Hankesuunnitelma. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (15) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Verna Mustonen Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/6663/ /2018/POPELY Puhelinnumero Hankekoodi S21334 Tila Käynnissä 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Suomussalmen kunta Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Kauppakatu 20 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Suomussalmi BIC OKOYFIHH Hankkeen yhteyshenkilön nimi Väätäinen Eija Yhteyshenkilön sähköpostiosoite eija.vaatainen@suomussalmi.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa vs. kunnanjohtaja / hallintojohtaja Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Suomussalmen Talentti Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

2 2 (15) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen tavoitteena on opinnollistamisen sekä tuetun ja räätälöidyn opiskelun avulla vahvistaa kohderyhmän ammatillista osaamista sekä motivoida ja ohjata heitä jatkokoulutukseen ja työhön. Tavoitteena on luoda uudenlainen opiskelua mahdollistava ja tukeva malli, jossa asiakas voi suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja yhteistyössä pajojen, työelämän ja oppilaitosten kanssa. Digioppimisen mahdollisuuksia lisäämällä halutaan tuoda opiskeluvaihtoehtoja helpommin saataville. Asiakkaalle tarjotaan tukea ja ohjausta opiskeluun myös silloin, kun opintoja suoritetaan omaehtoisena opiskeluna työttömyyspäivärahalla tai työn ohessa vapaa-ajalla. Toimintaa rakennetaan kunnan työpajojen (Työpaja Hanslankarit sekä Työpalvelukeskus Miilu) ympärille yhteistyössä kansalaisopiston (Kianta-opisto) kanssa. Hankkeessa huomioidaan myös työpajoilla ja muissa työelämän oppimispaikoissa työskentelevien ohjaajien koulutus ja osaamisen tukeminen. Hankkeessa panostetaan myös asiakkaan tilanteen alkukartoitukseen sekä palveluohjaukseen; oikea-aikainen ja juuri kyseiselle asiakkaalle sopiva palvelu voi olla muutakin kuin Talentti-hankkeen osaamisen kehittämisen palvelut. Jos koulutus ei ole oikea-aikainen palvelu, tuetaan asiakasta löytämään muu hänen työllistymisvalmiuksiaan vahvistava palvelu. Toiminta vaatii konkreettista yhteistyötä hankkeen henkilökunnan, TE-viranomaisten, sosiaalitoimen, nuorisotoimen, oppilaitosten sekä yrittäjien välillä. Palveluohjaus tukee nimenomaisesti tätä verkostomaista työskentelytapaa, jota hankkeen aikana eri toimijoiden välille halutaan rakentaa ja juurruttaa. Yhteistyötä tiivistetään panostamalla käytännön tukeen, ohjaukseen ja tiedottamiseen erilaisten koulutus- ja työllistämismallien osalta. Hanke toimii "linkkinä" toimijoiden välillä ja seuraa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusta toiminnan organisointiin (esim. maakuntauudistuksen vaikutukset kasvupalveluiden järjestämiseen). Hankkeen tuloksena syntyy matalan kynnyksen seinätön oppimiskeskus, joka lisää mahdollisuuksia suorittaa opintoja omalla paikkakunnalla digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Opintojen etenemistä tuetaan henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi järjestämällä mahdollisuuksia opintopiirityyppiselle vertaistukitoiminnalle. Toimintamalli tukee myös aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa panostetaan tiiviiseen yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa ja huomioidaan myös yritysten tulevat osaamistarpeet. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Suomussalmi Talent 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä In the Talent Suomussalmi project, we build ways to establish innovative supported possibilities of performing occupational studies in different life situations. One of the main focus points is creating occupational learning environments in to the workshops of Suomussalmi municipality and other working environments, i.e.g Suomussalmi municipality and the local companies. The Project is creating possibilities to perform different kind of studies by studying online and using apperenticeship contract. The Project is also offering help for customers to find right services to improve their know-how and ability to work. In practice this means close cooperating between customer, projects staff, education institutions, employers and job center. The project is also the link between these actors and offers assistance to find solutions at the different alternatives. Talent Suomussalmi project will also offer support for employers to get the know-how about guideing when student is working at the company. At the Talent Suomussalmi - project we will build a way of working which pays attention in this new operational environment.

3 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 3 (15) 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Elämänhallintataitojen puutteellisuus ja muista sosiaalisista tai terveysongelmista johtuvat vaikeudet voivat aiheuttaa haluttomuutta hakeutua opintoihin tai suorittaa niitä loppuun. Suomussalmella ammatillisen koulutuksen suhteen haasteena on se, että paikkakunnalla ei ole ammatillista oppilaitosta, vaikka yhteistyö esim. KAO:n kanssa on tiivistä. Nuoria tuetaan peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa ammatillisiin opintoihin hakeutumisessa muille paikkakunnille, mutta siitä huolimatta osa nuorista keskeyttää opinnot. Aikuisten alanvaihtajien osalta tilanne on vastaavanlainen; vaikka mahdollisuuksia on kehitetty esimerkiksi työvoimapoliittisten koulutusten kautta, hakeutuminen koulutukseen ja sen suorittaminen loppuun ei onnistu kaikilta itsenäisesti. Monelle paikkakunnan vaihto opintojen takia ei ole mahdollista mm. perhesyiden tai taloudellisten seikkojen takia. Taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat erilaiset huonoosaisuuden osa-alueisiin liittyvät haasteet, kuten päihde- ja mielenterveysongelmat, yksinäisyyden kokeminen ja sosiaalisten taitojen puute sekä erilaiset itsetunto-ongelmat ja puutteet elämänhallintataidoissa. Osa nuorista ja aikuisista ovat myös niitä, jotka eivät näy tilastoissa eli he eivät ole työttöminä työnhakijoina tai muiden palveluiden piirissä. Hankkeen kautta tehdään uudenlainen opiskelua sekä monimuotoista oppimista mahdollistava toimintaympäristö ja rakenne Suomussalmelle. Toimintaa rakennetaan työpajojen ympärille yhteistyössä kansalaisopiston (Kianta-opisto) sekä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Luotavien yhteistyöverkostojen avulla kehitetään joustavia opinto- ja urapolkuja, joissa huomioidaan asiakkaiden erilaiset tarpeet sekä tavoitteet. Työllistymisvalmiuksien vahvistaminen vaatii laadukkaan asiakkaan tilanteen kartoituksen ja oikeanlaisen palveluohjauksen. Tavoite on saada asiakas mahdollisimman nopeasti palveluun "työttömyysuran" alussa. Asiakasohjaus vaatii alueen toimijoilta moniammatillista yhteistyötä ja toiminnan kehittäminen laajaa ymmärrystä palvelurakenteen mahdollisuuksista. Yhteistyötä alueen yritysten kanssa tiivistetään panostamalla käytännön tukeen ja ohjaukseen erilaisten koulutus- ja työllistämismallien osalta. Yritysyhteistyössä on tärkeää kyetä vastaamaan yrityksistä nouseviin osaamistarpeisiin yhteistyössä eri koulutuksenjärjestäjien sekä TE-toimiston kanssa. Hanke toimii myös linkkinä eri toimijoiden välillä ja seuraa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusta toiminnan organisointiin. Tällainen hankkeen aikana tapahtuva merkittävä muutos on muun muassa maakuntauudistus ja siinä erityisesti kasvupalveluiden järjestämisen rakenteet sekä toteutusmallit. Hankkeessa kartoitetaan myös yhteistyömahdollisuuksia alueen muiden kuntaorganisaatioiden kanssa sekä panostetaan tiedonvaihtoon erilaisista toimintavaihtoehdoista. Alueen työllisyysrakenne kuvaa hyvin niitä haasteita, joihin hankkeen avulla halutaan vastata. Kainuussa työttömyys on laskenut vuodessa 11 % (tammikuu 2017 vs. tammikuu 2018). Suomussalmen työttömyysprosentti oli tammikuun 2018 lopussa 18.3 % (623 henkilöä), luku on Kainuun korkein. Työttömien ikärakenne painottuu yli 50-vuotiaisiin, mutta esimerkiksi alle 25 vuotiainen osuus on noin 8 % työttömistä työnhakijoista. Kainuussa työttömyys laski lukumääräisesti eniten alemmilla koulutusasteilla (alemman ja ylemmän perusasteen sekä keskiasteen koulutusasteilla). Kainuussa työtä on tarjolla erityisesti teollisuuden- ja rakentamisen avustaviin tehtäviin, siivoustehtäviin, kuljetustyöhön sekä palvelu ja myyntityöhön. (Kainuun työllisyyskatsaus tammikuu 2018). Maakunnan osaamistarpeet tukevat niitä näkemyksiä, joita myös Suomussalmen Talentti esiselvityshankkeen aikana ( ) nostettiin esille. Tällaisia aloja olivat mm: hoitotyö, kotiapu, puhtaanapito, myynti- (ja palvelualat), kiinteistönhuolto, mökkitalkkarit, rakennus (peruskorjaus, maanrakennus jne.), metalli, matkailu, yrittäjä-osaaminen, markkinointi sekä sosiaaliala (sosionomit). Lista pitää sisällään hyvin monen tyyppistä osaamista ja monet aloista ovat sellaisia, että esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon suorittaminen on mahdollista. On tärkeää muistaa, että osaamistason nosto niin koko Kainuussa kuin Suomussalmellakin, parantaa henkilöiden työllistymisvalmiuksia sekä edistää työvoiman liikkuvuutta. Ammatillisenkoulutuksen reformin myötä ( alkaen) oppilaitoksella on velvollisuus tunnistaa ja tunnustaa opiskelijaksi hakeutuvan aiemmin hankittu osaaminen. Tämä mahdollistaa muun muassa työpajoilla hankitun

4 4 (15) osaamisen hyödyntämisen uudella tavalla. Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen opetuksen tutkintojen opetussuunnitelmien kielen muuttamista käytännön tehtäviksi. Opinnollistamista voidaan tehdä erilaisissa työ- ja oppimisympäristöissä (esimerkiksi kunnan työpajat sekä alueen yritykset). Työ-/ oppimisympäristön tehtävät avataan ja tutkitaan mihin tutkintoon tai tutkinnonosaan työtehtävät kuuluvat (oppimisympäristön tunnistaminen). Suomussalmen kunnassa toimii kaksi tukityöllistämiseen perustettua työpajaa: Työpaja Hanslankarit, joka työllistää alle 29-vuotiaita nuoria sekä työpalvelukeskus Miilu, jossa työllistetään pitkään työttömänä olleita henkilöitä sekä velvoitetyöllistettyjä. Miilu ja Hanslankarit toimivat myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työtoimintapaikkana sekä ottavat vastaan työkokeiluun osallistuvia ja harjoittelijoita. Hanslankarien yhteydessä toimii starttipaja niille nuorille, joilla ei ole valmiutta esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Työpajoilla on mahdollista työskennellä metalli-, puu- ja tekstiiliosastoilla. Lisäksi myös pajojen myymälät sekä työpaikkaruokala ja talon ulkopuoliset kohteet (Miilu) voivat toimia oppimisympäristöinä. Nuorten asiakasohjautumisen kannalta etsivän nuorisotyön merkitys on suuri. Etsivä nuorisotyö sijaitsee fyysisesti hanslankareiden tiloissa. Tunnistetut oppimisympäristöt mahdollistavat osaamisen kerryttämisen sekä tutkinnon tai tutkinnonosan suorittamisen myös pajoilla (oppisopimuksella, koulutussopimuksella tai näiden yhdistämisellä). Opinnollistaminen on mahdollista myös yrityksissä sekä kolmannen sektorin työpaikoissa. Tutkintoon johtavan koulutuksen suorittaminen yrityksissä (ja muissa työelämäympäristöissä) sekä toimintavan juurruttaminen alueelle tehdään yhteistyössä oppilaitosten kanssa (esimerkiksi KAO). Opinnollistamisen ja osaamistodistusten saralla on ympäri Suomea tehty paljon hyvää kehitystyötä. Esiselvityshankkeessa onkin todettu, että uutta osaamistodistusmallia ei ole tarpeen lähteä luomaan. Opinnollistamisessa ja osaamistodistusmalleista valitaan yhteistyökumppani, jonka järjestelmä tullaan hankkimaan myös Suomussalmen käyttöön. Esiselvityshankkeen aikana esiin nousivat muun muassa: Tornion työvoimalasäätiö, joka on panostanut moniammatilliseen ja verkostoja hyödyntävään yhteistyöhön myös yrityksiin. Työvoimalasäätiön oppilaitosyhteistyö on sujuvaa ja sitä kehitetään edelleen alueen koulutustarpeiden mukaan. Lapin alueella toteutetaan myös Kemi-Tornion koulutuskuntayhtymä Lappian Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä kehittämishanketta, jossa kehitetään oppilaitoksen alueella uusia opinpolkuja työpajojen, kansanopistojen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Työvoimalasäätiöllä on käytössä OPITUN järjestelmä, jonka virtuaalisessa oppimisympäristössä dokumentoidaan sekä tehdään näkyväksi osaamista. Kuhmon HyväArki hankkeessa on hyödynnetty joustavien opintopolkujen mahdollisuus sekä tehty osaamista näkyväksi opinnollistamisen avulla. Hankkeessa on myös ns. rinnakkaishanke, jolloin työllistäminen palkkatuella yrityksiin on mahdollista. HyväArki hankkeessa on käytössä VAT eli valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä. Keski-Suomessa PaikkoVerkko (Paikko ) on tehnyt pitkään työtä osaamisen tunnistamisen saralla ja kehittänyt siihen liittyviä prosesseja erilaisissa työympäristöissä (työpajat, erilaiset kunnan toimipisteet, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat). Suomussalmen Talentti esiselvityshankkeen aikana selvitettiin myös, millaisia ratkaisuja muualla on tehty työllisyyskysymysten saralla. Merkittävin esiin noussut seikka oli henkilökohtaisen ohjauksen tarve sekä oikeanlaisen palvelun löytäminen. Muuttuva toimintaympäristö mahdollistaa erilaisia opintopolkuja/ työllisyyspolkuja, mutta vaatii myös organisaatiolta palvelujen tuntemusta ja tukea. Keuruulla työttömyydenhoitoon on lähdetty visiolla Koko kaupunki työllistää. Kaupungin työllisyyspalvelut hoitavat työllistämispalveluita keskitetysti ja kokonaistaloudellisesti. Keuruulla on myös opinnollistettu kunnantoimipisteitä ja osaamistodistus on aktiivisesti käytössä. Tampereen työllisyyskokeilussa kaupunki vastaa niiden työnhakijoiden työllisyyspalveluista, jotka ovat oikeutettuja Kelan maksamiin työttömyysetuuksiin (työmarkkinatuki tai peruspäiväraha). Tampere kuuluu Pirkanmaan kokeilualueeseen yhdessä 10 muun alueen kunnan kanssa, yhteensä näitä kokeilualueita on yhdeksän ja ne sijaitsevat ympäri Suomea. Alueelliset työllisyyskokeilut ovat hallituksen kärkihankkeeseen pohjautuvia kokeiluja. Kokeilussa Pirkanmaan TEtoimiston sekä alueen kuntien henkilöstöresurssit on yhdistetty samaan organisaatioon, jolloin mahdollisuus lähipalveluun on parantunut. Työllisyyskokeilussa aktivoidaan työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevia töihin tai koulutukseen. Pälkäneellä vastattiin nuorisotyöttömyyteen aktiivisella yhteistyöllä ja nopealla puuttumisella työttömäksi ilmoittautumisen jälkeen. Myös työllistämistä edistävä monialaisen yhteispalvelun (TYP) toiminnan kokemuksia sekä kehitystä hyödynnetään hankkeen aikana, huomioiden esimerkiksi mahdollisen laajan TYP toiminnan kokeilua.

5 5 (15) Suomussalmen Talentti esiselvityshankkeessa tarpeellisuus uudenalaiselle palvelumallille on noussut vahvasti esille. Muuttuva toimintaympäristö mahdollistaa monen tyyppisiä opinto- ja urapolkuja. Toimivan palvelumallin kehittäminen ja juurruttaminen vaatii moniammatillisen yhteistyön organisointia sekä verkostoitumista eri toimijoiden välillä.myös maakuntauudistus haastaa kuntia (ja maakuntia) suunnittelemaan toimintaansa uudessa ympäristössä. Lisäksi muutokset erilaisissa työllistymistä tukevissa malleissa (esimerkiksi aktiivimalli, omaehtoinen opiskelu jne.) lisäävät tarvetta monialaiseen yhteistyöhön. Muualla saatuja kokemuksia hyödynnetään hankkeen toteutuksessa. Yhteistyö eri hankkeiden ja kuntien kanssa tarkoittaa myös aitoa kokemusten jakamista sekä kykyä kehittää erilaisista ratkaisuista omalle alueelle sopiva toimintamalli. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on opinnollistamisen sekä tuetun ja räätälöidyn opiskelun avulla vahvistaa kohderyhmän ammatillista osaamista sekä motivoida ja ohjata heitä jatkokoulutukseen ja työhön. Tavoitteena on luoda uudenlainen opiskelua mahdollistava ja tukeva malli, jossa asiakas voi suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja yhteistyössä pajojen, työelämän ja oppilaitosten kanssa. Digioppimisen mahdollisuuksia lisäämällä halutaan tuoda opiskeluvaihtoehtoja helpommin saataville. Asiakkaalle tarjotaan tukea ja ohjausta opiskeluun myös silloin, kun opintoja suoritetaan omaehtoisena opiskeluna työttömyyspäivärahalla tai työn ohessa vapaa-ajalla. Hankkeessa panostetaan myös alkukartoitukseen ja palveluohjaukseen; oikea-aikainen ja juuri kyseiselle asiakkaalle sopiva palvelu voi olla muutakin kuin Talentti-hankkeen osaamisen kehittämisen palvelut. Palveluohjaus tukee sitä verkostomaista työskentelytapaa, jota hankkeen aikana eri toimijoiden välille halutaan rakentaa. Jos koulutus ei vielä ole oikea vaihtoehto, tuetaan asiakasta löytämään hänen työllistymisvalmiuksiaan parantava palvelu. Hankkeen myötä luodaan mahdollisuuksia ammatilliseen kouluttautumiseen paikkakunnalla, yhdistämällä koulutusnäkökulma työpajatoimintaan ja muihin mahdollisiin työelämäympäristöihin (kunnan yksiköt, yritykset). Ammatillisen koulutuksen reformin myötä koulutuksen järjestäjällä (oppilaitos) on velvollisuus tunnustaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Osaamista voi hankkia niin työelämän, harrastusten kuin oppilaitosopiskelun kautta, tutkinto suoritetaan antamalla osaamisesta näyttö. Reformin myötä työpajat rinnastetaan työelämäympäristöiksi. Opinnollistamisen avulla pajoilla hankittu osaaminen voidaan tehdä näkyväksi tutkintojen kielellä ja näin osaamistodistus helpottaa oppilaitosta aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa. Osaamistodistusta voidaan verrata esimerkiksi työtodistukseen, jossa on eritelty henkilön työtehtävät ja vaadittu osaaminen. Oppimisympäristöjen tunnistamisessa tehdään yhteistyötä oppilaitostsn kanssa ( mm. Kainuun ammattiopisto) Työpajojen opinnollistamisen työkaluna käytetään valittavaa sähköistä osaamistodistusmallia. Valittavan mallin tulee soveltua erilaisten työympäristöjen opinnollistamiseen sekä sen tulee tarjota uusien tutkintovaatimusten mukaan päivittyvän ohjelman. Hankkeen tavoitteissa huomioidaan myös työnohjaajien koulutus ohjelman käyttöön sekä opinnollistamisen käytännön toteutukseen (toiminnan havainnointi ja arviointi). Oppilaitosten kanssa suunnitellaan ja rakennetaan joustavia opintopolkuja, joissa huomioidaan pajojen työympäristöt sekä Kianta-opiston mahdollisuudet tarjota opetusta (esimerkiksi yhteiset aineet). Myös yrityksiä aktivoidaan mukaan, jolloin mahdollisuudet paikkakunnalla tapahtuvaan opiskeluun lisääntyvät. Erilaiset asiakas-/ palvelupolut rakentuvat asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen myös niin sanottujen lähiopetuspäiviä voidaan suorittaa paikkakunnalla. Oppilaitokset kehittävät myös erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä, jotka lisäävät mahdollisuuksia opiskella myös muualla kuin oppilaitosympäristössä. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö tarkoittaa myös sitä, että erilaisiin osaamis- ja työllistämistarpeisiin pystyttäisiin alueella vastaamaan joustavasti. Toimintaa kehitetään yhteistyössä te-paveluiden kanssa, kuten aiemminkin on tehty.

6 6 (15) Talentti -hankkeen toiminnan tueksi tullaan hakemaan myös rinnakkaishanketta Kainuun ELY keskuksen Kainuun TYPO koordinaatio hankkeen kanssa. Kainuun TYPO-koordinaatio-hanke hallinnoin työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja (työvoimakoulutus ja palkkatuki). Rinnakkaishankkeen avulla on mahdollista saada tukea ei-tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen järjestämiseen sekä palkkatuen käyttöön. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hanke luo Suomussalmelle uudenlaisen oppimisen mallin, jossa yhdistyvät työelämän tarpeet ja ammatillisen koulutuksen monipuoliset suorittamistavat. Erilaisia ura- ja opintopolkuja lähdetään toteuttamaan asiakaslähtöisesti sekä panostaen alkukartoitukseen. Toimiva palveluohjaus ja verkostot luovat konkreettisen toiminnan perustan. Kiinteä yhteistyö oppilaitoksen kanssa kehittää ammatillisen koulutuksen uudistuksen tuomien mahdollisuuksien toteuttamista ja toiminnan kehittämistä. Työpajajaksojen opinnollistaminen, työelämälähtöiset täsmäkoulutukset sekä verkko-opiskelujen aktiivinen hyödyntäminen tuetun opiskelun kautta tuovat paikkakunnalle vaihtoehtoja lukiokoulutuksen ja muun olemassa olevan koulutuksen rinnalle. Kunnan vakituisena toimintana järjestettävään työpajatoimintaan tulee uusi ulottuvuus, kun työpajajaksolla voi suorittaa ammatillisia opintoja ja/tai saada osaamistodistuksen tekemästään työstä pajalla. Työpajoilla toimiville ohjaajille tulee uutta osaamista, kun heidät koulutetaan hankkeen kautta opinnollistamiseen ja asiakkaiden tukemiseen siinä. Matalan kynnyksen oppimiskeskustoiminnan kautta asiakkaille syntyy rohkeutta ja luottamusta omiin kykyihin siten, että he mahdollisesti hakeutuvat opiskelemaan tutkinnon valmiiksi tai täydentämään osaamistaan muillekin paikkakunnille tuetun opiskelujakson jälkeen. Osaamisen kehittäminen ja tukeminen parantaa myös henkilön mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Asiakaslähtöinen palvelu pohjaa laadukkaalle palveluohjaukselle sekä tiiviille yhteistyölle eri toimijoiden kanssa (muun muassa etsivä nuorisotyö, sosiaalityö jne.) 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat: - Peruskoulun päättäneet työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat nuoret, jotka ovat aloittaneet lukio- tai ammatilliset opinnot, mutta keskeyttäneet ne, eivätkä ole sen jälkeen kiinnittyneet työelämään tai opintoihin. -Työttömät tai työttömyysuhan alaiset aikuiset, joiden ammatillinen osaaminen ei vastaa tätä päivää tai joille alan vaihto olisi edellytys työllistymiselle sekä työvoiman ulkopuolella olevat ja ne, joiden työllistymiseksi tarvitaan pääasiassa osaamista ja työmarkkinavalmiuksia vahvistavia toimenpiteitä. - Varsinainen kohderyhmä ovat myös työpajoilla ja muissa työelämän oppimispaikoissa (kunnan toimipisteet, yritykset) työskentelevät ohjaajat ja muu henkilökunta, joita koulutetaan hankkeen kautta asiakkaiden tukemiseen työssäoppimisessa sekä opinnollistamisen seurantaan ja toteuttamiseen. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisiä kohderyhmiä ovat: - työyhteisöt (työpajat, kunnan toimipisteet, yritykset), joissa työssäoppimista tai opinnollistamista suoritetaan. - yritykset, joiden osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan koulutuksella. - Oppilaitokset sekä työ-ja elinkeinotoimisto, joiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Tiivistetysti hankkeen toimenpiteet ovat: 1. Luodaan malli, jossa hyödynnetään erilaisia tapoja hankkia osaamista sekä parantaa työllistymisedellytyksiä.

7 7 (15) 2. Panostetaan asiakkaan lähtötilanteen selvittämiseen. Laadukas alkukartoitus ja palveluohjaus ovat tärkeitä, jotta asiakkaalle löydetään juuri hänelle sopiva polku. Erilaiset taustat ja tarpeet huomioidaan ohjauksessa (esimerkiksi maahanmuuttajat). Oikea-aikainen ja oikea sisältöinen palvelu voi olla muutakin kuin Talentti -hankkeen osaamisen kehittämisen tuki, esimerkiksi elämänhallintaan liittyvät tukipalvelut. 3. Perustetaan matalan kynnyksen seinätön oppimiskeskus, jossa tuetaan monimuotoista opiskelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaista ohjausta sekä opintopiiri tyyppistä vertaistukitoimintaa. 4. Koulutetaan työpajojen ja muiden työssäoppimispaikkojen ohjaajia tunnistamaan ja opinnollistamaan työssä tapahtuvaa oppimista/ osaamista. Myös arviointiin ja oppimisen havainnointiin tarvitaan ohjaajien työtä tukevaa koulutusta. 5. Kehitetään yhteistyötä yrityksiin ja tuetaan yrityksiä erilaisien työllistämis- sekä opiskeluvaihtoehtojen käytössä. Yhteistyötä rakennetaan myös jalkautumalla yrityksiin sekä osallistumalla paikallisten yrittäjäjärjestöjen tapaamisiin. Verkostomaista työskentelytapaa tuetaan järjestämällä tapaamisia eri toimijoiden kanssa. 6. Panostetaan tiedottamiseen eri toimijoille olemassa olevista opiskelumahdollisuuksista. Yhteistyö esimerkiksi kunnan etsivän nuorisotyön, oppilaitosten (peruskoulu ja lukio) sekä aikuissosiaalityön kanssa on tärkeää. 7. Selvitetään erilaisia toiminnan järjestämisen organisaatiomalleja muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa rakennetaan matalan kynnyksen foorumi, joka mahdollistaa työelämälähtöisen opiskelun. Oppimiskeskukseen hankitaan internetyhteydellä varustettuja tietokoneita, joita voi käyttää verkko-opintoihin ja esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen liittyvien kirjallisten tehtävien tekemiseen. Oppimiskeskuksessa työskentelee työvalmentajan, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea opintojen suorittamista sekä koordinoida teoriaopintojen ja työelämäjaksojen yhteyttä ja tukea opiskelijoita myös työelämäympäristössä tapahtuvilla jaksoilla. Työvalmentajan tehtäviin kuuluu myös opinnollistamiseen liittyvät käytännön toimet.lisäksi hankkeessa työskentelee palveluohjaaja, jonka tehtävä on tehdä asiakkaan tilanteen alkukartoitus. Alkukartoituksen avulla asiakasta tuetaan ja ohjataan oikeanlaisen palvelun piiriin. Palveluohjaaja osallistuu myös opintojen suorittamisen tukemiseen ja toiminnan käytännön toteutukseen. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toteutuksesta ja hallinnosta sekä toiminnan/palvelun kehittämisestä sekä tiedottamisesta. Lisäksi projektipäällikön tehtäviin kuuluvat sidosryhmäyhteistyö sekä toiminnan järjestäminen. Työpajat varustetaan siten, että ne voidaan hyväksyä ammatillisten opintojen työssäoppimispaikoiksi, joissa voidaan suorittaa myös näyttöjä ja ammatillisia tutkintoja tai tutkintojen osia. Työelämäpaikkoja haetaan myös kunnan muista toimipisteistä sekä paikallisista yrityksistä, joiden kanssa rakennetaan hankkeen aikana tiivis ja pysyvä yhteistyömalli. Asiakasohjautuvuuden ja koulutuksen osalta tehdään tiivistä yhteistyötä lukion, peruskoulun, TE-viranomaisten, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja hankkeessa ovat TEpalvelut, sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö, työpalvelukeskus Miilu ja nuorten työpaja Hanslankarit, Suomussalmen lukio ja Kianta-opisto, KAO, KAMK, Luovi, Suomussalmen kunnan elinkeinoasiamies, yrittäjäjärjestöt ja alueen yritykset. Talentti -hankkeen toiminnan tueksi tullaan hakemaan myös rinnakkaishanketta Kainuun ELY keskuksen Kainuun TYPO koordinaatio hankkeen kanssa. Kainuun TYPO-koordinaatio-hanke hallinnoin työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja (työvoimakoulutus ja palkkatuki). Rinnakkaishankkeen avulla on mahdollista saada tukea ei tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen järjestämiseen sekä palkkatuen käyttöön (voim. 5/2019 saakka). Rinnakkaishankkeessa työvoimakoulutukseen tullaan hakemaan euroa, jolla järjestetään kaksi pidempää

8 8 (15) koulutusta (esimerkiksi Aikostart tai Kohti työtä - tyyppistä koulutusta) tai vaihtoehtoisesti yksi pidempi ja useampi lyhempi koulutus. Lisäksi rinnakkaishankkeeseen palkkatukea haetaan yhteensä euroa, joista euroa kohdennetaan yrityksiin työllistämiseen. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksena Suomussalmelle syntyy seinätön oppimiskeskus, joka lisää mahdollisuuksia suorittaa opintoja omalla paikkakunnalla työelämälähtöisesti. Hankeosallistuja voi olla erilaisten työllistymistä tukevien toimien piirissä esimerkiksi työpajalla, kunnan toimipisteissä tai yrityksissä, joista hänellä on mahdollisuus saada osaamistodistus tekemästään työstä (työtodistus tehdystä työstä ja siinä vaaditusta osaamisesta). Lisäksi järjestetään kohdistettua työvoimakoulutusta sekä tuetaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille palkkatuen avulla (TYPO koordinaation hanke). Seinättömän oppimiskeskuksen kautta asiakas voi suorittaa myös tutkintoon johtavaa koulutusta. Hankkeen aikana asiakasta suorittaa ammatillisen tutkinnon ja/tai tutkinnon osan. Tutkintoon johtavaa koulutus järjestetään oppilaitoksen kanssa ja yhteistyötä kehitetään pysyväksi toimintamalliksi oppilaitoksen kanssa. Hankkeeseen voi osallistua myös henkilöitä, jotka opiskelevat omaehtoisesti, mutta hakevat oppimiskeskuksesta tukea ja ohjausta tai yhteisöä, johon kiinnittyä. Osa hankkeen osallistujista ei myöskään suorita tutkintoa tai tutkinnon osaa, mutta myös heillä on mahdollisuus saada esimerkiksi työpajajaksoltaan osaamistodistus tehdystä työstä. Laadukkaan palveluohjauksen ja alkukartoituksen kehittäminen tukee toiminnan käytännön toteutusta ja verkostomaista toimintatapaa. Hankkeen avulla organisoidaan toimintaa siten, että ammatillinen kouluttautuminen olisi paikkakunnalla mahdollista. Joustavalla yhteistyöllä myös työvoiman kohtaanto-ongelmaa pienennetään. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeessa rakennetaan toimintatapa, joka vastaa mahdollisimman hyvin muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Merkittävä muutos hankkeen aikana on maakuntauudistus. Muutokset huomioidaan esimerkiksi arvioitaessa toiminnan organisointia sekä rahoitusta tulevaisuudessa. Hankkeen aikana mallia juurrutetaan myös käytännön yhteistyön kautta, jotta toimintaa ja edelleen kehittämistä voitaisiin luontaisesti jatkaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,00 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)

9 Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 9 (15) Kustannusarvio yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus Rahoitussuunnitelma yhteensä Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hankkeessa ei ole tämän tyyppisiä sopimuksia tai aiesopimuksia. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei ole haettu tai olla hakemassa rahoitusta muilta tahoilta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Työpajat ja kansanopistot osaksi ammatillista oppimisympäristöä kehittämishanke, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä ( Hankekoodi S20984). Hankkeessa kehitetään Länsi-Lapin alueella ammatillisen koulutuksen ja työpajojen välistä yhteistyötä. Työpajojen opinnollistaminen on hankkeessa keskeisessä roolissa. Hyvä Arki osaamisen ja osallisuuden lisääminen ja opinollistamispolkujen kautta kohti työelämää siirtyminen, Kuhmo (Hankekoodi S20765). Hankkeessa kehitetään opinnollistamista pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi. PAIKKO-verkko, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (Hankekoodi S20796). Hankkeessa kehitetään muun muassa työvalmennuksen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä uusia toimintatapoja osaamistodistuksen käyttämiseen. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Alueelliset työllisyyskokeilut ovat hallituksen kärkihankkeeseen pohjautuvia kokeiluja. Esimerkiksi Tampereen työllisyyskokeilussa kaupunki vastaa niiden työnhakijoiden työllisyyspalveluista, jotka ovat oikeutettuja Kelan maksamiin työttömyysetuuksiin (työmarkkinatuki tai peruspäiväraha). Tampere kuuluu Pirkanmaan kokeilualueeseen yhdessä 10 muun alueen kunnan kanssa, yhteensä näitä kokeilualueita on yhdeksän ja ne sijaitsevat ympäri Suomea. Kokeilussa Pirkanmaan TE-toimiston sekä alueen kuntien henkilöstöresurssit on yhdistetty samaan organisaatioon, jolloin mahdollisuus lähipalveluun on parantunut. Työllisyyskokeilussa aktivoidaan työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevia töihin tai koulutukseen. Alueellisista työllisyyskokeiluista saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään Talentti-hankkeessa pohdittaessa toiminnan organisointia ja hyviä käytänteitä. Parasta palvelua -kehittämisohjelma ( ) on Opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jota koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda). Kehittämisohjelmalla tuetaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelua, luodaan oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimukseen työelämän ja opiskelijan kannalta selkeät ja tehokkaat toimintatavat sekä yhdenmukaistetaan palveluprosessia. Talentti-hankkeen käytännön toteutuksessa opiskelu yrityksessä on keskeisessä roolissa, toimivat käytänteet tukevat niin yrityksen kuin opiskelijan onnistumista toiminnassaan.

10 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Kainuu Seutukunnat Kehys-Kainuun Kunnat Suomussalmi Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista 10 (15) Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Suomussalmen kunnassa toimii kaksi tukityöllistämiseen perustettua työpajaa: Työpaja Hanslankarit, joka työllistää alle 29-vuotiaita nuoria sekä työpalvelukeskus Miilu, jossa työllistetään pitkään työttömänä olleita henkilöitä sekä velvoitetyöllistettyjä. Miilu ja Hanslankarit toimivat myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työtoimintapaikkana sekä ottavat vastaan työkokeiluun osallistuvia ja harjoittelijoita. Hanslankarien yhteydessä toimii starttipaja niille nuorille, joilla ei ole valmiutta esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Monipuolisia omaehtoisen oppimisen mahdollisuuksia Suomussalmella tarjoaa Kianta-Opisto, joka on vapaan sivistystyön oppilaitos. Kianta-Opistolla on vahva kokemus erilaisten koulutusten ja kurssien järjestämisestä. Myös oppilaitosyhteistyö Kainuun ammattiopilaitoksen kanssa on niin kunnassa kuin pajoilla tuttua. Kunta on myös strategiassaan ( ) määritellyt yhdeksi päämääräkseen "Ketään ei jätetä", tämä pitää sisällään myös tavoitteen tehdä aktiivista työvoimapolitiikkaa. Hanke tukee näin myös kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Tällä hetkellä Suomussalmen kunta hallinnoin ESR:n ja kunnan rahoittamaa sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanketta, jonka toiminta-aika on Hanke on TL 5:n hanke ja sen tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Hanke toimii työpalvelukeskus Miilun tiloissa. Siinä hyödynnetään menetelminä taide- ja luontolähtöistä toimintaa asiakkaiden kanssa, joiden työ- ja toimintakyky eivät riitä työllistymiseen. Hankkeeseen on ohjautunut asiakkaita lähinnä sosiaalitoimen ja TYP:n kautta. Suomussalmen Talentti -esiselvityshankkeessa ( ) selvitettiin tarpeita uudenalaiselle oppimisen mallille, jossa yhdistyvät työelämän tarpeet ja ammatillisen koulutuksen uudenlaiset oppimistavat sekä osaamistarpeet alueella (yritysten osaamistarpeet). Hankkeen aikana nousi esiin monia toimintaan vaikuttavia muutoksia, esim. ammatillisen koulutuksen reformi. Muutokset mahdollistavat uudenalaisia toimintatapoja, mutta vaativat myös organisointia ja resursseja, jotta niitä voidaan aidosti hyödyntää ja kehittää. Aikaisemmin Suomussalmen kunnassa on toteutettu useita työllistämishankkeita. Talas-hanke toteutettiin Ylä- Kainuussa välisenä aikana. Hanke oli ESR -rahoitteinen Suomussalmen kunnan hallinnoima työllisyydenhoidon kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda pohja sosiaaliselle yrittäjyydelle sekä pysyvälle ja kehittyvälle työhönvalmennuksen toimintamallille integroimalla eri toimijat kuten työhallinto, sosiaalitoimi ja hankkeet toimivaksi kokonaisuudeksi. Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä työnantajat, joista erityiseti yritykset. Tavoitteena oli vahvistaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden toiminta- ja työkykyä lisäämällä työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista tukevaa toimintaa ja kehittää välityömarkkinoiden toimintaa sekä yritys- ja yhdistystyötä. Talas-hankkeen aikana ei sosiaalisen yritystoiminnan mallia otettu käyttöön. Hankkeen kesto oli liian lyhyt, jotta kannattavuudesta olisi saatu riittävästi näyttöä ja projektissa keskityttiin työhönvalmennukseen. Talas-hankkeesta saatujen myönteisten tulosten perusteella Suomussalmen kunta käynnisti pysyvän työpajatoiminnan. Työpalvelukeskus Miilu toimii edelleen ja tarjoaa työtä

11 11 (15) pitkään työttömänä olleille, kuntouttavassa työtoiminnassa oleville ja velvoitetyöllistetyille. Kainuun maakunta-kuntayhtymällä oli kolme sosiaalisen vahvistamisen kehittämishanketta, joissa Suomussalmi oli kuntayhtymän jäsenenä mukana. Kaira-hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen, ) etsi keinoja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ja kehitti välityömarkkinoita kainuulaisiin kuntiin. KaiTOhankkeessa (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli, ) luotiin malli työttömien terveystarkastuksille. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeessa luotiin kainuulainen palveluohjaukseen perustuva kuntouttava työtoiminnan toimintamalli. Toiminta jatkuu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aikuissosiaalityön alla. Niin aikaisempien kuin käynnissä olevien hankkeiden aikana saatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään myös tämän hankkeen suunnittelussa ja toiminnassa Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Kohderyhmä ei motivoidu toimintaan Yritykset eivät lähde toimintaan mukaan Asiakasohjautuvuus ei toimi Työpajoilta ja muista työyhteisöistä ei löydetä tarpeeksi opiskeluun soveltuvia työympäristöjä Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Kohderyhmä on hyvin laaja ja pitää sisällään hyvin erityyppisissä tilanteissa olevia asiakkaita. Laadukkaalla asiakkaan tilanteen kartoituksella sekä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan asiakkaan motivaatiota toimintaan. Yritykset ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi järjestetään yhteisiä tapaamisia oppilaitoten edustajien kanssa, joissa asioita käydään konkreettisesti läpi. Hankkeen toiminnasta ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan mahdollisimman paljon sekä käydään konkreettisesti kertomassa eri sidosryhmille toiminnasta. Työympäristöjen löytämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta työympäristöt saadan vastaamaan tutkinnon tavoitteita Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Ohjausryhmässä ovat edustettuna keskeiset yhteistyötahot, kuten työpajojen edustajat, yrittäjäedustaja, oppilaitoksen edustaja (KAO), elinkeinopalveluiden edustaja, TE-toimiston edustaja, nuoriso- ja koulutuspuolen edustaja sekä Kianta-Opiston edustaja. Lisäksi ohjausryhmään kuuluu kunnan hallintojohtaja (työllistämisen näkökulma). 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 2 Pieni yritys 4 Keskisuuri yritys 4 Suuryritys Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä

12 12 (15) Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54-vuotiaita Yhteensä Joista naisia 0 Yhteensä Lähiopetuspäiviä 45 Etäopetuspäiviä 5 Tukityöllistämispäiviä 30 Ohjaus- tai konsultointipäiviä 570 Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo

13 13 (15) Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Suomussalmella suurempi osa esimerkiksi työttömistä työnhakijoista on miehiä, joten on mahdollista, että tämä näkyy myös hankkeessa. Toiminnalla halutaan helpottaa kaikkien mahdollisuuksia hankkia osaamista alueella sekä parantaa työllistymisvalmiuksiaan. Tavoite ei ole sidoksissa sukupuoleen. Hankkeen toiminta ja tavoitteet eivät ole sidoksissa sukupuoleen, mutta hanketta suunniteltaessa on huomioitu alueen työttömyyden rakenne myös sukupuolinäkökulmasta(suomussalmella suurempi osa työttömistä työnhakijoista on miehiä). Toiminnalla halutaan parantaa kaikkien mahdollisuuksia parantaa osaamistaan ja työllistymisvalmiuksiaan. Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomussalmelle opiskelua ja monimuotoista oppimista mahdollistava rakenne sekä parantaa henkilöiden työllistymisvalmiuksia. Hankkeen toiminta ja tavoitteet eivät ole sidoksissa sukupuoleen.

14 14 (15) Vaikutuksen kohde Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Perustelu Hanke ei kohdistu tälle alueelle. Hanke ei kohdistu tälle alueelle. Hanke ei kohdistu tälle alueelle. Hanke ei kohdistu tälle alueelle Hanke ei kohdistu tälle alueelle. Ei vaikutusta. Ei vaikutusta. Asiakkaiden osaamista kehitetään alueen Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 elinkeinorakennetta tukien ja sen kehitys 10 huomioiden. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 Hankkeessa rakennetaan uudenlainen oppimisenmalli, jonka tuloksena syntyy pysyvä rakenne niin työpajoille kuin muihin verkostossa 8 toimiviin organisaatioihin. Liikkuminen ja logistiikka 5 Uudenlaisessa oppimisenmallissa koulutus tuodaan lähemmäksi opiskelijoita ja mallissa hyödynnetään digitalisaatiota ja virtuaalisia 10 oppimisympäristöjä. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 8 Laadukas palveluohjaus ja asiakkaiden kouluttautuminen vaikuttavat osallistujien hyvinvointiin sekä välillisesti myös heidän 10 lähipiirinsä hyvinvointiin. Tasa-arvon edistäminen 10 Hankkeella edistetään koulutuksellista tasaarvoa luomalla koulutusmahdollisuuksia paikkakunnalle sekä huomioimalla erilaiset oppijat joustavien opintopolkujen ja 8 henkilökohtaisen ohjauksen avulla. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 Hankkeeseen voivat osallistua kaikki yhteiskunnalliseen asemaan tai kulttuuritaustaan 5 katsomatta. Kulttuuriympäristö 1 Hankkeessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia ja pyritään näin sopeuttamaan 3 palveluja kaupunki-/ aluerakenteen muutokseen. Ympäristöosaaminen Ei vaikutusta Kunnanhallituksenpäätös Arvonlisäverotusta koskeva ohjaus Talentti Kunnahallituksenpäätös / muutos Vakuutus, ei keskeneräi takaisinperintöjä Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia.

15 Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 15 (15) Eija Irene Väätäinen Hallintojohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)