Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä tarkastuslautakunta

2 Sisällys Arviointikertomus 2017 JOHDANTO TARKASTUSLAUTAKUNTA... 5 Tarkastuslautakunnan kokoonpano... 5 Arvioinnin lähtökohdat... 6 Arviointityön käytännön toteutus VUODEN 2016 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JÄLKISEURANTA KUNTAYHTYMÄN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...10 Koulutuskeskus Salpauksen strategia KUNTAYHTYMÄN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MUUT HAVAINNOT JA TOTEAMUKSET...15 Toimitilamuutokset...15 Investoinnit...15 Henkilöstö...16 Tilintarkastajan havainnot YHTEENVETO JA ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE...18

3 4 Johdanto Vuosi 2017 oli tämän tarkastuslautakunnan toimintakauden ensimmäinen vuosi. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan päätehtävänä voidaan pitää yhtymäkokouksen talousarviossa asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointia. Myös toiminnan tuloksellisuuden ja palveluiden järjestämisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi on tarkastuslautakunnan tehtävänä. Tässä arviointikertomuksessa on esitetty havaintoja tarkastuslautakunnan suorittamasta arviointityöstä vuoden 2017 osalta. Kertomus lähtee liikkeelle tarkastuslautakunnan arviointityön käytännön toteuttamisesta ja etenee vuoden 2016 arviointikertomuksen havaintojen käsittelyllä. Tämän jälkeen arviointikertomuksessa käsitellään strategiaa ja vuodelle 2017 asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi on esitetty muita havaintoja ja yhteenveto vuoden 2017 arviointikertomuksesta. Vuonna 2017 Koulutuskeskus Salpaus haki ja sai uuden koulutuksen järjestämisluvan, joka tuli voimaan alkaen. Lupa kattaa jatkossa myös sekä laajennetun oppisopimuksen koulutustehtävän että tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen. Lisäksi lupaan saatiin entistä enemmän ammatti ja erikoisammattitutkintoja, joilla pyritään vastaamaan alueen työelämän tarpeisiin sekä mahdollistamaan jatkoopinnot aiemmin perustutkinnon suorittaneille opiskelijoille. Uusia tutkintoja ovat mm. välinehuoltoalan perustutkinto, sähköasentajan ammattitutkinto ja hevostalouden erikoisammattitutkinto, kaiken kaikkiaan uusia lupia saatiin 10 eri tutkintoon. Kuntayhtymässä on toteutettu vuodesta 2012 alkaen mittavat sopeuttamistoimet koulutuksen reformiin liittyen. Sopeuttamistoimiin kuuluvat keskeisesti henkilöstövähennykset, mutta myös kiinteistöjen myynnit ja toimitilamuutokset. Kuntayhtymän nimi muuttui alkaen Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymäksi ja konserniin kuuluu myös Salpauspalvelut Oy, joka on kokonaan koulutuskuntayhtymän omistama yhtiö. Tarkastuslautakunta toivoo, että arviointityön tulokset otetaan huomioon ja niitä voidaan käyttää hyödyksi johtamisen apuna. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017

4 5 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet: Jäsen Rauno Hännikäinen, puheenjohtaja, Padasjoki Kirsti Laatunen, varapuheenjohtaja, Orimattila Varajäsen Markku Vaara, Orimattila MaijaLiisa Siren, Hollola Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Mervi Lilja, Lahti Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Annika Kiander, Heinola Markku Kaarnattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola alkaen tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet: Jäsen Kirsti Laatunen, puheenjohtaja, Orimattila Vesa Järvinen, varapuheenjohtaja, Hartola Aino Alonen, Orimattila Hannu Heikkilä, Hollola Matti Tanskanen, Hartola Tuulia Salo, Hollola Varajäsen Ulla Katajavuori, Orimattila Pertti Mäkinen, Hartola Joona Silvennoinen, Orimattila Keijo Penttilä, Hollola Pirkko Kauranen, Padasjoki Minna Nieminen, Hollola Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2017 arviointiin liittyen 9 kertaa. Työskentelyyn ovat osallistuneet myös tilintarkastaja JHT, HT, CIA, CCSA, CISA, CFE Helge Vuoti DO Audiator Oy:stä arviointityön tukena sekä tarkastustoiminnan asiantuntijana sekä pöytäkirjanpitäjänä DO Audiator Oy:stä tarkastaja Varpu Vilkko ja uudelle lautakunnalle tarkastaja Annika Sveholm.

5 6 Arvioinnin lähtökohdat Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalain 14. luvussa ja kuntayhtymän tarkastussäännössä kevään ajan. Tarkastussäännön määräykset koottiin voimaan tulleeseen uusittuun hallintosääntöön. Yhtymäkokous asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuntayhtymässä toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Hallintosäännössä on säädetty tarkastuslautakunnan tehtävistä. Hallintosäännön mukaan tarkastuslautakunnan on tehtävä yhtymäkokoukselle esitys tilintarkastajan valinnasta, tehtävä tilintarkastussopimus ja valvottava sen noudattamista ja tilintarkastajan valinnan yhteydessä määritettävä tilintarkastajan toimikauden pituus hyväksyttävä suunnitelma kuntayhtymäkonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä ja nimettävä ehdokkaat näiden tilintarkastajaksi seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava omalta osaltaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastussääntöön tehtävistä muutoksista päättää yhtymäkokous. Arviointityön käytännön toteutus Tarkastuslautakunta on laatinut koko vaalikauden kattavan arviointisuunnitelman, jota täsmennetään vuosittain. Suunnitelmassa on esitetty ne tehtäväalueet, jotka otetaan vuosittain syvällisemmän arvioinnin kohteeksi. Lisäksi tarkastuslautakunta laatii vuosittain erillisen yksilöidyn työohjelman arviointityön käytännön toimenpiteiksi. Arviointisuunnitelma ja työohjelma on pyritty sovittamaan yhteen tilintarkastajan työohjelman ja sisäisen tarkastuksen toimenpiteiden kanssa. Vuoden 2017 arvioinnin painopistealueeksi on valittu johtamis ja kehittämispalveluiden alueelta yleishallinto. Painopistealueen valinnan perusteena on uuden lautakunnan toiminnan aloittaminen vasta loppuvuodesta 2017 ja yleishallintoon on tehty organisatorisia muutoksia koulutusreformin myötä. Vuoden 2017 arviointityö jakautuu kahden eri lautakunnan toimintaan. Vanha lautakunta on toiminut tehtävässään yhtymäkokoukseen saakka ja kuullut arviointityönsä suorittamiseksi seuraavia viranhaltijoita: henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger toimitusjohtaja Martti Tokola rehtori Päivi Saarelainen opetusalajohtaja Risto Salmela Lautakunta käsitteli kokouksissaan uuden tietosuojaasetuksen vaikutuksia, sidonnaisuuksien ilmoittamista sekä tutustui Vipusenkadun hankkeen etenemiseen. Lisäksi lautakunta on käsitellyt hallituksen vastineet arviointikertomuksen 2016 havaintoihin. Vastuunalainen tilintarkastaja JHT Helge Vuoti on esitellyt tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksen vuosisuunnitelman ja tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta. Uusi lautakunta on toiminut yhtymäkokouksesta eteenpäin ja tarkastuslautakunta on kuullut arviointityönsä suorittamiseksi seuraavia viranhaltijoita: henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger toimitusjohtaja Martti Tokola rehtori Päivi Saarelainen Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Tarkastuslautakunnan keskeisenä tehtävänä on tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arviointi kohdistuu kuntayhtymän omaan toimintaan sekä mahdollisille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä ja vuoden 2016 aikana perustettu Salpauspalvelut Oy muodostavat konsernin. Salpauspalvelut Oy:n toiminta on käynnistynyt vuoden 2017 alusta ja ensimmäinen tilikausi päättyi Ensimmäinen konsernitilinpäätös on laadittu tilanteesta. Uudelle joulukuussa toimintansa aloittaneelle tarkastuslautakunnalle on esitetty kokouksissa Salpauksen toimintaa yleisesti, kuntayhtymän uutta organisaatiota sekä yhtymän rahoitusta.

6 7 2. Vuoden 2016 arviointikertomuksen jälkiseuranta Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arviointikertomuksen vuodelta 2016 kokouksessaan 21. maaliskuuta Yhtymäkokoukselle arviointikertomus on toimitettu Tarkastuslautakunta on käsitellyt yhtymäkokouksen selvitykset vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Tarkastuslautakunta on käsitellyt vastineita sekä syksyllä 2017 että keväällä 2018 arviointikertomuksen laadinnan yhteydessä. Yhtymähallitus on käsitellyt arviointikertomusta ja siinä esitettyihin havaintoihin annettuja vastineita kokouksessaan Kaikkiaan arviointikertomusta ja vastineita on kuntayhtymän toimielimissä käsitelty seuraavasti: Johtoryhmä Yhtymähallitus Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2016 arviointikertomuksessa todettuja keskeisimpiä havaintoja tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen liittyen ja myös niihin annettuja vastineita. Kuva 1. Maailman suurimmat kyläjuhlat opiskelijoiden ja henkilöstön syksyn aloitustilaisuus elokuussa 2017.

7 8 Taulukko 1. Vuoden 2016 arviointikertomuksen jälkiseuranta Tarkastuslautakunnan havainto Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymässä on toteutettu talouden sopeuttamista valtakunnallisesti tapahtuneen koulutusrahoituksen leikkauksen asettamien vaatimuksien vuoksi. Kiristyvään talouteen on reagoitu nopeasti ja ennakoiden, mikä on mahdollistanut toiminnan ja talouden hallitun jatkuvuuden. Useita toimipisteitä on jouduttu lopettamaan ja henkilöstön määrää on vähennetty. Myös kiinteistöjen määrää ja toimitiloja on karsittu. Toimenpiteet/vastaukset Koulutuskeskus Salpauksen talouden hallinta julkisen rahoituksen laskiessa lähes 30 % on toiminnan elinehto. Saamme lisäaikaa sopeuttamiselle käyttämällä aiempina vuosina kertyneitä ylijäämiä. Toimintaa on sopeutettava aina vuoteen 2020 asti. Pääsemme tavoitteeseen muuttamalla pedagogiikka ja oppimisratkaisuja, vahvistamalla ja toteuttamalla palveluverkkoselvityksen ja toimitilaohjelman toimenpiteet sekä muuttamalla ja kehittämällä koko organisaation toimintaa. Vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen. Vuoden 2018 alusta ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädäntö uudistuu osana ammatillisen koulutuksen reformia. Vuoden 2018 alusta rahoituksen perusteina painottuvat entistä vahvemmin tutkintojen ja osatutkintojen suorittaminen ja vaikuttavuus eli työllistyminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen. Tähän muutokseen on Salpauksessa valmistauduttu vuoden alusta alkaen huomioimalla painotukset henkilöstön kehittämisessä, uuden lukuvuoden suunnittelussa ja oppilaitoksen toiminnan painopisteissä. Toiminnan keskiöön nousevat aiempaa enemmän mm. opettajien ja koko henkilöstön ohjausosaaminen, opintojen henkilökohtaistaminen, valmistuvien opiskelijoiden uraohjaus, työllistyminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen. Rahoituksen ennakointi on uudessa tilanteessa erittäin haastavaa. Vuosittain loppuvuodesta saatavalla suoritepäätöksellä päätetään Salpauksen tulevan varainhoitovuonna ja toimii perusrahoituksen (50 %) määräytymisperusteena. Lisäksi vahvistetaan tulevan vuoden suoritusrahoituksen (35 %) ja vaikuttavuusrahoituksen (15 %) myöntämisperusteena käytettävät edellisinä vuosina toteutuneet suoritemäärät eli tutkinnot, tutkintojen osat sekä vaikuttavuusrahoituksen (työllistyminen, jatkoopintoihin sijoittuminen sekä työelämä ja opiskelijapalaute) myöntämisperusteet. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Strategia ja strategisten tavoitteiden toteutuminen Lautakunta arvostaa strategian tavoitteena olevan yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista. Lautakunta korostaa oppilaskuntatoiminnan ja yhteisöllisyyden merkitystä opiskelijoiden eettisille valinnoille ja elämänhallinnan rakentamiselle. Opiskelijat osallistuvat kevään aikana hyvinvointikyselyihin, joiden tuloksia käsiteltiin yhdessä henkilöstön kanssa. Opiskelijoiden osallistuminen koulutusaloilla toimiviin hyvinvointiryhmiin on tuonut opiskelijoiden näkemyksiä alojen hyvinvointitoiminnan kehittämiseen ja jäntevöittänyt ryhmien toimintaa. Tavoitteena on entistä saumattomampi yhteistyö ja arjen sujuminen koulutusaloilla. Opiskelijat osallistuvat myös Salpauksen opiskeluhuoltoryhmän työskentelyyn ja olivat mukana laatimassa toimintamallia kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja edustajat myös sekä Ammattiosaamisen toimikunnassa että SORAtoimikunnassa. Lisäksi opiskelijat osallistuivat aktiivisesti erilaisiin kulttuuri ja liikuntatapahtumiin ja kilpailuihin, mm. opiskelijoiden valtakunnalliset SAKUstarskulttuurikilpailut ym. Nämä kaikki lisäävät yhteisöllisyyttä, ehkäisevät kiusaamista ja opettavat erilaisia elämänhallintaan liittyviä taitoja. Opiskelijoiden tärkein osallistumisen muoto on oman opiskelupolun, omien tavoitteiden, uran ja tulevaisuuden suunnittelun yhdessä Salpauksen henkilöstön kanssa. Oman osaamisen ja ammattitaidon itsearvioinnin taidot sekä oman oppimisen tapojen tunnistaminen kannustavat ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteiden toteutuminen Talousarviossa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin. Tarkastuslautakunta esittää, että Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen haetaan uusia malleja, jotta tavoitteet voisivat paremmin toteutua. Myös aikuiskoulutus on tärkeää, mutta valtionrahoituksen riittävyys aikuiskoulutuksen kehittämiseen huolestuttaa lautakuntaa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden muuttumisen myötä lähes kaikki peruskoulunsa päättävät saavat opiskelupaikan. Haasteeksi muodostuu se, että osa opiskelupaikan saaneista ei ole kuitenkaan koulukuntoisia. Asia selviää usein vasta opintojen alettua eikä oppilaitoksen resursseilla pystytä vastaamaan kaikkiin opiskelijan tarpeisiin. Tästä johtuen keskeytykset ovat Salpauksessakin, kuten koko maassa, kasvaneet. Samaan aikaan rahoitusleikkausten kanssa moniammatillisen yhteistyö merkitys eri tahojen kanssa korostuu entisestään. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaavat oppilaitoksen sijaintikunnat. Näiden lisäksi Salpaus kehittää ja ylläpitää koko ajan pedagogisen tuen kannalta keskeisiä tukipalveluja mm. Pulssia, erilaisia työpajoja, sekä oppilaitoksen työelämän kaltaisia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat opiskella omaan tahtiin ja tuettuna omien kykyjensä mukaisesti. Myös ura ja jatkoopintoohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota koko opintojen ajan sekä tehdään valmistumisvaiheessa yhteistyötä mm. Lahden Ohjaamon ja työvoimatoimiston kanssa. Opiskelupaikat riittävät nykyisin aiempaa paremmin myös aikuiskoulutuksessa. Siellä tosin esteeksi saattaa muodostua opiskelijan henkilökohtainen taloudellinen tilanne. Opintojen aloittamisen ratkaisee usein TEtoimiston päätös opintojen rahoittamisesta työvoimatuella.

8 9 Muut havainnot ja toteamukset Investoinnit Toimitilojen vähentäminen ja jäljelle jääviin toimitiloihin liittyvät muutokset toteuttavat osaltaan myös opetusohjelmissa jo tapahtunutta ja tulevaisuudessa tapahtuvaa kehitystä. Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijamäärät, opetussisällöt ja menetelmät ovat muuttuneet ja muuttuvat voimakkaasti ammatillisen koulutuksen reformin ja julkisen talouden leikkausten vaikutuksesta. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä on kehittänyt järjestelmällisesti tilankäyttöään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on vähentää tilankäyttöä yli 40 % vuoteen 2021 mennessä. Keinoja ja tavoitteita ovat tilojen tarkoituksenmukaisuus, yhteiskäyttö ja monikäyttöisyys sekä käyttöasteilla mitattava tilankäytöntehokkuus. Ammatillisen koulutuksen reformissa keskeistä on oppimisen mahdollistaminen ja sen tulee tapahtua yhä enemmän työelämää vastaavissa ympäristöissä joko oppilaitoksessa tai työpaikoilla. Keskustakampuksen Tekun pään peruskorjaus alkaa Lahden ammattikorkeakoulun muutettua Niemeen kesällä Seuraavien viiden vuoden aikana yksi kehitystoimenpiteiden painopisteistä tulee olemaan edelleen myös Vipusenkadun kampus. Vipusenkadun kampuksella tulee opiskelemaan lähes 2000 opiskelijaa ja rakennuskannan nykyinen laajuus on noin m 2. Salpauksen toimitilaohjelmaa vuosille päivitetään, jotta varmistetaan, että toimenpiteillä tuetaan strategisia tavoitteita. Opetushenkilöstön tekemät pedagogiset ratkaisut saavat aikaan muutosta tilojen käytössä, kun frontaaliopetusta muutetaan projektiopetukseksi, opettajajohtoisesta opetuksesta siirrytään tiimioppimiseen ja ohjausta tehdään myös digitaalisessa ympäristössä. Tilojen käyttötarkoitusta ja käyttötapoja muutetaan näin osana arkea ja oman toiminnan kehittämistä. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Henkilöstö Sopeuttamistoimet ovat aiheuttaneet työtehtäviin ja työympäristöön muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet jokaiseen työntekijään. Tarkastuslautakunta korostaa henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisen tärkeyttä kuntayhtymässä. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen väheneminen on edellyttänyt merkittäviä sopeuttamistoimia Koulutuskeskus Salpauksessa viimeisen neljän vuoden aikana. Sopeuttaminen on kohdistunut henkilöstön osalta kaikkiin henkilöstö ja ammattiryhmiin. Lisäksi sopeuttamista on tehty vähentämällä toimitiloja ja karsimalla muita kustannuksia. Rahoituksen ja sen myötä henkilöstöresurssien vähenemisen lisäksi ammatillisen koulutuksen reformi on edellyttänyt ja edellyttää toiminnan muutoksia Salpauksessa. Yhdessä näillä on merkittäviä vaikutuksia Salpauksen toimintamalleihin ja sitä kautta henkilöstön työhön. Erityisesti lukuvuoden aikana on ollut havaittavissa muutosten vaikutuksia henkilöstön jaksamisessa. Henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota panostamalla lähiesimiestyöhön sekä luomalla uusia toimintamalleja muuttuvassa tilanteessa. Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen toiminnan muutos edellyttää koulutuksen toteutuksen uudenlaisia tapoja, jotka on luotava yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi alkavan lukuvuoden aikana henkilöstöä tullaan motivoimaan ja henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia tukemaan osoittamalla käyttöön liikunta ja kulttuurietuja. Muuttuvan ammatillisen koulutuksen myötä henkilöstöä rohkaistaan kokeilemaan uusia työ ja toimintatapoja. Nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa, pirstalemaisessa ja monimuotoisemmassa työelämässä yhä tärkeämmäksi nousevat oma oppiminen, oman osaamisen ennakointi ja elinikäisen oppimisen taidot. Henkilöstöä tuetaan ja kannustetaan oman osaamisen tunnistamiseen ja tiedostamiseen, eli oman osaamisidentiteetin tunnistamiseen. LAUTAKUNNAN ARVIO Arviointikertomuksen vastineet on edelleen käsitelty eri toimielimissä monipuolisesti ja kattavasti.

9 10 3. Kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteutuminen Koulutuskeskus Salpauksen strategia Koulutuskeskus Salpauksen strategia on hyväksytty vuonna 2015 (Yhtymähallitus ) ja otettu käyttöön vuoden 2016 alussa. Strategian arvoina ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Kuntayhtymän perustehtävänä on Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen. Kuntayhtymän visiona vuoteen 2020 on Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtauspaikka. Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Tavoitteena vuodelle 2017 oli luoda uusi pohja yhteistyölle yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa kehittämällä Salpaukselle yhtenäinen asiakaskeskeinen toimintatapa. Tämä sisälsi suunnitelman kouluttaa henkilökuntaa myynnin ja markkinoinnin alalla, kehittää Salpauksen tuotevalikoimaa sekä tehostaa asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöä. Näillä uudistuksilla haluttiin suunnitella tulevia sidosryhmiä ja saada uusia strategisia kumppaneita. Tavoitteena oli lisäksi ryhtyä arvioimaan yhteistyötä tutkimusten ja kyselyiden avulla, jotta päästäisiin kehittämään toimintaa tulevaisuudessa. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi. Näitä ovat työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen, pedagogiikan ja oppiratkaisujen muutoksen toteuttaminen sekä taloudellinen perusta. Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osaalueet ovat opiskelijoiden osallistuminen, koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen, johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen. Alla on käsitelty jokaisen strategisen osaalueen tavoitteiden toteutumista erikseen, paitsi taloudellisia tavoitteita, joita käsitellään kokonaisuutena seuraavassa kappaleessa. Yli 10 % poikkeamat tavoitteista on nostettu taulukoihin, joissa positiivinen poikkeama on vihreällä pohjalla ja negatiivinen poikkeama punaisella pohjalla. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti johtoryhmässä ja yhtymähallituksessa. Uuden toimintatavan laatimisen ja suunnittelun osalta tavoitteisiin on päästy melko hyvin. Yksiköissä tehtiin henkilöstön koulutusta vuoden aikana myynnin ja markkinoinnin lisäksi myös hinnoittelussa. Uudet tehtävänkuvat ohjaushenkilöstölle tulevat käyttöön vuoden 2018 alusta, jotta työnkuvat vastaavat asiakaskeskeiseen toimintatapaan. Salpauksen tuote sekä palveluvalikoima ja wwwsivut uudistettiin työelämän tarpeita vastaaviksi. Asiakkuudenhallintajärjestelmän uudistus on vielä kesken. Myös sidosryhmäsuunnitelmat laadittiin organisaation eri tasoille sekä osallistuttiin tavoitteita edistäviin hankkeisiin. Varsinainen uusien toimintatapojen mukaisten suunnitelmien toteuttaminen jäi vielä pääosin toteutumatta. Tavoitteeksi oli asetettu uutta sopimusta strategisesti tärkeiden kumppaneiden kanssa, mutta käytännössä uusia kumppanuuksia ei haettu vuoden aikana ammatillisen koulutuksen reformin takia. Tällä hetkellä Salpauksella on seitsemän voimassaolevaa kumppanuussopimusta. Yhteistyön arviointiin liittyen on tehty mielikuvatutkimus, jonka tulokset ovat vielä analysoitavana. Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Uudet kumppanuudet strategisesti merkittävien yhteistyökumppaneiden kanssa Yksikkö TA 2017 TP 2017 Poikkeama% lkm %

10 11 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksien toteuttaminen Tavoitteet vuodelle 2017 ovat kohdistuneet opintojen henkilökohtaistamiseen, digitaalisen työtavan edistämiseen sekä oppimismaiseman monipuolistamiseen. Tavoitteet ovat pääasiassa toteutuneet vuoden 2017 aikana. Henkilökohtaistamisessa on valmistauduttu uuteen lainsäädäntöön ottamalla käyttöön Oppa.fijärjestelmä, johon henkilökohtaistaminen dokumentoidaan. Uudistukseen liittyen on koulutettu henkilökuntaa lainsäädännön sekä ohjelman käytön osalta. Digipalveluissa on kehitetty oppimisalustaa monipuolisemmaksi ja myös mobiilina toimivaksi. Henkilöstö on ottanut tavoitteiden mukaisesti käyttöön uusia digityötapoja ja heitä on kannustettu suorittamaan ohjelmien käytöstä osaamismerkkejä. Chatpalvelu on otettu käyttöön opiskelijapalveluissa, opintoohjauksessa ei Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella vaikuttamme seuraavien tulosten kehitykseen vielä päästy tavoitteeseen aloittaa ohjausta reaaliaikaisena verkossa. Oppimismaisemia on pyritty laajentamaan pedagogisilla muutoksilla ja niistä toteutettiin suunnitelman mukaisesti vertaisoppiminen. Tavoitteena oli myös yhteisten opintojen tarjoaminen verkossa, mutta tämä tavoite jäi osin saavuttamatta. Alla olevassa taulukossa on vertailtu suoritettujen tutkintojen tavoitemääriä toteutuneisiin. Kokonaisuutena tutkintoja on suoritettu asetetun tavoitteen verran vuonna Näyttötutkinnoissa, erikoisammattitutkintoja lukuun ottamatta, tavoitteista on jääty reilusti, mutta muilta osin tavoitteet on ylitetty. Erikoisammattitutkinnoille on ollut kysyntää työelämässä ja niitä alettiin järjestää yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Yksikkö TA 2017 TP 2017 Poikkeama% Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Suoritetut tutkinnot ammatilliset perustutkinnot lkm % Suoritetut tutkinnot näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot Suoritetut tutkinnot näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot Suoritetut tutkinnot näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm % lkm % lkm % Yotutkinnot lkm % Valmakoulutuksen jälkeen ammatilliseen koulutukseen sijoittuminen % % Kuva 2. Salpauksen opiskelijanäytös Kätevä & Tekevä messuilla Lahdessa 2017.

11 12 Toimintakulttuuri Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen tavoitteina oli osallistaa opiskelijoita hyvinvointitoiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen, kehittää tutortoimintaa, parantaa ryhmäyttämistä, luoda vetovoimaisia opiskelijatapahtumia sekä lisätä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteet on pääasiassa saavutettu. Hyvinvointiryhmät on saatu toimimaan kaikille aloille ja niissä on opiskelijaedustus. Myös työturvallisuuskulttuuria on saatu parannettua osana opetusta ja ohjausta. Tutortoiminnan suunnitteluun on osallistunut myös opiskelijoita ja työryhmä valmistelee salpaustasoisen toiminnan toteutusmallia pohjaksi kaikille aloille. Ryhmäyttäminen toimii tavoitteiden mukaisesti kaikilla aloilla. Hakeutumisvaiheen ja keskeytyksiltä palaavien ryhmäytys kuvataan osana henkilökohtaistamisen prosessia. Opiskelijaprojektien osalta tapahtumissa onnistuttiin mm. MM2017kisoissa. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksista on huolehdittu osallistamalla heitä kehittämistoimintaan ja wwwsivujen uusimiseen sekä ottamalla opiskelijaedustus käynnistyviin koulutusneuvottelukuntiin. Aiemmin opiskelijaedustus oli myös Ammattiosaamisen toimikunnassa, joka lakkautettiin Lisäksi on otettu käyttöön uusi palautejärjestelmä ja palautteen hyödyntämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. 2. vuoden opiskelijoille toteutettiin hyvinvointikysely, mutta vastaustaso jäi alhaiseksi. Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön kehittämisessä tavoiteltiin eri ryhmien välisen yhteistyön vahvistamista, joka on toteutunut varsin hyvin. Yhteistyötä oppilaitospalveluiden (Kiinteistöpalvelut, Ravintolapalvelut ja Tietohallintopalvelut) ja opetuksen välillä on lisätty sekä yhteisymmärrystä on vahvistettu työpaikkaohjaajakoulutuksen avulla. Osaamispisteitä Salpauksen eri työelämänkaltaisissa oppimisympäristöissä suoritettiin yhteensä 5 631, joka on hieman yli asetetun tavoitteen. Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistamista toteutettiin ottamalla käyttöön uusi johtamisjärjestelmä vuoden 2017 aikana. Johtamista on kehitetty vastaamaan sekä opiskelija ja asiakashankintaan että reformin tuomiin muutoksiin. Keskustelua ja ymmärrystä on pyritty lisäämään muun muassa yhteisellä suunnittelulla. Myös palkitsemis ja kannustamistavoille on esitetty uudistuksia. Kyselyyn perustuen on päästy lähes tavoitepisteisiin. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 LAUTAKUNNAN ARVIO Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin ja toimintaa on kehitetty strategian mukaisesti. Uusi henkilökohtainen opintopolku vaatii uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, mutta opettajien mahdollisuus tukea oppilaita tulee säilyttää riittävänä. Yhteistyötä terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen kanssa tulee ylläpitää ja kehittää, jotta opiskelijat saavat tarvitsemansa avun tarpeeksi ajoissa. Lautakunta kantaa huolta siitä, että opiskelijat keskeyttävät opintonsa sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien takia. Asian korjaamiseksi tarvitaan riittävät kokonaisresurssit. Tällä hetkellä kaikille alueen opiskelijoille löytyy Salpaukselta opiskelupaikka, mutta alakohtaisesti hakijamäärien erot ovat suuret, eikä jokainen pääse ensisijaiselle alalleen. Tuki ja uuden koulutuspaikan etsiminen Salpauksen sisältä olisi tärkeää, jotta negatiiviset keskeytykset saadaan vähentymään. Tutkintojen suorittaminen on jatkossa yhä tärkeämpää myös rahoituksen kannalta. Kuva 3. Hyvää tunnelmaa opiskelijoiden ryhmäyttämispäivässä.

12 13 4. Kuntayhtymän taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellinen perusta on yksi strategisista kehitysohjelmista ja lisäksi taloudellisessa arvioinnissa huomioidaan yhtymäkokouksen hyväksymien sitovien tavoitteiden toteutuminen. Taulukkoon alla on nostettu tavoitteista yli 10 % poikkeavat toteumat strategisista tavoitteista. Taloudellisesta perustasta Yksikkö TA 2017 TP 2017 Poikkeama% Opetus ja koulutuspalvelujen ostot % Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Tytäryhtiölle myytävä alihankintapalvelu % Tilikauden tulos % Taseen ylijäämä % Lainanhoitokate tunnusluku 16,6 28,5 72 % Kassavarat % Kassavarojen riittävyys pv % Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset vaikuttivat Salpauksen talouteen merkittävästi vuonna Toimintatuotot alenivat edellisvuodesta 12,5 miljoonaa euroa (15,8 %). Toimintatuotot toteutuivat tilinpäätöksessä 2017 lähes 4,3 miljoonaa euroa odotettua suurempina. Tähän positiiviseen tulokseen vaikuttivat eniten vuokratuotot, jotka toteutuivat 2,9 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Syynä on tilojen ennakoitua pidempiaikainen vuokraus Lahden ammattikorkeakoululle. Myös tukia ja avustuksia saatiin huomattavasti arvioitua enemmän n. 1,6 miljoonaa euroa, joka koostuu hankerahoituksesta. Tytäryhtiölle myytävät palvelut eivät toteutuneet arvion mukaan, koska lakimuutos mahdollisti palvelujen myymisen omasta toimesta. Toimintakulut pienentyivät edellisvuodesta lähes samassa suhteessa kuin toimintatuotot eli 10, 5 miljoonaa euroa (15,6 %) ja vain opetus ja koulutuspalvelujen ostot ylittivät talousarvion olennaisesti. Toimintakatteeksi muodostui 9, 5 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 9,3 miljoonaa euroa, joka ylitti talousarviossa asetetun 5,6 miljoonan euron vuosikatetavoitteen reilusti, mutta vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 2 miljoonalla eurolla. Kuntayhtymän tilikauden tulos vuonna 2017 oli euroa. Tulos heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna euroa, mutta toteutui 4,4 milj. euroa talousarvion tavoitetta parempana. Tilikaudelta kertyi ylijäämää 2,4 miljoonaa euroa. Tämä on jopa 5,3 miljoonaa euroa arviota parempi tulos, mikä osoittaa sopeuttamisen toimineen myös vuonna Arvonalennuksia on kirjattu pois myytävistä rakennuksista 2 miljoonaa ja toisaalta satunnaisiin eriin on kirjattu myyntivoittoja 1,6 miljoonaa euroa rakennusten myynneistä. Tästä myyntivoitosta suuri osa liittyy rakennusten luovutukseen Lahden kaupungille, eikä niistä saada kassavirtaa, vaan luovutus toteutettiin pääomaluovutuksena. Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli/alijäämän määrä sekä aiemmilta tilikausilta kertyneiden yli ja alijäämien määrä. Todellista talouden tasapainoa tulee kuitenkin arvioida yli/alijäämäerien lisäksi muilla mittareilla. Todellisessa talouden tasapainossa on kyse siitä, miten säännönmukainen tulorahoitus riittää kattamaan sekä käyttötalous että investointimenot. Olennainen kysymys on esimerkiksi se, pystytäänkö tulorahoituksella selviytymään poistoista, investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja mahdollisesti lainamäärän lisääntymisestä aiheutuvista korkokuluista? Tuloslaskelman tunnusluku vuosikate/poistot on 93,1 % eli vuosikatteella ei ole pystytty kattamaan tilikauden poistoja ja arvonalennuksia. Edellisenä vuonna vuosikate riitti kattamaan tilikauden poistot (vuosikate/poistot 117,7 %). Myös investointien tulorahoitusprosentti tunnuslukua on hyvä tarkastella. Se on ollut kuntayhtymässä viimeisinä vuosina jyrkässä laskussa. Vuoden 2017 investointien tulorahoitusprosentti on 64 % ja se on edellisvuotta (97 %) huomattavasti huonompi. Vuonna 2015 investoinnit pystyttiin kattamaan kokonaan tulorahoituksella (tulorahoitusprosentti 204 %). Tunnusluvun lasku johtuu investointien määrästä, vuonna 2017 on rakennettu Vipusenkadulle kokonaan uusia toimitiloja, mikä on rahallisesti erittäin merkittävä investointi.

13 14 Toisaalta Salpauksen kassavarat, maksuvalmius ja lainanhoitokate ylittivät niille asetetut tavoitteet. Kassavarojen yli kaksinkertainen määrä vuoden lopussa vaikutti myös maksuvalmiuden toteutumiseen tavoitteita korkeampana ja se parantui myös edellisestä vuodesta (66 päivää 2016). Kuntayhtymän lainanhoitokate on ollut 28,5 vuonna 2017 (2,4 vuonna 2016). Merkittävä ero johtuu siitä, että vuonna 2017 on maksettu hyvin vähän lainojen lyhennyksiä. Uusia lainoja on kuitenkin nostettu, sillä lainakanta on yhteensä t euroa, mikä on yli kymmenkertaisesti edellisvuotta suurempi (717 t euroa vuonna 2016). Jatkossa lainanhoitokate tulee siis laskemaan, kun uusistakin lainoista maksetaan lyhennykset. Lainanhoitokatteessa arvo on hyvä, jos sen on yli 2. Sitovuus Lainan määrän lisääntyminen vaikuttaa myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnuslukuun, joka on 28,8 % (15,6 % vuonna 2016). Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa yhtymän mahdollisuuksia suoriutua lainan takaisinmaksusta tulorahoituksella ja pienempi arvo on tarkoittaa parempaa mahdollisuutta. Vaikka arvo on kasvanut merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, se alittaa edelleen kuntasektorin keskimääräisen 30 % tason. Näin ollen yhtymän lainanhoitokyky on muutoksista huolimatta edelleen hyvällä tasolla. Alla olevasta taulukosta voidaan todeta yhtymäkokouksen hyväksymien käyttötalouden ja investointien osalta sitovien erien toteutuminen (1 000 eur) vuonna Kaikissa erissä on päästy vähintään sitovan tavoitteen tasolle, useimmissa tavoitteet on jopa ylitetty. Talousarvio 2017 Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) Oppimis ja koulutuspalvelut Oppilaitospalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto N N N Yhteensä TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja kulut) Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät E Yhteensä INVESTOINTIOSA Oppimis ja koulutuspalvelut Oppilaitospalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto N N N Yhteensä RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainojen lisäykset Lainojen lyhennykset Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset N Yhteensä TALOUSARVION LOPPUSUMMA LAUTAKUNNAN ARVIO Taloudellisesti vuoden 2017 tulokset ovat olleet huomattavasti ennakoitua paremmat. Rahoituksen leikkaaminen on vaikuttanut tunnuslukuihin pääsääntöisesti negatiivisesti: toteuma on talousarviota parempi. Taloutta ja toimintaa tulee sopeuttaa jatkossakin rahoituksen muuttuessa. Lainakanta on kasvanut merkittävästi. Korkotason riskeihin on varauduttu korkosopimuksilla.

14 15 5. Muut havainnot ja toteamukset Toimitilamuutokset Kuntayhtymän toimitilaohjelman tavoitteena on vähentää Salpauksen käytössä olevia tiloja 40 prosenttia noin neliöön vuoteen 2023 mennessä. Toimitilaohjelman toteuttaminen keskittää Salpauksen toiminnan kolmen kunnan (Lahti, Heinola, Asikkala) alueelle viiteen toimipisteeseen. Vuoden 2017 lopussa Salpauksella oli käytössään toimitiloja yhteensä m 2, mikä on lähes m 2 vuositavoitetta vähemmän. Kauden aikana on myyty Orimattilan Koulutien kiinteistö ja lisäksi luovutettiin Lahden kaupungille Kannaksenkadun, Hoitajankadun ja Sammonkadun kiinteistöt. Myynnissä ovat vielä Opintie 2 Heinolassa, Kukonkoivu Hollolassa sekä Toimistokartanon ylin kerros Lahdessa. Myyntikohteisiin on tehty ulkopuoliseen arviointiin perustuvia alaskirjauksia ostokiinnostuksen ollessa heikkoa. Koulutusta on tavoitteena järjestää kolmella kampuksella Lahdessa, mutta toistaiseksi Kannaksenkatu on ollut vielä neljäntenä järjestystilana. Syynä on Ståhlberginkadun muutostöiden siirtyminen seuraavalle kaudelle Lahden ammattikorkeakoulun aikataulun vuoksi. Uusi Vipusenkadun A2talo saatiin valmiiksi ja opetuskäyttöön vuoden aikana. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Toimitilat Yksikkö TA 2017 TP 2017 Poikkeama % Tyhjät tilat m % Toimitilakustannukset % Irtaimistoinvestoinnit % Investoinnit Investointien nettomenot yhteensä olivat 8,9 miljoonaa euroa, kun muutetun talousarvion mukaan investointeihin oli varattu 17,2 miljoonaa euroa. Investointeihin tehtiin talousarviomuutos 2,9 miljoonaa euroa, joka liittyi Ståhlberginkatu 4 A kulujen lisäämiseen ja Ståhlberginkatu 810 hankkeen siirtämiseen seuraavalle kaudelle. Investointikuluja kertyi yhteensä 14,6 miljoonaa euroa (n. 85 % TA), joten suurta korjausvelkaa ei päässyt kertymään. Investointien nettomenoja vähensi merkittävästi investointitulot 5,7 miljoonaa, jotka muodostuvat pääosin kiinteistöjen luovutuksista Lahden kaupungille. Investoinneissa jäätiin tavoitteista, koska Vipusenkadun hanke viivästyi urakoitsijan konkurssin takia. Tilanne saatiin nopeasti hallintaan ja A2tiloihin päästiin siirtymään vuoden 2017 puolella. A1tilojen rakentamista päästiin jatkamaan tammikuussa Viivästyminen vaikutti myös irtaimistoinvestointeihin, joista jäi lähes puolet toteutumatta. LAUTAKUNNAN ARVIO Toimitilojen vähentäminen ja jäljelle jääviin toimitiloihin liittyvät muutokset toteuttavat osaltaan myös opetusohjelmissa tapahtunutta ja tulevaisuudessa tapahtuvaa kehitystä. Kiinteistöjen määrä on vähentynyt suunniteltua nopeammin, mikä on positiivista. Kuva 4. Vipusenkatu

15 16 Henkilöstö Henkilöstöä kuntayhtymässä oli vuoden lopussa 656 henkilöä, joista opetus ja ohjaushenkilöstöä 418 ja muuta henkilöstöä 238. Osaamisen varmistamien kokonaisuus on perustana koko Salpauksen osaamisen johtamisen ja varmistamisen toteutukselle. Mallin ideana on, että ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta esim. työssä oppimalla, 20 % oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta ja vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Henkilöstön koulutuspäivien määrä on vuonna 2017 ollut 2,4 päivää per henkilö, kun vuonna 2016 vastaava tunnusluku on ollut 3,3 päivää per henkilö. Koulutuspäivien lukumäärä ei kerro henkilöstön osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta, sillä vain osa osaamisen varmistamisen toimenpiteistä kirjautuu tietojärjestelmiin raportoitavaksi mallin mukaisesti valtaosa osaamisesta kehittymisestä ja oppimisesta tapahtuu työn lomassa. Onnistumiskeskusteluita on käyty lähes koko henkilökunnan kanssa (98,9 %). Sairauspoissaolojen määrässä 11 kalenteripäivää/hlö on 2 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alla olevasta taulukosta nähdään sairauspoissaolojen jakautuminen henkilöstön määrän sekä sairauspäivien määrän mukaan. Yli puolet ei ole ollut sairauslomalla vuoden 2017 aikana ja suurin osa sairauslomalla olleista on ollut poissa enintään kaksi viikkoa. Pitkään, yli 60 päivää, poissa olevien työntekijöiden määrä kasvoi noin prosenttiyksikön, mutta sairauspäivien määrä nousi tässä ryhmässä jopa 8 prosenttiyksikköä. Yhä suurempi osa poissaoloista kertyy siis pieneltä osalta henkilökunnasta. Suunta on huolestuttava, koska pitkät sairauspoissaolot vaikuttavat merkittävästi sairauspäivien kokonaismäärään. Pitkiin sairauslomiin on todella vaikea vaikuttaa, koska ne perustuvat yleensä vakaviin sairauksiin, eikä niitä pystytä ennaltaehkäisemään. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Henkilöstön sairauspoissaolot henkilöstön määrä % sairauspäivien määrä % Ei poissaoloja 57 0 Poissaoloja Poissaolot jakautuvat pituuden mukaan: 114 päivää päivää 12 29,5 yli 60 päivää 4 27,5 Tapaturmia sattui vuoden 2017 aikana 38, joista 7 tapahtui työmatkalla. Luku on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna, joskin silloin 14 tapaturmaa sattui työmatkalla. Palveluksesta on eronnut 57 henkilöä, joista eläkkeelle on jäänyt 29 henkilöä, irtisanoutunut 13 henkilöä ja irtisanottu 15 henkilöä. LAUTAKUNNAN ARVIO Tarkastuslautakunta huomauttaa, että lisääntyvä työhyvinvointi osaltaan vähentää sairauspoissaoloja.

16 17 Tilintarkastajan havainnot Tarkastuslautakunta on kuullut myös tilintarkastajaa. Tilintarkastaja on tehnyt tarkastustaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja vuodelle 2017 laaditun kuntalakiin perustuvan työohjelman mukaan. Tilintarkastaja on esitellyt lautakunnalle tilintarkastuskertomuksen sekä keskeisimmät tarkastushavainnot. Tarkastuslautakunta nostaa tilintarkastajien havainnoista esille seuraavia asioita: Suositellaan, että henkilörekisterin tarkastus tehtäisiin vuosittain muihinkin kuin palkanlaskennan ohjelmiin. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Kuva 5. Verkostot vesillä asiakas ja yhteistyökumppaniristeily

17 18 6. Yhteenveto ja esitys yhtymäkokoukselle Tässä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta on esittänyt arviointityönsä tulokset vuodelta Arviointikertomus sisältää arvion yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2017 Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymän yhtymäkokouksen käsiteltäväksi ja esittää, että yhtymäkokous pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista yhtymähallituksen selvitykset ja käsittelee selvitykset syksyllä 2018 pidettävässä yhtymäkokouksessa. Selvitykset pyydetään toimittamaan tarkastuslautakunnalle mennessä. Lautakunnan arvio Lautakunnan näkemyksen mukaan Salpauksen kokonaisuudistus vastaa ammatillisen koulutuksen reformia. Toiminnan ja rahoituksen muutokset on pystytty ottamaan huomioon niin, että talous on pysynyt kestävällä pohjalla. Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymä Arviointikertomus 2017 Lahdessa 13. maaliskuuta 2018 Koulutuskeskus Salpauksen tarkastuslautakunta Kirsti Laatunen puheenjohtaja Vesa Järvinen varapuheenjohtaja Aino Alonen Hannu Heikkilä Tuulia Salo Matti Tanskanen

18 Paasikivenkatu 7, Lahti Puh Taitto: Viestintä ja markkinointipalvelut