LUONNOS SEPÄNKATU 7 KAAVATUNNUS 11: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S SEPÄNKATU 7 KAAVATUNNUS 11:

2 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan korttelia 51 tonttia 7 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 11. kaupunginosan kortteli 51 tontit 9 ja 10 sekä katualue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa tontille kaksi uutta kerrostaloa, joista korkeampi on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen asuintalo. Pysäköinti sijoitetaan maan alle kellariin. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.201x. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x.

3 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1.4 Yhteystiedot Tapani Tommila, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh tapani.tommila@jkl.fi

4 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 23

5 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 3) asemakaavan havainnekuva 4) asemakaavan seurantalomake

6 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavamuutosta hakee Kiinteistö Oy Nisulanportti. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa tontille kaksi uutta kerrostaloa, joista korkeampi on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen asuintalo. 2.2 Tavoitteet Kaavamuutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä Jyväskylän kaupungin keskustan täydennysrakentamisperiaatteiden mukaisesti. Täydennysrakentamista ohjataan kaavamääräyksillä olemassa olevaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivaksi. Havainnekuva suunnittelualueesta (Arkkitehtuuritoimisto AT).

7 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nisulan kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu 7. Suunnittelualueen laajuus on noin 0,2 hehtaaria ja sijainti Jyväskylän kaupungin keskustan vieressä Harjun pohjoispuolella. Viistokuva suunnittelualueesta (8/2015) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalueen sijainti täydennysrakentamisalueena on strategisesti erinomainen kaupunkikeskustan läheisyydessä. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijaitsee Nisulan kaupunginosassa, jonka osa on myös Viitaniemen asuinalue. Viitaniemi on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY), mutta aluerajaus ei enää koske kaavamuutosaluetta. Kaavamuutosalue (aluesuunnitelma arkkitehti Erkki Kantonen) on osa ja 80- luvuilla syntynyttä kaupunkikuvallisesti korkealuokkaista asuinaluekokonaisuutta, johon kuuluvat korttelit 50 ja 51. Talot ovat kaavallisesti sijoittuneet ajan hengen mukaisesti suorakulmaiseen koordinaatistoon kokoavan tekijän Jalonraitin kevyenliikenteen väylän ympärille. Nisulankadun suuntaiset rakennusmassat ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän

8 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) välillä. Korkeammat rakennukset ovat asettuneet Sepänkadun suuntaisesti päädyt Harjun ja keskustan suuntaan. Niiden kerrosluvut vaihtelevat kuuden ja kahdeksan välillä. Arkkitehtuurille on leimallista punatiilen käyttö ja tehostemateriaalina mustat vaaka- tai pystysuuntaiset puiset julkisivupanelit ikkunanauhoissa tai parvekkeiden kaideaiheina. Rakennusten välinen tila on yleisilmeeltään puistomainen ja isot puut pienentävät rakennusten mittakaavavaikutelmaa. Julkisen tilan haasteena on koko valtakunnan perusankeuttaja maantasopysäköinti ja sen seurauksena ylisuuret asfaltoidut pysäköintikentät. Nisulan komeaa punatiiliarkkitehtuuria. Parveketornin kaideaihe on tummaksi käsiteltyä vaakasuuntaista puupaneelia (4/2018).

9 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Nisulankadun suuntaiset rakennusmassat ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän välillä (4/2018). Karttaan on rajattu Viitaniemen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY) sekä suunnittelualue merkattu viitteellisesti punaisella ympyrällä kortteliin 51.

10 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä Maanomistus Suunnittelualueen maanomistaja on Kiinteistö Oy Nisulanportti. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavamuutos liittyy erityisesti tavoitteeseen1, missä painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.

11 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Karttaote yleiskaavasta.

12 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Voimassa olevat asemakaavat Ajantasa-asemakaavassa (Sisäasiainministeriö hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Ajantasakaavassa kerrosluku tontilla on neljä ja rakennusoikeutta kerrosalaneliömetriä. Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Lähiympäristön kaavatilanne Asemakaavat suunnittelualueen ympärillä ovat toteutuneet ja alue on aikanaan valmistunut. Ajalle tyypillisesti piha- ja rakennusten välisiä tiloja vaivaa tietty keskeneräisyys.

13 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Kortteleiden 50 ja 51 talot ovat kaavallisesti sijoittuneet 70-luvun hengen mukaisesti suorakulmaiseen koordinaatistoon kokoavan tekijän Jalonraitin kevyenliikenteen väylän ympärille. Muut aluetta koskevat päätökset Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Kaavamuutosta ( ) hakee Kiinteistö Oy Nisulanportti. Aloituskokous pidettiin Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavamuutokseen liittyen pidettiin asukasilta Kaavoituksen sisäinen aloituskokous pidettiin Keski-Suomen museo lausui siellä seuraavaa: Suunnittelussa tulisi huomioita Erkki Kantosen aluesuunnitelma. Rakennuskorkeuksien suhteen tulisi noudattaa erityistä herkkyyttä. Viranomaisneuvotteluita (ELY-keskus) ei ole katsottu tarpeelliseksi pitää. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin ja siitä laadittu muistio on luettavissa osoitteessa: Tilaisuudessa pidetty esitys on luettavissa osoitteessa:

14 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Ensimmäisiä luonnoksia Sepänkatu 7 kaavaluonnoksen taustalle. Korkean rakentamisen vaihtoehto (V1) hylättiin jo alkuvaiheessa. Korkea tornimainen rakennus ei sovi arkkitehti Erkki Kantosen alkuperäisen aluesuunnitelman henkeen eikä Viitatornille haluttu kilpailevaa aihetta (Arkkitehtuuritoimisto AT).

15 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Toinen vaihtoehto (V2) perustui siihen, että vanha toimistorakennus säilyy. Uudisrakentaminen noudattelee alueen rakentamisen perussääntöjä, mikä tuntuu sopivan paikalle paremmin (Arkkitehtuuritoimisto AT).

16 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Asukastilaisuudessa esiteltiin useita eri vaihtoehtoisia suunnitelmia Sepänkatu 7 tontille. Vanha toimistorakennus sai käytännössä purkutuomion huonokuntoisten perustusten vuoksi. (Arkkitehtuuritoimisto AT).

17 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Rakennuksen pääty keskustan suuntaan on uudisrakennuksen arkkitehtuurin olennaisia elementtejä ja siihen tutkittiin useita eri ratkaisumalleja. ( Arkkitehtuuritoimisto AT). Kaavaluonnoksen perusratkaisu on löytymässä, kun ollaan kuljettu melkein täysi kierros aloitusvaiheen ensimmäisistä versioista monen mutkan kautta takaisin alkuun (Arkkitehtuuritoimisto AT).

18 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Syksyllä 2017 pidetyn asukasillan jälkeen on tutkittu useita lisävaihtoehtoja Sepänkatu 7 uudisrakentamiselle, mutta lopulta päivätyssä luonnosversiossa palattiin lähelle alkuvaiheen versiota V2. Se on osoittautunut kaupunkikuvallisesti vaikuttavimmaksi ja samalla toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi. Oleellinen muutos alkuperäiseen ideaan on, että perustuksiltaan huonokuntoiseksi osoittautunut kolmikerroksinen toimistorakennus puretaan uudisrakentamisen alta pois ja yksi pitkulainen rakennusmassa (sivun 15 kaksi kuvaa) on jaettu kahteen eri korkuiseen rakennusmassaan. Rakennusoikeuden määrä ei ole ensimmäisistä ajatuksista oleellisesti muuttunut. Kaavaratkaisun havainnekuva, (Arkkitehtuuritoimisto AT).

19 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) Kaavamuutosluonnos on menossa kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen - lyhyesti, jos erillinen yhteenveto vastineineen

20 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu - Mahdolliset lisäselvitykset ja -suunnitelmat - Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset - jos muutokset merkittäviä, niin ennen jälkeen kuvapari - Käsittely lautakunnassa - yleisötilaisuus Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen - lyhyesti, jos erillinen yhteenveto vastineineen 4.4 Hyväksymisvaihe - Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset - jos muutokset merkittäviä, niin ennen jälkeen kuvapari - Käsittely lautakunnassa, hallituksessa ja valtuustossa

21 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kahden uuden asuinkerrostalon rakentaminen, joista toinen on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Rakennusten väliin jää tärkeä kevyenliikenteen yhteys Jalonraitti ja ajoyhteys sisempään naapurikortteliin säilyy ennallaan. Pysäköinti sijoitetaan maan alle kellariin. Vanha toimistotalo puretaan. Kaupunkikuvallisesti sijainti on erittäin tärkeä lähestyttäessä keskustan suunnasta Nisulaa ja Viitaniemeä sekä risteysalue on merkittävä liikenteellinen solmukohta Mitoitus Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä kerrosalaneliömetriä (kem²) kahdella eri tontille, josta 1600 kem² on viisikerroksiselle asuinkerrostalolle ja kem² kahdeksankerroksiselle asuinkerrostalolle. Autopaikkoja edellytetään rakennettavaksi 1/140 kem² kohti mikä tarkoittaa Sepänkatu 7 kaavassa 34 toteutettavaa autopaikkaa. Uusia asukkaita voidaan arvella uudisrakennuksiin sijoittuvan noin , mutta tämä on luonnosvaiheen alustava arvio. Työllisyysvaikutukset liittyvät lähinnä rakentamisvaiheeseen, koska kyseessä on täysin asuntorakentamiskohde Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. Liikenteen aiheuttama melu on erityisesti keskustan täydennysrakentamiskohteissa ja vilkkaalla Nisulankadulla erityinen haaste, mihin on vastattu rakennusten sijoittelulla ja erityisillä kaavamääräyksillä liittyen rakenteiden ääneneristyskykyyn. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK. Uusien asuinkerrostalojen sijoitus noudattelee samaa suorakulmaista koordinaatistoa, mitä aikanaan arkkitehti Erkki Kantonen on alueelle Jalonraitin ympärille suunnitellut. Uudisrakennukset pyrkivät sopeutumaan tähän kokonaisuuteen niin muotokielensä kuin julkisivumateriaaliensa osalta, eikä ole ollut tarkoitus keksiä pyörää uudestaan. Paikalla muurattu punatiili tule olemaan tärkeä osa uutta uudisrakennusten synnyttämää kaupunkikuvaa. Tämän päivän arkkitehtuuriin kokonaisuuden liittää ennen kaikkea kahdeksankerroksisen talon Nisulankadun suuntainen parvekevyöhyke Muut alueet Ei muita alueita. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutos on maakunta- ja yleiskaavan mukainen.

22 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Täydennysrakentamista ohjataan kaavamääräyksillä olemassa olevaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivaksi. Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käyttää väriltään mustaa vaakasuuntaista laudoitusta. Tällä määräyksellä pyritään sovittamaan uudisrakennukset osaksi Nisulan alueen luvun punatiiliarkkitehtuuria. 5.5 Nimistö Kaavamuutoksella ei synny uutta nimistöä. 5.6 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta mikä edistää toimivan kaupunkirakenteen syntymistä ja edistää kestävän liikkumisen tavoitteita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää kolmikerroksisen toimistotalon purkamista, joka on osa alkuperäistä arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelemaa aluekokonaisuutta. Kaavamääräykset edellyttävät kuitenkin, että uudisrakentamien tulee toteuttaa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin ehdoilla alueen arvot tunnistaen ja kunnioittaen. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaupunkikuvallisesti sijainti on erittäin tärkeä lähestyttäessä keskustan suunnasta Nisulaa ja Viitaniemeä sekä risteysalue on merkittävä liikenteellinen solmukohta. Kun tähän rakennetaan kolmikerroksisen matalan toimistotalon tilalle kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo Vaikutukset liikenteeseen Asukasmäärän lisäys asukasta ei oleellisesti lisää alueen liikennettä, mutta vaikuttaa alueen naapurikortteleiden liikennöintiin varsinkin rakennusaikana. Lähtökohtaisesti ei ole tarkoitus muuttaa alueen liikenneratkaisuja. Muut vaikutukset

23 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: - rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen - kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen - tonttien piha-alueiden suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.