Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta

Transkriptio

1 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta I ilta Metsä osana omistajansa varallisuutta ja taloutta. Metsä sijoituskohteena. Metsänomistajan taselaskelma ja sen hyödyntäminen. II ilta Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia ja kannattavuusharjoituksia. Itseopiskelutehtävän antaminen.

2 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna Tietoa kouluttajasta Ikä: 51 vuotta Metsätalousinsinööri amk Viestintäpäällikkö, Kaakkois-Suomen metsäkeskus Yrittäjä vuodesta 2005 lähtien: kirjoittamista, viestintää ja metsätaloutta

3 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 3 Talous on valintoja: I periaate Tuotannontekijöitä on kolmea eri lajia: luonnonvaroja, työvoimaa ja pääomaa. Kullakin hetkellä niitä on käytettävissä vain tietty määrä. Tästä johtuen taloudellinen päätöksenteko on lähes aina niukkuuden jakamista ja valintojen tekemistä.

4 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 4 Vaihtoehtoja ja vaihtokauppaa: II ja III periaate Metsänomistaja voi siirtää metsänsä tulevia tuottoja myöhempään ajankohtaan. Kalliin taimikonhoidon tekemättä jättäminen, ja saman rahan käyttäminen muuhun on valinta tällä hetkellä tapahtuvan ja tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvan kulutuksen välillä. Vaihtokauppa on lähtökohtaisesti kannattavaa. Metsänomistajan ei ehkä kannata hankkia metsäkonetta tai opetella metsäkirjanpitoa, jos joku muu osaa ne hommat paremmin. Raakapuuta ei kannata vaihtaa rahaan, ellei vaihdanta ole edullinen molemmille osapuolille.

5 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 5 Hinta ei ole ainoa raakapuun tarjontaan vaikuttava tekijä Täydellisesti toimivia markkinoita ei ole olemassa, ei myöskään puukaupassa. Täydellisesti toimivilla markkinoilla olisi koko ajan liikkeellä niin paljon ostajia ja myyjiä, ettei yksikään heistä pystyisi vaikuttamaan yksin raakapuun hintaan. Puun tarjontaan ja kysyntään vaikuttavat muun muassa kelirikko ja muut sääolot sekä korjuuteknologian kehittyminen. Raakapuuvarastojensa pienentyessä teollisuus pystyy seisottamaan koneitaan, siirtämään tilauksiaan ulkomaisille tuotantolaitoksille, käyttämään enemmän omia metsiään ja korvaamaan kotimaista puuta tuontipuulla.

6 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 6 Omistaminen on päättämistä ja olettamista Puuta markkinoille tuottavan metsänomistajan on hahmotettava sijoitustoimintaansa kymmenien vuosien päähän. Metsäomaisuuden hoito on sitä kannattavampaa, mitä korkeampi on tuotteista saatava hinta ja mitä matalammat ovat sen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. ELI Myynti- ja muut tulot - metsänomistajan työpanoksen hinta - pääomapanoksen hinta - raaka-aineiden eli luonnonvarojen hinta = Voitto

7 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 7 Metsä sijoituskohteena: plussia + Maata ei valmisteta enää lisää pitkäaikainen sijoituskohde jolla on edellytykset arvonnousulle + Tuotto voi koostua useista tulolajeista, mikä vähentää riskiä sijoitetun pääoman menettämisestä + Puu kasvaa riippumatta maailmantalouden suhdanteista + Puu kasvaa korkoa korolle joka vuosi + Tarjoaa muitakin kuin rahallisia tuottoja + Sijoitukseen liittyvä päätöksenteko omissa käsissä + Sijoitettu pääoma voidaan realisoida vähitellen ja/tai useissa erissä + Metsäomaisuuden hankintaa ja omistamista tuetaan verotuksellisesti

8 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 8 Metsä sijoituskohteena: miinuksia - Metsätiloista kova kysyntä vapailla markkinoilla hinta ei aina enää tästä maailmasta - Metsän rahallinen arvo on aina arvio, ja sen voi laskea monella eri tavalla - Tuottavan pääoman eli puuston hoito vaatii säännöllisiä investointeja - Metsätalous on säänneltyä toimintaa, jossa on monia rajoituksia - Metsään voi kohdistua odotuksia muiltakin kuin sen omistajalta - Vaarana luonnontuhoriskit - Raakapuun hinta ja kysyntä vaihtelee vuosittain, vuodenajoittain ja alueittain - Ei tarjoa omistajalleen osinkojen tai vuokran kaltaista vakaata kassavirtaa ilman kajoamista puustopääomaan. Menoja kertyy sen sijaan joka vuosi. - Viimeiset puukauppatilitykset voivat tulla vuosia kaupanteon jälkeen -Puu kasvaa eri tavalla eri puolilla maata, jopa eri tavalla eri puolilla samaa tilaa

9 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 9 Riski, tuoton kääntöpuoli Riskitöntä sijoitusta ei ole olemassa. Riskin ottamisen, sijoitusajan pituuden ja tuotto-odotusten välillä on yhteys: sen, joka havittelee sijoitukselleen korkeampaa tuottoa, on hyväksyttävä suurempi riski menettää sijoituksensa kokonaan tai osittain. Mitä kauemmin varojaan on mahdollista pitää kiinni sijoituksessa, sen pienemmiksi riskit yleensä jäävät. Säästöjensä ja sijoitustensa menettämisen riskiä voi pienentää hajauttamalla varojaan eri kohteisiin.

10 Metsänomistamisen riskit, osa I - Yritysriski Kuinka iso osa varallisuudestasi on kiinni vain yhdessä tai muutamassa kohteessa? Kuinka iso on riski niiden nopealle arvonlaskulle? Kuinka hyvin eri omaisuuslajit on suojattu vakuutuksin? - Toimialariski Oletko suurehkon metsätilan omistaja, töissä paperitehtaalla ja urakoit vapaa-aikanasi metsätraktorilla? - Maariski Investoiko metsäteollisuus jatkossa Suomeen ja sellaiseen tuotantoon, joka käyttää kasvattamiasi puita? - Markkinariski Asioitko puukauppa-asioissa vain yhden metsäyhtiön kanssa? Kilpailutatko leimikkosi? Löytyisikö kuitupuillesi muitakin markkinoita kuin se sellutehdas? Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 10

11 - Tietotaitoriski ja psykologinen riski Tiedätkö tarpeeksi metsäasioista? Käytätkö parasta mahdollista asiantuntijaa? Paljonko maksat palveluista? Haluatko enemmän tuottoa, vai pelkäätkö enemmän menettäväsi entisetkin rahasi? Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 11 Metsänomistamisen riskit, jatkuu - Inflaatioriski Millainen on rahan arvon kehitys nyt ja tulevaisuudessa verrattuna sijoituksesi tuottoon? Oletko valmistautunut mahdolliseen lainakorkojen nousuun? - Ajoitusriski Ovatko raakapuun hinnat nousussa vai laskussa? Onko nyt oikea aika myydä puuta? Kannattaako ottaa lisää velkaa, vai maksaa entisiä pois? - Veroriski Onko pääomatuloverotukseen tulossa muutoksia? Entä eri omaisuuslajien verokohteluun? Tuleeko metsälle kiinteistövero?

12 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 12 Taselaskelman osat Taselaskelma koostuu kahdesta osasta, vastattavista ja vastaavista. Vastattavat kertovat, mistä kotitalouden varat on saatu + Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjataan maksut, jotka on pystyttävä hoitamaan pois alle vuoden sisällä + Pitkäaikainen vieras pääoma kertoo, millaisia velkoja kotitalous on sitoutunut maksamaan pois yli vuoden maksuajalla. Siihen kirjataan myös erilaiset varaukset. Vastaavat kertovat, missä ne ovat kiinni tällä hetkellä + Pysyvät vastaavat ovat omaisuuseriä, joissa varat ovat kiinni pitkäaikaisesti (yli vuosi) + Vaihtuvat vastaavat -osiolla pyöritetään talouden päivittäisi raha-asioita

13 Metsänomistajan taselaskelma Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 13

14 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 14 Mitä metsänomistajan taselaskelma kertoo? Nettovarallisuus kertoo, paljonko kotitaloudella on omia varoja suhteessa velkoihin joista sen on vastattava. Oma pääoma kertoo, kuinka suuri osuus kotitalouden varallisuudesta on omaa, aikaisemmin hankittua varallisuutta. Samalla se kertoo kotitalouden vakavaraisuudesta. Hyvä vakavaraisuus tarkoittaa + kykyä kestää paremmin rahan hinnan (lue: lainakorkojen) vaihtelua + kykyä kestää paremmin taloudellisesti huonoja vuosia + kykyä kestää paremmin perheenjäsenten työttömyyttä, sairastelua ja muita ikäviä asioita + kykyä investoida tarvittaessa asunnon remontointiin, metsänhoitoon ja muuhun tärkeään + kykyä ajoittaa puukaupat taloudellisesti ja metsänhoidollisesti järkevästi

15 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 15 Mitä vastaavaa -osiosta saa irti? Vastaavaa -osio kertoo paljon kotitalouden maksuvalmiudesta, sijoitetun pääoman tuotosta ja riskeistä. Maksuvalmius tarkoittaa kotitalouden kykyä hoitaa maksunsa ajallaan ja edullisimmalla mahdollisella tavalla. Pysyvillä vastaavilla ei hoideta jokapäiväisiä menoja, ne hoidetaan vaihtuvien vastaavien puolelta. Tämä osio kertoo myös sen, kuinka tuottavasti kotitalouden rahavarat on sijoitettu. Samalle aaneloselle kirjatut kotitalouden vastaavat ja vastattavat auttavat myös riskien hahmottamisessa.

16 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 16 Hyviä kysymyksiä oman taselaskelman tarkasteluun, 1/2 + Kuinka pitkäksi aikaa sijoituksesi on keskimäärin tehty ja milloin tarvitset varojasi? + Onko syytä pidentää tai lyhentää sijoitusten aikahorisonttia? + Millaisen tuotto-odotuksen asetat pääomallesi eri omaisuuslajeissa? + Millainen rooli metsäomaisuudella on taloudessasi? + Kuinka hyvin kotitaloutesi varallisuus on hajautettu eri kohteisiin? + Kuinka hyvin varallisuus on suojattu inflaatiolta? + Kuinka nopeasti pystyt reagoimaan tilanteisiin markkinoilla ja elämässä? + Kuinka suuri osa omaisuudesta on muutettavissa rahaksi nopeasti? Millä kustannuksilla?

17 Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 17 Hyviä kysymyksiä oman taselaskelman tarkasteluun 2/2 + Millaisia vakuusarvoja kotitaloutesi varallisuus sisältää? Ovatko ne jo käytössä? + Millaisia veroriskejä löydät taseesta? + Onko tarvetta ryhtyä omistusjärjestelyihin ja/tai omaisuuden siirtämiseen seuraavalle sukupolvelle? + Makaako jossakin omaisuuslajissa laiskaa rahaa, jonka voisi sijoittaa tuottavammin? + Onko sijoitusten hoitaminen riittävän helppoa ja kustannustehokasta?