ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki I Yhdyskuntatoimi I Kaupunkisuunnitteluosasto I ASEMAKAAVAN SELOSTUS / 29: kaupunginosan korttelin 42 tontin 1 ja katualueen asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Väestö ja sosiaalinen ympäristö Liikenne ja palvelut Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 9 LIITTEET... 9

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan korttelin 42 tonttia 1 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 29. kaupunginosan korttelin 42 tontit 9 ja 10 sekä katualuetta. Kaavan nimi Kaavan tunnus 29:018 Kaavan päiväys Kaavan laatija Osoite Leila Strömberg Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Kaupunkisuunnitteluosasto PL Jyväskylä Puhelin , Sähköposti leila.stromberg@jkl.fi Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk KH KV Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoitus on tontin tonttirajojen tarkistaminen ja laajentaminen katualueelle sekä samalla mahdollistaa tontin jakaminen kahdeksi toimivaksi erilliseksi pientalotontiksi. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin pohjoisosassa, Mannilassa, osoitteessa 2

3 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoshakemus on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja kaavan vireille tulosta ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä no 5 / Kaavoituksen aloituskokous on pidetty Osallisille on ilmoitettu kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kirjeellä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Yhteenveto pyydetyistä lausunnoista, muistutuksista ja annetuista vastineista on tämän selostuksen lisälehdellä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksessa korttelin 42 tontin 1 tonttirajoja tarkistetaan poistamalla tontista kadun luiska-aluetta Mannisentien puolelta ja lisäämällä tontin kulmaan katualuetta Mannisentien ja Tiilitehtaantien kulmauksessa. Kaavamuutos mahdollistaa tontin jakamisen kahdeksi toimivaksi erilliseksi pientalotontiksi. Asemakaavan toteutus Asemakaavan mahdollistavasta uudisrakentamisesta ei ole tietoa. Kuva 1. Sijaintikartta

4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Mannilassa osoitteessa. Kaavamuutoksen kohteena oleva omakotitontti on kulmatontti, joka rajautuu Mannilantiehen ja Tiilitehtaantiehen. Tontilla sijaitsee vuonna 1972 rinteeseen rakennettu omakotitalo. Tiilitehtaantien ympäristö on pientaloaluetta, joka on rakentunut 1960-luvulta alkaen. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti osa alueen tonteista on jo jaettu kahteen osaan ja niille on rakennettu toinen omakotitalo. Matkaa Tuomiojärven rantaan on n. 100 m Väestö ja sosiaalinen ympäristö Mannilan alue on pientaloaluetta, jolla asuu paljon lapsiperheitä Liikenne ja palvelut Suunnittelualue on hyvien liikenneyhteyksien varrella mutta julkista liikennettä sinne ei ole järjestetty. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole omia julkisia eikä kaupallisia palveluja mutta Jyväskylän keskustan ja Palokan palvelut ovat hyvin saavutettavissa Maanomistus Tontin omistavat Irja ja Erkki Koitela. Katualueen omistaja on Jyväskylän kaupunki. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama seutukaava, jossa alue on esitetty taajamatoimintojen alueeksi A Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi AP. 4

5 Kuva 2. Yleiskaava. Oikeusvaikutteisessa vuonna 2004 lainvoiman saaneessa Mannilan yleiskaavassa alue on edelleen osoitettu asuinpientalojen alueeksi AP Voimassa oleva asemakaava Katualueella on voimassa vahvistettu asemakaava 29:001 ja tontilla vahvistettu asemakaava 29:006. Tontti kuuluu asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialueeseen AP. Voimassa olevan asemakaavan mukaisen tontin pinta-ala on 2005 m 2 ja tonttitehokkuus e=0.25. Tontin rakennusoikeudeksi saadaan 501,25 k- m 2, josta on käytetty n. 140 k-m 2. Kerrosluku on 2/3I2/3. Mannisentien puolelle on esitetty ajoneuvoliittymäkielto. Tontin itäpuolella on lähivirkistysalue. Kuva 3. Voimassa oleva asemakaava. 5

6 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutosta on hakenut Jyväskylän kaupungin tonttiosasto Hakemus perustuu Jyväskylän kaupungin ja maanomistajan väliseen sopimukseen vuodelta 1987, jossa on sovittu alueen uudelleen kaavoittamisesta ja maanvaihdosta. Kaavoituksen yhteydessä tehdään tarvittaessa maankäyttösopimus. 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Asemakaavamuutoksen hakija Tonttiosasto Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset Keski-Suomen ympäristökeskus, Luonto- ja maankäyttöyksikkö Hallintokunnat ja vastaavat Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto JE Siirto Oy Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / vesi Rakennusvalvontaosasto Pelastuslaitos Asukasyhdistykset Mannilan asukasyhdistys Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä no 5 / Kaavan aloituskokous on pidetty ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetetty osallisille Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavaluonnoksen laatiminen käynnistettiin kesällä 2006 tutustumalla tilanteeseen ja vierailemalla alueella. Kaavaluonnos laadittiin syksyllä 2006 ja se on ollut nähtävillä Kaavaehdotuksen valmistelu 6

7 Kaavaluonnoksesta saatiin kolme lausuntoa. Lausunnon antoivat Jyväskylän Energia Oy/vesi, JE Siirto Oy ja Katu- ja puisto-osasto. Jyväskylän Energia/vesi: - Nykyisen kiinteistön vesihuoltoliittymä on rakennettu vanhan asemakaavan mukaiselle tontin rajalle. Kun tontti laajenee katualueelle, tulee tontin alueelle jäävät johdot merkitä rasitteena. - Tontin 10 putket jäävät rasitteeksi tontille 9, joten ne on syytä merkitä rasitteena. Myös tontin omistajan on syytä laatia sopimus johtojen sijoittamisesta ja/tai hakea niille rasite. Tältä osin asia on myös kiinteistöjen välinen sisäinen asia, eikä Jyväskylän Energia Oy/vedellä ole sisäisten putkien sijainnista tarkempaa tietoa. JE Siirto Oy: - Liittymisjohto tulee jäämään uudelle muodostettavalle tontille 9 ja se tulee huomioida tontille rakennettaessa. Liittymisjohdon mahdolliset suojaus- ja siirtokustannukset maksaa siirron aiheuttaja. Katu- ja puisto-osasto: - Mannilantien puolelle tarvitaan ajoneuvoliittymäkielto. Lausunnoissa esitetyt asiat on voitu ottaa huomioon kaavaehdotusta laadittaessa Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. Muutoin viranomaisille sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmat että asemakaavakartat. 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteet Kaavamuutosta on hakenut Jyväskylän kaupungin tonttiosasto vuonna Hakemus perustuu vuonna 1986 laadittuun sopimukseen, jonka tonttiosasto on tehnyt Erkki ja Irja Koitelan kanssa maanvaihdoista ja kaavoittamisesta. Sopimuksen mukaan kaupunki saa ulottaa Mannisentien kadun luiskan tontin puolelle. Vastineeksi kaupunki kaavoittaa vastaavan suuruisen alueen tonttiin liitettäväksi viereiseltä lähivirkistysalueelta. Tämä kaava oli jo laadittu aiemmin mutta tonttia ei ole mitattu. Nyt tontista kaavoitetaan luiskan verran pois ja samalla tonttia levennetään Tiilitehtaantien ja Mannisentien kulmauksesta, jotta tontin voi jakaa kahdeksi kunnolliseksi pientalotontiksi. 2.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut, että tontille muodostuu kaksi toimivaa pientalotonttia johtorasitteet ja näkymät huomioiden. Suunnitteluvaiheessa tutkittiin tonttirajoille ja rakennusalojen sijoittelulle eri vaihtoehtoja. 7

8 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella korttelin 42 tontti 1 suurenee 59 m 2 eli 2064 m 2 :iin. Laajennus toteutetaan katualueelle. Tontti jaetaan kahdeksi erilliseksi pientalotontiksi kaavamuutoksen yhteydessä laadittavalla sitovalla tonttijaolla. Tontin käyttötarkoitus säilyy asuinpientalojen korttelialueena AP. Myös tonttitehokkuus säilyy e=0.25 mutta tontin koon suurenemisen johdosta rakennusoikeus nousee 516 k-m 2 :iin eli on 43,5 k-m 2 suurempi kuin ennen kaavamuutosta. Tontin 9 koko on 847 m 2 ja rakennusoikeus 212 k-m 2. Tontilla 9 on ajo- ja johtorasitteet, jotka palvelevat myös tonttia 10. Tontin Mannilantien ja Tiilitehtaantien kulmaan on määritelty näkemä-alue. Tontin 10 koko on 1217 m 2 ja rakennusoikeus 304 k-m 2. Molemmilla tonteilla kerrosluku on 2/3kIu2/3. Rakennusten kattokaltevuuden tulee olla 1:2-1:1,5 ja vesikattojen tulee olla väriltään tiilenpunaisia tai ruskeita. Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Varsinaisen rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa enintään 50 m 2 suuruisen rakennusoikeuteen laskettavan erillisen talousrakennuksen. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa asuntoa kohti Palvelut Alueella ei ole omia palveluita Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on toteutettu kadut, vesi- ja jätehuoltoverkosto sekä energiaverkosto, joten yhdyskuntatekninen huolto on helposti saavutettavissa. 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin sekä kaavoitusprosessin kuluessa laadittuihin lisäselvityksiin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä Kaupunkisuunnittelutoimiston Kaavoitusprosessi-oppaan muistilistan avulla Kaavan vaikutukset 8

9 Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunki- ja maisemakuva Kaavamuutos mahdollistaa uuden omakotitalon rakentamisen alueelle ja muuttaa siten kaupunkikuvaa. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä, koska se oli mahdollista jo vanhassakin asemakaavassa. Liikenne Kaavamuutos ei lisää alueen liikennettä. Palvelut Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia palveluihin. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttamisesta ei ole tietoa. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote voimassa olevasta asemakaavasta Pienennös asemakaavakartasta Tonttijakokartta Asemakaavan seurantalomakkeet 9