SEPÄNKATU 7 KAAVATUNNUS 11: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S SEPÄNKATU 7 KAAVATUNNUS 11:

2 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan korttelia 51 tonttia 7 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 11. kaupunginosan kortteli 51 tontit 9 ja 10 sekä katualue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kahden asuinkerrostalon rakentaminen, joista toinen on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Pysäköinti sijoitetaan maan alle. Tontilla on liiketalo, joka puretaan. Tontti on osa paikallisesti arvokkaaksi arvioitua ja 80 luvuilla toteutettua Nisulan punatiiliasuinaluetta. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävänä palvelupiste Hannikaisessa, Kivääritehtaankatu 6, porras A1, Ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään klo 17:00-18:30, Sepänkatu 7. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x. 1.4 Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti Jyväskylän kaupunki / asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Kivääritehtaankatu 6, sisäänkäynti F, 3.krs Puh etunimi.sukunimi(a)jkl.fi

3 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosehdotus, pienennös (tark ) 3) asemakaavan havainnekuva 4) asemakaavan seurantalomake 5) tonttijakokartta

4 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kiinteistö Oy Nisulanportti on hakenut asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa alueen korkeatasoinen täydennysrakentaminen ja tämän päivän rakentamisesta poikkeavan asuntotyypistön lisääminen keskustan yhteyteen. Samalla eheytetään Sepänkadun ja Nisulankadun risteysaluetta. 2.2 Tavoitteet Lisärakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta Jyväskylän kaupungin keskustan täydennysrakentamisperiaatteiden mukaisesti. Rakentamisen tulee sopia paikallisesti arvokkaaksi arvioituun rakennettuun kulttuuriympäristöön. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue on Jyväskylän kaupungin keskustan vieressä Nisulan kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on kaupunkikeskustan läheisyydessä. Korttelin itäpuolella on laaja risteysalue, jota ympäröivät puistoalueet ja ammattikoulun edessä oleva aukio. Risteys on vilkkaasti liikennöity ja sitä on paranneltu viimevuosina niin ajoneuvo- kuin kevyenliikenteen sujuvoittamiseksi. Lähialueen rakennuskanta on hyvin asuinvoittoinen mutta Sepänkadun pohjoispuolella on jonkin verran liikerakentamista. Suunnittelualue ja sen ympäristöä vuoden 2015 loppupuolella.

5 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Kunnallistekniset järjestelmät Jalonraitin alla kulkee Jyväskylän Energia Oy:n talousvesi-, hulevesi- ja viemäriverkostoa, joidenlisäksi suunnittelualueella kulkee JE:n kaukolämpöverkostoa. Aluetta rajaavat vilkasliikenteiset kadut, Sepänkatu ja Nisulankatu sekä niiden vieressä kulkevat kevyenliikenteenväylät. Kunnallistekniset järjestelmät Nisulan alueen rakennushistoriasta Rakennettu kulttuuriympäristö Nisulan kaupunginosa käsittää Kortesuonkadun pohjoispuoliset alueet Viitaniemeen ja Nisulankatuun saakka. Nisula oli vuoteen 1941 asti kaupungin ulkopuolista esikaupunkialuetta, missä asui pienituloisia ihmisiä mökeissään tilanomistajilta vuokraamillaan tonteilla. Alue jakautuu vanhaan, pääosin jälleenrakennuskauden taloista koostuvaan omakotitaloalueeseen ja uuteen Nisulaan, luvuilla rakentuneeseen punatiilikerrostaloalueeseen Nisulankadun pohjoispuolella. Alun perin Nisulalla tarkoitettiinkin nykyisen punatiilitaloalueen paikkeilla sijainnutta puutaloaluetta, joka tylysti ja piittaamatta purettiin kerrostalojen tieltä. Kaavamuutosalue on juuri tällä alueella. Keski-Suomen museo kuvaa aluetta luonnosvaiheen lausunnossaan näin: Jyväskylän Nisulan kaupunginosassa sijaitseva asemakaavan muutosalue liittyy arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelemaan Nisulan kerrostaloalueen kaksi korttelia käsittävään, yhtenäiseen kokonaisuuteen, joka rakentui luvun taitteessa Viitaniemen ja Harjun väliselle alueelle, Aatoksenkadun ja Nisulankadun tuntumaan (korttelit 50 ja 51). Alueen ensimmäiset kerrostalot Aatoksenkadun varteen tehtiin punatiilestä 1970-luvun ensimmäisinä vuosina. Niiden suunnittelijoina toimivat arkkitehti Raimo Halonen ja Arkkitehtitoimisto N. Hartikainen ja E. Kantonen. Asemakaavan muutosalue koskee 1980-luvun alussa Sepänkadun puoleiseen osaan rakennettuja kerrostaloja, joiden suunnittelusta vastasi arkkitehti Erkki Kantonen. Aatoksenkadun ja Nisulankadun punatiilisten asuinkerrostalojen yhtenäinen kokonaisuus pitää sisällään kaikkiaan neljätoista osin toisiinsa kiinni rakennettua kerrostaloa Sepänkadun ja Kisakadun välisellä alueella. Paikallisesti merkittävän aluekokonaisuuden kerrostalot on rakennettu vuo-

6 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) sina Rakennusten julkisivut ovat tummaa poltettua punatiiltä. Sokkelit ovat pääosin harmaat. Rakennuksiin kuuluu rakennusrungosta ulkoneva parvekelinja. Parvekkeissa tehosteena on nykyisin vaaleaa betonia. Katot ovat mustia tai tumman harmaita. Suurimmassa osassa alueen kerrostaloja on käytetty alkujaan tummaa tai mustaa puuta arkkitehtuurin tehokeinona ikkunoissa ja parvekkeissa. Asuinkerrostalojen korkeudet vaihtelevat. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat kortteleiden keskelle. Korkeimpia ovat Aatoksenkatu 6 ja 8 kahdeksankerroksiset kerrostalot. Matalimmat asuinrakennukset ovat puolestaan osin kaksi- ja kolmekerroksisia sijoittuen Nisulankadun puoleisille osille korttelia. Vain arkkitehti Halosen suunnittelema Aatoksenkatu 12, Nisulankadun puoleisella osalla korttelia, on osittain nelikerroksinen. Se muodostaa taitepisteen alueen korkeimmalle kohdalle. Alueen yleisilme on arkkitehtuurin sekä rakennuksien massoittelun ja sijoittelun myötä edelleen yhtenäinen. Alue on rakennushistoriallisesti edustava. Erkki Kantonen Erkki Kantonen Erkki Kantonen Raimo Halonen Erkki Kantonen ja Niilo Hartikainen Erkki Kantonen Erkki Kantonen Rakennusten suunnittelijat tonteittain Jyväskylän kaupungin arkiston lupapiirustusten mukaan.

7 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Nisulan alue vuoden 1922 peruskartassa. Suunnittelualue on rajattu karttaan valkoisella viivalla. Punaiset viivat ovat nykyisiä kiinteistörajoja. Nisulan aluetta 1960-luvun peruskartassa. Suunnittelualue on rajattu karttaan mustalla viivalla. Punaiset viivat ovat nykyisiä kiinteistörajoja.

8 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Kaavamuutosalue on osa ja 80- luvuilla syntynyttä asuinaluekokonaisuutta, jolla talot ovat sijoittuneet suorakulmaiseen koordinaatistoon kokoavan tekijän, Jalonraitin, ympärille. Nisulankadun suuntaiset rakennusmassat ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän välillä. Korkeammat rakennukset ovat asettuneet Sepänkadun suuntaisesti päädyt Harjun ja keskustan suuntaan. Niiden kerrosluvut vaihtelevat kuuden ja kahdeksan välillä. Arkkitehtuurille on leimallista punatiilen käyttö ja tehostemateriaalina mustat vaaka- tai pystysuuntaiset puiset julkisivupanelit ikkunanauhoissa tai parvekkeiden kaideaiheina. Rakennusten välinen tila on yleisilmeeltään puistomainen. Suuret puut pienentävät rakennusten mittakaavavaikutelmaa. Julkisen tilan haasteena ovat asfaltoidut pysäköintikentät. Korttelirakenne. Matalat rakennukset sijoittuvat Nisulankdun varteen ja, korkeat Aatoksenkadun varteen. Kuvasta voi havaita sekä laajat pysäköintikentät Aatokasenakdun varressa että vehreämmän Nisulankadun ja Jalonraitin varren. Nisulan punatiiliarkkitehtuuria. Parveketornin kaideaihe on tummaksi käsiteltyä vaakasuuntaista puupaneelia (valokuva 4/2018).

9 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Nisulankadun suuntaiset rakennukset ovat matalampia kerrosluvun vaihdellessa kolmen ja neljän välillä (4/2018). Kortteleiden 50 ja 51 talot ovat Jalonraitin ympärillä.

10 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Jalonraittia heinäkuussa Jalonraitti on suljettu raskaalta liikenteeltä. Jalonraittia kesällä 2018.

11 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Jalonraittia. Aatoksenkatu 12, seitsemänkerroksinen rakennus. Aatoksenkatu 12, pysäköintialue.

12 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Jalonraittia. Aatoksenkatu 14 Jalonraitin vieressä. Raitin eri puolilla olevat rakennukset ovat mittakaavaltaan erilaisia. Aatoksenkatu 16 näkyy Sepänkatu 7:n suunnasta puuverhon takana.

13 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Sepänkatu 7 ja Sepänkadun ja Nisulankadun risteysalueen alikulkutunneli. Sepänkatu 7:n ja Aatoksenkatu 14 liittyminen toisiinsa (muurilla) Nisulankadun suunnasta katsottuna. Sepänkatu 7 ja liike- sekä toimistotilojen pysäköintikenttää.

14 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Pysäköintialue Sepänkatu 7. Taustalla Aatoksenkatu 14 korkeampi (VII-krs) rakennus Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Alueen puusto ja pensaat on varttunutta Maanomistus Maanomistaja on Kiinteistö Oy Nisulanportti Asemakaavat Suunnittelualueelle on laadittu asemakaavoja eri vuosikymmeninä. Vuonna 1971 kaavassa varauduttiin kaupunkimoottoritien rakentamiseen. Ote asemakaavasta vuodelta 1971.Kaupunkimoottoritietä varten varattu maastokäytävä menee suunnittelualueen yli.

15 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavamuutos liittyy tavoitteeseen1, missä painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa alue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa. Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Karttaote yleiskaavan kartasta 1/7 Yhdyskuntarakenteen ohjaus.

16 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Voimassa oleva asemakaava Ajantasa-asemakaavassa (Sisäasiainministeriö hyväksynyt , voimaan ) suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Ajantasakaavassa kerrosluku tontilla on neljä ja rakennusoikeutta on kaavaan merkitty 1300 kerrosalaneliömetriä. Tätä ennen alueella voimassa olleessa asemakaavassa kaavamuutosalue on ollut osa kaupunkimoottoritiealuetta ja asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta. Asemakaavaselostuksessa todetaan, että asemakaavan laatiminen on tullut mahdolliseksi yleiskaavan 1968 ja liikenteellisten järjestelyjen tultua valmiiksi. Tontteja on yhdistelty tehokkaan rakentamistavan saavuttamiseksi. Korttelissa 51 yhdistettyjen asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueella on korkeammat rakennusmassat sijoitettu Aatoksenkadun varrelle kohtisuoraan sitä vastaan. Tällöin ne eivät estäisi järvimaiseman näkymistä kortteleiden sisäosiin, missä matalat, I-III kerroksiset rakennusmassat on sijoitettu Aatoksenkadun suuntaisiksi. Ajantasa-asemakaavan selostuksessa vuodelta 1981 todetaan, että korttelin 51 reuna-alueilla voidaan palauttaa tonttimaata rakentamiselle (vuoden 1971 kaavasta) ja samalla eheyttää Nisulankadun katunäkymää ja että kaavaehdotus noudattaa voimassa olevan asemakaavan tehokkuuksia ja periaatteita. Jalonraitin eteläpuolella olevista rakennuksista arvioitiin olevan näköaloja Tuomiojärvelle korkeiden, Aatoksenkatua kohti suoraan asetettujen, talojen välistä. Ote ajantasa-asemakaavan arkistokappaleesta.

17 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Lähiympäristön kaavatilanne Asemakaavat suunnittelualueen ympärillä ovat toteutuneet ja alue on aikanaan valmistunut. Muut aluetta koskevat päätökset - Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavaluonnoksen ollessa nähtävänä julkistettiin Jyväskylän keskustan kehittämishankkeen osaselvitys: Ehdotus henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi sekä asemakaavojen pysäköintinormien tarkistamiseksi (Pysäköinti; hallinta ja normit Jyväskylässä, ). Pysäköintinormissa keskustan jalankulkuvyöhykkeellä oleellisin muutos tapahtuisi yhteiskäyttöautojen huomioimisessa. Yhdellä yhteiskäyttöautolle varatulla pysäköintipaikalla voisi korvata viisi tavallista autopaikkaa. Uudet pysäköintinormit mahdollistavat entistä tehokkaamman yhdyskuntarakenteen tiivistämisen. Nisulan kerrostaloalueen täydennysrakentaminen myös muilla, kuin Sepänkatu 7:n tonteilla voidaan tarvittaessa ottaa mm. pysäköintinormien kevennyksen ansiosta uuteen tarkasteluun. Aluerakenne on vanhanaikainen ja verraten väljä ja siten hyvä täydennysrakentamiskohde. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Kiinteistö Oy Nisulanportti on hakenut kaavamuutosta ( ). Kaavan aloituskokous pidettiin Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavamuutokseen liittyen pidettiin asukasilta Kaavoituksen sisäinen aloituskokous, Silli, pidettiin Keski-Suomen museo toi esiin, että suunnittelussa tulisi huomioita Erkki Kantosen aluesuunnitelma ja että rakennuskorkeuksien suhteen tulisi noudattaa erityistä herkkyyttä. Viranomaisneuvottelua (ELY-keskus) ei katsottu tarpeelliseksi pitää. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin ja siitä laadittu muistio on luettavissa osoitteessa: Tilaisuudessa pidetty esitys on luettavissa: Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan pohjaksi laadittiin useita kortteliluonnoksia. Alueen sijainti kaupungin keskustan vieressä perustelee myös hyvin tehokasta maankäyttöä. Yhtenä vaihtoehtona kokeiltiin tornia, koska sellainen sopisi korttelin kulmaan selkeäksi maamerkiksi ja kaupunkikuvalliseksi kiintopisteeksi. Tornin arvioitiin olevan sopimaton alkuperäisen aluesuunnitelman henkeen eikä Viitatornillekaan haluttu kilpailevaa aihetta.

18 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) Tornivaihtoehto. Viitatornin valkoinen hahmo näkyy kuvan yläreunassa. Toinen vaihtoehto perustui siihen, että vanha toimistorakennus säilyy. Uudisrakentaminen noudattelee alueen rakentamisen perussääntöjä, mikä tuntui sopivan paikalle paremmin. Myöhemmin kävi ilmi, että toimistorakennus on huonokuntoinen. Toimistorakennus säilyy. Suunnitelmassa osittain sen päälle on tehty uudisrakennus. Syksyllä 2017 pidetyn asukasillan jälkeen tonttia tutkittiin edelleen. Lopulta päädyttiin siihen, että toimistorakennus puretaan ja tontille sijoitetaan kaksi eri korkuista ja suuntaista rakennusta. Toinen rakennus olisi Sepänkadun ja toinen Jalonraitin suuntainen. Lisäksi Sepänkadun suuntaisen rakennukseen tulisi yksi- tai kaksikerroksinen uloke.

19 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) Kaavaluonnoksen havainnekuva, (Arkkitehtuuritoimisto AT). Ote asemakaavamuutosluonnoksesta.

20 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) huomioon ottaminen Lausunnot lyhennettyinä Keski-Suomen liitto, maakunta-arkkitehti Liisa Bergius Asemakaavamuutoksessa on asianmukaisesti tutkittu täydennysrakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan. Kaavamuutos on Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan ja Jyväskylän yleiskaavan mukainen. Keski-Suomen liitolla ei ole luonnoksesta huomauttamista. Keski-Suomen museo, museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen, amanuenssi/rakennustutkimus Saija Silen ja amanuenssi/arkeologia Miikka Kumpulainen Aatoksenkadun ja Nisulankadun punatiilisten asuinkerrostalojen yhtenäinen kokonaisuus pitää sisällään kaikkiaan neljätoista osin toisiinsa kiinni rakennettua kerrostaloa Sepänkadun ja Kisakadun välisellä alueella. Paikallisesti merkittävän aluekokonaisuuden kerrostalot on rakennettu vuosina Alueen yleisilme on arkkitehtuurin sekä rakennuksien massoittelun ja sijoittelun myötä edelleen yhtenäinen. Alue on rakennushistoriallisesti edustava. Asemakaavaselostuksessa on kuvattu alueen rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Selostuksessa todetaan, että aluekokonaisuus perustuu ajallisesti ja tyylillisesti varsin yhtenäiseen rakennuskantaan. Sen erityisenä ja maisemallisesti hahmotettavana ominaispiirteinä on rakennusten sijoittuminen selkeään koordinaatistoon alueella. Uusi asemakaava nostaa nyt matalien rakennusmassojen Nisulankadun laitaan tästä koordinaatistosta poikkeavan rakennuksen kääntäen koordinaatiston jopa päinvastaiseksi. Nisulankadun ja Sepänkadun risteysalue on pääosin avointa, puistomaista aluetta. Kulmaan sijoittuva rakennus ei sen myötä ota kiinni keskustan suuntaisiin osiin ympäristöään vaan nimenomaisesti nousee esitetyllä korkeudella tornimaiseksi maisemapisteeksi ympäristöönsä nähden. Havainnekuvissa kerrosluku on seitsemän, kun kaavassa esitetään kahdeksaa. Muutoksen vaikutuksen arviointia on vaikea tehdä lopputulokseen nähden havainnekuvien avulla varsinkaan, kun muutosta rakennuskorkeudessa ei ole missään esitetty suhteessa asemakaavan mahdollistamaan määrään ja havainnekuvissa tarkasteltuihin massoitteluihin. Rakennusoikeuden lisäys on lähes kolminkertainen lähtötilanteeseen nähden ja tila-ahtaus näkyy tutkielmissa. Lisäksi maan alle sijoitetaan pysäköintiä. Esitetty asemakaavan muutos ei sopeudu ympäristönsä mittakaavaan eikä toisaalta näyttäydy arkkitehtonisesti sellaisena kohteena, joka toimisi hyvällä tavalla maiseman porttikohtana. Kahdeksankerroksinen ratkaisu on aluekokonaisuuden ominaispiirteitä heikentävä. Maisemallisesti keskeisellä paikalla tulisi paremmin huomioida arkkitehti Kantosen aluesuunnitelma ja sen myötä syntyneet alueen ominaispiirteet sekä kulmatontin laajalle avautuva kaupunkikuvallinen vaikutus eli vaikutus laajemminkin ympäristöön. Korttelin sisäinen puistomainen rakenne ja rakennusten välisten tilojen vuoropuhelu tulee ottaa huomioon. Uusi rakennuskokonaisuus ei huomioi ympäristönsä koordinaatistoa eikä mittasuhteita riittävällä tavalla. Rakentamistapaan liittyviä määräyksiä ja erityisesti vaatimusta paikalla muurattavista julkisivuista voi pitää hyvänä, sillä rakennukset tulevat sijoittumaan vaikutuksiltaan laajaan kaupunkimaisemalliseen kokonaisuuteen. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Jyväskylän Energia Oy, suunnittelupäällikkö Juha Kettunen Alueen läpi kulkee vesijohtolinja, jätevesilinja ja hulevesilinja, joille kaavassa on esitetty maanvaraiselle johdolle varattu alue. Kaavassa on esitetty myös tälle alueelle mahdollisuus rakentaa piha-

21 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) 1/1 kansi. Pihakansi merkintä tulee poistaa Maanvaraiselle johdolle varattu alueelta, koska jätevesilinja ja hulevesilinja ovat viettoviemärilinjoja ja niiden korkeustaso on m:ssä. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakenteen toimialan liikenne ja viheralueet pääprosessi Sijainti on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja näkymät risteyksessä oleellisessa osassa tilan hahmottamisessa. Kaavassa tulee edellyttää, että julkisivuvalaistus toteutetaan. Mukana on oltava valaistussuunnittelija ja suunnitelmissa esitettävä pimeän ajan visualisointikuvat Nisulankadun ja Sepänkadun suunnista. Kaavamääräyksissä olisi hyvä olla maininta vieraspysäköintipaikkojen rakentamisesta. Jos rakennetaan paljon pieniä asuntoja, on vaarana, ettei minimivaatimus 34 autopaikkaa riitä. Mielipiteet lyhennettyinä Asunto Oy Aatoksenkatu 12 Suunnitellut rakennukset rikkoisivat väljän, puistomaisen alueen ilmeen. Rakennuksissa ei ole liiketiloja vaikka niitä tarvittaisiin Nisulan ja Viitaniemen alueilla, joiden väestö on ikääntynyttä. Täydennysrakentamisen lisäämä liikenne pahentaisi liikenneruuhkia ja lisäisi vaaratilanteita. Suunniteltu liittymä Sepänkadulle sijaitsee liittymäalueella, mikä olisi turvallisuusuhka. Tontille suunnitellut autopaikat riitä suunnitellulle asukasmäärälle. Kadunvarsipaikkoja ei ole eivätkä naapuritalojen paikat ole käytettävissä uuden kiinteistön asukkaiden pysäköintiin. Esteetön kevyen liikenteen kulku Jalonraittia pitkin Kisakadulta Sepänkadulle on turvattava. As Oy Aatoksenkatu 16 Sepänkatu 7:n tontille ei tule rakentaa kahta korkeaa asuintaloa vaan yksi rakennus, jossa enintään 6 asuinkerrosta ja tilat esim. elintarvikekioskille. Aloitusvaiheen asukastilaisuudessa tuotiin esiin, että rakennusten väliin tulisi jättää riittävästi tilaa ja puuston säilyttäminen koettiin tärkeänä. Tuolloisten suunnitelmien rakennusten kerroslukua pidettiin liian korkeana. Nisulan ja Viitaniemen alueilla ei ole kauppapalveluja, joten kiinteistölle olisi saatava ainakin elintarvikekioski. Tilaisuudessa luvattiin, että alueelle tulee kauppa. Luonnoksessa liiketilaa ei kuitenkaan ole. Siihen voidaan varmaan kaavamuutoksen hakija velvoittaa. OAS:n mukaan tavoitteena on rakentaa tontille uusi seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo, mutta luonnoksessa esitetään kahta taloa, joissa on 8 ja 5 kerrosta. Toinen rakennuksista tulee peittämään talomme päätyasuntojen näkymät ja päivänvalon. Parvekkeet jäävät käyttökelvottomiksi. Emme usko väitettyyn asuntojemme arvonnousuun, koska on eri asia elää puistomaisessa ympäristössä ja nähdä ikkunoista jotain aivan muuta kuin vastapäisen talon tiiliseinä. Tontillamme kasvaa suuria puita, jotka vaurioituisivat kaivuutyön takia. Samalla menetetään näkösuoja ja vihreys talomme pihalta. Uusien puiden kasvaminen veisi vuosia. Mahdollisista räjäytyksistä ja paalutustöistä aiheutuisi meluhaittaa ja vaara naapuritalojen rakenteille. Ajoneuvoliittymä johtaa suoraan risteysalueelle. Pyöräilijät eivät pääse ajoväylälle Sepänkadun kautta, koska pyörätie alkaa alikulkutunnelin kohdalla. Sepänkadun ja Nisulankadun risteystöiden jälkeen pyörätie on vain Sepänkadun Taulumäen puoleisella reunalla, vaikka pyöräilijät käyttävätkin edelleen lähes ainoastaan Sepänkadun Nisulan puoleista jalkakäytävää ajoväylänään. Henkilö 1 Suunnitteilla olevat kaksi massiivista rakennusta peittäisivät alkuperäisen avoimen näkymän ylös Jalonraitin rinteeseen. Parkkialue, johon esitetään viisikerroksista asuintaloa, on ollut tarpeellinen viereisille liiketiloille ja toimistoille. Onko sen alla kaukolämpölinjoja, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita ja vesiputkia?

22 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) Jalonraittia, joka on pelastustie ja huoltoväylä, ei voi kaventaa ahtaaksi käytäväksi rakennusten väliin. Aatoksenkatu 14:n ja Sepänkatu 7:n yhteinen jätekatos sijaitsee tonttien rajalla ja pitää olla jäteautojen saavutettavissa. Lisäksi Jalonraitin kautta ajetaan pysäköintipaikoille Aatoksenkatu 14:n matalan osan pihaan eli Sepänkatu 7:n taakse. Sinne ei ole muuta reittiä. Asukkaiden viihtyvyys on huomioitava. Suunnitteilla olevat rakennukset peittäisivät näkymät ja vaikuttaisivat asuntojen arvoon alentavasti. Asukastilaisuudessa väitettiin, että alueen arvo pikemminkin nousee. Tähän emme usko ainakaan niiden asuntojen osalta, jotka jäisivät uusien talojen varjoon ilman luontonäkymiä. Vastaavassa tilanteessa Helsingissä rakennuttaja on maksanut korvauksia pahiten kärsineille asukkaille. Uuteen taloon ei haluta muuttaa, jos vastapäätä ei ole kuin naapureiden ikkunat ja parvekkeet. Asukastilaisuudessa kerrottiin, että taloihin tulisi pääasiassa kaksioita ja yksiöitä sekä joitakin kolmioita. Sijoittajat ostavat pienet asunnot ja taloista tulee vuokrataloja jatkuvasti vaihtuvine asukkaineen. Uuteen rakennukseen tulee toteuttaa vähintään elintarvikekioski. Samalla pitää rakentaa parkkitiloja asiakkaille ja tavarakuljetuksille. Voimme hyväksyä toimistorakennuksen paikalle 5-7- kerroksisen asuintalon liiketiloineen, mutta parkkipaikka pitää jättää avoimeksi. Parkkipaikalle voisi lisätä viheraluetta ja vaikkapa suihkulähteen, jotta uuden rakennuksen asukkailla olisi oma piha ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Ylipäätään keskusta-alueella pitäisi käynnistää kokonaisselvitys lisärakentamisesta, ennen kuin yksittäisillä hankkeilla pilataan hyvän kaupunkisuunnittelun vaihtoehdot. Henkilö 2 Aatoksenkatu 14 talo 2 K92 ja P89, tiloissa on yritystoimintaa, joihin autolla-ajo tulee varmistaa. Autolla-ajo kahdesta eri paikasta maanalainen ja päädystä Aatoksenkatu 14 kiinteistölle. Autolla kulkuun liittyy rasite Sepänkatu 7. Uuden talon ja Aatoksenkatu 14 väliin suunniteltu yksikerroksen osa ei sovellu alueeseen, eivätkä pelastus- ja muut huoltotoiminnat eivät mahdu liikkumaan. Suunnitelmissa oleva muuri ei toimi. Uusi talo on liian korkea, kunnioitetaan myös vanhaa kaavaa. 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset: - Korttelin pääkäyttötarkoitus on muutettu muotoon AK-1. Kaavamääräyksessä sallitaan liike- ja toimistotilojen rakentaminen päärakennusten ensimmäiseen kerrokseen. - Korkeamman kerrostalon kaksikerroksinen siipiosa on poistettu. - Pihakannen rakennusalaa (ma-2) on muutettu niin, ettei se ulotu viemäriä ja muita kunnallisteknisiä järjestelmiä varten varatulle alueelle (j). - Pysäköintimääräyksiä on tarkennettu yhteiskäyttöautoja koskevan määräyksen osalta. -Valaistusmääräystä on muutettu niin, että valaistuksen saa toteuttaa asuinrakennuksiin - Asemakaavaan on lisätty muurin rakentamista edellyttävä määräys Nisulankadun puolelle jäävään rakennusten väliseen aukkoon. Muurin tulee toteuttaa tiilirakenteisena. - Toimisto- ja liikerakentamista varten pysäköintimääräys (1 ap/200 k-m 2 ).

23 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) - ma-1- ja ajo-1 alueen osia koskevia asemakaavamääräyksiä on tarkennettu niin, että ajoneuvojen kulku ja pääsy korttelin 51 muille tonteille varmistetaan - Asemakaavamääräyksiin on lisätty rakennusten purkamisen edellytyksiä koskeva lisämääräys. Asemakaavaselostukseen on lisätty havainnekuva. Lisäksi ja vaikutusten arviointia kuvaavassa osassa on arvioitu rakentamisen vaikutuksia näkymiin Aatoksenkatu 16 ja Aatoksenkatu 14 osalta. Asemakaavaehdotus on ollut kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä Mahdolliset lisäselvitykset ja -suunnitelmat - Asemakaavaluonnokseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset - jos muutokset merkittäviä, niin ennen jälkeen kuvapari - Käsittely lautakunnassa - yleisötilaisuus Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen - lyhyesti, jos erillinen yhteenveto vastineineen 4.4 Hyväksymisvaihe - Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset - jos muutokset merkittäviä, niin ennen jälkeen kuvapari - Käsittely lautakunnassa, hallituksessa ja valtuustossa

24 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kahden uuden asuinkerrostalon rakentaminen, joista toinen on kahdeksankerroksinen ja toinen viisikerroksinen. Rakennusten väliin jää Jalonraitin kevyenliikenteen yhteys ja ajoyhteys sisempään naapurikortteliin säilyy ennallaan. Pysäköinti sijoitetaan maan alle. Talot sijoittuvat omille tonteilleen mutta pysäköinti järjestää tonttien kesken sovittavalla järjestelyillä. Vanha toimistotalo puretaan. Toimistotalon kohdalle tuleva rakennus sijoittuisi nykyistä kauemmas Aatoksenkatu 14:sta. Toinen, viisikerroksinen rakennus sijoittuu suunnilleen nykyisen pysäköintialueen päälle Mitoitus Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1). Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä 4800 kerrosalaneliömetriä (k-m²) kahdella eri tontille, josta 1600 kem² on viisikerroksiselle asuinkerrostalolle ja 3200 k-m² seitsemänkerroksiselle asuinkerrostalolle. Autopaikkoja edellytetään rakennettavaksi 1/140 asuink-m² kohti mikä tarkoittaa 1600/140=11 autopaikkaa toiselle tontille ja 3200/140=24 autopaikkaa toiselle. Liike- ja toimistorakentamiselle paikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 200 k-m 2 kohti. Yhteiskäyttöautoille varatuilla autopaikoilla voidaan vähentää autopaikkamäärästä enintään 30 %. Tavanomaiset autopaikat sijoitetaan autokannen alle ja yhteiskäyttöpaikat Sepänkadun katualuetta vasten olevalle pysäköintialueelle (p). Asemakaavan pysäköintimääräykset edellyttävät rakentamaan toiselle tontille 11 autopaikkaa, joista voi yhdellä yhteiskäyttöautopaikalla vähentää 5 autopaikkaa ja toiselle 24 autopaikkaa, joista kahdella yhteiskäyttöautopaikalla voi vähentää 7 autopaikkaa. Yhteensä autopaikkoja tulee AK-1 -korttelissa olla vähintään 23 tavanomaista autopaikkaa ja 3 yhteiskäyttöautopaikkaa. Mahdolliset liike- ja toimistotoiminnan vaatimat pysäköintipaikat vaikuttavat autopaikkamäärään. Uusia asukkaita tulisi olemaan noin Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä Sepänkadun ja Nisulankadun liikenteen aiheuttamaa melua ja kaupungin taustamelua lukuun ottamatta. Melu on keskustan täydennysrakentamiskohteissa erityinen haaste, mihin tässä tapauksessa on vastattu rakennusten ja piha-aluetta suojaavan muurin sijoittelulla niin, että ne yhdessä muodostavat melumuurin katujen suuntaan ja erityisillä kaavamääräyksillä liittyen rakenteiden ääneneristyskykyyn. Kaupunkiympäristölle tyypillisiä ongelmia ovat myös pöly ja liikenteen aiheuttamat päästöt. Joskus ilmenee myös sosiaalisia ongelmia. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1. Korttelissa on rakennusoikeutta 4800 kerrosalaneliömetriä, joka on jaettu kahteen rakennukseen. Kerrosluvut ovat V ja VIIIu2/3. Korttelialuetta halkoo Jalonraitti, jonka alla kulkee kunnallisteknisiä järjestelmiä, kuten vesi- ja viemäriverkostoa. Nämä on huomioitu kaavassa tarpeellisilla merkinnöillä.

25 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (25) Muut alueet Ei muita alueita. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutos on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Suunnittelun kohteena oleva alue sijoittuu lähelle kaupungin keskustaa, joten on luontevaa pyrkiä suureen tehokkuuteen rakennettu ympäristö huomion ottaen. Yksityiskohtaisilla asemakaavamääräyksillä varmistetaan, että uudet talot sopivat arkkitehtuuriltaan olemassa olevaan ympäristöön. Kaavamääräyksellä edellytetään, ettei liiketaloa saa purkaa, ennen kuin uuden rakennuksen lupapiirustukset on hyväksytty. Tällä tavoin estetään rakennuksen ennenaikainen hävittäminen. Laajaa risteysaluetta rajaavana rakennuksena kulmarakennus voisi olla huomattavasti korkeampi, jopa tornimainen. Korkeammasta rakennuksesta avautuisi näkymiä kauas idän suuntaan. Kaavaratkaisu on kompromissi, jolla kulmaan saadaan riittävän korkea talo, jotta se toimii kaupunkikuvallisena elementtinä ja näkymäpäätteenä. Jalonraitin suuntainen viisikerroksinen uudisrakennus täydentää ruutukaavamaista korttelirakennetta. Se rakennetaan pysäköintialueen päälle ja siten se parantaa ympäristön laatua. Ympäristön laatua parantava toimenpide on myös se, että merkittävä osa pysäköinnistä sijoitetaan maan alle. Rakennukset noudattavat alueen suorakulmaista koordinaatistoa ja ovat muodoltaan saman tyyppisiä arkaaisia laatikoita, kuin olemassa olevat Aatoksenkadun varren korkeat rakennukset. Näin ne ovat luvun suunnitteluperiaatteiden mukaisia. Yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä ja tiukoilla rakennusalan rajauksilla varmistetaan, että rakennukset ovat muotokielensä ja julkisivumateriaaliensa osalta sopivalla tavalla ympäröivien rakennuksien kaltaisia mutta uudempia. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Täydennysrakentamista ohjataan kaavamääräyksillä olemassa olevaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivaksi. Arkkitehtuuria koskevat kaavamääräykset: Uudisrakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto ja yksittäisissä rakennuksissa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Ylin kahdeksas kerros tulee toteuttaa vähintään kahden metrin sisäänvetona Sepänkadun ja Nisulankadun puoleisilla julkisivuilla. Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51naapuritalojen vastaavaa väritystä. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käyttää väriltään mustaa vaakasuuntaista laudoitusta. Parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina. Sisäpihojen puoleiset parvekkeet saavat ylittää rakennusalueen rajat. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon Nisulankadun puoleisen päädyn parvekkeet tulee toisesta kerroksesta alkaen rakentaa lasitettuina ulokeparvekkeina yhtenäisenä vyöhykkeenä, pois lukien ylin kahdeksas kerros joka tulee rakentaa sisäänvedettynä. Parvekevyöhykkeen pitkien sivujen puoleiset päädyt tulee rakentaa yhtenäisenä pintana paikallamuurattuna punatiilenä kuten julkisivut. Uudisrakennusten sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset tai ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. Kaikki korttelin tekniset rakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat (kuten maanalaisen tilan ilmanvaihtokanavat yms.) on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueenyleisilmeeseen ja muuhun arkkitehtuuriin.

26 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (26) Uudisrakennuksiin ei sallita ilmastointi ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle, vaan ne tulee toteuttaa rakennusmassansisäpuolelle. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon ylin kerros tulee osoittaa vain asuinkäyttöön. Pysäköintiä koskevat määräykset huomioivat kaavan laatimisen aikana tarkentuneet pysäköintistrategian uudet pysäköintinormit: Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 autopaikka 140 asuinkerrosalaneliömetriä kohti - 1 autopaikka 200 liike- ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti Jos kiinteistö liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan asemakaavan pysäköintinormin velvoittamasta autopaikkamäärästä vähentää korkeintaan 5 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 30 prosenttia autopaikkojen kokonaismäärästä. Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupunginmäärittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa haettaessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Sopimuksilta edellytettävä sisältö ja ehdot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee olla sähköautojenlatauspisteet. Polkupyörien pysäköintipaikkoja tulee olla vähintään yksi paikka asuntoa kohden. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on oltava katettuja. Katetut polkupyöräpaikat voivat sijaita asuinrakennusten yhteydessä. 5.5 Nimistö Kaavamuutoksella ei synny uutta nimistöä. 5.6 Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutos tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta mikä edistää toimivan kaupunkirakenteen syntymistä ja edistää kestävän liikkumisen tavoitteita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää kolmikerroksisen toimistotalon purkamista. Tältä osin paikallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön osa muuttuu. Tämä on normaalia kaupungin kehittymistä, kuten oli myös ns. vanhan Nisulan tuhoaminen aikoinaan. Kaavamääräykset edellyttävät kuitenkin, että uudisrakentamien tulee toteuttaa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin ehdoilla alueen arvot tunnistaen ja kunnioittaen. Jo muutaman vuoden jälkeen kaavan toteutumisesta voi olla vaikea sanoa, mikä osa on alkuperäistä rakennettua kulttuuriympäristöä ja mikä uutta rakentamista.

27 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (27) Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaupunkikuvallisesti sijainti on erittäin tärkeä lähestyttäessä keskustan suunnasta Nisulaa ja Viitaniemeä sekä risteysalue on merkittävä liikenteellinen solmukohta. Kun kolmikerroksisen toimistotalon tilalle rakennetaan kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo, muutos kaupunkikuvassa on merkittävä. Laaja risteysalue on kaupunkikuvallisen jäsentelyn tarpeessa ja uusi suunnitelma luo asuinalueelle uuden korkealuokkaisen julkisivun laajan ja tapahtumaköyhän risteysalueen suuntaan. Uudisrakennuksen sijainti kulmassa on luonteva. Rakennuksen julkisivuvalaistuksella risteysalueen suuntaan voidaan luoda mielenkiintoisia näkymiä pimeään aikaan. Rakennusten arkkitehtuurin periaatteet katsottaessa risteysalueelta päin. Vaikutukset liikenteeseen Asukasmäärän lisäys asukasta ei oleellisesti lisää alueen liikennettä, mutta vaikuttaa alueen naapurikortteleiden liikennöintiin varsinkin rakennusaikana. Lähtökohtaisesti ei ole tarkoitus muuttaa alueen liikenneratkaisuja. Tontin sisäinen liikenne. Kulku Aatoksenkatu 14 maanlaisiin liiketiloihin järjestetään talon alitse kulkevan tunnelin kautta. Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin Asuinalueen lähipalvelut vähenevät liiketalon lopetettua toimintansa. Uudisrakennuksiin on mahdollistettu liike- ja toimistorakentaminen ensimmäiseen kerrokseen. Alue on suhteellisen lähellä keskustan palveluja mutta erityisesti vanhemmalle väestölle ne eivät ole helposti saavutettavissa.

28 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (28) Muut vaikutukset, vaikutukset asuntojen näkymiin ja luonnonvalo-olosuhteisiin Jalonraitin suuntainen viisikerroksinen rakennus muuttaa näkymiä varsinkin Aatoksenkatu 16 kaakkoispäädyn asunnoista Sepänkatu 7:n suuntaan. Etäisyys Aatoksenkatu 16 seinästä suunnitellun rakennuksen seinään on noin 26 metriä. Tähän väliin jää Aatoksenkatu 16 tontin rajan läheisyydessä oleva sankka puusto, jonka säilyttäminen Aatoksenkatu 16 tontilla voi olla päädyn asuntojen näkymien kannalta tärkeää. Etäisyys suunnitellusta uudisrakennuksista lähimpiin puihin on noin 5 metriä. Sankka puusto peittää kesällä osan näkymästä mutta talvella ja loppusyksystä tilanne on toinen puiden lehtien pudottua. Näkymän laadussa tapahtuu muutos, sillä pysäköintialuenäkymä poistuu ja tilalle tulee viisikerroksisen asuinkerrostalon seinä ikkunoineen. Aatoksenkatu 14 korkeampaan taloon uudisrakennuksesta etäisyyttä kertyy noin 22 metriä. Tähän suuntaan rakennuksen vaikutus näkymään on vähäisempi, koska näkymänä on uudisrakennuksen kapeampi pääty. Aatoksenkatu 14 matalamman talon päädyn asuntojen saunojen ikkunoista näkymät muuttuvat. Saunojen ikkunoista voi nähdä nykyään mm. risteysalueelle mutta uuden rakennuksen rakentamisen jälkeen näkymänä on pääasiassa julkisivu. Uusien kerrostalojen asunnoista voi olla mahdollista nähdä nykyisiin asuntoihin ja päinvastoin. Tilanne tulee uutena niille asukkaille, jotka asuvat alueella nyt ja muutoksen jälkeen. Uusiin taloihin muuttaville tilanne on taas etukäteen selvä. Tämä on tyypillinen tilanne tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ja muilla taajaan asutuilla alueilla. Nykytilanne.

29 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (29) Uudisrakennusten vaikutus näkymiin. Aatoksenkatu 14 kolmikerroksisen rakennuksen päädyn asuntojen (III-krs) pohjapiirustukset lupapiirustusten mukaan. Löylyhuoneet sijoittuvat Sepänkatu 7 puoleiseen päätyyn. Makuuhuoneissa ei ole ikkunoita tähän. suuntaan.

30 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (30) Aatoksenkatu 16:sta Sepänkatu 7 puoleisen päädyn pohjapiirros (VI-krs). Olohuoneiden ja makuuhuoneiden, löylyhuoneiden ja parvekkeiden näkymät tulevat muuttumaan. Parvekkeelta avautuu näkymiä sivusuuntiin. Aatoksenkatu 16 on puuston takana. Näkymät kuvassa vasemmalla olevista parvekkeilta tulevat muuttumaan uusien rakennusten rakentuessa ja valmistuessa. Parvekkeilta on luontevaa ja mahdollista katsoa myös muihin suuntiin. Parvekkeiden takana on asuntojen olohuoneet. Lisäksi makuuhuoneiden ja saunojen löylyhuoneiden ikkunat avautuvat Sepänkatu 7 suuntaan. Luonnonvalo Laaditun 3D-mallinnuksen ja havainnollistamisohjelman (Sketchup ja BIMmotion) perustuen luonnonvalo-olosuhteet Aatoksenkatu 16 päädyn alakerran asuntojen osalta muuttuvat eniten syksyllä, keväällä ja talvella, jolloin aurinko paistaa aamuaikaan matalammalta. Erityisesti keskitalvella uudet rakennukset varjostavat Aatoksenkatu 16 päätyä myös päiväaikaan ja erityisesti alempien kerrosten osalta. Ylimmissä kerroksissa tätä ilmiötä ei ole. Kesäaikaan auringonvalo tulee jo aamusta korkeammalta, eikä varjostusta juurikaan tule. Iltapäivällä ja varsinkin illalla tilanne ei muutu ratkaisevasti nykyisestä minään vuodenaikana. Uudisrakennusten osalta on nähtävissä, että suunnitellun viisikerroksisen rakennuksen päädyn asunnot ovat koko aamupäivän loppuosan (klo 9-12) varjossa kaikkina vuoden aikoina vain aikaisin aamulla ja iltapäivällä tilanne on parempi.

31 11:098 / SEPÄNKATU 7 / ASEMAKAAVASELOSTUS (31) Ympäristöhäiriöt Rakentamisen aiheuttama melu, pöly ja tärinä tulevat vaikuttamaan naapuruston asuinolosuhteisiin. Rakentaminen ja siten haitta ajoittuu kuitenkin päiväsaikaan ja arkipäiville. Pölyäminen voi kuivina aikoina haitata myös muulloin. Rakentamisen aiheuttamat haitat päättyvät rakennusten valmistuttua. Rakentamisen melu ja mahdollinen tärinä ajoittuvat pääsääntöisesti päiväaikaan klo 7-16 väliselle ajalle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaa toteutetaan asemakaavakartan ja kaavamääräysten mukaan. Kaavamääräysten tulkintaa helpottaa asemakaavaselostuksen ja havainnekuvamateriaalin tutkiminen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavaa ryhdyttäneen toteuttamaan kaavan saatua lainvoiman. Työ alkaa vanhan liikerakennuksen purkamisella ja kulman uudisrakennuksen rakentamisella. Kaupunkikuvan kannalta olisi tärkeää, että liikerakennusta ei pureta ennen kaavan lainvoimaisuutta ja että uudisrakennukset, erityisesti Sepänkadun suuntainen rakennus, toteutetaan purkamisen jälkeen mahdollisimman pian. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: - rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen siten, että uudisrakennukset toteutetaan kaavamääräysten mukaisesti - kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen - tonttien piha-alueiden ja valaistuksen suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

32 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SEPÄNKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 51 TONTILLE 7 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 11: (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Asemakaavassa ( ) suunnittelualue on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta AL. Ajantasakaavassa kerrosluku on neljä (IV) ja rakennusoikeutta tontilla on 1300 k-m 2. Suunnittelualueen nykytilanne: Alueella on vuonna 1983 valmistunut arkkitehti Erkki Kantosen suunnittelema kolmikerroksinen punatiilinen toimistorakennus (1345 k-m 2 ), joka on osa paikallisesti arvokkaaksi arvioitua rakennettua kulttuuriympäristöä. Sen lisäksi tontilla on laaja asfaltoitu pysäköintialue. Tarkoitus on, että rakennus puretaan kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimus. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62. Muutoksen hakija: Kiinteistö Oy Nisulanportti 1. Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Jyväskylän kaupungin keskustan vieressä Harjun pohjoispuolella Nisulan kaupunginosassa osoitteessa Sepänkatu Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Maanomistaja Kiinteistö Oy Nisulanportti on hakenut asemakaavamuutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa alueen korkeatasoinen täydennysrakentaminen ja tämän päivän rakentamisesta poikkeavan asuntotyypistön lisääminen keskustan yhteyteen. Samalla eheytetään Sepänkadun ja Nisulankadun risteysaluetta. Pysäköinti sijoitetaan kannen alle. Tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa alue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Viranomaiset: Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Telia Finland Oyj Elisa Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on suunnittelualue ja sen lähiympäristö, Nisula, Viitaniemi ja keskusta. KAAVOITUS

33 11:098 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa MRL 9 :n mukaisesti. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset kaupunkikuvaan ja näkymiin Vaikutusten arviointi pohjautuu jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu ( ) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Yleisötilaisuus järjestettiin Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa Maanomistajille tiedotettiin myös kirjeitse. Yleisötilaisuus järjestettiin Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, Kivääritehtaankatu 6, porras A1. Yleisötilaisuus järjestetään lokakuussa Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, asemakaava-arkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/Kaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 Puh. (014) reijo.teivaistenaho(a)jkl.fi Ehdotusvaihe (2018) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavaehdotus käsitellään lautakunnassa KAAVOITUS

34 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa toteuttaa liike ja toimistotiloja. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan kyseisen rakennusalan seitsemännen kerroksen kerrosalasta saa rakennuksen ylimmässä kahdeksannessa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Uloke, joka tulee toteuttaa yhtenäisenä parvekevyöhykkeenä toisesta kerroksesta alkaen. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja, kuten irtaimistovarastoja, talonsaunan tai pesulan, aputiloja, väestönsuojan ja teknisiä tiloja. Tilan maanpäällisten osien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja niiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Maanalaisen tilan alueella tulee ottaa huomioon kunnallisteknisten järjestelmien kuten johtojen sijoittaminen ja huolto. Olemassa oleva ajoyhteys korttelin 51 tontille 6 tulee säilyttää tai toteuttaa uusin järjestelyin. Alue, jolle saa rakentaa pihakannen. Pihakannen alla on maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Pihakannen ja pysäköintihallin maanpäällisten osien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuisia ja niiden tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Maanalaisen tilan alueella tulee ottaa huomioon kunnallisteknisten järjestelmien kuten johtojen sijoittaminen ja huolto.

35 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen ajoyhteys pihakannelle. Ajoyhteys korttelin 51 muille tonteille tulee säilyttää tai toteuttaa uusin järjestelyin. Ajoluiskan päälle ei saa rakentaa katosta. Ajoluiskan rakenteiden tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista ja sen tulee soveltua päärakennuksen arkkitehtuuriin, materiaaleihin ja väreihin. Ohjeellinen ajoyhteys pysäköintihalliin. Pysäköintikannen yhteyteen ei saa rakentaa erillistä katosta. Istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo on sallittu. Pysäköimispaikka. Alueelle ei saa rakentaa katoksia. Viemäriä varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka 140 asuinkerrosalaneliömetriä kohti 1 autopaikka 200 liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti Jos kiinteistö liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan asemakaavan pysäköintinormin velvoittamasta autopaikkamäärästä vähentää korkeintaan 5 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 30 prosenttia autopaikkojen kokonaismäärästä. Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupunginmäärittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa haettaessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Sopimuksilta edellytettävä sisältö ja ehdot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee olla sähköautojenlatauspisteet. Polkupyörien pysäköintipaikkoja tulee olla vähintään yksi paikka asuntoa kohden. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on oltava katettuja. Katetut polkupyöräpaikat voivat sijaita asuinrakennusten yhteydessä. RAKENTAMISTAPA Uudisrakennusten kattomuodon tulee olla tasakatto ja yksittäisissä rakennuksissa tulee olla yksi yhtenäinen räystäskorko. Ylin kahdeksas kerros tulee toteuttaa vähintään kahden metrin sisäänvetona Sepänkadun ja Nisulankadun puoleisilla julkisivuilla. Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Uudisrakennusten julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käyttää väriltään mustaa vaakasuuntaista laudoitusta. Parvekkeet tulee rakentaa julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai ripustettuina tai ulokeparvekkeina. Sisäpihojen puoleiset parvekkeet saavat ylittää rakennusalueen rajat. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon Nisulankadun puoleisen päädyn parvekkeet tulee toisesta kerroksesta alkaen rakentaa lasitettuina ulokeparvekkeina yhtenäisenä vyöhykkeenä, pois lukien ylin kahdeksas kerros joka tulee rakentaa sisäänvedettynä. Parvekevyöhykkeen pitkien sivujen puoleiset päädyt tulee rakentaa yhtenäisenä pintana paikalla muurattuna punatiilenä kuten julkisivut. Uudisrakennusten sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset tai ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. Kaikki korttelin tekniset rakennukset sekä muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakennelmat (kuten maanalaisen tilan ilmanvaihtokanavat yms.) on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovitettava alueen yleisilmeeseen ja muuhun arkkitehtuuriin. Uudisrakennuksiin ei sallita ilmastointi ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle, vaan ne tulee toteuttaa rakennusmassan sisäpuolelle. Kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon ylin kerros tulee osoittaa vain asuinkäyttöön. HULEVEDET Jos tontilla tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s), hulevesiä tulee viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Piha ja pysäköintikannen kaikki näkyvät osat tulee viimeistellä arkkitehtonisesti korkeatasoisesti ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Kannen rakenteissa käytettävien materiaalien tulee olla muun kokonaisuuden kanssa yhteensopivia ja arvokkaaseen ympäristöön soveltuvia. Piha ja pysäköintikannen julkisivut ja kannen alapuoliset rakenteet eivät saa olla sokkelimaisia vaan niiden julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili yhtenäisenä pintana. Tasoeroja tulee häivyttää viherrakentamisella. Tonttien pinta alasta vähintään 10 prosenttia tulee olla istutettua aluetta. Piha ja pysäköintikannen alueelle istutettavat puut voivat olla pienikokoisia lajikkeita. Niiden lisäksi on istutettava suurikokoisia puita kannen ulkopuolelle jääville piha alueille. Korttelissa asuinrakennusten jätehuollon tilat/paikka tulee toteuttaa kiinteistöjen yhteisjärjestelynä yhteen pisteeseen. Korttelissa asuinrakennuksilla tulee olla yksi yhteinen leikkialue. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Tontilla päärakennuksen yhteyteen tulee toteuttaa etelän puolesta piha aluetta Nisulankadun suunnasta tulevalta melulta suojaava muuri. Muurin julkisivumateriaalin tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tiilen sävy ja sauma tulee olla mahdollisimman lähellä saman korttelin 51 naapuritalojen vastaavaa väritystä. Muurin korkeus tulee olla vähintään 1,2 metriä Alueen toteutuksen tulee pohjautua kerralla koko korttelialueelle laadittuun kokonaissuunnitelmaan. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja hulevesien hallintasuunnitelma. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunni eluhortonomi. Tontille rakennettavan päärakennuksen julkisivujen valaistuksen tulee olla osa arkkitehtuuria. Valaistuksen saa toteuttaa Nisulankadun ja Sepänkadun puoleisille julkisivuille. Valaistukset eivät saa aiheuttaa häiriövaloa tai häikäisyä. Ulkovalaistuksen periaatteet tulee esittää rakennuslupa asiakirjoissa. YLEISMÄÄRÄYKSET Asemakaavan tontilla olevaa päärakennusta ei saa purkaa ennen kuin rakennuksen tilalle tarkoitettu uudisrakennus on saanut rakennusluvan. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Korttelialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä rakennuslupa asiakirjoihin. Rakennushankkeen toteuttamisessa on huolehdittava olemassa olevan rakennuskannan riittävästä suojaamisesta ja turvattava, ettei rakennuksille aiheudu vahinkoa. Saastuneet maa ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

36