaita asuinrakennusten yhteydessä. RAKENTAMISTAPA Uudisrakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto ja yksittäisissä rakennuksissa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Ylin kahdeksas kerros tulee toteuttaa vähintään kahden metrin sisäänvetona Sepänkadun ja Nisulankadun puoleisilla julkisivuilla. Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käyttää väriltään mustaa vaakasuuntaista laudoitusta. Parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina. Sisäpihojen puoleiset parvekkeet saavat ylittää rakennusalueen rajat. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon Nisulankadun puoleisen päädyn parvekkeet tulee toisesta kerroksesta alkaen rakentaa lasitettuina ulokeparvekkeina yhtenäisenä vyöhykkeenä, pois lukien ylin kahdeksas kerros joka tulee rakentaa sisäänvedettynä. Parvekevyöhykkeen pitkien sivujen puoleiset päädyt tulee rakentaa yhtenäisenä pintana paikalla muurattuna punatiilenä kuten julkisivut. Uudisrakennusten sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset tai ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. Kaikki korttelin tekniset rakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat (kuten maanalaisen tilan ilmanvaihtokanavat yms.) on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen ja muuhun arkkitehtuuriin. Uudisrakennuksiin ei sallita ilmastointi ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle, vaan ne tulee toteuttaa rakennusmassan sisäpuolelle. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon ylin kerros tulee osoittaa vain asuinkäyttöön. HULEVEDET Jos tontilla tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s), hulevesiä tulee viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Piha ja pysäköintikannen kaikki näkyvät osat tulee viimeistellä arkkitehtonisesti korkeatasoisesti ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Kannen rakenteissa käytettävien materiaalien tulee olla muun kokonaisuuden kanssa yhteensopivia ja arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia. Piha ja pysäköintikannen julkisivut ja kannen alapuoliset rakenteet eivät saa olla sokkelimaisia vaan niiden julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili yhtenäisenä pintana. Tasoeroja tulee häivyttää viherrakentamisella. Tonttien pinta alasta vähintään 10 prosenttia tulee olla istutettua aluetta. Piha ja pysäköintikannen alueelle istutettavat puut voivat olla pienikokoisia lajikkeita. Niiden lisäksi on istutettava suurikokoisia puita kannen ulkopuolelle jääville piha alueille. Korttelissa asuinrakennusten jätehuollon tilat/paikka tulee toteuttaa kiinteistöjen yhteisjärjestelynä yhteen pisteeseen. Korttelissa asuinrakennuksilla tulee olla yksi yhteinen leikkialue. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Tontilla päärakennuksen yhteyteen tulee toteuttaa etelän puolesta piha aluetta Nisulankadun suunnasta tulevalta melulta suojaava muuri. Muurin julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Muurin korkeus tulee olla vähintään 1,2 metriä Alueen toteutuksen tulee pohjautua kerralla koko korttelialueelle laadittuun kokonaissuunnitelmaan. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja hulevesien hallintasuunnitelma. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunni eluhortonomi. Tontille rakennettavan päärakennuksen julkisivujen valaistuksen tulee olla osa arkkitehtuuria. Valaistuksen saa toteuttaa Nisulankadun ja Sepänkadun puoleisille julkisivuille. Valaistukset eivät saa aiheuttaa häiriövaloa tai häikäisyä. Ulkovalaistuksen periaatteet tulee esittää rakennuslupa asiakirjoissa. YLEISMÄÄRÄYKSET Asemakaavan tontilla olevaa päärakennusta ei saa purkaa ennen kuin rakennuksen tilalle tarkoitettu uudisrakennus on saanut rakennusluvan. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Korttelialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä rakennuslupa asiakirjoihin. Rakennushankkeen toteuttamisessa on huolehdittava olemassa olevan rakennuskannan riittävästä suojaamisesta ja turvattava, ettei rakennuksille aiheudu vahinkoa. Saastuneet maa ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

42