V I E S T I N T Ä S U U N N I T E L M A

Transkriptio

1 V I E S T I N T Ä S U U N N I T E L M A

2 SISÄLLYS Sisällys Aluksi Seurakuntavaalien aikataulu Taustaa Tavoitteet ja vaalien erityispainotukset Valtakunnallinen julkisuuskampanja Vaalit paikallisesti Sisäinen viestintä Ehdokasrekrytointi Vaalit verkossa ja sosiaalisen median kampanjasuunnitelma Ennakkoäänestys ja Hyvän tekemisen tori Vaalikirje Vaalineuvontatilaisuudet Tieto- ja tulospalvelu Miten huomioimme nuoret? Kiitokset ja loppuarviointi Toteuttajat Vaalien aikataulu

3 1. ALUKSI Vuoden 2014 seurakuntavaalit keskittyvät hyvän tekemisen teemaan. Seurakuntavaalikampanjan tarkoituksena on yhteistyössä seurakuntien kanssa tehdä näkyväksi kirkon tekemää hyvää työtä. Pyrimme vastaamaan kysymykseen, mitä seurakunnan jäsen kirkollisverovaroilla saa tai mihin kirkollisverovaroja käytetään. Vaaliviestinnän tavoitteena on, että seurakuntalaiset tulevat tietoisiksi vaaleista. Seurakuntavaaleissa on kyse seurakunnan jäsenten demokraattisesta vallasta ja siitä, mitä seurakunnan jäsenyys merkitsee. Keskeistä on viestiä, mihin seurakuntavaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa. Mistä asioista vaaleilla valitut luottamushenkilöt päättävät seurakunnissa: toiminnan painotukset, henkilövalinnat, kiinteistöjen ylläpito, yhteinen ympäristö. Päätöksillä on vaikutus koko paikkakunnan elämään. Kirkon rakenneuudistuksesta päättäminen ajoittuu vaalien alusviikolle ja rakenneuudistuksella on tärkeä sija vaaliviestinnässä. Valittavat luottamushenkilöt päättävät siitä, mitä seurakuntarakenteen uudistus käytännössä paikallisesti tarkoittaa sekä siitä, millaisin painotuksin seurakuntatyötä rakenneuudistuksen myötä tehdään. Seurakuntavaalit ovat myös arvovaalit. Valitut luottamushenkilöt valitsevat kirkolliskokouksen maallikkojäsenet, jotka päättävät kirkon uskoon ja oppiin liittyvistä asioista. 2. SEURAKUNTAVAALIEN AIKATAULU Vaalipäivä on sunnuntai Se on myös isänpäivä. Viestinnässä on luontevaa puhua isänpäivänä pidettävistä seurakuntavaaleista. Aiemmin osassa seurakunnista seurakuntavaalit on pidetty yksipäiväisenä eli vaalipäivä on ollut sunnuntai, osassa vaalit on pidetty kaksipäiväisinä. Kirkolliskokous hyväksyi marraskuun 2013 istunnossaan kirkkohallituksen esityksen, jossa esitetään, että kaikissa seurakunnissa vaalit ovat yksipäiväiset. Asia etenee eduskunnan vahvistettavaksi. Oletuksena on, että päätös astuisi voimaan jo vuoden 2014 vaaleissa. Asian etenemisestä tiedotetaan vaalien uutiskirjeessä ja Sakastissa. 3

4 Ennakkoäänestys on viisipäiväinen, ja se järjestetään Ennakkoäänestyksen paikat seurakunta päättää itse. Ennakkoäänestyspaikoista on tärkeää sopia jo vuoden 2014 alussa. Vaalien ehdokasasettelu päättyy Kevät, kesä ja alkusyksy 2014 ovat ehdokashankinnan aikaa. Yhteiset valtakunnalliset ehdokasrekrytoinnin ajankohdat ovat keväällä sekä syksyllä TAUSTAA Seurakuntavaalien julkisuuskampanja järjestettiin ensimmäisen kerran vuoden 1998 vaaleissa. Tulevissa vaaleissa julkisuuskampanja toteutetaan nyt viidettä kertaa. Joka neljäs vuosi järjestettävät seurakuntavaalit ovat kirkkohallituksen ainoa julkisuuskampanja. Tällöin kirkolla on mahdollisuus pitää seurakuntien toimintaa ja kirkollisia asioita esillä näkyvästi. Neljällä edellisellä vaalikerralla äänestysprosentti on noussut. Vuonna 2010 seurakuntavaaleissa äänesti 17 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2006 vastaava luku oli 14,5 %. Viime vaaleissa 16 vuotta täyttäneillä oli ensimmäisen kerran äänestysoikeus. Vaalikampanjan teemana oli Ensimmäinen kerta. Nuorten vuotiaiden äänestysprosentti oli koko maassa 15,3 prosenttia. Tyttöjen äänestysprosentti oli 17,4 ja poikien 13,2. Nuorten äänestysprosentti on laskettu suhteessa nuoriin äänioikeutettuihin. Syksyllä 2010, juuri ennen seurakuntavaaleja käytiin julkisuudessa laaja keskustelu kirkon asennoitumisesta seksuaalivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin. Ajankohtaisen kakkosen Homoilta-keskusteluohjelmasta alkanut julkinen keskustelu ja siihen liittynyt tuhansien ihmisten kirkosta eroaminen piti kirkkoa otsikoissa viikkoja. Tämä vaikutti todennäköisesti niin nuorten kuin muidenkin ikäryhmien äänestysaktiivisuuteen. Myös ennakkoon äänestäneiden osuus on kasvanut viime vaaleissa. Vuonna 2010 ennakkoon äänestäneitä oli 54,7 %. Maantieteellisesti maaseudun seurakunnissa äänestetään suhteellisen vilkkaasti, kaupunkiseurakunnissa äänestäjiä käy vähän. Kirkon tutkimuskeskuksen vaalianalyysin mukaan tärkeimpiä syitä äänestämiselle vuonna 2010 olivat myönteinen suhtautuminen seurakunnan toimintaan ja halu vaikuttaa 4

5 seurakunnan asioihin. Valtaosa äänestäneistä piti äänestämistä kansalaisvelvollisuutena ja ilmaisi myös äänestyspaikan sopineen itselleen hyvin. Luottamushenkilön valintaan vaikuttavina tärkeimpinä ominaisuuksina vastaajat pitivät taitoa ja kykyä asioiden määrätietoiseen ajamiseen ja että ehdokas ajaisi niitä asioita, joita itse pitää seurakunnan toiminnassa tärkeänä. Enemmistö nykyisistä luottamushenkilöistä on naisia, 54,2 prosenttia. Edellisten vaalien tapaan nyt istuvista päättäjistä yli 60 prosenttia oli iältään yli viisikymmentävuotiaita. Luottamushenkilöistä vaalin aikaan vain 8,7 prosenttia oli alle 30-vuotiaita vuotiaita oli 13 prosenttia, vuotiaita 18 prosenttia, vuotiaita 23,5 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 36,8 prosenttia. Keski-iältään nuorimmat luottamushenkilöt valittiin Helsingin Paavalin seurakuntaan, jossa keski-ikä oli valintatilanteessa 40,1 vuotta. 4. TAVOITTEET JA VAALIEN ERITYISPAINOTUKSET VAALIEN VIESTINNÄLLISET TAVOITTEET: 1. Seurakuntalaisen tietää, että on vaalit miksi kannattaa äänestää missä ja milloin äänestetään kuka saa äänestää seurakunnat asettavat äänestysprosentille oman tavoitteen kirkon yhteinen tavoite on, että valtakunnallinen äänestysprosentti kasvaa. Mikäli äänestysaktiivisuus nousisi vuoden 2010 tapaan, äänestysprosentiksi muodostuisi 19,9 %. kampanjan kohderyhmä ovat ns. ohuesti kirkkoon sitoutuneet 2. Kannustaa ihmisiä asettumaan ehdokkaaksi viestitään kuka voi asettua ehdolle ja miten ja missä voi asettua ehdolle viestitään miten luottamushenkilönä voi vaikuttaa seurakunnat asettavat uusille ehdokkaille oman tavoitteen kirkkoon saadaan lisää sitoutuneita eri-ikäisiä ehdokkaita 3. Tehdä kirkon ja seurakuntien työ näkyväksi hyvän tekeminen kampanjoinnin painopiste 5

6 4. Valtakunnallinen tulospalvelujärjestelmä ja vaalikone vaalikone on käytössä kaikissa seurakunnissa, joissa vaali järjestetään vaalitulosten tehokas laskenta ja nopea tiedottaminen onnistuvat 5. Yhtenäisyys valtakunnallisen kampanjan ilme ja tunnukset ovat käytössä kaikissa seurakunnissa kampanjan materiaalien on helposti saatavilla ja yksinkertaisesti hyödynnettävissä ERITYISPAINOTUKSET VAALEISSA 2014 OHUESTI KIRKKOON SITOUTUNEET Vuoden 2014 vaaleissa tavoitellaan äänestäjiksi erityisesti heitä, jotka eivät aktiivisesti ole mukana kirkon toiminnassa. He ehkä miettivät, mitä hyötyä heille on kirkon jäsenyydestä, ja mitä heidän maksamillaan kirkollisverovaroilla tehdään. Vaalien pääteema, Usko hyvän tekemiseen, vastaa osaltaan tähän haasteeseen. EHDOKASREKYTOINTI Kirkko tarvitsee sitoutuneita päättäjiä, jotka ovat eri-ikäisiä ja tulevat erilaista taustoista. Ehdokasasettelu on yksi valtakunnallisen kampanjan painopisteistä. NUORET ÄÄNESTÄJÄT Kirkolliskokouksen vuoden 2006 päätöksen mukaan 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja seurakuntavaaleissa. Tulevat vaalit tarjoavat nuorille äänestäjille jälleen mahdollisuuden vaikuttaa valtakunnallisissa vaaleissa. On tärkeää aktivoida nuoret äänestämään ja huolehtia ennakkoäänestyspaikkoja oppilaitoksiin. Kirkko on äänioikeuden alentamisessa edelläkävijä. Asiaa valmistellaan myös valtiollisia vaaleja ajatellen ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kirkossa ollaan kiinnostuneita ja nuorten osallistumista seurataan. Ennen muuta kirkko tarvitsee kipeästi nuorten näkökulmaa ja nuoria päättäjiä. KIRKON STRATEGIA Kirkolla on strategia, jonka mukaisesti viestintää tulee painottaa ja toteuttaa. Meidän Kirkko Osallisuuden yhteisö ohjaa myös vaaliviestintää. Seurakuntavaalien tarkoituksena on korostaa niitä asioita, jotka ihmiset kokevat kirkon vahvuuksiksi. Kirkon strategia lupaa, 6

7 että huolehdimme heikoimmista ja kannamme myös globaalia vastuuta. Kirkon tekemä auttamistyö globaalisti ja kotimaassa ovat keskeisiä syitä kirkkoon kuulumiselle. Kampanjan teema nousee kristillisen uskon ytimestä: usko Jumalaan edetään todeksi suhteessa toisiin ihmisiin. VERKKOVIESTINTÄ JA SOSIAALINEN MEDIA Viestinnässä sosiaalisen median ja erilaisten verkkopalvelujen osuutta vahvistetaan. Vaalisivusto, seurakuntavaalit.fi, on tiivis tietopaketti ehdokkaille ja äänestäjille. Visuaalinen ilme noudattaa kirkon graafista ohjeistusta. Värejä ja Martti-fonttia käytetään ohjeen mukaisesti. Vaalikone palvelee oman ehdokkaan löytämisessä. Sosiaalinen media on vahvasti mukana vaaleissa. Kampanjalle avataan Facebook-sivu Uskon hyvän tekemiseen sekä Twitter-tili Usko (#uskohyväntekemiseen, #seurakuntavaalit). SEURAKUNTIEN RAKENNEMUUTOS Seurakuntarakenteen uudistus vaikuttaa vaaleihin ja se on yksi tärkeistä puheenaiheista syksyllä Kirkolliskokous päättää seurakuntarakenteen muutoksesta marraskuussa 2014 juuri vaalien alla. Teemaa kannattaa nostaa esille paikallisessa vaaliviestinnässä. Valittavat luottamushenkilöt tulevat käytännössä päättämään siitä, mitä työtä ja miten paikallisesti tulevaisuudessa tehdään. ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT Ihmiset äänestävät, jos äänestyspaikat ovat siellä, missä he luontevasti liikkuvat. Ennakkoäänestyspaikat tulee viedä lähelle äänestäjiä. Äänestyspaikat on tärkeää varata hyvissä ajoin. Hyviä ennakkoäänestyspaikkoja ovat torit, koulut, kauppakeskukset, kirjastot, ym. julkiset keskeiset paikat. Esteettömyys tulee huomioida ennakkoäänestyspaikkoja suunniteltaessa. Myös ikäihmisten äänestäminen on tärkeää huomioida. Ennakkoäänestysviikolla ( ) perustetaan Hyvän tekemisen toreja ympäri Suomen. Kirkkohallitus tuottaa yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran, Pipliaseuran ja Kirkkopalveluiden kanssa Hyvän tekemisen torin konseptin. Hyvän tekemisen torilla on ennakkoäänestyspaikan lisäksi esillä kirkon globaali auttamistyö sekä paikallinen auttamistyö. 7

8 5. VALTAKUNNALLINEN JULKISUUSKAMPANJA TAVOITTEET Valtakunnallinen julkisuuskampanja tukee seurakuntien vaaliviestintää. Kampanjalla tehdään samalla myös kirkon yleistä imagomainontaa. Kampanja tekee näkyväksi seurakunnissa tehtävää työtä. Kampanjanviestintä kertoo, mitä kaikkea hyvää kirkko yhteiskunnallisesti ja yksilöiden tasolla tekee, mistä hyvän tekeminen kumpuaa, ja mihin kaikkeen ehdolle asettumalla ja äänestämällä pääsee vaikuttamaan. Kampanjan puhetyyli ja sävy herättävät ajattelemaan. Kampanjan aineisto toteutetaan siten, että se on mahdollisimman helposti ja toimivasti hyödynnettävissä paikallisesti. Jokainen seurakunta voi valita kampanjan laajasta ilmeestä omaan vaaliviestintään parhaiten sopivat osat. Vuoden 2014 julkisuuskampanjan pääteemana on Usko hyvän tekemiseen - Tro på det goda. Valtakunnallisen kampanjan tehtävät: Aktivoida ehdokkaaksi ja äänestämään Tavoittaa erityisesti kirkkoon ohuesti sitoutuneet Korostaa uskoa hyvän tekemiseen Viestiä kirkon olemuksesta ja toiminnasta strategian mukaisesti MAINOSTOIMISTO KULTAINEN SHERPA OY Seurakuntavaalien valtakunnallisen mainoskampanjan suunnittelee ja toteuttaa Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa yhteistyössä mainostoimisto Kultainen Sherpa Oy. Mainostoimisto valittiin hankekilpailutuksen kautta. Sherpa oli mukana tekemässä myös vuoden 2010 seurakuntavaaleja. Sherpan yhteyshenkilönä seurakuntavaaliviestinnässä on toimitusjohtaja Pauli Waroma. Mainostoimiston ohella Kirkkohallitus tekee yhteistyötä mediatoimisto Virran kanssa. Mediatoimiston tehtävänä on auttaa, että kampanjamainonta osuu kohderyhmälle hallitusti, oikein ajoitetusti ja tehokkaasti. KONSEPTI 8

9 Seurakuntavaalien julkisuuskampanjan pääviesti on Usko hyvän tekemiseen. Kampanjamainonnassa käytetään teksti- ja kuvalinjaa. Tekstilinjassa käytetään sanapariajattelua, joka herättää pohtimaan, miksi kannattaa äänestää ja miten äänestämällä voi vaikuttaa seurakunnissa tehtäviin päätöksiin. Sanaparina on vastakkain kaksi hyvää asiaa, joiden väliltä luottamushenkilö joutuu päätöksiä tekemään. Kuvalinjassa kerrotaan oikeiden ihmisten kasvojen ja tarinoiden kautta hyviä tarinoita kirkosta. Kampanjalla tehdään tutuksi usein suurelle yleisölle näkymättömäksi jäävää seurakuntien perustyötä. Konsepti toimii sekä ehdokasasetteluvaiheessa että itse vaalikampanjan aikana samalla viestillä. Kampanjassa hyödynnetään kirkon graafista ohjeistusta. Vaali käydään marraskuussa, ja siksi kampanjan ilmeessä erityisesti huomioidaan syksyn katukuvassa edukseen erottuva selkeä kuvitus ja raikkaat värivalinnat. MEDIAVÄLINEET Laaja vaalimainonta sijoittuu vaalien alusviikoille loka-marraskuuhun Vaalit näkyvät sosiaalisessa mediassa, televisiomainonnassa, ulkomainonnassa ja printtimediassa. Valtakunnallinen ja paikalliset kampanjat tukevat toisiaan. Valtakunnallisen medianäkyvyyden suunnitelma ja aikataulut päivitetään Sakastiin. Keskeinen tehtävä on myös seurakuntavaalien verkkosivuilla. Kampanjamateriaali tuotetaan suomen ja ruotsin kielellä. Joitakin materiaaleja toteutetaan myös englanniksi ja venäjäksi. KAMPAJANJAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SEURAKUNNILLE ja kokoavat seurakunnille suunnatun vaalimateriaalin Vaalien verkkosivut: ja ehdokkaille ja äänestäjille Vaalien Facebook-sivu sekä Twitter-tili sekä sosiaalisen median sovellukset Vaalikone Tieto- ja tulospalvelu MAINOSMATERIAALIT Lehtimainontapohjat Vaalijulisteet, painettavat versiot sekä verkkomateriaali Ehdokasrekrytointiaineisto (lehtimainontapohjat, seurakuntavaalit.fi/asetuehdolle - verkkosivusto Esitepohjat ehdokkaille Roll up Vaalikirjepohja Hyvän tekemisen tori -materiaalipaketti 9

10 Materiaalit ovat ladattavissa vaalien verkkosivuilta. Seurakunnat huolehtivat painotyöstä itse omalla kustannuksella. UUTISKIRJE Kirkkohallitus toteuttaa seurakuntavaaleille oman uutiskirjeen. Ensimmäinen uutiskirje lähetetään marraskuussa Uutiskirje lähetetään kirkon viestijöille, kirkkoherroille ja seurakuntasihteereille. Uutiskirjeen voi tilata myös kuka tahansa vaaleista kiinnostunut. Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista asioista ja tiedotetaan vaalityön etenemisestä sekä tuetaan seurakuntia vaalityössä. 6. VAALIT PAIKALLISESTI Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit. Siksi keskeisimmässä asemassa vaalien viestinnän onnistumisessa ovat seurakunnat. Paikallinen näkyvyys ehdokasrekrytoinnissa, ennen vaaleja, ennakkoäänestyksen aikaan, vaalipäivänä sekä tehokas vaalin tuloksesta tiedottaminen ovat tärkeitä tekijöitä osana kokonaisvaikutelmaa seurakunnasta. Vaalikone, lehti- ja radiomainonta, kotiin kannettava vaalikirje, juttusarjat paikallisissa lehdissä sekä seurakuntalehdessä, julisteet ja muu ulkomainonta, ennakkoäänestyspaikkojen materiaali sekä ajantasaiset verkkosivut tuovat vaalit lähelle seurakuntalaisen elämää. Tärkeää on myös viedä viestiä seurakuntalaisille kasvokkain seurakunnan omissa tilaisuuksissa kaikilla työaloilla. Hyvän tekemisen tori tarjoaa luontevan mahdollisuuden nostaa esille seurakunnan tekemää hyvää työtä sekä hyvän mahdollisuuden työntekijöille kohdata seurakuntalaisia. Keskinen osavaaliviestintää ovat ehdokkaiden ja ehdokaslistojen kampanjat, joihin valtakunnallinen ja paikallinen viestintä antaa vahvan tuen. Vaaliviestinnän tulee selventää seurakuntalaisille, kuka voi asettua ehdolle, miksi ehdokkaaksi kannattaa lähteä, kuka saa äänestää, missä saa äänestää ja ennen kaikkea miksi tulisi äänestää. Seurakuntavaalit työllistävät viestijöitä joka neljäs vuosi. Hyvä ja ajoissa aloitettu valmistautuminen, mielekäs tehtävänjako sekä perusteellinen viestintäsuunnittelu helpottavat vaaliviestintää. Alle on koottu vaaliviestinnästä vastaavalle muistilista keskeisistä asioista. Seurakuntien tulisi nimetä vaalivastaavan hyvissä ajoin, viimeistään vuoden 2013 lopussa. Onnistunut vaaliviestintä vahvistaa kirkon jäsenyyttä ja tuo sille merkityksen. Seurakuntavaalien julkisuuskampanja pyrkii tekemään seurakuntaa ja sen toimintaa 10

11 näkyväksi myös muuten kuin vaalien osalta. Vaalien yhteydessä on luontevaa virittää keskustelua siitä, mistä kaikesta seurakunta ja kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa huolehtivat ja mikä paikka kirkolle osana yhteiskunnan eri toimijoita kuuluu. Julkisuuskampanjan viestin tulee olla yhtenäinen paikallisseurakuntien tiedotuksen kanssa. VAALIVIESTIJÄN MUISTILISTA Laadi vaaliviestintäsuunnitelma. Suunnitelmasta on hyvä käydä ilmi viestinnän aikataulu, tavoitteet ja keskeinen sisältö sekä muodot. Pohtikaa sitä, miten hyvän tekemisen teemaa voi pitää esillä koko vaalivuoden: juttuaiheet, tapahtumat ja tärkeät verkostot. kokoaa seurakunnille suunnatun vaalimateriaalin. Sisäinen viestintä on kaiken perusta. Pidä tiiviisti yhteyttä vaalien hallinnoinnista vastaaviin työyhteisön jäseniin. Tee suunnitelma ehdokasrekrytoinnin esillä pitämisestä: missä, milloin, miten. Huomioi olemassa olevat sidosryhmät. Auta työntekijöitä pitämään vaaleja esillä. Heidän vastuullaan on kertoa siitä, miten kirkossa voi vaikuttaa. Tee suunnitelma ennakkoäänestysviikosta yhteistyössä muiden vaaleista vastaavien kanssa. Missä ennakkoäänestyspaikat ovat, missä on Hyvän tekemisen tori ja keitä työntekijöitä ja vapaaehtoisia siellä on mukana. Huomioi vaaliviestinnän kustannukset budjettia laadittaessa. Aktivoi paikallisviestimet järjestämällä vaali-info ensimmäinen jo ehdokasrekrytoinnin alussa. Käytä hyödyksesi seurakunnan omat verkkosivut. Kokoa tietoa ehdokkaista ja linkitä sivut valtakunnallisiin vaalisivuihin: Hyödynnä seurakunnan oma lehti, ulkomainostuspaikat, paikallislehdet, radiokanavat ja paikallistelevisio sekä sosiaalisen median kanavat. Varaa maksulliset mainostuspaikat hyvissä ajoin. Varaa riittävästi aikaa ja resursseja vaalikoneen toteutukselle ja ehdokkaiden tukemiselle vastausten annossa. Arvioi työvoiman riittävä tarve kiireisenä vaaliaikana. Huomioi niin ikään vaalitulosillan tehokas organisointi. Huolehdi vaalien tulosten nopeasta tiedonkulusta Tee vaalin jälkeen raportti kokonaisuudesta 7. SISÄINEN VIESTINTÄ Seurakuntavaalien projektipäälliköt ovat seurakunnan viestijöiden tukena koko projektin ajan. 11

12 Seurakuntien oma väki, työntekijät, luottamushenkilöt ja aktiivit vapaaehtoiset tulee innostaa mukaan vaalityöhön. Nykyisiä luottamushenkilöitä on tärkeää kiittää työstä kirkon ja oman kotiseurakunnan eteen sekä kutsua mukaan vaikuttamaan kirkossa myös tulevaisuudessa. Kirkkohallitus tuottaa kiitoskirjepohjan. Kirkkohallitus tuo seurakuntavaalit näkyväksi vuoden aikana muun muassa työntekijöiden neuvottelupäivillä sekä hiippakuntien viestintäpäivillä. Seurakunnille tuotetaan materiaalia hiippakunnittain vahvistamaan sisäistä viestintää. Seurakuntalehtien ja kristillisten julkaisujen merkitys vaaliviestin eteenpäin viemisessä jo ehdokasrekrytoinnin aikana on merkittävä. On tärkeää, että seurakunnat ovat vaalien tuloksen selviämisen jälkeen yhteydessä myös niihin ehdokkaisiin, jotka eivät tulleet valituksi luottamuselimiin ja kutsuvat heitä muulla tavalla vastuunkantajiksi. 8. EHDOKASREKRYTOINTI On ehdottoman tärkeää, että seurakunnat panostavat ehdokashankintaan yhteistyössä valitsijayhdistysten kanssa. Se on ratkaisevaa vaalien kiinnostavuuden kannalta. Vaaliviestinnän kannalta on tärkeää, että ehdokaslistojen tausta kerrotaan avoimesti. Se helpottaa äänestäjiä, ehdokkaiden rekrytointia ja luo avoimuutta seurakuntavaaleihin. Vuoden 2010 vaaleissa oli lähes ehdokasta, joista valittiin runsaat 9200 luottamushenkilöä 449 seurakuntaan. Tälläkin kertaa yhteisenä tavoitteena on saada ehdokkaiksi niin uusia ja raikkaita kasvoja kuin kokeneita vaikuttajia ja pitkän linjan luottamushenkilöitä. Ehdokkaiden joukkoon toivotaan eri-ikäisiä, eri tavalla ajattelevia ja eri elämänvaiheissa olevia seurakuntalaisia. Ehdokkaiden hankinta tulee aloittaa jo keväällä Ryhmien puheenjohtajat kannattaa kutsua koolle jo keväällä. Seurakunnissa on yhteinen kampanja-aika ehdokasrekrytoinnille keväällä Seurakuntavaalit.fi sivuston kautta on mahdollista ilmoittaa kiinnostuksestaan lähteä ehdokkaaksi. Nämä ilmoitukset lähetetään seurakuntiin ja seurakuntien tulee välittää ne eteenpäin ryhmien puheenjohtajille. Ehdokkaaksi lähteminen on tehtävä helpoksi. Seurakuntavaalit.fi sivustolla on myös valmis materiaalipaketti vaaliviestintään sekä mahdollisuus tehdä oma ehdokaskortti, jota voi jakaa sosiaalisessa mediassa ja painattaa / tulostaa. 12

13 Viestinnästä vastaavat voivat tukea ehdokkaita monin tavoin. Tietopaketit seurakunnan hallinnosta, kirkon tekemästä hyvästä työstä ja seurakuntien keskeisistä kehittämisen kohteista ovat tärkeitä asiastaan innostuneille ehdokkaille. On myös hyvä muistaa, että kaikkia ehdokkaita kohdellaan tasapuolisesti. MITEN TUKEA EHDOKASREKRYTOINTIA? osallistu yhteiseen ehdokasrekrytoinnin kolmeviikkoiseen kampanjaan keväällä 2014 ota käyttöön Kirkkohallituksen valmistama esite ehdokkaaksi aikovalle ja huolehdi sen jaosta seurakunnan tiloihin ja tilaisuuksiin pidä esillä ehdokasrekrytoinnin tueksi tehtyä verkkosivustoa seurakuntavaalit.fi/asetuehdolle välitä tieto potentiaalisista ehdokkaista ryhmien puheenjohtajille ja kerro miten voi perustaa oman ehdokaslistan hyödynnä Nuorten Keskuksen tuottamaa materiaalia nuorille ehdokkaille liity mukaan some-kampanjaan järjestä infotilaisuuksia valitsijayhdistysten ehdokashankinnasta vastaaville pidä seurakunnan omilla verkkosivuilla, lehdessä ym. esillä vaaliasiaa jo hyvissä ajoin järjestä mediatapaaminen / media-aamiainen, jossa kerrot vaaleista ja seurakunnan jostakin hyvän tekemisen muodosta ehdota paikalliselle medialle juttuideaa nykyisistä luottamushenkilöistä / rakennemuutoksen vaikutuksista / hyvän tekemisen tarinoita kerää ehdokkaiden avuksi faktatietoa seurakunnan päätöksenteosta ja toiminnasta järjestä yhteinen kuvaustilanne, jossa kaikki ehdokkaat kuvataan ehdokaslistoja ja esitteitä varten auta vaalikoneen käytössä 9. VAALIT VERKOSSA JA SOSIAALISEN MEDIAN KAMPANJASUUNNITELMA Jo avatuille Sakastin vaalisivulle ( päivitetään materiaaleja ja vaali-infoa seurakuntien käyttöön. Seurakuntavaalien valtakunnalliset verkkosivut, seurakuntavaalit.fi avautuvat helmikuun lopussa. Aineistoa täydennetään sivuille vähitellen. Ensimmäinen vaihe koskee ehdokasrekrytointia ja toinen äänestämistä. 13

14 VAALIKONE Kaikkien seurakuntien käyttöön hankitaan yhteinen, Kirkkohallituksen kustantama vaalikone. Seurakuntien tehtävänä on avustaa ehdokkaita vaalikoneen täytössä ja kannustaa heitä tuomaan näkemyksiään julki verkossa vaalikoneen avulla. Vaalikone vahvistaa vaalien kiinnostavuutta ja toisaalta myös rohkaisee ehdokkaita avoimeen mielipideilmastoon ja oleellisten vaalikysymysten pohdintaan. Äänestäjät eivät enää välttämättä tunne ehdokkaita henkilökohtaisesti ja siksi vaalikone on tärkeä mahdollistaja äänestämiselle. Vaalikoneeseen pääsee vastaamaan vasta ehdokasasettelun varmistuttua. Vaalikoneeseen tulee valtakunnallisten kysymysten lisäksi myös mahdollisuus paikallisiin kysymyksiin. Varsinaista vastausaikaa on vaalin aikataulusta johtuen vähän, vain kaksi viikkoa. Vaalikone pyritään avaamaan lokakuun puolessa välissä äänestäjille. SOSIAALINEN MEDIA Sosiaalisella medialla on suuri merkitys vaaleissa. Kampanjalle avataan Facebook-sivu Usko hyvän tekemiseen. Tämä kokoaa vaaleihin liittyviä uutisia, blogeja sekä tuottaa materiaalia, kuten kuvia ja videoita, joita seurakunnat voivat jakaa omilla Facebooksivuillaan joko sellaisenaan tai tuunattuna paikallisesti. Tältä sivulta nostetaan materiaalia myös Kirkko Suomessa Facebook-sivulle. Facebookissa on mahdollisuus järjestää virtuaalipaneeleja tiettyinä päivinä ja kellonaikoina. Mukana voi olla muutamia ehdokkaita vastaamassa reaaliajassa äänestäjien kysymyksiin. Kampanjalle avataan myös Twitter-tili, Vaaliviestimisessä hastageina käytetään #uskohyväntekemiseen, #seurakuntavaalit #seurakuntavaalit2014 #kirkko sekä muita ajankohtaisia hastageja, joihin toivoo viestinsä liittyvän. Hastageilla voi osallistua vaaliviestimiseen myös Instagramissa. Vaalien teema, hyväntekijät sekä vaikuttamisparit avaavat mahdollisuuden jatkaa keskustelua ja laajentaa aihepiiriä blogien kautta. Myös bannerit ja linkitykset on tärkeää hyödyntää hyvin seurakuntavaaleissa. Ajankohtaisista toteutuksista viestitään seurakuntiin vaalien uutiskirjeen kautta. SEURAKUNTIEN OMAT SIVUT Vaalien näkyvyyteen seurakuntien omilla verkkosivuilla kannattaa panostaa. Etusivun bannerilinkit kiinnittävät huomion seurakuntavaaleihin. Niitä on helppo pienenkin 14

15 seurakunnan hyödyntää ja samalla ohjata kävijä valtakunnallisille seurakuntavaalisivuille. Ehdokasrekrytoinnin on tärkeää näkyä seurakuntien omilla sivuilla. Vaalien aikataulu ja tieto äänestyspaikoista ovat välttämättömiä viestejä äänestämään aikovalle. Kaikilla äänestäjillä ei ole mahdollisuutta päästä verkkoon eri seurakuntien ehdokasesittelysivuille tai vaalikoneeseen. On tärkeää, että ehdokaslistat ja ehdokasesittelyt on mahdollista saada myös tulostettavassa muodossa esimerkiksi vankiloissa äänestäville. 10. ENNAKKOÄÄNESTYS JA HYVÄN TEKEMISEN TORI Äänestyspaikkojen sijainti on ehkä oleellisin asia äänestysprosentin nousun kannalta. Viime vaaleissa runsaat ihmistä eli vajaa puolet äänesti ennakkoon. Ennakkoäänestyksellä tavoitettiin varmasti uusia äänestäjiä, jotka eivät muuten olisi varsinaisia vaalipäivinä äänestäneet. Seurakunnan on hyvä mennä sinne, missä ihmiset ovat. Äänestämisen ei tarvitse olla pelkkä pakollinen toimenpide, vaan hetki tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kohdata ihminen arkensa keskellä. Kauppakeskuksessa, kirjastossa tai koulun tiloissa järjestetty ennakkoäänestys tuo taatusti uusia ihmisiä äänestäjiksi. Ennakkoäänestyspaikkojen sijoittamisesta päättää vaalilautakunta. Viestijöiden vastuulle jää äänestyspaikan ulkoasusta huolehtiminen. Tähän Kirkkohallitus tuottaa valmiin materiaalin. Paikallisen seurakunnan vaaleista vastaavat tahot voivat yhdessä miettiä, miten ennakkoäänestys tapahtumana rakennetaan. Ketkä ovat vaalitoimitsijoita? Voivatko seurakunnan työntekijät olla tavattavissa vaalipaikalla? Voisiko ennakkoäänestyspaikalla jakaa seurakunnan toiminnasta tietoa vaikkapa esitteillä? Voisiko äänestäjä saada käynnistään kiitokseksi jotakin? Ennakkoäänestysviikolla ( ) perustetaan Hyvän tekemisen toreja ympäri Suomen. Kirkkohallitus tuottaa yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran, Pipliaseuran ja Kirkkopalveluiden kanssa Hyvän tekemisen torin konseptin. Hyvän tekemisen torilla on ennakkoäänestyspaikan lisäksi esillä kirkon globaali auttamistyö sekä paikallinen auttamistyö. On tärkeää, että seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset ovat mukana torilla. Tori tulee järjestää paikkakunnan keskeisimmällä paikalla, siellä missä ihmiset liikkuvat. Se voi olla kauppakeskus, aula-tila tai tori, johon tuodaan ennakkoäänestysviikon ajaksi kontteja. Torilla voi olla kahvila ja erilaista toimintaa; mahdollisuus tehdä hyvää. Ohjeet Hyvän tekemisen torin järjestämiseen löytyvät osoitteesta sakasti/seurakuntavaalit.fi 15

16 11. VAALIKIRJE Aiempaan tapaan Kirkkohallitus laatii vuoden 2014 vaaleissa kehyssopimuksen kahden vaalikirjeen toimittajan kanssa. Mainostoimisto luo vaalikirjeelle ja kuorelle pohjan, jonka seurakunnat voivat täydentää omilla tiedoillaan ja tervehdyksellä. Kirjepohjat löytyvät Sakastin vaalisivulta. Seurakunnat siis itse huolehtivat kirjeen sisällöstä ja sopimuksen teosta vaalikirjeen toimittajan kanssa. Vaalikirjeen kustannukset on tärkeää huomioida vaalibudjetissa. 12. VAALINEUVONTATILAISUUDET Vaalineuvontatilaisuuksissa käydään läpi seurakuntavaaleja koskevia säädöksiä ja lakeja sekä opastetaan vaalien toteuttamisessa ja käsitellään vaaliviestintää. Vaalikoulutukset järjestävät yhteistyössä Kirkkopalvelut / Koulutuskeskus Agricola ja Kirkkohallitus. Koulutuksissa on mukana myös NAVI:n edustaja. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta seurakunnittain opintokeskus@kkagricola.fi. KOULUTUSTILAISUUDET ma Lapuan hiippakunta Haapaniemen hiippakuntakartano, Kuortane ti Helsingin hiippakunta Helsingin seurakuntayhtymän Engel-sali, Kolmas linja 22 ti Oulun hiippakunta Pyhän Tuomaan kirkko, Mielikintie 3, Oulu ke Tampereen hiippakunta Seurakuntien talo, 2. krs. Näsin Sali, Näsinlinnankatu 26, Tampere to Arkkihiippakunta Turun Tuomiokirkon juhlasali, Eerikinkatu 3, II krs. Turku to Kuopion hiippakunta Kuopion keskusseurakuntatalo, Suokatu 22 A, Kuopio 16

17 pe Mikkelin hiippakunta Mikkelin seurakuntakeskus, Savilahdenkatu 20, Mikkeli ma Espoon hiippakunta Espoon Tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2, Espoo Seurakuntavaalit ovat mukana myös hiippakuntien viestintäpäivillä. Lisätietoja löydät hiippakuntien verkkosivuilta ja kirkon koulutuskalenterista. 13. TIETO- JA TULOSPALVELU Seurakuntavaalien alustavat tulokset pitää antaa julkisuuteen mahdollisimman nopeasti. Tulokset kiinnostavat sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tulosten julkistuksessa vaalilautakunnan ja viestijöiden toimiva yhteistyö on korvaamattoman tärkeää. Tieto- ja tulospalvelujärjestelmässä on vaalituloksen laskentaosuus seurakuntien käyttöön. Tulospalvelusta käyvät ilmi muun muassa seuraavat asiat: Äänestysaktiivisuuden ja läpi päässeiden osalta perinteisen äänestysprosentin lisäksi top ten listoja (esim. ääniharavat seurakunnittain ja koko maassa). Ehdokkaista lisää tilastotietoa viestinnän käyttöön, esim. missä seurakunnassa eniten nuoria ehdokkaita. Nuorten ikäluokan huomioiminen. Toteutetaan vaaliluetteloihin lisäsarakkeet, joissa merkintä, jos henkilö kuuluu tähän ikäluokkaan ja myös merkintä sukupuolesta. Keskitettyyn tietojärjestelmään viedään tämän ikäluokan äänestäjämäärät, jolloin saadaan yhteiset tilastot. Kirkon tutkimuskeskus tekee vaalien jälkeen tarkempaa analyysiä uusista toimielimistä. Esim. valittujen taustaryhmät (puolue, herätysliike jne.) kiinnostavat mediaa. Tällainen analyysi on mahdollista ja nopeampaa, jos keskitettyyn järjestelmään talletetaan valitsijayhdistysten taustatiedot jo yhdistysten perustamisvaiheessa. 14. MITEN HUOMIOIMME NUORET? Äänioikeutettuja alle 18-vuotiaita on vuoden 2014 seurakuntavaaleissa runsaat Ensimmäistä kertaa äänestäviä on yli Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa äänesti ensimmäistä kertaa kuusi uutta ikäluokkaa, vuotiaat. 17

18 Lakiuudistus tarjoaa edelleen seurakunnille mahdollisuuden aktivoida nuoria osallistumaan seurakunnan päätöksentekoon, siinä vaiheessa kun he ovat muutenkin aktiivisia seurakuntatoiminnassaan. Nuorten Keskuksen toteuttamalla nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuvalla kampanjalla halutaan innostaa ja rohkaista nuoria asettumaan ehdolle ja vaikuttamaan oman seurakuntansa toimintaan myös virallisten luottamuselimien ulkopuolella. Nuorten Keskus tarjoaa nuorille, ehdokkaille ja muille asiasta kiinnostuneille vaalifaktaa, kampanjointiideoita, sekä kokemuksia luottamustehtävissä toimineilta nuorilta. Materiaalia jaetaan ensisijassa sivuston kautta, mutta myös suoraan nuorille sekä kampanjan tarpeiden perusteella laadittujen sivustojen kautta. Kohderyhmä tavoitetaan toimimalla heille tutuissa ympäristöissä, sähköisessä mediassa, oppilaitoksissa, rippikoulujen sekä isoskoulutusten yhteydessä sekä seurakuntien tilaisuuksissa. Kampanjassa pyritään huomioimaan myös seurakuntien ruotsinkielinen jäsenistö. Kampanjan tavoitteena on innostaa nuoria mukaan seurakuntien toiminaan kaikilla päätöksenteon tasoilla: nuoria ehdokkaiksi, jokaisella on luottamustehtävään vaadittavaa asiantuntemusta nuoret äänestämään, jokainen ääni vaikuttaa madalletaan kynnystä osallistua kirkon toimintaan ja päätöksentekoon luottamustoimijoilla on oikeus perehdytykseen Kirkkohallitus tuottaa oppilaitosten käyttöön opetusmateriaalia vaikuttamisesta kirkossa. Materiaalissa on keskeisellä sijalla myös usko hyvän tekemiseen. Nuorten Keskuksen ohella Kirkkohallitus tekee seurakuntavaaliyhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. 15. KIITOKSET JA LOPPUARVIOINTI Vaalien jälkeen on tärkeää esittää kiitokset äänestäjille, vaalityötä tehneille ehdokkaille sekä vaalien järjestämiseen osallistuneille vapaaehtoisille ja luonnollisesti seurakunnan omille työntekijöille. Palautetilaisuus vaalityöhön osallistuneille on paikallaan. Lopputuloksen ja siihen johtaneen työn arviointi on tärkeää. Koottu raportti vaaliviestinnästä on hyvä työkalu seuraavien vaalien suunnitteluun. 18

19 On tärkeää huomioida myös kaikki ehdolla olleet seurakuntalaiset. Ehdokkaaksi lähteminen on merkittävä askel usealle. Vaikka kaikista ei tule päättäjiä kirkkoon, heitä voi kutsua vaikuttamaan seurakunnan elämään monin eri tavoin. 16. TOTEUTTAJAT Seurakuntavaalien toimeenpanoa varten on asetettu työryhmät vaalien hallintoa ja viestintää sekä tieto- ja tulospalvelua varten. VIESTINTÄ- JA TULOSPALVELUTYÖRYHMÄ Viestintä- ja tulospalvelutyöryhmä huolehtii omalta osaltaan vaalien valtakunnallisesta viestinnästä ja tukee seurakuntia viestintäkysymyksissä. Se huolehtii myös vaalien tieto- ja tulospalvelujärjestelmistä, vaalituloksen valtakunnallisesta laskemisesta sekä sen tiedottamisesta yhdessä Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. VAALIVIESTINTÄTYÖRYHMÄN JÄSENET: Viestintäjohtaja Tuomo Pesonen, Kirkon tiedotuskeskus, pj. Projektipäällikkö Laura Hakoköngäs, Helsingin Diakonissalaitos Viestintäpäällikkö Katriina Harviainen, Vantaan seurakuntayhtymä Verkkopalvelupäällikkö Sami Kallioinen, Kirkon tiedotuskeskus Hankepäällikkö Mirja Kanninen, Kirkkohallituksen tietohallinto Tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki, Kirkon tiedotuskeskus Hiippakuntasihteeri Tuulia Matilainen, Tampereen tuomiokapituli Projektipäällikkö Katri Meripaasi, Kirkon tiedotuskeskus NAVI-sihteeri Saara Nykänen, Nuorten Keskus Hallintopäällikkö Sami Ojala, Nurmijärven seurakunta Viestintäpäällikkö Marjo Rönnqvist, Jyväskylän seurakunta Ohjelmapäällikkö Kimmo Saares, Kirkon tiedotuskeskus Päätoimittaja Olli Seppälä, Kotimaa24 Työryhmän sihteerinä toimii seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen. HALLINTOTYÖRYHMÄ Hallintotyöryhmä laatii hallinnolliset ohjeet vaaleja varten sekä huolehtii vaaliasiakirjojen hankinnasta valtakunnallisesti. Edelleen työryhmän tehtävänä on laatia hallinnollinen 19

20 aikataulu vaalien toimittamiseksi sekä miettiä vaaliin liittyvää koulutusta ja neuvontatarvetta yleensä. HALLINTOTYÖRYHMÄN JÄSENET: Kirkkoneuvos, Pirjo Pihlaja, pj. Kirkkoherra, Timo Kalaja, Hämeenlinna-Vanjan seurakunta Projektipäällikkö, Hanna Korpijärvi, Helsingin seurakuntayhtymä Tuomiorovasti, Mats Lindgård, Porvoon ruotsalainen srk Rekisterijohtaja, Mikko Tähkänen, Kirkkohallitus Työryhmän sihteerinä toimii lakimies Anne Rautiainen. SEURAKUNTAVAALIEN PROJEKTIPÄÄLLIKÖT JA VAALITIIMI Seurakuntavaalien viestinnästä vastaa projektipäällikkö Mari Leppänen. Vaalien teknisistä järjestelmistä vastaa projektipäällikkö Katri Meripaasi. Leppäsen tehtävänä on tukea seurakuntien vaaliviestinnästä vastaavia heidän työssään. Lisäksi työtehtäviin kuuluu muun muassa viestinnän koordinointi kirkkohallituksen vaalityöryhmien kesken, verkkosivujen viestintää koskevien sisältöjen tuottaminen sekä yhteydenpito vaaliviestintää suunnittelevien ja toteuttavien mainos- ja mediatoimistojen kanssa. Yhteistyössä Kirkon tiedotuskeskuksen Media- ja tiedotuspalvelut -yksikön kanssa projektipäällikkö viestii vaaleista medialle. Projektipäällikkö myös kokoaa loppuraportin vaaleista. Meripaasi vastaa projektipäällikkönä seurakuntavaalien tietojärjestelmästä, vaalikoneesta ja yhteisestä verkkopalvelusta yhdessä seurakuntavaalien hanketiimin kanssa. Vaaleissa on käytössä yhteinen valtakunnallinen tieto- ja tulospalvelu, vaalikone ja tietojen näyttäminen seurakuntavaalit.fi -verkkopalveluissa ja församlingsvalet.fi. Projektipäällikköjen tukena vaalityössä on Kirkon tiedotuskeskuksen vaalitiimi. Vaalitiimi on yksi KT:n hanketiimeistä. Tiimin työtä ohjaa ohjausryhmä. Keskeiset linjat ja päätökset tehdään hallintotyöryhmässä sekä vaalien viestintä- ja tulospalvelutyöryhmässä. 20

21 17. VAALIEN AIKATAULU 21